Suomen Painiliitto ry TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Suomen Painiliitto ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 Hallinto 4 Työvaliokunta 5 Talous ja markkinointi 5 Lääkintä ja antidoping 5 Valmennus ja koulutus 5 Sääntö ja kilpailu 10 Alue ja nuoriso 10 Tiedotus ja painin lajimarkkinointi 12 Jäsenseuroja koskevat sopimukset 14 Kansainvälinen toiminta 15 Suomen Painiliitto ry Sivu 1

3 JOHDANTO Kansainvälinen Olympiakomitea KOK päätti syyskuussa painin tulevaisuudesta olympiaohjelmassa. Lopputulos on kaikkien tiedossa. Paini säilytti olympiastatuksensa ja nuorten painijoiden unelma olympiakullasta saa elää. Ennen KOK:n päätöstä FILA ja kansalliset painiliitot Suomen Painiliitto mukaan lukien käynnistivät myös paljon huomiota ja kiitosta saaneen kansainvälisen kampanjoinnin painin säilyttämiseksi olympiaohjelmassa Save Olympic Wrestling. Kansainvälinen Painiliitto käynnisti muutosprosessin, jonka seurauksena paini olympialajina vahvistuu ja vastaa tulevaisuudessa niihin haasteisiin, mitä urheileva nuori ja hänen vanhempansa, mediaa ja urheilua seuraavaa yleisöä unohtamatta, urheilulta odottavat. Uudistusprosessia vahvasti tukeneet suomalaiset vahvistivat olympiakriisin aikana asemiaan lajin kansainvälisillä johtopaikoilla. Puheenjohtaja Jukka Rauhala valittiin Euroopan Painiliiton (CELA) hallitukseen. Kansainvälisen Painiliiton (FILA) tekniseen komissioon valittiin toiminnanjohtaja Pertti Vehviläinen ja valmentajakomissioon Pasi Sarkkinen. Karri Toivola johtaa FILA:n tuomarikomissiota. Vuodelle 2014 asetetut Painiliiton toiminnalliset tavoitteet keskittyvät huippu-urheilupainotteiselle lajille tyypillisellä tavalla kansainväliseen kilpailumenestykseen kaikissa ikäluokissa unohtamatta seura-, nuoriso- ja harrastetoiminnan kehittämistä sekä valmentajien ja ohjaajien koulutustoimintaa. Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa vuoden 2014 tärkeimmät kilpailut tulevat olemaan Vantaalla järjestettävät omat EM-kilpailut ja Uzbekistanin Tashkentissa järjestettävät MM-kilpailut. Lisäksi yksi tärkeimmistä ja arvostetuimmista kansainvälisistä arvokilpailuista tulee olemaan kreikkalais-roomalaisen painin maajoukkueiden MM-kilpailut (World Cup) Venäjän Tyumenissa. Kilpailut käydään joukkuekilpailuna. Kansainvälinen Painiliitto on nimennyt kisoihin sääntöjensä mukaisesti vuoden 2013 MM-kilpailujen perusteella 10 parasta maata. Ensimmäistä kertaa kisoihin valitun Suomen sijoitus joukkuepisteissä MM-kilpailuissa oli yhdeksäs 87 osallistujamaan joukossa. Kadetit (18 v.) ja juniorit (20 v.) osallistuvat ikäluokkiensa EM- ja MM-kisoihin sekä veteraanit MM-kisoihin. Kadeteilla on mahdollisuus saavuttaa EM-kisoista paikkoja nuorten Olympialaisiin. Tavoitteena on saada vähintään yksi mitali jokaisen ikäluokan arvokilpailuista. Kansainvälisen kilpailutoiminnan lippulaivoja Suomessa ovat EM-kilpailujen lisäksi kolme Kansainvälisen Painiliiton FI- LA:n kalenteriturnausta Kouvolassa, Ilmajoella ja Vantaalla sekä Turussa kadeteille, junioreille ja senioreille järjestettävät Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Kansallinen kilpailutoiminta kreikkalais-roomalaisessa painissa huipentuu miesten SM-kisoihin Oulussa toukokuussa. Vapaapainissa miesten ja naisten SM-mitaleista kisataan Hyvinkäällä tammikuussa. Suomi Cup kilpailusarjaa jatketaan. Kilpailujärjestelmän tavoitteena on kansallisen painitason nostaminen, osallistujien lisääminen kilpailuissa, kilpailutapahtumien laadullinen kehittäminen, painin näkyvyyden lisääminen, painiväen sisäisen kiinnostuksen lisääminen ja tuotteen luominen yhteistyökumppaneille. Suomi Cupin parhaille senioreille, junioreille ja seuroille jaetaan kauden päätteeksi palkinnoksi valmennusstipendejä. Yhteensä kilpailutapahtumia vuonna 2014 järjestetään noin sata. Kansallisista kilpailuista valtaosa, noin 80 % on suunnattu nuorille (alle 18 v) painijoille. Tavoitteena on erityisesti FILA:n kalenteriturnausten ja SMkisojen laadun terävöittäminen entisestään sekä painijoiden kehittymisen, katsojien viihtyvyyden ja tiedotusvälineiden kiinnostuksen näkökulmasta. Seuratoiminnan liittojohtoinen kehittäminen konkretisoituu alue- ja nuorisotoiminnassa, harrastetoiminnassa sekä liittojohtoisessa valmentaja- ja tuomarikoulutuksessa. Liiton valmentaja- ja ohjaajakoulutuksessa vuoden 2014 toiminnan painopisteitä ovat: varmistetaan, että peruskoulutukset toteutuvat Terve Urheilija -koulutusten järjestäminen valmentajakoulutukset Himberg-teamin leirien yhteydessä huipulle tähtäävän painijan urapolku -tapahtumat huoltajakoulutus nallepaini -ohjaajakoulutus Tavoitteena on aktiivisesti valmennustyötä tekevien ohjaajien ja valmentajien lukumäärän lisäys sekä toisen ja kolmannen koulutustason saavuttaneiden valmentajien lukumäärän lisäys. Tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitataan kouluttaja- ja valmentajarekisterin avulla. Suomen Painiliitto ry Sivu 2

4 Aluetoiminnassa vuoden 2014 painopiste on nykyisten seurojen toiminnan kehittäminen ja erityisesti perinteisesti vahvojen alueiden seurojen elvyttäminen seurojen välistä yhteistoimintaa ja valmentaja- ja ohjaajakoulutusta tehostamalla. Tavoitteena on lajin harrastajien lukumäärän lisääminen ja erityisesti yli 15-vuotiaiden tavoitteellisesti harjoittelevien painijoiden lukumäärän lisääminen. Parhaiten tätä voidaan mitata ko. ikäryhmän kilpailulisenssien lukumäärällä. Lisäksi tavoitellaan lajia harrastavien tyttöjen ja naisten lukumäärän kasvattamista mittarina kilpailulisenssien lukumäärä kaikissa ikäluokissa. Alue- ja nuorisovaliokunnan tehtävä on erittäin merkityksellinen seuratoimintaa tukevana ja edistävänä valiokuntana. Liiton toimisto toimii varsin niukoilla henkilöresursseilla. Vuodelle 2014 haetaan OKM:ltä palkkaustukea painin EM pääsihteerin tehtävään. Liiton markkinointi- ja tiedotustoimintaa kehitetään. Tiedotuksen ja markkinoinnin uudeksi työkaluksi otetaan käyttöön sähköinen uutiskirje. Tiedotustoiminnan kannalta oleellista on, että jäsenkunta ja sidosryhmät saavat lajimme ja toimintamme kannalta oleellisen informaation. Molski-lehden, liiton netti- ja Facebooksivujen tärkein tehtävä on toimia lajin jäsenkunnan tiedotustoiminnan mediana. Pääsääntöisesti kilpailutapahtumista uutisoivan lehdistön ja TV:n ohella Molski-lehti ja kotisivut ovat kuitenkin myös monille painista kiinnostuneille sidosryhmille merkittävin ikkuna lajin tapahtumiin. Molski-lehti on lajin markkinoinnin väline. Se on myös tehokkaan ilmoitusmyynnin seurauksena merkittävä varainhankinnan väline. Hyvien suhteiden ylläpitämistä urheilumediaan jatketaan ja pyritään entisestään kehittämään. Liiton taloudellisen tuloksen 2013 ennustetaan päätyvän budjetoituun talousarvioon eli noin alijäämään. Vuodelle 2014 laadittu talousarvio on alijäämäinen. Liiton maksuvalmius on hyvä. Suomen Painiliiton hallitus Suomen Painiliitto ry Sivu 3

