Kotiseudun kehittäjien kumppani

Transkriptio

1 Kotiseudun kehittäjien kumppani Evijärvi Kauhava Lappajärvi Vimpeli Lapua Alajärvi AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus

2 Evijärvi Kauhava Lappajärvi Vimpeli Lapua Alajärvi AISAPARI-nimi kertoo yhteistoiminnasta, parivoimasta ja omaehtoisen kehittämisen keskeisistä elementeistä: eteenpäin pyrkimisestä, tasapuolisesta yhteistyöstä ja alueen perinteistä kumpuavista vahvuuksista. Kaikki mahtuvat kärryille mukaan!

3 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Aisapari kotiseudun kehittäjien kumppanina 3 VISIO 2013 Evijärvi AISAPARIN ALUE Lappajärvi Kauhava Vimpeli AJASSAAN ELÄVÄ, Alajärvi ELINVOIMAINEN JA Lapua KILPAILUKYKYINEN Aisapari on määritellyt visionsa ja tavoitteensa kehittämisohjelmassa toimintakaudelle Toiminnan painopisteiksi on nelikenttäanalyysin perusteella nimetty 1. Yrittäjyys ja elinkeinot ja 2. Luonto ja kulttuuri. Tavoitekokonaisuuksien teemoina ovat 1. Kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta 2. Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö 3. Onnelliset, osallistuvat ihmiset. Nämä teemat tukevat tukevat alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Teemat ovat johtotähtinä jokaiselle Aisaparin yksittäiselle tavoitteelle. Laadulliset tavoitteet osallistumisen ja aktiivisuuden lisääminen uusien toimijoiden saaminen mukaan uusien toimintamallien syntyminen yhteistyön lisääminen uusien yhteistyömuotojen syntyminen osaamisen tason lisääminen uusien tekniikoiden käyttöönotto uusien tuotteiden/tekniikoiden luominen palveluiden saatavuuden parantaminen koulutuksen saatavuuden parantaminen alueen viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen Nyt on aika tarkastella, miten Aisapari on tehtävässään ja tavoitteiden saavuttamisessa onnistunut. Tavoitteiden saavuttamista ei voida mitata yksinomaan matemaattisesti, ja toiminnan vaikutukset ovat aina paljon moninaisemmat kuin taloudellisilla mittareilla kerrannaisineen voidaan arvioida. Sen vuoksi myös laadullinen arviointi on tärkeää. Aisaparin toiminnan alueellisen vaikuttavuuden laadullista arviointia käydään tässä julkaisussa läpi esimerkkien avulla ja sosiaalisen tilinpidon mallia noudattaen.

4 4 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Alueen aktiivisuus näkyy hankehakemusten määrissä Tavoite: 30 hankehakemusta/vuosi täyttyy hyvin Aktiiviset ihmiset tahtovat parantaa elinolojaan ja -ympäristöään. He tahtovat antaa panoksensa yhteisön kehittämisen hyväksi. Yrittäjinä he ovat innovatiivisia ja tarjoavat työtilaisuuksia muillekin. Aisaparin tavoite, 30 hankehakemusta vuodessa, on saavutettu hyvin viime vuosina, kun kausi saatiin täydellä teholla käyntiin. Erilaisia hankehakijoita on runsaasti, ja muutamat tahot ovat ottaneet hanketoiminnan pysyväksi osaksi omaa kehittämistoimintaansa eli ovat hakijoina useammissakin hankkeissa Hankehakemusten määrä vuosittain Hankehakemusten määrä vuosittain Yrityshankkeet Kehittämishankkeet Hankepäätösten määrä Hankepäätösten määrä Tasoitusta Alkukauden käyntiinlähtövaikeudet ovat kompensoituneet niin, että keskiarvo on jo voitollinen keskiarvo Tavoite / vuosi Toteutunut/ vuosi

5 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Hankeraha moninkertaistaa kehittämismahdollisuudet Hankerahoitus Hankerahoitus Hanketyyppi EU Valtio Kunta Yksityinen rahoitus Yhteensä Kpl Yhteensä %-osuudet 45,00 % 34,96 % 20,04 % 42,3 % % % % % % % % % 0 % Aisaparin alueella on toteutettu vuosien aikana kaikkiaan 117 hanketta, joista 62 on ollut kehittämishankkeita ja 55 yrityshanketta. Yhteensä alueemme kehittämiseen on käytetty hankkeiden kautta noin 6,4 miljoonaa euroa. Julkista tukea hankkeisiin on saatu noin 3,7 miljoonaa eli 57,7 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeiden omarahoitusosuus Hankehakijoiden kustannettavaksi on jäänyt noin 2,7 miljoonaa eli reilut 42 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankekohtaisesti julkisen tuen ja omarahoituksen osuudet vaihtelevat tietenkin hanketyypin mukaan: Hankkeiden omarahoitusosuus omarahoitusosuus 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tavoite Tavoite Toteutunut Toteutunut Yrityshankkeet Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet Yrityshankkeet Paikalliset hankkeet Alueiden- ja kansainväliset hankkeet yrityshankkeissa tarvitaan omaa satsausta enemmän, kun taas yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa on yksityisen rahoituksen osuus pienempi. Hankkeet edesauttavat innovatiivisuutta uusien ratkaisujen hakemiseen ja pienentävät rahoitusriskiä uuden toiminnan kehittämisessä. Alueen kunnat ovat suhtautuneet myönteisesti hanketoimintaan. He vastaavat viidenneksen julkisesta rahoituksesta, eli vuosien aikana kunnat ovat käyttäneet hanketoiminnan tukemiseen lähes euroa. Kun yksityinen raha otetaan mukaan laskelmaan, kattaa kuntien osuus hankkeiden kokonaiskustannuskustannuksista noin 11,5 prosenttia. Kuntien panostus on siis yli kahdeksankertaistunut, kun alueen kehittämisessä ovat mukana yhteisvastuullisesti mukana myös valtio, EU ja hankkeiden toteuttajat. Näin LEADER-yhdistyksen kautta kanavoidut kehittämisvarat moninkertaistavat panostukset alueen kehittämiseksi. Tavoite Toteutu

6 6 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Hankkeet tekevät ohjelmasta totta Siksi hankkeita on oltava kaikissa toimintalinjoissa Toimintalinja1: Maa-ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Aisaparin alueella maataloudessa panostetaan päätuotantosuuntiin sivuelinkeinoineen. Tuotantoa nykyaikaistetaan ja monipuolistetaan ja elintarvikealalla panostetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka jalostavat maatalous- ja luonnontuotteita. Lakeuden peruna- ja juureskuorimo Oy, Lapua euroa. Julkinen rahoitus koneisiin ja laitteisiin 1250 euroa ja rakentamiseen 1750 euroa. Lakeuden peruna- ja juureskuorimo Oy remontoi hankkeen puitteissa toimitilat sekä hankkii koneita ja laitteita. Kone- ja laitehankinnat sekä rakentaminen toteutetaan mennessä. Yrityksen toimialana on perunoiden ja juuresten kuoriminen ja jatkokäsittely. Uuden yrittäjän myötä toiminta laajenee ja monipuolistuu. Perunan lisäksi toimitetaan esimerkiksi porkkanaa, lanttua, palsternakkaa, sipulia ja kaalia keskuskeittiöiden, ravintoloiden, sairaaloiden yms käyttöön. Jatkossa mahdollista tuotteiden toimittaminen myös tukkuliikkeille. Hanke tukee myös lähiruuan hyödyntämistä ja kestävää kehitystä. Omassa maakunnassa tuotettavat raaka-aineet lisäävät työllisyyttä eikä kuljetuksista kerry pitkiä matkoja: toimituksetkin sujuvat joustavasti. Mesimarkki Oy, Kauhava Mesimarkki Oy Kauhavan Kortesjärven Purmojärvellä valmistaa kevyttä appelsiinijuomaa. Nykyisen tuotteen tultua elinkaarensa loppuun yritys tarvitsee tuoteuudistusta sekä tuotteiden että paikkausten osalta. Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään euroa. Julkinen rahoitus euroa. kolme uutta tuotetta ja uudet pakkaukset uutta pakkausmenetelmää käyttäen, jonka ansiosta tuotteiden säilyvyysajat saadaan huomattavasti pidemmiksi. Luottamusta tuotekehitykselle antaa se, että markkinakanavat ovat jo olemassa. Yritystoiminnan kehittäminen toteutetaan mennessä.

