Hossan rantaosayleiskaavan muutos

Transkriptio

1 SUOMUSSALMEN KUNTA Hossan rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 648-P30705

2 Kaavaselostus 1 (45) Leskinen Timo Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat ja selvitykset Hossan matkailualueen Master Plan Kaavatyön yhteydessä tehtävät selvitykset Nykyinen maankäyttö Alueen yleiskuvaus Väestö Rakennuskanta Maanomistus ja hallinta Elinkeinot ja palvelut Tie- ja vesiliikenne Yhdyskuntatekninen huolto Kulttuuriympäristö Suomussalmen ja Hossan asutuksen muodostumisesta Kulttuuriympäristökohteet Muinaisjäännökset Luonnonympäristö Kansallispuisto Geologia Pintavedet Pohjavesivarat Kasvillisuus Monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt Hossan Natura 2000-alue (FI ) Muut merkittävät luontokohteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 19

3 Kaavaselostus 2 (45) Leskinen Timo 6.4 Viranomaisyhteistyö Yleiskaava ja sen perusteet Yleistä Kokonaisrakenne Hossan kyläkeskus- ja majoituspalveluiden vyöhyke Matkailu- ja retkeilypalveluiden vyöhyke Loma-asutusvyöhyke Metsätalousvyöhyke Aluevaraukset ja niiden perustelut Muutokset voimassa olevaan kaavaan Asuin- ja vapaa-ajanrakentaminen Palvelujen ja hallinnon alueet Retkeily- ja ulkoilualueet Liikenne ja infrastruktuuri Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Kaavan vaikutukset Yleistä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset maisemaan Vaikutuksen Hossan Natura-alueeseen Karut kirkasvetiset järvet (3110) Humuspitoiset lammet ja järvet (3160) Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) Lähteet ja lähdesuot (7160) Harjumetsät (9060) ja luonnonmetsät (9010) Puustoiset suot (91D0) Ahma (Gulo gulo) Saukko (Lutra lutra) Johtopäätös... 42

4 Kaavaselostus 3 (45) Leskinen Timo 8.8 Vaikutukset kulttuuriperintöön Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveyteen Toteuttaminen Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suomusalmi, Hossa rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017 (Mikroliitti Oy) Kaavaluonnoksen palaute ja vastine Natura-tarvearvio (, 2018) Kaavakartta Muita suunnitteluun vaikuttaneita selvityksiä: Hossan matkailualueen Master Plan Hossan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma , MH (Luonnos)

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (42) Hossan rantaosayleiskaavan muutos 1 Perus- ja tunnistetiedot Selostus liittyy päivättyyn Hossan rantaosayleiskaavaan. Vuonna 2006 hyväksytty Hossan rantaosayleiskaava päivitetään ja Hossan kyläalueelle osoitetaan lisärakentamista majoitusrakentamiseen ja muuhun matkailua tukevaan toimintaan. Lisäksi vanha yleiskaava kumotaan Hossan kansallispuiston alueelta. Työtä ohjaavat Suomussalmen kunnassa tekninen johtaja Antti Westersund ja maanmittausinsinööri Jarkko Juntunen. Kaavan laadinnasta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Projektipäällikkönä on toiminut DI Timo Leskinen. Suunnittelualue käsittää Hossan rantaosayleiskaava-alueen. Suunnittelualueen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.1 Kaavan tarkoitus Hossan rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteena on päivittää alueella voimassa oleva rantayleiskaava, siten että Hossan kansallispuisto huomioidaan ja sen käyttö turvataan sekä tuetaan. Muutoksella halutaan edistää alueella toimivien ja mahdollisten uusien matkailuyrittäjien toiminnan kehittymisedellytyksiä keskittämällä matkailuun liittyvää rakentamista olemassa olevien palveluiden ja infrastruktuurin läheisyyteen. Kaavamuutoksessa tutkitaan myös Hossan kyläalueen

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (42) maankäyttöä, alueen rakentamisen määrää ja rakentamisen osoittamista Hypäksen ranta-alueelle ja Seipiniemen lakanneelle retkeilyalueelle. Kaavalla tutkitaan mahdollisuutta osoittaa kyläaluetta ympäröiville Metsähallituksen ranta-alueiden uutta omarantaista loma-asutusta voimassa olevan rakennusoikeuden mitoitusperusteiden mukaisesti. 1.2 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaavaprosessi Ajankohta Päätös kaavoitukseen ryhtymisestä ja aluerajauksesta Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen alkaen pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv TÄYDENNETÄÄN KAAVAPROSESSIN AIKANA 2 Suunnittelutilanne 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja ne astuvat voimaan Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - tehokas liikennejärjestelmä - terveellinen ja turvallinen elinympäristö - elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - uudistumiskykyinen energiahuolto 2.2 Maakuntakaava Kainuun maakuntakaava 2020 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Valtioneuvosto vahvisti Kainuun maakuntakaavan Suunnittelualue on luontomatkailun kehittämisaluetta. Alueelle sijoittuu myös luontomatkailun kehittämiskohde sekä virkistys- ja matkailukohde. Hossan kylä ympäristöineen on matkailun vetovoima-aluetta (mv) ja Hossan kylä on merkitty kylämerkinnällä (at). Alueelle sijoittuu pohjavesialueita sekä arvokas harjualue.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (42) Kaava-alueelle on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa Huosiusjarven Hossan arvokas harjualue ge -kaavamerkinnällä. Maakuntakaavassa osoitettuun ge-kaavamerkintään on yhdistetty lähellä olevia muita, kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevia arvokkaita harjualueita. Maakuntakaavassa on osoitettu Perangan-Hossan reitti valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi (RKY 1993). Valtioneuvoston v tekemällä päätöksellä RKY 2009 on korvannut aiemman päätöksen. Tähän uuteen päätökseen ei enää sisälly Perangan-Hossan reittiä. Kainuussa on toteutettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi vuosina lnventoinnissa Hossan eränkäyntimaisema on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maakunnallisesti arvokkaat alueet edustavat maakunnan sisäisiä erityispiirteitä; ne voivat olla harvinaisia tai hyvin säilyneitä kohteita, joissa maakunnan maisemien erityispiirteet tulevat esille. lnventoinnin maa kunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tulevat käsittelyyn parhaillaan tarkistettavana olevassa Kainuun maakunta-kaava 2020:ssa. Maakunnallisesti arvokkailla maisema alueilla ei ole tällä hetkellä voimassa olevan maakuntakaavan statusta ja maa-kuntakaavan oikeusvaikutuksia. Alueella on Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Alueelle on osoitettu myös laaja virkistysalue (V) sekä ohjeellinen ulkoilureitti ja moottorikelkkareitti. Alueelle on myös osoitettu muinaismuistokohteita. Osayleiskaava-alue sijaitsee voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla poronhoitoalueella. Suuri osa osayleiskaavan kaava-alueesta sijaitsee maankuntakaavassa osoitetulla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Molempia aluevarauksia koskevat suunnittelumääräykset ohjaavat alueen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Rantojen käyttöä koskee seuraava yleismääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisema-arvot, vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien välinen tasapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viihtyisyys sekä yleisen virkistyskäytöntarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet. Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu Ympäristöministeriössä Se koskee pääasiassa puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kaupan vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja tuulivoimamaakuntakaavan on hyväksytty (1. valitus KHO:n käsittelyssä). Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan luontoarvoja käsittelevä yleismääräys koskee 1. vaihemaakuntakaavan kaava-aluetta. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa ja Kainuun tuulivoimamaa-kuntakaavassa osoitetut maankäyttövaraukset eivät kohdistu ko. osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen, mutta edellä mainittujen maakuntakaavojen koko maakuntakaava-aluetta koskevat yleismääräykset ohjaavat maankäytön suunnittelua myös osayleiskaava-alueella.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (42) Kuva 2. Ote Kainuun maakuntakaavasta. 2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Hossan rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty Suomussalmen kunnanvaltuustossa Kuva 3. Ote vuonna 2006 hyväksytystä rantaosayleiskaavasta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (42) 2.4 Asemakaava Alueella on yksi voimassa oleva ranta-asemakaava, Haapolammen rantaasemakaava (hyväksytty , muutokset ). 2.5 Rakennusjärjestys Suomussalmen kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty vuonna Muut suunnitelmat ja selvitykset Hossan matkailualueen Master Plan Alkuvuodesta 2015 tehdyssä Hossan matkailualueen Master Plan -hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia yrittäjyyden kehittämiseen alueella, alueen tunnettavuuden lisäämiseen sekä yrittäjien, kunnan ja Metsähallituksen toiminnan koordinointiin. Hossan matkailualueen visioksi hankkeessa muotoiltiin Luonnostaan monipuolinen Hossa Aktiviteetteja ja kulttuurihistoriaa keskellä luontoa, jokaisena vuodenaikana. Visio tähtää alueen vetovoimaisuuden parantamiseen, alueen kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden määrän lisäykseen ja ympärivuotisen matkailutoiminnan kehittymiseen niin aktiviteettien kuin majoituksenkin osalta. Hossan matkailualueen vahvuuksia ovat erämainen ja monipuolinen luonto, kauniit maisemat, monipuoliset aktiviteetit kuten retkeily, melonta, maastopyöräily, marjastus, sienestys ja hiihtäminen. Alueen syrjäinen sijainti voidaan nähdä sekä vahvuutena että heikkoutena. Erityisesti kansainvälisten matkailijoiden osalta syrjäisyys ja hiljaisuus voidaan nähdä houkuttelevina tekijöinä, mutta toisaalta syrjäinen sijainti vaikeuttaa alueen saavutettavuutta. Konkreettisiksi toimenpideehdotuksiksi Master Planissa nostetaan uusien yritysideoiden ja matkailutuotteiden kehittäminen, uusien investointien saaminen alueelle erityisesti majoituspalvelu-tarjonnan parantamiseksi sekä tunnettavuuden kehittämiseen ja markkinointiin panostaminen Kaavatyön yhteydessä tehtävät selvitykset Suunnittelussa tukeudutaan voimassa olevan yleiskaavaan sekä Hossan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten tehtyihin selvityksiin. Suunnittelua varten on laadittu arkeologinen selvitys vuonna Selvityksen on laatinut Mikroliitti Oy. 3 Nykyinen maankäyttö 3.1 Alueen yleiskuvaus Hossa sijaitsee Suomussalmen kunnan pohjoisosassa alle 10 kilometrin päässä Venäjän ja Suomen välisestä rajasta. Alueella on paljon järviä ja lampia ja valtaosa maa-alueista on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella sijaitsevan Hossan kansallispuiston yhteydessä on lisäksi matkailuun liittyvää toimintaa.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (42) 3.2 Väestö 3.3 Rakennuskanta Kaava-alueella asui vuonna 2016 Tilastokeskuksen 1kmx1km väestöruutuaineiston mukaan 34 henkilöä. Väestö keskittyy Hossan kylän alueelle. Alueella on sekä vakituisia asuinrakennuksia että lomarakennuksia. Vakituisia asuinrakennuksia on Hossanjärven itärannalla Niskaselän ja Hossanlahden alueella ja Poikkeusjärven länsiosissa. Loma-asuinrakennuksia sijaitsee samoilla alueilla kuin vakituisia asuinrakennuksia ja lisäksi vapaa-ajanasutusta on Iso Haapolammen länsirannalla. 3.4 Maanomistus ja hallinta Suunnittelualue on suurilta osin Metsähallituksen omistuksessa. Metsähallituksen omistamia ranta-alueita on Iso Nimettömän, Lavajärven ja Joukojärven eteläosissa, Hossanjärven länsiosissa ja Seipiniemessä, Niskaselän eteläosissa, Öllörin pohjoisosassa, Iijärven eteläosassa, Iso Haapolammen lounais- ja itäosissa sekä Hypäksellä. Yksityisen omistuksessa olevat alueet keskittyvät kyläalueelle. Suomussalmen kunnalla on omistuksessaan maa-alueita Hossanniemessä sekä Öllörin rannalla. Kuva 4. Valtion maaomaisuus. 3.5 Elinkeinot ja palvelut Hossan matkailualueen palvelut sijaitsevat suunnittelualueella. Alueella on muun muassa Hossan luontokeskus, leirintä- ja caravan -alue Camping Hossan Lumo,