5 HALLINTO Liittokokous Varsinaiset liittokokoukset ovat kevätkokous huhti-toukokuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. Hallitus Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja yhdeksän muuta liiton syyskokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lakien, sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti edustaa liittoa valita liiton edustajat muihin yhteisöihin kutsua liiton kokoukset koolle ja valmistella ne valita valiokunnat ja työryhmät hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä pitää jäsenluetteloa nimittää ja erottaa liiton toiminnanjohtajan ja toimihenkilöt hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta huolehtia talous- ja toimintasuunnitelmien sekä toimintakertomusten ja tilinpäätösten laatimisesta vahvistaa liiton sääntöjä (alemman asteiset määräykset ja ohjeet) päättää jäsenseuroihin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimista ohjata kasvatus-, koulutus-, valmennus- ja muuta toimintaa myöntää jäsenistölleen osallistumisluvat ulkomailla tapahtuviin kilpailuihin vastaa jäsenseurojensa kilpailukutsujen lähettämisestä muiden maiden vastaaville liitoille päättää lisenssi-, kilpailu- ja kilpailulupamaksuista vahvistaa kotimainen kilpailukalenteri ja myöntää SM- ja muut kilpailuluvat sekä huolehtia kansainvälisten arvokilpailujen anomisesta päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä hoitaa muut liiton ja painin toimintaa edistävät tehtävät Hallituksen alustava kokoussuunnitelma vuonna 2014 on seuraava: järjestäytymiskokous tammikuu tilinpäätöskokous maaliskuu seurantakokous huhtikuu seurantakokous kesäkuu suunnittelukokous elokuu budjetti- ja toimintasuunnitelmakokous syyskuu seurantakokous marras-joulukuu Tarpeen vaatiessa hallitus kokoontuu useammin. Valiokunnat Valiokuntien tehtävänä on liiton hallituksen linjausten mukaisesti osaltaan tukea ja kehittää liiton toimintaa. Valiokuntien puheenjohtajat raportoivat vastuualueeltaan liiton hallitusta sekä valvovat valiokuntansa tavoitteiden toteutumista kentällä. Hallitus arvioi valiokuntien tehtävät ja toimivuuden sekä tarvittaessa muuttaa valiokuntarakennetta. Toimisto Suomen Painiliitto ry:n toimisto on Valo-talossa osoitteessa: Radiokatu 20, HELSINKI Puhelin: Telefaksi: Sähköposti: Internet: Toimihenkilöt Helsinki: Pertti Vehviläinen, toiminnanjohtaja Merja Lintala, toimistopäällikkö Antti Pekkala, pääsihteeri EM-2014 (määräaikainen) Valmennus: Juha Lappalainen, päävalmentaja, valmennuksen johtaja (määräaikainen), Pajulahti Marko Yli-Hannuksela, nuorten olympiavalmentaja, kr.room. paini seniorit ja nuoret (määräaikainen), Ilmajoki Suomen Painiliitto ry Sivu 4

6 Ahto Raska, nuorten olympiavalmentaja, naisten paini seniorit, nuoret, kadetit (määräaikainen), Kuortane Ari Härkänen, nuorten olympiavalmentaja, kr.room. paini nuoret ja kadetit (määräaikainen), Vantaa Marko Asell, nuorten olympiavalmentaja, kr.room. paini nuoret ja kadetit (määräaikainen), Tampere Gergö Wöller, nuorten olympiavalmentaja, vapaapaini seniorit, nuoret ja kadetit (määräaikainen), Helsinki edistäminen sekä uusien tuotteiden luominen yhteistyökumppaneille. Valiokunnan toimintaan osallistuvat liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja aktiivisesti ja sitä tukevat muut liiton toimihenkilöt. Uusien yhteistyökumppaneiden hankinnalla pyritään erityisesti tukemaan laaditun painijan urapolun toteuttamista. Päävalmentaja vastaa maajoukkueiden valmennus- ja kilpailutoiminnan kokonaisuudesta sekä toimii muiden valmentajien esimiehenä. Liiton toiminnanjohtaja toimii kaikkien liiton tehtävissä olevien henkilöiden esimiehenä sekä vastaa operatiivisesta toiminnasta ja taloudesta apunaan nimetyt toimihenkilöt. Toiminnanjohtajan esimiehenä toimii liiton puheenjohtaja. TYÖVALIOKUNTA Valiokunta muodostetaan liiton puheenjohtajasta, varapuheenjohtajista, valmennusvaliokunnan puheenjohtajasta sekä toiminnanjohtajasta. Valiokunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu hallituksen kokousten valmistelut. Lisäksi valiokunta priorisoi painin huippu-urheilun kehittämistyöryhmän valmistelemat hankkeet ja seuraa sekä ohjaa hankkeiden toteutumista. suomalaisen huippupainijan urapolku 2010-luvulla lahjakkuuksien arkiharjoittelun kehittäminen alueelliset harjoituskeskukset vapaapainin ja erityisesti naisten painin tarjoamien menestysmahdollisuuksien hyödyntäminen urapolun tukiresurssit ja osaamiset kuntoon kilpailutoiminnan ja -tapahtumien kehittäminen painin imagon ja kiinnostavuuden kohottaminen huippujen kokonaisvaltaisten tuloksentekoedellytysten kehittäminen TALOUS- JA MARKKINOINTI Valiokunta on valmistellut syksyllä 2013 uuden painin esittely- ja lajimarkkinointimateriaalin. Materiaali on laadittu sosiaalisen median vaatimukset täyttäväksi. Materiaalia pyritään hyödyntämään siten, että jokainen seura voi käyttää materiaalia lajimarkkinointiin paikallisesti. Kun painiseurat voivat taloudellisesti hyvin, vähentää se omalta osaltaan liiton paineita taloudessa. Valiokunta pyrkii yhdistämään kansainvälisten kilpailutapahtumien markkinoinnin ja liiton sisäisen markkinoinnin. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia henkilöresursseja ja poistaa päällekkäisyyksiä. Valiokunta toimii tiiviissä yhteistyössä tiedotusvaliokunnan kanssa. Oikea-aikainen ja oikeanlainen tiedotus huomioidaan markkinoinnissa. LÄÄKINTÄ- JA ANTIDOPING Valiokuntaan nimetään puheenjohtaja liiton hallituksesta sekä 3-4 jäsentä. Yhteistyössä liiton toimiston kanssa valiokunta päivittää ja valvoo Painiliiton antidopingohjelman toteutumista. Valiokunta edustaa antidopingasioissa liiton korkeinta asiantuntemusta. Valiokunnalla on neuvoa antava asema liiton organisaatiossa. Valiokunta tarjoaa jatkuvan päivystyspalvelun antidopingiin liittyvissä asioissa. VALMENNUS JA KOULUTUS Valiokuntaan nimetään puheenjohtaja liiton hallituksesta sekä 7-8 jäsentä. Valiokunnan keskeisiin tehtäviin kuuluvat: Valiokuntaan nimetään puheenjohtaja liiton hallituksesta sekä 2-4 jäsentä. Valiokunnan tehtävänä on suunnitella ja valmistaa liittoa ja seuroja tukevaa lajimarkkinointimateriaalia sekä etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja lajin tukemiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on painin näkyvyyden OK:lta ja OKM:ltä haettavien tukirahaesitysten valmistelu valmennus- ja koulutustoiminnan painopisteiden linjaus ja esitykset liiton hallitukselle Suomen Painiliitto ry Sivu 5

7 valmennus- ja kilpailutoiminnan suunnitelman, budjetin sekä kehityshankkeiden valmistelu valmentajakoulutuksen suunnittelu ja sen budjetin valmistelu kokoontuu työseminaareihin 2-3 kertaa vuodessa Valiokunnan jäsenistä muodostetaan valmennuksen johtoryhmä. Johtoryhmän kokoonpano on valiokunnan puheenjohtaja ja liiton palveluksessa olevat valmentajat. Valmennuksen johtoryhmän tehtävät: leiritystä toteutetaan entistä enemmän integroituna päivittäisvalmennusryhmiin. Tavoitteena on saada optimaalinen määrä potentiaalisia nuoria urheilijoita ammattimaisen päivittäisharjoittelun piiriin sekä varmistaa lajin menestyminen kahden seuraavan olympiadin aikana. Valmentajien osaamisen kehittäminen on yksi liiton keskeisiä haasteita ja siinä uutta potkua haetaan huippu-urheiluyksikön osaamisohjelman mukaisesti viemällä koulutusta lähelle käytännön toimintaa ja toimijoita. Osaamisen kehittämistä viedään eteenpäin kolmella tasolla: joukkueiden kisavalintaesitykset arvokilpailuihin painijoiden valinnat valmennusryhmiin päävalmentajan ja nuorten olympiavalmentajien työrukkanen/henkinen tuki kokoontuu usein tarvittaessa 1. miten kehitämme seuravalmentajien edellytyksiä kehittää lasten motorisia perusvalmiuksia ja lajitaitojen perusteita, 2. miten varmistamme nuorten valmentajina akatemioissa ja harjoittelukeskuksissa toimivien valmentajien osaamisen, 3. miten varmistamme huippuvalmennusosaamisen kansainvälisellä tasolla. Kaikki merkittävät valmennuksen johtoryhmän tai valmennusja koulutusvaliokunnan tekemät esitykset käsitellään liiton hallituksen toimesta. Liiton sääntöjen mukaisesti Painiliiton valmennus- ja koulutusvaliokunta tekee merkittävät suunnitelmat ja linjaukset Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön ohjeistuksen mukaisesti. Valmennus- ja kilpailutoiminta sekä valmentajakoulutus Vuonna 2013 käynnistettiin urheilijoiden ja valmentajien yhteistoiminta Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. Tavoitteena on jatkaa vahvan perustan luomista kohti Rio de Janeiron 2016 olympialaisia. Potentiaalisten urheilijoiden valmennuksen kokonaisvaltainen tukeminen, tehokkaasti toimiva valmennusorganisaatio sekä suoraan Rion kisoihin tähtäävät tehostamisprojektit tarkennetaan ensi vuoden aikana. Tarvitsemme yhteistyötä kaikissa huippu-urheilussa menestymiseen vaikuttavissa asioissa. Nuorten valmennustoiminnan kehittymisen perusta on ammattivalmentajat, yhteistyö seuravalmentajien kanssa ja pyrkimys jatkuvasti kehittämään valmennusta kansainvälisen vaatimustason mukaiseksi. Painiliiton valmennus- ja kilpailutoiminta on edelleen päätoimisten valmentajien yhteistyötä. Päävalmentajan johtamassa tiimissä työskentelevät hänen lisäkseen viisi nuorten olympiavalmentajaa. Nykyisten nuorten olympiavalmentajien työsopimukset tarkastellaan vuoden 2014 aikana tavoitteena jatkaa työsopimuksia vuoteen 2016 saakka. Maajoukkueurheilijoiden Painiliitto on vastannut nykyisten tasojen 1-3 valmentajakoulutuksen toteuttamisesta yhteistyössä muiden kamppailulajiliittojen kanssa. Ammatillisessa valmentajakoulutuksessa (tasot 4-5) on tehty yhteistyötä liikunnan koulutuskeskusten kanssa. Tämän rakenteen rinnalle kaivataan nyt uusia tapoja kehittää osaamista. Painiliitto on ollut mukana kehittämässä painin valmennus- ja harjoituskeskuksia, joiden yhteydestä löytyy monipuoliset opiskelumahdollisuudet. Liitto tiedottaa omien viestintävälineidensä kautta nuorille painijoille mahdollisuudesta hakeutua opiskelemaan huippuvalmennuksen ohella harjoitus- tai valmennuskeskuksiin, esim. Kuortaneelle, Ilmajoelle tai Pajulahteen. Ajankohtaista on myös Urheiluakatemiayhteistyön tiivistäminen liiton toiminnan kannalta merkittävillä paikkakunnilla mm. pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Pohjanmaa, Kotka, Oulu ja Kouvola. Menestyneimmät nuoret urheilijat suorittavat edelleen varusmiespalveluksensa pääsääntöisesti Puolustusvoimien Urheilukoulussa. Liittojohtoisen valmennuksen tehostamistoimet Päävalmentaja johtaa kaikkien painimuotojen valmennustoimintaa ja vastaa liiton valmennuksen kehittymisestä tehostamisleirit, kv. turnaukset ja kansainvälinen yhteistyö yhteistoiminnan kehittäminen huippu-urheiluyksikön ohjelmien kanssa (asiantuntijapalvelut, valmennuksen kehittäminen, testaus ja arviointi) valmentajien osaamisen kehittäminen, vastaa liiton puolesta yhteistyöstä operatiivisten toimijoiden kanssa Suomen Painiliitto ry Sivu 6

8 Nuorten Olympiavalmentajat: päivittäisvalmennuksen kehittäminen potentiaalisille urheilijoille maajoukkueen leirityksen toteuttaminen päivittäisvalmennuksen osana nuorten maajoukkueiden valmentaminen Naisten valmennuskeskus: naisurheilijoiden laadukas päivittäisvalmennus ja tukitoimet kansainväliset kilpailut ja leiritys naisten painivalmennuksen osaamisen kehittäminen Kreikkalais-roomalaisen painin valmennussuunnitelma Vuoden tärkeimmät kilpailut tulevat olemaan Vantaalla järjestettävät omat EM-kilpailut sekä MM-kilpailut Uzbekistanin Tashkentissa. Tavoitteena on saavuttaa mitali molemmista arvokisoista ja nostaa potentiaalisia nuoria taistelemaan pistesijoista. Yksi tärkeimmistä ja arvostetuimmista kansainvälisistä arvokilpailuista tulee olemaan kreikkalais-roomalaisen painin maajoukkueiden MM-kilpailut (World Cup) Venäjän Tyumenissa. Kilpailut käydään joukkuekilpailuna. Kansainvälinen Painiliitto on nimennyt kisoihin sääntöjensä mukaisesti vuoden 2013 MM-kilpailujen perusteella 10 parasta maata. Ensimmäistä kertaa kisoihin pääsevän Suomen sijoitus joukkuepisteissä MM-kilpailuissa oli yhdeksäs 87 osallistujamaan joukossa. Edellisen kerran joukkueemme on ollut MM-kisoissa 10 parhaan joukossa Tampereella v Kotimaassa painittaviin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin sekä kansainvälisen Painiliiton kalenterikilpailuihin (Herman Kare, Vantaa Cup ja Arvo Haavisto) nimetään edustusjoukkueet. Näiden lisäksi tullaan osallistumaan 6-7 kansainväliseen turnaukseen ulkomailla. Maaottelut painitaan Viroa ja Ruotsia vastaan. Edustusvalmennettavien kotiharjoitteluun haetaan tehostusta leiripäivillä nuorten olympiavalmentajien johtamissa keskuksissa. Päävalmentajan rakentamalla kilpailu- ja leiriohjelmalla pyritään urheilijoiden pitkäjännitteiseen kehittymiseen ja valmistamiseen huippusuorituksiin arvokisoissa. Riittävän kilpailu- ja leirivuorokausimäärän lisäksi valmennuksen tukitoimia (psyykkinen valmennus, vastustajan analyysiprojekti, lääkäripalvelut ja lihashuolto) kehitetään entisestään. Tehostaminen luo painetta myös budjettiin, minkä vuoksi myös painijat/painijoiden tukiryhmät osallistuvat omalla osuudellaan kokonaiskuluihin. Junioreiden (alle 20 v.) kreikkalais-roomalaisen painin valmennussuunnitelma Vuonna 2014 käydään junioreiden EM-kisat Katowicessa (POL) ja MM-kisat Zagrebissa (CRO). Lisäksi kreikkalais-roomalaisen painin juniorit osallistuvat Turussa järjestettäviin PM-kilpailuihin. Kansainvälisiä turnauksia tullaan käymään kolmesta viiteen. Painiliitto osallistuu hyväksytyn valmennusbudjetin mukaisesti EM- ja MM-kilpailuihin valittavien painijoiden kustannuksiin. PM-kilpailujen kulut painijoiden osalta kohdennetaan seuroille. Olympiakomitean tukiryhmään kuuluvat painijat osallistuvat seniorien leiritys- ja kilpailuohjelmaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Himberg-teamin leirejä järjestetään pääosin kerran kuussa. Liiton osuus valmennus- ja kilpailutoiminnassa määräytyy hyväksytyn valmennusbudjetin mukaisesti. Nuorten valmistautuminen arvokisoihin tapahtuu osittain linkitettynä aikuisten leiritykseen sekä yhteisleireinä ulkomaisten joukkueiden kanssa. Nuorten tavoitteena on saada mitali EM- sekä MM-kilpailuista ja olla paras maa PMkilpailuissa. Kadettien (alle 17 v.) kreikkalais-roomalaisen painin valmennussuunnitelma Kadettien EM-kilpailut käydään Sofiassa (BUL). Kilpailut ovat samalla karsintakilpailut Nanjingissa (CHN) järjestettäviin nuorten olympialaisiin. Ikäluokalle järjestetään MM-kilpailut Sninassa (SVK). Lisäksi kreikkalais-roomalaisen pojat osallistuvat täydellä joukkueella Turussa järjestettäviin ikäluokan PM-kilpailuihin. Painiliitto osallistuu hyväksytyn valmennusbudjetin mukaisesti kadettien EM- ja MM-kilpailuihin valittavien painijoiden kustannuksiin. PM-kilpailujen kulut painijoiden osalta kohdennetaan seuroille. Arvokisoihin valmistautuville joukkueille järjestetään kesän aikana valmistautumisleirejä. Kadettien tavoitteena on saada jokaisesta arvokilpailusta mitali ja olla paras maa PMkilpailuissa. Himberg-teamin leirejä järjestetään yhteistyössä junioreiden kanssa. Liiton osuus valmennus- ja kilpailutoiminnassa määräytyy hyväksytyn valmennus- ja kilpailubudjetin mukaisesti. Suomen Painiliitto ry Sivu 7

9 Vapaapainin ja naispainin valmennussuunnitelma Nais- ja miesvapaapainijoille v tärkeimmät kilpailut ovat Vantaalla järjestettävät omat EM-kilpailut sekä Tashkentissa järjestettävät MM-kilpailut. Tavoitteena on yksi mitali EM-kilpailuista. Ennen näitä kisoja tavoitteena on osallistua 2-3 FILA:n turnaukseen ja kv. leirille. Junioreiden ja kadettien arvokilpailuohjelma noudattelee kreikkalais-roomalaisen painin ohjelmaa. Tavoitteena on saada mitali junioreiden arvokisoista sekä kaksi mitalia kadettien arvokisoista. Naispainijat (kadetit, juniorit, naiset) osallistuvat myös Turussa järjestettäviin PM-kilpailuihin. Liiton osuus kaikkien ikäluokkien valmennus- ja kilpailutoiminnassa määräytyy hyväksytyn valmennus- ja kilpailubudjetin mukaisesti. Veteraanit Liitto kannustaa ja ohjaa veteraanipainijoita (+35v.) osallistumaan veteraanien MM-kilpailuihin sekä muuhun harjoitus- ja kilpailutoimintaan. Suomi on hakenut kansainväliseltä Painiliitolta (FILA) veteraanien kreikkalais-roomalaisen painin MM-kisojen järjestämisoikeutta Seinäjoelle vuonna Koulutus Koulutustoiminnan tavoitteena on tulevaisuudessakin taata suomalaisen painin hyvinvointi. Kouluttamalla painiohjaajia ja -valmentajia varmistetaan seurojen laadukas toiminta. Kaikki Painiliiton valmentaja-, tuomari-, toimitsija- ym. koulutukset järjestetään Painiliiton toimistojohtoisesti saumattomassa yhteistyössä aina kyseessä olevan valiokunnan puheenjohtajan sekä tarpeen vaatiessa kulloisenkin koulutuspaikkakunnan alueen tai seuran kanssa. Koulutuksen vastuualueet Koulutustoiminnan vastuualueet jakautuvat pääsääntöisesti kolmelle valiokunnalle koulutuksen kohderyhmästä riippuen. Nämä valiokunnat ovat valmennus- ja koulutusvaliokunta, sääntö- ja kilpailuvaliokunta sekä alue- ja nuorisovaliokunta. Muita järjestäjiä ovat muut liiton valiokunnat, yksilöt, yhteisöt ja yritykset, jotka ovat Painiliiton jäseniä tai kumppaneita tai joiden jäsen Painiliitto on, esimerkiksi painiseurat, aluejärjestöt ja urheiluopistot. Alue- ja nuorisovaliokunnalle kuuluu vastuu ensimmäisen tason valmentajakoulutuksista. Ensimmäinen taso on jaettu kahteen osaan, painikouluvalmentajan starttikurssiin sekä painikouluvalmentajan jatkokurssiin. Nassikka- ja nallepainin ohjaajakurssit sekä huoltajakoulutus kuuluvat myös ko. valiokunnalle. Tervetuloa ohjaajaksi -koulutusta jatketaan Painiliiton koulutusjärjestelmässä. Kamppailulajien VOK-hankkeena toteutettu Terve Urheilija -kouluttajakoulutuksen tulokset otetaan käyttöön. Valmistuneille kouluttajille pyritään järjestämään koulutustapahtumia markkinoimalla koulutuksia Painiliiton jäsenseuroille ja muille kiinnostuneille. Sääntö- ja kilpailuvaliokunnalle kuuluu vastuu painituomareiden peruskoulutuksesta sekä ottelujärjestäjien peruskurssista. Tuomarin peruskurssi on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on teoriaopiskelua ja toinen osa käytännön harjoittelua kilpailujen yhteydessä. Kansallisille ottelujärjestäjille koulutusta järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti. Valmennus- ja koulutusvaliokunnalle kuuluu vastuu valmentajien toisen tason ja sitä ylemmistä koulutuksista sekä erilaisista teemakoulutuksista. II- ja III-tason koulutukset järjestetään pääosin ulkopuolisen yhteisön järjestäminä, esimerkkinä urheiluopistot. Näihin koulutuksiin sisältyy lajiosa, joka tulee lajiliiton valmennus- ja koulutusvaliokunnan järjestettäväksi. Huipulle tähtäävän painijan urapolku -tapahtumat Alueellisesti järjestetään koulutustapahtumia, joissa pääteemana on huipulle tähtäävän painijan urapolku. Koulutuksessa käytetään päävalmentajaa ja nuorten olympiavalmentajia. Valmentajakoulutukset Himberg-teamin leirien yhteydessä Vuoden 2014 tavoitteena on järjestää valmentajakoulutusta Himberg-teamin leirien yhteydessä. Koulutuksen sisältönä ovat harjoitusten seuraaminen ja ajankohtaiset luennot. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen, VOK Jatketaan valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteiden viemistä Painiliiton valmentajakoulutuksiin. Suomen Painiliitto ry Sivu 8

