Front Struktuuri Erikoissijoitusrahaston rahastokohtaiset säännöt

Transkriptio

1 Front Varainhoito Oy Rahastoesite Rahastokohtaiset säännöt Front Struktuuri Erikoissijoitusrahaston rahastokohtaiset säännöt Rahaston aloituspäivä on Rahastoyhtiön hallitus on hyväksynyt Rahaston säännöt Rahasto Erikoissijoitusrahaston nimi on Front Struktuuri Erikoissijoitusrahasto, ruotsiksi Front Struktur Specialplaceringsfond ja englanniksi Front Structure non- UCITS Fund (jäljempänä Rahasto). Rahasto on sijoitusrahastolaissa tarkoitettu erikoissijoitusrahasto ja laissa vaihtoehtorahastojen hoitajista tarkoitettu vaihtoehtorahasto. Rahaston säännöissä on poikettu sijoitusrahastolaissa tarkoitetun sijoitusrahastodirektiivin mukaisen sijoitusrahaston sijoitustoimintaa ja sijoitusten hajauttamista koskevista rajoituksista seuraavasti: i. Suurempi osuus Rahaston varoista voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin ii. Suurempi yhteenlaskettu osuus Rahaston varoista voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin sekä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista sijoitusrahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski iii. Suurempi osuus Rahaston varoista voidaan sijoittaa sellaisiin 2 :n kohdissa 1) ja 2) tarkoitettuihin arvopapereihin sekä kohdassa 3) tarkoitettuihin osakkeisiin ja (muihin kuin strukturoituihin) joukkovelkakirjoihin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena kohdassa 3) tarkoitetulla markkinapaikalla iv. Suurempi osuus Rahaston varoista voidaan sijoittaa saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin v. Rahaston omistukseen voidaan hankkia suurempi osuus saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista vi. vii. viii. ix. Suurempi osuus Rahaston varoista voidaan sijoittaa muiden kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksiin Suurempi osuus Rahaston varoista voidaan sijoittaa talletuksiin samassa luottolaitoksessa Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin liittyvä vastapuoliriski saman liikkeeseenlaskijan osalta voi olla suurempi Rahaston varoja voidaan luovuttaa vakuudeksi siten, että omistusoikeus siirtyy vakuudenhaltijalle 2 Rahaston tavoite ja varojen sijoittaminen Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on aktiivisen varainhoidon keinoin saavuttaa mahdollisimman korkea tuotto pitkällä (yli 5 vuotta) aikavälillä sijoittamalla Rahaston varat näiden sääntöjen ja sijoitusrahastolain mukaisesti. Rahaston varat sijoitetaan pääosin sellaisiin sijoituskohteisiin, joiden tuotto on sidottu tunnettuihin osake-, korko-, luotto- tai hyödykeindekseihin tai näiden yhdistelmään. Rahaston sijoitukset hajautetaan tehokkaasti sekä maantieteellisesti että eri omaisuuslajien kesken. Rahaston varat sijoitetaan pääasiassa i. strukturoituihin joukkovelkakirjoihin sekä ii. johdannaissopimuksen luonteisiin jälkimarkkinakelpoisiin strukturoituihin sijoitustuotteisiin. Rahaston varoja voidaan lisäksi sijoittaa iii. ETN 1 - ja ETC 2 -muotoisiin tai niitä vastaaviin julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin arvopapereihin, iv. osakkeisiin, v. (muihin kuin strukturoituihin) joukkovelkakirjoihin, vi. rahamarkkinavälineisiin, vii. johdannaissopimuksiin, viii. sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten ix. osuuksiin, mukaan lukien ETF 3 -osuudet, sekä talletuksiin luottolaitoksissa. 1) Strukturoidut joukkovelkakirjalainat Rahastoyhtiö voi sijoittaa Rahaston varoja sellaisiin strukturoituihin joukkovelkakirjoihin, joiden liikkeeseenlaskija tai takaaja on 1) julkisyhteisö, luottolaitos tai (muu) yritys, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, Australiassa, Japanissa, Kanadassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa tai 2) Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai Australian, Japanin, Kanadan, Sveitsin tai Yhdysvaltain valtio tai jonkin edellä mainitun valtion osavaltio. Strukturoitu joukkovelkakirja on jälkimarkkinakelpoinen joukkovelkakirjamuotoinen arvopaperi, joka koostuu varsinaisesta velkaosasta ja ns. johdannaisosasta. Sijoitustuotteen velkaosalla on nimellisarvo, mutta tavallisesta joukkovelkakirjasta poiketen nimellisarvolle ei yleensä makseta tavanomaista korkoa, vaan velkakirjan tuotto perustuu johdannaisosan arvonmuutokseen. Strukturoidun joukkovelkakirjan johdannaisosan arvo muodostuu johdannaissopimuksen tavoin perustuen johdannaisosan kohde-etuuden arvoon siten, kuin (strukturoidun joukkovelkakirjan) lainaehdoissa on 1 Exchange Traded Note 2 Exchange Traded Commodity 3 Exchange Traded Fund Front Group Oy Aleksanterinkatu 48 A, 6.krs Puh Front Capital Oy Helsinki Faksi Front Varainhoito Oy Finland S-posti info@front.fi Front Life Oy Kotipaikka Helsinki Web

