SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN AJANKOHTAISKATSAUS. vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen

Transkriptio

1 SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN AJANKOHTAISKATSAUS vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen

2 Aluekehityksen toimiala Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan tehtävät perustuvat lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (17, 7/2014). Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat: Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Alueellisten rakennerahasto - ohjelmien toteuttaminen ( , valmistelu) Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen

3 Maakunnan suunnittelujärjestelmä: Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki Maakuntasuunnitelma Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet MAAKUNTAKAAVA Kuntien kaavoitus- ja viranomaispäätökset MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen.

4 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat Älykäs ja vaikuttavuustavoitteet sisällöt erikoistuminen TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA toimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bioja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Uudistuva teollisuus Energia Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Vastuullisuus Teollisuuden uudistuminen Automaatio ja robotiikka Energia Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Hyvinvointipalvelutja -teknologia Turvallisuus Elämystalous

5 Alueprofiili Väestödynamiikka SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN TILANNEKUVA Aluetalouden ja kuntatalouden dynamiikka Työllisyyden, yritys- ja innovaatiotoiminnan dynamiikka Osaamisen dynamiikka Liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön tilannekuva Terveyden ja hyvinvoinnin dynamiikka

6 SATAKUNTA asukasta (2017) 17 kuntaa, joista 7 on kaupunkeja. Maakunnan keskuskaupunki Pori n as. Väestöntiheys( ) : 28,51 as/km 2 Alueen kokonaispinta-ala ( ): km² Aluekehittämisen temaattiset kehittämiskokonaisuudet: Satakunnan uudistuvan vastuullisen teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti 2020 Energia Automaatio ja robotiikka Bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma Sininen kasvu Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen, Matkailun kasvuohjelma Hyvinvointi ja turvallisuus Saavutettavuus Kehittämisteemojen yhteiset sisällöt kytkeytyvät osaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, vastuullisuuteen sekä digitalisaatioon. Satakunnan aluekehittämisen keskeisiä painotuksia ovat automaatio-ja robotiikkaklusteri, maakunnan teollisuuspuistojen toimintaympäristö sekä maakunnan tunnettuus ja saavutettavuus.

7 VÄESTÖDYNAMIIKKA Satakunnan väestönmuutos Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari Satakunnan väkiluku ( ) oli ennakkotietojen mukaan asukasta, 1751 henkeä (-0,8 %) alempi kuin vuotta aiemmin. Maakunta on Suomen 7. suurin. Suurin syy väkiluvun kehitykseen on ollut ennätysheikon ja negatiivisen nettosyntyvyyden ohella kuntien välisen muuttoliikkeen varsin syvä tappio. Väkiluvun väheneminen korvautui osin kansainvälisen muuttoliikkeen kautta kokonaisnettomuutto syntyneiden enemmyys Satakunnan ikärakenne on maan keskiarvoa iäkkäämpi, sillä yli 65-vuotiaiden osuus on 4,6 prosenttiyksikköä valtakunnan keskitasoa korkeampi. Väestöllinen huoltosuhde: Satakunnassa jokaista sataa työikäistä kohden on 69 lasta tai vanhusta (koko maa keskimäärin 60). Lähivuosina huoltosuhde heikkenee edelleen, mutta hidastuu vähitellen vuoteen 2040 mennessä. Huoltosuhteen heikkeneminen on peräisin ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen laskevasta suunnasta ja on siten pitkän ajan kehityksen tulosta. Maahanmuutto Satakuntaan on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2006 nettomaahanmuutto oli 197 henkilöä (maahanmuuttajia yhteensä 443), kun vuonna 2016 saldo kohosi jo 762:een (maahanmuuttajia 1107). Vuonna 2017 saldo oli hieman alempi, 745 henkeä. Satakunnassa väestö ja työpaikat ovat sijoittuneet koko maahan verrattuna tasaisemmin koko maakunnan alueelle.

