LAKI PUOLUSTUSVOIMISTA

Transkriptio

1 1 (13) LAKI PUOLUSTUSVOIMISTA TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOIMIVUUS LAUSUNTOYHTEENVETO

2 2 (13) 1. Johdanto Lausunnonantajat Yleistä Muiden viranomaisten tukeminen Sotilaallisten voimakeinojen käyttö Kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus Vartio- ja päivystystehtävää suorittavien virkamiesten toimivaltuudet Puolustusvoimien organisaatio ja hallinto Virkamiehen siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään Sotilaan perustaidot ja kunto Ammattisotilaan määräaikainen virantoimituksesta erottaminen...13

3 3 (13) 1. Johdanto Uusi puolustusvoimista annettu laki (551/2007) on tullut voimaan Voimaantulon jälkeen on tarpeen seurata lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Puolustusministeriö asetti hankkeen, jonka tehtävänä on selvittää, miten puolustusvoimista annetun lain täytäntöönpano on lähtenyt käyntiin ja onko täytäntöönpanossa ilmennyt seikkoja, jotka edellyttäisivät lainmuutoksia. Hankkeen tavoitteena on uuden lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten seuranta sekä tarvittavien muutosehdotusten tekeminen. Tavoitteena on valmistella hanke yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Samassa yhteydessä kerätään tietoa myös valmistelun kehittämistarpeista. Asevelvollisuuslain, puolustusvoimista annetun lain ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain täytäntöönpanoon ja toimivuuteen liittyvistä kysymyksistä järjestettiin puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpin johdolla yhteinen kuulemistilaisuus sidosryhmille. Puolustusministeriö pyysi lausuntoa puolustusvoimista annetun lain ja sen nojalla annettujen asetusten täytäntöönpanosta ja toimivuudesta sekä esittämään säädöksiin mahdollisia muutosehdotuksia. Lausunnoissa pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin säännöksiin: - kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus (14 ) - vartio- ja päivystystehtävää suorittavien virkamiesten uudet toimivaltuudet (18-22 ), miten toimivaltuuksia koskevia säännöksiä on sovellettu ja miten toimivaltuuksien käyttämiseen oikeutettujen virkamiesten koulutus on järjestetty (18 ja oleskelu- ja vierailuluvista, kieltotauluista, vartio- ja päivystystehtävää suorittavan virkamiehen koulutuksesta sekä ammattisotilaan perustaidoista ja kunnosta annettu puolustusministeriön asetus 1253/2007) - puolustusvoimien uuden organisaation toimivuus (3 luku), esimerkiksi aluetoimistot - henkilöstöä koskevat säännökset (4 luku), esimerkiksi sotilaan perustaitoja ja kuntoa koskeva 43 ja ammattisotilaan määräaikainen virantoimituksesta erottaminen (48 ). Lausunnonantajia pyydettiin harkintansa mukaan hankkimaan lausunnon myös toimialaltaan. Lausunto pyydettiin toimittamaan puolustusministeriöön viimeistään perjantaina

4 4 (13) 2. Lausunnonantajat Lausunnon antoivat: tasavallan presidentin kanslia (ei lausu) valtioneuvoston kanslia sisäasiainministeriö (sekä poliisiosasto Oulun lääninhallitus) valtiovarainministeriö opetusministeriö (ei huomauttamista) liikenne- ja viestintäministeriö työ- ja elinkeinoministeriö sosiaali- ja terveysministeriö ympäristöministeriö (ei huomautettavaa) puolustusministeriön resurssipoliittinen osasto oikeuskanslerinvirasto (ei lausuttavaa) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Rajavartiolaitoksen esikunta Pääesikunta tasa-arvoasiainneuvottelukunta TANE Elinkeinoelämän keskusliitto EK (ei lausuttavaa) STTK (ei lausuttavaa) Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry (ei huomautettavaa) Sininen Reservi (ei lausuttavaa) Suomen Rauhanturvaajaliitto ry (ei kommentoitavaa) Suomen Reserviupseeriliitto ry Suomen Punainen Risti Aliupseeriliitto ry Upseeriliitto ry Lausuntoa eivät antaneet: ulkoasiainministeriö oikeusministeriö maa- ja metsätalousministeriö puolustusministeriö, puolustuspoliittinen osasto Tietosuojavaltuutetun toimisto Valtakunnansyyttäjänvirasto maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö Akava SAK Maanpuolustuskoulutuksen Tuki ry Suomen Meripelastusseura Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry

5 5 (13) Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys Suomen Rauhanpuolustajat ry Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto ry Päällystöliitto ry Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto ry 3. Yleistä Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Tarkastusten tai kantelujen käsittelyn yhteydessä ei ole tullut esiin kysymyksiä, jotka koskisivat lausuntopyynnössä mainittuja seikkoja, kuten puolustusvoimien uuden organisaation toimivuutta tai henkilöstöä koskevia säännöksiä. Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston kanslia pitää periaatteellisesti hyvänä toimintatapana uuden lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten aktiivista arviointia. Lyhyellä aikajänteellä toimivuuden ja vaikutusten arviointi on kuitenkin hankalaa. Jos uuden lainsäädännön osalta on jo nyt ilmennyt muutostarpeita, tulee jatkossa panostaa valmisteluvaiheen vaikutusarviointeihin. Valtiovarainministeriö: Puolustusvoimista annettu laki ja siihen liittyvä lainsäädäntö on ollut voimassa lähes vuoden. Lyhyestä voimassaoloajasta johtuen yksityiskohtaisiin johtopäätöksiin ei ole vielä perusteita. Valtiovarainministeriö katsoo, että puolustusvoimia koskevaa lakia arvioitaessa tulee ottaa huomioon Aluehallinnon uudistamishankkeessa tehtävät rakenteelliset ratkaisut. Myös kaksiportaisen aluehallinnon tarkoituksenmukaisuutta tulee vielä arvioida. Liikenne- ja viestintäministeriö: Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole erityistä huomautettavaa kyseisen lain täytäntöönpanoon tai toimivuuteen liittyen. Ministeriö ei ole havainnut omaan toimialaansa liittyen sellaisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät kyseisiin säädöksiin tehtäviä muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö: Muun ohella on tarkoituksenmukaista seurata myös henkilöstöä koskevien uusien säännösten toteutumista ja niiden vaikutuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriö pitää puolustusvoimista annetun lain ja sen nojalla annettujen asetusten toimeenpanoa onnistuneena. Sisäasiainministeriö/Poliisiosasto/Oulun lääninhallitus: Poliisin lääninjohto toteaa puolustusvoimista annetun lain olevan poliisin näkökulmasta hyvin säädetty. Puolustusministeriö, resurssipoliittinen osasto: Lain täytäntöönpanosta ja toimivuudesta vuoden ajalta ei pääosin ole huomautettavaa. Ainoastaan hankinta/hankeasioiden prosessissa on havaittavissa uutta monimutkaistumista ja hitautta puolustusvoimien ja puolustusministeriön välillä. Koska tämä kokemus toisaalta perustuu vain vajaan vuoden voimassa olleeseen lainsäädäntöön, voitaneen lopullinen arvio uuden lainsäädännön vaikutuksista hankinta-asioiden prosessiin tehdä vasta myöhemmin.

6 6 (13) Pääesikunta: Uudistusten toteutumisesta koottujen kokemusten perusteella uusi hallintorakenne ja puolustusvoimista annettu laki ovat toimineet varsin hyvin eikä laajempia muutostarpeita ole tullut esiin. Suomen Reserviupseeriliitto: Laki puolustusvoimista on kokonaisuudessaan selkeä ja onnistunut. Hyvänä esimerkkinä tästä on puolustusvoimien tehtävien selkeä ja ymmärrettävä esittäminen (lain 2. pykälä). Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE: Kaiken kaikkiaan maanpuolustusta koskevan lainsäädännön viimeaikaiset muutokset (mm. laki puolustusvoimista) edellyttävät kokonaisvaltaista sukupuolivaikutusten arviointia. 4. Muiden viranomaisten tukeminen Sisäasiainministeriö: Pelastustoimen osalta ministeriö pitää puolustusvoimista annetun lain sääntelyä puolustusvoimien osallistumisesta pelastustoimintaan onnistuneena ja sääntelyllä turvataan asianmukaisesti pelastustoimen resurssitarpeita erityisesti suuremmissa onnettomuustilanteissa. Poliisitoimen osalta sisäasiainministeriö viittaa oheiseen ministeriön poliisiosaston lausuntoon (ks. jäljempänä). Poliisiosaston lausunnon mukaisesti puolustusvoimista annetun lain 2 :n 1 momentin 2 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi puolustusvoimien osallistuminen vaarassa olevan ja kadonneen henkilön etsintään. Vaarassa olevan ja kadonneen henkilön etsintä kuuluu poliisin tehtäviin ja siitä säädetään poliisilain (493/1995) 15 :ssä. Sisäasiainministeriön poliisiosasto/oulun lääninhallitus: Lain 2 :n 1 momentin 2 kohdassa säännellään puolustusvoimien antamasta tuesta muille viranomaisille, johon kuuluu b kohdan mukaan pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja. Käytännössä poliisin tarvitsema pelastusapu on yleensä kadonneen henkilön etsintätoimintaa, joka olisi terminä soveltuvampi poliisin näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on ollut yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa hyviä kokemuksia liittyen puolustusvoimista annetun lain 2 :n soveltamiseen. Säädöstasolla yhteistyö puolustusvoimien ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kanssa virka-apukysymyksissä sen sijaan ei ole selkeää. Asiaa ei ole käsitelty myöskään lakien ja asetusten perusteluissa. Pykäliä tiukasti tulkiten puolustusvoimien virka-apu sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalle ei olisi mahdollista. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että puolustusvoimista annetun lain 2 muutetaan siten, että puolustusvoimat voi yksiselitteisesti antaa virka-apua myös sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalle. Ministeriö esittää myös, että luodaan joustavat käytännöt sille, että hallinnonala voi saada virka-apua nopeasti sitä suoraan puolustusvoimilta pyytämällä. Rajavartiolaitoksen esikunta: Puolustusvoimien virka-avun antamiseen Rajavartiolaitokselle on sovittu tarvittavat käytänteet yhteistoimintasopimuksissa.

7 7 (13) Suomen Punainen Risti: Puolustusvoimista annetun lain mukaan puolustusvoimat voi osallistua pelastustoimiin luonnonkatastrofitilanteissa. Suomen Punainen Risti esittää, että puolustusvoimien roolia ja toimintaperiaatteita suunniteltaessa otettaisiin huomioon kansainväliset pelastusalan ohjesäännöt (International Disaster Response Laws and Regulations IDRL), jotka hyväksyttiin marraskuussa 2007 päätöslauselmalla Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisessä konferenssissa. 5. Sotilaallisten voimakeinojen käyttö Suomen Punainen Risti: Lain 4 :n tehokas toimeenpano edellyttää käytännön toimia, joilla varmistetaan, että puolustusvoimien henkilökunta, asevelvolliset sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kautta puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan osallistuvat henkilöt tuntevat Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja osaavat soveltaa niitä taistelutilanteissa. Tämä edellyttää velvoitteiden suomenkielisten käännösten helppoa saatavuutta, tehokasta ja kattavaa koulutusta sekä selkeää ohjeistusta velvoitteiden soveltuvuudesta taistelutilanteissa. Suomen Punainen Risti esittää, että puolustusministeriö ja puolustusvoimat ryhtyvät asianmukaisiin toimiin päivittääkseen vuonna 1997 julkaistu sopimuskokoelma (Sodan oikeussäännöt ulkoasiainministeriön julkaisu) ja ottamaan siitä tarpeeksi suuri painos, jotta sopimuskokoelmaa voidaan jakaa laajasti ja sitä on saatavissa usean vuoden ajan. Julkaisusta ei ole useaan vuoteen ollut saatavissa kopioita jaettavaksi edes puolustusvoimille annettavissa koulutuksissa. Lisäksi vuoden 1997 sopimuskokoelmasta puuttuu useita Suomea sitovia merkittäviä kansainvälisiä velvoitteita, jotka ovat Suomen osalta tulleet voimaan vuoden 1997 jälkeen. Suomen Punaisen Ristin kokemusten perusteella sodan oikeussääntöjä koskevaa koulutusta voisi kehittää ja lisätä puolustusvoimissa. Sodan oikeussääntöjä koskevien kansainvälisten sopimusten tehokas kansallinen toimeenpano edellyttää sopimusmääräysten sisällyttämistä osaksi puolustusvoimien antamaa perus- ja jatkokoulutusta. Koulutuksen kehittäminen ja lisääminen on perusteltua, koska Suomen osallistuminen kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin on lisääntynyt ja tehtäväkenttä muuttunut aiempaa vaativammaksi. On entistä todennäköisempää, että suomalaiset voivat joutua tilanteisiin, joissa kansainvälisiä velvoitteita on osattava soveltaa. Lisäksi puolustusministeriön ja puolustusvoimien tulisi laatia yksityiskohtaisia ohjeistuksia humanitaarisen oikeuden soveltuvuudesta taistelutilanteissa. Ohjeistuksia tulisi tehdä etenkin sodan oikeussääntöjen huomioon ottamisesta yksittäisten aseiden ja asejärjestelmien käytössä.