7 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Tähän toimintalinjaan kuuluvia hankkeita on suunnitteilla kaksi, ja ne saatanee toteutusvaiheeseen vuosien aikana. Toimintalinja 3: Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Toimintalinjaan kolme kuuluvat hankkeet kattavat suurimman osan Aisaparin toiminnasta. Ne toteuttavat vahvimmin myös Aisaparin kumpaakin painopistettä sekä yrittäjyyden ja elinkeinojen että luonnon ja kulttuurin osalta. OSK Vasikka-ahon kehitys Sopula hanke Osuuskunta Vasikka-ahon kehitys rakensi kymmenisen vuotta sitten hulppean kylätalon Evijärven Vasikka-aholle. Tilassa toimii vuokralaisena kyläkauppa ja toinen puoli tiloista on kylän kokoontumistila Sopula. Kuluvan kauden hankkeella kohennettiin kylätalon varustetasoa. Osuuskunnassa on runsaat sata osakasta. Jäseninä on yksityishenkilöitä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Osuuskunta toimii myös kylätoimikuntana euroa. Julkinen rahoitus euroa. Sopulan tilat ovat kyläläisten käytössä kokouksiin ja erilaisten tapahtumien ja perhejuhlien järjestämiseen. Tiloissa on istumapaikka viidellekymmenelle henkilölle ja lisätuolein saadaan lisää paikkoja. Sopulan tiloissa on varastossa maa- ja kotitalousnaisten kalusto, jonka saa tarvittaessa käyttöön. Osuuskunta järjestää myös kesämarkkinat. Sopulan tiloissa on osuuskunnan oma tietokone sekä pankin lahjoittama tietokone, jolla pääsee nettiin. Erityisesti alueen loma-asukkaat käyttävät verkkopankkipalvelua ja nettiyhteyttä. Avaimen Sopulan tiloihin saa kaupasta. Pikkolo-hankerahoituksen turvin tilan akustiikkaa on parannettu kattoon asennetuilla akustiikkalevyillä. Kokoustoimintaa ajatellen on hankittu digiprojektori, dokumenttikamera ja valkokangas. Dokumenttikamera korvaa piirtoheittimen ja on siksi luontoystävällinen. Osuuskunnan vaikutuspiirin alueella on noin 800 asukasta. Väkimäärä lisääntyy kesällä noin kolmanneksella, kun kesämökkiläiset saapuvat mökeilleen.

8 8 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Creative Landscapes kehittää kyliä Lapualla Hanke jatkaa Active Villages -projektin Leaderpohjaista hehitystyötä Lapuan kylien parissa yhteistyössä Lapuan kaupungin kulttuurikeskus Vanhan Paukun kanssa. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Poutun, Prepulan ja Ala-Nurmon alueiden toiminnan kehittämiseen euroa. Julkinen rahoitus euroa. Muutkin aktiiviset lapualaiset voivat osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen kohderyhmiä ja edunsaajia ovat kyläläiset, kyläyhdistykset, vanhempainyhdistykset, perheet, nuoret, kylien koulut ja maaseudun kehittäjät. Hanke toteuttaa omalta osaltaan Lapuan kaupungin strategiaa. Hankkeen päätavoitteena on rohkaista kylien asukkaita aktiiviseen osallistumiseen kyläyhteisöissään. Hankkeessa edistetään kylien toimintaa, kansainvälistymistä, kulttuuria, aktivoidaan kyläläisiä osallistumaan päätöksentekoon ja muuhun vaikuttamiseen, vahvistetaan asukkaiden omatoimisuutta hyvinvoinnin ja fyysisen sekä psyykkisen terveyden edistäjänä, tuetaan kyläläisten kasvamista yhteisöllisyyteen, suvaitsevaisuuteen, kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen, kehitetään yhteistyötä kaupungin eri yksikköjen kesken ja muiden Etelä-Pohjanmaan kuntien kanssa. Toimintalinja 4: Leader-toimintatapa, sisältää alueiden- ja kansainväliset hankkeet sekä toimintarahan Toimintalinjaan neljä sisältyvät sekä alueiden- ja kansainväliset hankkeet että toimintaraha. Toimintarahalla katetaan Aisaparin henkilöstökulut ja muut LEA- DER-ryhmän käytännön toimintaan liittyvät kustannukset. Toimintarahan osuus julkisesta rahoituksesta on 15,5 %. Seuraavassa esimerkkejä alueiden välisistä hankkeista ja kansainvälisistä hankkeista. Café Xenos euroa. Julkinen rahoitus euroa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Aisaparin sekä Lehtimäen ja Soinin alueella asuvat maahanmuuttajat ja alueen kansainvälisesti suuntautuneet pienyritykset. Tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa maahanmuuttajat nähdään voimavarana alueen elinkeinoelämälle ja kehittämiselle. Alueella asuu noin 800 maahanmuuttajaa. Hankkeessa muodostetaan maahanmuuttajien verkosto, joka organisoi yhteistyötä yrityskentän kanssa, markkinoi jäsentensä osaamista ja välittää tietoa. Lisäksi järjestetään seminaareja ja opintomatkoja.

9 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Hanke parantaa maahanmuuttajien integroitumista työelämään koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja toisaalta edesauttaa yritysten kansainvälistymistä. Hanke kestää vuoden 2012 loppuun. Kulttuuri kutsuu / Alajärven kaupunki kehittämisyhdistykset Aisapari ja Kuudestaan Hankkeen tavoitteena on museoiden toiminnan kehittäminen ja kiinnostavuuden lisääminen kansainvälisen kulttuurivaihdon ja yhteistyömuotojen avulla. Esiselvityshanke kohdistuu alueen kulttuuritoimijoihin, verkottumiseen ja yhteistyökumppanien hakuun. Aisaparin ja Kuudestaan alueiden museoille euroa. Julkinen rahoitus euroa. asiasta kiinnostuneita yhteistyökumppaneita on Liettuasta, Ruotsista ja Italiasta. Ne etsivät yhteistyökumppaneita EU:n järvialueelta maaseutumatkailun ja turistikohteiden kehittämiseksi. Painopistealueina ovat luonto ja kulttuuri. Hankkeessa hyödynsaajat ovat erityisesti pienet museot, jotka saavat heti uutta toiminnallisuutta ja näkyvyyttä. Esiselvityshanke päättyi Varsinainen hanke toteutetaan vuosina Varsinaisella hankkeella pyritään saamaan kulttuuritoimijoiden kautta kansainvälistä yhteistyötä koko alueelle. 4 Talkootyö synnyttää yhteisöllisyyttä Hankkeet eivät toteudu itsestään. Yhteiseksi hyväksi tehtävä kehittäminen vaatii yhteistä ponnistelua. Vain silloin saavutettu tavoitekin tuntuu tavoittelemisen arvoiselta, kun se on itte tehty. LEADERrahoitusmekanismi on omiaan tukemaan yhteisöllisyyttä, kun yleishyödyllisten hankkeiden omarahoitusosuudesta kolme neljännestä voi kattaa talkootyöllä. Hanketukitilaston mukaan Aisaparin alueella on tehty talkootyötä tällä kaudella euron edestä eli euroa vuotta kohden. Henkilötyötunneiksi muutettuna tämä merkitsee yli talkootyötuntia vuodessa eli talkoita on kertynyt liki 550 päivää joka vuosi. Lisäksi vastikkeetonta työtä tehdään hankkeiden hyväksi yleensä vielä paljon enemmän kuin mitä hankekirjanpitoon ja talkootyöluetteloihin tulee virallisesti merkittäväksi. Talkoot ovat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan: kun yhdessä huhkitaan yhdessä hyväksi havaitun asian puolesta, omat arkipäivän murheet unohtuvat, ystävystytään ja ruvetaan suunnittelemaan usein jo seuraavaa kohdetta. Yhteinen hyvä leviää ja moninkertaistuu. Talkootyön tavoite euroa/vuosi täyttyy yli nelinkertaisesti!

10 10 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Suomen ensimmäinen koordinointihanke: Aisaparin PIKKOLO PIKKOLO pienet investoinnit kylien kokoontumistiloihin lisäämään osallistumista on Aisaparin ja samalla koko Suomen ensimmäinen koodinointihanke. Hankkeen tavoitteena oli kyläyhteisöjen kokoontumistiloja kehittämällä edistää asukkaiden osallistumista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Koordinointihankkeena toteutettuna pääsivät tuesta osallisiksi myös pienet kylissä toteutetut Koordinointi euroa, hankkeet euroa, tuki 70 %. Talkootyön osuus euroa. parannuskohteet, joissa pienellä rahalla saadaan aikaiseksi suuri vaikuttavuus jos vaikkapa kylätalon keittiö pistetään ajanmukaiseen kuntoon, parantaa se huomattavasti tilojen käyttömahdollisuuksia. Hanke edisti maaseudun yhteisöjen käytössä olevien rakennusten monipuolista käyttöä tukemalla alahankkeiden investointeja, muun muassa talojen turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamista, siirtymistä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, jätevesijärjestelmien saattamista jätevesiasetuksen mukaiseen kuntoon sekä talojen ympäristöjen kunnostamista sekä talojen laitehankintoja. Suomen ensimmäisen koordinointihankkeen kohteet kartalla. Pikkolo-koordinointihankkeen alahankkeita toteuttivat Sääksjärven Nuorisoseura ry. Levijoen Nuorisoseura ry. Vimpelin Hiihtoseura ry. Pelkkalan kyläseura ry. Alahärmän Härmänkylän Nuorisoseura ry. Huhmarkosken Kyläyhdistys ry. Haapakosken Nuorisoseura ry. Kleemola-Varpula-Varvaan Kyläyhdistys ry. Mäenpään kyläseura ry. Mukana listalla oli myöskin Kivihuhdan kyläseura, mutta tämän kylätalon kunto todettiin sellaiseksi, että perustellisempi remontti oli tarpeen eikä hanke mahtunut enää Pikkolo-raamiin. Kyläseura hakikin sitten omaa hanketta ja näin saatiin asia eteenpäin myös siinä kohteessa.