2 määrätty. Johdannaisosa ei kuitenkaan ole sijoitusrahastolaissa tarkoitettu johdannaissopimus ja sen arvon määräytymiseen liittyy tyypillisesti tavanomaista johdannaissopimusta monipuolisempia ehtoja ja rajoituksia. Strukturoitujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija voi myös laskea liikkeeseen sellaisia strukturoituja joukkovelkakirjoja, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan joukkovelkakirjoja sisältämättä kuitenkaan varsinaista velkaosaa. Arvopaperi muodostuu tällöin pelkästä johdannaisosasta. Tyypillisimpiä strukturoituja joukkovelkakirjoja ovat ns. indeksiosuuslainat, joiden (johdannaisosan) tuotto on sidottu yleisesti tunnettuun osake- tai hyödykeindeksiin (tai eri indeksien yhdistelmään). 2) Johdannaissopimuksen luonteiset jälkimarkkinakelpoiset strukturoidut sijoitustuotteet Rahastoyhtiö voi sijoittaa Rahaston varoja sellaisiin johdannaissopimuksen luonteisiin jälkimarkkinakelpoisiin strukturoituihin sijoitustuotteisiin, joiden liikkeeseenlaskija tai takaaja on sellainen luottolaitos, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai sellainen luottolaitos, jonka kotipaikka on Australiassa, Japanissa, Kanadassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Johdannaissopimuksen luonteinen jälkimarkkinakelpoinen strukturoitu sijoitustuote on strukturoidun joukkovelkakirjan johdannaisosaa vastaava arvopaperi, joka ei kuitenkaan oikeudelliselta muodoltaan ole joukkovelkakirja. Johdannaissopimuksen luonteisen jälkimarkkinakelpoisen strukturoidun sijoitustuotteen arvo muodostuu johdannaissopimuksen tavoin perustuen kohde-etuuden arvoon siten, kuin arvopaperin liikkeeseenlaskuehdoissa on määrätty. Mainittu arvopaperi ei kuitenkaan ole sijoitusrahastolaissa tarkoitettu johdannaissopimus ja sen arvon määräytymiseen liittyy tyypillisesti tavanomaista johdannaissopimusta monipuolisempia ehtoja ja rajoituksia. Johdannaissopimuksen luonteiseen jälkimarkkinakelpoiseen strukturoituun sijoitustuotteeseen ei liity (strukturoidulle joukkovelkakirjalle ominaista) pääomaturvaa. Tyypillisimpiä edellä tarkoitettuja strukturoituja sijoitustuotteita ovat arvopaperistetut optiotyyppiset sijoitustuotteet, joista markkinointiterminä (yleisimmin) käytetään nimitystä warrantti tai sertifikaatti. 3) ETN- ja ETC-muotoiset tai niitä vastaavat arvopaperit, osakkeet, (muut kuin strukturoidut) joukkovelkakirjat ja rahamarkkinavälineet Rahastoyhtiö voi sijoittaa Rahaston varoja i. ETN- ja ETC-muotoisiin tai niitä vastaaviin arvopapereihin, osakkeisiin, (muihin kuin strukturoituihin) joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinavälineisiin, joilla käydään kauppaa arvopaperimarkkinalain mukaisessa julkisessa kaupankäynnissä tai sitä vastaavassa kaupankäynnissä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla, sekä ii. osakkeisiin ja (muihin kuin strukturoituihin) joukkovelkakirjoihin, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan ko. arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta 1 kohdassa tarkoitetussa vaihdantajärjestelmässä edellyttäen, että kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen. Rahastoyhtiö voi sijoittaa Rahaston varoja rahamarkkinavälineisiin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena edellä tarkoitetulla markkinapaikalla edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että 1) niiden liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion keskus-, alue tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai tällaisen valtion osavaltio, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai, että 2) niiden liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena edellä tarkoitetulla markkinapaikalla tai, että 3) niiden liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan Euroopan yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan yhteisön lainsäädäntöä tai, että 4) niiden liikkeeseenlaskija on muu kuin edellä 1, 2 tai 3 kohdassa mainittu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa joka vastaa edellä 1, 2 tai 3 kohdassa mainittua, jonka oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti tai, että 5) niiden liikkeeseenlaskija on muu kuin edellä 1, 2 tai 3 kohdassa mainittu yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena edellä tarkoitetulla markkinapaikalla ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä. 4) Listaamattomat arvopaperit Sellaisiin 2 :n kohdissa 1) ja 2) tarkoitettuihin arvopapereihin sekä kohdassa 3) tarkoitettuihin osakkeisiin ja (muihin kuin strukturoituihin) joukkovelkakirjoihin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena edellä kohdassa 3) tarkoitetulla markkinapaikalla, voidaan sijoittaa yhteensä enintään 15 % Rahaston varoista. 5) Johdannaissopimukset Rahaston varoja voidaan sijoittaa 1) optioihin, termiineihin tai muihin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko, tuotto, toinen johdannaissopimus, rahoitusmarkkinoihin liittyvä indeksi tai muu tunnusluku ja joka voidaan 2

