Sidosryhmähaastattelujen tulokset
|
|
- Lauri Väänänen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sidosryhmähaastattelujen tulokset Luonnonsuojelulailla (1096/1996) rauhoitetut lajit ja niiden aiheuttamat vahingot hanke Selvitysraportti ympäristöministeriölle Itä-Suomen yliopisto Outi Ratamäki
2 2 LSL rauhoitetut lajit ja niiden aiheuttamat vahingot -hanke Sidosryhmähaastattelut, tulokset Outi Ratamäki, Haastatellut tahot: 1. Maatalousyrittäjä, luomutila (liha, maito, emolehmä) Kitee. ( ) 2. Paliskuntain yhdistys ( ) 3. BirdLife Suomi ry ( ) 4. Sikatilayrittäjä, luomuun siirtymässä. Tohmajärvi ( ) 5. Keski-Karjalan maaseutupalvelut ( ) 6. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ( ) 7. Suomen luonnonsuojeluliitto ry ( ) 8. Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf ( ) Ongelman kuvausta Luonnonsuojelulailla rauhoitetuista lajeista poronhoitoalueen ulkopuolella erityisesti naakka, kurki ja valkoposkihanhi aiheuttavat vahinkoja elinkeinoille. Itäisessä Suomessa valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Hanhet syövät keväällä kasvuun lähtevää rehua ja syksyllä syysviljaa. Myös likahaittaa syntyy. Naakat nokkivat rehupaaleja, jolloin säilörehun säilyvyys vaarantuu. Lisäksi naakat aiheuttavat vahinkoa herneenpaloille. Hygieniariksit (esim. salmonella) huolestuttavat myös. Hanhet levittävät hukkakauraa (vieraslaji). Yksi lintujen aikaan saama haitta on sähkökatkokset, jotka voivat aiheuttaa isoja vahinkoja esimerkiksi maitotiloilla käytettäville laitteille. Viljelijät joutuvat myös tekemään valintoja viljeltävien kasvien suhteen lintujen takia. Syysviljan viljelystä saatetaan myös pidättäytyä lintuvahinkojen pelossa. Nämä ovat epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, joista ei voi hakea korvausta. Ongelma on erityisen suuri pienillä tiloilla, joilla ei ole ylimääräistä peltopintaalaa. Toisaalta tiloilla, jotka tuottavat säilörehua, koska sitä ei ole yhtä hyvin saatavilla markkinoilta kuin viljaa. Poronhoitoalueella on totuttu maakotkaan ja sen käyttäytyminen tunnetaan hyvin. Paineita maakotkien hävittämiseen kuitenkin on, koska kanta on vahvistunut ja vahingot ovat runsastuneet ja Paliskuntain yhdistyksen mukaan kohdistuu yhä enemmän aikuisiin poroihin vasojen ohella. Myös maasuurpetojen aiheuttamien porovahinkojen lisääntyminen aiheuttaa lisäpainetta tarkastella uudelleen kotkien suojelua, kannan pienentämistä ja korvausjärjestelmää. Viime aikoina
3 3 merikotkakanta on kasvanut ja sen epäillään aiheuttavan myös porovahinkoja, mutta merikotkan saaliskäyttäytymistä ja merkitystä porovahingoille ei kovin hyvin tunneta. Paikallisella tasolla syntyy herkästi mielikuva siitä, että eri lintulajit, erityisesti hanhet, ovat runsastuneet. Lintuja on ollut aiemminkin, mutta ei nimettäväksi haitaksi asti. Nyt isoillakin tiloilla voi ensimmäinen rehusato tuhoutua täysin. Esimerkiksi yhdellä tilalla lintujen määrän on arvioitu olleen kymmeniä tuhansia keväällä 2017 ja ne ovat syöneet lähes 150 ha nurmea. Kuitenkaan kyse ei tosiasiassa ole kannan runsastumisesta, vaan lintujen muuttoreittien ja laskeutumispaikkojen muutoksesta. Lintuja esiintyy Suomessa nyt enemmän kuin aiemmin. Taustalla saattaa vaikuttaa ilmastonmuutos, mutta täyttä selvyyttä kaikista muutoksen taustalla vaikuttavista syistä ei ole. Haastattelujen perusteella voi yleisesti todeta, että näkökulmat eri sidosryhmillä ovat suurelta osin yhteneväiset. Ymmärrys ongelman luonteesta on kaikilla samankaltainen. Erityisenä haasteena on yhteisten pelisääntöjen puute ja lainsäädännön tulkintaan liittyvät ongelmat. Keinovalikoima Ongelman lieventämiseksi sidosryhmät tunnistavat kolme erilaista keinovalikoimaa: häirintä, lintumäärän vähentäminen, alueellinen suunnittelu lintujen esiintymisen ohjaamiseksi. Näistä keinovalikoimista häirintä on eniten kokeiltu. Häirintä Koska linnut ovat rauhoitettuja lajeja, niiden häirintä ei ole sallittua ilman lupaa. Häirintälupien myöntäminen on keskitetty Varsinais-Suomen ELY keskukseen. Paikallistasolla ei kuitenkaan aina tätä tiedetä. Monelle tulee yllätyksenä, että omaa omaisuuttaan ei saa suojella hätistämällä lintuja pois. Informaatio-ohjaukselle olisi tässä tarvetta. Toisaalta ongelmaksi syntyy myös lain tulkinta. Sidosryhmillä ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä pidetään häirintänä, mitä maatalouden harjoittaja saa tehdä ja mitä ei. Maataloudessa pelloilla kulkeminen (esim. traktorilla) on luontainen osa toiminnanharjoittamista, ja siinä ohessa linnut tulevat häirityiksi. Viranomaisilla tai etujärjestöillä (ELY, MTK, maaseutuasiamies, luontojärjestöt) ei ole tarjota toiminnanharjoittajille selkeitä toimintaohjeita tai pelisääntöjä. Tällöin lain tukinta ja käytännöt vaihtelevat alueittain Suomessa. Lintujen häätämiseksi pelloilta on kokeiltu erilaisia linnunpelättimiä. Tällaisia ovat muun muassa heliumilmapallot, sireenit, kaasutykit, perinteiset ja liikkuvat ihmishahmoiset linnunpelättimet. Linnunpelättiminä on käytetty myös ihmisiä, jotka ovat hätistelleet lintuja. Viikissä on kokeiltu
4 4 myös koiraa ( Lintujen häirintään pelottimilla liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin linnut tottuvat nopeasti pelättimiin ja ne saattavat toimia vain vuoden verran. Investointi esimerkiksi kaasutykkiin voi olla tällöin melko turhaa. Toiseksi häirintä ei ratkaise asiaa kokonaistilannetta ajatellen, koska lintujen on kuitenkin ruokailtava jossain. Vaikka ne saataisiin hätisteltyä yhdeltä pellolta pois, ne siirtyvät jonnekin muualle. Tästä syystä ensisijaisen tärkeää näyttäisi olevan tarjota linnuille jokin rauhallinen ruokailualue ja järjestää häirintää vain alueille, joille niitä ei haluta. Lintujen tappamista haluttaisiin kokeilla häirintäkeinona. Tällöin toimella ei suuresti vaikutettaisi eläinkantaan, vaan sitä käytettäisiin vain pelottelukeinona ja lisäämään lintujen arkuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa on esitetty, että keinoa voisi kokeilla paikallisesti tiloilla, joilla linnut ovat jo tottuneet kaikkiin muihin häirintätapoihin. Lintujen määrän vähentäminen Monilla haastateltavilla oli toive, että lintujen määrää voitaisiin vähentää tappamalla lintuja niin paljon, että sillä olisi merkitystä vahinkojen määrälle (metsästyksestä ei voi puhua, kun kyse ei ole riistalajeista). Tässä ei siis ole kyse enää pelkästään häirintämielessä tehdystä lintujen ampumisesta, vaan suurimittaisemmasta kannan pienentämisestä. Suomessa on vahva perinne reagoida luonnonvaraisten eläinten aiheuttamiin vahinkoihin metsästämällä ja tappamalla. Tämä poikkeaa monien muiden Euroopan maiden toimintakulttuureista. Toisaalta paine tällaiseen eläinmäärän pienentämiseen vaihteli haastateltujen vahingonkärsijöiden kesken. Kaikille viljelijöille se ei ole ensimmäinen mahdollinen mieleen tuleva keino. Metsästys tai tappaminen tuntuu konkreettiselta ja helpolta keinolta, johon tekee mieli tarttua silloin, kun muut käytössä olevat keinot eivät tehoa tai niitä ei ole. On kuitenkin epävarmaa, kuinka hyvin tämä edesauttaisi vahinkojen vähenemistä, kun lintumäärät ovat kymmeniä tuhansia. Tuhannenkaan linnun poistaminen ei toisi suurta apua. Kaikille haastateltaville ei toisaalta ollut selvää, että nykyinen oikeusjärjestelmä ei salli näiden lajien yksilöiden mittavaa poistoa ja tappaminen edellyttää poikkeuslupaa. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksistä ei eri sidosryhmillä ole millään tapaa selkää käsitystä, joten lainsäädännön tulkinta-apu olisi hyvin tarpeellista. Yksi erityispiirre tässä käsillä olevassa ilmiössä
5 5 on se, että linnut, jotka ruokailevat pelloilla eivät ole pesimässä. Pitäisi selvittää, mikä on tämän seikan merkitys häirintä- ja poikkeusluvan myöntämiselle. Poikkeuslupien hakeminen on koettu myös hankalaksi. Poikkeuslupaa ei esimerkiksi myönnetä yhteisluvaksi tietylle alueelle, vaan jokaisen vahingonkärsijän tulee hakea sitä erikseen. Tällöin alueellinen yhteistyö esimerkiksi maataloudenharjoittajien ja metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten kanssa ei onnistu. Esitettiin myös naakan osalta mahdollisuus lisätä se riistaeläinluetteloon metsästyslaissa. Alueellinen suunnittelu Aluesuunnittelukeinoilla tarkoitetaan tässä erilaisia keinoja koettaa ohjata lintuja tietyille alueille ja pitämään ne poissa toisilta alueilta. Populaatioiden hallinnan sijaan kyse on populaatioiden esiintymisen hallinnasta. Tällaista suunnittelua voi tehdä eri tasoilla. Yksittäisillä tiloilla, mutta myös laajemmin. Yksittäisten tilojen kohdalla kurkivahinkoja onkin koetettu kohdentaa tietyille peltolohkoille perustamalla kurkipeltoja (Maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvauksen ympäristösopimus). Haastateltavien mukaan vastaava keino ei toimi muille linnuille (esimerkiksi hanhille). Kaikilla haastateltavilla ei myöskään ollut tietoa siitä, että myös hanhet ja joutsenet kuuluvat tämän sopimuksen piiriin. Vaikka kurkipeltotuki tunnettiin, se ei haastateltavien mukaan ole ollut paljon käytössä. Tukea ei ole haluttu hakea, koska järjestelmää ei koeta käytännössä toimivaksi. Kurjet eivät kokemusten mukaan asetu niille tarkoitetuille pelloille. Ei edes silloin kun menettelyyn yhdistetään aktiivinen häirintä muilla peltolohkoilla. Toisaalta erässä haastattelussa tuotiin esille, että tällainen yhdistelmä näyttäisi toimivan muualla päin Eurooppaa, joten tätä käytäntöä pitäisi ehkä selvittää ja kehittää edelleen. Suomessa ei ainakaan tämän aineiston keruun perusteella ole tehty tilarajat ylittäviä maisematason suunnitelmia lintujen ohjaamiseksi. Korvausjärjestelmä Poronhoitoalueella reviiriperustainen tukijärjestelmä on ollut kauan aikaa toimiva ja paras tiedossa oleva järjestelmä maakotkien aiheuttamien vahinkojen kompensoimiseksi. Merikotkien aiheuttamista vahingoista ei voi hakea korvausta ja asiaa pitäisikin tutkia. Koska petojen
6 6 aiheuttamat vahingot ovat runsastuneet, reviiriperustaisen järjestelmän oheen ehdotetaan lisäkorvausjärjestelmää, joka korvaisi todennetut vahingot suoraan poronomistajalle (ei paliskunnalle). Järjestelmä ei kuitenkaan voi perustua pelkästään löydettyjen eläinten korvaamiseen, koska vain pieni osa vahingoista voidaan näin todeta. Reviiriperustaisen järjestelmän yksi hyvä puoli on se, että siinä säästyy hallinnolliselta paperityöltä. Poronhoitoalueen ulkopuolella elinkeinonharjoittajien ja heidän etujärjestönsä voimakkain viesti korvausjärjestelmään liittyen on, että korvaukset täytyisi maksaa täysmääräisinä ja summan tulisi vastata todellisia menetyksiä. Normisatoon tai muuhun keskivertaiseen laskennalliseen arvioon perustuva korvausjärjestelmä ei huomioi oikeudenmukaisella tavalla kasvien laatueroja tai luomua. Toisaalta kiinteiden ennalta sovittujen korvaussummien hyvänä puolena pidettiin sitä, että se toisi ennakoitavuutta ja selkeyttä pelisääntöihin. Samanlaista ennakoitavuutta kuitenkin saataisiin myös järjestelmällä, jossa korvaus perustuisi todellisiin taloudellisiin menetyksiin. Voimakkaasti kritisoitiin sitä, että korvausjärjestelmä on ennakoimaton ja epävarma. Vielä kun korvausten maksatus kestää vähintään vuoden, systeemi heikentää toiminannaharjoittajan mahdollisuuksia tehdä tulevaisuuden suunnitelmia (mm. päättää yksikköhinnoista) ja investointeja. Korvausjärjestelmän olemassaoloa pidettiin erittäin tärkeänä. Maatalouden harjoittajat ymmärtävät kyllä, että kaikessa toiminnanharjoittamisessa on riskinsä ja riskiä kannetaankin monelta osin. Vertauskohtana esitettiin esimerkiksi sääolosuhteet, jotka ovat yksi luonnon olosuhde, johon ei voi paljon vaikuttaa ja josta kukaan ei ole vastuussa. Myös pienemmät lintumäärät on nähty ilmiöksi, josta ei synny kenellekään korvausvelvoitetta. Kun kyseessä ovat lajit, jotka on aktiivisilla luonnonsuojelutoimilla ja lainsäädännöllä rauhoitettu, syntyy ajatus siitä, että riskiä ei voi enää kokonaisuudessaan jättää toiminnanharjoittajan kannettavaksi. Koetaan, että maanviljelijät kantavat nyt yksityisellä omaisuudellaan vastuuta yleisestä edusta. Vastuunkannoksi ja vastikkeeksi koetaan myös se työ ja aika, mikä käytetään ongelmien ennaltaehkäisyyn. Näistä ei voi hakea korvausta. Korvaus, avustus, tuki vai vakuutus Korvaus ja avustus termien epälooginen ja perustelematon käyttö aiheuttaa sekaannusta. a) Korvaus Kaikkien haastateltavien mielestä on järkevää käyttää termiä korvaus silloin kun rahallinen vastine määräytyy menetetyn sadon mukaan. Nykyjärjestelmä perustuu tähän. Korvaus termin käytön puolesta puhuu myös edellä mainittu tulkinta yksityisen vastuunkannon ja yleisen edun välisestä jännitteestä. Vahingonkärsijän mielestä julkiselle vallalle syntyy korvausvelvoite, koska se on
7 7 aktiivisin toimin edesauttanut vahinkoa aiheuttavien lajien runsastumista ja rajoittanut vahinkoja ennaltaehkäisevien keinojen käyttöä. Perustuslaillinen ympäristövastuu kohdistuu tässä tapauksessa liian pienelle joukolle vahingonkärsijöitä, eikä tilanne ole oikeudenmukainen. Taloudellinen panostus vahinkojen ennaltaehkäisyyn ei tunnu reilulta. Tilannetta pahentaa se, että riskit ja vastuunkanto näiden lajien suojelusta eivät jakaudu tasaisesti edes viljelijöiden kesken vaan vahingot tyypillisesti keskittyvät joillekin tietyille tiloille. b) Avustus Avustus sana soveltuu käytettäväksi silloin kun esimerkiksi avustetaan ennaltaehkäisevien toimien kehittämistä. Haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että avustus ja korvaus termien käyttöä ei pitäisi sekoittaa. Korvausjärjestelmä on vahinkojen korvaukseen perustuva järjestelmä ja avustusjärjestelmä jonkin aktiivisen toiminnan tai investoinnin avustamista. Järjestelmä, jossa käytännössä korvataan mutta puhutaan avustamisesta ja koetetaan kohdistaa maksettua avustusta/korvausta johonkin muuhun kuin taloudellisten tappioiden kattamiseen aiheuttaa sekaannusta. Käytännössä kuitenkin se rehu- ja viljasato, joka on menetetty, on taloudellista tappiota viljelijälle ja se menetys on jollain korvattava (esim. ostamalla markkinoilta rehua eläimille). Saadun avustuksen kohdistaminen ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseen ei siksi tunnu loogiselta tai käytännössä mahdolliselta. Järjestelmää pitäisi kehittää niin, että selkeästi artikuloitaisiin, ollaanko avustamassa vai korvaamassa ja järjestelmän sisäinen logiikka, perustelut ja käytännöt pitäisi olla johdonmukaiset. Järjestelmää, jossa vain avustettaisiin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä eikä korvauksia maksettaisi lainkaan ei ole haastateltavien mielestä oikeudenmukainen. Erilaiset yhdistelmät avustus- ja korvausjärjestelmästä kuitenkin voisivat olla (ks. kohta tulevaisuuden kehittämiskohteet). c) Tuki Haastattelujen aikana puhuttiin myös mahdollisuudesta muuttaa järjestelmä kokonaan korvaustyyppisestä järjestelmästä tukijärjestelmäksi. Tässä mallissa ei maksettaisi lainkaan korvauksia elinkeinonharjoittajalle, vaan maksettaisiin tukea lintujen ruokinnasta. Haastattelujen perusteella osa viljelijöistä olisi valmis tällaiseen viljele luonnolle tyyppiseen toimintaan, jos siitä saatava korvaus tai tuki riittää kattamaan menetetyt tulot. Tuen riittävyys on yksi tärkeimmistä kannustimista. Osa taas kokee, että tällainen toimintatapa hävittäisi motivaation maatalous- ja viljelytoiminnan harjoittamiseen. Tukijärjestelmätyyppinen systeemi toisi enemmän ennakoitavuutta, kuin nykyinen korvausjärjestelmä. Vertauskohtaa voi hakea jo olemassa olevista
8 8 maatalouden ympäristötuista, kurkipeltosopimuksista tai maakotkan reviiriperustaisesta korvaus järjestelmästä. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta luoda puskuria vahinkojen varalle lisäämällä rehu- ja viljavarastoja (tuetusti), mutta tähän liittyy liian suuri taloudellinen riski. Varastotiloihin investointi on kallista ja turhaan varastointi ei ole kannattavaa. Ei ole varmuutta, saako varastoa myytyä, jos sille ei olekaan itsellä tarvetta. d) Vakuutus Elinkeinonharjoittajien kokemus on, että markkinoilta ei ole saatavissa sellaista vakuutusta, jonka ehdot olisivat elinkeinonharjoittajalle kohtuulliset. Tarjotut vakuutukset ovat olleet liian kalliita ja korvaukset riittämättömät. Näin on erityisesti poronhoitoalueella, mutta myös muualla. Vakuutusjärjestelmän kehittäminen ei voikaan tapahtua yksittäisen toiminnanharjoittajan tasolla. Sen sijaan voitaisiin pohtia mahdollisuutta luoda toimialakohtainen vakuutusjärjestelmä, jossa neuvottelevana osapuolena olisi esimerkiksi MTK. Esitettiin ehdotus, että voisiko MTK neuvotella kohtuullisen sopimuksen ja tarjota vakuutuksen jäsenetuna jäsenistölle. Tällöin vakuutusten ottajien määrä olisi suuri ja hinta ja ehdot voisivat kohtuullistua. (vrt. esim. kalastusvakuutukset). Verovähennyskelpoisuus tulisi myös pohdittavaksi. Vakuutusjärjestelmään kokonaan siirtyminen ei toisaalta viesti julkishallinnon halukkuudesta pitää huolta suomalaisesta maatalouselinkeinosta. Pelisäännöt ja roolijako Kyseessä oleva ongelma kytkee maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön vastuualueilla olevat asiat yhteen. Vahingot kohdistuvat maatiloihin, mutta vahinkoa aiheuttavat linnut kuuluvat luonnonsuojelulain piiriin. Koska hallinnon väliset raja-alueet realisoituvat myös alue- ja paikallishallinnon tasolla, on eri toimijoille epäselvää, kenen vastuualueelle minkäkin asian hoitaminen kuuluu. Esimerkiksi kunnan maaseutuviranomainen ei ole se viranomaistaho, jolle tarkastuksen tekeminen vahinkojen toteamiseksi maatiloilla kuuluisi. Käytännössä he kuitenkin sitä työtä tekevät. Kun vahinkomäärät ovat lisääntyneet ja ne ajoittuvat muutoinkin kiireiseen aikaan kevättä, ei työaika riitä. Asian hoitaminen on vain jotenkin ajautunut käytännössä tälle taholle. Maaseutuasiamiehet ovat myös se taho, joka vahingonkärsijälle tulee herkästi mieleen, kun tulee tarve kysyä neuvoa ja apua. Kunnan maaseutuasiamiehet tekevätkin paljon neuvontatyötä ja
9 9 uudelleenohjausta. He saattavat osallistua myös aktiivisesti korvausjärjestelmäprosessiin tekemällä tarkastuksia, kirjoittamalla lausuntoja ja hoitamalla neuvontaa ja viestintää. Koska he näin aktiivisesti osallistuvat asian hoitamiseen, heillä on myös tarve saada tietoa kaikista muutoksista ja käytännöistä, mutta tieto ei kovin hyvin kulje. Esimerkiksi olisi tärkeä saada tietää, miten tehdyistä hakemuksista on päätetty ja millä perusteilla, jotta voidaan jatkossa neuvoa uusia hakijoita. ELY keskusten ja maaseutuvirastojen välinen yhteistyö on tiivistynyt vahinkojen lisääntymisen myötä. Digitalisaatio Korvausjärjestelmä koetaan hyvin hankalaksi ja monimutkaiseksi. Jopa siinä määrin, että korvaushakemuksia ei tehdä edes silloin kun vahingot ovat mittavat. Kun hakemuksia ei tehdä, ei korvaushakemusten perusteella voida päätellä ongelman laajuutta. Vahingonkärsijöitä on koitettu kannustaa tekemään edes ilmoitus, mutta tähänkään ei aina ole kiinnostusta. Taustalla vaikuttaa epäluottamus julkiseen hallintoon ja liiallinen byrokratia. Toivottiin sähköistä järjestelmää, johon on tallennettavissa tilakohtaiset kartat ja tiedot viljellyistä pinta-aloista ja kasveista. Järjestelmään voisi tallentaa myös valokuvia satovahingoista. Tällaisen sähköisen järjestelmän kautta vahinkoilmoituksen ja korvaushakemuksen tekeminen helpottuisi. Se lisäisi myös hallinnon sisäistä ja ulkoista läpinäkyvyyttä, kun samasta järjestelmästä eri viranomaiset voisivat nähdä hakemuksen eri vaiheissa ja lopullisen päätöksen perusteluineen. Myös lausuntojen tekeminen ja liittäminen hakemuksiin helpottuisi ja vähentäisi eri viranomaisten välisten toimien koordinointitarvetta prosessin eri vaiheissa. Tulevaisuuden kehittämistarpeet Korvausjärjestelmän kehittäminen Koska korvausta ei makseta täysimääräisenä suhteessa toteutuneisiin vahinkoihin, on sietokyky alhaalla ja motivaatio lintujen ja ihmisen yhteiselon kehittämiseen alentunut. Motivaatio ennaltaehkäisevien keinojen suurimittaiseen suunnittelutyöhön ei synny, jos samaan aikaan ei ole varmuutta, että korvauksen saa, jos vahinkoja kutenkin tapahtuu. Toisaalta jos korvaukset maksettaisiin täysimäärisenä, voi sekin alentaa motivaatiota tehdä enää mitään muuta. Tästä syystä näiden kahden eri järjestelmän yhdistäminen ja kytkeminen toisiinsa näyttäisi olevan järkevin toimintalinjaus. Korvausten maksamisen prosessi kestää aivan liian kauan. Samaan aikaan, kun korvauspäätöstä odotetaan, täytyy koko ajan pystyä jatkamaan tilan toimintaa normaalisti ja tekemään tulevaisuuden
10 10 suunnittelua ja investointipäätöksiä. Voisiko tukijärjestelmään siirtyminen olla tapa päästä jonkinlaisen ennakoivaan järjestelmään jälkikäteisen korvaamisen sijaan? Jos nyt moni tuki tai avustus muoto toteutuu näin maataloudessa (esim. lannanlevitys ja multaustuki). Etukäteen tehdään päätös keväällä ja maksatus syksyllä toteutuneen toimen/vahingon mukaan. Korvauksen haku tulisi kehittää helpommaksi. Samalla voitaisiin luoda kevyt ilmoitusmenettely, jotta vahinkojen suuruusluokat saataisiin tietoon paremmin kuin nykyisin. Ilmoituksen jättäminen saattaa edellyttää jonkinlaisen kannustimen rakentamista. Neuvonta ja tukipalvelut Kaikkein tärkeimmäksi ja kiireisemmäksi kehittämiskohteeksi voi tunnistaa ohjeistusten ja opastuksen. Vahingonkärsijät ja myös eri sidosryhmät, joihin vahingonkärsijät ovat yhteydessä tarvitsevat selkeitä ohjeistuksia ja oppaita. Ohjeistuksessa pitäisi ottaa selkeästi kantaa ainakin näihin asioihin: - Perustelut miksi lajit on rauhoitettu - Mitä keinoja on käytettävissä vahinkojen ennaltaehkäisyyn, kuka näissä voi opastaa tai auttaa. Voiko näihin hakea avustusta tai tukea. - Mikä tulkitaan häirinnäksi ja mikä ei - Milloin tarvitaan häirintälupa ja miten/mistä sitä haetaan - Saako eläimiä tappaa, milloin ja mistä haetaan lupa? Miksi ei saa. - Mihin voi hakea korvausta ja miten/mistä sitä haetaan. Yksityiskohtaiset ohjeet esimerkiksi tarvittavista lausunnoista ja muista liitteistä, jotta puutteellisia hakemuksia ei lähtisi - Kuka on se taho, johon voin olla yhteydessä, kun on kysyttävää Pahimpaan ruuhka-aikaan toivottiin riittävää henkilötyövoimaresurssointia ELY keskukseen poikkeuslupahakemusten käsittelyä ja hakemusneuvontaa varten. Toivottiin myös keskitettyä puhelinneuvontapalvelua. Kirjallisten ohjeistusten ohella todettiin hyväksi myös sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistaminen eri toimijoiden kesken. Se luo luottamusta ja yhteistyökykyä. Keski-Karjalan lintutyöryhmä on yksi hyvä esimerkki tästä. Vastuunjaon oikeudenmukaistaminen
11 11 Vahva viesti haastatelluilta vahingonkärsijöiltä on: Jos ei korvausjärjestelmää, niin joku muu järjestelmä, jolla taataan, etteivät taloudelliset vahingot ole maatalousyrittäjälle kohtuuttomat. Jos tämä perusta, eli elinkeinon harjoittamisen turva, ei ole vahva, ei ole paljon kannustimia olla mukana luomassa muita vaihtoehtoisia järjestelmiä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Päätöksenteon yhdenmukaistaminen ja hyvän hallinnon tapojen kehittäminen Yhteiset pelisäännöt on luotava ja sovittava hallinnon eri tasoilla ja eri puolilla Suomea. Voisiko korvaushakemukset keskittää kuten poikkeusluvatkin Varsinais-Suomen ELYyn? Vai tuoko maakuntahallintouudistus tähän ratkaisun? Toivottiin, että uudistus ei ainakaan heikentäisi asiantuntemuksen tasoa siinä viranomaisessa, joka jatkossa asioita käsittelee. Pelättiin uudistuksen myös vievän paikallistason ongelmien ratkaisun liian ylös hallintoon. Nykyisin päätösten perustelut eivät ole riittävästi aukikirjoitettu tai viestitty. Tämä heikentää mahdollisuuksia ennakoida tulevien vahinkojen korvausmahdollisuuksia ja lisää epäluottamusta järjestelmään ja hallintoon. Kannustaminen yhteiseen suunnitteluun ja aluetason ratkaisuihin Olemme systeemissä, jossa lintukantoja ei voida radikaalisti vähentää ja häirintää toteutetaan ja suunnitellaan vain tilatasolla. Tämä ei tuota tehokkaita ratkaisuja ongelman hallintaan. Parempi vaihtoehto olisi suunnitella lintujen ruokailumahdollisuudet ja laskeutuminen pelloille maisematasolla, jossa alueellisesti tarkasteltaisiin sopivia kohteita ja keinoja lintujen ohjaamiseksi noille alueille. Näillä sovituilla alueilla linnut saisivat olla rauhassa ja muilla alueilla niitä aktiivisesti häirittäisiin. Rauhoitettujen pinta-alojen omistaja saisi tuen/korvauksen lintupelloista. Samaan aikaan tulisi kuitenkin säilyttää mahdollisuus korvauksen hakemiseen, jos vahinkoja syntyisi ennakoimattomasti ja /tai alueilla joilla häirintää tehdään eikä tukea makseta. Toisaalta pitää muistaa myös yksityisten henkilöiden mahdollisuus vahingonkorvaukseen. Aluetason suunnittelua pitäisi tehdä laajemmilla alueilla, maisematasolla. Tämä edellyttäisi maatilojen ja eri sidosryhmien välistä yhteistyötä. Maatalousyrittäjien halukkuus tällaiseen tilarajat ylittävään yhteistyöhön ei tällä hetkellä ole kovin vahva. Halukkuutta estää se, että samalla yrittäjä menettää osan päätöksentekovallastaan oman tilansa asioista. Ylhäältä alaspäin esitetty vaatimus maisematason ja tilarajat ylittävästä yhteissuunnitelmasta ei tässä ilmapiirissä todennäköisesti onnistuisi. Tästä syystä kaikenlainen yhteinen suunnittelu ja sen valmistelutyö tulisi toteuttaa vahvassa yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Maisematason suunnittelu ei
12 12 kaikilla alueilla ole mahdollista. Lintukolonnat ovat suuria ja pienten maatilojen pinta-alat eivät riitä niitä ruokkimaan niin, että pinta-alaa jäisi vielä riittävään rehun tai viljan tuotantoon. Isoilla tiloilla ja erityisesti tilakeskittymillä on enemmän tällaista puskuria. Sosiaalisesti ja ehkä myös taloudellisesti ja ekologisesti kestävin toimintatapa on erilaisten ohjauskeinojen yhdistelmä. Vahva pyrkimys vahinkojen suunnitelmalliseen kohdentamiseen ja lintujen ja ihmisen yhteiselon mahdollistavaan toimintaan tukien muodossa yhdistettynä riittävään ja helppoon korvausjärjestelmään. Katse kauemmas tulevaan Tulevaisuudessa kuluttajat voivat olla yhä enemmän kiinnostuneita, millaisilla tiloilla vilja tai liha tuotetaan. Lintumyönteisyys voi tuoda markkinaetua. Voi myös miettiä suurten lintuesiintyminen mahdollisuutta matkailuelinkeinon harjoittamisen näkökulmasta. Voiko niillä houkutella turisteja? Samaan tapaan kuin suurpetovalokuvaus? Kiitokset Haluan kiittää kaikkia haastateltavia yhteistyöstä.
Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen
Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen 1. Vahingosta ilmoittaminen Viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN
LisätiedotMarkku Paija, Loimaan maaseutupalvelut
Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut Petoeläinvahinko Valtion varoista korvataan susien, ilvesten, ahmojen ja karhujen aiheuttamia vahinkoja viljelyksille, eläimille ja irtaimistolle Vahingon tapahduttua:
LisätiedotValkoposkihanhet pelloilla
Valkoposkihanhet pelloilla Pohjois-Karjalan ELY-keskus 12.11.2018 Valkoposkihanhen levinneisyys ja muuttoreitit 2 Levähdysalueet Suomessa (>10 000 yks.) Kevät 2013-2018 Syksy 2006-2018 Kartta 1. ja 2.