11 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Tarpeesta syntyi toinenkin PIKKOLO 11 Pikkolo-koordinointihanke sai niin hyvän suosion, että tarvetta oli toteuttaa myös PIKKOLO II-koodinointihanke. Alahankkeina PIKKOLO II:ssa olivat 1 Kauhavan Alakylän kyläyhdistys ry. 2 Pelkkikankaan kyläyhdistys ry. 3 Itäkylän maa- ja kotitalousseura ry. 4 Kortesjärven Pirttisen Nuorisoseura ry. 5 Osuuskunta Vasikka-ahon kehitys 6 Jokikylän kylätalo ry. 7 Kauhavan Hirvijoen kyläseura ry. 8 Lakaniemi Pokela Pyhälahti kyläseura ry. 9 Kankaan Kirja ja kunto ry. 10 Särkikylän manttaalitoimikunta 11 Ekolan kyläseura ry. 12 Lapuan Seudun Invalidit ry. 13 Karjanlahden kyläyhdistys ry. 14 Kankaan Ikolan kyläseura Tempaus ry. 15 Prepulan kyläyhdistys ry. 16 Ylipään kyläyhdistys ry. 17 Evijärven Inankylän Nuorisoseura ry. 18 Luoma-ahon kylätoimikunta ry. Karvalan Nuorisoseura ry. 19 PIKKOLO II:n toteutusaika oli , mutta jatkoaikaa on haettu saakka. Hankkeen kokonaisrahoitus, sisältäen alahankkeet, on ,06 euroa. Koordinoinnin osuus on euroa ja alahankkeiden investointien osuus ,06 euroa, josta vastikkeettoman työn arvo ,20 euroa. Yksityisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 30 prosenttia, eli ,42 euroa.

12 12 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Lapuan Prepulassa vietiin valoa kotaan ja tielle Prepulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ari Nyrhinen ja rahastonhoitaja Veli Keltto ovat tyytyväisiä kyläyhdistyksen kotahankkeeseen. Tykkäämme, että tämä on oikein onnistunut, Veli Keltto toteaa. Kymmenen metriä korkea kota sekä luontopolku Simpsiölle rakennettiin vuonna 2002 hankerahoituksen turvin. Kota sijaitsee Vanhan Karhunmäen alueella, uimapaikkanakin toimivan lammen rannalla euroa. Yksityinen rahoitus euroa, josta talkootyön osuus euroa. Pikkolo II -hankkeen puitteissa kyläyhdistys laittoi kotaan sähköt ja kodalle johtava polku valaistiin. Kodan valaistus oli aikaisemmin järjestetty myrskylyhdyin. Nykyajan ihmiset eivät enää osaa käyttää myrskylyhtyjä. Paloturvallisuuden kannalta oli turvallisempaa laittaa kotaan sähkövalaistus ja myös polku oli hyvä valaista, toteaa Ari Nyrhinen. Talkootöihin on yleensä aluksi hyvin osallistujia. Tämän hankkeen talkoolaisten ydinporukassa oli vajaa kymmenen henkeä, kaikkiaan talkoolaisia oli noin parikymmentä. Hankkeessa oli paljon myös töitä, jotka vaativat tekijäkseen ammattilaisen. Kaapeli kaivettiin maahan jo kesällä 2010, loppuun työ saatettiin kesällä Alueen asukkaat ja yhdistykset voivat kokoontua kodalle ja järjestää omia tilaisuuksiaan. Avaimen saa muun muassa Karhunmäen vastaanotosta. Puimuriyhtymä on pitänyt makkaranpaistoiltoja ja yhteisiä joulujuhlia on myös kodalla järjestetty. Prepula on Länsikylän, Rautakorven ja Karhunmäen kylien vanha nimitys. Kyläyhdistys on aluetta yhdistävä tekijä, sillä alueen kolmessa kylässä asuvat lapset kulkevat nykyisin eri kouluihin: Lapuan keskuskouluun, Alanurmoon ja Kitinojalle. Kyläyhdistyksen alueella on noin 200 asukasta. Rantamaja tanssittaa ja teettää talkoita Kauhavan Kortesjärvellä toimii kaksi kesätanssilavaa: Ranhahalli Purmojärven rannalla ja Rantamaja Saarijärven rannalla. Molempia pyöritetään talkoovoimin. Yhteistuumin on sovittu, että tansseja majoilla pidetään vuorolauantaisin. Rantamajalla on puikoissa Isomäen Maamiesseura, joka päätti pari vuotta sitten, että tanssilava on saatava ajanmukaiseen kuntoon. Hankerahaa haettiin keittiö-, sosiaali- ja varastotilojen uudistamiseen sekä jätevesijärjestelmän saattamiseen ajan vaatimuksia vastaavaksi euroa. Yksityinen rahoitus euroa, josta talkootyön osuus euroa. Talkooväkeä on lavalla huhkinut noin kolmenkymmenen hengen porukka, kertoo Heikki Melender. Kylän talkoovoimia tarvitaan myös tanssien pyörittämiseen lipunmyyntiin, järjestysmiehiksi, ravintolaa pyörittämään ja tapahtumien jälkeen vielä lavan siivoukseen ja ulkoalueiden siistimiseen. Isomäen maamiesseura on perustettu vuonna 1937 ja tansseja on

13 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Rantamajalla pidetty vuodesta 1955 lähtien. Tansseihin väkeä saapuu lähinnä kotipitäjästä ja Evijärveltä, mutta myös naapurista ruotsinkielisen Pohjanmaan puolelta. Uusittu lava palveluineen tarjoaa nyt entistä paremmat mahdollisuudet muidenkin kesätapahtumien järjestämiseen. Tansseja pidetään viidet tai kuudet kesän mittaan ja lisäksi tilaa varataan esimerkiksi kesähäiden tai syntymäpäivien pitopaikaksi. 4H-yhdistys on perinteisesti käyttänyt lavaa leiritoimintaan ja muihin tempauksiin, ja kaunis rantamaisema tanssilavoineen on houkutellut muitakin tapahtumien järjestäjiä Rantamajalle, esimerkkinä vanhojen moottoripyörien kokoontumisajot. Maamiesseura ylläpitää lisäksi pientä, entiseen kyläkauppaan varustettua kylätaloa, jossa on pieni sali kerho- ja kokoustoimintaa varten ympäri vuoden. Vanhan kyläkoulun tontille on rakennettu yhteisvoimin viljankuivaaja. Käs kynkäs Lakeaharjun aluetta kehittämään Lakeaharjun asukasyhdistys Vimpelistä toteuttaa kehittämishanketta, jonka nimi on Käs kynkäs -Master plan. Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaissuunnitelma, Master plan, Vimpelin Lakaniemi Pokelan kylien sekä Lakeaharjun alueen kehittämiseksi. Master Plan -asiakirja sisältää muun muassa euroa. Yksityinen rahoitus euroa, josta talkootyön osuus euroa. Lakaniemi-Pokela kylän ajantasaistetun kyläsuunnitelman sekä investointi- ja toteutussuunnitelmat valituille yleishyödyllisille kehittämiskohteille. Asukasyhdistys on kehittänyt Lakeaharjun aluetta ja hakenut sille yhteisöllisyyttä vuosien mittaan erilaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on saada alueelle ympärivuotista käyttöä, ja siksi laskettelurinteen taukoravintolassa, Välilaskussa, on viritelty muun muassa kesäteatteritoimintaa ja laulettu karaokea. Hankkeen vetäjä Tiina Koivuniemi näkee Lakeaharjun mahdollisuudet erinomaisina liikunnan, virkistyksen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Kohde on luonnoltaan ainutlaatuinen koko maakunnan mittakaavassa, ja sopivan ajomatkan etäisyydellä on useita väestökeskittymiä, jotka voivat hyödyntää aluetta. Lakeaharjusta halutaan tehdä niin asukkaillekin kuin vierailijoillekin viihtyisä alue palveluineen. Asukasyhdistys on järjestänyt alueen asukkaille kyselyjä alueen kehittämisestä ja toivomuksia on tullut runsaasti. Kohteita ovat esimerkiksi alueella sijaitsevan venesataman laajennus, uimarannan kunnostus, kesäliikuntapaikkojen rakentaminen Lakeaharjulle, Lakeharjun liikuntapaikkojen turvallisuuteen liittyvät toimenpidesuunnitelmat, kylien ja Lakeaharjun alueen markkinointisuunnitelma sekä jatkohankkeiden suunnitelmat. Käs kynkäs Master Planin hankeaika oli , mutta sille on haettu jatkoaikaa tammikuun 2012 loppuun saakka. Siihen mennessä valmistuu myös Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun tekemä esiselvitys Lakeaharjun ampumahiihtokeskuksesta.

14 14 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Kaikki rahoituslähteet käyttöön! Jotta kaikki rahoituskelpoiset hankkeet saisivat rahoituksen, Aisapari ohjaa muihin rahoituslähteisiin hankkeita, joita se ei itse pysty rahoittamaan. Aisapari toimii yhteistyössä esimerkiksi Yritys-Suomi -palveluun, jonka kautta voi etsiä mahdollisia muita rahoituslähteitä alueen yritysten ja yhteisöjen hyödynnettäviksi. Neuvonnan ja tiedotuksen kautta yritetään kannustaa alueen toimijoita hyödyntämään muitakin rahoituskanavia koko toimialueen kehittämiseksi, esimerkiksi valtakunnalliset eri ministeriöiden hankkeet sekä erilaiset valtakunnalliset tai alueelliset rahastot ja säätiöt. Merkittävin yhteistyökumppani on tietenkin oman maakunnan ELYkeskus, jonne kanavoidaan isommat yhteisölliset investointihankkeet. Härmän Invalidit ry rakensi leirintäalueen Härmän Invalidit ry on perustettu noin 40 vuotta sitten. Yhdistyksessä on noin 250 jäsentä Ala- ja Ylihärmästä. Heti yhdistyksen perustamisen jälkeen ryhdyttiin puuhaamaan omaa lomapaikkaa, Ruskorantaa, Haarukseen. Ensin rakennettiin sauna ja sen jälkeen päärakennus. Alue on yhdistyksen omalla tontilla, alueella on euroa. Julkinen rahoitus euroa. hiekkapohjainen lampi. Vesi on puhdasta, sillä alue on pohjavesialuetta. Se asettaa omat rajoituksensa jätevesien käsittelyyn. Kaikki vedet ohjataan umpisäiliöihin ja ajetaan pois. Alue on rakennettu pääsääntöisesti talkoilla yhdistyksen omaan virkistyskäyttöön. Power Parkin toiminnan myötä matkailijat ovat yhä enemmän halunneet yöpyä alueella. Päärakennuksessa on yöpymismahdollisuus ja alueella on myös yksi vuokramökki. Hankkeen puitteissa yhdistys on rakentanut alueelle leirintäalueen, johon tulee kahdeksan sähköpistoketta matkailuajoneuvoille sekä huoltorakennus keittomahdollisuuksineen ja pesutiloineen. Talkootyön osuus rakennustöistä oli yli 700 tuntia. Koska Aisaparin oma myöntövaltuus ei riittänyt hankkeen rahoittamiseen, ohjattiin hanke ELY-keskukseen. Yhdistyksellä on suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi edelleen, ajatuksena on esteettömän luontopolun rakentaminen lähimaastoon. Yleishyödyllisiä investointihankkeita ohjataan suoraan ELY-keskuksen rahoitettavaksi useampia vuosittain silloin, kun Aisaparin oma kehys täyttyy. Myös kunnat ovat suhtautuneet valtaosin myönteisesti ja huolehtineet kuntarahaosuudesta oman alueensa osalta saadaanhan näin kuitenkin useampia hankkeita toteutukseen. Kaikkiaan tähän mennessä on tällä kaudella siirretty ELY:n rahoitettavaksi 14 yleishyödyllistä

15 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus intestointihanketta, joiden kustannusarviot ovat yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. ELY-rahoituksella on muun muassa tehty luontopolku ja kosteikko Pirttisen Kalijärveen sekä kunnostettu Kortesjärven ja Tiistenjoen nuorisoseuroja ja Ylipään kylätaloa. Halkosaaren ja Luhrikan kesäteatterit sekä Lapuan Vanha Paukku ovat saaneet komeita katoksia, ja Simpsiölle on pystytetty hyppyrimäki sekä kehitetty valmennus- ja leirikeskusta ja koirien raunio- ja harjoittelurataa. Viime vuonna vireille tulleista hakemuksista on lähdössä ELY:n rahoitukseen vielä kuusi hanketta, joiden kustannusarvot ovat yhteenlaskettuna reilut euroa. Näillä pyritään kehittämään esimerkiksi alueen ravi- ja moottoriurheiluharrastuksen olosuhteita.,1 % 6 Aisapari palvelee koko aluetta rahoituksen jakautuminen ulkisen rahoituksen jakautuminen sluku % Aisaparin tavoitteena on palvella koko toimialuettaan mahdollisimman tasapuolisesti. Siksi julkisen Toteutunut rahoituksen jakautuminen julkinen pyritään pitämään seuduittain mahdollisimman tasaisena niin, että rahoitus rahoituksen sekä kehittämis- että yrityshankkeille rahoitus jakaantuu seutukuntiin mahdollisimman tasaisesti asukaslukujen Julkisen rahoituksen jakautuminen Asukasluku % suhteessa. Toteutunut julkinen jakautu Tavoite on saavutettu kolmen prosenttiyksikön erolla: Kauhavalta Lapualta on rahoitettu hankkeita hieman enemmän kuin niiden rahoitus asukasluvun mukainen osuus edellyttäisi. Järviseutu 36,1 % Kauhava & 63,9 Lapua % Toteutunut julkinen Vimpeli Järviseutu Toteutunut rahoitus Lapua Alajärvi (pl. Lehtimäki) rahoit Järviseutu 33,1 % Kauhava & 66,9 Lapua % Järviseutu Kauhava asluku % Julkisen Järviseutu rahoituksen jakautuminen % Asukasluku % 33,1 % Kauhava & Järviseutu Lapua 36,1 % 66,9 % 33,1 % 63,9 % Asukasluvun Kauhava & Toteutunut julkinen Kauhava prosenttijakauma Lapua rahoitus 66,9 % seuduittain &Lapua Evijärvi Lappajärvi 66,9 % Järviseutu Kauhava &Lapua Kauhava &Lapua 33,1 %

16 16 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Hankkeita kaikissa kunnissa Alueelliseen tasapainotavoitteeseen kuuluu myös se, että toimialueen jokaiseen kuntaan rahoitetaan hankkeita. Tämä on päätöksenteon ohjenuorana myös Aisaparin hallituksessa, jossa on edustus alueen jokaiselta kulmakunnalta. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin kiinni loppujen lopuksi hankehakijoista: mitä innokkaampaa väkeä pitäjissä asuu hankkeita ideoimassa, sitä helpompi on myös Aisaparin suoritua tavoitteestaan. Hankkeiden syntyminen on aina kiinni paikkakunnan omasta tarpeesta ja tahdosta. Yrityshankkeet Yli 50 yritystä on kehittänyt toimintaansa Aisaparin yrityshankkeilla Alahärmän Kirjapaino Oy (12) Autiomat Oy (14) Design Henna Mantere (17) Downtown Bowling Oy (14) Esa Knuuttila (18) Fitner Oy (14) Fysikaalinen hoitolaitos Taina Luoma (13) Härmän puu- ja rakennustyö (9) Huoltopiste Esa Linna (23) Infact Finland Oy (27) Jari Mattila Ky (21) Järvi-Pohjanmaan Terapiapolku (23) Kauhavan Kone ja Metalli SR-tuote Oy (12) Kauhavan Suolahuone (12) Konekorjaamo Ismo Ylinen ky (2) Kuiperi, Korkea-aho Tuomas (30) Lavittatuote Oy (12) Loma-Rantala (8) Maatäky Oy (5) Mainostoimisto Santala Oy (14) MA-Tech (15) Mesimarkki Oy (8) Mummadesign (16) Nettitarra (26) Painolampi Ky (30) Pekka Luoma-aho Ky (27) Pentti Mustamaa Ky (29) Promage Designs (6) R. Hautala Ky (1) Sammutinhuolto ja myynti Kauko Kangas Oy (4) Sirius Star Oy (23) Suunnittelupiste Hankaniemi (22) Syväjärven Kuljetus Oy (7) Sähköpena Oy (10) T:mi Timo Takala (28) Tarja Pienisaari Timik Ay (14) Tmi Ari Huhtala (1) Tmi Ateljee SatuPaja (24) T:mi Ilpo Haapa-aho (19) Tmi J Näsi (3) Tmi Korpelan Kone (20) Huom! Kartalla sama numero voi viitata useampaan kohteeseen, erityisesti kuntakeskusten alueella Tooltekniikka Tmi Kallioniemi Kari (14) Tulivuorikeskus Gemstone Cafe Saarela (25) TU-Metal Oy (12) Tähtiporras Oy (23) Tässä & Nyt HL Oy (15) Uusimäen Kone ja Metalli Oy (26) Vimpelin Puutyö Ky (26)

17 Yhteisöhankkeet Aktiiviset kylät / Lapuan Kaupunki Alahärmän puhallinorkesterin historiikki-dokumentti dvd / Alahärmän puhallinorkesteri ry Asumisen monet muodot / Järviseudun Maakuntakorkeakoulu / Seamk Cafe Xenos / Aisapari ry Creative Landscapes / Lapuan kaupunki (15) EETUMA Energiasta elinvoimaa tulevaisuuden maaseudulle / Soinin kunta ja Thermopolis Oy Elokuvakaupunki - esiselvityshanke / Kauhavan kaupunki Energian säästäminen / Ylipään kyläyhdistys (19) Esiselvityshanke perinnetaitojen säilyttämiseksi / Karhunmäkisäätiö (15) Folk Passi -kehittämishanke / Sata-Häme Soi Ry Haaruksen pistooliampumarata / Alahärmän Reserviläiset ry (5) HARPPI-koordinointihanke / Aisapari Ry Hiittirata / Kauhavan Hevosjalostajain Rata Oy (12) Ilmailualatoiminnan esiselvityshanke / Kauhavan Kaupunki Investointihanke / Mäenpään kyläseura ry (11) AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Huom! Kokonaisia paikkakuntia tai suurempia alueita kattavia hankkeita ei ole merkitty kartalle. Itäkylän tonttipörssi / Itäkylän maa- ja kotitalousseura ry (22) Itäkylän viemäröinnin suunnittelu / Itäkylän Maaja Kotitalousseura ry (22) Juhlia kylätaloon / Menkijärven Kyläyhdistys Ry (16) Kalmookankaan moottoriurheilukeskuksen kehittämishanke, vaihe 1 / Autoliiton Härmän Osasto (8) Kansainvälistyvä Pienyritys / Järvipohjanmaan Yrityspalvelu Oy Kauhavalainen Kylämaisema / Härmänmaan 4H-yhdistys Kauhavan Etelärannan Raittisillanpolku / Etelärannan asukasyhdistys (12) Kauhavan Etelärannan Raittisilta / Kauhavan Kaupunki (12) Kauhavan Hakolan kylän kevyen liikenteen väylän suunnittelu / Hakolan kyläseura ry (10) Kestävän Kehityksen KEKE-hanke / Härmänmaan 4H-yhdistys ry Kulttuuri kutsuu / Alajärven kaupunki / Nelimarkkamuseo Kulttuuriaurinko / Lapuan Kaupunki Kylän virkistysalueen kehittäminen / Koskenvarren Kyläyhdistys ry (17) Kyläseuran varastorakennus / Haapajärven kyläseura (3) Kylätalon katto / Kauhavan Hirvijoen kyläseura ry (13) Kylätalon remontti / Alahärmän Kivihuhdan kyläseura ry (9) Käskynkäs Master Plan / Lakeaharjun Asukasyhdistys ry (19) Lakeuden Laatuheinä / Seinäjoen koulutusyhtymä Sedu Lapua-tietokantahanke / Lapuan Kaupunki Lapuan yhteiskuivuri / Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU Lapua-tietokannan investointihanke / Lapua-säätiö Lavia Lappajärven ympäristön kylien tietoliikenneyhteyksien esiselvityshanke / Verkox osk Let s go to Europe / Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Meidän Kylät Maailmankartalle / Aisapari ry Myllykankaan monitoimikenttä /Alajärven Myllykankaan kyläyhdistys ry (18) NiCe I - Networks in Creative Entrepreneurship I / Lapuan Kaupunki 21 Katso hankerekisteristä lisätietoja hankkeista: 17 Nice II - Networks in Creative Entrepreneurship II / Lapuan Kaupunki Onnelan kesäteatterin kasvojen kohotus / Härmänkylän Nuorisoseura ry (7) Osaamista ja hyvinvointia turkistiloille / Kauhavan kaupunki OSUMA Koulutusta riistayrittäjille ja metsästäjille / Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto PIKKOLO ja PIKKOLO II pienet investoinnit kylien kokoontumistiloihin lisäämään osallistumista Pitkäjärven kosteikkohanke / Kortesjärven Ylikylän metsästysseura ry (6) Rantamajan tanssilavan muutostyöt / Kortesjärven Isomäen Maamiesseura (4) Ritamäen lavan piha / Lapuan Ponnistus -90 ry (14) Senergia (Seuraintalojen energia) / Thermopolis Oy Sprinkler -sammutusjärjestelmä / Sääksjärven kyläseura ry (21) Suuntana Sininen Tie -esiselvityshanke Sääksjärven virkistysalue (21) Toimitsijatila / Alajärven ankkurit (18) Turvallinen koulutie / kevyenliikenteen suunnitteluhanke (20) Tuvan Avain -koulutushanke / ProAgria Etelä- Pohjanmaa Vastakkainasetteluja ja välähdyksiä / Suomen Radiobooking Oy Venekatoksen rakentaminen / Evijärven Urheilijat ry (2) Vesikasviprojekti Puotisenlahdella / Lahdenkylän kalastuskunta (1) Videotaidetta Urkumusiikista / Lapuan Urkufestivaaliyhdistys ry (15) VILI Virkistys -ja liikuntaalueet kuntoon Voimaverkko / JAKK Väkihäjylä omaleimainen ja kulttuurisesti verkottunut Järvilakeus / Järvilakeuden kansalaisopisto Yhteyksiä yrityksille / Suomen yrittäjäopiston kannatus ry

