PÖYTÄKIRJA 2/2019 Sivu 13 (19) Maanantai kello

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) PÖYTÄKIRJA 2/2019 Sivu 13 (19) Maanantai kello Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. X Hytönen Mirja - Korhonen Eeva, 1. vpj. X Hänninen Seija - Väisänen Simo, 2. vpj. X ]alkanen Olli-Pekka - Hänninen Mauri X Järvinen Raija - Kakko Matti X Hintikka Jussi - Kauppinen Piia X Bliznakova Rositsa - Minkkinen Miia X Valkonen Olavi - Valtuuston pj. Puttonen Maritta X Valtuuston I vpj. Karhunen Pekka X Valtuuston II vpj. Vihtonen Esa X MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jokitalo Juha, kunnanjohtaja, esittelijä Lahti Eija, va kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä Hänninen Anu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kytölä Pentti, ympäristölautakunnan puheenjohtaja Waris Antti, sivistyslautakunnan puheenjohtaja X X X X ASIAT :t 8-13 PÖYTÄKJRJAN ALLEKIRJOITUS JA V ARMENNUS Puheenjohtaja '~VvVL.-y Antti Mehto Pöytäkirjan pitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVAL T Al SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN T AR KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Piia Kauppisen ja Eeva Korhosen. Tarkastusaika Konnevedellä ,'~~ Piia Kauppinen PÖYTÄKJRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnan verkkosivuilla lukien Virka-asema Va kunnansihteeri Allekirjoitus ~ Eija Lahti

2 Konneveden kunta Kunnanhallitus Kokouspäivämäärä Sivu KUNNAN PANKKITILIEN KÄYTTÖOIKEUS SOSIAALITOIMEN ASIOISSA Valmistelija: va kunnansihteeri Eija Lahti, p Kh. 8 Kunnan pankkitilien käyttöoikeus on kunnan johtajalla, kunnansihteerillä, taloussihteerillä sekä sosiaalitoimen asioissa sosiaalijohtajalla. He toimeenpanevat tositteen maksatuksen antamalla maksumääräyksen. Maksumääräyksen antajan vastuulla on, että maksettavalla pankkitilillä on riittävästi maksuvaraa. Sosiaalijohtaja Eira Ohvo on jäänyt eläkkeelle ja Eija Alhonen on määrätty peruspalvelujohtajaksi vuodelle Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että peruspalvelujohtaja Eija Alhoselle annetaan määräaikainen pankkitilin käyttöoikeus sosiaalitoimen asioissa ajalle Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä _/_2019 Pöytäkirjan pitäjä

3 Konneveden kunta Kunnanhallitus Kokouspäivämäärä Sivu MÄÄRÄRAHASIIRTO OSASTOJEN VÄLILLÄ Valmistelija: va kunnansihteeri Eija Lahti, p Kh. 9 Vuoden 2019 talousarviossa on varattu määrärahaa kustannuspaikalle Savottamarkkinat ,00 euroa on sovittu, että Savottamarkkinat järjestää vapaa-aikatoimi. Savottamarkkinoiden järjestämiseen tulisi siirtää kunnanhallituksen (010514) talousarviosta ,00 euroa vapaa-aikatoimelle (034302). Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnanhallituksen talousarviosta kustannuspaikalta siirretään vapaa-aikatoimen kustannuspaikalle ,00 euroa. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä _/_2019 Pöytäkirjan pitäjä

4 Konneveden kunta Kunnanhallitus Kokous päivämäärä Sivu MÄÄRÄALAN MYYMINEN MIKAEL STOLTILLE JA TIINA V AINIO-STOLTILLE Valmistelija: va kunnansihteeri Eija Lahti, p Kh. 10 Liite 1 Mikael Stolt ja Tiina Vainio-Stolt haluaisivat ostaa lisämaaksi noin 1600 m 2 :n suuruisen määräalan Konneveden kunnan Särkisalon kylässä sijaitsevasta Kiviharju-nimisestä tilasta (10:81 ). Alueella vaikuttaa Keiteleen rantayleiskaava ja kaavamerkintä on VV (yleinen uimaranta). Kauppakirjaluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteeri n allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä _/_2019 Pöytäkirjan pitäjä

5 Konneveden kunta Kunnanhallitus Kokouspäivämäärä Sivu ETÄTYÖ KONNEVEDEN KUNNASSA Valmistelija: kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p Kh. 11 Liite 2 Konneveden kunnassa on toimistotehtäviä,jotka sisältävät keskittymistä vaativaa valmistelua, suunnittelua, tekstin ja/tai numeroiden tuottamista. Edellä mainittujen tehtävien tehokkaaseen ja laadukkaaseen valmisteluun tarvitaan mahdollisimman häiriöttömät työskentelyolosuhteen,jostajohtuen on paikoin perusteltua työskennellä muualla kuin osoitetulla viran tai työn suorituspaikalla. Etätyö on nykyaikaisessa työyhteisössä varsin vakiintunut käsite ja sen on todettu lisäävän työn tuottavuutta ja työssä viihtyvyyttä, sekä mahdollistavan pakottavien henkilökohtaisten asioiden ja työn tekemisen paremman yhteen sovittamisen. Oheismateriaalina on toimitettu alustava luonnosteksti Konneveden kunnan etätyöohjeeksi. Konneveden kunnan yhteistyöelin on käsitellyt etätyön käyttöönottoa omassa kokouksessaan. Kokouksen kannanotto toimitetaan kunnanhallituksen asiaa käsittelevään kokoukseen. Kunnan johtoryhmä on käsitellyt etätyö n käyttöönottoa pidetyssä kokouksessa. Kunnanjohtajan ehdotus Konneveden kunnassa otetaan etätyökokeilu käyttöön liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti vuodeksi Saatujen kokemuksien pohjalta päätetään, kuinka etätyötä tehdään jatkossa. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yhteistyöelimen ehdottamilla muutoksilla. Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä _/_2019 Pöytäkirjan pitäjä