8 8 (13) 6. Kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Saatujen tietojen mukaan varsinkin kiinteistöjen tilapäistä käyttöoikeutta koskevien säännösten soveltaminen on osoittautunut käytännössä varsin vaikeaksi. Maa-alueiden tilapäistä käyttöä koskevien kysymysten järjestäminen sopimusteitse maanomistajien kanssa on osoittautunut lähes mahdottomaksi suurempien harjoitusten yhteydessä. Oikeusasiamiehelle ei asiasta ole kuitenkaan tehty yhtään kantelua. Sisäasiainministeriö/poliisiosasto: Kiinteistöjen tilapäisen käyttöoikeuden suhteen poliisin tietoon ei ole tullut merkittävää kielteistä palautetta. Poliisin osalta esitetään kuitenkin, että puolustusvoimat omiin sisäisiin määräyksiinsä tai muuhun vastaavaan menettelytapaohjeeseen lisäisi joukko-osastolle velvoitteen ainakin merkittävästä harjoitustoiminnasta ilmoittamiseen paikallispoliisille. Pääesikunta: Alueiden tilapäiseen käyttöön liittyvien hallintopäätösten tekeminen edellyttää maanomistussuhteiden selvittämistä, yhteydenottoa maanomistajiin ja päätösten tiedoksiantoa. Prosessin eri vaiheiden läpi vieminen edellyttää puolustusvoimien harjoitusten suunnittelussa yhä varhaisemmassa vaiheessa tietoa siitä, millä alueilla ja minä ajankohtana harjoitukset aiotaan toteuttaa. Valmisteluprosessin työläyden vuoksi puolustusvoimien harjoituksia on käytännössä keskitetty puolustusvoimien alueille, mikä on aiheuttanut haasteita Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoitusten järjestämismahdollisuuksiin. Keskeisenä ongelmana ja kehittämiskohteena puolustusvoimista annetun lain 14 :ssä nähdään, ettei kiinteistön tilapäistä käyttöä koskeva hallintopäätös ole täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin se on saavuttanut lainvoiman. Lakiin pitäisi vähintään lisätä säännös, joka mahdollistaa kiinteistön käyttämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanon lainvoimaa vailla olevana, ellei hallinto-oikeus erityisestä syystä sille tehdystä hakemuksesta kiellä täytäntöönpanoa. Nykytilanteessa valituksen tekeminen hallintopäätöksestä johtaa käytännössä aina siihen, ettei valituksen kohteena olevaa kiinteistöä voida käyttää harjoitukseen. Harjoitusten valmisteluaikataulua ei ole käytännössä mahdollista aikaistaa niin paljon, että voitaisiin olla varmoja siitä, että hallintotuomioistuin ehtii ratkaista valituksen lainvoimaisesti ennen harjoituksen alkamista. Asialla on erityistä merkitystä myös valmiudenkohottamistilanteissa. Ensisijaisena vaihtoehtona on sopiminen maanomistajien kanssa. Sopimusmenettelyynkin liittyy kuitenkin työläs maanomistussuhteiden selvittäminen, kiinteistöjen omistajien kanssa käytävät neuvottelut ja tarve aikaistaa harjoitusten suunnittelua. Suomen Reserviupseeriliitto: Laissa on määritelty, kuinka puolustusvoimat voi ottaa ulkopuolisia alueita ja rakennuksia käyttöönsä harjoitustoimintaa varten. Samassa yhteydessä on mainittu valitusmenettelystä kiinteistöjen käyttöönottoon liittyen. Koska nämä kiinteistön käyttöönottoa koskevat valitukset voivat hankaloittaa merkittävästi harjoituksen suunnittelua ja toteuttamista on varmistettava, että valituskäytäntö on toimiva, mutta ei liian rajoittava. Samalla on selvitettä-

9 9 (13) vä, että vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen väliaikainen harjoitusaluetarve voidaan toteuttaa vastaavilla toimilla. 7. Vartio- ja päivystystehtävää suorittavien virkamiesten toimivaltuudet Sisäasiainministeriö/poliisiosasto: Lain 15 koskee liikkumiskieltoja puolustusvoimien käytössä olevalla alueella ja lain 19 :ssä on määritelty vartio- tai päivystystehtävää suorittavan virkamiehen oikeuksista. Oikeudet ovat verrattavissa poliisilain 10 :ssä mainittuun poliisimiehen toimivaltaan. Poliisilain 18 :ssä on määritelty paikan ja alueen eristäminen. Vastaava asia hallinnollisella tasolla sisältynee puolustusvoimista annetun lain 18 :ään. Edellä mainittuun viitaten lienee perusteltua, että myös vartio- ja päivystystehtävää suorittavalle virkamiehelle voitaisiin lain 19 :ään lisätä oikeus pyrkiä estämään henkilön tuleminen puolustusvoimien pysyvästi käytössä olevalle alueelle. Pääesikunta: Vartio- ja päivystystehtävää suorittavien virkamiesten uudet toimivaltuudet on käytännössä koettu pääosin toimiviksi eikä soveltamisongelmia ole ilmennyt. Tarve 21 :n mukaisille turvatarkastuksille on toistaiseksi ollut vähäinen. Vartio- ja päivystystehtävää suorittavien virkamiesten koulutusta koskeva puolustusministeriön asetus (1253/2007) on tulkinnanvarainen. Asetuksen 12 :n 2 momentin mukaan maavoimien esikunta järjestää vartio- ja päivystystehtävää suorittavien virkamiesten peruskoulutuksen. Säännös jättää koulutuksen järjestämistavan ja paikan maavoimien esikunnan harkintaan. Käytännössä koulutusta annetaan kaikille puolustushaaroille Utin Jääkärirykmentissä, Sotilaspoliisikoulussa. Muiden puolustushaarojen mahdollinen rooli koulutuksen järjestämisessä jää epäselväksi. Maavoimien esikunta on ottanut huomioon asetuksen mukaiset velvoitteet erityisesti Sotilaspoliisikoulussa annettavassa keskitetyssä opetuksessa. Lisäksi pääesikunnan operatiivinen osasto on velvoittanut joukko-osastot antamaan tarvittavan perehdyttämiskoulutuksen. Tämä koskee sekä uusia rekrytoitavia että vanhoja virkamiehiä. Maavoimien esikunta on myös järjestänyt koulutuskierroksen eräille vartiostoille. Tätä on tarkoitus jatkaa. Ilmavoimissa vartiohenkilöstölle on joukko-osastoittain koulutettu uudet toimivaltuudet. Aliupseeriliitto ry: Puolustusvoimista annetussa laissa säädettiin merkittävällä tavalla vartio- ja päivystystehtäviä suorittavien virkamiesten uusista toimivaltuuksista. Laissa eikä sen perusteluissa otettu juurikaan kantaa näiden virkamiesten koulutukseen. Laissa todetaan ainoastaan, että vartio- ja päivystystehtävää suorittavien virkamiesten koulutuksesta säädetään puolustusministeriön asetuksella. Asetuksen pykälissä säädetään koulutukseen valinnasta, koulutuksen järjestelyistä sekä koulutuksen sisällöstä ympäripyöreästi. Asetuksen voimaantulon jälkeen pääesikunta on ohjeistanut ainoastaan voimakeinojen käyttöä määräyksellä ja käskyillä siirtymäkauden järjestelyistä. Puolustusvoimat ei ole kyennyt järjestämään lain edellyttämää koulutusta vuoden 2008 kuluessa kaikille vartio- tai päivystystehtävää suorittaville virkamiehille. Käskyllä on jatkettu voimakeinojen käytön koulutuksen siirtymäkautta saakka.