10 Huoltajakoulutus Huoltajien koulutusta jatketaan vuoden 2014 aikana. Koulutus järjestetään alueilla tarpeiden mukaisesti aluepäällikön toimiessa koordinaattorina sekä erikseen nimettyjen kilpailujen tuomarikoulutusten yhteydessä. Koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaa kilpailuihin nimetty valvoja. Nallepaini-ohjaajakoulutus Uutena koulutustuotteena järjestetään alueittain tarpeiden mukaisesti pilottikokeiluna yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston kanssa vuonna 2013 aloitetut, suuren suosion saavuttaneet nallepaini-ohjaajakurssit, Nallepaini on loistava aikuisen ja lapsen yhteislaji, jossa kuntoilu ja toiminta perustuvat yhdessä tekemiseen. Nallepaini tukee lapsen motorista kehitystä erittäin monipuolisesti. Lisäksi se on kelpo kuntoilumuoto aikuiselle. Koulutus on aktiivista, kokemuksellista toimintaa ja sen tarkoituksena on antaa valmiudet toimia nallepaini-liikuntaryhmän ohjaajana. Nallepaini tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden saada paljon uutta, innostunutta väkeä mukaan seuratoimintaan. Nallepainin voi aloittaa jo noin kaksivuotiaana. Koulutuksessa perehdytään liikkumiseen lapsen näkökulmasta, innostuksen ja oppimisen ilmapiirin luomiseen. Koska kysymyksessä on yhteistoiminnalliset tunnit, käydään myös harjoitesisältöjä sekä turvallisuuteen liittyviä tekijöitä (mm. oikeat avustusotteet) huolellisesti läpi. Vuoden 2014 koulutuksen painopisteet Varmistetaan, että peruskoulutukset toteutuvat Terve Urheilija -koulutusten järjestäminen Valmentajakoulutukset Himberg-teamin leirien yhteydessä Huipulle tähtäävän painijan urapolku -tapahtumat Huoltajakoulutus Nallepaini-ohjaajakoulutus Valmentajakoulutuksen rakenne I-taso, 50 t Nassikkapainin ohjaajakurssi, 3 t Tervetuloa ohjaajaksi -koulutus, 3 t Huoltajakoulutus, 1 t Painikouluvalmentajan starttikurssi, 16 t Painikouluvalmentajan jatkokurssi, 16 t Terve Urheilija -teemakoulutukset, 3 t o Nuoren kasvu ja kehitys o Kehon hallinta o Tyttöjen ja naisten harjoittelu o Kehon huolto ja palautuminen o Ravitsemus o Terveydenhuolto II-taso, 100 t Kamppailulajien II-tason koulutus (4 * 20 t + 20 t) III-taso, 150 t Kamppailulajien valmentaja (6 * 20 t + 30 t) Aluejärjestöjen koulutukset Ammatillinen valmentajakoulutus IV-taso Valmentajan ammattitutkinto (VAT), urheiluopistot Valmentajan erikoisammattitutkinto (VEAT), urheiluopistot AMK Liikunnanohjaaja, erikoistumisopinnot valmennuksesta V-taso Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta Ensimmäinen taso on laajuudeltaan 50 tuntia. Pakollisia kursseja tason suorittamiseksi ovat painikouluvalmentajan kurssit. Painikouluvalmentajan kurssien lisäksi on valittava 18 tuntia muita koulutuksia siten, että 50 tuntia täyttyy. Muita koulutuksia ovat nassikkapainin ohjaajakurssi, Tervetuloa ohjaajaksi -koulutus, huoltajakoulutus, Terve Urheilija -teemakoulutukset sekä muita koulutuksia esimerkiksi Fyysisen harjoittelun perusteet ja menetelmät, Lasten urheilun perusteet ja opettaminen sekä taidon oppimisen perusteet. Toisen tason koulutus toteutetaan yhteistyössä urheiluopistojen ja muiden kamppailulajiliittojen kanssa. Neljän lähijakson aikana Painiliitto järjestää ohjelman mukaiset lajikohtaiset koulutukset. Muun materiaalin lisäksi toisella tasolla käytetään materiaalina VOK-hankkeena valmistunutta tekniikka-dvd:tä. Kolmannen tason koulutus toteutetaan yhteistyössä urheiluopistojen ja muiden kamppailulajiliittojen kanssa. Neljä ensimmäistä jaksoa ovat kamppailulajien yhteisiä koulutuksia. Kahden viimeisen jakson toteutumisesta vastaa Painiliitto valiokuntineen. Suomen Painiliitto ry Sivu 9

11 Liitto kannustaa potentiaalisia valmentajia kouluttautumaan ammatillisissa valmentajakoulutuksissa luonnollisena jatkeena liiton tarjoamille koulutuksille. Viime vuosien kehityksen myötä yhä useampi voi nähdä painin ammattivalmentajana toimimisen realistisena tavoitteena ja mahdollisuutena. Koulutuskalenteri tarkennetaan leiri- ja kilpailukalenterin valmistuessa. Valtakunnallisen koulutusjärjestelmän muuttuessa Painiliitto osaltaan arvioi eri tasojen valmennuskoulutusten sisältöjä ja tasoa. SÄÄNTÖ- JA KILPAILU Valiokunnan keskeisiin tehtäviin kuuluvat: käsitellä kilpailukalenteriin tulevat kilpailut käsitellä sääntömuutokset ja seurasiirrot nimetä valvojat ja tuomarit kansallisiin ja kansainvälisiin arvokilpailuihin käsitellä alueiden tuomarikouluttajien esityksistä tuomareiden luokat ja korotusasiat koordinoida, tukea ja kannustaa tuomareiden ja ottelujärjestäjien koulutusta valita tuomarit kansainvälisille tuomarikursseille käsitellä kilpailujen valvojien raportit niissä ilmenneiden mahdollisten huomautusten osalta toimia asiantuntijaelimenä sääntö- ja ottelujärjestysasioissa käsitellä ja valvoa ulkomaille suuntautuvien kilpailumatkojen joukkueiden kokoonpanot ja edustusoikeudet jatkaa kansallisten arvokilpailujen yhteydessä järjestettävien valmentajakoulutusten toteuttaminen siten, että jatkossa SM-paineissa ottelussa painijan valmentajalla tulisi olla esittää suoritettu valmentajakurssi/-kortti. Yhteistyössä valmennusvaliokunnan ja Suomi Cupin työryhmän kanssa kartoitetaan vuonna 2009 käynnistetyn painicupkilpailusarjan kokemukset ja mahdollisuudet. Kilpailujärjestelmän tavoitteena oli kansallisen painitason nostaminen, osallistujien lisääminen miesten kilpailuissa, kilpailutapahtumien laadullinen kehittäminen, painin näkyvyyden lisääminen, painiväen sisäisen kiinnostuksen lisääminen ja tuotteen luominen yhteistyökumppaneille. Suomi Cup jatkuu myös vuonna Vuoden 2013 aikana on muutettu sääntöjä voimakkaasti ja sääntömuutokset tulevat jatkumaan vuoden 2014 aikana. Tämä luo haasteen alueiden tuomarikouluttajille. Tavoitteena vuoden 2014 aikana on järjestää koulutusta noin sadassa Suomessa järjestettävässä kalenterikilpailussa. Sääntökoulutukseen osallistumiskertoja odotetaan tuomareille tulevan yli tuhat. Kansainvälisille FILA-tuomareille annetaan mahdollisuudet osallistua tuomarikorttien korotuksiin sekä hankkia kansainvälistä kokemusta FILA:n turnauksista. Kansallisia E-luokan tuomareita ja ottelujärjestäjiä ohjataan FILA:n koulutukseen tavoitteena FILA:n tuomari- ja ottelujärjestäjäoikeus. Ottelujärjestäjiä koulutetaan siten, että kaikki Suomessa järjestettävät FILA:n turnaukset ja SM-kilpailut pysytään toteuttamaan FILA:n Heracles -järjestelmällä. ALUE- JA NUORISO Valiokuntaan nimetään puheenjohtaja liiton hallituksesta sekä aluepäälliköt ja muita asiantuntijajäseniä vahvistamaan valiokunnan toimintaa. Liiton alueellisten valmennuskeskusten vahvistaminen ja organisointi vaatii edelleen koko alue- ja nuorisotoiminnan kokonaisuuden uudelleen arviointia. Aluetoiminnassa painopiste on alueellisen valmennuksen ja koulutuksen tehostamisessa. Alueiden välistä yhteistyötä vahvistetaan mm. alueiden välisissä joukkuekilpailuissa ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Aluetoiminnan kehittämisestä on vastuussa hallitus sekä alueja nuorisovaliokunta. Liiton antamien ohjeiden ja raamien mukaisesti alueiden seurat käsittelevät toiminta- ja taloussuunnitelmansa syksyn aluekokouksissa. Reilu Peli ja Hyvä Seura Liitto on toiminnassaan sitoutunut noudattamaan Reilun Pelin periaatteita sekä samalla suosittaa ja edellyttää samojen periaatteiden noudattamista myös jäsenistöltään. Liitto suosittelee myös Hyvä Seura -koulutuspuu koulutuksia jäsenistölleen. Hyvässä Seurassa toiminta on Reilun Pelin periaatteiden mukaista ja seura tunnistaa toimintaympäristönsä tarpeet ja toimii yhdistystoiminnan pelisääntöjen mukaisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Paini on osoittanut suosituksi harrastusmuodoksi maahanmuuttajien keskuudessa. Liitto ja sen alaiset painiseurat toivottavat maahanmuuttajat tervetulleiksi jäseniksi painiperheeseen. Suomen Painiliitto ry Sivu 10

12 Seuratoiminnan kehittämistuet Valiokunta informoi, innostaa ja toimii tukena seuroille tarkoitetuissa kehittämistukiasioissa. Sinettiseuratoiminta V on tavoitteena saada vähintään yksi uusi sinettiseura. Liitto tukee ja kannustaa jäsenseurojaan hakemaan Sinettiseura -tunnusta. Valiokunta avustaa sinettiseuran hakuun liittyvissä asioissa. Nuorisovalmennus Alue- ja nuorisovaliokunta pyrkii edesauttamaan muun muassa seurojen toimihenkilöiden ja erilaisten projektien palkkausyms. tukien hakemisessa. Alueellisen nuorisovalmennuksen tavoitteena on huippuurheilijaksi kasvaminen opiskelun ohella. Tällä hetkellä urheiluoppilaitoksissa ja -akatemioissa opiskelee painijoita mm. Kotkassa, Oulussa, Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa, Pajulahdessa ja Kuortaneella. Tytöt ja naiset Vuonna 2014 pyritään edesauttamaan valmennusvaliokuntaa lajin kehittämisessä sekä markkinoimisessa nuorille tytöille Kuortaneen naisvalmennuskeskusta opiskelu- ja harjoituspaikkana. Painin tytöistä ja naisista vastaavan olympiavalmentaja Ahto Raskan sijoituspaikkana on Kuortane. Kuntopaini Erittäin tehokasta ja monipuolista kuntopainia harrastetaan yhä liian vähän kuntoliikuntamuotona. Pyrimme edelleen aktivoimaan seuroja järjestämään kuntopainiryhmiä miehille ja naisille teemalla painista elinikäinen kuntoliikuntamuoto nassikasta veteraaniksi. Nassikkapaini ja nallepaini Uusia seuratoimijoita pyritään kouluttamaan alueilla nassikkapaini- ja nallepainiohjaajiksi. Liiton nettisivuille kerätään tiedot seuroista, joilla on koulutettuja nassikka-/nallepainiohjaajia. Sotilaspaini sotilaan fyysisiä ominaisuuksia. Lisäksi opetetaan kohtaamaan vastustaja mies miestä vastaan periaatteella sekä arvostamaan vastustajaa. Liiton ja painiseurojen valmennuksesta vastaavat auttavat osaltaan varuskuntien liikuntakasvatusupseereita sotilaspainiharjoitteiden kouluttamista varuskunnan sotilaskouluttajille tavoitteena varusmiesten liikuntaharrastuksen elinikäinen jatkaminen. Painiliiton henkilöstö osallistuu aktiivisesti Sotilasurheiluliiton kamppailupäiville, joissa sotilaspaini on osallistujamäärältään suurin ja suosituin laji. Kilpailuissa sotilaspainiin ei saa osallistua painin tai judon kilpailulisenssin omaava painija. Heitot ovat kiellettyjä, pisteet tulevat vastustajan nostamisesta ilmaan ja alueelta ulostyöntämisestä. Muut ei-olympialajit Valiokunnan toimialaan kuuluvat FILA:n alaiset eiolympialajit. Valiokunnan tavoitteena on yhdistää Suomessa FILA:n hyväksymille painin ei-olympialajeille yksi yhteinen organisaatio, jossa kunkin yksittäisen lajin harrastaminen ja kilpailutoiminta olisi saman katon alla. Koulutus Tavoitteena on aktivoida seuroja kouluttamaan toimijoitaan. Tavoite on saada jokaiseen seuraan aktiivisia innostuneita ohjaajia nallepainiohjaajasta koulutettuun valmentajaan. Valiokunta koordinoi koulutuksen valtakunnallista yhteneväisyyttä. Alueittain koulutusta pyritään tehostamaan niin uusille kuin kokeneemmille osaajille. Järjestetään mm. valmentaja-, toimitsija-, tuomari-, ottelujärjestäjä-, kuntopaini- ja yhdistystoiminnan koulutuksia. Koulutusmateriaali on pääosin uusittu ja sen oheen valmistuu vielä tukimateriaalia. Suurin tarve koulutuksissa on nassikka-/nallepaini-, painivalmentaja-, tuomari- ja ottelujärjestäjäkoulutuksissa. Muu toiminta Jokaiselle alueelle nimetään aluevalmentaja ja/tai aluevalmennustiimi jokaiselle lajimuodolle sekä nassikka-/nallepainiin kouluttaja. Aluevalmennuksessa huomioidaan eri ikäryhmien tarpeet. Valiokunta ohjaa alueita järjestämään alueellisia painiparlamentteja tavoitteena seurojen ja alueen tukeminen sekä kehittäminen eri osa-alueilla. Sotilaspaini on Painiliiton ja Puolustusvoimien yhteistyössä kehitetty liikuntamuoto monipuolistamaan ja kehittämään Suomen Painiliitto ry Sivu 11

13 Alustava koulutuskalenteri Suunnitelma tarkentuu kilpailukalenterin valmistuessa. Koulutuksen aihe Aika Kesto Paikka Kouluttajat Painimuoto Osallistujat Määrä vko 1 Seuravalmentajapäivät pv Tampere, Ratina Painiliitto KR+VP Seuravalmentajat n. 100 vko 2 Painivoimaa ,5h Kouvola, Mansikka-aho Päävalm+OK valm. Seuravalmentajat n. 100 vko 6 Painivalmentaja Mannin matsien yhteydessä 3h Peräseinäjoki Nuorten OK-valm. KR Seuravalmentajat n.30 vko 10 Painivalmentaja Tampereen ikäkausikilpailujen 3h Tampere Nuorten OK-valm. KR Seuravalmentajat n.30 yhteydessä vko 17 Painivalmentaja K-S OP-painien yhteydessä 3h Jyväskylä, Harjun Nuorten OK-valm. KR Seuravalmentajat n.30 Woiman Sali vko 20 Painivalmentaja KLL:n kilpailujen yhteydessä 3h Kajaanin Juntan painisali Nuorten OK-valm. KR Seuravalmentajat n.30 vko 39 Painivalmentaja OP-turnauksen yhteydessä 3h IK:n painisali Nuorten OK-valm. KR Seuravalmentajat n.30 vko 42 Painivalmentaja KLL:n kilpailujen yhteydessä 3h Suomen Urheiluopisto Nuorten OK-valm. VP Seuravalmentajat n.30 vko 50 Painivalmentaja KSM-kisojen yhteydessä 3h Vaasa Nuorten OK-valm. VP Seuravalmentajat n.30 kevät Koulutuspäivät 1 pv Alueet aluevaliokunta KR Seuravalmentajat n.30 syksy Koulutuspäivät 1 pv Alueet aluevaliokunta VP Seuravalmentajat n. 30 syksy Sotilaspaini Sot. kamppailupäivät 1 pv Haminan varuskunta sääntövaliokunta Sotilaspaini sotilaat n. 150 kevät Koulupaini 3 h Alueet aluevaliokunta Koulupaini opettajat syksy Koulupaini 3 h Alueet aluevaliokunta Koulupaini opettajat vko 1-51 Sääntö n. 80 kilpailua v ,5 h Kilpailujärjestäjät kilpailujen valvoja KR+VP Tuomarit 20/kilpailu vko 1-51 Huoltaja kad. ja jun. SM 1,5 h Kilpailujärjestäjät kilpailujen valvoja KR+VP Huoltajat 15/kilpailu vko 1-51 Nallepainiohjaaja 4 tilaisuutta 1 pv työryhmä Seuravalmentajat 20/tilaisuus TIEDOTUS JA PAININ LAJIMARKKINOINTI Tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunta Valiokuntaan nimetään vuodelle 2014 puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi neljä-kuusi jäsentä. Lisäksi kokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan liiton puheenjohtajistoa, muiden valiokuntien puheenjohtajia, toiminnanjohtaja sekä liiton henkilökuntaa. Tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunnan tärkeimpiä tehtäviä ja tavoitteita ovat liiton v hyväksytyn tiedotusstrategian ajan tasalla pitäminen ja sen sisällön toteutuksesta vastaaminen liiton kokonaisvaltaisen tiedotussuunnitelman laadinta ja toteutus yhdessä puheenjohtajiston ja toiminnanjohtajan kanssa tiedotustoiminnan hoitaminen yhteistyössä puheenjohtajan, toiminnanjohtajan, valiokuntien puheenjohtajien ja liiton henkilökunnan kanssa tiedotustilaisuuksien järjestäminen tiedotuskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen huomionosoitussääntöjen ajan tasalla pitäminen huomionosoitusasian markkinointityö huomionosoitusanomusten käsittely hallituksen kokouskäsittelyä varten myönnettyjen huomionosoitusten kirjaaminen juhlivien seurojen muistamisista huolehtiminen esityksen laatiminen vuoden parhaiden valinnoista hallitukselle vuoden 2013 parhaiden palkitseminen muut hallituksen asettamat tehtävät Toimintatapa tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunta pitää vuoden aikana kaksi (2) kokousta lisäksi asioita hoidetaan useiden sähköpostikokousten turvin valiokunnan jäsenet hoitavat erikseen sovittavalla tavalla painin laaja-alaista tiedotustoimintaa Raportointi tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunnan pöytäkirjat toimitetaan sähköpostitse kaikille valiokunnan ja hallituksen jäsenille sekä liiton toimihenkilöille valiokunnan puheenjohtaja tai joku muu edustaja esittelee asiat hallituksen kokouksissa Suomen Painiliitto ry Sivu 12

14 Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen Liiton tiedottaminen tulee noudattamaan hallituksen linjauksia. Virallisesta tiedottamisesta vastaa liiton puheenjohtaja. Puheenjohtaja voi delegoida käytännön tiedottamisvastuuta varapuheenjohtajille, toiminnanjohtajalle, Molski-lehden toimitussihteerille sekä tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunnalle. Keskeisten asioiden tiedottamisjärjestys sovitaan aina erikseen. Valmennukseen kuuluvista tiedotusasioista vastaa päävalmentaja tai valmennus- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja. Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja valiokunta pitävät kiinteää yhteyttä tärkeimpiin tiedotusvälineisiin. Sosiaalisen median käyttöä tiedottamisesta tullaan tehostamaan. Sisäisen tiedottamisen päävälineet ovat nettisivut, Molskilehti, Facebook ja sähköposti. Tiedotuksen ja markkinoinnin uudeksi työkaluksi vuodelle 2014 otetaan käyttöön sähköinen uutiskirje. Molski-lehti Molski-lehti toimii Painiliiton tiedotuslehtenä. Ulkoisessa tiedottamisessa lehti toimii nettisivujen ohella liiton näyteikkunana. Vuonna 2014 aikana julkaistaan neljä Molski-lehteä. Tavoitteena on kehittää Molski-lehden kustannusrakenne positiiviseksi. Sisällöllistä laatua kehitetään toimituskunnan yhteistyön turvin. Molskin jakelu tarkistetaan ja täsmennetään ilmaisjakelukohteet. Ilmoitushankinnassa seurojen provisiona pidetään edelleen 50 %. Vuoden 2013 aikana aloitettua sisältöuudistusta Molskilehdessä jatketaan. Lehden sisältöä muokataan niin tekstien kuin kuvituksen puolesta vastaamaan lehden tilaajakunnan ikärakennetta. Nettisivut Netti- ja Facebook-sivujen päivittämisestä vastaa toimistopäällikkö. Tavoitteena on ylläpitää reaaliaikaisia ja lajia monipuolisesti esitteleviä sivuja, jotka palvelevat painin harrastajia sekä toimivat lajin esittelijänä muille sivuilla vieraileville. Nettisivujen uudistusta jatketaan vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on monipuolistaa sivuston kuva- ja videotarjontaa. Samalla aktivoidaan erityisesti nuorta käyttäjäkuntaa vierailemaan sivustolla erilaisten äänestysten ja kyselyiden muodossa. Tiedotus sähköpostilla Painiliiton sähköpostilla tapahtuvaa tiedotusta hoitaa liiton toimiston henkilökunta apunaan valiokunnan jäsenet. Lajimarkkinointi Lajimarkkinoinnin tavoitteena on saada julkisten tiedotusvälineiden kautta mahdollisimman monipuolista kuvaa painista. Huippu-urheilun lisäksi paini harrastuksena sopii erinomaisena liikuntamuotona kaikille iästä tai sukupuolesta riippumatta. YLE:n urheilutoimituksen kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä painin arvokilpailujen erikoislähetyksistä vuosittain. Teksti-TV:n käyttämistä lajin tiedottamiseen tehostetaan ohjaamalla kilpailujen tiedottajia käyttämään tätä lajillemme tärkeää tiedotuskanavaa. Toimittajia avustetaan erilaisten lajia käsittelevien dokumenttien tekemisissä ja ideoinnissa. Valtakunnan päälehtiin pidetään kiinteää yhteyttä. Pyrimme saamaan tehokkaammin ja enemmän lajia käsitteleviä artikkeleita julkaistavaksi. Tiedotusvälineiden käyttöön tarjotaan valmiita haastatteluja kuvituksineen painin huippunimistä ja alan mielenkiintoisista persoonista. Tulostiedottamisen oheen pyritään jatkossa lisäämään entistä enemmän kiinnostavien urheilijoiden kommentteja ja mietteitä. Suunnitelmavuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota kilpailutapahtumien laadukkaaseen järjestämiseen ja yhteistyökumppaneiden huomioimiseen. Hallitus ja valiokunta tulevat arvioimaan ja opastamaan tarvittaessa kilpailujen järjestäjiä. Parasta markkinointia lajille on järjestää laadukkaat kilpailut ja tarjota viihdettä muillekin kuin lajin piirissä toimivalle henkilöstölle. Painin mainetta ylläpidetään erittäin monipuolisena ja terveellisenä urheilulajina. Tämän lisäksi huipulle pyrkiville painijoille liitto pyrkii luomaan edellytykset saavuttaa kansainvälistä menestystä urheilijana. Suomen Painiliitto ry Sivu 13

15 Painiliiton tiedotusstrategia Tavoitteet Yleinen tavoite on kertoa Suomen Painiliiton ja sen jäsenseurojen toiminnasta, suunnitelmista, tapahtumista, saavutuksista, vireillä olevista asioista ja tehdyistä ratkaisuista oikeille kohderyhmille, oikealla hetkellä, oikealla tavalla ja oikeaa välinettä käyttäen. Sisäisen tiedotuksen kohderyhmät ovat: Suomen Painiliiton henkilökunta ja luottamushenkilöt jäsenseurat ja niiden toimihenkilöt Ulkoisen tiedotuksen kohderyhmät ovat: tiedotusvälineet (televisio, lehdet, radio) suomalaiset urheilujärjestöt kansainväliset painiliitot Suomen Painiliiton sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Tiedotustoiminnan välineet liiton kotisivut muut internet-yhteydet (mm. Olympiakamppailu.fi) sähköposti Molski-lehti Facebook -sivut ja muu sosiaalinen media esitteet informaatio- ja lehdistötilaisuudet muut avoimet tilaisuudet Tiedotustoiminnan organisointi ja vastuu Suomen Painiliiton tiedotuksesta vastaa liiton puheenjohtaja. Vastuu tiedottamisen organisoinnista ja kehittämisestä on liiton henkilökunnalla sekä tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunnalla. Tiedottaminen kriisitilanteessa Kriisitilanteeksi katsotaan tilanne, jossa Painiliiton henkilökuntaan / valiokuntiin kuuluva henkilö tai Painiliiton alainen seura tai urheilija / tuomari / valmentaja on toiminut siten, että sen katsotaan olevan vastoin eettisiä ja moraalisia arvoja ja tilanne on sellainen, että sitä tullaan luultavasti käsittelemään tiedotusvälineissä. Kriisitilanteessa tiedotusvastuu on ensisijaisesti Painiliiton puheenjohtajalla, joka kutsuu mahdollisimman pikaisesti koolle liiton kriisitiedotuksesta vastaavan hallituksen työvaliokunnan (myös puhelinneuvottelu mahdollinen), tiedotuspäällikön sekä mahdollisen kriisin osapuolen / osapuolet. Ryhmä yhdessä päättää tilanteen mukaisista jatkotoimenpiteistä. Kriisitilanteessa pyritään kuitenkin aina: toimimaan mahdollisimman nopeasti tiedottamaan avoimesti ja rehellisesti. Arviointi tiedotusstrategian toteutumista arvioidaan kahden vuoden välein tiedotussuunnitelma julkaistaan vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä tiedotuksen toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä JÄSENSEUROJA KOSKEVAT SOPIMUKSET Tuplaturva Painiliitto hoitaa seurojensa puolesta vakuutuksen VALO:n ja Pohjolan sopimassa Tuplaturvavakuutuksessa. Tuplaturvaan liittymällä Painiliitto takaa toiminnassaan mukana oleville seuroille Tuplaturvan kattamat toiminnanvastuuvakuutuksen sekä vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutuksen. VALO:n ja Teoston sopimus Painiliiton seurat ovat mukana VALO:n musiikin julkista esittämistä koskevassa sopimuksessa. Seurojen ei tarvitse erikseen maksaa TEOSTO- tai GRAMEX-korvauksia seuran järjestämissä tilaisuuksissa soitetusta musiikista. Sopimukset keskeiset kohdat liikunta- ja urheiluseurat voivat vapaasti sopimuksen puitteissa esittää musiikkia eri urheilutilaisuuksissa ja -tapahtumissa sekä liikuntatunneilla sopimus kattaa tapahtumat joiden osallistuja- tai katsojamäärä on alle sopimukseen ei kuulu elinkeinotoiminnan yhteydessä tapahtuva musiikin esittäminen sopimuksen edellytyksenä on, että tapahtuman, toiminnan tai tilaisuuden järjestäjä on VALO:n lajiliitto, seura tai joukkue Painiliiton ja lääkärikeskus Mehiläisen sopimus Suomen Painiliitto ja lääkärikeskus Mehiläinen ovat tehneet sopimuksen Painiliittoon kuuluvien urheilijoiden, akuuttien Suomen Painiliitto ry Sivu 14

16 vammojen hoidon järjestämisestä valtakunnallisesti Mehiläisen lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa. Sopimuksen piiriin kuuluvat sekä harjoitus- että kilpailutoiminnassa sattuneet vammat. Hoitoon mennessä urheilija esittää henkilöllisyystodistuksensa ja Painiliiton voimassa olevan lisenssikortin. Sopimuksen mukainen Painiliiton asiakasnumero on KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Painiliitto valvoo, että Suomessa painitaan ja toimitaan kansainvälisen Painiliiton (FILA) ja Euroopan Painiliiton (CELA) sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Tarkoituksena on edelleen pitää hyviä ja luottamuksellisia suhteita muihin kansallisiin painiliittoihin. Painiliitto osallistuu aktiivisesti Kansainvälisen Painiliiton, Euroopan Painiliiton ja Pohjoismaiden Painiliiton kilpailu-, koulutus- ja kehittämistoimintaan. Vuonna 2013 painin kansainvälisiin tehtäviin valituista Painiliiton henkilöistä jatkavat puheenjohtaja Jukka Rauhala CE- LA:n hallituksessa, Karri Toivola FILA:n sääntökomissiossa, Pertti Vehviläinen FILA:n teknisessä komissiossa sekä Pasi Sarkkinen FILA:n valmentajakomissiossa. Painiliitto osallistuu aktiivisesti lisäksi kansainvälisen Painiliiton ja Euroopan Painiliiton valmentajille, tuomareille ja lääkäreille järjestettäviin kansainvälisiin koulutustilaisuuksiin. Painiliitto lähettää kansainvälisen Painiliiton kalenterikilpailuihin tuomareita FILA:n sääntöjen mukaisesti. Lisäksi suomalaiset painituomarit osallistuvat kansainvälisen Painiliiton nimeäminä valvojan ja tuomarikouluttajan tehtäviin FILA:n kalenteriturnauksissa sekä Euroopan- ja maailman mestaruuskilpailuissa. Vuonna 2014 Suomessa järjestetään neljä kansainvälisen Painiliiton kalenterikilpailua: Herman Kare Kouvolassa, Vantaa Cup Vantaalla, Arvo Haavisto Ilmajoella ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Turussa. Maaottelut painitaan Ruotsin ja Viron kanssa. Lisäksi Suomessa järjestetään kaikissa ikäluokissa ja painimuodoissa lukuisia kilpailuja ja leirejä, joissa on mukana useita ulkomaalaisia painijoukkueita. Euroopan mestaruuskilpailut 2014 Suomelle myönnetyt painin senioreiden Euroopan mestaruuskilpailut järjestetään Vantaalla Kilpailut järjestetään yhteistyössä Suomen Painiliiton ja Ylä-Tikkurilan Kipinän kanssa. Kilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii Tuija Lintunen ja pääsihteerinä Antti Pekkala. Vantaan EM-kisoissa tullaan painimaan ensi kertaa Suomessa arvokisatasolla uusilla säännöillä, joista osa oli koekäytössä vuoden 2013 arvokilpailuissa. Turnaus tulee olemaan jälleen yksi vuoden merkittävimmistä urheilutapahtumista Suomessa ja merkittävin painitapahtuma maailmassa syksyllä Uzbekistanin Tashkentissa käytävien painin MM-kisojen jälkeen. Ennakkoarvioiden mukaan EMkisoihin odotetaan noin 500 painijaa lähes 50 maasta. Kilpailujen budjetti on n euroa. Kilpailujen taloudesta laaditaan erillinen talousarvio ja loppuselvitys, jonka tarkastavat Painiliiton ja Ylä-Tikkurilan Kipinän nimeämät tilintarkastajat. Kilpailujen järjestäminen on jälleen suuri haaste koko Suomen painiväelle. Erittäin merkittävänä tekijänä EM-kisojen myöntämisessä Suomelle oli hyvin onnistunut olympiakarsintaturnaus keväällä Kisaorganisaatio rakennetaan samanlaiseksi ja järjestelyt tulevat olemaan hyvin samankaltaiset kuin olympiakarsintaturnauksessa. Suunnittelu ja käytännön toimenpiteet laadukkaan turnauksen järjestämiseksi ovat olleet käynnissä vuoden 2013 alusta lähtien. Liiton toimisto toimii varsin niukoilla henkilöresursseilla, joten haemme erityisavustusta OKM:ltä EM-2014 pääsihteerin palkkaukseen vuodelle Pääsihteerin palkkaus on sisällytetty Painiliiton talousarvioon. Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Pohjoismaiden Painiliiton (Nordic Wrestling Federation) sääntöjen mukaisesti PM-kilpailujen isännyys kiertää vuosittain viiden pohjoismaan välillä. Pohjoismaiden Painiliittoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro. Vuonna 2014 järjestelyvastuussa on Suomen Painiliitto, joka myönsi kilpailut Turun Voimamiehille, joka järjestää ne Turussa. PM-kilpailuissa painitaan senioreissa, junioreissa ja kadeteissa sekä kreikkalais-roomalaisessa että naispainissa. Kisojen osanotto on rajoitettu maittain. Kisoihin odotetaan noin 250 painijaa ja kaikkiin sarjoihin on osallistumisoikeus Pohjoismaiden Painiliiton jäsenmaiden lisäksi myös Latvian ja Liettuan Painiliitoilla. Kisojen järjestelyvastuu on Turun Voimamiehillä. Painiliitto antaa kisaorganisaatiolle asiantuntija-apua tarpeen mukaan. Suomen Painiliitto ry Sivu 15