LisätiedotPoikkeusluvat lintujen tappamiseksi
Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet
LisätiedotSuojelutietopaketti , Tampere. Yhdessä lintujen puolesta
Suojelutietopaketti 14.11.2015, Tampere Miksi kaavoitus on tärkeää? Kaikki hankkeet linkittyvät kaavoitukseen Lintujen suojelu on vaikeaa ilman kaavoitukseen osallistumista Prioriteetti yhdistyksissä?
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kuntien yhteistoiminta-alueiden maataloustukien hallinnointi Hämeen kunnissa. Maatalous ja maaseudun kehittäminen
Oma Häme Maatalous ja maaseudun kehittäminen Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kuntien yhteistoiminta-alueiden maataloustukien hallinnointi Hämeen kunnissa Maaseutupalveluyksikkö Häme Loimaan maaseutupalvelu
LisätiedotPaliskunnan kokoustaito
Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Porot ja koirat Merja
Lisätiedot/01.02/2017
A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotSatapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010
Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta
Lisätiedot/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 7.3.2018 551/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
LisätiedotHannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus
Petofoorumi Petotilanteen vaikutus porotalouteen Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Salla 31.1.2011 1 Taustaa Perinteinen i elinkeino i Poroelinkeinon merkitys harvaanasutun maaseudun näkökulmasta Kannattavuuden
LisätiedotRauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen
Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot Mika Pirinen Luonnonsuojelulailla rauhoitetuista linnuista vahinkoa viljelyksille ja muulle toiminnalle ovat aiheuttaneet varpunen, naakka, korppi, kurki, hanhet
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKI. Rahaston varoista korvataan tai sen varoilla katetaan: Rahastosta voidaan korvata tai sen varoilla kattaa:
1 VAHINKO- JA VASTUURAHASTON SÄÄNNÖT Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.3.2019 Voimassa 18.3.2019 1 VAHINKO- JA VASTUURAHASTON TARKOITUS JA KÄYTTÖ Vahinkorahaston perustamisen ja ylläpitämisen tarkoituksena
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ 262812 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 17.1.2019 66/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotLuonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittäminen Tutkimustuloksia ja kehittämisehdotuksia
Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittäminen Tutkimustuloksia ja kehittämisehdotuksia YM:n sidosryhmätilaisuus, Helsinki Tapio Määttä, Tero Laakso,
LisätiedotRiistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset
Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset
LisätiedotHE 193/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia siten, että satovahinkokorvauksia
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
LisätiedotPoronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto
Poronhoitajien kriisiapuselvitys Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto 5.9.2012 Minna Vaarala & Anneli Pohjola & Marjo Romakkaniemi 2012 Poronhoitajien kriisiapujärjestelmää
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotPiha- ja peltoporoongelma
Piha- ja peltoporoongelma Mikko Jokinen & Arto Naskali Luonnonvarakeskus Paloma-hankkeen aloitusseminaari Kuusamo 22.1.2019 Kuva: Mia Landauer Kuva: Mikko Jokinen Mistä on kysymys, mitä tiedetään tässä
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotPohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela
Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan
LisätiedotSatovahinkovakuutus Teppo Raininko
Satovahinkovakuutus 2016 Teppo Raininko Satovahinkovakuuttaminen Valtion satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi Viimeiset korvaukset maksettiin vuodelta 2015 Tilalle vapaaehtoinen, kaupallinen vakuutusjärjestelmä
LisätiedotLiite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila
Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1 Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2 Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ 260857 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 5.11.2018 1795/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotPetojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista
LisätiedotValvonnan asiakastyytyväisyyskysely 2018 tulokset (Tutkimus maataloustukien hallinnosta ja valvonnasta)
Valvonnan asiakastyytyväisyyskysely tulokset (Tutkimus maataloustukien hallinnosta ja valvonnasta) 20.2.2019 Tutkimuksen taustaa Tämän maataloustukivalvonnan asiakastyytyväisyyskyselyn aineisto on kerätty
LisätiedotRiistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014
Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan
LisätiedotÄmmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut
A LAUSUNTOPYYNTÖ 248230 1 (2) Ämmm.n 31.1.2018 232/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄVI EN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,
LisätiedotMaaseutuhallinnon neuvottelupäivät
Maaseutuhallinnon neuvottelupäivät 16.12.2014 Porotalouden ajankohtaiskatsaus Päivi Kainulainen Lapin ELY-keskus Lapin ELY-keskus 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Hyväksytty 12.12.2014
LisätiedotToimiminen EU avustajana. Tukisarka2015 koulutus 25.3.2015
Toimiminen EU avustajana Tukisarka2015 koulutus 25.3.2015 Vakuutetut Vakuutettuja ovat tuottajayhdistysten nimeämät ja maataloustuottajain liittojen hyväksymät EU-avustajat, jotka avustavat MTK:n jäseniä
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 251757 1(2) mmm.fi 9.4.2018 730/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 28/ (4) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 28/2017 1 (4) Sosiaali- ja terveysministeriö Holopainen Liisa PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 753 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuoltolain muuttamista
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotMinisteriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta
Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 2.5.2019 LAUSUNTOPYYNTÖ 269377 730/01.02/2019 1 (2) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotLintujen aiheuttamat maataloushaitat ja niiden vähentäminen
Lintujen aiheuttamat maataloushaitat ja niiden vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi, Salo 13.3.2018 Kuvat Micha Fager, Jari Kontiokorpi, Petri Vainio, Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Suomen lintuyhdistysten
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 21.2.2018 363/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotSUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011
SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,
LisätiedotLuomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto
Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö 262839 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 17.1.2019 61/06.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotUudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä
Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut
LisätiedotMikä on maatilan neuvontajärjestelmä?