10 10 (13) Yksittäisen virkamiehen kannalta on edelleen epäselvää, voiko hän suorittaa laissa määriteltyä vartio- tai päivystystehtävää, vaikkei hän ole saanut asetuksen edellyttämää koulutusta. Aliupseeriliitto ei pidä hyväksyttävänä, että on yksittäisen virkamiehen vastuulla määrittää, voiko hän suorittaa vartiotai päivystystehtävää taikka onko hän saanut tehtäväänsä riittävän koulutuksen. Laissa ei ole määritelty, mitkä ovat sellaisia puolustusvoimien vartiointi- tai päivystystehtäviä, jotka edellyttävät lain mukaista koulutusta. Samoin on määrittelemättä, että milloin lain edellyttämä koulutus on annettava virkamiehelle. Annetaanko se ennen vartiointi- tai päivystystehtävään määräämistä vai voidaanko se antaa sen kuluessa? Tämä tilanne muodostuu ongelmalliseksi lähinnä uuden henkilön tullessa vartio- tai päivystystehtäviin. Pääesikunnan käsky määrittelee, että virkamies, joka ei ole hyväksytysti suorittanut tasoammuntaa mennessä, ei kanna eikä käytä ampumaaseita voimankäyttöperusteisena. Käskyssä ei oteta kantaa siihen, voiko virkamies kuitenkin suorittaa vartio- tai päivystystehtävää kantamatta ampuma-asetta. Laissa ja asetuksessa ei määritellä, miten toimitaan sellaisten vartio- tai päivystystehtävää suorittavien virkamiesten osalta, jotka eivät ole saaneet asetuksen määrittelemää koulutusta tai eivät läpäise pääesikunnan määrittelemää tasoammuntatestiä. Aliupseeriliitto edellyttää, että säädösperusteisesti määritellään, millaisissa vartio- tai päivystystehtävissä asetuksen mukainen koulutus on välttämätön. Säädöstasolla on myös määriteltävä menettelytavat niissä tilanteissa, jolloin virkamies ei läpäise tarvittavia tasokokeita hyväksytysti. Uuden henkilön osalta on määriteltävä, missä vaiheessa asetuksen edellyttämä koulutus on annettava ja tasotestit oltava hyväksytysti suoritettuina. 8. Puolustusvoimien organisaatio ja hallinto Valtiovarainministeriö: Puolustusvoimista annettu laki selkeytti puolustushallinnon keskushallinnon organisaatiota, mikä muodostuu käytännössä ministeriöstä sekä puolustusvoimien komentajasta ja pääesikunnasta. Keskushallinnon muotoutumiseen vaikuttaa tasavallan presidentin asema ja päätösvalta sotilaskäskyasioissa ja sotilaallisissa nimitysasioissa. Myös puolustushallinnon aluehallintoa ja aluejakoja sekä paikallishallintoa uudistettiin. Maa on jaettu aluehallintoviranomaisina toimiviin sotilaslääneihin, joita ovat neljä operatiivista sotilaslääniä ja kolme alueellista sotilaslääniä. Kokonaisuuteen liittyy vielä lähinnä yhdestä maakunnasta muodostetut aluetoimistot. Poikkeuksena ovat Uusimaa ja Lappi, joista ensin mainitussa kahdesta maakunnasta on muodostettu kolme aluetoimistoa ja jälkimmäisessä yhdestä maakunnasta on muodostettu kaksi aluetoimistoa. Kolme alueellista sotilaslääniä muodostuvat kukin yhden aluetoimiston toimialueesta. Paikallishallinto muodostuu sotilaslaitoksista sekä joukko-osastoista ja varuskunnista. Valtion aluejakoneuvottelukunta, joka nyttemmin kuuluu valtiovarainministeriön toimi-alaan, on antanut lausuntonsa puolustushallinnon alue-

11 11 (13) hallinnosta. Tuolloin neuvottelukunta kiinnitti huomiota kaksitasoiseen aluehallintoon sekä maakuntajaosta poikkeavaan aluetoimistoverkostoon. Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman linjausten mukaisesti aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeen keskeisenä tavoitteena on kansalais- ja asiakas-lähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Sisäasiainministeriö asetti aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeen. Hankkeen tavoitteita ja uudistamista koskevia linjauksia käsitellään Aluehallinnon uudistamishankkeen väliraportissa (Valtiovarainministeriön julkaisuja, Hallinnon kehittäminen 19/2008). Liikenne- ja viestintäministeriö: Erityisesti lain 3 luvussa käsitellyn puolustusvoimien organisaatiorakenteen ja siihen liittyvien yhteistoimintakysymysten