EK:n Kuntaranking. Tulokset

Transkriptio

1 EK:n Kuntaranking Tulokset 2019

2 EK:n Kuntaranking-tutkimus Kuntaranking laittaa Suomen alueet (seutukunnat) paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvän toimintaympäristön ne tarjoavat paikallisille yrityksille. Mittareina EK:n yrityskyselyn tulokset ja kuntatalouden tilastot Vastaajat valtaosin pk-yrityksiä Nostaa esille paikallisen toimintaympäristön kehityskohteita ja vahvuuksia Tavoitteena tukea yritysten ja kuntapäättäjien välistä vuoropuhelua Toteutetaan kahden vuoden välein (edellisen kerran 2017 ja 2015) 2

3 Kuntaranking-tutkimuksen mittarit TILASTOTIETO Kuntatalous Tilastomuuttujien painoarvo 2/3 YRITYSKYSELY Yrityskyselyn painoarvo 1/3 Paikallinen yritysilmasto Tulovero-% Toimintamenot / asukas Työllisyysaste Yrittäjyysaktiivisuus kunnassa Yrittäjyysaste Yrityksiä / asukas Aloittaneet yritykset / yrityskanta Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (mm. yritysvaikutusten arviointi) Julkiset yrityspalvelut (yritysten tasapuolinen kohtelu esim. toimitila- ja rahoitusratkaisuissa ja neuvontapalveluissa) Palveluiden tuotanto (mm. julkiset hankinnat, pkyritysten mahdollisuudet osallistua kuntapalveluiden tuottamiseen) Yleinen yritysilmapiiri Sijaintipaikkakunnan sopivuus Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana 3

4 Lukuohje Kuntaranking-tulosten timanttikuvaan Seutukuntien sijoitus eri osa-alueilla Kuntatalous Mitä lähempänä sininen viiva on keskustaa, sen parempi on seudun sijoitus osa-alueilla seutukunta Kun sininen viiva osuu keltaisen alueen sisäpuolelle, on sijoitus keskitasoa parempi. Yrittäjyysaktiivisuus Elinkeinopolitiikka Lukuarvot kuvaavat sijoittumista 25 seutukunnan kesken Keskitaso Kysely Tilasto Sijainti Yritysilmastoväittämät 4

5 Kuntaranking -tulokset 2019

6 Kuntaranking-tulokset vertailuun otettua seutukuntaa paremmuusjärjestyksessä *) xx X X Kokonaispisteet 2019 Sijoitus 2019 Sijoitus Seinäjoki Rauma Turku Helsinki Jyväskylä Salo Vaasa Tampere Joensuu Kokkola Pori Hämeenlinna Lahti Kuopio Oulu Ylä-Savo Kemi-Tornio Mikkeli Rovaniemi Raasepori Lappeenranta Savonlinna Kouvola Kajaani Kotka-Hamina *) Vertailussa on mukana yhteensä 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia. Seutukuntien pistemäärät on taulukossa pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Mikäli useampi seutu on saanut saman pistemäärän, on järjestys määräytynyt desimaalien perusteella.

7 Yritysten arviot paikallisesta toimintaympäristöstä (koko maa) Lämpömittarin saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus Elinkeinopolitiikka Yleinen yritysilmapiiri Yritysmyönteisyys Yrittäjyystuntemus Yritysten tarpeiden tunnistaminen Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys Päätösten yritysvaikutusarvioinnit Yrityslähtöiset toimintatavat Julkiset yrityspalvelut Yrityspalvelujen toimivuus Yritysten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Palveluiden tuotanto Julkiset hankinnat Yritysten mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottajina

8 Kuntarankingtulokset Turun seutukunta

9 Turun seudun trendi Sijoitus 25 seutukunnan vertailussa Sijoitus 2015 Sijoitus 2017 Sijoitus

10 Turun seutukunta: sijoitus 3 (sijoitus 2 / 2017, 9 / 2015) Kärkikolmikossa jo toistamiseen Kuntatalous Erityisen vahva kuntataloudessa ja yrittäjyysaktiivisuudessa Yrittäjyysaktiivisuus Elinkeinopolitiikka seutukunta Yritysten arvioissakin vähintään keskitasoa Kuntapäättäjät saavat myönteiset arviot eritoten Turun kehyskunnissa Lieto, Naantali ja Kaarina kolme suuntaa-antavan kuntakohtaisen vertailun parasta 2019 Yksi talouskasvun selkeimmistä hyötyjistä 2017 Keskitaso Kysely Tilasto Sijainti Yritysilmastoväittämät Aluekunnat Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku 10

11 Yritysten näkemykset, Turun seutukunta Lämpömittarin saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus Elinkeinopolitiikka Yleinen yritysilmapiiri Yritysmyönteisyys Yrittäjyystuntemus Yritysten tarpeiden tunnistaminen Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys Päätösten yritysvaikutusarvioinnit Yrityslähtöiset toimintatavat Julkiset yrityspalvelut Yrityspalvelujen toimivuus Yritysten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Palveluiden tuotanto Julkiset hankinnat Yritysten mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottajina +20 Koko Suomi +20 Koko Suomi Koko Suomi Koko Suomi -6 Koko Suomi

12 Avopalaute koko Suomi

13 Yrityskyselyn avopalaute oman kunnan toimintaympäristöstä ja yritysilmastosta Eniten korostuneet avopalautteet: 1. 1 Kunnan vähäinen kiinnostus / arvostus (pk-)yrityksiä kohtaan 2. 2 Kilpailutuksen toimimattomuus 3. 3 Liikenneratkaisujen puutteellisuus 4. 4 Huoli alueen tulevaisuudesta muuttotappion vuoksi (uusi palaute!) 5. 5 Kaavoitukseen liittyvä joustamattomuus ja hitaus 6. 6 Hankaluudet saada osaavaa työvoimaa Avopalautetta antoi n. 300 yritystä. 13

14 Kukaan ei ole vuosiin kysynyt, miten menee tai millaisia kasvusuunnitelmia yrityksellämme on. Alueen suurimpiin työnantajiin kuuluvana olen aloittamassa exit-ratkaisua. Matkailualan yritys, Jyväskylän seutukunta

15 Tonttien saanti toimintaamme on käytännössä mahdotonta ja se vaikuttaa merkittävästi toiminnan kehittämiseen. Asumisen kalleus on kaupungissamme myös suuri haaste. Sosiaalipalvelualan yritys, Helsingin seutukunta

16 Hiljenevän muuttotappiokunnan tulevaisuudennäkymät eivät tule yritystoimintaa yhtään helpottamaan. Tehtyjen investointien maksu hiljenevään liikevaihtoon nähden tulee vaikeuttamaan yritystoimintaa. Kaupan alan yritys, Lahden seutukunta

17 Yhteistyö yritysten välillä lisääntyy nykyään alueella hienosti, vaikka monilla yrityksillä asiakkaat ovat ulkomailla ja toiminta on globaalia. Kunta/kaupunki on prosessissa voimakkaasti mukana. Tänne investoitu euro tuo erinomaisella hyötysuhteella vientituloja koko Suomeen! Ohjelmistoalan yritys, Vaasan seutukunta

18 Hyvän yritysilmaston elementit Yritysten arvostamia vahvuuksia: Yritysvaikutusten arviointiin panostaminen paikallisessa päätöksenteossa Yritykset mukana tuottamassa kuntapalveluita Yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti Myönteisiä vaikutuksia: Korkea yrittäjyysaktiivisuus Monipuolista yritystoimintaa Kuntatalous tasapainossa 18

19

20 Suuntaa-antavia tuloksia yksittäisen kunnan tasolla

21 20 suurinta kaupunkia paremmuusjärjestyksessä Suuntaa-antava kuntatason vertailu Kuntaranking-aineiston perusteella KUNNAN SIJOITUS (suluissa sijoitus 2017) KOKONAIS- PISTEET KUNNAN SIJOITUS (suluissa sijoitus 2017) KOKONAIS- PISTEET 1. Seinäjoki (1.) Espoo (3.) Helsinki (2.) Jyväskylä (9.) Vaasa (5.) Lahti (10.) Salo (7.) Vantaa (6.) Joensuu (11.) Tampere (8.) Hämeenlinna (4.) Oulu (13.) Turku (15.) Kuopio (14.) Rovaniemi (16.) Pori (18.) Mikkeli (12.) Lappeenranta (17.) Kouvola (20.) Kotka (19.) 17 *) Vertailussa on mukana yhteensä 50 kuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia. Tulokset on esitetty kahdessa kategoriassa eli 20 suurinta kaupunkia ja muut kunnat. Kuntien pistemäärät on taulukossa pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Mikäli useampi kunta on saanut saman pistemäärän, on järjestys määräytynyt desimaalien perusteella. 21