6 Konneveden kunta Kunnanhallitus Kokouspäivämäärä Sivu ELINKEINOTOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELY Valmistelija: kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p Kh. 12 Vuoden 2019 talousarvion tavoitteisiin on kirjattu elinkeinotoiminnan kehittäminen. Uudelleenjärjestelyllä pyritään vastaamaan yrittäjien erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksennmkaisimmalla tavalla. Nykyisen järjestelyn etuna on ollut palvelujen saavutettavuus ja heikkoutena kyky vastata samanaikaisesti eritasoisiin ja erilaisia tarpeita sisältäviin yritysten vaatimuksiin. Nykyinen järjestelmä on myös nykyisessä taloustilanteessa liian kallis. Edellä esitetystä johtuen tarvitaan toiminnallisesti ja taloudellisesti toisenlaisia ratkaisuja. Keski-Suomen alueen kunnissa on monenlaisia ratkaisuja aina kunnan omasta elinkeinoyhtiöstä erilaisiin palveluseteliratkaisuihin. Konneveden kunnan elinkeinopalvelujen tuottamistavat- ja tavoitteet rakennetaan yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta käynnistää seuraavat elinkeinotoimen uudelleen järjestelyyn tähtäävät toimenpiteet: 1. Neuvottelut Konneveden kunnan yrittäjäyhdistyksen kanssa tarvittavista elinkeinopalveluista. 2. Toiminnallisista ja taloudellisista syistä johtuvan yhteistoimintamenettelyn. 3. Valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään elinkeinotoiminnan järjestelyistä johtuvat työsuhteen päättymiseen liittyvät toimenpiteet. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä _ /_2019 Pöytäkirjan pitäjä

7 Konneveden kunta Kunnanhallitus Kokouspäivämäärä Sivu TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Valmistelija: va kunnansihteeri Eija Lahti, p Kh Viranhaltijapäätökset: kj 5 ja 6 - Lausunto valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä Päätökset ovat nähtävänä kokouksessa. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee asiat tiedokseen. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa Konnevedellä _/_2019 Pöytäkirjan pitäjä

8 KAUPPAKIRJA PUY1lKliJAN LIITE / ;<Aad.RI. l. //:J f /{> MYYJÄ Konneveden kunta y-tunnus Kauppatie KONNEVESI OSTAJAT Stolt Mikael Kristian Toikkalankyläntie KONNEVESI Vainio-Stolt Tiina Tuulikki Toikkalankyläntie KONNEVESI KAUPAN KOHDE Määräala Konneveden kunnan (275) Särkisalon kylässä (408) sijaitsevasta Kiviharju-nimisestä tilasta (10:81 ). Määräalan pintaala on noin 1600 m 2 ja se sijaitsee haja-asutusalueella. Alueella vaikuttaa Keiteleen rantayleiskaava ja kaavamerkintä on W (yleinen uimaranta). Määräala on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Ostajat ostavat määräalan lisämaaksi. KAUPPAHINTA Kauppahinta on tuhatkaksisataa (1 200,00) euroa. MUUT EHDOT 1. Kauppahinta on maksettava kaupantekotilaisuudessa. 2. Määräalan omistus- ja hallintaoikeus siirtyvät ostajille sen jälkeen kun kauppakirja on allekirjoitettu ja ostajat ovat maksaneet kauppahinnan kokonaisuudessaan. 3. Myyjä vastaa kaikista määräalaan kohdistuvista veroista ja maksuista, jotka koskevat aikaa ennen tämän kauppakirjan allekirjoituspäivää ja ostajat allekirjoituspäivästä eteenpäin. 4. Ostajat vakuuttavat saaneensa kaikki oleelliset tiedot, jotka ovat voineet vaikuttaa heidän ostopäätökseensä. 5. Ostajat ovat tutustuneet kaupan kohteeseen ja sen maastoolosuhteisiin. Ostajilla ei ole huomauttamista näiden seikkojen suhteen. 6. Kauppaa ei seuraa vesi-, jätevesi- eikä sähköliittymä. Niiden hankinnasta ostajien on tehtävä eri sopimukset.

9 7. Konneveden kunta saa sijoittaa määräalalle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevia johtoja, laitteita yms. 8. Edellisessä kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistönomistajille aiheutuvan suoranaisen haitan tai vahingon kunta korvaa erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. 9. Ostajat suorittavat kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 10. Ostajat vastaavat lohkomis-, lainhuudatus- ja kaupantekokuluista sekä kauppaan mahdollisesti liittyvistä asiakirjakuluista. 11. Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa eikä sen kaupasta ole tehty eri sopimustakaan. Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme samasanaista kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi kaupanvahvistajalle. Hyväksymme tämän kauppakirjan ja sitoudumme sen ehdot täyttämään. Konnevedellä xx.xx.2019 KONNEVEDEN KUNTA Juha Jokitalo kunnanjohtaja kunnansihteeri Mikael Stolt Tiina Vainio-Stolt

10 KAUPANVAHVISTAJAN TODISTUS Kaupanvahvistajana todistan, että kunnanjohtaja Juha Jokitalo ja kunnansihteeri myyjän puolesta sekä Mikael Stolt ja Tiina Vainio-Stolt ostajina ovat allekirjoittaneet tämän kauppakirjan ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä kauppaa vahvistettaessa. Olen tarkastanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että kauppakirja on tehty maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyllä tavalla. Konnevedellä xxxxxxxxx Maanmittauslaitoksen määräämä kaupanvahvistaja xxxxxxxx

11 1 KART l'atiimi OY Ä... 1 '..... ' HteKkara'1ta...* , ,.... ' p ä 1,, f , t ill 4 1 * t , I of t e 1 t ttlf.tl. ' ~.,.", ' t ' ' t " eistot: Konneveden kunta i;}j Yleiskaavayhdistelmä

12 POYIÄKIRJAI LlllE ). lc/4.ah pt /. / 1q - _J_ 1/ Kiehtova --- Konnevesi" KONNEVEDEN KUNNAN ETÄTYÖOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa ( 11, LIITE 2)

13 Konneveden kunnan etätyöohje 2 Sisällysluettelo 1. ETÄTYÖSTÄ YLEISESTl Etätyön käsite - mitä on etätyö? Sopimuksenvaraisuudesta Yleiset vastuut ja velvollisuudet ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT Etätyöksi soveltuva työ Etätyöstä sopiminen Etätyön tekeminen ja työaika MUUT PALVELUSUHDEASIAT Työvälineet ja tietoturvallisuusvaatimukset Työsuojelu LIITTEET Etätyösopimus

14 Konneveden kunnan etätyöohje 3 1. ETÄTYÖSTÄ YLEISESTI Tässä asiakirjassa määritellään Konneveden kunnassa tehtävää etätyötä koskevat periaatteet ja siihen liittyvät palvelussuhteen ehdot. Ohjetta tulee kuitenkin soveltaa toimialakohtaisesti huomioiden alakohtaiset työ- ja/tai virkaehtosopimukset. Ohje ei ole tyhjentävä, vaan täydentyy käytännössä havaituilla seikoilla. 1.1 Etätyön käsite - mitä on etätyö? Etätyö on tapa organisoida työtä. Etätyötä on muualla, kuin vakiintuneeksi työntekijän työpisteeksi katsotussa paikassa tehtävä työ. Kotona tapahtuva etätyö on etätyömuodoista parhaiten tunnettu, mutta etätyön tekemisen paikkaa ei kuitenkaan ole rajattu. Työtä voidaan tehdä esimerkiksi myös vapaa-ajan asunnolla, kirjastossa tai muualla, jonne sen tekeminen sopii ja jollakin tapaa vakiintuu. Etätyö on nykyaikaisessa työyhteisössä varsin yleinen toimintatapa heijastellen nykytyöelämän muutosta, jossa työ ei läheskään aina ole aikaan ja paikkaan sidottua. Yleisesti etätyö on käytössä valmistelu-, suunnittelu- ja asiantuntija-aloilla, joissa tieto- ja ajatustyön määrä on suuri. Yhteinen piirre näille on sähköisen tieto- ja viestintätekniikan keskeisyys työssä. Etätyön on todettu lisäävän työn tuottavuutta ja työssä viihtyvyyttä, muun muassa parantamalla oman työnsisällön hallintaa ja mahdollistamalla yksityiselämän ja työn paremman yhteensovittamisen esimerkiksi lapsiperheiden ja pitkältä kulkevien työntekijöiden osalta. Myös rekrytointitilanteissa etätyön on huomattu olevan organisaation etu. Etätyö voi olla epäsäännöllistä, erikseen tapauskohtaisesti esimiehen kanssa sovittavaa mm. tietyn työtehtävän suorittamista varten tai säännöllistä, esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä tehtäväksi sovittua tai liikkuvaa, jolloin työtä tehdään organisaation muissa toimipisteissä, kahviloissa, asiakkaiden tiloissa tai muissa satunnaisissa paikoissa. 1.2 Sopimuksenvaraisuudesta Konneveden kunnassa valmistelua, suunnittelua, tekstin ja/tai numeraalisen materiaalin tuottamista tai muutoin tämänkaltaista työtä sisältävissä tehtävissä on erikseen sovitusti perusteltua työskennellä myös muualla kuin vakiintuneella viran tai työn suorituspaikalla. Etätyöhön ei voida soveltaa työnantajan direktio-oikeutta virka- tai työpaikan määräämisestä, vaan etätyön käyttöönotto perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen. Etätyöstä sopivat lähiesimies ja työntekijä yhteisesti tämän ohjeen pohjalta. Säännölliseen etätyöhön ryhtyvän tulee tehdä työnantajansa kanssa etätyösopimus. Epäsäännöllisestä etätyöstä sovitaan suullisesti esimiehen kanssa. 1.3 Yleiset vastuut ja velvollisuudet Esimiehen vastuulla on seurata työaikaa sopimalla todellisten työtuntien raportointikäytännöistä sekä näiden toteutumisen valvonnasta. Muutoin esimiehen roolissa korostuvat luottamuksen synnyttäminen ja ylläpitäminen, pelisääntöjen luominen, tavoitteiden asettaminen sekä työn tulosten seuraaminen. Lisäksi tulee huolehtia etätyötä tekevien työntekijöiden kuormittumisen seurannasta. Työntekijän vastuulla on olla luottamuksensa arvoinen ja raportoida tosiasiassa toteutuneet työtunnit. Etätyötä ei esimerkiksi tule käyttää vapaa-ajanviettotarkoitukseen tai lomien ennenaikaiseen aloitukseen tai pidentämiseen. Työajoista ja vakuutuskysymyksistä ym. on kerrottu tarkemmin tämän ohjeen pääluvuissa. On hyvä tiedostaa, ettei etätyö sovellu kaikkeen työntekoon tehtäväsisältöjen erilaisuuksien johdosta. Tehtävissä, joissa käsiteltävät materiaalit tai yhteydenpito ulkopuolisiin voivat muodostaa riskin yksityisyyden tai tietosuojan loukkaamiselle, tulee etätyö erityisesti perustella tai olla ottamatta käyttöön. Etätyön tekemisessä noudatetaan Konneveden kunnan yleistä tietosuojapolitiikkaa sekä sitä tarkempaa tietosuojaja tietoturvaohjetta, johon tulee olla tutustunut ennen etätyöhön ryhtymistä.

15 Konneveden kunnan etätyöohje 4 2. ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT 2.1 Etätyöksi soveltuva työ Etätyönä tehtäväksi soveltuvat erityisesti työtehtävät, joissa ei vaadita henkilökohtaista kanssakäymistä tai työn suoraa valvontaa. Yleisesti etätyö on käytössä valmistelu-, suunnittelu- ja asiantuntija-aloilla, joissa tieto- ja ajatustyön määrä on suuri. Yhteinen piirre näille on sähköisen tieto- ja viestintätekniikan keskeisyys. Tyypillisiä etätyöksi soveltuvan työn/työtehtävien piirteitä: - työtehtävät ovat ensisijaisesti vain työntekijän itsenäisesti suorittamia, - työtehtävien (mm. materiaalin) siirtäminen etätyöpaikalle ei aiheuta oleellisia hankaluuksia (huom. alkuperäisen arkistomateriaalin siirtäminen on kielletty!), - työtehtävin tekeminen etätyöpaikalla ei aiheuta riskiä yksityisyyden tai tietosuojan loukkaamiselle, - tarvittava yhteydenpito voidaan hoitaa ongelmitta etäyhteyksillä (mm. puhelin, videoneuvottelu, sähköposti, sähköiset työtilat ym.), - työn tulos voidaan arvioida joko koko etätyön tai työtehtävän päätyttyä. 2.2 Etätyöstä sopiminen Etätyöstä sopivat lähiesimies ja työntekijä yhteisesti tämän ohjeen pohjalta. Aloite työn tai sen osien tekemiseen "etänä" voi tulla joko työntekijältä tai työnantajalta. Etätyöstä sovitaan pääsääntöisesti 7 päivää ennen etätyön aloittamista. (ks. tarkemmin 'Etätyön tekeminen ja työaika'). Ennen etätöihin ryhtymistä: - perehdytään näihin ohjeisiin, - selvitetään työn/työtehtävän/-ien sopivuus etätyöhön, - arvioidaan työntekijän ominaisuudet selvitä etätyönä suoritettavasta työstä, - arvioidaan työyhteisön tilanne kokonaisuutena (poissaolot eivät saa kuormittaa muita tai vaarantaa työyksikön toimintaa mm. usean työntekijän tehdessä etätöitä samanaikaisesti), sekä - arvioidaan yleisesti etätyöpaikaksi pääsääntöisesti aiotun tilan soveltuminen tähän tarkoitukseen. Harkinnan ja näihin yleisohjeisiin perehtymisen jälkeen etätyöhön ryhtyvän tulee tehdä työnantajansa kanssa joko a) kirjallinen sopimus etätyöstään, jos etätyötä aiotaan tehdä säännöllisesti. Sopimuksessa sovitaan muun muassa: etätyön kestosta, työtehtävien tarkemmasta sisällöstä ja määrästä, aikataulusta sekä muista tarpeellisista seikoista. Sopimuspohja on tämän ohjeen liitteenä. b) tai suullinen sopimus yksittäisten, epäsäännöllisten etätyöpäivien osalta. Tavoitteena tulee olla etätyösäännöksien tasapuolisuus kaikkia saman tyyppistä työtä tekeviä työntekijöitä kohtaan. Etätyösopimus raukeaa, mikäli siinä sovitut työtehtävät päättyvät tai se jommankumman sopijaosapuolen toimesta irtisanotaan. Irtisanottu sopimus päättyy välittömästi tai etätyöpäivän ollessa meneillään, päivän lopussa. Etätyön käyttöönotto on ennen kaikkea molemminpuolinen luottamuksenosoitus. Mikäli sopimusta käytetään väärin, voi työnantaja harkita käytännön lopettamista organisaatiossa.

16 Konneveden kunnan etätyöohje Etätyön tekeminen ja työaika Pääsääntö: Konneveden kunnassa etätyöhön voidaan käyttää enintään neljä päivää kalenterikuukaudessa (4 pv / kkk). Jos sovittava etätyötehtävä vaatii etätyöpäiviä enemmän kuin pääsäännön mukaan on sallittua, tulee siihen pyytää osastopäällikön lupa. Etätyöpäivä noudattaa säännöllistä (normaalia) työaikaa. Lisä- tai ylityötä ei tule muodostua, työmäärä etätyöpäiville tulee mitoittaa säännöllisen työajan mukaan. Etätyöpäiviä ei voi jakaa osittaisina useammalle päivälle (esim. 4 pv / kkk 't 8 x 0,5 pv / kkkjne.). Poikkeukset: Etätyötä voidaan ennalta sovittaessa tehdä suunnitelmallisesti osittaisina, vajaina päivinä, jolloin joko; a) etätyöpäivä ja normaali työpäivä varsinaisessa työyksikössä yhdistetään. Esimerkki: "Varhaispalvelujohtaja asuu tunnin matkan päässä kunnanvirasto/ta. Hän on sopinut tapaavansa kaikki kunnan perhepäivähoitaja( kunnanvirastolla keskiviikkona klo käydäkseen läpi muuttunutta varhaiskasvatuslakia. Aamupäivän hän työskentelee kotonaan valmistellen ja viimeistellen iltapäivän esitystään. Työajan hän merkitsee normaalisti." b) etätyöpäivä ja virkamatka/virantoimitusmatka muualla kuin varsinaisessa työyksikössä yhdistetään. Esimerkki: "Tekninen johtaja asuu kunnassa ja osallistuu maakunnan tekniselle johdolle suunnattuun Kuntaliiton seminaaritilaisuuteen Jyväskylässä klo (virkamatka). Lopun työpäivästään tekninen johtaja tekee seminaarikeskuksen kokoushuoneessa viimeistellen kaavoituskatsausta kunnanhallituksen tulevalle kokoukselle. Työajan hän merkitsee normaalisti. Matkalaskun tekninen johtaja valmistelee erikseen. " Etätyöstä sovitaan pääsääntöisesti aina etukäteen. Pakottavista kalenterimuutoksista tai muista syistä johtuen tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Etäpäivän tekeminen voi olla myös turvallisuuskysymys (huonot sääolosuhteet ym.). Tällaisissa tilanteissa työntekijä voi sopia etätyöpäivän tekemisestä ensi tilassa lähiesimiehensä kanssa.