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (42) jonka yhteydessä toimii kesäisin kauppa, hotelli Hossan lomakeskus, ruokailu-, majoitus- ja ohjelmapalveluja tarjoava The Spirit of Hossa Seipiniemi, ravintolaja porotilavierailuja tarjoava Hossan Poropuisto sekä mökki- ja huoneistomajoitusta tarjoavat Lomamökit Paasovaara, Loma Hossa ja Siirtolan Kelomökit. Kuusamon palvelut ovat noin 70, Taivalkosken 80 ja Suomussalmen 90 kilometrin päässä. 3.6 Tie- ja vesiliikenne Hossantie (tienro. 843) kulkee kaava-alueella etelästä pohjoiseen ja sen keskimääräinen vuorokausiliikenne oli vuonna ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueen eteläpuolella kulkevan Selkoskyläntien (tienro 9190) vuorokausiliikenne oli puolestaan ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 5. Liikennemäärät kaava-alueella ja sen läheisyydessä. 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto Hossan kyläalue on lähes kokonaisuudessaan vesihuollon piirissä. Vesi- ja viemärilinjojen eteläpää sijaitsee Niskakoskella ja pohjoispää Siirtolassa Iso Haapolammen pohjoisrannalla. Vedenottamo sijoittuu Itäkankaantien varrelle Kotilammen koilliskulmaan ja jätevedenpuhdistamo Hossanniemen alueelle. Sähköverkko kattaa Hossan kyläalueen. Hossantietä mukaileva päälinja haarautuu Hossanniemeen, Saarilammelle, Mäntyniemeen ja Matovaaralle. Haapokankaan kohdalta linja haarautuu länteen ja kulkee ranta-alueita mukaillen Lipposenniemeen. Linjan pohjoispää on Iso Haapolammen pohjoisrannalla Siirtolassa.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (42) Kuva 6. Vesi- ja viemäriverkosto kaava-alueella. 4 Kulttuuriympäristö 4.1 Suomussalmen ja Hossan asutuksen muodostumisesta Perimätiedon mukaan Suomussalmen alkuväestö on ollut lappalaista. Erämieskauppias seurueet vilkastuttivat elämää pohjoisilla erämailla 800-luvulta lähtien. Vesireitit ovat olleet merkityksellisiä Suomussalmen esihistoriassa. Vakituinen asutus syntyi Kainuun koillisosiin lukujen vaihteessa. Tiloja perustettiin aluksi vesistöjen varsille, mutta myöhemmin myös muualle. Vuonna 1650 Suomussalmen kantatiloja Hossan alueella olivat Peranka ja Pisto. Saamelaisasutus säilyi Hossassa 1700-luvulle asti ja siitä merkkeinä maastossa ovat muun mu-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (42) assa nuotiopaikat, tervakuopat, peurakuopat sekä vanhat poroaidat ja -tallit, joita on säilynyt alueella hyvin. 4.2 Kulttuuriympäristökohteet Perangan Hossan reitti muodostaa kokonaisuuden, jossa vanhat uittoväylät, uittotuvat, metsäkämpät, peurakuopat ja tervahaudat kertovat alueen entisestä eräkulttuurista. Hossan eräkulttuurimaisemat ovat myös luokiteltu arvokkaiksi perinnemaisemiksi. Suunnittelu alueella sijaitsevat seuraavat kulttuuriympäristökohteet: Hossan kylä, lomakeskus ja leirintäalue ympäristöineen Kyläkeskusta on Hossaan tulijalle päätien merkki. Opastuskeskusrakennus edustaa modernia puuarkkitehtuuria, Karhunkainalon leirintäalue on suunniteltu luonnon ehdoilla ja sitä säästäen ja Huosilammen rannalla on hirsinen suuri laavu. Öllöri, korsun rauniot Toisen maailman sodan ajalta olevat hirsisen korsun rauniot Karhunkainalon leirintäalueen läheisyydessä Öllörin rantatörmällä. 4.3 Muinaisjäännökset Kaava-alueella sijaitsevat seuraavat kiinteät muinaisjäännökset: 1 Suomussalmi Kenttijärvi S, , asuinpaikka, kivikautinen 2 Suomussalmi Kenttijärvi 2, , asuinpaikka, kivikautinen (3 Suomussalmi Nurmiselkä 2, , asuinpaikka, kivikautinen) (4 Suomussalmi Korppilahti N, , asuinpaikka, kivikautinen) (kohteet 3 ja 4 poistettu muinaisjäännösrekisteristä) 5 Suomussalmi Kellarilahti, asuinpaikka, kivikausi/varhaismetallikausi 6 Suomussalmi Hossanniemen kärki, , asuinpaikka, kivikautinen 7 Suomussalmi Hossanniemi, tervahauta, historiallinen 8 Suomussalmi Kotilampi W, tervahauta, historiallinen 9 Suomussalmi Öllöri 1, , pyyntikuoppa, ajoittamaton 10 Suomussalmi Hossa, tervahauta, historiallinen 11 Suomussalmi Kotiniemi, tervahauta, historiallinen 12 Suomussalmi Iikoski, , asuinpaikka, kivikautinen 13 Suomussalmi Saarilampi, tervahauta, historiallinen 14 Suomussalmi Saarivirta, , pyyntikuopat, ajoittamaton 15 Suomussalmi Juurikkalampi tervahauta, historiallinen 16 Suomussalmi Juurilahti, , pyyntikuoppa, ajoittamaton 17 Suomussalmi Iijärvi Hietalahti, , asuinpaikka, kivikautinen 18 Suomussalmi Hietala, , asuinpaikka, kivikautinen 19 Suomussalmi Haapaniemi, , pyyntikuoppa, ajoittamaton 19/1 Alakohde, pyyntikuoppa 20 Suomussalmi Mustalampi W, , pyyntikuoppa, ajoittamaton Yllä olevien lisäksi Muinaisjäännösrekisteriin kuuluvista kohteista kaava-alueella sijaitsevat seuraavat:

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (42) 5 Luonnonympäristö 5.1 Kansallispuisto 30 Hoikkasaari, , asuinpaikka, kivikautinen 31 Hossanlahti E, , asuinpaikka, kivikautinen 32 Hossanlahti 3, , asuinpaikka, kivikautinen 33 Seipiniemi, , asuinpaikka, kivikautinen 35 Jatkonjärvi 1, , asuinpaikka, kivikautinen 36 Jatkonjärvi 2, , asuinpaikka, kivikautinen 37 Turvakkoluoto, , maarakenteet, kuopat, ajoittamaton 38 Nimettömänkoski, , asuinpaikka, kivikautinen 39 Saarenlahti, , tervahauta, historiallinen 40 Lavajärvi S, , asuinpaikat, historiallinen (41 Nimetön lampi, , pyyntikuoppa, ajoittamaton ) (Poistettu muinajäännösrekisteristä) 42 Nurmivaara, , Tervahauta 43 Nurmivaara 2, , Tervahauta Kaava-alueella on kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta: - Luontokeskus, , Öllörin korsun rauniot - Öllöri 2, , vedenalainen kalastuslaite Arkeologista selvitystä täydennetään keväällä Selvityksen tulokset huomioidaan lopullisessa kaavassa. Hossan alue kuuluu pohjoisboreaaliseen Kainuu-Kuusamo -vyöhykkeeseen ja Suomen suoaluejaossa Kainuun aapasuoalueeseen. Alueen luonnonympäristö on pitkälti vesialueiden ja mäntyvaltaisten kankaiden ja harjujen muodostamaa. Alueen keskeisiä luontoarvoja ovat alueen geologia, luonnonmaisema, useat uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit sekä luontodirektiivin luontotyypit. Kolmen vesireitin kohtauspaikkana alueella on paljon virtavesiä. Myös järviä ja lampia on paljon. Jääkauden jäljet näkyvät alueella muun muassa harjumuodostelmien ja suppien muodossa. Rantojensuojeluohjelman (1990) perustana on meri- ja järviluonnon suojelutyöryhmän laatima komiteamietintö (1985:18) ja siihen liittyvä valmisteluaineisto. Rantojen-suojeluohjelmaan kuuluu maan arvokkainta meri- ja järviluontoa ja ohjelman perustavoitteena on säilyttää siihen kuuluvat ranta-alueet luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Rantojensuojelualueille on tarkoitus perustaa luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Alueisiin sisältyvät vesialueet on tarkoitus toteuttaa vesilailla. Yleiskaava-alueella rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat Hossanjärvi, osittain Öllöri ja Hypäs sekä Iikoski ja Huosiusjärvi. Vuonna 1979 perustettu Hossan retkeilyalue lakkasi samalla, kun Hossan kansallispuisto perustettiin osana Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuotta Kansallispuiston yhteydessä toimii luontokeskus. Kansallispuiston luonto on pääasiassa mäntyvaltaista metsää ja soita. Kansallispuiston lajisto on pohjoiselle sijainnille ja Kainuulle tyypillistä. Hossan kansallispuistoa kehitetään esteettömänä luontokohteena.