22 Enintään asukkaan kunnat Suuntaa-antava kuntatason vertailu Kuntaranking-aineiston perusteella KUNTA JA SEN SIJOITUS (suluissa sijoitus 2017) 1. Lieto (2.) Naantali (-) Kaarina (1.) Järvenpää (6.) Hyvinkää (5.) Nurmijärvi (3.) Kerava (4.) Rauma (7.) Kalajoki (-) Porvoo (8.) Kauhava (11.) Riihimäki (9.) Loimaa (-) Kangasala (12.) Kokkola (15.) 54 KOKONAIS- PISTEET KUNTA JA SEN SIJOITUS (suluissa sijoitus 2017) 16. Laukaa (-) Uusikaupunki (13.) Tornio (-) Kirkkonummi (14.) Lohja (10.) Sastamala (18.) Forssa (17.) Raahe (19.) Kemi (27.) Raasepori (21.) Kitee (26.) Iisalmi (24.) Kajaani (29.) Heinola (30.) Savonlinna (25.) 25 KOKONAIS- PISTEET *) Vertailussa on mukana yhteensä 50 kuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia. Tulokset on esitetty kahdessa kategoriassa eli 20 suurinta kaupunkia ja muut kunnat. Kuntien pistemäärät on taulukossa pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Mikäli useampi kunta on saanut saman pistemäärän, on järjestys määräytynyt desimaalien perusteella. 22

23 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen aineisto ja analyysit Tutkimuksessa alueiden saama kokonaisindeksi muodostuu tilastomuuttujista (2/3) ja yrityskyselystä (1/3) Tilastoissa käytettiin vuoden 2018 aluejakoa ja tuoreimpia saatavilla olevia kokonaisen kalenterivuoden tilastotietoja. Tilastokeskuksen keräämissä tiedoissa käytettiin lähteinä yrittäjyys- ja työllisyysasteiden osalta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa ja muiden muuttujien kohdalla pääosin yritysrekisteriin pohjautuvia tilastoja ja kuntataloustilastoja. Yrityskyselyyn vastasi yhteensä EK:n jäsenyritystä eri puolilta Suomea. Kyselyaineiston seutu- ja kuntatarkasteluissa satunnaisvaihtelu minimoitiin käyttämällä analyyseissä ns. liukuvaa keskiarvoa kolmesta viimeisimmästä kuntarankingkyselystä. Menetelmä tekee vertailusta luotettavamman ja vähentää satunnaisvaihtelua, mutta huomioi silti merkittävät muutokset yritysjohtajien mielipiteissä. Tutkimuksen rajaukset Tutkimukseen valitut tilastomuuttujat eivät kuvaa tyhjentävästi kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntien toimintaedellytyksiin ja / tai yritysten toimintaympäristöön. Mahdolliset yksittäiset muutokset kunta- tai seutukuntarajoissa tai käytettyjen muuttujien tilastoinnissa voivat heikentää jonkin verran tulosten vertailukelpoisuutta suhteessa edellisvuosien aineistoihin. Tutkimuksen tulokset ovat luonteeltaan suuntaa-antavia. 23

24 Lisätiedot EK:n yrittäjyysryhmästä Jari Huovinen Johtava asiantuntija

25 Työllistävien yrittäjien EK Suomen tuleva talouskasvu ja uudet työpaikat syntyvät yhä useammin juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Työllistävät pk-yritykset ovat EK:n toiminnan ytimessä. Olemme luomassa Suomeen toimintaympäristöä, jossa pk-yritykset voivat antaa parhaan panoksensa työpaikkojen, innovaatioiden, investointien, viennin ja uusien menestystarinoiden luomiseksi. EK:n jäsenyritysten merkitys kansantaloudessa 70 % Suomen tavaraviennistä 70 % yritysten t&k-menoista 2/3 yritysten tuottamasta BKT:sta 2/3 yksityisen sektorin työpaikoista EK on valtakunnallinen 64 % jäsenyrityksistä Uudenmaan ulkopuolella 20 % toimii maaseudulla EK edustaa laajasti pk-sektoria 96 % EK:n jäsenistä on pk-yrityksiä 83 % alle 50 hengen yrityksiä 43 % alle 10 hengen yrityksiä 25