3 toteuttaa luovuttamalla kohde-etuus tai tilittämällä sen nettoarvo, sekä 2) optioihin, termiineihin tai muihin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on hyödyke tai hyödykeindeksi ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä, sekä 3) optioihin, termiineihin tai muihin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on hyödyke tai hyödykeindeksi ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, kun sillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, sekä 4) luottoriskin siirtoon tarkoitettuihin johdannaissopimuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisiin rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetun säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolisiin johdannaissopimuksiin, joiden vastapuolena on sellainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai vakuutusyhtiö, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai sellainen luottolaitos, jonka kotipaikka on Australiassa, Japanissa, Kanadassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Rahastoyhtiön tulee kyetä määrittämään rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetun säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolisten johdannaissopimusten arvo luotettavasti ja todennettavasti päivittäin. Lisäksi edellytyksenä on, että edellä mainitut sopimukset voidaan Rahastoyhtiön aloitteesta milloin tahansa myydä, muuttaa rahaksi tai kattaa vastakkaisella toimella niiden käypään arvoon. Mikäli tällaisen johdannaissopimuksen vastapuolena on luottolaitos, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueella tai sellainen luottolaitos, jonka kotipaikka on Australiassa, Japanissa, Kanadassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa, voi vastapuoliriski saman liikkeeseenlaskijan osalta olla enintään 20 % Rahaston varoista. Mikäli tällaisen johdannaissopimuksen vastapuolena on muu kuin edellä mainittu luottolaitos, voi vastapuoliriski saman liikkeeseenlaskijan osalta olla enintään 5 % Rahaston varoista. 5.1) Johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena on hyödyke tai hyödykeindeksi Rahaston varoja voidaan kuitenkin sijoittaa vain sellaisiin 2 :n kohdissa 5) ii. ja 5) iii. tarkoitettuihin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on kiinteistöomaisuus, fossiilinen polttoaine, sähkö- tai muu energiahyödyke, kaivosmineraali, jalokivi, jalometalli, teollisuusraaka-aine (kuten metallit, kaasut, kemikaalit, kuitu- ja kumihyödykkeet), keräysmateriaali, puu, maataloushyödyke, elintarvike tai edellä mainituista kohde-etuuksista muodostettu hyödykeindeksi. 6) Sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet Rahaston varoja voidaan sijoittaa i. sijoitusrahastodirektiivin (UCITS) mukaisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksiin, mukaan lukien suomalaiset Sijoitusrahastolaissa tarkoitetut sijoitusrahastot, sekä ii. muiden kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksiin, mukaan lukien suomalaiset Sijoitusrahastolaissa tarkoitetut erikoissijoitusrahastot sekä ETA-alueen ulkopuolella rekisteröidyt yhteissijoitusyritykset. Muun kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin voidaan sijoitusrahaston varoja sijoittaa edellyttäen, 1) että sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyritysten salkunhoidosta vastaava taho on sen kotivaltiossa toimivan arvopaperimarkkinoiden valvojien yhteistyöorganisaatioon (International Organisation of Securities Commissions, IOSCO) kuuluvan viranomaisen tai itsesääntelyorganisaation valvonnan alainen, 2) että sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyritysten hallinnosta vastaava taho on sen kotivaltiossa toimivan arvopaperimarkkinoiden valvojien yhteistyöorganisaatioon (International Organisation of Securities Commissions, IOSCO) kuuluvan viranomaisen tai itsesääntelyorganisaation valvonnan alainen ja, 3) että sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien suoja vastaa sijoitusrahastodirektiivin mukaista sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien suojaa, että varojen erillään pidon, lainaksioton, lainaksiannon ja arvopapereiden sekä rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvan luovutuksen sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia ja että toiminnasta julkistetaan puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus, joiden nojalla sen varoista ja veloista sekä tuloista ja sijoitustoiminnasta voidaan tehdä arvio kertomuskaudelta. Rahaston varoista enintään 50 % voidaan sijoittaa yksittäisen sijoitusrahastodirektiivin mukaisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Yksittäisen muun kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin voidaan sijoittaa enintään 20 % Rahaston varoista, kuitenkin siten, että sellaiset yksittäisen muun kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin tehdyt sijoitukset, jotka käsittävät yli 10 % Rahaston varoista, voivat yhteensä muodostaa enintään 40 % Rahaston arvosta. Rahaston varoista enintään 70 % voidaan sijoittaa sellaisten muiden kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, joiden hallinnosta vastaa sama taho. Rahaston varoista enintään 70 % voidaan sijoittaa sellaisten muiden kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, joiden salkunhoidosta vastaa sama taho. Rahaston omistukseen voidaan hankkia enintään 100 % saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista. Rahaston varoja ei voida sijoittaa sellaisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin, joka voi sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaan sijoittaa yli 20 % varoistaan muiden sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin, jonka arvosta peritään kiinteinä palkkioina yhteensä enintään 5 % vuodessa. 3

4 7) Talletukset Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. Rahaston varoja voidaan sijoittaa määräaikaistalletuksiin sekä vaadittaessa takaisinmaksettaviin talletuksiin luottolaitoksissa edellyttäen, että luottolaitoksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja määräaikaistalletus erääntyy enintään 12 kuukauden kuluessa. Rahaston varoista enintään 50 % voidaan sijoittaa talletuksiin samassa luottolaitoksessa. 8) Samaa liikkeeseenlaskijaa koskevat rajoitukset Rahaston varoista yhteensä enintään 20 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, muihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin. Sellaiset saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, muihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin tehdyt sijoitukset, jotka käsittävät yli 10 % Rahaston varoista, voivat yhteensä muodostaa enintään 40 % Rahaston arvosta. Rahaston varoista yhteensä enintään 50 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, muihin arvopapereihin, rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin sekä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista sijoitusrahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. Rahastoyhtiö voi hankkia Rahaston omistukseen (markkina-arvoltaan) enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoista, muista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä. 8.1) Samaa liikkeeseenlaskijaa koskevat rajoitukset, 1. poikkeus Muiden sijoitusrajoitusten estämättä Rahastoyhtiö voi sijoittaa enintään 25 % sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, mikäli liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja (joukkovelkakirjojen) liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan. 8.2) Samaa liikkeeseenlaskijaa koskevat rajoitukset, 2. poikkeus Muiden sijoitusrajoitusten estämättä Rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään 35% sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, muu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltio taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio. Rahastoyhtiö saa riskinhajauttamisen periaatetta soveltaen sijoittaa enemmän kuin 35% sijoitusrahaston varoista tässä kohdassa tarkoitettuihin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin edellyttäen, että arvopaperit tai rahamarkkinavälineet ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun ole tarkoitus sijoittaa määrää, joka ylittää 30% sijoitusrahaston varoista. 9) Muut määräykset Rahastoyhtiö voi Finanssivalvonnan luvalla ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston varoista. Rahastoon voidaan hankkia ulkomaista valuuttaa luotonvälityksen avulla. Rahastoyhtiö voi antaa Rahaston varoja vakuudeksi edellä mainitusta luotosta sekä johdannaissopimuksesta johtuvasta vastuusta. Rahaston varoja voidaan luovuttaa vakuudeksi siten, että omistusoikeus siirtyy vakuudenhaltijalle edellyttäen, että tällaisten luovutusten vastapuolena toimii sellainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai vakuutusyhtiö, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai sellainen luottolaitos, jonka kotipaikka on Australiassa, Japanissa, Kanadassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Rahaston varoista yhteensä enintään 10 % voidaan luovuttaa vakuudeksi siten, että omistusoikeus siirtyy vakuudenhaltijalle. Rahastoyhtiö ei voi Rahaston lukuun luovuttaa ilman katetta arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia. Rahastoyhtiö ei myönnä luottoa Rahaston varoista eikä anna takausta tai muuta vakuutta kolmannen sitoumuksista. Rahastoon voidaan kuitenkin hankkia arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia, joita ei ole täysin maksettu. Mikäli sijoitusrahaston varoja sijoitetaan sellaisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, joita hallinnoi suoraan tai toimeksiannosta Rahastoyhtiö tai jokin muu yhtiö, johon Rahastoyhtiö on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen kautta, Rahastoyhtiö tai muu yhtiö ei saa veloittaa merkintä- tai lunastuspalkkiota sijoitusrahaston sijoituksista näiden muiden sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. 3 Rahastoyhtiö Rahaston hallinnosta vastaa Front Varainhoito Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa, sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. 4 Asiamiehen käyttö Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteessä on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asiamiestä. 5 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisö on Skandinaviska Enskilda Banken Ab (publ), Helsingin sivukonttori (jäljempänä Säilytysyhteisö), ellei rahastokohtaisissa säännöissä toisin mainita. Säilytysyhteisö voi käyttää tehtäviensä hoitamisessa apunaan säilytyspalvelutehtäviin erikoistuneita Finanssivalvonnan tai sitä vastaavan ulkomaisen viranomaisen valvonnassa olevia yhteisöjä. 4