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (42) 5.2 Geologia Hossa sijaitsee alueella, jossa on hyvin vanha ( milj. vuotta) kallioperä, jonka pääkivilajit ovat gneissit ja migmatiitit. Alueen maaperä on harjualueilla lajittunutta hiekkaa ja soraa, moreenia on paikoin. Kaava-alueella sijaitsevat harjut Huosiharju ja Hossanlahdenharju kuuluvat suurempaan harjujaksoon, joka alkaa Ala-Ölkyn eteläpäästä jatkuen kaakkoon. Hossassa on paljon jääkaudella syntyneitä suppia, joiden pohjalla on usein suo, lampi tai järvi. Tällainen suppalampi on muun muassa kaava-alueella sijaitseva 37 metriä syvä Öllöri. 5.3 Pintavedet Kuva 7. Ote maaperäkartasta. Kaava-alueella on maakuntakaavassa arvokkaaksi merkitty harjualue Jysmänkangas-Pahamaailma, jonka alueen käyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon harjunalueen geologiset ominaispiirteet ja maisemalliset arvot. Kaavan muutosalueen vesistöt kuuluvat Oulujoen vesistöalueen Hyrynsalmen reitin latvavesistöihin. Keskeinen järvi on Hossanjärvi ( ), jonka pintaala on 4,0 km². Sen yläpuolinen valuma-alue on järvi mukaan lukien 906 km². Pääosan valuma-alueesta muodostavat Lounajoen (416 km²) ja Iijärven (413 km²) vesistöalueet. Muita isompia järviä ovat Jatkojärvi, Kenttäjärvi, Virtajärvi, Joukojärvi, Nimetön, Pitkä Hailua, Iso-Valkeinen ja Huosiusjärvi. Kaava-alue sijoittuu usealle valuma-alueelle (kuva 8). Järvien ekologinen tila on erinomainen tai hyvä.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (42) 5.4 Pohjavesivarat Kuva 8. Valuma-alueet. Hossan alueella on paljon pohjavesivarantoja ja se on potentiaalinen vedenottoalue. Kaava-alueella sijaitsevat Hossankankaan, Virtajärvenharju-Haukisärkän ja Salakkoharjun pohjavesialueet ovat vedenhankintaan soveltuvia alueita ja Jysmänkangas vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (42) 5.5 Kasvillisuus Kuva 9. Pohjavesialueet kaava-alueella. Suunnittelualueella vallitsevat tuoreen ja kuivahkon kankaan metsät. Myös kuivien kankaiden osuus on huomattava. Lehtomaista kangasta tai lehtoa ei juuri ole. Suot ovat pääsääntöisesti rämeitä. Suunnittelualueen kasvupaikkatyypit ilmenevät kuvasta 10. Alueen puusto on mäntyvaltaista, erikyisesti harjualueilla puusto on lähes yksinomaan mäntyä. Puuston ikä vaihtelee. Varttuneita metsiä on mm. Hossanjärven Nurmiselän länsirannalla, Hossanlahdenharjulla sekä kansallispuiston alueella Iso-Valkeisen-Lounajan alueella ja Huosiharjulla. Nuorempaa puusto on eteenkin Joukojärven etelärannalla. Suunnittelualueen puuston ikä ilmenee kuvasta 11. Hossan kansallispuisto on erityisen tärkeä alue vanhojen karujen mäntyvaltaisten metsien lahottajasienilajiston suojelun kannalta Suomessa. Kansallispuistosta on todettu useita erityisesti suojeltavia kääpälajeja.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (42) Kuva 10. Kasvupaikkatyypit Kuva 11. Puuston ikä.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (42) 5.6 Monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt Hossan Natura 2000-alue (FI ) Hossan Natura alue (FI ), ha, on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SAC -alueena. Kaava-alueeseen kuuluu Hossan Natura alueen itäosa (kuva 12). Suurin osa Natura-alueesta on Hossan kansallispuiston alueella. Kansallispuiston ulkopuolelle on jäänyt Seipiniemi, Hypäksen sekä Huosilammen ranta-alueita ja niiden välinen Haapokangas sekä Hossanjärven Seipiniemeä ympäröivät vesialueet, Huosilampi ja Hypäs. Kuva 12. Hossan Natura alue (FI ) ja Hossan rantaosayleiskaavan muutosalue. Suojelu kohdistuu 16 luontotyyppiin (taulukko 1) ja kahteen luontodirektiivin liitteessä II mainittuun lajiin: ahma (Gulo gulo) ja saukko (Lutra lutra). Ympäristöministeriö on esittänyt Natura 2000-verkoston tietojen täydentämisen yhteydessä lisättäväksi kolme luontotyyppiä. Alueen suojelun toteuttamistavat ovat luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesilaki. Hossan Natura-alueen maapinta-alasta noin puolet on jääkauden loppuvaiheen sulamisvesitoiminnan synnyttämiä harjuja, sora- ja hiekkakenttiä ja suppamaastoa. Alueen keskiosan maisemaa luonnehtivat reunoiltaan jyrkästi kohoavat, teräväharjaiset, osin lampien ja järvien reunustamat tunneliharjut, esim. Huosiharju.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (42) Taulukko 1. Hossan Natura-alueen suojelun perusteina olevat luontotyypit (Tietolomakkeen taulukko 3.1) Lisättäväksi esitetyt luontotyypit on lihavoitu. (* priorisoidut eli ensisijaisen tärkeät luontotyypit). Luontotyyppi Pinta-ala, ha Karut kirkasvetiset järvet (3110) 1990 Humuspitoiset lammet ja järvet (3160) 52 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) 1454 Pikkujoet ja purot (3260) 18 Keidassuot (7110) 8 Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) 23 Lähteet ja lähdesuot (7160) 3 Letot (7230) 3 Aapasuot (7310)* 400 Kasvipeitteiset silikaattikalliot (8220) 7,9 Kallioiden pioneerikasvillisuus (8230) 3 Luonnonmetsät (9010)* 4300 Boreaaliset lehdot (9050) 1 Harjumetsät (9060) 700 Metsäluhdat (91E0)* 11 Puustoiset suot (91D0)* 860 Hossan metsät koostuvat metsänrakenteeltaan ja käyttöhistorialtaan erityyppisistä osista. Kasvupaikkatyypitykseltään ne ovat valtaosin kuivahkoja, paikoin myös kuivia ja jopa jäkäläisiä mäntykankaita. Kuusikkoja on lähinnä vain