NEUVO 2020 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä energiatehokkuuteen Viljelijän
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi /01.02/2017
LAUSUNTOPYYNTÖ 229839 1(2) mmm.fi 2.2.2017 194/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖ- KORVAUKSEN, LUONNONHAITTAKORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA
LisätiedotOHJE PÖYTYÄN YHTEISÖLLISYYSLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA JA STIPENDEISTÄ
OHJE PÖYTYÄN YHTEISÖLLISYYSLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA JA STIPENDEISTÄ Yhteisöllisyyslautakunta jakaa vuosittain seuraavia avustuksia (Hallintosääntö 33): 1. KULTTUURI-, LIIKUNTA JA NUORISOTOIMEN VUOSIAVUSTUKSET
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotKunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset
Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus
LisätiedotKOSKEN TL MAASEUTULAUTAKUNTA
KOSKEN TL MAASEUTULAUTAKUNTA Aika: Torstaina 24. helmikuuta 2011 kello 10.00 11.18 Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone. Saapuvilla: Paikalla / poissa Puheenjohtaja Timo Vähätalo x
Lisätiedot/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2019 MAK SETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KANSALLISESTA TUESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (2) Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 22.11.2018 1902/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
Lisätiedot1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero
MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 233673 1(2) mmm.fi 25.4.2017 872/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotValtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus
Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven
LisätiedotRavinteet satoon Vesistöt kuntoon
Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon RAVI hankkeen kuulumisia Kaakkois-Suomesta Asiantuntija Anu Koistinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus RAVI -hanke Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Partnerit: Pro-Agria
LisätiedotKulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke
Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.
LisätiedotMitä tulokset tarkoittavat?
Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun
LisätiedotPERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET
PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 242844 1(2) mmm.fi 24.10.2017 1726/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUKI- JÄRJESTELMÄN KANSALLISEN VARANNON KÄYTÖSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON
LisätiedotMinisteriön lausuntopyynnöt löytyvät myös intemet-sivustolta MMM:n vireillä olevat lausuntopyynnöt
LAUSUNTOPYYNTÖ 247070 1(2) 18.1.2018 127/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖ- KORVAUKSEN, LUONNONHAITTAKORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON
LisätiedotRiskienhallinta ja asunnottomuutta aiheuttavien velkojen järjestely
Riskienhallinta ja asunnottomuutta aiheuttavien velkojen järjestely Vantaa 8.5.2017 Riskivakuutushanke Ympäristöministeriön toimeksiannossa keskityttiin selvittämään kotivakuutuksen tuomaa turvaa ja toisaalta
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotHuomisen tiennäyttäjä
Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen
LisätiedotSpv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä
Spv ja tilakauppainfo turkistiloille 30.10.2017 TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Johanna Lindvall, johtava talousasiantuntija Johanna.Lindvall@finanssila.fi 040 753 0204 Ville Kujanen,
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.
LAUSUNTOPYYNTÖ 247736 1(2) 25.1.2018 175/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI EI- TUOTANNOLLISIA INVESTOINTEJA KOSKEVAN KORVAUKSEN JA ERÄIDEN SOPIMUSTEN
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotMaaseututoimiston ohjeet avustajille ja asiantuntijoille. Tukioikeuksien siirto
Maaseututoimiston ohjeet avustajille ja asiantuntijoille Tukioikeuksien siirto IsoValkeinen 31.3.2016 Maaseutujohtaja Eero Pulkkinen Ylä-Savon maaseutupalvelut Kaleva; Jari 13.3.2016 MMM 29.3.2016: Tietojärjestelmien
LisätiedotMaksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö
Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset
LisätiedotEU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin
EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle
LisätiedotTyönantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle
Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla
LisätiedotTurun hallinto-oikeuden päätös
Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola
LisätiedotRakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä
-Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
LisätiedotProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille
ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä ja sen laajennus maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Kuuksene ilta 14.11.2018 Asko Laapas ProAgria Etelä-Suomi
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.
LAUSUNTOPYYNTÖ 258761 1(2) 2.10.2018 1595/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUKI- JÄRJESTELMÄN KANSALLISEN VARANNON KÄYTÖSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuudesta
Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston
LisätiedotMiten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke
Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi
LisätiedotSELVITYS Pakollisen ympäristövakuutusjärjestelmän kehittäminen (SYKE:n raportti 21/2011)
SELVITYS Pakollisen ympäristövakuutusjärjestelmän kehittäminen (SYKE:n raportti 21/2011) Jouko Tuomainen/SYKE VAKUUSRYHMÄ 20.1.2014 Selvityksen tavoitteet Taustaselvitys YM:lle Arviointi ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän
LisätiedotAsymmetrinen informaatio
Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 235783 1(2) mmm.fi 15.5.2017 1003/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PINTA-ALOJEN JA PINTA-ALAPERUSTEISTEN EUROOPAN UNIONIN RAHOITTAMIEN
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotRahoitus ja kehittäminen
Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotVuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n
Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö 269963 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agricutture and Forestry 6.5.2019 753/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
Lisätiedot