5 6 Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää rahasto-osuusrekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien siirrot. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin. Yksi rahastoosuus jakaantuu sataantuhanteen (100000) yhtäläiseen murto-osaan, mikä tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan viiden (5) desimaalin tarkkuudella. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston arvosta ottaen huomioon osuussarjojen ja eri osuuslajien suhteelliset arvot. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on hallinnointipalkkioltaan toisistaan poikkeavia rahastoosuussarjoja. Osuussarjojen hallinnointipalkkiot voivat poiketa toisistaan seuraavista syistä: 1) rahasto-osuuden merkitsijä on toinen Rahastoyhtiön hallinnoima rahasto, 2) rahasto-osuuksien minimimerkintämäärät poikkeavat toisistaan, 3) asiakkaalla on kokonaisasiakkuus Front - ryhmässä. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin osuussarjan merkinnän edellytyksistä ja ne ilmoitetaan kulloinkin voimassaolevassa rahastoesitteessä. Kussakin rahasto-osuussarjassa voi hallituksen päätöksen mukaisesti olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia. Osuudenomistaja voi vaihtaa tuotto-osuuden kasvuosuudeksi tai päinvastoin. Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana uuden merkinnän tai rahastovaihtojen johdosta nousee yksittäisessä osuussarjassa yli toisen osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos osuudenomistajan omistus omistusaikana lunastusten tai rahastovaihtojen johdosta laskee yksittäisessä osuussarjassa alle kyseisen sarjan merkintöjen minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiöllä on oikeus muuntaa omistus osuudenomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen koskemaan sitä osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta omistus vastaa. Rahasto antaa osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen, joka voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan antaa vain nimetylle osuudenomistajalle. 7 Rahasto-osuuksien merkintä, lunastus ja vaihto Merkintä- ja lunastustoimeksiantoja vastaanotetaan Rahastoyhtiössä ja muissa Rahastoyhtiön hallituksen päättämissä rahastoesitteestä ilmenevissä merkintäpaikoissa Pankkipäivinä. Toimeksiantoja voi Frontin verkkotunnuksilla antaa myös Internetissä Frontin Internet sivuilla Rahastoyhtiön hallituksen päättämästä päivästä lukien. Rahasto-osuuksia merkitään antamalla toimeksianto Rahastoyhtiölle sekä suorittamalla merkintäsumma Rahaston tilille. Merkintätoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että Rahastoyhtiölle on toimitettu riittävät ja asianmukaiset tiedot merkitsijästä ja tämän henkilöllisyydestä. Merkitsijän tulee merkinnän yhteydessä ilmoittaa, minkä osuussarjanosuuksia hän merkitsee sekä koskeeko merkintä tuotto- vai kasvuosuuksia. Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä tehty merkintä tai merkintätoimeksianto, mikäli Rahastoyhtiölle ei ole toimitettu riittäviä tietoja toimeksiannon toteuttamiseksi. Rahastoyhtiöllä on muutoinkin oikeus siirtää rahastomerkinnän toteuttamisajankohtaa asiakkaan suostumuksella. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, mikä määrä tai millä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä. Mikäli merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä ja merkintäsumma on Rahastoyhtiön nimeämällä pankkitilillä ennen kello 10.00, toteutetaan merkintä saman Pankkipäivän arvoon. Pankkipäivä on päivä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna (Pankkipäivä). Mikäli merkintätoimeksianto on vastaanotettu kello jälkeen, on merkintäpäivä seuraava Pankkipäivä ja merkintä toteutetaan seuraavan Pankkipäivän arvoon. Merkintätoimeksianto voidaan peruuttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella. Edellä mainituista kellonajoista poiketaan niiden merkintöjen osalta, jotka muodostetaan asiakkaalta suoraveloitettavista maksueristä perustuen asiakkaalla olevaan jatkuvaan rahastosäästösopimukseen. Nämä merkinnät toteutetaan sen Pankkipäivän arvoon, jona raha on vastaanotettu Rahastoyhtiön nimeämälle pankkitilille. Mikäli suorituksen viitenumero puuttuu tai se on virheellinen, toteutetaan merkintä sen päivän arvoon, jona viite on saatu selvitettyä. Merkittyjen rahasto-osuuksien lukumäärä lasketaan Rahastoyhtiössä jakamalla saatu merkintämaksu (josta on vähennettynä 11 :ssä mainittu merkintäpalkkio) rahastoosuuden