18 erityisasiantuntija Päivi Kurikka. Evijärvi Kauhava Vimpeli Alajärvi Lapua Evijärvi Kauhava Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Lapua Evijärvi Kauhava Vimpeli Alajärvi Lapua 18 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Tehokas ja tavoittava tiedotus Tavoite: Aisapari tiedottaa toiminnastaan ja rahoitusmahdollisuuksista monipuolisesti. Mikäli viesti ei mene perille, voi vika olla vain lähettäjässä, on karrikoitu perusväittämä viestinnälle. Totta on kuitenkin, että tiedottamisen tulee olla niin havainnollista ja monipuolista, että jokainen vastaanottaja ymmärtää viestin. LEADER-toiminnassa on tiedotuksessakin oltava innovatiivisuutta. Siksi Aisaparikin etsii jatkuvasti uusia keinoja ja kanavia viestinnälle. Tärkeä sijansa on edelleen tietenkin myös perusesitteillä ja lehti-ilmoituksilla, joita julkaistaan tasapuolisesti koko toiminta-alueen tavoittavissa medioissa. Viestinnässä on yhteistyö median kanssa merkittävässä asemassa. Aisaparin alueen viestimet, ja koko maakunnankin kattava media on suhtautunut positiivisesti hankkeisiimme ja antanut sekä palstatilaa että sähköistä ohjelma-aikaa toimintamme uutisointiin. Aisapari-tiedotetta julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Sitä lähetetään sekä kirjeenä että sähköpostitse. Sähköpostin kautta välitetään säännöllisesti myös muita tiedotteita ja yhteistyökumppaneiden uutisia esimerkiksi alueella tarjolla olevasta koulutuksesta tai vinkkejä muusta hanke- tai tapahtumatarjonnasta. AISAPARIN ALUE AJASSAAN ELÄVÄ, ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKYKYINEN Kyläillään! Merkittävin vuosittainen viestintäkampanja on syksyllä järjestettävä Aisapari-viikko, jota teemoitetaan kulloinkin pinnalla olevien asioiden mukaan. Kyläiltoja ja tiedotustilaisuuksia järjestetään eri puolilla toiminta-aluetta ja niissä sekä esitellään rahoitusmahdollisuuksia että mietitään yhdessä alueiden kehittämiseen liittyviä asioita. Vuoden 2011 kyläviikolla pohjattiin perinteeseen ja etsittiin alueen vahvuuksia historian kautta. Samassa yhteydessä julkaistiiin Kyläillään-opas, joka on ladattavissa myöskin Aisaparin kotisivulta. Sähköisen tiedottamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Kotisivujen lisäksi ylläpidetään facebook-ryhmää ja sovelletaan tarpeen mukaan muitakin sosiaalisen median kanavia, esimerkiksi tekemällä videoleikkeitä Youtubeen. Leikkisä Into-hahmo lanseerattiin tiedotuksen tueksi kesällä 2011 Landepaku-kiertueen yhteydessä. Merkittävä sijansa viestinnässäkin on yhteistyöllä: Aisapari on mukana maakunnallisessa LEADER-ryhmien viestintähankkeessa, jonka kautta osallistutaan esimerkiksi messuille ja julkaistaan yhteisiä Uhoo-uutisia. Koska päiviä on kalenterissa rajallisesti, pyritään tiedotustilaisuuksia ja muita tempauksia järjestämään entistä enemmän yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. A isaparin 9-päiväinen kyläviikko loka- yhteistyöyrityksessä pidettiin avoimien verran tapahtumia. ovien päivää. Kyläiltoja pidettiin myös Alajärven Luoma-aholla ja Uusikylällä, ja Kortesjärven Ylikylässä tutustuttiin tarinointiin. Viikon antiin kuului lisäksi lusta sosiaalisen median koulutukseen ja Kyläillään-oppaan julkistaminen. marraskuun vaihteessa käsitti tusinan Viikko aloitettiin Alahärmän kotiseututalolta ja se päättyi Voimistuvat kylät -seminaariin Mäenpään kylätalolle. Välille mahtui monenlaista kyläsuunnitte- Palvelu- ja kuntarakenteen muuttuessa lähidemokratia ja paikallinen vaikuttaminen nousevat nykyistä tärkeämpään asemaan. Maaseudulla kylät ovat tulevan kehityksen toteuttajina avainasemassa todettiin Aisapakulmasta. Jos voitaisiin ajatella lät -päivässä Kauhavalla Mäen- jopa luoda kokonaan uusia palkeyttäta ry:stä. Kylä on Suomen pienin toi- Voimistuvat kylät -seminaariin osasllistui noin 70 kuntien ja järjestöjen paikallista toimijaa. Professori Eero Uusitalo korosti kylien kehittämisen Esimerkiksi hän nostaa Suomut tärkeyttä. Päivän alustukset löytyvät kokonaisuudessaan verkosta. sentekoa on vain siellä missä on poliitikkoja. Nyt tarvitaan kunnanihmisten älliä sekä kyläläis- työllistämisen paperiasiat. Suukaisuus on silmiin pistävää nykyisessä hallinnossa. nallinen yhdistys vastaa alueen leader-toimijoitten tahtoa, jyrisi Eero Uusitalo. Katajamäen mielestä mekaanisen kuntauudistuksen vaihtonen esitteli tutkimusta, jossa sel- Kaikki kylien liiketoiminta lin kunnanjohtaja Juhani Laasasestä. jossa kylätoiminta voi vaikuttaa tekemän työn rahallista arvoa. ja saada resursseja. Tutkimus osoitti, että vapaa- Olen optimisti ja siksi minusta olla vahva asema. la saatiin kuusinkertainen tulos. dittu lähivaikuttamista, painotti kuulu vapaaehtoistyöhön, mutasiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry:stä. Kantajamäki. taisiin myös paremmin tutkia. Katajamäki totesi, että Suomi hidemokratiaan liittyvät asiat ja vapaaehtoistoimijoista. Esimer- yrittämistä. kilpailuvaltioksi, jossa ydinpro- muodot tulisi olla kuntien itsenruuden logiikka, mutta missään ei ole osoitettu, että se johtaa parempiin kuntapalveluihin. ja kaikella on lä ohjataan toimintaa. nan varaan. Kaikesta pitää sopia hintansa. rin järjestämässä Voimistuvat ky- pään kylätalossa 4. marraskuuta. Maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo korosti maaseudun ja kylien kehittämisen tär- mintayksikkö. Palvelu- ja kuntarakenne muuttuu tavalla, jossa kylien rooli muuttuu haluttiin tai ei. On harhaa luulla, että päätök- AISAPARI-tiedote 4/2011 Lappajärvi Viikon alkajaisiksi julkaistiin kyläopas, josta löytyy tietoa ja tarinaa Aisaparin alueesta sekä esim. kylätalojen ja muiden yhteisten tilojen yhteystiedot. Opasta on saatavissa Aisaparin konttorilta ja sen voi myöskin ladata netistä ten ja paikallistoimijoitten eli Hallinto ei huomioi kansalaisnäkökulmaa lähiruokaan saakka. Kolmessa Aisaparin Kylistä voimaa paikalliseen vaikuttamiseen avoin, rohkea ja oikeudenmukainen kuntauudistus on mahdol- on siirtynyt hyvinvointivaltiosta sessi on trimmaaminen ja suu- Ajatus on hyvin hallintokeskeistä. Kansalaisnäkökulman oh- ehtona on yhtenäiskunnan malli, Paikallisilla toimijoilla tulee Kuntaliitossa on paljon poh- Tarkka numeroseuranta ei että asiat saadaan pyörimään, painotti kylien liiketoimintalinen, pohti Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Kuntalakia ollaan uudista- Kylissä seurakunta on yksi lähidemokratian järjestämisen kiksi Kortesjärven kappeliseurakunnassa toimii kolmetoista massa, Kuntaliiton mielestä lä- sä päätettävissä ja lainsäädännöl- Vapaaehtoistoimintaa Ruralia-instituutissa aiemmin kulttuuritarjonnan kehittämi- tutkijatohtorina toiminut Vimpe- vitettiin vapaaehtoisjärjestöjen Kyläläiset palvelujen tuottajina ehtoistyöhön sijoitetulla eurol- Maaseudulla on paljon pieniä töitä, joille ei löydy tekijää, jos ajatellaan sektorihallinnan näkö- ta Laasanen toivoi, että seurantaa kehitettäisiin, jotta toimintaa voi- joustavasti sopimalla ja paikal- töiden yhdistämistä, voitaisiin lisesti neuvotellen säilyttää tai veluita, ehdotti projektipäällikkö Heli Siirilä Suomen Kylätoimin- kylätoimikuntaa, kertoi Kortesjärven kappeliseurakunnan vs. kappalainen Marketta Veikkola. A Maaseudun palvelusopimuksessa voivat olla mukana julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. ry:n Suomussalmelta. Yhdistys hoitaa kylätoiminnan kautta pohjassa puolestaan seutukun- on yhteiskunnallista yrittämistä. Sillä luodaan puuttuva palvelu olevaksi tai tehdään jotain sellaista, joka perustuu yhteisön tarpeisiin, ei liikevoittoon. Riittää, AISAPARI ry Kauppatie 109, Kauhava Hoiskontie 25, Alajärvi ry:n HYMY-hankkeen järjestämä Kulttuuria kyliin -kiertue houkutteli toiminta-alueiden väkeä koolle kaikkiaan kymmenen kertaa. Toukokuun aikana toteutetulla tapahtumasarjalla haluttiin innostaa kylätaloille ja muihin yhteisiin kokoontumistiloihin. kyläläisiä kulttuuriharrastusten pariin sekä saada lisää toimintaa Kulttuurikierroksen myötä Aisaparin alueella päästiin nauttimaan pariin otteeseen nostalgisesta kruunuhäätunnelmasta. Töysän Nuorisoseuran kruunuhääryhmä vieraili esittelemässä hääperinteeseen kuuluvaa tanssin taikaa Kauhavan Mäenpäässä ja Lappajärven nuhääryhmä vieraili esitte- Töysän Nuorisoseuran kruulemässä hääperinteeseen lisessa esityksessä tuli tutuksi pari- kuuluvaa tanssin taikaa Jouni Lammi muuttui Terhi Väänäsen käsittelyssä gigoloksi. Lappajärven Karvalassa. Kauhavan Mäenpäässä ja niryhmän säestämänä. Evijärven Alapään Nuorisoseuralla ja Kauhavan Mäenpään kylä- teatterin ystäville. Improruletin Josöään veikeällä Pirjo-hahmollaan. Karvalassa. Vauhdikkaassa, juonel- kymmentä perinnetanssia peliman- talolla järjestettiin omaa ohjelmaa hanna Tohni veti väelle improvisaatiotuokioita ja hauskuutti ylei- Seinäjoen kaupunginteatterin skenografi Riikka Aurasmaa tutustutti teatterin harrastajat lavastuksen ja pukusuunnittelun värikkääseen maailmaan. Aurasmaa on Jokelasta tiikerin. Katariina Luoma-aho taikoi Miina kiertänyt pitkin Suomea myös vierailevana puvustajana ja lavastajana, joten asiaa ja oivia vinkkejä oli tuksen ja puvustuksen saloihin. Riikka Aurasmaa perehdytti lavas- jaossa roppakaupalla. Etelä-Pohjanmaan Opiston maskeerauksen vastuuopettaja Liina Ahokas esitteli alan hienouksia Evijärvellä. Ahokas paljasti kuulijoille, miten saadaan taiottua muun muassa pahannäköiset ruhjeet tai hurja vampyyriehostus. Opiskelija Katariina Luoma-ahon sudit tai- esimerkkityön hurjasta tiikerimaskistajasta tuttu maskeeraaja Terhi Vää- teilivat Ahokkaan esityksen aikana Muun muassa Taivaantulet -sar- nänen taikoi Mäenpäässä yleisön silmien edessä kauhavalaismiehestä flirttailevan gigolon. Ulkonäön muutos kaikkine yksityiskohtineen oli ällistyttävä. Kauhavan Pernaalla vietettiin HYMY vei kulttuurin kyliin Kuisma tähdentää, että kylien liiketoiminta ei ole talkoilla Kunnan kannalta en lähtisi tekemään sopimusta pelkän talkootyön ja vapaaehtoistoimin- leppoisa ilta kädentaitojen ja lii- isapari ry:n ja Kuudestaan kunnan parissa. Kyläläiset kokartelemaan kauniita helmiko- koontuivat suurella joukolla as- ruja ja ikuisesti kukkivia paperiruusuja. Koululle oli asetettu esille myös paikallisten taitajien käsitöitä ja taidetta sekä rakennettu laptyismuseoasille temppurata. Yleisölle olivat avoinna myös kylän kaksi yksi- Kyläillään! HYMYillään kun kyläillään! Vuodenvaihteessa päättyvän Hymy-hankkeen puitteissa on tarkoitus vielä ensi syksynä toteuttaa Kyläillään-opas, josta löytyy tilkkanen tietoa jokaisesta Aisaparin alueen kylästä Kauhavan Pernaalla vietettiin leppoisa ilta kädentaitojen ja liikunnan parissa. nykypäivää? koontumistilojen kuvat olisivat tarpeen markkinoinnissa taa myös kylien kokoontumistiloja ja kertoa yhteyshenkiöiden muutenkin. tiedot. Mitä haluaisit kertoa omassapari.net tai kirjeessä Aisapari ry, Kauppatie 109, tasalla! Kauhava. län tapahtumista ja maisemista ta kylästäsi? Mihin kohteeseen tai nähtävyyteen veisit vieraan tutustumaan tai mistä merk- Myös kuvamateriaali kykitapahtumasta tai kuului- on tervetullutta esimerkiksi suudesta tahtoisit maininnan Aisapari-tiedote 3/2011 -VIIKKO Into julkisti päiväkirjansa! Käskynkäs - Master Plan Into on saanut valmiiksi Landepakukiertueella kokoamansa päiväkirjavideon. Tuotos on katsottavissa Lakeaharjun kotisivulla osoitteessa Alahärmän Kivihuhdan kyläseura ry Asukasyhdistys ry Hankkeen tarkoitus on purkaa kylätalon vanhempi Aisapari kiersi Landepakulla Hankkeen kyliä korjaamiskelvoton puoli ja rakentaa uusi. Samalla yhdeksän päivän aikana kaikkiaan tavoitteena reilut 1700 kilometriä. Kirjattuja on luoda uusitaan täysin kylätalon keittiötilat sekä ns. sali. kokonaissuunnitelma, kontakteja kertyi yli 600, valokuvia otettiin Tavoitteena on rakentaa lähes kokonaan uusi Master yli Plan, Vimpelin kylätalo, joka on turvallinen, toimiva tiloiltaan sekä kappaletta ja videoita kuvattiin Lakaniemi-Pokelan mahdollisimman monia toimijoita palveleva paikka. reilut pari sataa. kylien ja Lakeaharjun Purku- ja rakennustyöt tehdään osin palkattujen Aisapari kiittää kaikkia pakun alueen bonganneita. Kävijöiden kesken arvottuja kehittämiseksi. ammattilaisten avulla ja kaikki muu on tarkoitus tehdä Yhteisöhanke, talkootyönä kyläläisten kesken. palkintoja kustannusarvio voittivat , Pirkko tuki Aalto 90 Ylihär- % Yhteisöhanke, kustannusarvio ,80, tuki 60 % Hankkeen toteutusaika Investoinnin toteutusaika on Lisätiedot: Tiina Koivuniemi Lisätiedot: Ari-Ville Kallio tiina.koivuniemi@triforma.fi ari-ville.kallio@netikka.fi toimitettu voittajille. Lisäksi suuri kiitos paikallis- ja maakuntalehdistölle, jolta heltisi Aisaparin Landepaku-kampanjalle palstatilaa yli palstamilliä! Lisäksi Pohjanmaan radio teki haastattelun Mäenpään kyläseura kier- ry, Kauhava Into innostui Landepaku- Karhunmäkisäätiö Wanha Karhunmäki Esiselvityshankkeen tarkoituksena on kartoittaa roksen alkajaisiksi. Mäenpään kyläseura haluaa kiertueella mahdollistaa maaseudun kyläläisten kehittämisestä niin ja harrastustoiminnan paljon, että lupasi selventää perinnetaitojen säilyttämiseen liittyviä Maaseutuverkoston tietoja, ja kaikkien Landepakukampanjan tapoja tavoitteena ja kylätalolla. on innostaa Väki kokoontuu ruveta talolle pitämään juhliin, tapahtumiin, blogia muidenkin virkistyskuten hankkeita ja dokumentteja sekä erilaisia menetelmiä, mitä tällä hetkellä tähän aiheeseen väkeä maaseudulla liittyen harrastuksiin asumiseen, yrittämiseen aikana ja on kylätoimintaan. yhteishenkeä. Aisaparin Ruokapitojen/juhlien ilmestyä pitopaikkana osoitteeseen ja liikuntahetkiin. Aisaparin Näin kotisivulla. ylläpidetään Linkin pitäisi kylän on saatavilla ja käytettävissä. Esiselvityksen tarkoitus kartoittaa aihetta myös Lapuan alueella kaupungin kampanja onnistui kylätalo erinomaisesti. selvittää miten tuloilla kyläseura kustantaa talolle monenlaista on keskeisessä asemassa ja näin saaduilla perjantaina. kautta: Irlannissa, Saksassa ja Virossa ja aihetta on käsitelty näissä maissa, saada vinkkejä pikkuremonttia ja ylläpitää sen kuntoa. hankkeen suunnittelulle sekä kartoittaa yhteistyön Yhteisöhanke, mahdollisuutta. Tavoitteena on löytää keinoja, miten kustannusarvio ,29, tuki 60 % perinnetaitoja kannattaa etsiä, tallentaa, taltioida ja Investoinnin toteutusaika on mahdollistaa niiden säilyminen. Muodostaa viitekehys Lisätiedot: Jouni Lammi Loka-marraskuun vaihteessa ja pidetään perinteinen Aisapari-viikko, Aisapari-viikolla julkistetaan rajat toteutettavalle voitoksi ja miten palvelut jouni.lammi@netikka.fi voidaan perinnetaitojen joka alkaa torstaina Alahärmän Kyläillään-opas, jonka järjestää uudella tavalla. Kuntaliiton selvittämis-hankkeelle. alustaja kertoo kuntien, kylien ja järjestöjen yhteistyömahdollisuuksista Knuuttilanraitilta kylätalon jukoillasta ja päättyy Mäenpään kylätalolle vastaamalla Aisaparin kotisivul- sisältöön ehtii vielä vaikuttaa Yhteisöhanke, kustannusarvio ja kylien liiketoiminta-asiamies Juha perjantaina pidettävään la olevaan kyselyyn syyskuun Voi-euroamistuvat kylät -tapahtumaan. loppuun mennessä. Kuisma tuki kertoo 100 % kylätoiminnan kasvavasta toteutusaika: vastuusta ja kylien bisnesmah- Hankkeen Seminaaripäivän alustajiksi ovat dollisuuksista lupautuneet muun muassa maaseutuneuvos Eero Uusitalo ja professo- Kallio 050 kalenteriin! Ilmoittautumiset loka- Muista myös SYKSYN Lisätiedot: Marianne Kannattaa merkitä ri Hannu Katajamäki. Päivän loppuun mennessä! Katso marianne@wanhakarhunmaki.fseen paivi.kultalahti@aisapari.net. Il- aikana kuun loppuun mennessä osoittee- kuullaan kuinka rakennemuutoksen lisätiedot kotisivulta maaseutuvaikutukset käännetään moita myös mahd. ruoka-allergiat. napauttamalla sinistä sanaa. Nahkala Lappajärvi, Hanna Nikkari Lapua, Annika Pakarinen Vantaa, Pauliina Palomäki Lapua, Kaarlo Paloniemi Voltti, Jarkko Rannisto Lappajärvi, Eero Rantahalvari Evijärvi, Tellervo Rantahalvari Evijärvi, Olli Ruuhinen Evijärvi, Maija Salmenaho Lapua, Sanna Salo Lapua, Tanja Salomaa Ylikylä, Viljo Takala Vimpeli, Kaija Tastula-L Itäkylä, Arto Tervonen Pernaa, Tatu Tiistenjoen ryhmis Tiistenjoki, Veikko Timonen Sääksvesi, Neero Tupeli Vasikka-aho, Kaarina Tuuri Lapua, Leena Uusitalo Vimpeli, Sisko Vaittinen Ylihärmä, Matti Valkeinen Härmä, Pasi Valkosalo Itäkylä, Marko Valve Särkilä, Monika mä, Sirpa Alapiha Alajärvi, Seija Berglund Sala/Ruotsi, Venla Forsell Hamina, Maarit Viitala Paalijärvi, Pekka Viitaniemi Hoisko ja Haavisto Lapua, Marjo Hantula Kauhava, Aisaparin Into-maskotti kiersi kyliä Landepakulla. Hahmon Aisaparille valmisti nuori Johanna Viljanen Ruha. Palkinnot on jo Nella Haukkala Kosolankylä, Laine Hautala taiteilija Anni Viitasaari Alajärveltä. Kortesjärvi, Anna-Liisa Huhtala Kauhava, Marita Jutila Vasikka-aho, Timo Järvi Lapua, Juho Kallioniemi Hirvikylä, Aleksi Kataja Alajärvi, Elli Keisala Lapua, Hilja Kniivilä Evijärvi, Maaria Koivula-Talkkari Kosolankylä, Maija-Liisa Korkea-aho Alajärvi, Terhi Korpi Ylihärmä, Hannu Koski Kauhava, Ahti Kuoppa-aho Kuoppa-aho, Hanna Lahti Purmojärvi, Maria Lassila Evijärvi, Erika Leiviskä Lapua, Maarit Lunnas Ylihärmä, Marjatta Marttila Lapua, Liisa Mattila Kortesjärvi, Lea Mäkipernaa Rintakangas, Ritva Evijärvi ovat nämä sitten historiaa tai Oppaaseen on tarkoitus sijoit- NYT on aika varmistaa, että SINUN kyläsi tiedot ovat ajan Vanha kansa vietti kekriä loka-marraskuun vaihteessa. Satokauden päättymistä juhlittiin koko yhteisön voimin ja juhlamenoihin liittyi usein myös riittejä ja seremonioita. Tarinat ja taiat ovat nekin tärkeä osa kekrin perinnettä taioilla otettiin haltuun tulevaisuutta ja sato-onnea. Kekrissä kohtaa toisensa moni hyvä: suomalaisuus, lähiruoan arvostus, terveellisyys, ekologisuus, tekemisen ilo ja yhdessä oleminen. Torstaina, jukoiltana, toista viikkoa ennen pyhäinpäivää, loppui myös palveluskansan pitkä vuosi, katkesi juko, ja tulla rymähti irtaviikko, joka rytkähdytti rengin miltei isännän veroiseksi. Lappajärvi Kauhava Vimpeli Alajärvi Lapua (lähteet: Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Samuli Paulaharju) Tulossa tapahtumarikas syksy Aisaparin Kyläillään-viikolla kohtaavat taito, tarinat ja tulevaisuus. Ylitetään rajat ja osallistutaan koko alueen tapahtumiin! Viikko kulminoituu perjantaina Voimistuvat -kylät päivään. HUOM! Liity AISAPARIN facebook-fyhmään, niin saat tuoreimmat vinkit ja päivitykset uutisvirtaasi!! kylätalojen ja muiden ko- Pistele sähköpostia osoitteeseen paivi.kultalahti@ai- KIITOS! AISAPARI-tiedote 2/2011 AISAPARIN ALUE AJASSAAN ELÄVÄ, ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKYKYINEN Perinnetaitojen säilyttäminen Mäenpään kylätalon remontti AISAPARI ry Lapua, Kauhava, Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli Into ei lepää HANKEHAKU lokakuun 2/2011 Vuonna 2011 päätöksen saaneet hankkeet Kivihuhdan kylätalon remontti Lappajärvi

19 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Hankkeilla tehdään työpaikkoja Aisaparin rahoittamat hankkeet luovat uusia ja uudistavat vanhoja työpaikkoja. Yrityshankkeiden indikaattoritietojen mukaan on alueelle syntynyt tällä kaudella 53 uutta työpaikkaa, joista naisia on 16 ja alle 25-vuotiaita 10,6. Säilytettyjä työpaikkoja on yrityshankkeiden indikaattoritilastoon kirjattu viime vuoden lopussa 69 kappaletta, joista naisia 18,55 ja nuoria viisi kappaletta. Yrityshankkeissa työllisyyttä edistävät usein sekä investoinnit että kehittäminen, mutta ensimmäisen työntekijän palkkaukseen on mahdollista saada myös käynnistystukea. Tavoitteet: 20 uutta työpaikkaa, 20 htv, joista naisia 30 % ja nuoria 15 % ovat toteutuneet Älä koskaan epäröi ojentaa kättäsi, äläkä koskaan epäröi tarttua ojennettuun käteen. Yllä oleva lause on mottona alajärveläisen Järvi-Pohjanmaan Terapiapolku -nimisen yrityksen kotisivulla. Yritys on perustettu helmikuussa 2008 ja se tuottaa toimintaterapiapalveluita pääasiassa lapsille ja nuorille, mutta myös aikuisille. Yrittäjänä toimii toimintaterapeutti Anne Mariapori. Hänellä on myös lähihoitajan koulutus. Yrittäjä on kouluttautunut virallisten arviointimenetelmien käyttöön. Järvi-Pohjamaan Terapiapolussa voidaan suorittaa toimintaterapia-arviointeja luotettavasti standardoiduilla testeillä. Lisäksi yrittäjällä on koulutus suorittaa kodin ja ympäristön arviointeja, esimerkiksi kodin muutostöiden ja apuvälinetarpeiden kartoitusta. Toimintaterapialla tuetaan asiakkaan päivittäistä elämää; itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, koulunkäyntiä ja opiskelua, työkykyä ja työssä selviytymistä, yhteiskunnallista osallistumista, vapaa-ajan viettämistä, leikkimistä ja lepoa. Toimintaterapian käsityksen mukaan ihminen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa valintojensa ja toimintansa kautta. Ammattinimikettä voi käyttää vain toimintaterapeutin tutkinnon suorittanut henkilö ja toimintaterapiaan tullaan lääkärin lähetteellä. Vankalla pohjalaisella ammattitaidolla ja noin 20 vuoden kokemuksella euroa. Käynnistystuki 50 prosenttia. Näin kirjoittaa kotisivullaan puolestaan Härmän puu- ja rakennustyö, joka tekee puusepän- ja kirvesmiehen töitä asiakkaiden yksilöillisten toiveiden mukaan. Yritys valmistaa muun muassa keittiö- ja kylpyhuonekalusteita, komeroita ja erilaisia mittatilaus- ja uniikkikalusteita. Tuotevalikoimaan kuuluvat myöskin puuportaat ja saunan lauteet.