osalta on toimintaa jatkossa kehitettäessä tärkeää ottaa huomioon vuoden 2010 alusta muualla valtionhallinnossa toteutettavat laajat organisaatiomuutokset. Yleisen aluehallinnon uudelleenjärjestelyn lisäksi myös liikennehallinnon virastojen toiminta muuttuu nykyisten kuuden keskusviraston lopettaessa toimintansa ja niiden tilalle perustettavien Väyläviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston aloittaessa. Lakkautettavat virastot ovat Tiehallinto, Merenkulkulaitos, Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto ja Ratahallintokeskus. Rajavartiolaitoksen esikunta: Puolustusvoimien uuden organisaation ja rajavartiostojen yhteistoiminta alueellisella tasolla toimii hyvin. Pääesikunta: Kokonaisuutena organisaatiouudistus on toimiva. Aluetoimistojen organisointi aiheuttaa kuitenkin epäselvyyttä ja osittain erilaista menettelyä asevelvollisuusasioiden hoitamisessa eri aluetoimistoissa. Joukkoosastojen yhteydessä olevien aluetoimistojen osalta asevelvollisen voi olla vaikeaa hahmottaa, kuka hänen asioitaan tosiasiassa hoitaa. Lisäksi aluetoimistojen päälliköt toimivat joissain asioissa paikallishallinnon virkamiehinä ja joissain asioissa aluehallinnon virkamiehinä. Joissain tapauksissa aluetoimistoille on annettu joukko-osaston toimivaltaan kuuluvia tehtäviä. Organisaatiorakenteen tulisi olla selkeä eikä samaan yksikköön tulisi sisällyttää sekä paikallis- että aluehallintoviranomaisia. Tällä hetkellä osittain jopa puolustusvoimien omalla henkilöstöllä on vaikeuksia hahmottaa aluetoimistojen todellista asemaa puolustusvoimien organisaatiossa. Selkeintä olisi, että aluetoimistot olisivat itsenäisiä ja erillisiä yksiköitä riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Samoin alueellisen sotilasläänin nimestä tulisi luopua ja lakkauttaa ne kokonaan. Niiden sisään perustetut aluetoimistot jatkaisivat lakkautettujen alueellisten sotilasläänien tilalla. Myös aluetoimisto-nimi on aiheuttanut käytännön ongelmia. Maakuntajoukkojen mainitseminen erikseen 24 :ssä on aiheuttanut epäselvyyttä niiden asemasta organisaatiossa. 9. Virkamiehen siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään Upseeriliitto ry: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen siirtymisvelvollisten virkamiesten kohtuullinen taloudellinen ja sosiaalinen asema tulisi turvata lainsäädännöllisin keinoin. Virastojen rakennemuutos, virastojen osien alueellistaminen ja pidäkkeet puolisoiden ja perheiden muuttamiseen ovat selkeästi heikentäneet henkilöstön asemaa.

12 12 (13) Upseeriliitto kiinnitti lain valmistelun yhteydessä huomiota siirtymisvelvollisen henkilöstön asemaan. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksen yhteydessä vähennettiin alueellisia esikuntia ja perustettiin maavoimille puolustushaaraesikunta. Käytännön tasolla muutos aiheuttaa henkilöstölle, pääosin upseereille lisää palvelusuran aikaisia siirtoja, jotka ovat paikkakuntien välisiä. Upseeriliitto on pyrkinyt pitkäjänteisesti kehittämään siirtymisvelvollisuuteen perustuvaa siirto- ja muuttokustannusten korvaamissopimusta, jotta upseereille ei koituisi siirroista kohtuuttomia taloudellisia ja sosiaalisia menetyksiä. Myös palkkausjärjestelmäsopimukseen neuvoteltiin lukien siirtymisvelvollisille tietyin edellytyksin enintään kahden vuoden ajaksi entisen suuruinen tehtäväkohtainen palkanosa. Tämän jälkeen tehtäväkohtainen palkanosa voisi laskea yhdellä vaativuusluokalla. Näiden sopimustoiminnallisten keinojen lisäksi neuvotteluosapuolet pyrkivät muutenkin kehittämään siirtymisvelvollisten asemaa. Lain valmistelun yhteydessä puolustusvaliokunta otti kantaa siirtymisvelvollisten palkkaturvaan: Valiokunta pitää urasuunnittelunäkökulmaa puolustusvoimissa tärkeänä. Pitkäjänteisen ura- ja henkilöstösuunnittelun kautta voidaan varmistaa se, että puolustusvoimien henkilöstö siirtyy ensisijaisesti aina ylempään virkaan tai vähintään samantasoiseen tehtävään. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan vahvistanut tämän periaatteen ja todennut, että sitä on noudatettava myös valtion uuden palkkausjärjestelmän puitteissa. Puolustusvaliokunnan näkemyksen mukaan puolustusvoimien pitkäjänteisen urasuunnittelun kautta tulisi voida minimoida tilanteet, joissa henkilön peruspalkka alenisi siirron vuoksi. Viime kädessä 41 :ään sisältyvä palkkatakuukysymys on valtion virkasopimuslain mukaisesti virkaehtosopimusneuvotteluissa ratkaistava asia. Valiokunta kehottaakin henkilöstöjärjestöjä ja puolustusministeriötä hakemaan keskinäisin neuvotteluin myös tähän ongelmaan molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Palkkaturvaa ei ole saatu sovittua vielä riittävän kattavaksi. Puolustusvoimien rakennemuutoksessa siirtoja ei ole pystytty rajaamaan vain vapaaehtoisiin. Pakkosiirtoja käytettäessä moni upseereista on eronnut puolustusvoimien virasta, koska he ovat arvioineet siirrosta koituvan heille tai heidän perheilleen kohtuutonta haittaa. Siirtymisvelvollisuus aiheuttaa edelleen monille upseereille sosiaalisten ongelmien lisäksi suuria taloudellisia menetyksiä. Siirto- ja muuttokustannusten korvaamissopimuksen osalta verottaja on suhtautunut varauksellisesti valtiotyönantajan kanssa sovittuihin verottomiin korvauksiin. Lisäksi verottajalta on tullut tietoja, että siirtymisvelvollisuutta noudattaneet upseerit eivät olisi oikeutettuja tuloverolain mukaiseen työsuhdeasuntovähennykseen, vaikka he asuvat vähennyksen ehtojen mukaisesti perheestään erillään eivätkä varsinaisesti saa tukea asumiseensa. 10. Sotilaan perustaidot ja kunto Pääesikunta: Sotilaan perustaitojen ja kunnon ylläpitämisen mainitseminen ensimmäistä kertaa lakisääteisenä velvoitteena on onnistunut uudistus. Aliupseeriliitto ry: Lain vaatimuksen ovat sinällään hyväksyttävät. Sen sijaan soveltamiskäytännöt erityisesti fyysisen kunnon merkityksen osalta viranhoitoon vaihtelevat ja asettavat henkilöstön eriarvoiseen asemaan. Tar-

13 13 (13) kastelu voidaan suorittaa kahtalaisesti: 1) virkaan nimittämisen fyysisen kunnon kriteerit, 2) jo virkaan nimitetyn fyysisen kunnon kriteerit. Kummankin kriteerin osalta menettelytavat vaihtelevat. Toisaalta uuden lain voimassa ollessa aliupseerin virkaan on nimitetty henkilöitä, jotka eivät täytä pääesikunnan määräyksiä. Äärimmäisenä esimerkkinä on purettu aliupseerin virkasuhde riittämättömän fyysisen kunnon vuoksi, vaikka henkilön kokonaiskuntoindeksin arvo 2.0 täytti puolustusvoimien palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuudesta ja fyysisestä työkyvystä annetun määräyksen mukaiset, fyysisesti vaativiin tehtäviin asetetut kriteerit. Virkasuhteen purkamisen perusteena käytettiin ainoastaan cooper-testin tulosta ja puolustusvoimista annetun lain velvoitetta ammattisotilaan hyvästä kunnosta. Soveltamiskäytännöt ovat tällä hetkellä tilanne- ja tarkoitushakuisia. Aliupseeriliiton mielestä tämä ei ole ollut tarkoitus puolustusvoimista annetun lain valmistelun yhteydessä. Aliupseeriliitto pitää olennaisen tärkeänä, etteivät pelkästään fyysiseen kuntoon liittyvät seikat ole sellaisenaan irtisanomisperusteita. Tämä periaate tulee sisällyttää varsinaiseen lainsäädäntötekstiin. Tätä tukee myös hallituksen esityksen puolustusvoimista annetun lain 43 :n perustelut. Siinä todetaan ainoastaan, että jos ammattisotilaan katsottaisiin laiminlyöneen tämän velvollisuutensa, tulisi hänet siirtää sellaiseen tehtävään, johon hänen kuntonsa ja ammattitaitonsa riittäisivät. 11. Ammattisotilaan määräaikainen virantoimituksesta erottaminen Pääesikunta: Uusi virkamiesoikeudellinen seuraamusvaihtoehto on alustavasti osoittautumassa tarpeelliseksi ja yksilön oikeusturvan kannalta hyväksi vaihtoehdoksi. Säännöstä voitaisiin kuitenkin kehittää siten, että alle kuukauden mittainen määräaikainen virantoimituksesta erottaminen olisi mahdollinen.