arvolla. Merkittyjen rahasto-osuuksien määrä lasketaan osuuden sadastuhannesosan (1/100000) tarkkuudella pyöristäen osuuksien määrä alaspäin. Jakojäännös lisätään rahastopääomaan. Rahasto-osuudenomistajalla on oikeus vaatia Rahastoyhtiöltä rahasto-osuuden lunastamista ja Rahastoyhtiöllä on puolestaan velvollisuus lunastaa kyseinen rahasto-osuus. Mikäli rahasto-osuudesta on annettu osuustodistus, on se luovutettava lunastuspyynnön yhteydessä Rahastoyhtiölle. Jos Rahastoyhtiön ei lunastusta varten tarvitse myydä Rahaston arvopapereita, lunastushinta on toimeksiantopäivän osuuden arvo vähennettynä lunastuspalkkiolla, jos lunastustoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä ennen klo Mikäli lunastustoimeksianto on vastaanotettu klo jälkeen, toteutetaan lunastus seuraavan Pankkipäivän osuuden lunastuspalkkiolla vähennetyllä arvolla. Lunastaminen tapahtuu rahaston varoista. Maksu lunastuksesta suoritetaan pääasiallisesti lunastustoimeksiannon toteutumispäivää seuraavana Pankkipäivänä, ellei asiakkaan kanssa toisin sovita. Jos varat lunastamiseen on hankittava myymällä rahaston arvopapereita, tulee myynnin tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin aina viimeistään kahden viikon kuluessa lunastustoimeksiannon vastaanottamisesta. Lunastaminen tulee tällöin toteuttaa heti, kun varat arvopapereiden myynnistä on saatu. Rahasto-osuuden lunastusarvo määräytyy lunastuksen toteutuspäivän arvon mukaan. Lunastushinta maksetaan tällöin pääasiallisesti toteutuspäivää seuraavana päivänä, ellei asiakkaan kanssa toisin sovita. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu kahden viikon määräaika arvopaperien myymiselle. Lunastustoimeksianto voidaan peruuttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella. Rahasto-osuudenomistajalla on oikeus vaihtaa kaikki tai osa omistamistaan rahasto-osuuksista johonkin toiseen Rahastoyhtiön hallinnoiman rahaston rahasto-osuuksiin. Rahasto-osuudenomistajalla on myös oikeus vaihtaa kaikki tai osa omistamistaan rahaston tuotto-osuuksista saman rahaston kasvuosuuksiin tai päinvastoin. Rahastoosuuksien vaihtoa käsitellään kuten omistettavan rahaston 5

6 osuuksien lunastusta ja toisen sijoitusrahaston osuuksien merkintää. Rahastoyhtiö ja rahasto-osuudenomistaja voivat erityistapauksissa sopia, että rahasto-osuudet voidaan vaihtoehtoisesti lunastaa antamalla rahastoosuudenomistajalle lunastushintaa vastaava määrä Rahaston arvopapereita taikka arvopapereita ja käteistä. Rahastoyhtiön on lunastussopimusta tehdessään huolehdittava siitä, että toimenpide ei vaaranna Rahaston muiden osuudenomistajien etua. 8 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan vähentämällä rahaston varoista rahaston velat. Rahaston arvo ilmoitetaan euroina. Rahastoon kuuluvat osakkeet sekä osakesidonnaiset arvopaperit ja vakioidut johdannaissopimukset arvostetaan niiden markkina-arvoon, joka on julkisessa hinnanseurantajärjestelmässä vallitseva viimeinen päätöskurssi ko. markkinapaikan sulkeutumisaikana. Jollei arvostuspäivänä ole edellä mainittua kurssia, käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia, mikäli se on osto- ja myyntinoteerauksen välillä. Jos viimeinen kaupankäyntikurssi on myyntinoteerausta korkeampi tai ostonoteerausta alhaisempi, käytetään joko osto- tai myyntinoteerausta sen mukaan kumpi on lähempänä viimeistä kaupankäyntikurssia. Vakioidut johdannaiset arvostetaan viimeksi mainitussa tapauksessa parhaaseen markkinoilta saatavaan informaatioon perustuen. Arvopapereiden lainaussopimukset arvostetaan kohdeetuutena olevien arvopapereiden markkina-arvoon. Omistukset toisissa sijoitusrahastoissa tai yhteissijoitusyrityksissä arvostetaan markkina-arvoonsa, joka on viimeisin julkistettu arvo Rahaston arvostuspäivänä. Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastojen rahasto-osuudet arvostetaan arvostuspäivälle laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahaston sijoitukset pörssinoteerattuihin rahasto-osuuksiin (ETF) ja muihin pörssikaupankäynnin kohteena oleviin tuotteisiin arvostetaan samoin kuin pörssinoteeratut arvopaperit. Joukkovelkakirjalainat arvostetaan markkinoiden sulkemisajan käypään markkina-arvoon, joka pääsääntöisesti on julkisesta hinnanseurantajärjestelmästä tai muusta luotettavasta lähteestä saatu osto-ja myyntinoteerausten keskiarvo tai päätöskurssi. Rahamarkkinavälineet arvostetaan markkinainformaatiolähteiden välityksellä julkaistujen ostonoteerausten mukaan tai ellei rahamarkkinavälineelle saada markkinainformaatiolähteiden kautta arvoa, arvostetaan rahamarkkinaväline käyttäen arvostuspäivän virallisia Euribor-noteerauksia lisättynä Rahastoyhtiön hallituksen päättämillä liikkeeseenlaskijaryhmäkohtaisilla riskipreemioilla. Talletukset arvostetaan nimellisarvoonsa ja niihin lisätään edellisen arvonlaskentapäivän jälkeen kertynyt korko. Rahaston valuuttamääräisten omistusten arvo muutetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin päivittäin vahvistamia valuuttakursseja. Jos Rahaston käyttämälle vakioimattomalle johdannaiselle tai muulle sijoituskohteelle ei ole saatavissa edellä mainittua arvoa tai kyse on jostain muusta kuin edellä mainitusta sijoituskohteesta, jolle ei ole saatavissa käypää markkina-arvoa, arvostetaan sellainen sijoituskohde Rahastoyhtiön hallituksen määräämien objektiivisten periaatteiden mukaan. 