Maalämpökaivojen rakentaminen Vesipostin pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 29/2013/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Maalämpökaivojen rakentaminen Vesipostin pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle, Kalajoki HAKIJA Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Kalajoentie Kalajoki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 Luvat ja päätökset... 3 Kaavoitustilanne... 3 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Hankkeen yleiskuvaus... 3 Pohjavesialue... 4 Hankkeen vaikutukset... 5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 6 LAUSUNNOT... 6 HAKIJAN SELITYS JA TÄYDENNYS... 8 HAKIJAN TÄYDENNYKSEN JOHDOSTA PYYDETTY LAUSUNTO... 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Lupamääräykset Perustelut Käsittelyratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräykset Sovelletut säännökset Lausuntoihin vastaaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU... 16

3 3 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kalajoen kaupungin tekniset palvelut on Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa maalämpökaivojen rakentamiseen Vesipostin pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle Kalajoen kaupungissa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 :n 5) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Maalämpökaivot on tarkoitus rakentaa Vesipostin pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 35/68/II myöntänyt luvan vedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen sekä määrännyt vedenottamolle suojaalueet. Maalämpökaivot rakennetaan Kalajoen hiekkasärkkien kaava-alueelle rakennettaville loma-asuntomessutonteille. Loma-asuntomessut 2014 sijoittuvat Tahkokorvan alueelle. Alueen kaavamuutos on hyväksytty Alueella sijaitsee 42 RA-tonttia, joista 22 sijaitsee kokonaan kaukosuojaalueen sisäpuolella, ja 8 RM-tonttia, joista 7 sijaitsee kokonaan kaukosuoja-alueen sisäpuolella. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen yleiskuvaus Maalämpökaivojen rakentaminen ajoittuu vuosille Hankkeeseen sisältyy 50 lämpökaivon rakentaminen. Kaivot porataan noin 200 metrin syvyyteen ja sijoitetaan RA-tonteille keskelle tonttia rakentamisalueen rajan ulkopuolelle noin 2 metrin päähän rajasta. RM-tontilla kaivot sijoitetaan rakentamisalueen ulkopuolelle. Kallion ja maaperän rakenne saattaa vaihdella pienelläkin alueella ja siten reiän paikka voi hiukan vaihdella. Maalämpökaivojen lämpöputkistoissa lämmönsiirtoneste ei sisällä merkittävästi pohjavedenlaatua vaarantavia aineita tai aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle vaaralliseksi. Hakemuksessa kuvattu Naturet-maalämpöneste sisältää 60 % etanolia, 1,8 % metyyliisobutyyliketonia ja 1,2 % metyylietyyliketonia. Lähellä olevilla kiinteistöillä sijaitsee useita talousvesikaivoja.

4 4 Pohjavesialue Kourinkankaan pohjavesialue Kourinkangas on rantavoimien voimakkaasti muokkaama luodekaakkosuuntainen pitkittäisharju, jota peittävät laajalle levinneet hiekkakerrostumat. Harju on osittain kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen ja sen aines on pääosin hiekkalajitteita. Harjun ydinosaa on vaikea paikantaa johtuen suurista kerrospaksuuksista. Muodostuma rajoittuu pohjoisessa Pohjanlahteen ja muilta osin moreeni- ja suoalueisiin. Pohjavedet purkautuvat Pohjanlahteen sekä Siiponjokeen. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisluoteeseen. Muodostuman rakenne on veden saannin kannalta hyvä. Kourinkankaan pohjaveden hyödyntäminen Kourinkankaan A pohjavesialueen pinta-ala on noin 9,47 km 2, josta pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen osuus on noin 6,37 km 2. Muodostuvan pohjaveden määrä on arvion mukaan noin m 3 /d. Koko Kourinkankaan (A, B) pohjavesialueen antoisuus on noin m 3 /d. Tarkastelualuetta lähinnä on Vesipostin vedenottamo, joka ei ole ollut käytössä vuosiin johtuen veden suuresta rautapitoisuudesta. Hakemuskohde sijaitsee osittain tämän ottamon kaukosuoja-alueella. Pohjois-Suomen vesioikeuden ottamolle myöntämässä päätöksessä nro 35/68/II on määrätty lupamääräyksessä 9): Kaukosuoja-alueella ei ilman vesioikeuden lupaa sallita: Muuta toimintaa, joka voi aiheuttaa pohjaveden laadun muuttumisen vedenottamossa. Tarkastelualueen maaperä Tämän lupahakemuksen yhteydessä ei ole tehty erillisiä maastotutkimuksia. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteita on arvioitu olemassa olevan tiedon perusteella. Tarkastelualue sijaitsee aivan Kourinkankaan pohjavesialueen pohjoispäässä. Tahkokorvan alueen maaperä on maaperäkartan mukaan soraa. Sorakerros jatkuu ilmeisesti kohti kaakkoa. Pintakerroksena on kuitenkin hiekkaa, myös reunaosat syvemmällä koostuvat ilmeisesti hiekkakerroksista. Kalliopinnan arvioidaan olevan noin 20 metrin syvyydessä. Pohjavesiolosuhteet Kourinkankaan pohjavesialueella pohjaveden päävirtaussuunta on pohjois luoteeseen. Pohjaveden virtaussuunta on olemassa olevan tiedon ja karttatarkastelun perusteella myös tarkastelualueella pohjoisluoteeseen.

5 5 Hankkeen vaikutukset Rakentamisen vaikutukset pohjaveteen Kaivon rakentamisesta voi aiheutua vaikutuksia pohjaveden virtausolosuhteisiin, mikäli porauksella puhkaistaan vettä pidättävä maakerros. Tämän seurauksena paineellinen pohjavesi pääsee purkautumaan maan pinnalle. Edellä kuvattu tilanne voisi olla mahdollinen esimerkiksi savipeitteisellä harjun reunavyöhykkeellä, jossa pohjavesi saattaa olla paineellista. Vastaavasti kallioporaus saattaa synnyttää kallioperään uusia rakoyhteyksiä, minkä seurauksena kalliopohjaveden virtausolosuhteet voivat muuttua. Tästä voi olla edelleen seurauksena vaikutuksia esimerkiksi naapuruston kallioporakaivojen vedenantoisuuteen. Maalämpökaivon poraus saattaa aiheuttaa myös väliaikaista pohjaveden samentumista porauspaikan välittömässä läheisyydessä. Rakennusalue sijaitsee harjualueella, jossa maaperä on vettä johtavaa. Kaivojen poraukseen ei näin ollen liity riskiä pohjaveden haitallisesta purkautumisesta. Lähialueella olevat yksityiskaivot ovat rengaskaivoja, jotka saavat vetensä harjun hiekka- ja sorakerroksista. Maalämpökaivojen porauksessa irtomaakerros läpäistään työputkella. Kallioporauksesta ei aiheudu vaikutuksia irtomaakerroksen pohjaveteen eikä näin ollen naapuruston vedenhankinnalle. Huolellisesti toteutettuna maalämpökaivon rakentamisesta ei tässä kohteessa arvioida aiheutuvan muitakaan haitallisia pohjavesivaikutuksia. Käytön aikaiset vaikutukset pohjaveteen Maalämpökaivojen käytönaikaiset pohjavesiriskit liittyvät mahdollisiin lämmönsiirtonesteen vuototilanteisiin. Suuri vuotava lämmönsiirtonesteen määrä on epätodennäköinen. Laitteistovaatimukseksi asetetaan suljettu järjestelmä, jossa laitteisto pysähtyy, mikäli lämmönsiirtoputkistoon tulee vuoto. Näin vuoto myös havaitaan välittömästi. Lämmönsiirtonesteen vuodon aiheuttamat laatumuutokset pohjavedessä liittyvät lähinnä hapetuspelkistysolosuhteiden sekä ph -arvon muutoksiin, joista voi edelleen olla seurauksena metallien liukoisuuden lisääntymistä pohjaveteen. Mahdollisia laadullisia vaikutuksia voi myös aiheutua, mikäli pintavesiä pääsee kulkeutumaan pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden kautta. Maalämpökaivojen lämpöputkistoissa ei käytetä pohjavedenlaatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle vaaralliseksi. Mikäli lämmönsiirtonestettä pääsisi mahdollisen vuodon seurauksena kulkeutumaan pohjaveteen, kohdistuvat vaikutukset maalämpökaivon lähialueelle. Lämmönsiirtonesteissä käytettävät ainesosat ovat pääosin hyvin veteen liukenevia ja näin ollen pitoisuudet laimenevat nopeasti etäisyyden kasvaessa. Mahdollisessa vuototapauksessa haittavaikutukset voivat siten kohdistua lähinnä naapurikiinteistöjen kaivoihin.