moreenimailla. Kuusivaltaisia osia on paikoin vaarojen rinteillä ja myös lakialueilla. Tuoreita kankaita on pienialaisesti, samoin lehtomaista kangasta purojen varsilla. Lähinnä aikoinaan avohakattuja kankaita lukuun ottamatta metsät ovat erirakenteisia. Tuoreempia hakkuita (väljennyshakkuita) on tehty mm. Rytikankaan alueella. Alueen metsissä on hyvä ja keskeytymätön mäntylahopuujatkumo, joka näkyy myös lahopuuhun sidonnaisessa lajistossa. Alueelta on löydetty mm. useita uhanalaisia kääväkäslajeja, joista useat ovat Suomessa uhanalaisia ja osa erittäin harvinaisia. Lahopuut painottuvat lahoasteiltaan vaihteleviin mäntykeloihin ja vanhojen hakkuiden yhteydessä maahan jätettyihin järeisiin mäntymaapuihin. Tuoreilla kankailla maapuu on männyn ja mäntykelon ohella koivua ja kuusta, paikoitellen myös haapaa. Metsien edustavuutta kuvastaa luonnonmetsien pinta-ala. Alueen suot ovat edustavia ja hyvin luonnontilaisia. Hossan pinta-alasta runsaat 10 % on soita, enimmäkseen laajuudeltaan vaihtelevia, osin keskiravinteisia, lyhytkortisia ja suursaraisia nevoja ja nevarämeitä. Rinnerämeitä esiintyy mm. Jatkonvaaran ja Honkavaaran ympäristössä. Alueella on myös pienialaisia lettoja. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvat myös lähteet ja lähdesuot, joita esiintyy erityisesti harjujen välittömässä läheisyydessä. Hossan laaja järvialue on edustavimpia yhtenäisiä pienvesialueitamme, joka sisältää erityyppisiä pienehköjä järviä Oulujoen vesistön koillisella vedenjakajaseudulla sekä monipuolisesti puro- ja jokireittejä. Alueen vedet ovat säilyneet luonnontilaisina. Yleensä järvet ovat lievästi humuspitoisia, mutta hyvin tumma-

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (42) vetisiä suolampiakin esiintyy. Harjujaksoihin liittyvät järvet ovat usein erittäin kirkasvetisiä ja karuja (luontotyyppiä karut kirkasvetiset järvet). Kirkkaissa ja luonnontilaisissa järvi- ja puroreiteissä on elinvoimainen saukkokanta. Hossan erämaissa liikkuvat kaikki neljä suurpetoamme ja alue on monen lintudirektiivin liitteen I lajin elinaluetta. Kuvasta 13 ilmenee suojeltavien luontotyyppien sijoittuminen Hossan kansallispuiston ulkopuolella olevalla alueella. Tälle Seipiniemen osa-alueella (Seipiniemi, Hypäs, Öllöri) on muutama puustoinen suo, vaihettumissuot ja rantasuot - kuviota ja alueen lammet ovat humuspitoisia (luontotyyppi humuspitoiset järvet). Seipiniemen pohjoisosalla, Öllörin etelärannalla on harjumetsää. Seipiniemen eteläosalla on kaksi pienialasta luonnonmetsän kuviota sekä vaihettumis- ja rantasuon pohjoispuolella lähde ja puro. Seipiniemen osa-alueella metsät ovat varsin nuoria ja varttuvia, eivätkä ole luonteeltaan luonnontilaisia. Kuva 13. Suojeltavien luontotyyppien sijoittuminen Hossan kansallispuiston ulkopuolella olevalla alueella (MH Hossan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnos) Muut merkittävät luontokohteet Aiemman, vuonna 2006 hyväksytyn, Hossan rantaosayleiskaavaa varten tehdyn Hossan yleissuunnittelu- ja kaava-alueiden luontoselvityksen perusteella kaavaalueella sijaitsee neljä tärkeää elinympäristöä. Pienvesien välittömät lähiympäristöt (alueet 1 ja 2 kuvassa D) ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ), minkä vuoksi niiden ominaispiirteitä täytyy

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (42) vaalia. Myös alueella olevat rehevät puronvarret, lähde ja järven luhtainen rantasuo (alueet 3 ja 5) kuuluvat metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Kuva 14. Ote vuoden 2006 luontoselvityksestä. Punaisilla nuolilla merkityt kohteet sijaitsevat suunnittelualueella. Lisäksi yksityismailla olevia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ) on Hossanlahdenharjun itäpuolella kahden nimettömän lammen rannallasekä Hampunlammen rannalla. Samoin yksi kohde on Myllylampien eteläpuolella harjurinteellä. 6 Osallistuminen ja yhteistyö 6.1 Osalliset Maanomistajat, asukkaat Viranomaiset Kunnan hallintokunnat - kaava-alueen ja lähialueen asukkaat ja loma-asukkaat - kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat - Kainuun ELY-keskus - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Kainuun liitto - Kainuun museo - Metsähallitus - Kainuun pelastuslaitos - Metsäkeskus Kainuu - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (42) - tekninen toimi - virkistystoimi - elinkeinotoimi Muut yhteisöt - Kalastusalue/osakaskunta - Alueen kylätoimikunta - Hossa-Irni paliskunta - Ylä-Kainuun luonto ry 6.2 Vireilletulo Suomussalmen kunnanhallitus päätti käynnistää Hossan rantaosayleiskaavan tarkistamisen. Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa. 6.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle Suomussalmen kunnanhallituksen päätöksellä Alueen yrittäjille pidettiin infotilaisuus Kaikille avoin infotilaisuus pidettiin osallisille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen kunnan kotisivuilla. Alustava kaavaluonnos on ollut nähtävillä kunnan kotisivuilla syksystä 2017 lähtien. Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta saatiin nähtävillä oloaikana 8 muistutusta, joista 2 koski samaa asiaa. Tämä lisäksi yksi mielipide tuli nähtävillä oloajan jälkeen. Muistutusten johdosta ulkoilureittin sijaintia on tarkennettu, RA-1 rakennuspaikan rakennusoikeutta on nostettu 80 => 120 mk-m², Öllörin rannassa olevan RM-1 alueen rajausta on laajennettu, Iso-Haapolammelta on poistettu kolme rakennuspaikkaa ja Niskaselän rannalle on osoitettu RM-2 alue. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Kaavaehdotus nähtävillä pp.kk pp.kk.vvvv. 6.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Hossassa. Työneuvottelu pidettiin Luonnoksen jälkeinen työneuvottelu käytiin Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta, Kainuun liitolta, Kainuun Museolta, Metsähallitukselta sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:ltä ja Ylä-Kainuun luonto ry:ltä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (42) Lausuntojen perusteella kaavaluonnosta on muutettu mm. siten, että Hypäksen rannalta on poistettu 3 rakennuspaikkaa, Hossanjärven rannalla on kaksi rakennuspaikka siirretty toisen paikkaan, SM-kohteita on lisätty sekä poistettu, SMkaavamääräystä on muokattu, kevyenliikenteen yhteysmerkintä täydennetty, kaavan yleismääräyksiä on muokattu sekä kaavaselostusta täydennetty ja korjattu. Kaavaselostusta on korjattu sekä täydennetty sekä laadittu erillinen Naturatarvearvio. Viranomaisneuvottelun 6.4. perusteella kaavan on tehty seuraavia tarkennuksia: Seipiniemen eteläosan uudet RM-alueen sekä Hypäksen eteläosassa olevat RMalueiden määräystä on muutettu siten, että rakentaminen tulee tapahtua vähintään 50 m päässä rannasta. Yleismääräystä metsien käsittelystä on tarkennettu. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotusvaiheessa. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 7 Yleiskaava ja sen perusteet 7.1 Yleistä 7.2 Kokonaisrakenne Yleiskaavan päivityksen tavoitteena on tukea Hossan kansallispuiston käyttöä sekä turvata kasvavan matkailijamäärän majoitustarpeet. Luontokeskuksen kävijämäärä on vuoden 2017 aikana yli kaksinkertaistunut verrattuna edelliseen vuoteen. Kesällä 2017 majoituskapasiteetista on ollut pula, joten keskeisin yleiskaavan tavoite on mahdollistaa kyläalueelle uusien majoitustilojen rakentaminen olevan vesihuollon piiriin. Normaalien omarantaisten loma-asuntojen lukumäärän perusteena olevia mitoitusperusteita ei ole muutettu. Matkailuelinkeinon tukemiseksi ja kehittämiseksi Hossan kyläalueelle osoitetaan vain majoitusrakentamiseen ja muuhun matkailua tukevaan toimintaan lisärakentamista. Aivan keskeiselle kyläalueelle on keskitetty matkailupalveluidenrakentamista. Lisärakentaminen näillä alueilla vaatii tarkempaa suunnittelua, kun rakentamisen määrä nousee suureksi. Vähäisempi lisärakentaminen voi tapahtua yleiskaavan perusteella. Hossan kansallispuiston alueen maakäyttöä ja siellä sallittua toimintaa ohjaa laki, joten yleiskaava kumotaan kansallispuiston alueelta. Yleiskaavaratkaisun keskeisenä perusteena on voimassa olevan yleiskaavan ja Hossan master planin toiminnallisten tavoitteiden tukeminen sekä Hossan kansallispuiston vierailijoiden tarpeiden huomioiminen ja välillisesti kansallispuiston käytön tukeminen.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (42) Hossan nykyrakenne paikalliset ominaispiirteet ja maankäytölliset mahdollisuudet huomioiden on toiminut yleiskaavaratkaisujen perusteina. Tavoitteita ja lähtökohdat ilmenevät oheisesta kuvasta 14. Yleiskaavaratkaisu korostaa seuraavia eriluonteisia kokonaisuuksia / toimintoja: Hossan keskeisin kyläkeskusvyöhyke (AT) luontokeskuksen ja lomakeskuksen välillä rakennetun kunnallistekniikan lähettyvillä (punainen rajaus kuvassa x) Seipiniemen alue (osa vanhaa retkeilyaluetta) (tummanvihreä rajaus) Kyläkeskusta reunustavat loma-asuntopainotteiset haja-asutusluonteiset ranta-alueet (oranssi katkoviiva) Laajat Metsähallituksen metsätalousalueiden rantarakennuspaikkojen sijoittelu (oranssi viiva) Kansallispuisto (vaalean vihreä rajaus ja rasteri) Hossan alueen toiminnallisten ja ympäristöllisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja näiden tukeminen kullekin osa-alueelle parhaiten soveltuvin maankäytöllisin aluevarauksin edesauttaa suunnittelualueen kehittämistä kokonaisuutena. Maankäytölliset ratkaisut on suunniteltu huomioiden kunkin osakokonaisuuden erityispiirteet. Tavoitteena yksilöidyillä kaavamerkinnöillä ja -aluevarauksilla on sovittaa rakennusoikeuden määrä ja sen sijoittuminen olevaan paikalliseen ympäristöön. Rakentamisen sijoittumisperusteet ja rakennusoikeudet ovat erilaisia riippuen ympäristöstä ja rakennusten käyttötarkoituksesta. Rantavyöhykkeellä rakentamista ohjataan mm. seuraavasti; mitä suurempi rakennusmassa niin sitä kauemmaksi rantaviivasta sen tulee sijoittua. Rakentamista ohjaten pyritään kunkin osa-alueen maisema- ja luontoarvojen turvaamiseen ja ominaispiirteiden voimistamiseen. Uusien rakentamisalueiden sijoittamisessa on pyritty huomioimaan maisemasta, luonnosta, perinteisestä kulttuurista ja rakentamisesta koostuvat elementit ja tähdätty kokonaisrakennetta eheyttäviin maankäyttöratkaisuihin.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (42) Kuva 15. Hossan rantaosayleiskaavan maankäytön lähtökohdat ja tavoitteet Hossan kyläkeskus- ja majoituspalveluiden vyöhyke Vyöhyke käsittää keskeisen kyläalueen ja sen välittömän läheisyyden. Alueelle sijoittuvat Hossan matkailupalvelut. Alue on palveluiden suhteen kaksinapainen, pohjoisessa on luontokeskus ja etelässä Hossan lomakeskus ja leirintäalue (Hossan Lumo). Alue on lähes kokonaisuudessaan vesihuollon piirissä. Luontokeskuksen läheisyyteen, Hypäksen eteläosaan ja Öllörin rantaan on osoitettu pääsääntöisesti melko laajat matkailupalveluiden (RM-1) alueet, joiden rakentaminen tulee tapahtua ranta-asemakaavan perusteella. Ratkaisussa on varauduttu siihen, että leirintäalue voidaan siirtää tarvittaessa Jatkonsalmentien pohjoispuolelle. Hossanniemen ja Hossan lomakeskuksen yhteyteen on osoitettu myös laajat matkailupalveluiden alueet alueen kehittämisen turvaamiseksi. Tämän lisäksi on maanomistajien aloitteesta osoitettu pienialaisempia matkailupalveluiden alueita (RM-2). Alueita on osoitettu Hypäksen pohjoisosaan, Poikkeusjärven pohjoispuolelle Iso-Hossantien varteen, Öllörin eteläpäähän ja Niskaselän rantaan. RM-2 alueille rakentaminen voi tapahtua yleiskaavan perusteella. Lohkottavia omarantaisia rakennuspaikkojen alueelle ei kuitenkaan voi muodostaa.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (42) Matkailu- ja retkeilypalveluiden vyöhyke Alue käsittää Seipiniemen alueen sekä Öllörin ja Hossanjärven välisen Hossanlahdenharjun. Seipiniemi on kokonaisuudessaan Metsähallituksen omistuksessa. Hossanlahdenharjun alue on yksityisomistuksessa. Hossanlahdenharjun alueelle ei ole osoitettu uutta maankäyttöä. Alue on osoitettu MU-alueeksi. Seipiniemeen on osoitettu kaksi RM-1 aluetta, joille on toivottu sijoittuvan esim. retkeilyyn liittyviä ohjelmapalveluyrityksiä ja niiden tarvitsemaa majoitustilaa. Alueelle ei ole tarkoitus tuoda yksittäisiä omarantaisia rakennuspaikkoja Loma-asutusvyöhyke Loma-asutusvyöhyke käsittää Hossan kyläalueen ympärillä olevat alueet. Tälle alueelle kohdistuvat muutokset sijoittuvat Metsähallituksen maille, jonne on osoitettu uutta omarantaista rakentamista. Rakentamista on osoitettu Hypäkselle, Iso-Haapojärvelle sekä Hossanjärvelle. Muita rakentamiseen liittyviä muutoksia alueeseen ei kohdistu Metsätalousvyöhyke Loma-asutusvyöhykkeen ulkopuoleisilla alueilla mitoitusperusteet säilyvät entisellään. Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa Metsähallituksen kaikkea rakennusoikeutta ei ole osoitettu. Metsähallituksella on kaava-alueella rantaviivaa 56,5 km. Luvussa ei ole mukana kansallispuiston alueella tai suojelualueilla olevia rantaalueita. Muunnettu rantaviivaa kaava-alueella on keskimäärin 50 % todellisesta rantaviivasta. Kun mitoituslukuna käytettään voimassa olevan yleiskaavan mitoituslukua 4, muodostuu Metsähallituksen rakennusoikeudeksi (4 x 28,25) 113 rakennuspaikkaa. Kaavaluonnoksessa metsähallitukselle on osoitettu yhteensä 70 rakennuspaikkaa. Osoittamattomia rakennuspaikkoja jää 43 kpl. Jos lasketaan, että yksi omarantainen rakennuspaikka vastaa 3 yhteisrantaista rakennuspaikkaa, vastaa 43 rakennuspaikkaa, eli k-m² (= 43 x 3 x 230k-m²), kun yhden lomarakennuspaikan rakennusoikeus on 230 k-m². 7.3 Aluevaraukset ja niiden perustelut Muutokset voimassa olevaan kaavaan Merkittävimmät muutoksen suhteessa voimassa olevaan kaavan. - Kaava-alue on supistunut huomattavasti, koska Hossan kansallispuiston alueelta kaava kumotaan. - Seipiniemen ja Hypäksen ympäristön retkeilyalue on muutettu MU-alueeksi ja alueella on osoitettu uusi matkailupalveluiden alueilta.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (42) - Uusia lomarakennuspaikkoja on osoitettu Nimettömien rannoille, Hossan järven länsirannalle ja Iso Haapolammelle. - Osoitettu uusi RM-alueita luontokeskuksen läheisyyteen sekä kyläalueelle. - Rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta on nostettu. - Päivitetty kaavaratkaisua arkeologisen kohteiden osalta Asuin- ja vapaa-ajanrakentaminen Erillispientalojen alue Alue on tarkoitettu erillispientalojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 300 k-m2 suuruisen yhden tai kahden huoneiston asuinrakennuksen lisäksi yhden erillisen saunan ja tarvittavia pienimuotoisia talous- ja tuotantorakennuksia siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 400 k-m2. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. rakennuspaikan pinta-alan tulee olla kyläkeskusalueella (at) vähintään 2000 m2 ja kyläkeskuksen ulkopuolisilla alueilla vähintään 3000 m2. Alueella olevat asuinrakennuspaikat on osoitettu AO-merkinnällä voimassa olevan kaavan mukaisesti. Merkinnällä osoitetut alueet sijaitsevat pääosin Hossan kyläkeskuksen läheisyydessä Hossantien varressa. Pientalovaltainen asuntoalue Merkinnällä on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti alue Hossan hotellin vieressä Hossantien varrella. Maatilojen talouskeskusten alue Alue varataan maatilojen talouskeskuksille. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja (kuten matkailua) palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi asuinrakennusta. Merkinällä on osoitettu Poikkeusjärven rannalla Iso-Hossantien varrella, Iso Haapolammen pohjoisrannalla Siirtolantien varrella ja Joukojärven itärannalla sijaitsevat maatilat. Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennus-

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (42) paikalle saa rakentaa yhden enintään 170 k-m2:n suuruisen lomaasunnon, enintään 30 k-m2 saunan sekä tarpeellisia talousrakennuksia siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 230 k-m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Merkinnällä on osoitettu lomarakennuspaikat, joita on voimassa olevan kaavan mukaisesti Kallioniemessä, Hossanniemessä, Nurmisaaressa, Kotilammen ja Saarilammen rannoilla, Öllörin itärannalla sekä Poikkeusjärven rannoilla. Lisäksi 4 rakennuspaikkaa on siirretty Kannelsalmen rannalta Saunaniemen itärannalle. Uusia lomarakennuspaikkoja on osoitettu Metsähallituksen maille Hossanjärven länsirannalle, Iso- ja Pikku-Nimettömän etelärannoille sekä Iso Haapolammen itärannalle. Uusia omarantaisia rakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 22 kpl. Iso Haapolammen rakennuspaikkoja ei voi toteuttaa ennen kuin alueella voimassa oleva ranta-asemakaava on kumottu rakennuspaikkojen alueelta. Maisemallisesti aralle alueelle sijoittuva loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeellisia talousrakennuksia siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 120 k-m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Merkinnällä on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti Hossanlahden saarissa olevat ja niemessä olevat kolme rakennuspaikkaa. Matkailupalvelujen alue Merkinnällä on voimassa olevan kaavan mukainen RM-alue Kotilammen rannalle. Alueen voi toteuttaa myös vaihtoehtoisesti RA-alueena. Matkailupalvelujen alue Ennen merkittävää lisärakentamista, joka ei saa ylittää 10 % käytetystä rakennusoikeudesta, alueelle tulee laatia rantaasemakaava. Ennestään rakentamattomilla alueilla saa rakentaa kokonaisvaltaisen maankäyttösuunnitelman perusteella korkeintaan 500 k-m 2 ilman ranta-asemakaavaa. Majoitusrakennukset tulee sijoittaa vähintään 40 m päähän keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Alue tulee liittää vesi- ja viemäriverkostoon ja alueen hulevedet tulee imeyttää maaperään. Merkinnällä on osoitettu voimassa olevaan kaavan verrattuna aiempaa laajempia alueita Hossanniemessä ja Öllörin itärannalla sekä Seipiniemeen. Aluevarauksilla