9 Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuden arvon kunakin Pankkipäivänä. Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Rahastoyhtiöstä, kaikista merkintäpisteistä niiden aukioloaikana sekä Frontin Internet -sivuilta. Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien määrällä kuitenkin siten, että eri rahasto-osuussarjojen arvossa otetaan huomioon kultakin rahasto-osuussarjalta veloitettavat palkkiot ja niiden rahasto-osuussarjojen osalta, joissa on tuotto-osuuksia, myös maksettu tuotto. Eri osuussarjojen eri osuuslajien suhteelliset arvot määräytyvät kunakin arvonlaskentapäivänä laskettavan hallinnointipalkkion ja vuosittain maksettavan tuottoosuuden mukaan. Kunkin osuussarjan kunkin osuuslajin arvo lasketaan jakamalla rahaston arvo kyseisen osuuslajin ja suhdeluvulla kerrottujen toisten osuuslajien lukumäärien yhteenlasketulla määrällä. Nämä suhdeluvut muuttuvat kunakin arvonlaskentapäivänä. 10 Rahaston tuotonjako Mikäli Rahastoyhtiön hallitus on päättänyt ottaa käyttöön tuotto-osuudet, tuoton määrästä ja sen jakamisesta päätetään Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti. Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuotto-osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon. Tuotto maksetaan tuottoosuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Osuudenomistajan niin halutessa tai mikäli osuudenomistaja ei ole ilmoittanut Rahastoyhtiölle pankkitiliä, voidaan maksettavalla tuotolla merkitä uusia vastaavia rahasto-osuuksia tuotonmääräytymispäivän rahasto-osuuden arvoon. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavilla Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina sen jälkeen, kun kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty. Tuotto-osuuksille maksettu tuotto vähennetään tuottoosuuksille laskettavasta Rahaston pääomasta. 11 Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot Rahastoyhtiö perii rahasto-osuuden merkinnästä kustannuksina enintään 5 prosenttia merkintäsummasta ja lunastuksesta kustannuksena enintään 5 prosenttia rahasto-osuuden arvosta. Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa merkintä- ja lunastuspalkkion suuruuden kullekin liikkeeseenlasketulle rahasto-osuussarjalle. Rahastoyhtiön perimät merkintä- ja lunastuspalkkiot julkaistaan voimassaolevissa esitteissä (rahastoesite ja avaintietoesite). 12 Palkkiot Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnointipalkkion, joka vaihtelee rahasto-osuussarjoittain 6

7 ja on enintään 3 prosenttia laskettuna osuussarjan arvosta. Palkkion määrä lasketaan rahastoosuussarjakohtaisesti vuoden jokaiselle päivälle (palkkiopäivä) erikseen ja kirjataan rahaston arvoon velkana rahastoyhtiölle. Mikäli palkkiopäivä on pankkipäivä, on palkkion laskennan perusteena palkkiopäivälle laskettava Rahaston arvo. Muussa tapauksessa palkkion laskennan perusteena on palkkiopäivää edeltävälle pankkipäivälle laskettava Rahaston arvo. Palkkion suuruus lasketaan jakamalla Rahaston arvon ja palkkion (%) tulo kalenterivuoden päivien lukumäärällä. Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa hallinnointipalkkion tarkan määrän kullekin liikkeeseen lasketulle rahastoosuussarjalle. Rahastoyhtiö veloittaa kertyneen kiinteän hallinnointipalkkion Rahaston varoista kalenterikuukausittain jälkikäteen. Hallinnointipalkkio sisältää korvaukset 4 :n mukaisesta asiamiehen käytöstä. Säilytyspalkkio on enintään 0,5 prosenttia vuodessa laskettuna Rahaston arvosta. Palkkion määrä lasketaan rahasto-osuussarjakohtaisesti vuoden jokaiselle päivälle (palkkiopäivä) erikseen ja kirjataan rahaston arvoon velkana rahastoyhtiölle. Mikäli palkkiopäivä on pankkipäivä, on palkkion laskennan perusteena palkkiopäivälle laskettava Rahaston arvo. Muussa tapauksessa palkkion laskennan perusteena on palkkiopäivää edeltävälle pankkipäivälle laskettava Rahaston arvo. Palkkion suuruus lasketaan jakamalla Rahaston arvon ja palkkion (%) tulo kalenterivuoden päivien lukumäärällä. Rahastoyhtiö veloittaa kertyneen säilytyspalkkion Rahaston varoista kalenterikuukausittain jälkikäteen. Säilytysyhteisön perimät tapahtumapalkkiot sekä ulkopuolisten arvopaperinvälittäjien perimät välityspalkkiot maksetaan suoraan Rahaston varoista. Tarkemmat tiedot sekä kuvaukset edellä tarkoitetuista palkkioista esitetään kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä. 13 Rahaston ja rahastoyhtiön tilikausi Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Rahaston toiminnan alkaessa tai päättyessä tilikausi voi poiketa edellä mainitusta. Poikkeavan tilikauden pituus voi olla enintään 18 kuukautta. 