6 Mikäli lämmönsiirtonestettä pääsisi pohjaveteen mahdollisen poikkeustilanteen seurauksena, ehtii lämmönsiirtoaine liueta ja laimentua pohjavedessä, eikä vedenottamon vedenlaadulle aiheudu riskiä. Riskit lämmönsiirtonesteen joutumiselle irtomaakerroksen pohjaveteen ovat erittäin pienet, koska lämmönsiirto putkistot asennetaan irtomaaosuudella yhtenäisen teräsputken sisään, joka porataan kaksi metriä kallioon. Teräsputki tiivistetään ylä- ja alapäästä pintavesien pääsyn estämiseksi pohjaveteen sekä irtomaakerroksen ja kalliopohjaveden sekoittumisen estämiseksi. Lisäksi kaivot vesieristetään muovisella eristysputkella, joka asennetaan kallioon suojaputkea syvemmälle. Lämmönkeruuputket koeponnistetaan ennen niiden kaivoon asentamista. Kaava-alueella olevat yksityiset talousvesikaivot ovat rengaskaivoja, jotka saavat vetensä irtomaakerroksen pohjavedestä, eikä niille katsota aiheutuvan laadullista riskiä. 6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kalajoen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, kaavoitusviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että hakemus on puutteellinen. Hakijan tulee täydentää hakemusta seuraavilla tiedoilla: Lähialueella sijaitsevat talousvesikaivot sijainti- ja pohjavedenkorkeustietoineen. Talousvesikaivot tulee merkitä myös kartalle. Hankealueella ja sen läheisyydessä (Kourinkankaan A pohjavesialueen pohjoisosassa) tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset. Vesipostin vedenottamon tutkimuksen aikaiset sekä käytön aikaiset tiedot sekä käytön vaikutukset pohjavesialueeseen ja pohjavesiolosuhteisiin. ELY-keskus on ilmoittanut ottavansa kantaa luvanmyöntämisedellytyksiin, kun hakemusta on täydennetty edellä mainituilla tiedoilla ja selvityksillä. 2) Kalajoen kaupunki on lausunnossaan todennut, että alueella on voimassa hyväksytty asemakaava.

7 Kourinkankaan pohjavesialueen pohjoisnurkan vedenottamo ei ole käytössä. Kalajoen kaupunki on toivonut, että pohjavesialueiden ja kaukosuojaalueiden rajauksia tarkistetaan, jotta tarpeettomilta lupaprosesseilta vältytään. 3) Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että alueelle voidaan rakentaa suunnitelman mukaiset lämpökaivot. Lämpökaivot tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti, kuitenkin siten, että etäisyys yksityisiin talousvesikaivoihin on vähintään 20 metriä. Luvan saajan on huolehdittava, että poraukseen liittyvät ympäristövahinkojen riskit minimoidaan. Poraus on toteutettava siten, että mahdollisen öljyvahingon yhteydessä maahan päässyt öljy saadaan kokonaisuudessaan talteen. Porauksen aikana tulee tarkkailla pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta säännöllisesti. Lisäksi tulee havainnoida maaperän laatua ja pinnantasoja. Porauksesta sekä sen yhteydessä suoritetuista havainnoista tulee laatia raportti, joka toimitetaan valvontaviranomaisille. Kaikkien kaivorakenteiden tulee olla sellaisia, että pintavesien pääsy pohjaveteen estyy. Ennen keräysputkiston asentamista lämpökaivo tulee koeponnistaa. Lämpökaivojen käyttöaikana laitteistoa tulee tarkkailla ja huoltaa säännöllisesti siten, että se toimii tarkoitetulla tavalla. Mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä tulee varmistaa, ettei lämmönsiirtoaineita ole päässyt pohjaveteen. Mahdollisista vuodoista tai muista häiriötilanteista tulee ilmoittaa ympäristöviranomaisille. Huollon tai käytöstä poiston yhteydessä poistettu lämmönsiirtoaine on otettava talteen ja toimitettava laitokselle, jolla on lupa sen käsittelyyn. Luvan saajan on tarkkailtava lämpökaivojen ympäristövaikutuksia käyttöönoton jälkeen. Poraamisen jälkeen tulee kertaluontoisesti ottaa vesinäytteet vähintään kahdesta sellaisesta talousvesikaivosta, jotka sijaitsevat lähimpänä lämpökaivoja pohjaveden virtaussuunnassa. Näytteestä tulee analysoida sähkönjohtavuus sekä etanolipitoisuus. Vastaavanlaiset näytteet tulee ottaa myös käyttöönottoajankohdan jälkeen erikseen sovittavan tai luvassa määrättävän aikataulun mukaisesti. Analyysitulokset on toimitettava valvontaviranomaisille. 4) Kalajoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että lämpökaivojen ympäristöriskit liittyvät pääasiassa pohjaveden suoraan pilaantumiseen tai välillisesti esimerkiksi maaperän saastumiseen. Riskiä aiheutuu pinnalta valuvien vesien pääsemisestä pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden takia ja kallioveden eri kerrosten sekoittumisen kautta, jolloin suolaista pohjavettä voi sekoittua makeaan veteen sekä lämmönsiirtoainevuotojen takia. Lämpökaivon poraus voi myös muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja siten vaikuttaa pohjaveden määrään. Rakennusalueen lähistöllä on runsaasti loma-asuntoja, joiden vesihuolto tapahtuu oman rengaskaivon avulla. Osasta kaivoja on otettu näytteitä ja vesi on ollut tutkituilta osin hyvälaatuista. Terveydensuojeluviranomainen on lausunnossaan suosittanut, että kaivovesien tutkimista jatketaan sään- 7

8 nöllisin väliajoin otettavin näyttein. Näytteenoton tarkoituksena on selvittää lämpökaivojen mahdollinen haitallinen vaikutus kaivovesien laatuun ja määrään. Lämpökaivoja porattaessa syntyy melua ja pölyä. Terveydensuojeluviranomainen on suosittanut, että poraus suoritetaan sellaisena ajankohtana, jolloin siitä on naapurustolle vähiten haittaa. Porauskaluston käytön yhteydessä saattaa ympäristöön valua öljyä. Suositeltavaa olisi käyttää ympäristöystävällisiä, myrkyttömiä öljyjä tai muutoin estää öljyn valuminen ympäristöön. 8 HAKIJAN SELITYS JA TÄYDENNYS Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon selityksen lausunnosta ja täydentänyt hakemustaan ELY-keskuksen vaatimusten mukaisesti. Muihin lausuntoihin hakijalla ei ole ollut huomauttamista. HAKIJAN TÄYDENNYKSEN JOHDOSTA PYYDETTY LAUSUNTO 5) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut alueen pohjavesi- ja maaperäolosuhteista, että suunnittelualue sijoittuu Kourinkankaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen ( A) luoteisosaan, varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Kourinkangas on rantavoimien voimakkaasti muokkaama luodekaakkosuuntainen pitkittäisharju, jota peittävät laajalle levinneet hiekkakerrostumat. Harju on osittain kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen ja sen aines on pääosin hiekkalajitteita, harjuytimen alueella esiintyy myös soraa ja kivistä soraa. Harjun ydinosaa on vaikea paikantaa johtuen suurista kerrospaksuuksista. Muodostuma rajoittuu pohjoisessa Pohjanlahteen ja muilta osin moreeni- ja suoalueisiin. Pohjavedet purkautuvat Pohjanlahteen sekä Siiponjokeen. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisluoteeseen. Kourinkankaalla on tehty useita pohjavesiselvityksiä ja -tutkimuksia, joista kuitenkin suurin osa sijoittuu hankealueen eteläpuolelle. Kourinkankaan harjualueen rakenneselvitykseen (GTK, ) perustuen varsinainen harjuydin kulkee lähes etelä-pohjoissuunnassa Vesipostin vedenottamon kautta kapeahkona kohti Tahkokorvannokkaa. Pohjavedenkorkeus hankealueella ja pohjavesialueen pohjoisosassa on suunnilleen N 60 0,5 + 2,6 m. Vesipostin vedenottamon viereisessä havaintoputkessa PVP7a on pohjavedenkorkeus ollut N ,29 m ja N ,79 m, mutta sen luotettavuus on kyseenalainen, kun korkeutta verrataan lähialueen putkiin. Vedenottamolta vesipintatietoa ei ole kuitenkaan saatavilla. Hankealue sijaitsee Vesipostin vedenottamolta noin 800 metriä luoteeseen ja pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamon alapuolella. Veden-

9 ottamolla on Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1968 myöntämä lupa 800 m 3 /vrk tapahtuvaan vedenottoon. Vesioikeuden päätöksellä ottamolle on myös määrätty suoja-alueet sekä annettu niitä koskevia määräyksiä. Hankealue sijoittuu vedenottamon kaukosuoja-alueen luoteisosaan. Vesipostin vedenottamo on kuitenkin ollut pois käytöstä jo vajaa 20 vuotta. Kourinkankaan pohjavesialueen osa-alueella A on yhteensä kolme Vesikolmio Oy:n vedenottamoa, joista muut (pois lukien Vesipostin vedenottamo) ovat vedenhankintakäytössä. Yhtiöllä on käytössä useampia vedenottamoita samalla harjujaksolla ja alueen vedenhankinta on hyvin turvattu. Lähimmät talousvesikaivot, joita on kuusi, sijaitsevat Aurinkolammen länsipuolella, noin 100 metrin päässä suunnitelluista maalämpökaivoista. Talousvesikaivoissa pohjavedenkorkeus on N 60 +1,0 1,4 m. Talousvesikaivoista on tutkittu vedenlaatu lokakuussa 2012 ja Talousvesikaivoja käytetään kesämökeissä/vapaa-ajanasunnoissa ruoka- ja juomavetenä pääasiassa muutamana kuukautena vuodessa. Maaperä on tehdyn maaperätutkimuksen mukaan hankealueen eteläosassa keskirakeista hiekkaa 2,0 5,4 metriä maanpinnasta, jonka alla esiintyy tiivistä soraista hiekkaa ja hiekkamoreenia ja pohjoisosassa ohuelti löyhempää soraista hiekkaa, jonka alla esiintyy tiivistä soraista hiekkaa ja hiekkamoreenia. Pohjavedenkorkeus on saman tutkimuksen mukaan Aurinkolammen itäpuolella +0,8 m ja eteläpuolella +1,0 m. Kannanottonaan ELY-keskus on todennut, että lämpökaivojen pohjavesiriskit liittyvät pintavesien pääsyyn pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden kautta, porauksesta johtuviin pohjaveden virtausolosuhteiden muutoksiin ja lämmönsiirtoaineen vuotoihin. Hakemuksessa on ilmoitettu järjestelmässä käytettävän lämmönkeruunesteenä vesi-etanoliliuosta. Lämmönkeruujärjestelmään tarvittavan lämmönkeruunesteen määrää ei hakemuksessa ole ilmoitettu. ELY-keskuksen laskelmien mukaan sitä tarvitaan pohjavesialueelle sijoittuviin maalämpökaivoihin yhteensä noin