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (42) pyritään turvaamaan Hossan matkailualueen kehitystä. Alueiden rakentaminen tulee tapahtua pääsääntöisesti ranta-asemakaavan perusteella. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa pienimuotoisesti ennen ranta-asemakaavan laadintaa. Tällöin alueelle tulee laatia kokonaisvaltainen maankäytönsuunnitelma, josta selviää koko alueen tulevan maankäyttö. Matkailupalvelujen alue Alueelle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia majoitusrakennuksia. Aluetta ei saa muodostaa erillisiä lomarakennuspaikkoja. Alueelle tulee laatia ennen rakentamista maankäyttösuunnitelma. Alue tulee liittää viemäriverkostoon. Merkinnällä on osoitettu matkailutoimintaa tukemaan ne alueet, jossa on jo vuokramökkitoimintaa tai maanomistajat ovat esittäneet uusia alueita vuokramökkien rakentamiseen. Merkinnällä on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti matkailupalveluiden alueet Niskaselän itärannalla ja Hossanlahdella. Uusia alueita on osoitettu Niskaselän itärannalle, Öllörin kaakkoispuolelle Hossantien ja järven väliselle alueelle, Poikkeusjärven pohjoisrannalle Rasinsalmen lähistölle sekä Hypäksen pohjoisrannalle. RM-2-alueille rakentaminen voi tapahtua yleiskaavan perusteella. Yleiskaavassa osoitettua rakennusoikeutta tai lomamökkien enimmäismäärää ei saa ylittää. Omarantaisia rakennuspaikkoja ei saa alueille muodostaa ja kaikki alueet tulee liittää viemä- ja vesijohtoverkostoon. Matkailupalvelujen alue / leirintäalue Ennen merkittävää lisärakentamista, joka ei saa ylittää 10 % käytetystä rakennusoikeudesta, alueelle tulee laatia rantaasemakaava. Majoitusrakennukset tulee sijoittaa vähintään 40 m päähän keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Alue tulee liittää vesi ja viemäriverkostoon ja alueen hulevedet tulee imeyttää maaperään. Merkinnällä on osoitettu Hossanniemessä mökki- ja leirintäaluemajoitusyritys Camping Hossan Lumon alueet. Aluetta on laajennettu voimassa olevasta kaavasta yrityksen kehittämisen tukemiseksi. Matkailupalvelujen alue Ennen merkittävää lisärakentamista, joka ei saa ylittää 10 % käytetystä rakennusoikeudesta, alueelle tulee laatia rantaasemakaava. Ennestään rakentamattomilla alueilla saa rakentaa

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (42) kokonaisvaltaisen maankäyttösuunnitelman perusteella korkeintaan 500 k-m 2 ilman ranta-asemakaavaa. Rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 50 m päähän keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Alue tulee liittää vesi- ja viemäriverkostoon ja alueen hulevedet tulee imeyttää maaperään. Uusia alueita on osoitettu Metsähallituksen maille Seipiniemeen sekä Hypäksen etelä- ja itärannalle rannalle Luontokeskuksen läheisyyteen. Alueet sijoittuvat rantojensuojeluohjelman alueelle, jonka johdosta rakentaminen tulee tapahtua vähintään 50 m päähän rantaviivasta. Leirintäalue Uusi leirintäaluemerkintä on osoitettu Haapokankaalle Luontokeskuksen läheisyyteen Jatkonsalmentien pohjoispuolelle. Ratkaisussa on varauduttu siihen, että leirintäalue voidaan siirtää tarvittaessa Jatkonsalmentien pohjoispuolelle. Kyläkeskusvyöhyke Osayleiskaavassa on osoitettu nykyistä kylärakennetta täydentävää rakentamista. mm. yksittäiset asuinrakennuspaikat on merkitty kaavakartalle. Osayleiskaavassa esitetty ratkaisu voidaan huomioida yhtenä rakennuslupa- / suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Kyläkeskusalueen rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen sisäisen vesihuollon (vedenotto, jätevesien käsittely) järjestämiseen. Tavoitteena on kyläkeskusvyöhykkeen kattava vesijohto- ja jätevesiviemäriverkosto. Hossan kyläalue Hossantien molemmin puolin luontokeskukselta Joutenkariin on osoitettu kyläkeskusvyöhyke-merkinnällä. Alue, jolle on laadittu ranta-asemakaava Merkinnällä on osoitettu Haapolammen ranta-asemakaavan alue. Alueelle on osoitettu uutta rakentamista siirtämällä rakennusoikeutta Metsähallituksen muilta alueita. Näitä rakennuspaikkoja ei voi toteuttaa ennen kuin ranta-asemakaava on osittain kumottu tai laadittu ranta-asemakaavan muutos.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (42) Palvelujen ja hallinnon alueet Palvelujen ja hallinnon alue Merkinnällä on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti alueet Hossantien molemmin puolin Kotilammen luoteispuolella sekä Luontokeskuksen alue Öllörin pohjoisrannalla Retkeily- ja ulkoilualueet Uimaranta-alue Merkinnällä on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti uimaranta-alue Hossanlahdelle Hossantien varrelle. Retkeily ja ulkoilualue Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n perusteella määrätään, että alueelle saa sijoittaa vain retkeilyä ja muuta yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueen maisemakuvan ja ympäristöarvojen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueita Hossanniemessä sekä kansallispuiston vieressä lähellä Luontokeskusta on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueiksi. Suurin osa voimassa olevan kaavan retkeilyalueista on jäänyt Hossan kansallispuiston alueelle. Seipiniemen alue on muutettu MU-alueelle. Ohjeellinen ulkoilureitti Merkinnällä on osoitettu ohjeelliset ulkoilureitit Hossanlahdenharjulla, Seipiniemessä, Haapokankaalla, Iso Haapolammen ja Hypäksen välisellä alueella sekä Hossanniemen ja Joutenkarin välisellä alueella. Melontareitti Merkinnällä on osoitettu nykyisen tilanteen ja voimassa olevan kaavan mukaisesti melontareitti Vääräkoskelta kaava-alueen eteläreunalta Hossanjärveä pitkin Jatkonjärvelle ja siitä edelleen kaava-alueen luonteisreunalle Lavajärvelle.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (42) Liikenne ja infrastruktuuri Huoltoasema-alue Hossanniemen alueelle on osoitettu LH-varaus kylmäasemaa varten. Varaus on kunnan omistamalla maa-alueella. Yleinen pysäköintialue Hossantien varteen kaava-alueen pohjoisreunaan on osoitettu LP-alue voimassa olevan kaavan mukaisesti. Vesiliikenteen alue Alue on tarkoitettu venevalkamaa, venesatamaa ja vesiliikenteen tarvitsemia palveluja ja rakenteita varten. Merkinnällä on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti vesiliikenteen alueet Hossan poropuiston vieressä Poikkeusjärven etelärannalla, Niskaselän itärannalla sekä Joukojärven etelärannalla. Yhdyskuntateknisen huollon alue Vedenottamo Kotilammen pohjoisrannalla on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi voimassa olevan kaavan mukaisesti. Lisäksi merkinnällä on osoitettu jätevedenpuhdistamon alue Hossanniemessä. Seututie Kaava-alueella kulkeva Hossantie on osoitettu karttaan seututienä. Yhdystie Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen yhdystiet. Pääsytie Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen merkittävimmät pääsytiet.