14 Rahasto-osuudenomistajien kokous Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua. Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja tai rahasto-osuudenomistajat, joilla on yhteensä vähintään viisi (5) prosenttia kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Varsinaisessa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat: 1) kutsuttava kokoukselle puheenjohtaja, joka kutsuu kokoukselle pöytäkirjanpitäjän; 2) laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo; 3) valittava kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa; 4) todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 5) esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitelty Rahastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset; 6) valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti Rahaston rahasto-osuudenomistajien edustaja(t) ja varamies Rahastoyhtiön hallitukseen; 7) valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti Rahaston rahasto-osuudenomistajien edustaja(t) ja varamies Rahastoyhtiön tilintarkastajaksi; 8) käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Jos rahasto-osuudenomistajan koko omistus on Rahastossa alle yhden osuuden, on osuudenomistajalla kokouksessa kuitenkin yksi ääni. Rahasto-osuuden omistajien kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, äänten mennessä tasan, mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaali arvalla. 15 Kutsu ja ilmoittautuminen rahasto-osuudenomistajien kokoukseen Rahasto-osuudenomistajien kokoukset kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kutsu kokoukseen julkaistaan vähintään yhdessä Helsingissä ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Kutsu on julkaistava aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Rahasto-osuudenomistajien on, saadakseen osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen, ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle kokouskutsussa mainitulla tavalla ja viimeistään siinä mainittuna päivänä. Rahasto-osuudenomistajilla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajille kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekisteröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Osallistumisoikeus rahastoosuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyy kymmenen päivää ennen kokousta vallitsevan tilanteen perusteella. Muut ilmoitukset toimitetaan rahasto-osuusrekisteriin merkityille rahastoosuudenomistajille kirjallisesti tai ilmoituksella, joka julkaistaan vähintään yhdessä Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä. 16 Rahastoesitteet, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus Rahaston rahastoesite, esite, puolivuotiskatsaus sekä Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset julkistetaan sijoitusrahastolaissa mainituin tavoin. Rahaston puolivuotiskatsaus on julkistettava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä lukien. Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset on julkistettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä lukien. Edellä mainitut asiakirjat ovat saatavissa Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina sekä Rahastoyhtiön Internet -sivuilta. Edellä mainitut asiakirjat toimitetaan myös pyynnöstä veloituksetta rahasto-osuudenomistajalle. 7

8 17 Rahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntöjen muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Rahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu osuudenomistajien tietoon, ellei Finanssivalvonta toisin määrää. Muutosten katsotaan tulevan osuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu Helsingissä ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetty osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia rahastoosuudenomistajia ja sitä noudatetaan myös ennen sääntömuutosta tehtyjen merkintöjen osalta. 18 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi osuudenomistajien edun sitä vaatiessa tai muusta erityisen painavasta syystä Finanssivalvonnan luvalla keskeyttää rahasto-osuuksien merkinnät. Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahastoosuuksien lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai normaaliin tiedonvälitykseen liittyvien häiriöiden vuoksi. 19 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 20 Sovellettava laki Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia. 21 Riskienhallinta Rahaston sijoituksiin kuuluvien joukkovelkakirjamuotoisten arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika on enintään 5 vuotta. Keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika lasketaan rahoitustieteessä yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Rahaston sijoituksiin kuuluvista johdannaissopimuksista aiheutuva vakuusvaatimus on enintään 50 % Rahaston arvosta. Rahaston johdannaisposition deltakorjattu markkina-arvo on vähintään -50 % ja enintään 50 % Rahaston arvosta. 8