20 20 AISAPARIN alueellinen vaikuttavuus Yrityksen toimintaan liittyy lisäksi saneerauspalvelu, joten apua asiakkaille löytyy myöskin remontteihin ja kalusteasennuksiin. Hankerahoituksella yritys on hankkinut CNC-yläjyrsinmen sekä cad/cam -ohjelmat puuntyöstöä varten ja näin varmistanut sekä työpaikan säilymisen että yhden uuden syntymisen euroa. Julkinen tuki euroa. 10 Hankkeet teettävät työtä Jokainen hankkeiden kanssa tekemisissä ollut tietää, että hankkeet teettävät työtä. Välillä työ on innokasta ideointia, välillä taas hikistä puurtamista papereiden ja loputtomilta tuntuvien lomakkeiden kanssa. Kaiken kaikkiaan hankkeilla on kuitenkin merkittävä työllistävä vaikutus. Kehittämishankkeiden vetäjinä Aisaparin alueella on toiminut tällä kaudella kaikkiaan 50 henkilöä, ja henkilötyövuosiksi muutettuna on lukema 33,1. Pauli Kortesoja tekee hallaa harakoille Lapualainen Thermopolis hallinnoi seuraintalojen energia - eli Senergia-hanketta. Hankkeen vetäjänä toimii euroa. Julkinen tuki euroa. Pauli Kortesoja. Hankkeessa selvitetään Aisapari ry:n toimintaalueella sijaitsevien nuorisoseurantalojen ja kylätalojen energiatehokkuutta ja laaditaan toimenpideehdotukset niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa selvitetään uusiutuvien energiaratkaisujen käyttömahdollisuus. Pauli Kortesoja pitää kartoituksen tekemistä hyvänä ratkaisuna. Hankkeen kautta yhdistys saa 150 euron hinnalla kattavan arvioinnin ja suunnitelman, miten nuorisoseuran tai kylätalon lämmitys- ja valaistusjärjestelmiä voisi energia- ja kustannustehokkuuden kannalta parantaa. Hanketyön hankaluutena Pauli Kortesoja näkee sen, että kaikkia yhdistyksiä ei vain tavoita. Myös suhtautuminen vaihtelee: jotkut käsittävät heti mitä hyötyä selvityksestä on, jotkut taas ajattelevat arvioinnin synnyttävän saman tien kustannuspaineita, vaikka asia on päinvastoin. Kartoitus ei pakota toimenpiteisiin, mutta sen pohjalta on helppo alkaa töihin sitten, kun yhdistys niin päättää. Suunnitelma helpottaa myös kustannusarvioiden laatimista, jos remontteihin päätetään hankerahoitusta. Hankkeelle on haettu jatkoaikaa, joten selvityksen piiriin on vielä mahdollisuus ottaa lisää kohteita. Thermopoliksen hallinnoimana on käynnistymässä samantyyppinen hanke myöskin Seinäjoen seudulla ja Suupohjan alueella eli Liiveri ry:n ja Suupohjan kehittämisyhdistyksen toiminta-alueilla.