8 ALUETALOUDEN JA KUNTATALOUDEN DYNAMIIKKA Satakunnan henkeä kohden laskettu BKT on maakuntien seitsemänneksi suurin (v. 2016). Tämä on osaksi seurausta vahvasta (teollisuuden ja viennin osuus BKT:stä maan korkeimpia) ja monipuolisesta, resilientistä teollisesta rakenteesta. Sijoitus heikkeni pari sijaa mm. meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi v verrattuna. Vuoden 2015 jälkeen Satakunnassa on käynnistynyt lukuisia merkittäviä investointeja etenkin teollisuudessa. Satakunnan meneillään olevat ja tulevat investoinnit ovat yhteenlaskettuna miljardiluokkaa. V investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta. Maakunnan viennin osuus koko Suomesta on vajaat 5,2 %, mikä on väestöosuutta (4 %) selvästi korkeampi (v. 2017). Siten maallemme elintärkeässä ulkomaankaupassa Satakunnan asema on huomattavasti asukaslukuaan merkittävämpi ja alue on Suomen vahvimpia myös viennin suhteessa väkilukuun. Teollisuuden viennin arvon osuus kokonaistuotannosta on Suomessa 34 % ja Satakunnassa 50 % (v. 2016). Satakunnassa teollisuuden viennin arvo henkeä kohden oli maakunnista viidenneksi korkein v Vuoden 2017 puolivälin jälkeen Satakunnan vienti on alkanut vetää ja vuoden 2018 tammi kesäkuussa teollisuuden viennin arvo kohosi keskimäärin jo 7 %, teknologiateollisuudessa 9,3 % ja metsäteollisuudessa 8,3 %. Viennin nousua on hidastanut Venatorin tulipalosta johtunut kemianteollisuuden romahdus. Kuntatalouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista joillain mittareilla aivan kärkisijoille, toisilla taas alle maan keskitason. Lainakanta asukasta kohden oli Manner-Suomen alhaisin ja omavaraisuusaste toiseksi paras v tietojen mukaan. Vuodesta 2011 vuoteen 2016 Satakunnan vuosikate /asukas on kohonnut 294 :sta/asukas 506 euroon/asukas, joka on kuitenkin vähän maan keskiarvoa alempi. Samoin kertynyt verotulo asukasta kohti on keskitasoa alempi. Satakunnassa kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret. Kartogrammi, jossa maakuntien koko on kuvattu suhteessa niiden teollisuuden viennin arvoon henkeä kohti Tilastokeskuksen mukaan v

9 TYÖLLISYYDEN DYNAMIIKKA Satakunnan työllisyysaste (15 64 v. työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä) oli vuonna 2018 oli 71,3 %, kun se koko maassa oli 71,7 %. Pitkällä aikavälillä Satakunnan työllisyysaste on pysytellyt hieman maan keskiarvon alapuolella. V ero kuitenkin loiveni selvästi. Työttömiä työnhakijoita oli Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa tammikuun 2019 lopussa 9 950, mikä on henkeä (10,2 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Joulukuusta työttömien määrä laski 230 hengellä. ALUETALOUDEN, KUNTATALOUDEN JA TYÖLLISYYDEN ollenkaan. DYNAMIIKKA (1) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli tammikuussa 10,0 %. Työttömyys aleni vuoden takaisesta 1,1 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste oli 9,6 %. Työttömyyden aleneminen on kokonaisuudessaan selvästi hidastumassa ja nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä ei ole enää vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna Työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuussa 2019 reilut avointa työpaikkaa Satakunnassa. Näistä vajaat oli tammikuun aikana avautuneita uusia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja avautui vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys aleni tammikuussa 2019 vuoden takaiseen verrattuna melko tasaisesti kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Pohjois-Satakunnassa (11,4 %) ja Rauman seudulla (11,3 %) alenema oli vain hieman suurempi kuin Porin seudulla (9,6 %). Rauman seudulla työttömien määrä nousi vielä vähän tammikuun aikana, mutta muissa seutukunnissa työttömyys kääntyi jo normaalin kausivaihtelun mukaisesti laskuun. Lähde: Työllisyyskatsaus, tammikuu 2019

10 YRITYS-JA INNOVAATIOTOIMINNAN DYNAMIIKKA Satakunnassa toimi vuonna 2016 kaikkiaan yritystoimipaikkaa ja yritystä (Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto 2016). Yrityskantaan kertyi kasvua vuoden 2016 aikana edellisvuodesta 0,8 %. Suomessa keskimäärin yrityskanta nousi vastaavasti 0,9 %. Vuoden 2017 aikana Satakunnassa aloitti toimintansa 1016 uutta yritystä ml. alkutuotanto. Satakunnassa yrittäjyysaktiivisuus on maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnassa yrittäjien osuus työllisistä on 11,8 %, kun koko maan keskiarvo on 10,4 %. Yrittäjien osuudessa työllisistä Satakunta sijoittuu maakunnista seitsemänneksi (v tiedot). Satakunnassa oli kaudella kasvuyritystä (väh. 10 henkilöä, väh. 3 %:n kasvu). Eniten kasvuyrityksiä oli rakentamisessa, kaupassa ja teollisuudessa. Niiden osuus oli yhteensä runsaat 60 % alueen kasvuyrityksistä. Kaikkien kasvuyritysten liikevaihto nousi yhteensä 71 % ja henkilöstö 109 % (4327 henkeä). Kevään 2019 pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat selvästi syksyn 2018 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa keskimäärin +14, kun se viime syksynä oli +27. Satakunnan alueella tilanne nähdään myös syksyn 2018 tilannetta selvästi heikompana saldoluvun jäädessä nyt +14, kun luku syksyllä oli +22. Satakunnassa t&k-menojensuhde BKT:hen on pysynyt selvästi koko maata alemmalla tasolla, mutta ero on kutistunut viime vuosina. Vuonna 2016 koko maassa keskimäärin t&k-toiminnan menojen suhde kokonaistuotantoon oli 2,7 % ja Satakunnassa 1,1 %. Satakunnan osuus maamme t&k-toiminnasta on pieni asukaslukuun nähden. Väestöosuus on 4 %, mutta osuus yritysten t&ktoiminnan menoista on vain 1,5 % ja julkisen sekä korkeakoulusektorin yhteensä ainoastaan 0,7 % (v. 2017). Koko t&k-toiminnan menoista Satakunnan osuus on 1,2 %. Yöpymisten määrä Satakunnan majoitusliikkeissä kasvoi vuoden 2018 tammi-joulukuussa 1,3 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon (koko maa +3,7 %). Yöpymisiä oli yhteensä Kotimaisten matkailijoiden osuus Satakunnassa kasvoi vuoden 2018 tammi-joulukuussa 6,6 % (koko maa +3,7 %) ja ulkomaisten yöpymisten määrä laski 23,1 % (koko maa +3,7 %). Satakunnan yritysten kokonaismatkailutulo liikevaihdolla tarkasteltuna vuonna 2015 oli 338 milj. Matkailutoimialojen työllistävä vaikutus maakunnassa oli 2112 henkilötyövuotta. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti kasvaneet edelleen.

11 OSAAMISEN DYNAMIIKKA Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 9,3 %, Satakunta 5,3 %, 2017). YRITYS-JA INNOVAATIO- TOIMINNAN SEKÄ OSAAMISEN DYNAMIIKKA (2) Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustaso on kuitenkin noussut hieman maan keskiarvoa nopeammin, kun tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden osuutta. Maakunnan teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä on osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen sekä koulutuksen laajuus ja taso. Usealle alueen suurista teollisuusyrityksistä oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä kanava osaavan henkilöstön saannissa. Osaavan työvoiman tarve, koulutuspaikat ja nuorten/koulutukseen osallistuvien odotukset eivät Satakunnassa kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Satakunnassa parannetaan alue-ennakoinnin roolia kehittämistyön ja päätöksenteon tukena. Satakunnassa yleisiä, kaikkia aloja koskevia osaamistarpeita ovat mm. turvallisuusosaaminen monilla aloilla, ympäristöosaaminen, kestävän kehityksen haasteet, projektihallinta, tiedolla johtaminen, toimitusketjun hallinta, digitalisaation tuomat muutokset työhön, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, verkostojohtamisen ja -yhteistyön osaaminen sekä kielitaito. Työvoiman osaamisen ja koulutuksen lyhyen aikavälin osaamiskapeikkoja on tunnistettu alueellisten kehitysnäkymien laadinnan yhteydessä (Satakunnan ELY-keskus). Maakunnallisessa alue-ennakoinnin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhteistyössä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnassa arvioidaan osaamistarpeita suhteessa maakunnan kehittämislinjauksiin. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Satakunnassa ja koko maassa v. 2017

12 LIIKKUMISEN, ASUMISEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN TILANNEKUVA LIIKKUMISEN, ASUMISEN JA LUONNON- YMPÄRISTÖN TILANNEKUVA (1) Positiivinen rakennemuutos tulee lisäämään tavara- ja henkilöliikennettä erityisesti valtatiellä 8. Porin ja Tampereen välisen radan vuosittaiset matkustajaluvut ovat asettuneet vajaaseen matkustajaan. Rautateiden käyttö on asukaslukuun nähden vähäisempää kuin muualla Suomessa johtuen ensi sijassa siitä, että matka-ajat eivät ole parempia kuin henkilöautolla, ja Turun suuntaan ei ole ollenkaan ratayhteyttä. Lentoliikenne on taantunut parhaista vuosista, vuosituhannen alun reilusta vuosittaisesta matkustajasta matkustajaan (2017). Säännöllinen lentoliikenne Porista päättyi huhtikuussa 2018 NextJet lentoyhtiön konkurssin johdosta. Rautateiden ja satamien tonnimäärät eivät ole palautuneet kymmenen vuoden takaisiin huippulukemiin. Näistä ollaan oltu noin % alemmalla tasolla jo useiden vuosien ajan, eikä tässä ole tapahtunut muutoksia. Satakunnan asumisväljyys on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Satakunnan asuntojen pintaala henkeä kohden on Manner-Suomen korkein (v Satakunta 45,1 m2 henkeä kohden, maan keskiarvo 40,5 m2). Satakunnassa pientalojen osuus rakennuskannasta on selvästi maan keskiarvoa suurempi (Satakunta 52,3 % rakennuskannasta, maan keskiarvo 38,6 % rakennuskannasta, v. 2017). Satakunnassa asuntojen hintakehitys on suotuisaa, esim. kaikkien vanhojen osakeasuntojen neliöhinta on 1269 /m2 (v. 2017) ja reaalinen hintaindeksi v vuoteen 2010 verrattaessa 88,8. Maassa keskimäärin vastaavat luvut ovat 2044 /m2 ja 96,3.

13 LIIKKUMISEN, ASUMISEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN TILANNEKUVA Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (2015) on päivitetty vuoden 2018 aikana. Liikennejärjestelmän kärkiteemat ovat kilpailukykyiset ulkomaankaupan kuljetusketjut, sujuvat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille, toimiva perusverkko ja liikennepalvelut, turvalliset matkat ja kuljetukset, kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne. Valtiontukea laajakaistarakentamiseen voi hakea Viestintävirastolta vielä tämän vuoden 2018 loppuun asti. Tuki koskee sellaisia alueita, jotka nykyisin jäävät nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle ja joille tarjonnan ei voida olettaa leviävän markkinaehtoisesti. Maakuntien liittojen tehtävänä on julkisella kilpailutuksella valita uusien hankealueiden toteuttajat. (Nopea laajakaista, Viestintävirasto). Satakuntaliitto on alkuvuonna 2018 käynnistänyt prosessin maakunnassa. Satakuntaliitto on kuulunut Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) verkostoon vuodesta 2016 alkaen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteisesti edistettäviä teemoja ovat sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus, logistinen toimivuus ja sujuvat pendelöintiratkaisut. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen johtoryhmä on valmistellut verkostoyhteistyön jatkamista toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena. Kasvuvyöhykkeeseen on kuulunut ( ) kuusi maakuntaliittoa ja 13 kaupunkia. Pori ja Rauma ovat olleet mukana sekä tehneet päätöksen osallistumisesta verkostoyhteistyöhön myös jatkossa. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen isäntäkaupunkina on toiminut Turun kaupunki. (PKV) hankkeille on osoitettu tukea Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksesta. Satakunnan toimijat ovat mukana verkoston hankkeissa, joissa edistetään kaasun liikennekäyttöä ja kehitetään Etelä-Suomen tavaralogistiikkaa. Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 28 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Erityisesti sähkönkulutuksen (-42 %) ja jätehuollon (-34 %) päästöt ovat leikkaantuneet merkittävästi, mutta myös fossiilisten polttoaineiden päästöt (-26 %) ja tieliikenteen päästöt (-17 %) ovat vähentyneet selkeästi. Maatalouden päästöt ovat sen sijaan lisääntyneet hieman (2 %) (Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt raportti, Suomen ympäristökeskus (Syke), 2018). Pintavesien ekologinen tila on Satakunnassa edelleen keskimääräistä huonompi muuhun maahan verrattuna. Suurin ongelma on rehevöityminen. Vesien tilan parantamiseksi tähtäävät toimet näkyvät viiveellä. Pintavesien tilaa heikentää Satakunnassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja muutamissa jokivesissä pistekuormitus. Loimijoen valuma-alueella hajakuormitus on voimakkainta. Satakunnan rannikkovedet ovat paremmassa tilassa kuin sisävedet. Etenkin joet ja monet suuret järvet ovat hyvää heikommassa tilassa.

14 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN DYNAMIIKKA Satakunnan väestön hyvinvointia voidaan kuvata hyvinvoinnin jakautumisen, terveydentilan sekä koetun hyvinvoinnin ja osallisuuden avainindikaattoreilla (THL), joita on kuvattu alla olevassa kuviossa. Valtakunnallista keskiarvoa parempi Valtakunnan keskiarvoa Valtakunnallista keskiarvoa huonompi Satakunnan väestön käytettävissä olevien tulojen jakauma eli taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen on hieman maan keskiarvoa tasaisempi, sillä sitä kuvaava Gini-kerroin on Satakunnassa matalampi (v Satakunta 25, koko maa 27,2; vaihteluväli 0 100). Satakunnassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus vuotiaista on vähän valtakunnallista tasoa korkeampi. Vuosina Satakunnassa osuus oli 55,9 %, kun maan keskiarvo jäi 55,2 %:iin. 65 vuotta täyttäneissä osuus on kuitenkin matalampi (v. 2015), Satakunnassa 46,3 % ja koko maassa 52,4 %. Itsensä yksinäisiksi tuntevien osuus vastaavasta ikäryhmästä on valtakunnallista tasoa alempi, 7,2 % (koko maa 8,6 % v. 2015). vaihteluväli 0 100). Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus on myös maan keskiarvoa pienempi. Satakunnassa 21 % vuotiaista ei harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan, kun koko maassa osuus kohoaa 22,2 %:iin (v. 2017). Satakunnassa osuus on kuitenkin selvästi kohonnut vuoteen 2016 verrattaessa. Toisaalta vuoteen 2015 nähden kehitys on silti parempaa. Satakunnassa hieman maan keskitasoa suurempi osuus väestöstä osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan. Osuus oli v Satakunnassa 29,8 % koko maan jäädessä 27,6 %:iin. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), vuotiaista on Satakunnassa hieman maan keskitasoa suurempi v. 2015, 36,1 %. Koko maan luku on vastaavasti 31,5 %. THL:nsairastavuusindeksissä (ikävakioitu) Satakunta sijoittuu maan keskiarvoa paremmalle puolelle. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Vuonna 2015 Satakunnan indeksi sai arvon 97,3, kun maan keskiarvo oli 100. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tilanne on pysynyt käytännössä samana. Satakunnassa asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten vuotiaiden osuus on lähellä maan keskiarvoa, n. 91 % ao. ikäryhmästä (v. 2015). Satakunnassa on menetettyjä elinvuosia (PYLL) ikävälillä 0 80 vuotta asukasta kohti 6798, valtakunnan taso hieman alempi 6280 (v. 2016). Satakunnassa 8. ja 9. luokan oppilaista tupakoi päivittäin 10,6 %, kun koko maassa osuus on selvästi alempi 6,9 % (v. 2017). Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 8. ja 9. luokan oppilaista Satakunnassa myös maan keskiarvoa (10,2 %) suurempi osuus, 12,3 %. Ylipainoisia 8. ja 9. luokan oppilaista on Satakunnassa maan keskiarvoa (18,9 %) korkeampi osa, 23,8 %. Satakunnan äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa oli vuonna ,9 %, joka ylitti hienoisesti maan keskiarvon 58,9 %.

15 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelma Satakunnan EAKRrahoituskehys ohjelmakaudelle on n. 20 M. (EAKR, Toimintalinja 2) Rahoitusta myönnetty tällä ohjelmakaudella 76 EAKRhankkeeseen yhteensä noin 16.7 miljoonaa euroa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) -rahoituksen painopisteet Satakunnassa Rahoitettavilla EAKR-hankkeilla tuetaan Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamista ja edistetään kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän ennakointi-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä maakunnan osaamiskeskittymien ja älykkään erikoistumisen vahvistamiseksi. Läpileikkaavia teemoja ovat digitalisaation, kansainvälistymisen ja osaamisen vahvistaminen. Uudistuvan teollisuuden toimintaympäristön kehittäminen luo pohjaa uudelle yrittäjyydelle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Maakunnan monipuoliselleenergiaosaamiselle kasvumahdollisuuksia tarjoavat mm. energiainnovaatiot, teknologian kehittäminen ja energiatehokkuuden edistäminen. Bio-ja kiertotalouden kasvua vahvistetaan toimintaympäristöä, osaamista ja uusia ekosysteemejä kehittämällä. Sinisen kasvun potentiaalia Satakunnassa on meriteollisuuden- ja teknologian ohella mm. vesistömatkailussa, hyvinvointipalveluissa, kalataloudessa sekä energiassa. Veteen liittyvän kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen edistää maakunnan sinisen kasvun osaamista. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi vahvistetaan osaamista ja innovaatiotoimintaa (esim. sosiaaliset ja palveluinnovaatiot). Satakuntaliiton valmistelemia ohjelmakaudella rahoitettuja EAKRhankkeita on yhteensä 76 kpl ja niihin on varattu rahoitusta yhteensä n. 16,7 milj.. Satakunnan rahoituskehys yhteensä (EAKR, ESR, valtio) n. 57 M, Uuden ohjelmakauden valmistelu käynnissä.

16 Teollisuuden uudistuminen Teolliset palvelut ja logistiikka Elastisen elektroniikan tutkimuskeskittymä EETU EAKR-rahoitus ja hankkeet Keskeiset hankekokonaisuudet Satakunnassa Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen kärkialoilla Osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen Toimialojen välinen yhteistyö Robotiikka, automaatio, dataanalytiikka, logitiikka, elastinen elektroniikka, uusien teknologioiden hyödyntäminen, turvallisuus, resurssitehokkuus Kiertotalous ja teolliset symbioosit T3K, Tuotteita, tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla METURA Kestävän kehityksen teollisuusvyöhyke Satakunta Engineering Centre Teollisuuden uudistumis- ja innovaatiokyky, TEUVO Toimialojen väliset yhdistelmäinnovaatiot alueellisen kilpailukyvyn kehittämisessä Turvallisuuskulttuuri ja teknologia Satakunta Engineering Centre Satakunnasta Euroopan robotiikkamaakuntakansallisesta brändistä Euroopan osaamiskeskittymäksi SILTA EAKR hankkeet (RoboCoast) Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pkyrityksissä Satakunnan elintarviketeollisuuden uudistuminen ja TKIulottuvuus Kiertotalous ja teolliset symbioosit Robottiekosysteemi uudistuvan teollisuuden kehityskyvyn takaajana automaatio- ja palvelusektoreilla

17 EAKR-rahoitus ja hankkeet Keskeiset hankekokonaisuudet Satakunnassa Energia Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen Preemiojärjestelmä Vähähiilisyyden edistäminen Biokaasu LNG Energiatehokkaat ratkaisut Liiketoiminnan kehittäminen SOLARLEAP Satakunta: Systemaattisella prosessilla aurinkoenergialiiketoimintaan Vähä0 Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa Vihreä rahtirata SATAHIMA Kohti hiilineutraalia Satakuntaa kuntien ja pkyritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden kehittäminen Kaasua! WINDTEK Maatuulivoimapuistojen käyttö- ja huoltoliiketoiminnan sekä pystytyslogistiikkaratkaisujen kehittäminen Energiaviisari & Energiaviisari demoympäristö

18 Biotalous, kiertotalous ja sininen kasvu Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM Ndfeb magneettien kierrätys EAKR-rahoitus ja hankkeet Keskeiset hankekokonaisuudet Satakunnassa Elintarvikeketjun kehittäminen Resurssitehokkuus Teollisuuden sivuvirrat ja teolliset symbioosit Arvometallien kierrätys Vähähiilisyyden edistäminen Biotalouden palveluliiketoiminnan kehittäminen Sinisen kasvun innovaatiomallin kehittäminen Älykäs meriliikenne Uudet ratkaisut vesistöjen hoidossa Osaamiskeskittymien kehittäminen Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakuntalainen vähähiilisen biotalouden osaamiskeskittymä BioSata biotalouden palvelujen kansainvälisten verkostojen kehittäminen Satakunnassa (LUMPSUM) Sinisen kasvun mahdollisuudet (LUMPSUM) Elintarvikeketjun kilpailukyvyn kehittäminen ja resurssitehokkuus Namibian vesijärjestelmät Horizon2020:ssä (LUMPSUM) Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan TUTTI Satakunnan elintarviketeollisuuden uudistuminen ja kilpailukyky, SEUTU

19 EAKR-rahoitus ja hankkeet Keskeiset kehittämiskokonaisuudet Satakunnassa Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Hygienia Turvallisuus Hyvinvointiteknologiaan ja Sisäympäristöjen hygieniaan liittyvän innovaatiotoiminnan kehittäminen Turvallisuuskulttuuri teollisuudessa ja energian tuotannossa Hyvinvointiteknologian testaus-, kehitysja oppimisympäristöjen kehittäminen Arjen turvallisuuden parantaminen HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla Satakunnan turvallisuusalan tutkimuksen ja osaamisen verkosto - SATTUKO Porin sosiaalitieteellinen oppimiskeskittymä Hygieniasta liiketoimintaa - HygLi Turvallisuuskulttuuri ja teknologia Multifunctional enviroment for Wellbeing enhancing technology MeWeT & MeWet Invest

20 Osaamisen vahvistaminen Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM Kansainvälinen huipputietämys Satakuntaan yliopistokoulutuksen ja elinkeinoelämän edistämiseksi, KASKU EAKR-rahoitus ja hankkeet Keskeiset hankekokonaisuudet Satakunnassa Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen Kansainvälisen huippuosaamisen ja tietämyksen tuominen satakuntalaisen elinkeinoelämän käyttöön Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen Älykkään erikoistumisen vahvistaminen Yritystoimintaa tukevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuurin kehittäminen Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatio-toiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Satakuntalainen vähähiilisen biotalouden osaamiskeskittymä Satakunnasta Euroopan robotiikkamaakuntakansallisesta brändistä Euroopan osaamiskeskittymäksi Palvelukonseptien kehittäminen mahdollistavien teknologioiden tuella Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma ASKO Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan TUTTI Killpailuetua vertaistukea hyödyntämällä MERIOSAAJAT Elävä Pori kulttuuri kestävän yhdyskuntakehityksen resurssina

21 EAKR-rahoitus ja hankkeet Keskeiset hankekokonaisuudet Satakunnassa Kansainvälisyyden edistäminen LUMPSUM kertakorvaushankkeista tukea kansainvälisten hankkeiden ja verkostojen rakentamiseen. Kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen Kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen Kansainvälinen oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Kansainvälisiin hankehakuihin valmistautuminen STEP-C Satakuntalaisen innovaatiotoiminnan keskittymä Satakuntalainen meriosaaminen nousuun kansainvälisellä vesi- ja hygieniatutkimusyhteistyöllä. Sinisen kasvun mahdollisuudet Optimointi horisontissa Kansainvälinen offshorealan T&K-yhteistyö Koodausosaaminen yhteiskunnan menestystekijänä Merenkulun ympäristöaiheinen oppimateriaali kansainvälisen hankkeen valmistelu Satakunnan matkailuelinkeinon kansainvälisten verkostojen ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen VET Baltic Sea NET Tehokkuus yksityisen ja julkisen sektorin rajapinnoilla Pyhäjärviinstituutin kansainvälisten verkostojen kehittäminen Namibian vesijärjestelmät Horizon2020:ssa Venyvän elektroniikan COST-verkoston valmistelu

22 Esimerkkejä tuotosindikaattoreista satakuntalaisissa EAKR hankkeissa : EAKRhankkeiden vaikuttavuus Indikaattori Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&iyhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet tuella aikaansaadut t&k&i-työpaikat 52 Yht. lkm EAKR-hankkeiden teemat kytkeytyvät Satakunnan maakuntaohjelman kehittämiskokonaisuuksiin ja niillä voidaan tukea maakunnan älykästä erikoistumista.

23 KANSALLISEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN VALMISTELU Kansallisen rakennerahasto-ohjelman valmistelu on käynnistynyt syksyn 2018 aikana. Valmistelua koordinoiva Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut alueiden edustajat suuralueittain käytäviin keskusteluihin koskien rakennerahastojen ohjelmakauden ohjelmavalmistelun käynnistämiseen ja hallinnon järjestämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Maakuntajohtajien (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi) päättämän toimeksiannon mukaisesti Satakuntaliitto on kutsunut koolle näiden maakuntien aluetta, laajennettu Länsi-Suomen alue, koskevan valmisteluryhmän. Valmisteluryhmän tehtävänä on koordinoida ja valmistella Länsi- Suomen aluetta koskevia tulevan EU-ohjelmakauden eri valmisteluprosesseja ja työryhmien työskentelyä niin, että eri työryhmien tieto olisi kaikkien osallistuvien maakuntien käytettävissä ja valmistelu eri osa-alueilla olisi samansuuntaista. Työryhmään on kutsuttu mukaan maakuntaliittojen edustajien lisäksi myös ELY-keskusten edustajat.

24 Komissio valmistelee koheesiopolitiikkaan liittyviä uudistuksia sen hallinnon keventämiseen ja joustavuuden lisäämiseen liittyen. Rahoituksen saamisen halutaan jatkossa myös olevan paremmin yhteydessä siihen, että jäsenmaat noudattavat EU:n yhteisiä pelisääntöjä. KOHEESIOPOLITIIKKA EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille. Politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa. Neuvottelut poliittisen yhteisymmärryksen päälinjoista jatkunevat edelleen Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella vuoden 2019 loppupuolella. Suomen tavoitteena on varmistaa koheesiopolitiikan rahoituksen jatkuminen riittävällä tasolla kaikilla alueilla ja koheesiopolitiikan painopisteen siirtäminen entisestään EU:n kilpailukykyä ja eurooppalaisia arvoja tukevaan suuntaan. Komission ehdotukset koheesiopolitiikan uudistamisesta sisältävät esim. temaattisen keskittämisen, jonka mukaan Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston sekä meri- ja kalatalousrahaston tuki keskitetään eurooppalaista lisäarvoa eniten tuottaviin viiteen tavoitteiseen: Älykkäämpi Eurooppa (innovaatiot ja älykäs talouden murros) Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat ja reilut energiaratkaisut, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja riskienhallinta) Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, alueelliset ICT-yhteydet) Sosiaalisempi Eurooppa (sosiaalisten oikeuksien pilari) Kansalaisten Eurooppa (kestävä ja yhdennetty kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen)

25

26 Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Aluekehittämistä tukevan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Seurataan ja osallistutaan aluekehityksen toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin verkostoihin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. Maakuntahallitus on asettanut toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan. Koulutuksen ennakointiin liittyvän koordinoivan tehtävänsä mukaisesti Satakuntaliitto on kutsunut maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista, sillä toisen asteen ammatillisen koulutuksen murros sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat niin säästö- kuin laajemmat uudistustavoitteet (ammatillisen koulutuksen reformi) luovat ajankohtaisia haasteita koulutusorganisaatioille.

27 Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen INTERREG ohjelmat Interreg - ohjelmista Satakuntaliitolle keskeisin on Central Baltic -ohjelma eli Keskisen Itämeren rajat ylittävä ohjelma. INTERREG Central Baltic on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet neljästä Itämeren maasta. Suomessa ohjelma-alue kattaa Uudenmaan lisäksi Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnat. Ohjelman toimintalinjat liittyvät talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Läpikäyvinä teemoina ovat ICT ja vähähiilinen talous. Ohjelmakauden rahoitus on noin 122 miljoonaa euroa. INTERREG Baltic SeaRegion eli Itämeren alueen Interreg-ohjelma (Itämeriohjelma) tukee yhtenäistä aluekehitystä ja alueyhteistyötä ja sitä kautta innovointia, saavutettavuutta ja kestävää kehitystä Itämeren alueella. Ohjelman monikansalliset hankkeet keskittyvät yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja niihin osallistuu kumppaneita koko Itämeren alueelta. EUrahoitus ohjelmakaudella yht. 278,6 milj. euroa. Ohjelmassa ovat mukana jäsenmaat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Pohjois- Saksa sekä kumppanuusmaat Norja, Valko-Venäjä ja (Luoteis-)Venäjä. Osallistutaan Central Baltic -ohjelman hallinto- ja seurantakomitean toimintaan. Osallistutaan Itämeri-ohjelman kansalliseen subkomiteaan.

28 Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Muu kv-verkostoituminen, Innovaatiokumppanuudet ja S3. EU strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Älykäs erikoistuminen (Smart specialisation) ja Euroopan innovaatiokumppanuudet (European Innovation Partnerships). Smart Specialisation. Euroopan Unioni toteuttaa ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation S3 ajattelun kautta. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja sen eri teemaalustoissa (uudistuva teollisuus, energia sekä maa- ja elintarviketalous). Älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan ja on laadittu maakunnan osaamisalueisiin perustuva smart specialisation -konsepti ( Tämä lähestymistapa tulee olemaan jatkossa entistä enemmän EU-ohjelmien toteuttamisen ohjaajana.

29 Innovaatiokumppanuudet Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Satakuntaliitto on mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa (ERIAFF-verkosto). Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa-, metsä- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). Satakuntaliitto on mukana myös viidentoista eri työryhmän kautta toimivassa ERRIN-verkostossa, joka vaikuttaa aktiivisesti EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan alueiden näkökulmasta sekä edesauttaa alueiden välistä yhteistyötä.

30 Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Satakunnan Kiina-yhteistyö kasvaa ja kehittyy kaiken aikaa. Satakunnalla on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2008 alkaen kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Yhteistyö on tiivistä ja sisältää virallisen ystävyysaluetoiminnan lisäksi korkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä, opiskelija- ja opettajavaihtoa. Yhteisiä aihealueita ovat mm. uusiutuva energia, automaatio/robotiikka sekä juomaveteen ja ympäristöteknologiaan keskittyvä tutkimus sekä niihin liittyvät kehittämishankkeet. Ikääntymisen teknologiat ja siihen liittyvä osaamisen vienti on voimakkaasti kasvava yhteistyön alue. Changzhoun ohella Ningbon kaupunki on keskeinen ja kasvava yhteistyötaho erityisesti automaation ja robotiikan aloilla. Näiden kaupunkien ohella tekevät maakunnan korkeakoulut ja kehittämisorganisaatiot yhteistyötä myös muiden kiinalaisviranomaisten, -alueiden, kaupunkien ja niissä sijaitsevien oppilaitosten kanssa. Kansainvälisiä kumppanuuksia hyödynnetään maakuntaohjelman kehittämisteemojen edistämiseksi.

31 Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Euroopan alueiden välinen yhteistyöjärjestö CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions) keskittyy Euroopan rannikkoalueiden erityiskysymyksiin ja vaikuttaa aktiivisesti EU:n instituutioihin sekä kansallisiin hallituksiin useilla merkittävillä politiikan sektoreilla. CPMR:n erityisvahvuudet verkostona: Kokemus: vakiintunut asema jäsentensä edunvalvojana yli 40 vuoden aikana Edunvalvonta: vahva asiantuntija ja vaikuttaja EU:ssa, sen eri toimielimissä sekä jäsenalueiden erityiskysymyksissä Verkostokanava: yhteyksien rakentaja sekä korkean tason tapahtumien että kahdenvälisten tapaamisten ja neuvottelujen osalta. Järjestön alaisuudessa toimiva Itämeri-komissio keskittyy juuri Itämeren alueen erityiskysymyksiin. Keskeisiä ajankohtaisia teemoja ovat koheesiopolitiikka ja aluekehittäminen, merenkulun ja muun liikenteen kysymykset, energiapolitiikka, kalastusasiat sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. CPMR edustaa Satakunnalle tärkeitä teemoja, joita ovat merelliselle rannikkoalueelle erityisesti aluepolitiikka, meripolitiikka sekä liikenneja energiakysymykset Itämeren alueella. CPMR on keskeisenä kumppanina näitä teemoja koskevissa Euroopan komission eri valmisteluissa.

32 LOUNAIS-SUOMEN JA VALTION SILTASOPIMUS Siltasopimus - kasvun mahdollisuuksien ja positiivisen rakennemuutoksen hyödyntämiseksi. Teemat: Osaavan työvoiman saatavuus Saavutettavuus Koulutus: ammatillinen koulutus, korkeakoulutus Tutkimus ja kehittäminen (T&K) Tietopohja Tunnettuus Siltasopimus