17 Konneveden kunnan etätyöohje 6 3. MUUT PALVELUSUHDEASIAT Etätyöntekijä on normaalissa palvelussuhteessa työnantajaan ja häneen sovelletaan samoja palvelussuhteen ehtoja, kuin muihinkin työntekijöihin. - Etätyöstä maksetaan normaalia työtä vastaava palkka. - Etätyöpäivillä ei voi kertyä matka- tai muita kustannuksia tai rahallisia korvauksia (pl. yhdistetyn virkamatkan/viranhoitomatkan kustannukset) - Koulutus-, kurssi- tms. viranhoito- ja virkamatkapäivät eivät ole etätyöpäiviä, mutta niihin on tietyin ehdoin mahdollista yhdistää etätyötä (ks. yllä). - Työntekijän tulee pääsääntöisesti olla tavoitettavissa sovitulla tavalla etätyöpäivällään siten, kuin etätyösopimuksessa on sovittu, ellei asiasta ole sovittu lähiesimiehen kanssa toisin. - Mikäli työpaikalla ovat käytössä jaetut kalenterit tai vastaavat käytännöt, tulee poissaolot merkitä etukäteen siten, että työyksikössä tiedetään ennakoida tietyn työntekijän poissaoloja tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. - Etätyöpäivää ei tule suunnitella ajankohdalle, jolloin työntekijän läsnäolo varsinaisella työpaikalla on tarpeellista. Poissaolot eivät saa kuormittaa muita tai vaarantaa työyksikön toimintaa mm. usean työntekijän tehdessä etätöitä samanaikaisesti. - Vuosilomat, sairauslomat tms. määräytyvät etätyössä normaalisti. - Sairastumiset ilmoitetaan lähiesimiehelle normaalisti Työvälineet ja tietoturvallisuusvaatimukset Etätyön tekemisessä käytetään työnantajan tarjoamia välineitä, ellei esimiehen kanssa erikseen muusta sovita ja noudatetaan Konneveden kunnan yleistä tietosuojapolitiikkaa sekä sitä tarkempaa tietosuoja- ja tietoturvaohjetta. Tietohallinnon kanssa mahdollistetaan etätyön tekninen toteutus, mutta kunta ei korvaa verkkoyhteyksiä etätyöpaikalle. Leasinglaitteiden sopimuksia ei tule erikseen katkaista ja hankkia kesken sopimuskauden kannettavia tietokoneita pöytäkoneiden tilalle, mikäli tämä aiheuttaa suunnittelemattomia kustannuksia. Etätyön tekemistä voidaan porrastaa myös yhteiskäytössä olevilla kannettavilla tietokoneilla. Konneveden kunnalla on käytössä seuraavat etätyövälineet - ja ohjelmat: Outlook-sähköposti OneDrive ja OneNote Skype Business + videoneuvotteluvälineistö Microsoft Teams Työsuojelu Etätyöhön sovelletaan työturvallisuuslakia ('Tätä lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön." [fyöturvallisuusl., 738/2002, 1. luku, 2 ]). Työnantajan työturvallisuusvastaavalla on näin ollen tarkastusoikeus etätyöpisteeseen sen estämättä, mitä kotirauhasta on säädetty ("Joka oikeudettomasti... " [Rikosl 39/ luku, 1 ]). Etätyössä sattuvat tapaturmat ovat työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä vain, jos työntekijä antaa luotettavan selvityksen tapahtumankulusta. Oikeuskäytännössä on katsottu työnantajan korvattavaksi vain välittömästi sovittuun etätyöhön liittyvässä toiminnassa sattuneet tapaturmat. Esimerkiksi työpäivän lomassa hoidettavissa kotiaskareissa sattuneessa tapaturmassa korvausvastuu ei lankea työnantajalle, vaikka kyseessä olisikin työntekijän etätyöpäivä. Mikäli etätyöskennellään kaukana lähimmästä sopimuksenvaraisesta työterveyshuollon yksiköstä, vain akuutit sairaustapaukset voidaan hoitaa sopimukseen kuulumattomilla ja etätyöpaikkaa lähimmillä terveyspalveluiden tarjoajilla. Välimatka ei ole peruste hakeutua sopimuksiin kuulumattomille terveyspalveluiden tarjoajille työnantajan kustannuksella. Työnantajalla ei ole mahdollisuutta sopia työterveyspalvelusopimusta jokaisen etätyöpaikan läheisyyteen. -~ -L- -l(flhhpijp~

18 Konneveden kunnan etätyöohje 7 LIITTEET Etätyösopimus (Tämä sopimus täytetään vain säännöllisesti tehtävästä etätyöstä. Yksittäisistä, epäsäännöllisistä etätyöpäivistä sovitaan suullisesti esimiehen kanssa.) Sopijapuolet Työntekijä Tehtävä Varsinainen työpiste Lähiesimies Tehtävä Etätyötehtävät Sovitut työtehtävät tai laajempi kuvaus Pääsääntöinen etätyöpaikka/-paikat Kuvaus (kuten 'koti') ja osoite Pääsääntöinen yhteyden pitotapa/ tavat Kuvaus (kuten 'sähköposti') Työajan seuranta ja raportointi Mahdolliset muut ehdot r Kuvaus (kuten 'projektin määräaika ') ~ Sopimuksen voimassaolo Kuvaus (kuten ' alkaen toistaiseksi') Allekirjoitukset pvm. pvm. ALLEKIRJ. NIMENSLV. ALLEKIRJ. NIMENSLV.

19 KONNEVEDEN KUNTA Päätös Kauppatie KONNEVESI MINIKILPAILUTUS V AKUUTUSMEKLARIPALVELUISTA Konneveden kunta järjesti minikilpailutuksen KL-kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan kolmen toimittajan puitejärjestelyyn kuuluville toimittajille vakuutusmeklaripalveluista. Tarjoukset pyydettiin klo mennessä. Määräaikaan mennessä saapui kolme tarjousta, jotka avattiin klo Hintavertailut ovat seuraavat: Osio A Osio B+C Yhteensä O~tio D Novum Oy 500, , , ,00 Meklaritalo Oy 1000, , , ,00 Marsh Oy 5200, , , ,00 Minikilpailutuksessa valintaperusteena on osien A-C yhteenlaskettu kokonaishinta. Konneveden kunta päättää hyväksyä Novum Oy:n tarjouksen. Konnevedellä kunnanjohtaja Juha Jokitalo Postiosoite Puhelin Kauppatie KONNEVESI Pan kkiyhteydet Konneveden OP Danske Bank Fl Fl

20 KONNEVEDEN KUNTA Päätös Kauppatie KONNEVESI SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN PALKANTARKISTUS ( ), MARI JÄMSEN Sivistystoimenjohtajan palkkauksen tarkistuksen perusteena on KVTES mom. 3.3, jonka mukaan "esimjesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää pääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Päätöksellä korjataan tätä palkkauksellista epäkohtaa, vaikka sillä ei päästä KVTES:n edellyttämään tasoon kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuen. Sivistystoimenjohtaja Mari Jämsenin palkka on alkaen 4050,00 euroa kuukaudessa. Konnevedellä j~ kunnanjohtaja ~ J ) Postiosoite Puhelin Kauppatie KONNEVESI Pankkiyhteydet Konneveden OP Danske Bank Fl Fl

21 link.webropolsurveys.com VALTIOVARAINMINISTERIÖ FINANSMINISTERIET Kysely kunnille kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä 1,u..-~.,,11111'.YVCUIVf-'Ul.>UI vc:7.:t,\aiiiu r QI 11\,,l..,QLIVI 1,r,.u.111"""uv,""caav-vu..,,-,,..,..,a-v...va-v.;,1vu\,,LVc:öVVU: u,-,,-,,ay1u vvu-.,u I U,.)UI VCJL.VvCll'IC'-11,,v

22 t: ")n n 1-1~ -" ,,_,_,,,.. _,.._ Kuntien valtionosuusjärjestelmän keskeinen tavoite on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottaa kuntien lakisääteisten tehtävien kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Maakunta-ja sote-uudistuksen myötä 70 prosenttia kuntien laskennallisesta valtionosuudesta siirtyy maakuntien rahoitukseen. Keskeisimmät kunnille jäävät valtionosuustehtävät ovat varhaiskasvatus ja perusopetus. Muutos nykyiseen on suuri, minkä vuoksi valtionosuusjärjestelmää on syytä uudistaa. Uudistus vaikuttaa kuntien rahoitukseen laajemminkin, joten kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämisen yhteydessä olisi tarkasteltava myös muita kuntien tuloja, erityisesti verotuloja. Valtiovarainministeriö asetti kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistä selvittävän sihteeristön. Sen tehtävänä on valmistella esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän tulevaisuuden suuntaviivoista tilanteessa, jossa kuntien tehtäviä siirretään mittavasti maakuntien vastuulle ja kuntien eriytymiskehitys voimistuu. Uudistuksella on vaikutusta myös kuntien muuhun rahoitukseen. Sihteeristön tehtävänä on tarkastella myös muita kuntien tuloja, erityisesti verotuloja, osana kuntien toiminnan kokonaisrahoitusta sekä julkisen sektorin talouden kokonaisuutta. Sihteeristön toimikausi on Lisätietoa sihteeristön toiminnasta löytyy täältä: htt11.s:llvnk.filhanke? tunnus=vm175:00/2018. Lisäksi alueuudistus.fi sivustalta löytyy lisätietoja maakunta-ja sote-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi: htt11.s:llalueuudistus.filkuntienvaltionosuusjarjestelma. Em. hallituksen esitykseen sisältyvät ns. sote-kustannusten ja niitä vastaavien tulojen siirrot kunnilta maakuntiin sekä valtionosuusjärjestelmään esitettävät muutokset. Muutokset valtionosuusjärjestelmään koskevat pääosin ns. soteperusteisten osien siirtoa sekä tasausjärjestelyjä, joilla kohtuullistetaan uudistuksesta aiheutuvia lähtökohtaisesti suuria kuntakohtaisia muutoksia kuntien talouden tasapainotilaan.

23 .. _,.. ~-1,.,......,,_,,,,......,_ Sihteeristö kuulee työssään laajasti asiantuntijoita ja kuntakenttää. Tähän liittyen valtiovarainministeriö tekee kyselyn kunnille, jossa kartoitetaan näkemyksiä ja evästyksiä valtionosuusjärjestelmän kehittämiseen ja esiselvityksen tekemiseen. Kyselyyn voi vastata lähtien ja kysely sulkeutuu kello 16:00. Lisätietoja kyselystä: neuvotteleva virkamies Ville Salonen (puh ) ja finanssineuvos Markku Nissinen (puh ), sähköpostit ovat muotoa 1 'astaajan taustatiedot Kunta Vastaajan nimi ~~~~talo , a ~ J' J Virka-asema kunnanjohtaja Tietoja käytetään vastaajien identifioimiseksi ja mahdollisia yhteydenottoja varten. Kyselystä arkistoidaan kyselykooste kyselyn päätyttyä ja tiedot poistetaan kyselyjärjestelmästä. Tietoja ei luovuteta muuhun tarkoitukseen. Voit tutustua tarkemmin tietosuojaselosteeseen osoitteessa littp-s ://vm. fi/tietosuojs Huom!! Kysymyksissä nykyjärjestelmällä tarkoitetaan maakunta- ja soteuudistukseen liittyvää hallituksen esitystä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Tällöin valtionosuuksista on erotettu ns. sote-perusteiset osat, jotka on siirretty maakuntien rahoitukseen. Oletuksena on, että maakunta- ja soteuudistus astuu voimaan esitetyssä muodossaan ja aikataulussa.