litraa. Hyvästä suunnittelusta ja huolellisesta asennustoiminnasta huolimatta maalämpöjärjestelmästä voi päästä lämmönkeruunestettä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Vaikkakaan etanolia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi, pohjaveteen päästessään lämmönkeruuneste ja sen hajoaminen aiheuttavat pohjavedenlaadun huonontumista vähintäänkin paikallisesti. Kuitenkin on epätodennäköistä, että lämmönkeruunestettä pääsisi kerrallaan merkittäviä määriä pohjaveteen. Koska hankealue sijoittuu noin 800 metrin päähän Vesipostin vedenottamosta ja pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamon alapuolelle, ELYkeskus on katsonut, että maalämpöjärjestelmän haittavaikutukset Vesipostin vedenottamolle ja yleiselle vedenhankinnalle ovat epätodennäköisiä. Hakemusalueen lähistöllä sijaitsevat yksityiset talousvesikaivot ovat rengaskaivoja, jotka saavat vetensä irtomaakerroksen pohjavedestä. Kallioporaus saattaa synnyttää kallioperään uusia rakoyhteyksiä, minkä seurauksena kalliopohjaveden virtausolosuhteissa voi tapahtua muutoksia. Ran- 9

10 nikkoseuduilla jääkauden jälkeisenä aikana meren peitossa olleiden alueiden kallioperässä voi mahdollisesti esiintyä suolaista pohjavettä. Porauksella saattaa siten olla myös laadullisia vaikutuksia, mikäli makeaan pohjaveteen pääsee sekoittumaan merivedestä peräisin olevia suoloja. Lisäksi voi itse poraustyöstä aiheutua tilapäistä pohjavedenlaadun heikkenemistä, lähinnä samentumista, porauspaikan lähistöllä. Haittojen leviäminen myös kalliopohjavedestä irtomaakerroksen pohjaveteen on periaatteessa mahdollista kallioperän rakojen kautta, mutta sen todennäköisyyttä on hankala arvioida. Edellä esitetyin perustein ELY-keskus on katsonut, että maalämpökaivot voidaan sijoittaa Kourinkankaan pohjavesialueen reuna-alueelle ja muodostumisalueen ulkopuolelle hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Toimenpiteissä on otettava huomioon alla mainitut seikat: - Lähialueen kaivojen, Aurinkolammen sekä Lohilammen vedenlaatua tulee tarkkailla säännöllisin näytteenotoin. - Rakentaminen tulee toteuttaa niin, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa; porauksessa tulee huolehtia siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muita haitallisia aineita. Porauskaluston tulee olla tarkoitukseen sopiva. Laitteiston huollon tai käytöstä poiston yhteydessä on huomioitava, ettei lämmönsiirtoainetta pääse maaperään tai pohjaveteen. - Kaivon yläosaan tulee asentaa teräksinen suojaputki, joka estää pintavesien ja irtoaineksen pääsyn suoraan pohjaveteen. Suojaputken tulee olla teräksinen maakerroksen paksuuden ollessa yli kolme metriä. Suojaputki tulee ulottaa vähintään kaksi metriä kiinteään kallioon. Kallion ja suojaputken väli tulee tiivistää. - Kaivo tulee vesieristää muovisella eristysputkella, joka asennetaan kallioon suojaputkea syvemmälle. - Lämmönkeruuputket tulee koeponnistaa nestetäyttöisinä ennen kaivoon asentamista. Mikäli koeponnistus on tehty tehtaalla, tulee siitä olla todistus. Lämmönkeruujärjestelmä tulee lisäksi kokonaisuudessaan koeponnistaa asennuksen jälkeen. Koeponnistuksesta tulee laatia pöytäkirja. - Lämpöpumppu tulee varustaa järjestelmällä, joka hälyttää mahdollisista vuodoista lämmönkeruupiirissä. - Porauksen yhteydessä tulee kirjata havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista sekä kallion ja pohjaveden korkeuksista. Porausraportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne. - Lämpökaivojen välinen minimietäisyys tulee olla vähintään 20 metriä. Minimietäisyydestä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli osa rei istä on vinoreikiä. Tällöin reikien kaltevuuskulma on oltava riittävän suuri. Kaivojen sijoittelussa on otettava huomioon myös muut alueella olevat tai suunnitteilla olevat lämpökaivot. Minietäisyydet tulee muutenkin toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen lämpökaivo-oppaan (2009) mukaan. 10

11 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Kalajoen kaupungin vaatimus, että pohjavesialueiden ja kaukosuojaalueiden rajauksia tulisi tarkistaa, jätetään tutkimatta. Aluehallintovirasto myöntää Kalajoen kaupungille luvan maalämpökaivojen rakentamiseen Vesipostin pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle Kalajoen kaupungissa hakemuksen mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräykset Rakenteet 1. Lämpökaivot on rakennettava hakemuksen liitteenä 1 olevan kartan Lämpökaivot osoittamiin paikkoihin ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Lämpökaivojen välinen minimietäisyys on oltava vähintään 20 metriä. Minimietäisyydestä voidaan poiketa, mikäli osa rei istä on vinoreikiä. Tällöin reikien kaltevuuskulma on oltava riittävän suuri. Minimietäisyydet tulee muutoinkin toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen lämpökaivooppaan (2009) mukaan. 2. Kaivojen yläosaan on asennettava teräksinen suojaputki, joka estää pintavesien ja irtoaineksen pääsyn suoraan pohjaveteen. Suojaputki on ulotettava vähintään kaksi metriä kiinteään kallioon. Kallion ja suojaputken väli on tiivistettävä. 3. Kaivot on vesieristettävä muovisella eristysputkella, joka asennetaan kallioon suojaputkea syvemmälle. 4. Lämpöpumput on varustettava järjestelmällä, joka hälyttää mahdollisista vuodoista lämmönkeruupiirissä. Töiden suorittaminen 5. Rakentaminen on toteutettava niin, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Porauksessa on huolehdittava siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muita haitallisia aineita. Porauskaluston on oltava tarkoitukseen sopiva. 6. Lämmönkeruuputket on koeponnistettava nestetäyttöisinä ennen kaivoon asentamista. Mikäli koeponnistus on tehty tehtaalla, on siitä oltava todistus. Lämmönkeruujärjestelmä on lisäksi kokonaisuudessaan koeponnistettava asennuksen jälkeen. Koeponnistuksesta on laadittava pöytäkirja.

12 7. Porauksen yhteydessä on kirjattava havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista sekä kallion ja pohjavedenkorkeuksista. Porausraportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne. Raportti on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kalajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Luvan saajan on huolehdittava rakennusalueen siistimisestä. Lämpökaivojen poraus on mahdollisuuksien mukaan tehtävä sellaisena ajankohtana, jolloin siitä on lähiasutukselle vähiten haittaa. Kunnossapito 9. Luvan saajan on huolehdittava maalämpökaivojen kunnossapidosta. Laitteiston huollon tai käytöstä poiston yhteydessä on huolehdittava, ettei lämmönsiirtoainetta pääse maaperään tai pohjaveteen. Mahdollisista vuodoista tai muista häiriötilanteista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kalajoen kunnan ympäristöviranomaiselle. Tarkkailu 10. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia pohjaveden tilaan, Aurinkolammen sekä Lohilammen vedenlaatuun ja läheisiin vesitalouskaivoihin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailulla on pyrittävä ensisijaisesti varmistamaan mahdollisen lämmönkeruunesteen vuodon havaitseminen ja toisaalta kallion porauksesta mahdollisesti aiheutuvat muutokset pohjavedessä. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kaksi kuukautta ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 11. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. Vedensaannin turvaaminen ja ennakoimattoman edunmenetyksen korvaaminen 12. Mikäli hankkeesta on seurauksena vedenoton estyminen tai huomattava vaikeutuminen edunmenetyksen kärsinyt voi vaatia aluehallintovirastolle toimittamassaan hakemuksessa luvan saajaa tekemään tarpeelliset toimenpiteet vedensaannin turvaamiseksi sekä jo aiheutuneen edunmenetyksen korvaamista. Korvausta voidaan vaatia, vaikkei vedenoton vaikeutumisaste ole huomattava. 12

13 13 Ilmoitukset 13. Töiden aloittamisesta on vähintään 30 päivää etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Käsittelyratkaisun perustelut Vaatimus ei liity nyt ratkaistavana olevaan asiaan, minkä vuoksi vaatimus tulee jättää tutkimatta. Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa taloudellinen ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä asuntojen lämmitysmuoto. Hankkeen avulla on myös tavoitteena esitellä uusiutuvia energiamuotoja kokonaisvaltaisesti asuinrakentamiseen liittyvien messujen yhteydessä. Hankealue sijaitsee Vesipostin vedenottamolta noin 800 metriä luoteeseen ja pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamon alapuolella. Vedenottamolla on Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa 800 m 3 /vrk tapahtuvaan vedenottoon. Vesioikeuden päätöksellä ottamolle on myös määrätty suoja-alueet sekä annettu niitä koskevia määräyksiä. Hankealue sijoittuu vedenottamon kaukosuoja-alueen luoteisosaan. Vesipostin vedenottamo on kuitenkin ollut pois käytöstä jo vajaa 20 vuotta. Kourinkankaan pohjavesialueen osa-alueella A on yhteensä kolme Vesikolmio Oy:n vedenottamoa, joista muut (pois lukien Vesipostin vedenottamo) ovat vedenhankintakäytössä. Yhtiöllä on käytössä useampia vedenottamoita samalla harjujaksolla ja alueen vedenhankinta on hyvin turvattu. Koska hankealue sijoittuu noin 800 metrin päähän Vesipostin vedenottamosta ja pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamon alapuolelle, maalämpöjärjestelmän haittavaikutukset Vesipostin vedenottamolle ja yleiselle vedenhankinnalle ovat epätodennäköisiä. Lämmönkeruunestettä voi mahdollisten vuotojen yhteydessä kerralla päästä pohjaveteen vain pieniä määriä, jolloin vaikutukset pohjaveteen ovat vähäisiä ja lyhytkestoisia. Kallioporauksista saattaa päästä suolapitoista pohjavettä kallion päällä olevaan pohjaveteen. Ennalta arvioiden mahdollisen suolapitoisen pohja-

14 veden määrä on vähäinen, ja vaikutukset talousvesikaivojen vedenlaatuun ovat epätodennäköisiä. Hankkeesta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettua pohjaveden pilaantumista. Hanke ei ole Vesipostin vedenottamon rakentamista ja pohjaveden ottamista sekä suoja-alueiden määräämistä koskevan päätöksen nro 35/68/II lupamääräyksen 9 vastainen. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. 14 Lupamääräykset Rakenteisiin, töiden suorittamiseen, kunnossapitoon ja tarkkailuun liittyvillä määräyksillä varmistetaan, ettei hankkeesta aiheudu haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja lähellä sijaitsevien talousvesikaivojen vedenlaatuun. Sovelletut säännökset Lausuntoihin vastaaminen Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta, 5, 8 1 ja 2 momentti, 10 1 momentti, 11 1 ja 2 momentti ja 18 Ympäristönsuojelulain 8 Aluehallintovirasto ottaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä Kalajoen kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisten vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun pohjavettä koskevan asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa.

15 15 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kalajoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen / Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto, Kalajoen toimipiste Kalajoen kaupungin kaavoitusviranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpopsavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kalajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Jukka Sihvomaa Hannu Puranen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Hannu Puranen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Hannu Puranen. HP/es

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.