PUUSEPPÄKYLÄN ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A ALAVUDEN KAUPUNKI PUUSEPPÄKYLÄN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20262

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (9) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus Suunnittelualue Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Osalliset Kaavoituksen kulku, osallistumismenettely ja tiedottaminen, Viranomaisyhteistyö Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi Kaavoituksen aikataulu Yhteystiedot... 9

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (9) PUUSEPPÄKYLÄN ASEMAKAAVA 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 63 ) edellyttää, että Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 63 Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 64 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee 6 km:n etäisyydellä Alavuden kaupungin keskustasta pohjoiseen Rantatöysä 30. kaupunginosassa ja se käsittää noin 47,7 ha:n alueen. Alla olevassa kuvassa on esitetty punaisella aluerajauksella suunnittelualueen yleispiirteinen rajaus.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (9) Puuseppäkylän asemakaava koskee Alavuden kaupungin Rantatoysä 30. kaupunginosan korttelia 16 ja Rantatöysän kylän 402 tiloja RN:o 9:83, 9:108, 9:127, 9:151, 9:152, 9:153 (osa), 9:135, 9:163, 11:122, 11:169 (osa), 11:197 (osa), 11:273, 11:274, 12:14, 37:3, 30:9901:0, 876:3:0 ja 895:2:8. Alue on osittain rakennettua teollisuusaluetta ja osittain viljelyskäytössä olevaa peltoa. 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Kaupunginhallitus on päättänyt Puuseppäkylän asemakaavan ja Rantatöysän tehdasalueen asemakaavamuutoksen laatimiseen ryhtymisestä. Samalla alueen kaavoitus on tullut vireille. Asemakaavalla pyritään luomaan uusia teollisuustontteja kaupungin omistamille alueille ja samalla huomioimaan olemassa olevan teollisuuden tarpeet. Hanketta on vauhdittanut Alavus Ikkunat Oy:n kasvutarpeet. Hankkeen tavoitteena on kaavoittaa kaupungin omistamat maa-alueet siten, että Puuseppäkylän alueesta muodostuu vetovoimainen teollisuusalue. Tarkoituksena on tehdä alueelle teollisuutta palvelevia tontteja. Kylän läpi kulkeva raskasliikenne ohjataan teollisuusalueelle uutta väylää pitkin. Kaavahankkeen tarkoituksena on myös saattaa Sepposentien itäpuolinen alue vastaamaan liike-elämän uusiin rakentamistarpeisiin. Kaavahanke kiinteyttää Puuseppäkylän yritysalueen kokonaisuutta ja luo mahdollisuuksia hyödyntää laajat alueet teollisuuden kehittämiseen ja kasvuun.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (9) 4 Suunnittelun lähtökohdat Puuseppäkylän kaava-alueella kaupungin hankkimat maa-alueet ovat pääosin peltoa, joka viettää loivasti lounaaseen kohti joenuomaa. Puuseppäkylän kaava-alue on pääasiassa yksityisten omistuksessa ja vähäiseltä osin Alavuden kaupungin omistuksessa. Rantatöysänjoen ja kaupungin omistuksessa olevan pellon välinen alue on luonto-arvoiltaan merkittävä. Rantatöysän tehdasalueen asemakaavassa kortteli on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi. 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRA 25 :n mukaisesti esitetään selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat: 1)Toimiva aluerakenne 2)Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3)Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4)Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 1. Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden oma-leimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (9) Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö- ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuuri matkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueiden-käytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. 4.2 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministerissä Maakuntakaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastoaluetta. Teollisuuden kehittämisen kohdealueen suunnittelumääräys on seuraava: Toimintojen sijoittelu on tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja toiminnalliset vaatimukset turvataan.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (9) 4.3 Yleiskaava Maakuntakaavaa täydentämään on valmisteilla kolme vaihemaakuntakaavaa. Vaihekaava I koskee tuulivoimaa, vaihekaava II koskee kauppaa, liikennettä ja maisemaalueita. Vaihekaava III koskee turvetuotantoa, suoluontoa sekä bioenergiaa. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 1995 hyväksymässä Alavuden keskustan osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), virkistysaluetta (V) ja maa- ja metsätalousaluetta (MT). Yleiskaava on oikeusvaikutukseton.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (9) 4.4 Asemakaava Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialue (TT). Suunnittelualue on rajattu yleispiirteisesti alla olevaan kuvaan. Puuseppäkylän asemakaava koskee seuraavia alueita voimassa olevista kaavoista: Rantatöysän tehdasalueen asemakaavan (Ak 67; vahv ) korttelia 16 sekä niihin liittyviä katu-, lähivirkistys- ja vesialueita, Rantatöysän keskusta-alueen asemakaavan ( Ak 31; vahv ) lähivirkistys- ja vesialueita sekä Rantatöysän keskusta-alueen asemakaavan muutos 2:n (Ak 99; vahv ) lähivirkistysaluetta. 5 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia asemakaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Maankäyttö- ja rakennuslaki, 62 : Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (9) Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Asemakaavan osallisia ovat: Suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja yritykset Kaupungin viranomaiset: Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Yhdyskuntatekniset palvelut Ympäristöpalvelut Valtion ja muut viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitos Seinäjoen seudun ympäristöterveydenhuolto Yritykset ja yhteisöt: Alavus Automaatio Oy Alavus Ikkunat Oy Fenestra Oy L&T Biowatti Oy Konsepa Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Verkko-osuuskunta Kuuskaista Anvia sekä muut mahdolliset yhteisöt ja henkilöt, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa vaikuttaa 6 Kaavoituksen kulku, osallistumismenettely ja tiedottaminen, Asemakaavamuutos on tullut ajankohtaiseksi ja vireille kaupunginhallituksen päätöksellä Aloitus- ja luonnosvaihe Ympäristölautakunta asettaa kaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 14 päivän ajaksi. Nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivulla. Suunnittelualueen maanomistajia ja kaava-alueeseen rajoittuville maanomistajille tiedotetaan kirjeitse viikkoa ennen nähtäville tuloa. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 ja MRA 30 ). Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään ja vastineet kirjataan selostukseen ehdotusvaiheessa.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (9) Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä-Pohjanmaan elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ) osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Alvar Aallonkatu 8, PL 156, SEINÄJOKI Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti nähtäville (MRL 65 ja MRA 27 ) 30 päivän ajaksi. Nähtävilläpidosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivulla. Maanomistajille ja kaava-alueeseen rajoittuville naapurialueen maanomistajille lähetetään kirjallinen ilmoitus viikkoa ennen nähtäville asettamista. Osalliset voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kirjallisina kuulutuksessa ilmoitettuun osoitteeseen määräaikaan mennessä. Muistutuksiin laaditaan vastineet ja perustelut kaavaselostukseen ja päätöskäsittelyyn. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään perustellut vastineet. Jos ehdotukseen tulee oleellisia muutoksia, ehdotus pidetään uudelleen nähtävänä (MRA 32 ). Hyväksyminen Virallisen nähtävillä olon jälkeen kaupunginhallitus esittää kaavaehdotuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ja MRA 94 ). Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaavan tultua lainvoimaiseksi kuulutetaan siitä Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä. 7 Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntomenettelyin tai erillisneuvotteluin. 8 Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: o Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: o Väestö, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, liikenne ja liikenneturvallisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot, raken-

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (9) nettu ympäristö, hulevedet, tekninen huolto, sosiaalinen ympäristö/ asumisen olosuhteet o Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: o Maisemarakenne, luonnonolot, pohjavedet, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat, maa- ja kallioperä o Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen: o Ihmisten elinolot ja elinympäristö 9 Kaavoituksen aikataulu Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville maaliskuussa 2013 Kaavaehdotus on nähtävillä keväällä 2013 Kaupunginvaltuusto hyväksynee asemakaavan syksyllä Yhteystiedot Alavuden kaupunki Kimmo Toivola maankäyttöinsinööri gsm kimmo.toivola@alavus.fi FCG Suunnittelu ja Tekniikka Anne Koskela suunnittelupäällikkö saakka Tiedekatu 2, Seinäjoki Puhelin , anne.koskela@fcg..fi Susanna Paananenn maankäytönsuunnittelija Puistokatu 2 A, Jyväskylä Puhelin ,