24 c ")n n 1:-1,.,_,.,,._,,_,_,,_ Onko valtionosuusjärjestelmää tarpeen uudistaa nyt eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen Kyllä, välittömästi sote-uudistuksen voimaantuloa seuraavana vuonna (v. 2022) O Kyllä, muutaman vuoden viiveellä sote-uudistuksen voimaantulosta Ei tarvetta uudistaa ainakaan lyhyellä aikavälillä, tarvitaan ensin kokemuksia sote-uudistu O ksen jälkeisen järjestelmän toimivuudesta O Ei tarvita lainkaan, nyt esitetty sote-uudistuksen jälkeinen järjestelmä on toimiva Jos vastasit "kyllä", perustele vastauksesi Nykyinen, vuonna 2015 käynnistynyt uudistus pienensi valtionosuuttamme jokaisena vuotena liki yhden kunnallisveroprosenttiyksikön tuottaman tulon verran. Vuoden 2015 tason pitäminen kuluvana vuonna edellyttäisi 1 siis 5% yksikköä korkeampaa kunnallisveroa. Tämä on kestämätöntä. Samanaikaisesti EHS- ja PTS-menot ovat kasvaneet huolimatta siitä, että kunta on tehnyt merkittäviä rakenteellisia uudistuksia omien sote-palveluiden järjestämiseksi, lisännyt ennalta ehkäisevää toimintaa ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Samanaikaisesti sairaanhoitopiiri "kehittää" palvelujaan lisäämällä kunnille tulevia maksuja varmistaen oman taloutensa tasapainon. Kunnan näkökulmasta tarkasteltuna sairaanhoitopiiri elää toista todellisuutta ymmärtämättä kuntien tiukentunutta taloustilannetta. i 2. Tulisiko kaikilla kunnilla olla jatkossa samat tehtävät ja velvoitteet? 0 Kyllä Kyllä, mutta joissain palveluissa olisi tarpeen määritellä vähimmäisväestöpohja eli palvel O u järjestettävä esimerkiksi yhteistyössä toisten kuntien Ei, voivat poiketa joiltakin osin O Ei, voivat poiketa merkittävästi,,u..,~.,, 11111'..YV't,IJIVt,IVl.;)UI v0y~.vv1 111 f' cu UVlt,JClUVI.,... uv11v1u v, voaav- vvv,--,.v ""Ta-v-rvc:a-v::JtVV VLV't,VVU: Ul~t-11a y,u v v v vv I U..;)UI VC y i...vva1c-11 ""'' ;;J

25 c: "')f"i n 1:-1,..._..,,..,,...,...,._ Jos merkitsit kohdan "Ei", kerro miltä osin tehtävät ja velvoitteet voisivat eriytyä. Pienille kunnille tulee harkita valtiolta annettujen tehtävien osalta vaatimustasojen keventämistä, koska jokin annettu laki tai velvoite ei välttämättä vaikuttavuudeltaan ole pienen kunnan toiminnalle niin merkittävä kuin esimerkiksi isolle kaupungille (esim. hulevesiasiat). Tehtävän täyttämiseksi pienen kunnan on kuitenkin suoritettava liki sama määrä esim hallinnollista valmistelua 3. On todennäköistä, että sote-kustannusten ja tulojen siirtoon liittyvän kunnallisveroasteen (n. 12 %-yksikköä) alentamisen myötä, kunnat nostavat jatkossa veroprosenttejaan nykyistä herkemmin. Vastaa Täysin samaa mieltä O Osittain samaa mieltä O Osittain eri mieltä O Täysin eri mieltä O En osaa sanoa 4. Tulisiko valtionosuusjärjestelmässä painottaa nykyistä enemmän tulojen vai kustannus-/tarve-erojen tasausta? O Tulojen tasausta, selvästi nykyistä enemmän O Tulojen tasausta, hieman nykyistä enemmän O Ei tarvetta muutoksiin, nykyinen jakauma on Kustannus-/ tarve-erojen tasausta, hieman nykyistä enemmän O Kustannus-/ tarve-erojen tasausta, selvästi nykyistä enemmän 5. Sote-uudistuksen jälkeen valtionosuustehtävät koostuvat pääosin sivistyspalveluista. Pitäisikö jäljelle jäävien peruspalveluiden valtionosuusrahoitus kohdentaa kunnille edelleen nykyisen ns. yhden putken mallin mukaisesti (VM hallinnoimana) vai pitäisikö sen hallinnointi ja maksatus siirtää sektoriministeriölle (OKM), joka vastaa myös toiminnan Yhden putken mallin mukaisesti (nykyjärjestelmä) O Sektoriministeriön kautta 11u,-,.:, n..wwc;u1 VtJVl.:JUI wc;;y.:>.vvi 11/ r 01 \1\.,1..,Q\IVI II r ULlll\.,,IUVL\JC.QOV.. VLl-.14-T..,...Q"'U-,,,VQ-V.;tlVV\.,LVC.VVU! u1.:,~1ay1u-, VVV-.IV I t..a~ui 1-y L.V\.,Qlc;-11 "'' ~

26 .., &:"sisältääkö nykyinen valtionosuusjärjesteimä -ns kännustinloukkuja? 0 ei Jos vastasit kyllä, kuvaile lyhyesti minkälaisia kannustinongelmia järjestelmään sisältyy 7. Tulisiko valtionosuusjärjestelmään sisällyttää ns. kannustavuuskriteereitä (esim. menojen kasvu tai toiminnan ohjaus tietyn suuntaisesti) nykyisten kustannus-/tarve-erojen ja tulojen tasauksen lisäksi? O Ei, valtionosuusjärjestelmä on jo kannustava mm. laskennallisuuden Kyllä, pienellä kustannuspainolla O Kyllä, merkittävällä kustannuspainolla Jos vastasit "kyllä", minkälainen kannustinkriteeri voisi tulla kyseeseen? - osallisuuden vahvistamiseen lisäämällä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Luodaan kriteeristö tätä varten, jolla kunnille voidaan osoittaa toimintaan tarvittava erityinen, kolmannelle sektorille tarkoitettu määräraha. - syntyvyyden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet 8. Tulisiko verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen määräytymistä muuttaa ja jos niin miten? 0 Ei tarvetta muutoksiin

27 ., Jos kyllä, niin miten? ,..... ~ , ;,, _,, 9. Yksittäiset kriteerit ja niiden toimivuus. Merkitse tulisiko ko. kriteeri säilyttää nykyisellään, muuttaa vai poistaa. Säilyttää nykyisellään Muuttaa Poistaa Laskennalliset valtionosuudet Ikäryhmät Kaksikielisyys 0 Asukastiheys 0 Koulutustausta 0 Saaristoisuus 0 Lisäosat Säilyttää nykyisellään Muuttaa Poistaa Työttömyysaste 0,;yvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0 Syrjäisyys (-luku) 0 Saamen kotiseutualueen ,.:,.1,111 ' " wve u, VtJV l..>ul v ey..>.\,,vi 11/f'" QI \ 1\,,1..,QUV I,,,... """'"'-"'-'V L..,Jc;:.QQl,,l""VU..,L"""'t..,...Q-v--.u a-v;;;,1v v vlvlli:l'vvu: u,.,...,,a,,u-, V V V.JV I Ul..)\11 vvy&..v,.,cuc -11 I l,;j

28 .,., Jos merkitsit johonkin kohtaan "Muuttaa; ;:"ke-r-ro-miten ko. kriteeriä tulisi muuttaa? : Ikäryhmissä tulisi huomioida vanhemisen ja alhaisen syntyvyyn aiheuttamat haasteet. Asukastiheys tulisi huomioida jotta maaseutukunnat 1, voisivat hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Koulutustasoa mietittäessä tulisi huomata, että maaseutualueilla on vaikeuksia saada koulutettua työvoimaa. Tämän johdosta tulisi luoda rakenteita, joissa työssäoppiminen nähtäisiin merkittävänä alueellisena mahdollisuutena osana kunnan elinvoimaisuutta. Työttömyyden osalta tulisi luopua sakkomaksuista ja suunnata nämä rahat kannustavaan ja vaikuttavaan työllistämiseen. Ei voi olla oikein, että kunta joutuu maksamaan sakkoja henkilöistä jotka eivät kannustuksesta huolimatta ole halukkaita työntekoon. Hyvinvoinnin ja terveyden osalta suunniteltu hyte-kerroin kohtelee pieniä kuntia epäedullisella tavalla. Pienissä kunnissa on paljon käytäntöjä ja toimintatapoja joiden mittaaminen/esille tuonti ei onnistu koska mittaustavat on suunniteltu isoimpien kuntien toimintaa silmälläpitäen. Syrjäisyyden huomioiminen olisi tärkeää koko kansantalouden kannalta, koska Suomessa on alueita (biotalous/luontomatkailu) joiden elinvoimaisuutta tukemalla koko kansantalous hyötyy. 10. Tulisiko valtionosuusjärjestelmään sisällyttää uusia tai palauttaa järjestelmässä aiemmin olleita kriteereitä? 0 Kyllä Ei Jos vastasit "kyllä", kerro minkälaisia kriteereitä olisi tarpeen lisätä

29 c:...,n n 1:-1; -"" ,,_,_,, Nykyisin valtion rahoitus kunnille kohdennetaan pääosin yleiskatteellisten valtionosuuksien kautta ja osin korvamerkittyjen valtionavustusten kautta. Tulisiko korvamerkittyjen valtionavustusten määrää vähentää vai lisätä nykyisestä? O Valtionavustusten määrää tulisi lisätä merkittävästi ~ Valtionavustusten määrää tulisi lisätä jonkin verran O Nykyinen määrä on sopiva C Valtionavustusten määrää tulisi vähentää jonkin verran c Valtionavustusten määrää tulisi vähentää merkittävästi Jos avustusten määrää tulisi lisätä, niin mihin tarkoitukseen erityisesti? Suomeen tulisi luoda ns. "erikoistuvan kunnan" kriteeristö, joka rohkaisisi ja innostaisi kuntia kehittämään elinvoimaansa niiden luontaisilla vahvuusalueilla. 12. Muut ehdotukset kuntien rahoitusjärjestelmän, erityisesti peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä? Uudistuksessa olisi huomioitava, että maakuntaan siirtyven tehtävien mukana siirtyvät tulot (valtionosuudet/verotulot) aiheuttavat kunnille merkittäviä haasteita esimerkiksi investoinneista (uusi koulu) syntyneiden velkojen hoidossa. Tämän johdosta olisi oltava mahdollisuus erityisen valtionosuuden hakemiseen, jolla lainaohjelmaa voitaisiin hoitaa suunnitelman mukaisesti. Nykyinen harkinnanvarainen valtionavustuksen kriteeristö on luotu liian tiukaksi ja tulee sen vuoksi liian myöhään mahdolliseksi. Jos se olisi helpommin haettavissa, niin sillä olisi mahdollisuutta vaikuttaa paremmin kuntatalouden tervehdyttämiseen. Lähetä IIUl-'->-lllll lr\..yycijivfjvl->ui vc:1->,vvi 111r QI llvll-'0.llvi 111 UIJIIWUVL.VCC1av-vuv,-tv-.a-v""tvcrv~1vvv,vcvvu : U1->fJ1011U IVVVVV I U->UI vcylv\,,cjic -11 :.,11;;;1

30 KONNEVEDEN KUNTA Kunnanhallitus OIKAISUV AA TIMUSOHJEET JA V ALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä perusteet kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 9, 13 Seuraaviin päätöksiin saa kuntalain 134 :n I momentin mukaan hakea oikaisua kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Pykälät 8, 10, 11, 12 Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Pykälät ja muutoksenhakukieltojen perusteet 9, 13 OIKAISUV AATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimus- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön saa hakea oikaisua kirjallisella oikaisuvaatimuksella. viranomainen ja -aika Viranomainen, jolle oikaisu vaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Konneveden kunnanhallitus Kauppatie KONNEVESI Pykälät 8, 10, 11, 12 Oikaisu vaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä lukien. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan

31 V ALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt Seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksenjohdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jolla on kuntalain 137 :n I tai 2 momentin nojalla oikeus tehdä kunnallisvalitus. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valitus viranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valituskirja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna iäliennöksenä sekä todistus siitä päivästä, iosta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettavat 1 ) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohie / valitusosoitus liitetään pöytäkirjaotteeseen. 1 J Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan