Kymönkosken kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvanluvan tarkistaminen,

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2012/1 Dnro LSSAVI/71/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kymönkosken kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvanluvan tarkistaminen, Viitasaari Muuttolan Lohi Ky Hämäläntie Kymönkoski HAKEMUS Muuttolan Lohi Ky on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt Kymönkosken kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista Viitasaaren kaupungin Kyminkosken kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kymönkosken kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 80/03/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä ympäristölupavirastoon lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 c) kohdan nojalla kalankasvatusta koskevassa asiassa sekä vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n nojalla veden johtamista koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminta ja sen sijainti Voimassa olevat luvat Kalankasvatuslaitos sijaitsee Viitasaaren kaupungin Kyminkosken kylässä olevalla kiinteistöillä Muuttola RN:o 5:49. Hakijalla on toistaiseksi voimassaoleva Itä-Suomen ympäristölupaviraston (nro 80/03/1) antama ympäristö- ja vesitalouslupa kalankasvatuslaitoksen toimintaan ja veden johtamiseen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Tarkistamisen kannalta keskeinen ratkaisukohta ja lupamääräykset ovat:

2 2 "Ympäristölupavirasto myöntää Muuttolan Lohi Ky:lle luvan veden johtamiseen laajennettavalle laitokselle Kymönjärvestä enintään 450 l/s käytettäväksi laitoksella tapahtuvassa kalanviljelyssä Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 5. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Kalojen kasvatuksessa saa käyttää enintään kg kuivarehua vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta muutoinkin järjestettävä niin, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Rehun tulee olla mahdollisimman vähäfosforista. Rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Fosforipäästö saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 135 kg vuodessa Tarkkailu ja valvonta 11. Laitoksella on suoritettava käyttötarkkailua (hoitokirjanpito), päästötarkkailua ja vesistövaikutusten tarkkailua hakemuksen liitteenä 15 olevien asiakirjojen muodostaman ohjelman mukaisesti Kalatalousvelvoite 16. Luvan saajan on vuosittain istutettava Kymönkosken vesialueelle 800 yksivuotiasta järvitaimenen poikasta. Oikeus alueeseen Laitosalue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Nykyinen toiminta ja päästöt Kalankasvatusalue kuulu Kolima-Keiteleen koskireitin osayleiskaavaalueeseen. Laitoksen ylä- ja alapuolinen vesialue kuuluu Kolima-Keitele -koskireitin Natura-alueeseen (FI ), jonka tärkein suojeltava luontotyyppi on Fennoskandian luonnontilaiset joet. Reitti koostuu useista koskista ja nivaalueista sekä niitä yhdistävistä suvanto- ja järvialtaista. Reitti on lintujen levähdys- ja ruokailupaikka sekä koskikaran merkittävä talvehtimisalue. Se maisemallisesti erittäin arvokas ja sillä on huomattavaa merkitystä virkistyskalastus-, luontoretkeily- ja melontakohteena. Laitoksen toiminta on ollut istukaspoikastuotantoa. Laitoksella ei ole harjoitettu lainkaan ruokakalan kasvatusta ja perkaustoimintaa. Kasvatus on tapahtunut seitsemässä maa-altaassa, jotka sijaitsevat peräkkäin kahdessa

3 kasvatusuomassa. Laitoksella on lisäksi lupa rakentaa kolmas kolmealtainen kasvatusuoma, mutta sitä ei ole rakennettu. Laitos tuottaa vuosittain noin kirjolohen, järvitaimenen, meritaimenen, järvilohen, siian, nieriän, harjuksen ja kuhan istukaspoikasta. Vuonna 2009 laitos ei tuottanut kalaa. Lupakaudella ( ) vuotuinen lisäkasvu oli keskimäärin kg ja rehunkäyttö kg. Luvassa sallittu rehumäärä on hieman ylitetty vuosina 2004, 2007 ja 2008 Päästötarkkailutuloksiin ja ainetaselaskelmiin perustuvissa arvioissa laitoksen fosforipäästöistä oli lupakaudella huomattavia eroja. Päästötarkkailun perusteella keskimääräinen vuosipäästö lupakaudella oli noin 111 kg fosforia ja se vaihteli kg vuodessa. Ainetaselaskelmien perusteella keskimääräinen päästö oli noin 98 kg fosforia vuodessa ja se vaihteli kg. Vuosina 2004 ja 2006 päästöt arvioitiin suuremmiksi ainetaselaskelmien muina vuosina päästötarkkailun perusteella. Suurimmillaan ero oli 58 kg. Laitos ottaa vetensä Kymönjärvestä painovoimaisesti kolmen juoksutusaukon kautta. Laitoksella käytetään vettä enintään 450 l/s. Laitoksen käyttämää vesimäärää säädellään laitoksen alapäässä. Varsinaista vesienkäsittelyä laitoksella ei ole. Altaissa on lietetaskut ja poistovesi johdetaan vesistöön laskeutusaltaan kautta. Lietetaskut on tyhjennetty turvesuotimelle, josta liete on aumauksen jälkeen kuljetettu hakijan omistamille pelloille. Turvesuodin poistettiin käytöstä vuonna 2009 laitoksella tapahtuneen sähkölinjan putoamisesta johtuneen onnettomuuden seurauksena tehtyjen korjaustöiden yhteydessä. Onnettomuuden seurauksena kaikki laitoksella olleet kalat kuolivat, eikä laitos tuottanut poikasia vuonna Vuodesta 2010 lähtien lietetaskuista poistettu liete on sijoitettu suoraan hakijan pelloille. Laitoksen käyttämää vesimäärää on seurattu mikrosiivikkomittauksilla altaiden poistouomista. Hakemuksen mukainen toiminta ja päästöt Laitoksen vedenottoa muutetaan siten, että laitokselle pumpataan Kymönjärven syvänteestä enintään 75 l/s Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä vuonna 2011 rakennetulla pumppaamolla. Kylmän syvänneveden johtaminen mahdollistaa kalojen ruokinnan kesällä lämpimän veden aikana nykyistä paremmin ja parantaa kalojen rehunkäyttöä. Laitoksen kokonaisvedenottomäärä 450 l/s säilyy ennallaan. Laitokselle rakennetaan tulevalla lupajaksolla kolme uutta allasta sisältävä kasvatusuoma. Hakija esittää, että toimintaa saadaan jatkaa voimassa olevan ympäristöja vesitalousluvan mukaisessa laajuudessa siten, että laitokselle johdettavan veden enimmäismäärä on 450 l/s, rehunkäyttö kg vuodessa ja laitoksen päästöt vesistöön ovat enintään 135 kg fosforia vuodessa. 3

4 Poistovedet käsitellään nykyisen käytännön mukaisesti lietteenkeräyslaitteistolla. Liete johdetaan laskeutusaltaan kautta turvesuodattimelle, joka rakennetaan uuden hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti siten, että se on toiminnassa vuoden 2012 kasvatuskaudella. 4 Jätehuolto Kuolleet kalat, joita kertyy kg vuodessa, kompostoidaan ja käytetään maanparannukseen. Pakkausjätteet ym. jäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Lisäksi syntyy vähäinen määrä öljyä, koneiden suodattimia, jotka toimitetaan kunnalliselle ongelmajätteen keräyspaikalle. Ympäristön tila Suodattimesta poistettu turve viedään pellolle maanparannusaineeksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Toiminnan ympäristö Veden laatu Laitoksen kokoon ja kannattavuuteen suhteutettuna käytössä olevat tekniset ratkaisut lietteen imurointi ja johtaminen turvesuodattimelle ovat kehittyneitä ja käyttökelpoisia menetelmiä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Yliruokintaa vältetään osittaisella ruokinnan automatisoinnilla ja ruokinnassa on pyritty käyttämään mahdollisimman vähäfosforista kuivarehua. Laitoksen sijainti lähes samassa korkeustasossa vedenottovesistön kanssa säätelee laitoksen vedenoton teknistä toteuttamista. Keinoaltaat ja itsepuhdistuvat altaat eivät ole toimivia laitoksen sijaintipaikassa. Maapohja-altaat ovat taimenen ja siian poikasille paras elinympäristö tarjoten luontaisen pohjakosketuksen keinotekoisessa ympäristössä. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kymönjärven ja Keiteleen välisen Kymönkosken yläpuolella Kymönjärven rannalla. Alue kuuluu Koliman vesistöalueen Viitasaaren reitin itäiseen haaraan. Laitos purkaa jätevedet Kymönkosken yläosaan. Kymönkosken keskivirtaama on 14,4 m 3 /s ja keskialivirtaama 6,6 m 3 /s. Kymönjärven vesi on väriltään lievästi ruskeaa ja fosforipitoisuuden ja a- klorofyllin määrän perusteella lievästi rehevää. Kymönjärven alusvedessä on ollut toistuvasti hapenvajausta. Hygieeninen vedenlaatu on ollut hyvä. Veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana. Kymönkosken veden fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 6 µg/l ja typpipitoisuus keskimäärin 40 µg/l korkeampi kuin Kymönjärvessä. Fekaalisten koliformisten bakteerien määrä on ollut hivenen koholla, mutta ei ole rajoittanut virkistyskäyttöä.

5 5 Kalasto ja kalastus Kymönkosken alapuolisella alueella Keiteleessä vesi on laadultaan parempaa kuin Kymönjärvessä ja Kymönkoskessa. Vesi on ravinnepitoisuudeltaan karu ja bakteerimäärät ovat olleet vähäiset joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Taimenen on havaittu lisääntyvän Kymönkoskessa vähäisessä määrin. Vaikka poikastiheydet ovat melko alhaisia, ne ovat kuitenkin korkeampia kuin reitin yläpuolisilla koskialueilla. Yksikesäisiä taimenenpoikasia on saatu saaliiksi kaikissa vuodesta 1997 lähtien tehdyissä koekalastuksessa lukuun ottamatta vuotta 2010, jolloin saaliiksi saatiin ainoastaan kaksikesäisiä taimenenpoikasia. Koskeen tehtävät mäti- ja poikasistutukset vaikeuttavat luontaisen lisääntymisen arviointia. Kymönjärvelle ja Keiteleen Kymönselälle suunnatun kalastustiedustelun perusteella alueen kalasto ja kalansaalis koostuu tavanomaisista lajeista ja alueen virkistys- ja kalataloudellinen arvo on melko hyvä. Useiden merkittävien kalalajien, kuten esimerkiksi muikun kalansaaliit ovat keskisuomalaisittain tavanomaisia tai vähintäänkin kohtalaisia. Kymönjärven arvokalakannat ovat heikommat kuin Keiteleen Kymönselällä. Vedenlaadussa ei ole tapahtunut lupajaksolla muutoksia, mutta ajoittainen vedenlaadun heikkeneminen haittaa osaltaan kalastusta. Muuttolan Lohi Ky on velvoitettu istuttamaan Kymönkosken vesialueelle vuosittain 800 yksikesäistä taimenenpoikasta. Vuosina Kymönkoskeen on istutettu vuosittain yksivuotiasta taimenenpoikasta lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin istutuksia ei tehty. Kymönkoskessa tehtyjen sähkökalastusten perusteella taimenen on havaittu lisääntyvän Kymönkoskessa eikä Kymönkosken ja sen yläpuolisten koskialueiden välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja poikasten tiheyksissä. Keiteleen Kymönselän ja Kymönjärven vesialueet käsittävässä vuoden 2006 kalastusta koskevan kalastustiedustelun perusteella tiedustelualueen kalasto ja kalansaalis arvioitiin tavanomaiseksi. Kalastaneiden kokonaissaalis tiedustelualueella oli noin kg, josta pääosa oli muikkua, haukea ja ahventa. Taimenta oli noin 70 kg. Valtaosa tiedusteluun vastanneista arvioi sekä Keiteleen Kymönselän että Kymönjärven taimenkannan harvaksi tai erittäin harvaksi. Vaikutukset ympäristöön Toiminnasta aiheutunut fosforipitoisuuden lisäys kasvatuskaudella on Kymönkoskessa ollut 0,31 0,52 µg/l vuosina ja keskimäärin 0,39 µg/l. Laitoksen osuus Kymönjärveen tulevasta fosforikuormasta on ollut vastaavalla aikajaksolla 1,9 3,6 %. Kasvatuskauden fosforipäästöjen arvioidaan hakemuksessa nostavan Kymönkosken veden fosforipitoisuutta keskivirtaamalla 0,46 µg/l ja keskialivirtaamalla 1,0 µg/l ja a-

6 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu klorofyllipitoisuutta vastaavasti 0,1-0,2 µg/l. Vaikutukset veden laatuun ja rehevyyteen on arvioitu vähäisiksi. Toiminnan vaikutukset Kolima-Keitele koskireitin Natura 2000 kohteen luonnonarvoihin rajoittuvat lähinnä ravinnekuorman aiheuttamaan vähäiseen ravinnepitoisuuden nousuun ja rehevyystason hienoiseen kasvuun Kymönkoskessa ja Kymönsalmessa. Kalanviljelylaitos sijaitsee koskireitin alaosalla, joten sen vaikutukset kohdistuvat vain pieneen osaan Naturaaluetta. Laitoksen toiminta ei vaikuta heikentävästi Natura-alueen keskeisimpiin luonnonarvoihin. Myöskään syvännevedenottoputken rakentamisesta ei todennäköisesti aiheudu Natura-alueen valinnan perusteena oleville luontotyypeille tai lajeille merkittävää haittaa. Hakijan käsityksen mukaan Natura-vaikutusarvio ei ole tarpeen vähäisistä vaikutuksista johtuen. Sähkökoekalastustulosten perusteella kalanviljelytoiminnalla ei ole havaittu haitallisia vaikutuksia taimenen lisääntymiseen tai viihtyvyyteen Kymönkoskessa. Toiminnalla ei ole vähäisten vesistövaikutusten lisäksi muita vaikutuksia ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on esittänyt laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua sekä vesistötarkkailua jatkettavaksi tähän saakka toteutettujen tarkkailujen mukaisella tavalla. Kalataloustarkkailuohjelma on esitetty toimitettavaksi Keski-Suomen ELYkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 6 Suostumukset Kymönkosken osakaskunta on antanut suostumuksensa vedenottoputken rakentamiseen Kymönjärveen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa tiedoilla asianosaisista, vaikutustarkkailutuloksilla, selvityksellä hankkeen vaikutuksista Kolima-Keitele koskireitin Natura-alueen luonnonarvoihin, selvityksellä lietteen käsittelystä, selvityksellä tehdyistä virtaamamittauksista sekä suunnitelmalla Kymönjärven syvänteen vedenotosta Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Viitasaaren kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosai-

7 sille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - vastuualueilta, Viitasaaren kaupungilta sekä Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksesta on ilmoitettu Viitasaaren seutu -lehdessä 7 Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on vaatinut, että seuraavat asiat otetaan huomioon lupamääräyksissä: - Laitoksella käytettävä rehu saa sisältää fosforia enintään 250 kg vuodessa ja fosforipäästö saa olla enintään 135 kg vuodessa. Fosforimäärän rajoittaminen rehumäärän sijasta kannustaa käyttämään vähäfosforisia rehuja. - Käyttötarkkailua täsmennetään siten, että laitoksella pidetään kirjaa lähtevistä vesimääristä vähintään kerran viikossa ja näytteenottojaksoilla päivittäin. Virtaamat tulee mitata kaikista kolmesta kasvatusuomasta. Rehunkäytöstä on pidettävä kirjaa viikoittain ja raportit rehunkäytöstä on lähetettävä valvontaviranomaiselle vuosittain. Käyttötarkkailua on voitava muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lähtevän veden päästötarkkailupiste on sijoitettava viipymäaltaaseen siten, ettei Kymönjärven vesi pääse laimentamaan näytettä. Vesinäytteistä on analysoitava kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Muilta osin tarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Päästötarkkailuohjelma on hyväksyttävä lupapäätöksessä, mutta sitä täytyy voida muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Vaikutustarkkailuohjelmaa on tarkistettava ja yhteistarkkailuun liittyvä esitys uudeksi tarkkailuohjelmaksi on esitettävä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. ELY-keskus esittää myös yksilöityjä muutoksia tai näytteenoton tiheyteen ja paikkoihin sekä raportointiin. - Mikäli toimintaa on määrä jatkaa vuoden 2018 jälkeen, on hakija velvoitettava hakemaan lupamääräysten tarkistamista mennessä. Lupaan ei tule sisällyttää luonnonravintolammikon rakentamista, koska toimintaa ei ole aloitettu eikä sitä ole hakemuksessa esitetty. Ainetaselaskelmissa on virheitä. Lisäksi lietteen poiston mukana poistuvat lietemäärät on arvioitu liian suuriksi. Päästötarkkailunäytteet otetaan viipymäaltaasta, johon kovalla tuulella tulee Kymönjärven vettä, mikä laimentaa pitoisuuksia. Päästötarkkailun perusteella laitos on ylittänyt vuosina 2003 ja 2005 luvassa määrätyn fosforipäästörajan ja vuosina 2004, 2007 ja 2008 rehunkäyttörajan.

8 Muistutukset ja mielipiteet Vuoden 2010 elokuussa laitoksen fosforikuormituksen osuus Kymönkosken fosforiainevirtaamasta oli 8 %. Suureen osuuteen vaikutti Kymönkosken pieni virtaama ja matala fosforipitoisuus. Muina vuosina laitoksen osuus on jäänyt selvästi pienemmäksi. Alapuolisessa vesistössä näkyy kalanviljelylaitoksen vaikutus, mutta sen merkitys jää kuitenkin virtaama- ja kuormitustietojen pohjalta arvioituna vähäiseksi. Hanke ei yksin eikä yhdessä muiden alueella olevien hankkeiden kanssa aiheuta merkittävää heikentymistä Kolima-Keitele -koskireitin Naturaalueen luonnonarvoille ja suojelun perusteena olevalle luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille, eikä Natura-arviointi ole tarpeen. Toiminta ei myöskään vaaranna vesienhoidon tavoitteita, mikäli laitoksen fosforikuormitus on enintään 135 kg/a. Hakemuksesta ei ilmene, kuinka usein lietettä poistetaan lietealtaista, kompostoidaanko lietettä ja kuinka usein sitä viedään pellolle. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: - Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa. - Hakijan tulee istuttaa vuosittain kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi Kymönkosken vesialueelle 800 yksivuotista, rasvaeväleikattua järvitaimenen poikasta. - Laitoksen fosforipäästöjen vesistöön ei tule nykyisestä lisääntyä, vaan ne saavat olla enintään 135 kg P/a. - Lupa on määräaikainen ja voimassa vuoden 2018 loppuun. Lausuntoon on sisällytetty ehtoihin liittyvät perustelut. 3) Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että toiminnan jatkaminen esitetyillä tuotanto- ja rehumäärillä on mahdollista voimassa olevan luvan määräysten mukaisena. 4) AA:t (Kauppala, RN:o 6:67) kysyvät edellyttääkö hanke Naturatarvearviointia ja vaativat, että nykytila laitoksessa ja sen ylä- ja alapuolisessa vesistössä tulee todentaa ja arvioida toiminnan vaikutukset erityisesti ruokinnan lisääntymisen osalta. Aiempien lupaehtojen toteutuminen on syytä tarkistaa. Vaikutukset on arvioitava asianmukaisesti, omistajan oma arvio ei ole riittävä. 5) BB (Kaislaranta, RN:o 54:127) huomauttaa, että mikäli lupa myönnetään, niin rantojen rehevöityminen tulee lisääntymään huomattavasti. Vesikasvillisuus runsastuu koko ajan huolimatta kasvillisuuden poistamises- 8

9 ta. Mikäli lupa myönnetään, luvansaajan on osallistuttava vesikasvillisuuden poistoon. 6) CC:t (Järvelä II, RN:o 19:2) toteavat, että veden laatu on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten ja kasvavalla vauhdilla viimeisten 15 vuoden aikana. Ruoppaukset eivät ole estäneet vesikasvien ja levien lisääntymistä ja alueen laajenemista. Rehevöityminen näkyy myös katiskoiden limoittumisena. Vesistötarkkailun näytepisteet ja näytteiden ottoajat täytyy tarkistaa. Laitoksen alapuolinen näytteenottopaikka on laivareitillä eikä lahdissa, jossa kasvu on pahinta. Rehevöityminen on pysäytettävä ja toiminnanharjoittajan on osallistuttava Kymönselän vesikasvien poistoon. 7) DD:t (Pihlajainen, RN:o 54:128) huomauttavat, että veden laatu on oleellisesti muuttunut ja rehevöityminen lisääntynyt vuodesta Vesistötarkkailun näytepisteet ja näytteiden ottoajat täytyy tarkistaa. Laitoksen alapuolinen näytteenottopaikka on laivareitillä eikä lahdissa, jossa kasvu on pahinta. Rehevöityminen on pysäytettävä ja toiminnanharjoittajan on osallistuttava Kymönsaaren ja mantereen välisen alueen vesikasvien poistoon. 8) EE (Uittokallio, RN:o 10:5) huomauttaa, että vedenottolupaa haetaan päivätyllä kuulutuksella, vaikka putkisto on rakennettu syvänteeseen jo heinäkuussa 2011 ja vaatii selvitystä menettelytavan oikeellisuudesta. Putkea ei tule ottaa käyttöön ennen luvan myöntämistä. Tynnyri, jolla putken pää on merkitty, on poistettava tai merkittävä vähemmän häiritsevästi ja turvallisella tavalla. Selvitys vedenoton vaikutuksista järven ekologiseen tilaan on esitettävä ennen luvan myöntämistä. Mikäli viljelytoimintaa laajennetaan, on esitettävä kattavat selvitykset toiminnan vaikutuksista Kymönjärven tilaan. Toiminnan vesistöjä rehevöittävät vaikutukset ovat selvästi havaittavissa mm. voimakkaana vesikasvillisuuden lisääntymisenä lähirannoilla ja kosken suulle muodostuneessa laajassa vesikasvillisuussaarekkeessa. Vesitalouslupaa muutettaessa on huomioitava vesipuitedirektiivin tavoite ja huomioitava Kymönjärven luonne arvokkaana vesistönä. 9) FF (RN:o 5:99) vaatii laitoksen vaikutusten selvittämistä alapuolisen vesistön tilaan ennen uusien altaiden rakentamista. Lisäksi on selvitettävä turvesuodattimen poistamisesta ja poistamisen hyväksymisestä vastuussa oleva viranomainen. 9 Selitys Hakija vastustaa elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimusta käytetyn rehun ja sen sisältämän fosforin enimmäismäärästä. Poikasten ruokinnassa ei voida käyttää vahäfosforista rehua. Laitoksen suunnitellun tuotannon mukaan käytettävän rehun keskimääräinen fosforipitoisuus on 0,9 %, jolloin nykyi-

10 sen rehumäärän sisältämä fosforimäärä on 290 kg. Rehun tai sen sisältämän fosforin määrää ei pidä rajoittaa. Enimmäiskuormitusraja on riittävä, kun otetaan huomioon ELY-keskuksen esittämät tarkennukset päästö- ja vaikutustarkkailuun. Muilta osin hakijalla ei ole lausuntoon huomautettavaa. Hakija vastaa EE:n tekemään muistutukseen, että hakija on poistanut syvänneputken pään merkkinä olleen tynnyrin. Putken päätä ei ole merkitty, koska se sijaitsee 18 metrin syvyydessä ja muilta osin putki on painotettu pohjaan. Vaatimukseen syvännevedenoton vaikutusten selvittämisestä hakija vastaa, että todennäköisesti syvänteen vedenotto tulee joissain määrin parantamaan syvänteen happitilannetta, sillä vedenotto kohdistuu alusveteen, jossa on usein hapenvajausta loppukesäisin. Hakija vastaa BB:n, DD:iden sekä CC:iden vaatimukseen hakijan osallistumisesta vesikasvillisuuden poistoon, että vaatimus on aiheeton. Laitoksen osuus vesistön kokonaiskuormituksesta on vähäinen (2-4 %). Muista kuormituslähteistä tulevan kuormituksen merkitys on huomattavasti suurempi. Muistuttajien omistamat kiinteistöt ovat lisäksi niin kaukana kuormituslähteestä, että ravinnekuorma on ehtinyt laimentua niin paljon, ettei se ole todettavissa. 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Kymönkosken kalanviljelylaitoksen toimintaan ja vedenottoon Itä-Suomen ympäristölupaviraston Muuttolan Lohi Ky:lle myöntämän toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräykset. Lupamääräykset korvaavat aiemman luvan määräykset ja kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset Toiminta ja päästöt vesiin 1. Kalanviljelylaitoksessa kasvatetaan istukaspoikasia. Kasvatus tapahtuu seitsemässä olemassa olevassa maa-altaassa ja kolmessa myöhemmin rakennettavassa maa-altaassa hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan asemapiirroksen (1:1 000) mukaisella tavalla. Olemassa olevien altaiden pinta-ala on yhteensä m 2 ja rakennettavien altaiden pinta-ala on yhteensä m 2. Uusien altaiden kaivutyöt on tehtävä kuivatyönä siten, että maa-aineksia ei pääse vesistöön. Kaivumassat on sijoitettava ja läjitettävä maa-alueelle siten, etteivät ne pääse valumaan vesistöön. Rakennustyöt on tehtävä niin, että haitallista vesistön samentumista ei aiheudu. 2. Laitokselle saa johtaa Kymönjärvestä vettä enintään 450 l/s, josta enintään 75 l/s voidaan johtaa Kymönjärven syvänteestä pumppaamalla.

11 Laitos saa pitää vedenottoa varten rakennetun vedenottoputken Kymönjärvessä. Syvännevedenottoputki siihen liittyvine rakenteineen on pidettävä hakemuksen liitteenä 10 olevan suunnitelman ja päivätyn hakemuksen täydennyksen mukaisessa kunnossa. Mikäli syvännevedenotto lopetetaan, rakenteet on poistettava vesistöstä. 3. Laitoksella käytetty kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 270 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä niin, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 4. Laitokselta vesistöön johdettava vuotuinen fosforipäästö saa olla enintään 135 kg. 5. Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 6. Altaisiin kertyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Selkeytysaltaiden lietetilat ja kalanviljelyaltaiden lietetaskut on tyhjennettävä vähintään kerran viikossa kasvatuskauden aikana. 7. Liete on käsiteltävä turvesuodattimella tai vähintään vastaavantehoisella muulla menetelmällä. Turvesuodatin on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena. Käsiteltävä liete on jaettava tasaisesti koko suodattimen alueelle ja oikovirtaukset on estettävä. Suodattimen turve on vaihdettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 11 Jätehuolto 8. Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 10. Hyötykäyttökelpoiset lietteet on asianmukaisesti hyödynnettävä siten, etteivät ne pilaa pohjavettä eivätkä valu vesistöön. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen huomattavasta karkaamisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista ti-

12 Tarkkailu ja raportointi lanteista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja viat on korjattava viipymättä. 12. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Hoitopäiväkirjaa pidetään hakemuksen liitteenä 16 olevan käyttötarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin tarkennuksin. Laitoksella on pidettävä kirjaa: - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Käytetyn rehun tyypistä ja ominaisuuksista on pidettävä kirjaa ja tiedot laitokselle toimitetusta rehusta on lähetettävä vuosittain Keski-Suomen ympäristökeskukselle. - Syvänteestä laitokselle johdettavan veden määrästä. Käyttötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 13. Kalanviljelylaitoksen päästötarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä 16 olevan päästötarkkailuohjelman mukaisesti siten täydennettynä, että näytteistä analysoidaan fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Syvänteestä otettavaa ja laitokselta lähtevää vesimäärää on tarkkailtava vähintään kerran viikossa ja näytteenottojaksoilla päivittäin. Virtaama on mitattava kaikista kasvatusuomista. Päästötarkkailunäytteet on otettava siten, että niihin ei pääse sekoittumaan Kymönjärven vettä. Päästötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 14. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatustoiminnan vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ja syvännevedenoton vaikutuksia Kymönjärven syvänteen vedenlaatuun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 15. Toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 12

13 16. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloudellisen tarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Keiteleen kalastusalueelle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. Kalatalousvelvoite 17. Luvan saajan on istutettava vuosittain Kymönkosken vesialueelle 800 yksivuotiasta rasvaeväleikattua järvitaimenen poikasta. 13 Ilmoitukset 18. Lisäaltaiden rakentamisesta on ilmoitettava kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen rakentamistöihin ryhtymistä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 19. Lisäaltaiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäaltaisiin ei saa johtaa vettä ennen kuin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt altaiden käyttöönoton. 20. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Toiminnan loputtua on laitteet ja rakennelmat poistettava vesistöstä. Korvaukset Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitoksen ravinnepäästöjä, suunnitelma lietteenpoiston tehostamisesta ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Kymönkosken kalanviljelylaitoksen lupaharkinta on tehty ja luvanmyöntämisen edellytykset on ratkaistu toistaiseksi voimassaolevassa ympäristöja vesitalousluvassa lukuun ottamatta tässä päätöksessä hyväksyttyä vedenoton muutosta. Laitos sijaitsee Keiteleeseen laskevalla Koliman ja Keiteleen välisen reitin alaosalla Kymönkosken rannalla. Kymönkosken ylä- ja alapuoli kuuluvat ekologiselta tilaltaan erinomaiseen Kärnä-Kymönkosken koskireittiin. Myös koskireitin alapuolisen Keiteleen ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan kalankasvatuksen fosforikuormituksen vähentämistavoite on nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä 10 % ja typpikuormituksen 5 %. Lisätoimenpiteeksi on ehdotettu vesiensuojelun tehostamissuunnitelman liittämistä seuraavaan tarkistamishakemukseen erityisesti silloin, kun alapuolisen vesialueen tila uhkaa heiketä ravinnekuormituksen johdosta. Maa-allaslaitoksen vesiensuojelua on esitetty tehostettavaksi muuttamalla maa-altaat lietepesällisiksi keinoaltaiksi tai itsepuhdistuviksi altaiksi ja varustamalla ne tehokkailla lietteenpoistojärjestelmillä. Kymönkosken kalanviljelylaitoksen lietteen nykyiset poistojärjestelyt eivät ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Sen vuoksi lupamääräysten tarkistamishakemukseen on sisällytettävä suunnitelma päästöjen vähentämistoimenpiteiksi ja suunnitelma lietteen poiston tehostamiseksi. Vaadittu vesiensuojelun tehostamissuunnitelma on vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen toimenpide kyseessä olevan laitostyypin päästöjen vähentämiseksi. Tarkistettujen lupamääräysten lähtökohtana on se, että laitoksen fosforipäästöt eivät kasva ja toisaalta voidaan varmistua siitä, ettei päästörajaa ylitetä. Nykytietämyksen ja tehtyjen tutkimusten perusteella lietteenpoistoon perustuvalla ravinteiden poistomenetelmällä on mahdollista vähentää kalanviljelyn fosforipäästöjä enintään 15 %. Päästötarkkailun näytteenottotuloksiin ja ainetaselaskelmiin perustuvissa tuloksissa on ollut eroavuutta ja päästöjä ei ole voitu täysin luotettavasti arvioida. Vuosittain käytettävän rehun sisältämää fosforimäärää rajoittamalla voidaan varmistaa, että suurinta sallittua fosforipäästömäärää ei ylitetä. Käytettävän rehun määrää ja rehun sisältämää fosforipitoisuutta ei ole rajoitettu, jotta hakija voi joustavasti valita poikaskasvatukseen parhaiten soveltuvan rehutyypin. Kalanviljelylaitoksen toiminnan jatkuessa olemassa olevassa laajuudessa toiminnasta ei edelleenkään aiheudu Natura verkostoon kuuluvan Kolima-Keitele koskireitin (FI ) suojeluperusteina oleville luonnonarvoille tai luontotyypeille merkittävästi heikentäviä vaikutuksia eikä erillinen Natura-arviointi ole tarpeen.

15 Vedenottolupaa on tarkistettu siten, että se mahdollistaa enintään 75 l/s vedenoton Kymönjärven syvänteestä. Laitokselle johdettavan veden kokonaismäärä säilyy ennallaan. Syvännevedenotolla mahdollistetaan kalojen ruokinta myös keskikesällä pintaveden ollessa lämpimimmillään. Syvännepumppauksella ei ole ennalta arvioiden haitallisia vaikutuksia Kymönjärven syvänteen vedenlaatuun eikä happitalouteen. Pumppauksen vaikutusten selvittämiseksi on määrätty tarkkailuvelvoite. Hakijalla on vesialueen omistajan suostumus syvännevedenottoputken rakentamiselle. Vesistötarkkailuohjelman päivittäminen on tarpeen tarkkailussa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi ja syvännevedenoton vaikutusten selvittämiseksi. Myös toiminnasta aiheutuvien typpipäästöjen tarkkailu on tarpeen. Yhtiö on suostunut muutoksiin. Muut määräykset on tarkistettu ajanmukaisiksi ja liitetty selvyyden vuoksi samaan päätökseen. Luonnonravintolammikkoa koskevat lupamääräykset on poistettu luvasta. Hakemukseen ei sisältynyt luonnonravintolammikkotoiminnan aloittamista eikä yhtiöllä ollut huomauttamista ELY-keskuksen vaatimukseen sen poistamisesta luvasta. 15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kalatalousviranomaisen sekä Viitasaaren kaupungin vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. AA:iden, BB:n, CC:iden, DD:iden, EE:n sekä FF:n vaatimuksiin aluehallintovirasto vastaa seuraavasti: Hankkeen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ja siinä olevaan Natura alueeseen on selvitetty riittävästi. Velvoitetarkkailua on päätöksessä määrätty tehostettavaksi ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarkkailusuunnitelmaa hyväksyessään tarkentaa tai täydentää tarkkailupisteitä ja näytteenottoaikoja. Uusien altaiden rakentamiseen on lainvoimainen lupa, joka on annettu vuonna Vaatimuksiin hakijan velvoittamisesta vesikasvillisuuden poistoon Kymönsaaren ja mantereen välillä aluehallintovirasto toteaa, että kalanviljelylaitos osaltaan lisää alapuolisen vesistön rehevyyttä. Päästöt ja niiden vaikutukset kuitenkin laimenevat nopeasti Kymönkosken alapuoleisilla vesialueilla suurista vesimassoista johtuen. Vesistön ekologinen luokka on säilynyt erinomaisena kalankasvatustoiminnasta huolimatta. Toimittaessa luvan mukaisesti päästöissä ei tapahdu muutosta aikaisempaan toimintaan. Vesikasvillisuuden poistoa koskevalle vaatimukselle ei siten ole perusteita. Ennakoimattomasta vahingosta on annettu määräys.

16 Lupamääräysten toteutumista valvoo Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hakija on toiminut vesilain mukaisesti ilmoittaessaan syvännevedenottoputken rakentamisesta vesilain valvontaviranomaisena toimivalle Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka on lausunnossaan katsonut, että vedenottoputken rakentaminen voidaan toteuttaa ilman lupamenettelyä. Aluehallintovirasto on käsitellyt hakijan esittämän muutoksen vedenjohtamislupaan, arvioinut sen vaikutukset ja määrännyt hakijalle tarkkailuvelvoitteen vaikutusten tarkkailemiseksi. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisuun ja sen perusteluihin. 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 43, 44, 45, 46, 50, 52, 55, 56 ja 57. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Kyseessä on aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteessä olevassa maksutaulukossa tarkoitettu kalanviljelylaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

17 17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ilmoitus päätöksestä Muuttolan Lohi Ky Jäljennös päätöksestä Viitasaaren kaupunki Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Viitasaaren kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viitasaaren seutu -sanomalehdessä.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Raija Aaltonen Lasse Känsälä Jaakko Tuhkanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen ja Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/TKa

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa