Kilpailukyky säilyy vain jatkuvalla kehityksellä ja tutkimuksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukyky säilyy vain jatkuvalla kehityksellä ja tutkimuksella"

Transkriptio

1 Hyvästä parempi: Terveyskello VTT mukana Kempin mittaa hyvinvointia vauhdissa vuorokauden ympäri s. 12 Automaatiosta potkua ohjelmistotestaukseen s. 18 Polyaniliini muuntuu moneksi s Teknologiasta ja sen mahdollisuuksista Toimitusjohtaja Jaana Tuominen GE Healthcare Finland: Kilpailukyky säilyy vain jatkuvalla kehityksellä ja tutkimuksella

2 NYT Uusi menetelmä auttaa puutavaran luokittelussa VTT kehitti menetelmän, joka osoittaa puumateriaalin luontaisen pitkäaikaiskestävyyden. Menetelmä mittaa puusta haihtuvat aineet, joiden määrä on perusta puutavaran kosteuden- ja homeenkestolle. Menetelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Sen avulla voidaan puutavara lajitella käyttötarkoituksen mukaan, mikä lisää puutuotteiden arvoa ja kilpailukykyä. Menetelmä paljastaa sellaiset puumateriaalin pitkäaikaista kosteuden- ja homeenkestoa edistävät ominaisuudet, jotka eivät näy ulkopinnalle. Nykyisin sahatavara luokitellaan ulkonäön ja mekaanisen lujuuden perusteella. Kuusi- ja mäntytukkipuiden ja niistä jalostetun sahatavaran uuteaineiden pitoisuudet ilmaisevat sahatavaran biologista kestävyyttä. VTT:n menetelmä mahdollistaa, että teollisuus voi lähitulevaisuudessa luokitella sahatavaran nykyistä tarkem - min esimerkiksi sisäpaneeleihin, ulkoverhouslautoihin tai aitaja terassikalusteisiin. Tutkimuksen rahoittivat Tekes, Wood Focus, Tikkurila Paints, Tikkurila Coatings, Honkarakenne, Lappset, Metsäntutkimuslaitos Metla ja VTT. Lisäksi hankkeessa oli mukana Kuopion yliopisto. Lisätietoja: Metsäteollisuudelle etätunnistusteknologiaa Uuden teknologian ansiosta puu voi kantaa tietoa vaiheistaan matkalla metsästä sahan kautta lopputuotteeksi. VTT kehittää EUhankkeessa uudenlaista, metsään soveltuvaa pitkän kantaman RFID-teknologiaa yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Tukkeihin ja lautoihin voidaan liittää anturitietoa, jota hyödyntämällä metsäteollisuuden tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi ja samalla vähentää edelleen ympäristökuormitusta. VTT johtaa Suomessa tehtävää tutkimusja kehitystyötä, jossa RFID-teknologialla liitetään tukkeihin ja lautoihin anturitietoa kumulatiivisesti. Tukkeihin kiinnitetään esimerkiksi mikrosirun sisältävä yksilöllinen ja etäluettava RFID-tunniste. Se sisältää tietokantaan kerättävää tietoa, kuten tukin tyypin, mitat, kasvupaikan ja kaatoajankohdan. Tietoa hyödynnetään tuotantoketjun jatkovaiheissa. Tietoa puun ominaisuuksista voidaan hyödyntää jo metsässä. Metsäkoneisiin ja kuljetusvälineisiin liitettävät lukijalaitteet mahdollistavat tukkien tarkan ohjauksen tuotantoketjussa ja parantavat siten logistiikkaa ja puutoimitusten tarkkuutta. Lisätietoja: 2

3 Uusi mittalaite elohopean monitorointiin Gasmet Technologies Oy:n ja VTT:n yhteistyö on tuottanut uuden, elohopean jatkuvaan monitorointiin soveltuvan mittalaitteen. Laite täyttää uusimmat elohopean mittaamiselle asetetut määräykset ja erityisesti USA:n vaatimukset elohopean jatkuvasta monitoroinnista. Hiilivoimaloiden ja jätteenpolttolaitosten savukaasut saattavat sisältää myrkyllisiä raskasmetalleja kuten elohopeaa. Elohopeaa voi esiintyä myös terästuotannon savukaasuissa. EU:n jätteenpolttodirektiivit ja maakohtaiset monitorointivelvoitteet avaavat merkittävät markkinat mittalaitetoimittajille. Savukaasun elohopeapitoisuuksien hetkittäiset muutokset halutaan usein tietää muistakin syistä kuin lainsäädännöllisten velvoitteiden vuoksi. Jatkuvalla monitoroinnilla havaitaan puhdistusjärjestelmien toimintahäiriöt ja päästörajojen hetkelliset ylitykset. Nykyisin käytössä olevien kaupallisten elohopean monitorointilaitteiden haittoja ovat muun muassa monimutkainen näytteenkäsittely, epästabiilisuus sekä monien osien kallis ja tiheä vaihtotarve. VTT:n ja Gasmet Technologies Oy:n kehittämässä GASMET CMM (Continuous Mercury Monitoring System) -mittalaitteessa on vältetty suurin osa aikaisemmista ongelmista. Laite perustuu atomifluoresenssitekniikkaan (Cold Vapour Atomic Fluorescence CVAF). Lisätietoja: Kotimaisten liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutukset VTT:n ja MTT:n tutkimuksen mukaan kaikki liikenteen biopolttoaineet eivät välttämättä ole ympäristöystävällisempiä kuin fossiiliset polttoaineet, kun otetaan huomioon koko tuotanto- ja käyttöketju. Liikenteen biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt riippuvat voimakkaasti käytetystä polttoaineesta, sen raaka-aineista, raaka-aineiden tuotantomenetelmistä ja polttoaineen jalostusprosessista. Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa vertailtiin Suomen olosuhteisiin sopivimpia, laajamittaiseen tuotantoon soveltuvia biopolttoaineita ja niiden tuotantoketjuja, niin kaupallisia kuin kehitteillä olevia tuotantotekniikoita. Peltobiopolttoaineketjussa tutkittiin ohraetanoli, rypsipohjainen biodiesel sekä ruokohelpipohjainen synteettinen diesel. Metsäbiopolttoaineketjuina tutkittiin hakkuutähdepohjaista synteettistä dieseliä ja metanolia. Lisäksi tarkasteltiin hakkuutähteiden ja ruokohelven käyttöä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. VTT:n arvioimien kasvihuonekaasutaseiden mukaan ohraetanolin tai rypsipohjaisen biodieselin tuotanto ja käyttö todennäköisesti lisäävät kasvihuonekaasujen päästöjä suhteessa fossiilisiin vertailupolttoaineisiin. Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden biopolttoaineiden tuotannossa ja valmistuksessa kuluu vähemmän energiaa kuin lopputuote sisältää. Energiankulutus polttoaineen energiasisältöä kohden on kuitenkin 3 5-kertainen fossiilisten polttoaineiden tuotannossa kuluvaan energiaan nähden. Toisen sukupolven metsätähde- ja ruokohelpipohjaiset biopolttoaineet ovat huomattavasti suotuisampia kuin kaupalliset peltobiomassapohjaiset polttoaineketjut kasvihuonekaasupäästöjen kannalta fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Niiden tuotannossa lannoitustarve raaka-aineiden energiasisältöä kohden on huomattavasti pienempi. Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto on nykyisellään prosenttia kalliimpaa kuin fossiilisten polttoaineiden. Kehitteillä olevien toisen sukupolven biopolttoaineiden päästövähennyskustannukset ovat raakaöljyn nyky hinnalla euroa vähennettyä hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen energiantuotannossa on liikennesektoria edullisempaa. VTT ehdottaa, että biopolttoaineiden tuotanto kytketään metsäteollisuuden tuotannon yhteyteen. Näin näyttäisi olevan mahdollista tuottaa toisen sukupolven biopolttoaineita kustannustehokkaasti. Lisätietoja: 3

4 NYT Uusi yrityskiihdyttämö avaa ovia USA:n markkinoille Teknologiaa avaruuden tutkimiseen VTT:n suunnittelema ja rakentama satelliittien testausjärjestelmä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tiedesatelliitteja varten on valmis. Järjestelmällä simuloidaan Planck- ja Herschel-satelliittien tiedonvälitystä ja ohjausta sekä varmistetaan satelliittien ja maa-aseman välinen tiedonsiirto. Tiedesatelliitit etsivät avaruudesta todisteita maailmankaikkeuden alusta, ns. suuresta alkuräjähdyksestä. VTT sai ranskalaiselta Alcatel Alenia Space:lta toimeksiannon suunnitella ja rakentaa satelliittien testausjärjestelmä. Sillä testataan satelliittien ja maa-aseman välistä tiedonsiirtoa ottaen huomioon, että signaalit vaimentuvat satelliittien ja maa-aseman välisen etäisyyden kasvaessa. Järjestelmä luovutetaan ESA:lle testauksen jälkeen tammikuussa Planck- ja Herschelsatelliitit ammutaan radalleen Ariane 5 -raketilla Ranskan Guayanasta vuonna VTT:n lisäksi hankkeessa ovat olleet Protoshop Oy ja Elcon Power Oy. Lisätietoja: VTT ja Technopolis Ventures Oy ovat perustaneet Kalifornian Piilaaksoon INBAC (International Business Acceleration Center) -yrityskiihdyttämön, jonka tehtävänä on nopeuttaa suomalaisen teknologian kaupallistamista USA:ssa. INBAC tarjoaa keskitettyjä ja räätälöityjä palveluja yrityksille, jotka tarvitsevat riskirahoitusta ja haluavat tuotteistaa teknologiansa. INBACin vahvuus on kanssayrittäjyyden malli, jossa etsitään paikallisyrittäjä kaupallistamaan uutta teknologiaa. Mallin on kehittänyt INBACin toimitusjohtaja Ram Mohan, joka on sen avulla tuottanut monia Piilaakson riskirahoittajien tukemia uusia yrityksiä. Näistä useimmat on synnytetty teknologiapohjaisesti siten, että paikallinen liiketoiminnan asiantuntija on löytänyt soveltuvan liiketoimintamallin ja ryhtynyt itse yrittäjäksi. Mallissa paikallinen yrittäjä vastaa liiketoimintamallin kehittämisestä sekä ensimmäisten asiakkaiden ja rahoituksen hankkimisesta. Yrittäjä kantaa osan riskistä jo ennen rahoituskierroksia. Suomesta INBACiin syötetään hankkeita ja innovaatioita pääasiallisesti VTT:n ja Technopolis Venturesin hallinnoiman Born Global -ohjelman kautta. Tavoitteena on vauhdittaa yrityksiä suoraan kansainvälisille markkinoille. INBAC tarjoaa mahdollisuuden käynnistää liiketoiminta heti globaaleilla markkinoilla. Yrityksille avautuu nopea, luotettava ja kustannustehokas tapa hankkia riskirahoitusta Piilaaksosta ja käynnistää toimintansa siellä, missä löytyy paras markkinapotentiaali. INBACin toimintamalli on avoin ja mahdollistaa tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen tai muiden hankevirtaa tuottavien tahojen palvelemisen. Lisätietoja: FinNode uusi innovaatiokeskus Piilaaksoon Suomalainen innovaatiokeskus FinNode avataan Santa Clarassa, Yhdysvaltain Piilaaksossa. Innovaatiokeskus palvelee suomalaisia ja amerikkalaisia yrityksiä ja tutkijoita. FinNode haluaa nopeuttaa suomalaisten yritysten tuloa USA:n markkinoille, lisätä tutkijoiden liikkuvuutta ja tutkimusyhteistyötä Suomen ja USA:n välillä sekä kehittää Suomen houkut televuutta investointikohteena ja sijoittautumispaikkana. Innovaatiokeskuksen perustajat ovat Finpro, Sitra, Suomen Akatemia, Tekes ja VTT. Lähes kaikilla perustajaorganisaatioilla on ennestään toimintaa USA:ssa. FinNode kokoaa niiden palvelut yhteen asiakkaiden ulottuville ja kehittää myös uusia yhteisiä palveluja. Keskuksen tiloissa toimii International Business Acceleration Center INBAC, joka on VTT:n ja Technopolis Venturesin omistama yrityskiihdyttämöpalvelu. FinNode järjestää kilpailun liiketoimintasuunnitelmista yhteistyössä Red Herringin ja mobiilialan kansainvälisen edelläkävijäyrityksen kanssa. Web-2-Mobile-kilpailu on tarkoitettu pääasiassa suomalaisille ja kalifornialaisille start-up-yrityksille. Kilpailun tavoitteena on kehittää tulevaisuuden mobiilipalveluja ja hyödyntää mobiiliratkaisuja kaikilla elämän alueilla. Lisätietoja: 4

5 VTT kehittää kertakäyttöistä biopolttokennoa VTT kehittää biopolttokennoa entsymaattista virtalähdettä, joka muuntaa orgaanisen lähtöaineen kemiallisen energian sähköenergiaksi entsyymien avulla. Virtalähde soveltuu sähkönlähteeksi nopeasti yleistyviin lääketieteen ja elintarvikeketjun etätunnistimiin. Esimerkkejä etätunnistimista ovat muistipiirin ja mittaelektrodin sisältävä laastari ja elintarvikkeiden laatua seuraava anturi. VTT kehittää biopolttokennoja, joissa entsyymit muuntavat bioperäisen polttoaineen, kuten sokerin ja alkoholin energian sähköksi. Biopolttokennoja voidaan toteuttaa painotekniikalla. VTT on hakenut patenttisuojaa ratkaisulle, joka antaa virtaa 0,7 voltin jännitteellä virrantiheydellä 20 mikroampeeria neliösenttimetriä kohden. Lakkaasi soveltuu myös painotekniikkaan, koska se ei paperille painettuna menetä kykyä tuottaa sähköä. Painotekniikalla toteutetut entsymaattiset virtalähteet ovat pieniä, edullisia ja kertakäyttöisiä. Niille on näköpiirissä sovelluksia logistiikkaketjun antureissa, elintarvikkeiden lämpötila-antureissa ja iholle liimattavissa lääketieteellisissä antureissa sekä painetuissa näytöissä. Laajemmin sovelluksia nähtäneen 2010-luvulla. Kun entsyymit korvaavat perinteiset jalometallikatalyytit, kennot toimivat hyvällä hyötysuhteella normaalipaineessa ja 4 60 lämpöasteessa. Paperille painettuina massatuotteina niiden hinta putoaa hyvinkin alas. Biohajoavat raaka- ja polttoaineet mahdollistavat kertakäyttöisyyden. Biopolttokennojen kehitysprojektissa ovat mukana Helsingin teknillinen korkeakoulu koordinaattorina, Åbo Akademi ja VTT. Lisätietoja: Ratkaisuja tulevaisuuden äly-ympäristöihin VTT vastaa ICT-alan haasteisiin uudella Digitaalinen maailma -teknologiateemallaan, jossa kehitetään ratkaisuja personoidun digitaalisen tiedon tuottamiseen, jakeluun ja käyttöön tulevaisuuden äly-ympäristössä. Tulokset näkyvät viiden vuoden kuluessa esimerkiksi matkaviestimien uusina sovelluksina. VTT on tunnistanut ICT-alan neljä keskeisintä aihealuetta, jotka ovat tiedon jalostus ja kehittyneet hakumenetelmät, nopea ja joustava ohjelmistotuotanto, langattomat alustat sekä sisältö- ja kontekstitietoisuus. Näitä yhdistävät älykkäät ympäristöt. Tulevaisuuden digitaalisessa maailmassa korostuvat sekä teknologia että kuluttajat. Digitaalinen maailma -teema tähtää nykyistä tehokkaampaan, ns. ketterään (Agile) ohjelmistotuotantoon. Toisena kehityskohteena ovat 4Gradio alustat, joihin mahtuu enemmän bittejä vähemmällä teholla ja radiokaistalla. Tietotekniikka voi mukauttaa palveluja yhä paremmin käyttäjien tarpeisiin, perusteina paikka, aika, kulloinenkin tehtävä, sosiaalinen tilanne ja lähi-ihmiset. Teema tähtää myös sosiaalisen median ilmiöiden ymmärtämiseen ja työkalujen rakentamiseen. Lisätietoja: Kaasutuskoelaitteistolla toisen sukupolven biopolttoaineita VTT on käynnistänyt kaasutuskoelaitteiston, jossa eri biomassoista tehdään synteesikaasua. Laitteisto sopii liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Synteesikaasusta voidaan valmistaa muun muassa dieselpolttoaineita, synteettistä maakaasua tai kemikaaleja. Koetoiminta tuottaa tietoa jo aloitetun teollisen demonstraatiolaitoksen suunnitteluun. Lisäksi kehitetään ratkaisuja kaasuturbiini- ja polttokennovoimalaitoksiin sekä vedyn liikennesovellutuksiin. Kaasutuslaitokseen käyvät hiilipitoiset raaka-aineet, esimerkiksi metsätähteet, kuori, peltobiomassat, yhdyskuntien kierrätyspolttoaineet ja turve. Espoon Otaniemessä sijaitseva kaasutuskoelaitteisto on teknisesti Euroopan edistyksellisin. Sen avulla VTT pystyy yhdessä yritysten kanssa kehittämään kokonaan uutta tuotantoteknologiaa ja liiketoimintamalleja. Koevaiheessa ovat mukana TKK, Neste Oil, Foster Wheeler Energia, Andritz, Vapo, Pohjolan Voima, UPM, StoraEnso, M-Real ja MetsäBotnia. Lisätietoja: 5

6 POLTTOPISTE Kuinka pelastaa koulutettu Teknologiastako ratkaisu? Teksti: Juha Kontu Kuva: Risto Laine Hyvästä parempi: Terveyskello VTT mukana Kempin mittaa hyvinvointia vauhdissa vuorokauden ympäri s. 12 Automaatiosta potkua ohjelmistotestaukseen s Teknologiasta ja sen mahdollisuuksista Toimitusjohtaja Jaana Tuominen GE Healthcare Finland: Kilpailukyky säilyy vain jatkuvalla kehityksellä ja tutkimuksella Polyaniliini muuntuu moneksi s. 29 Impulssi Teknologiasta ja sen mahdollisuuksista Julkaisija VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo, PL 1000, VTT Puhelin Päätoimittaja Olli Ernvall Puhelin Toimituskunta Paula Bergqvist, Petri Kalliokoski, Tatu Koljonen, Matti Lanu, Timo Pekkarinen, Jorma Rytkönen, Sakari Sohlberg, VTT; Juha Kontu, Evia Oyj Toimitus ja ulkoasu Evia Oyj Paino Edita, Helsinki, 2007 Kannen kuva Janne Lehtinen ja GE Healthcare Tilaukset ja osoitteenmuutokset ISSN VTT suuntaa painopistettä teknologiasta innovaatioiden kehittäjäksi. Tähän tarvitaan samanaikaisesti uutta teknologiaa, sovellustutkimusta ja liiketoimintamalleja. Hyvä perusta syntyy vahvasta tieteellisestä ja tutkimuksellisesta osaamisesta strategisesta tutkimuksesta. Kvartaalitaloudessa menestystä tavoitellaan yhä lyhyemmällä aikavälillä. Sen vastapainoksi tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta ja mahdollisuutta tutkimukselliseen riskinottoon, VTT:n tieteellinen johtaja Jorma Lammasniemi linjaa. Perusrahoitus mahdollistaa riskinoton On otettava riskejä, jotta voimme käynnistää kansainvälisesti kiinnostavia ja kunnianhimoisia tutkimusaloitteita, Lammasniemi painottaa. Olennainen voimavara VTT:n strategiselle tutkimukselle on valtion budjetista tuleva 70 miljoonan euron perusrahoitus. Se mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimustyön ja riskialttiitkin aloitteet, jotka myöhemmin tuottavat edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle. Pyrimme ennakoimaan asiakkaidemme tarpeita. Usein olemme vuosia edellä varsinaista kysyntää. Hyvä esimerkki on aivan uusia liiketoimintanäkymiä avaava painetun älykkyyden tutkimustyö. Teknologiavisioiden lisäksi meiltä edellytetään kykyä ennakoida, millä alueilla kysyntää voi syntyä. Pitkä perspektiivi Teknologian ja sovellusten tutkimukset sekä liiketoimintamallien kehittäminen niistä eivät ole erillisiä polkuja. Parhaimmillaan perustutkimus, sovellukset ja liiketoiminta kulkevat lähellä toisiaan, samanaikaisesti, samansuuntaisesti ja vuorovaikutteisesti. Tämä myös kytkee tutkimustoiminnan tiiviisti asiakaskohtaisten ratkaisujen kehittämiseen. VTT:n strategista tutkimusta ohjaavat yritysten kaukana tulevassa olevat tarpeet. Pyrimme tutkimuksen kautta antamaan herätteitä siitä, millaista uutta liike toimintaa teknologian kehitys mahdollistaa. Logiikka toimii myös toiseen suuntaan: saamme tutkimusideoita yritysten tarpeiden myötä. Uutta syntyy yhdistämällä Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä tutkimuksesta on yhteistyö metsäteollisuuden kanssa. VTT on luonut pohjaa metsäteollisuuden tulevalle menestykselle. Olemme jo pitkään tehneet tutkimusta teollisen biotekniikan alueella. Tavoitteena on biomassan jalostaminen uusilla prosesseilla. Biojalostamossa käytetään raaka-aine tarkasti ja saadaan muun muassa kuitu tuotteita, bioenergiaa ja erilaisia lisäarvotuotteita. Vaikka Suomi on biomassavaroiltaan pieni tekijä, voimme olla koko maailman mittakaavassa bioenergiaosaamisen kärjessä. Toinen esimerkki tutkimustyön tuloksellisuudesta on painetun älykkyyden kehittäminen. Olemme hyvällä menestyksellä yhdistäneet paperin ja elektroniikan älykkäiksi tuotteiksi. Esimerkit näyttävät puunjalostusteollisuuden tulevaisuuden suuntaa. Ne myös osoittavat, miten eri alojen vahvuuksia yhdistämällä on mahdollista saada aikaan 6

7 Suomi-neito? SISÄLTÖ 2 Nyt kokonaan uusia ratkaisuja. Tutkimuksen avulla voidaan kehittää täysin uusia teollisuudenaloja tai liiketoimintasektoreita. Kaikessa ei tietenkään voi olla maailman paras. Tarvitaan fokusoitumista vahvuusalueisiin. Olemme keskittyneet erityisesti niille aloille, joilla suomalaisten hallitseman liiketoiminnan voi ennakoida olevan merkittävää. Mahdollisuuksia on esimerkiksi tietoliikenne- ja informaatioteollisuudessa sekä puunjalostusteollisuuden hankkeissa. Näiltä alueilta lähdemme useimmiten etsimään uutta. Voimavaroja maailmanlaajuisesta tutkimusyhteisöstä VTT:llä on tiiviit yhteydet eri puolilla maailmaa toimiviin tutkimuslaitoksiin. Viime aikoina on korostunut euroop palainen tutkimusyhteistyöverkosto. Toimimme aktiivisesti Yhdysvalloissa, Piilaaksossa. Olemme rantautuneet Shanghaihin ja Singaporeen. Jatkossa toiminta laventuu Koreaan. Kvartaalitaloudessa menestystä tavoitellaan yhä lyhyemmällä aikavälillä. Sen vastapainoksi tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta ja mahdollisuutta tutkimukselliseen riskinottoon. Kansainvälinen tutkimusverkosto on merkittävä vahvuus myös VTT:n asiakkaille täällä Suomessa. Verkostojemme kautta asiakkaillemme on tarjolla tuoreinta tietoa. Kansainvälisen tutkijaverkoston ansiosta voimavaramme ovat olen naisesti suuremmat kuin pelkästään omin panostuksin. VTT toimii kansainvälisenä tutkimuslaitoksena osana muiden huippututkimusyksiköiden muodostamaa verkostoa. Näihin verkostoihin pääsevät mukaan ainoastaan ne, joilla on annettavaa verkoston muille jäsenille. Meille mukanaolo kansainvälisissä verkostoissa on tärkeää, koska näin saamme käyttöömme omaa tutkimustamme tukevaa tietoa. 6 Kuinka pelastaa koulutettu Suomi-neito? Teknologiastako ratkaisu? 8 Teknologia vastaa hyvinvoinnin haasteeseen 12 Henkivartija kulkee ranteessa 15 Människan sätter standarden teknologin förverkligar den 16 Taistelen entropiaa vastaan 18 Automaatiosta potkua testaukseen 21 Tuloksia kalastetaan tutkijoiden verkoilla 24 Maailmanluokan mahdollisuuksia pölyhiukkasen mittakaavassa 26 Rohkeus vie menestykseen 29 Polyaniliini muuntuu moneksi 32 Uusi työkalu houkuttelee ideoimaan 33 Värivirheet kuriin 34 Asiamiehet tuovat osaamista maakuntiin 7

8 NÄKÖKULMA Teknologia vastaa hyvinvoinnin haastee Tulevaisuuden terveydenhuollossa painopiste siirtyy sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. Uudet teknologiset innovaatiot helpottavat potilaiden elämää, tehostavat sairaaloiden toimintaa ja hillitsevät terveydenhuollon kustannuksia. Teksti: Tuula Sipilä Kuvat: Janne Lehtinen ja GE Healthcare 8 GE Healthcare Finlandin toimitusjohtaja Jaana Tuominen on juuri palannut Intiasta. Paikallisessa sairaalassa tehtiin luuytimen kantasolututkimusta, jonka tavoitteena oli palauttaa halvaantuneen potilaan liikuntakyky. Biolääketieteellinen tutkimus, geeniteknologia ja molekyyliosaaminen ovat osa GE Healthcaren asiantuntemusta. Suomeen kolme vuotta sitten rantau tuneen maailman suurimman yhtiön GE:n tytäryritys tunnetaan meillä erityisesti potilasvalvontalaitteista ja kuvantamisen mahdollisuuksien kuten digitaalisen mammografian ja röntgenin kehittämisestä. Terveydenhuolto tulee nyt nähdä uusin silmin, toteaa Tuominen, joka vetää paitsi GE Healthcaren Suomen yhtiötä myös potilaslaiteliiketoiminnan maailmanlaajuista osaamiswww.vtt.fi

9 Jaana Tuominen Diplomi-insinööri GE Healthcare Finland Oy:n toimitusjohtaja 2005 Vastaa GE Healthcaren globaalista potilaslaiteliiketoiminnasta Toimi useissa yleisjohdon ja markkinoinnin tehtävissä Instrumentariumissa ennen yhtiön siirtymistä General Electricin omistukseen 2003 seen aluetta. Hänen yksikkönsä toimii kolmella mantereella. Hyvinvoinnin haasteet ovat globaaleja. Ihmiset elävät yhä pitempään, mutta entistä raihnaisempina. Eliniän kasvu lisää kroonikkojen määrää. Sairaalat painivat kustannusten ja terveydenhuollon kasvavien tehokkuusvaatimusten kanssa. Yhteiskunnan maksukyky on koetuksella, ja priorisoinnin tarve lisää tuskaa edelleen, Tuominen selostaa. Ennakoinnin työkaluja Työvoimapulan, rahoitusongelmien ja henkilöstön loppuunpalamisen uhmatessa terveydenhuoltoa GE näkee ratkaisun oikeassa ajoituksessa. Sen sijaan, että oireita hoidetaan, niitä ennakoidaan. Jokaisella meistä on vastuu omasta hyvinvoinnistamme. Kaikille hyvä lähtökohta on early health. Potilaalle hyödyt ovat ilmeisiä, mutta myös sairaalat hyötyvät hoitoaikojen lyhenemisestä. Ennakointi tuo säästöjä yhteiskunnalle henkilön toipuessa nopeammin työkykyiseksi, Tuominen vakuuttaa. Informaatioteknologian ja terveydenhuollon yhteiselo on jo tuonut välineitä uudenlaiseen toimintatapaan; reseptit, lausunnot ja potilasasiakirjat liikkuvat sähköisesti kaikkiin päätelaitteisiin. Langatonta tekniikkaa hyödynnetään varsinkin siellä, missä konsultoivan lääkärin ja sairaalan välimatkat ovat pitkiä. Teknologia mahdollistaa varhaisen taudinmäärityksen, aikaisen hoidon aloituksen ja tuoreen tiedon saamisen nopeasti. Näin hoitohenkilöstöllä on aina viimeisin potilastieto käytettävissään, Jaana Tuominen lisää. Myös vanhenevien ikäluokkien ja haja-asutusalueiden asukkaiden etäterveydenhoito ja kotipalvelut yleistyvät tulevaisuudessa. Potilaan reaaliaikaiseen etävalvontaan tehty matkapuhelinsovellus on yksi GE:n Suomen yksikön tuotekehitystyön tuloksista. Potilaiden valvonta kotiympäristössä on jo laiteteknisesti mahdollista, mutta käytettävyyden ja palveluprosessien kehittämistä tarvitaan edelleen, ennen kuin menetelmät yleistyvät laajemmin. Käytettävyydestä kiitosta GE Healthcarella on Suomessa noin tuhat työntekijää, joista Helsingin Vallilassa tuotekehitystehtävissä työskentelee kolmisen sataa. Tutkimustoimintaa vetää professori Pekka Meriläinen, jonka tutkimusryhmässä on muun muassa kahdeksan fysiikan tohtoria. VTT toteuttaa testaukset ja yhtiön laatujärjestelmän edellyttämät tuotteiden CE-hyväksynnät. Maamme teknologiaosaaminen on arvostettua, ja suomalaisilla tuotteilla on kysyntää kansainvälisillä kilpakentillä. GE Suomen tuotteista jopa 99 prosenttia menee vientiin. GE:n Suomessa tehtyjen tuotteiden markkinat ovat pääosin Länsi-Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa, mutta laitetoimituksia on peräti sataan eri maahan. Useita suomalaisia pk-yrityksiä toimii alihankkijoina yh tiön kansainvälisissä projekteissa. Suomalaista osaamista viedään maailmalle konkreettisella tavalla, Tuominen sanoo. Kilpailukyky säilyy kuitenkin vain jatkuvalla kehitystyöllä ja tutkimustoiminnalla. Pienen maan voima voi olla siinä, että havainnoidaan maailmaa ja markkinoita oikein. Tulevaisuutta ennakoivien heikkojen signaalien tunnistaminen ei ole mystiikkaa, vaan yksinkertaisesti asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. Suomalaiset ovatkin saaneet kiitosta juuri tuotteiden käytettävyydestä. Olemme tiiviisti läsnä tuotteidemme käyttäjien arjessa, esimerkiksi sairaaloiden eri osastoilla. Asiakkaan ympä ristön ymmärtäminen on Suomessa luontaista, täällä osataan asettua käyttäjän asemaan. Näin laitteista tulee helppoja ja loogisia. Käytettävyys on keskeistä, kun muistaa että suurinta osaa laitteista käytetään kriisitilanteissa. Silloin on kyse ihmishengestä, Tuominen muistuttaa. Innovaatioista markkinavoimaa Jaana Tuominen haaveili lapsena kirurgin urasta. Vaikka hän sittemmin valmistui prosessitekniikan diplomi-insinööriksi, ura löytyi alalta, jossa lääketieteen etulinjan saavutukset ovat läsnä päivittäin. Hänen mielestään terveysteknologia on parasta suomalaista hightechia ja menestyvä vientisektori. Lääketieteen perusopetus on meillä huiman korkealla tasolla, ja lääketieteel listä tekniikkaa voi opiskella korkeakouluissa. Lisäksi meille luontainen tekno logiaosaaminen tuo tähän sopivan lisämausteen. Nämä tekijät ovat osasyitä siihen, että potilasvalvontamonitorien kehitystyön ydin on juuri Suomessa, Tuominen sanoo. Suomen GE:n tutkimuslaitosyhteistyö on tiivistä paitsi VTT:n myös muun 9

10 NÄKÖKULMA Tulevaisuutta ennakoivien heikkojen signaalien tunnistaminen ei ole mystiikkaa, vaan yksinkertaisesti asiak kaan tarpeiden ymmärtämistä. korkeakoulumaailman ja kliinisen terveydenhuollon kanssa. Opiskelijat ja diplomityön tekijät tuovat taloon nuorta innovatiivista voimaa ja uutta tuoretta näkemystä, joka antaa lisäarvoa kaikille. Fokus itsehoitoon Väestön ikärakenteen muutos pakottaa terveydenhuollon uusiin innovaatioihin kaikilla mantereilla. Etähoito mahdollistuu juuri uuden teknologian avulla, ja myös GE näkee alan kuluttajatuotteissa uutta potentiaalia. Tuotteita voi tilata Internetistä, ja rinnalle ovat tulleet monet Internetiin pohjautuvat palvelut ja sovellukset. Globaali hyvän olon ja omahoidon megatrendi on tehnyt terveysshoppailusta muoti-ilmiön. Verenpaine- ja sokerimittarit sekä vanhusten turva-anturit ovat jo nyt suosittuja, ja niiden markkinat kasvavat vahvasti. Jaana Tuominen näkee asiassa paljon hyvää. Omahoidon lisääntyminen helpottaa terveydenhuollon paineita. Kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden rutiinitarkastukset kuormittavat paljon sairaaloiden arkea ja ovat suuri kustannuserä. Terveydenhoidon fokus siirtyy väistämättä itsehoitoon. Meillä GE:llä suositaankin elinkaarikäsitteen asemesta termiä ihmisen terveyskaari. Se pitää sisällään ajatuksen siitä, että jokaisella meistä on vastuu omasta hyvinvoinnistamme, Tuominen toteaa. 10

11 Aivotutkimusta räsymattomalliin Terveydenhuollon trendejä ja vaihtoehtoisia polunpäitä seurataan VTT:llä niin taloudellisessa, lääketieteellisessä, teknologisessa kuin sosiaalisessakin viitekehyksessä. Teksti: Tuula Sipilä Pelkkä teknologia on harvoin ratkaisu terveydenhuollon haasteisiin, sanoo VTT:n asiakaspäällikkö Kari Kohtamäki. Teknologisen innovaation hyödyntämiseksi pitää eri toimijoiden yhdessä kehittää uusia palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kotihoidon yleistyminen ja siirtyminen sairauksia ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon muuttavat terveydenhuollon painopisteitä merkittävästi tulevina vuosina. Puhutaan omahoidosta, jossa kansalainen on itse aktiivinen toimija terveytensä vaalimisessa. VTT toimii jatkuvasti kiinteässä vuorovaikutuksessa alan teollisuuden kanssa. Terveysteknologian saralla tästä hyvä esimerkki on pitkäaikainen yhteistyö GE Healthcaren kanssa. VTT on osallistunut GE Healthcaren ja sitä ennen Instrumentariumin tutkimusprojekteihin jo noin kymmenen vuoden ajan erikoisalueena signaalinkäsittelyn menetelmät anestesiassa ja tehohoidossa. Projektit ovat koskeneet muun muassa älykkäitä hälytyksiä, monimutkaisen tiedon visualisointia sekä anestesian syvyyden mittaamista. Parhaillaan VTT:llä on käynnissä kolmivuotinen lääketieteellisen potilasvalvonnan alaan kuuluva tutkimusprojekti, jota tehdään GE Healthcaren toimeksiannosta. Tehohoidon aikana monitoroidut monimutkaiset aivotoiminnan signaalit voidaan visualisoida vaikkapa räsymaton raitoja muistuttavalla kartalla, joka antaisi paljon informaatiota yhdellä silmäyksellä. Informaation tulkinta ja kiteyttäminen hoitohenkilökunnalle käyttökelpoiseksi tiedoksi on projektin haaste. Haussa tehohoidon mittareita Tutkimuksella pyritään kehittämään sairaaloiden teho-osastolle uusia mittausmenetelmiä potilaiden aivotoiminnan ja keskushermoston tilan valvontaan. Tavoitteena on löytää uusi mittausparametri, joka auttaa hoitohenkilöstöä esimerkiksi annostelemaan kipulääkettä potilaalle oikein. Tutkimusprojektin päätutkija VTT:llä on hollantilaissyntyinen Mark van Gils, jonka erikoisalana on fysiologisten signaalien käsittely. Hänen vastapuolenaan Suomen GE Healthcaressa toimivat Chief Scientist Hanna Viertiö-Ojan tutkijaryhmä ja tutkimusjohtaja, professori Pekka Meriläinen, joka toimii myös lääketieteellisen tekniikan innovaatiotoiminnan professorina Helsingin teknillisessä korkeakoulussa. 11

12 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Henkivartija kulkee ranteessa Turvapuhelin löytyy monen ikäihmisen kotoa, mutta lähes puolella hälytinlaite roikkuu vahingon tapah tuessa ulottumattomissa eteisen naulassa. Näin syntyvä turvallisuuden illuusio ei riitä hyvinvointi- ja turvateknologiaan erikoistuneelle IST:lle. Yrityksen aktiviteettiseurantaan perustuva hyvinvointikello auttaa tunnistamaan käyttäjän terveysmuutoksia vuorokauden ympäri. Teksti: Anni Romu Kuvat: Juha Rahkonen Väestön ikääntyessä terveydenhuollon paineet kasvavat: mistä varat hyvään hoitoon? Turvapuhelinalan älykkäin ja edistyksellisin osa-alue telecare tarjoaa mahdollisuuden kehittää kustannustehokkaampia hoitomuotoja. IST International Security Tehnologyn hyvinvointikello on vaihtoehto niille, jotka seurannan avulla tulevat toimeen kotihoidossa. IST:n telecare-turvaratkaisu lähettää tukiaseman kautta käyttäjän terveystietoja lähiomaiselle tai etähuoltopisteeseen, esimerkiksi lääkärille tai sairaanhoitajalle. Laite hälyttää tarvittaessa apua ja tallentaa tietoja terveysmuutosten seurantaa varten. Ainutlaatuista on, että laite ilmaisee, onko ranneke käytössä eli saadaanko yhteiskunnan rahoittamasta laitteesta todellista turvaa. Hoitotase tarkasteluun Turvaratkaisujen käyttäjät ovat niin yksityishenkilöitä kotioloissa kuin julkisen terveydenhuollon asiakkaita esimerkiksi palvelutaloissa. Erityisen kysyttyjä palvelut ovat muun muassa Italiassa ja Ranskassa, missä vanhusten hoito on vahvasti yhteisöllistä. Suomessa ala on vielä lapsenkengissä. Suomessa hinta ratkaisee hankinnan, eikä hoitotasetta nähdä kokonaisuutena. Turvapuhelinten halvoilla perusmalleilla ei ole mahdollista kehittää uusia ja ennaltaehkäiseviä hoitomuotoja. Esimerkiksi seurannan avulla kotonaan 12

13 Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä on otettava teknologia apuun. Getty Images selviytyvä dementikko maksaa yhteiskunnallemme vain puolet sairaalapaikkaan verrattuna, laskee Aage Moustgaard, IST:n toimitusjohtaja. Kolmasosa maailman väestöstä on 25 vuoden kuluttua yli 65-vuotiaita. Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä on otettava teknologia apuun. Muutos on hidas mutta vääjäämätön. Uni kertoo elämänlaadusta IST:n kehittämä Vivago-turvajärjestelmä on alan edelläkävijä. Ranteessa kulkeva hyvinvointilaite on kuin mikä tahansa urheilukello. Sen anturit mittaavat aktiivisuutta eli liikkumista, unen määrää ja rytmiä sekä kotoa poistumista. Unirytmi paljastaa paljon terveydentilasta. Jos tavallisesti hyvin nukkuvan henkilön uni muuttuu katkonaiseksi, voidaan päätellä jotakin olevan vinossa. Monet ongelmat heijastuvat uneen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen syntyyn vaikuttaa myös uni, Moustgaard kertoo. Avainsana on ennaltaehkäisy. Laitteella voidaan tallentaa seurantatietoa usean vuoden ajalta ja saada todellista tukea hoitoprosessiin. Vuoden paras innovaatio Vuonna 2006 IST:n hyvinvointikello palkittiin vuoden parhaana terveydenhuollon tuotteena. Palkinto oli erityisen mieluinen yllätys, sillä amerikkalainen tutkimuslaitos Frost & Sullivan tutki alaa yrityksen tietämättä. Ikäihmisille suunnatun kellon lisäksi IST on lanseerannut hyvinvoinnistaan kiinnostuneille Personal Wellness Manager -rannekkeen. Se mittaa aktiviteettia, unen määrää ja kalorikulutusta, muttei lähetä tietoja ulkopuoliseen seurantaan. Laite ei ole sykemittari, vaan seuraa hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin ja pitkällä tähtäimellä. Elämäntavat ovat valintoja, ja rannekkeen avulla oppii havainnoimaan tapojaan itse. Suomessa telecare on vielä lapsenkengissä. Väestön ikääntymisen ja työvoiman vähentymisen myötä on otettava teknologia apuun, IST:n toimitusjohtaja Aage Moustgaard toteaa. Turvaratkaisun avulla syntyy ennaltaehkäiseviä ja entistä kustannustehokkaampia hoitomuotoja. Työn alla uudet ominaisuudet Hyvinvointirannekkeita on kehitetty VTT: n kanssa vuosia. VTT ja IST tekivät yhdessä ensimmäiset prototyypit, mutta myöhemmin painopiste on siirtynyt tuotteen algoritmien kliiniseen oikeellisuuteen. Rannekkeen mittaustarkkuus ja -ominaisuudet ovat paremmat kuin ennen. Olemme yhdessä saaneet laitteen näin pitkälle, ja uskon kumppanuutemme tiivistyvän entisestään. Parhaillaan tutkimme, mitä uusia ominaisuuksia aktiviteettiseuranta mahdollistaa, Moustgaard kertoo. 13

14 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Ilkka Korhonen vetää VTT:n hyvinvointisovellustiimiä. Sairaalatekniikan lisäksi työn alla ovat terveydenhuollon tulevaisuuden näkymät ja uudet hoitomuodot. Vuosikymmenen kuluttua terveystietomme on digitaalista, ajasta ja paikasta riippumatonta. Paras hoito annetaan ennakkoon IST:n hyvinvointikellon anturi- ja algoritmiteknologian salaisuus löytyy Tampereelta, VTT:n hyvinvointisovellusten asiantuntijatiimistä. Edistyksellinen mittausosaaminen on VTT:n ja IST:n pitkän yhteistyön tulosta. Sairaalatekniikan lisäksi hyvinvointisovellusten yksikön tutkimuksen ja tuotekehityksen painopiste on vahvasti terveydenhuollon uusissa ennaltaehkäisevissä toimintatavoissa. Kymmenkunta vuotta sitten IST:n perustaja Matti Myllymäki marssi VTT:lle mukanaan uudenlaisen turvarannekkeen idea ja patentti. Kunnianhimoisten tavoitteiden myötä ryhdyttiin rakentamaan prototyyppejä, tutkimaan teoriaa ja tekemään kenttämittauksia. Tehtiin anturivalintoja, mitä mitataan ja miten. Poikkitieteellisyydestä innovaatio Sittemmin on tutkittu tuotteen toimivuutta ja käytettävyyttä. Viime vuosina on keskitytty erityisesti pitkäaikaisseurannan hyötyihin ja vaatimuksiin. Tuotekehityksessä on ollut tärkeää ymmärtää käyttäjien todelliset tarpeet ja toimintamallit. Suurin haaste ei yleensä ole ratkaisun löytäminen, vaan oikeiden kysymysten asettaminen, VTT:n erikoistutkija Ilkka Korhonen kuvailee. Hyvinvointikello on ollut poikkitieteellinen hanke. Siinä yhdistyvät niin anturi- ja materiaalitekniikan, antennisuunnittelun, signaalinkäsittelyn kuin lääketieteen ja terveydenhuollonkin osaaminen. Ennaltaehkäisevä tulevaisuus VTT kehittää ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä uusia hoitomuotoja. Nykysairaanhoito on hoito- ja orga nisaatiokeskeistä, apua saa vain ongelmaan. Käytämme huomattavasti resursseja hoitoprosessien ja -käytäntöjen uudelleen miettimiseen ja teknologiaratkaisujen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevän ajattelun mukaan terveys on elämän mittainen projekti, jossa ihmisen oma aktiivisuus ja sitoutuminen ovat tärkeitä. Todellisuus on tästä vielä kaukana, mutta muutos on käynnissä. Vuosikymmenen kuluttua terveystietomme on digitaalista, ajasta ja paikasta riippumatonta. Jokaisella on pääsy omiin terveystietoihinsa, ja turvalaitteiden käyttö on arkipäivää. Todellinen ennaltaehkäisevä toiminta vaatii organisaatio- ja asennemuutoksia, Korhonen toteaa. Uusien hoitomuotojen lisäksi hyvinvointisovellusten tiimissä edistetään sairaaloissa käytettävää tekniikkaa. Pitkäaikaisen yhteistyökumppanin GE Healthcaren kanssa on pohdittu muun muassa leikkauksen aikaista potilasvalvontaa. Tulossa on ensimmäinen objektiivinen menetelmä leikkauksen aikaisen kivun havaitsemiseksi. Muita isoja projekteja teemme esimerkiksi sähköisten potilaskertomusten ja sähköisen asioinnin parissa. Pienen yrityksen iso idea IST:n hyvinvointikellon tuotekehitys on pitkän yhteistyön tulos. Vuosia pohdittiin mittaustiedon hyödyntämistä ja algoritmien luotettavuutta. Teknologioiden osalta ratkaisevimmat innovaatiot on tehty virtatehokkuuden ja algoritmiälykkyyden saroilla. Yhteistyömme IST:n kanssa on hyvä esimerkki siitä, että työskentelemme menestyksekkäästi myös pienten yritysten kanssa esimerkiksi Tekesin tukemana. Uuden tuotteen saaminen markkinoille voi viedä vuosia, mutta se onnistuu myös pieniltä. Tämä on ollut opettavaista puolin ja toisin, Ilkka Korhonen summaa. 14

15 PROFILEN Människan sätter standarden teknologin förverkligar den Hur definierar man välfärd? Är det någonting man analyserar med hjälp av nationalekonomisk data, skattebörda och produktivitet eller kan den definieras med hjälp av nationens hälsa och välbefinnande, minskade hälsokostnader och förbättrat hälsotillstånd? Mer konkret blir det om vi betraktar välfärd ur individens synvinkel: att definiera den utgående från mjuka värden, välfungerande människorelationer, utbud av konst och förmåga att njuta av kulturliv. Som bäst betyder välfärd en möjlighet till ett hälsomässigt och ekonomiskt sett tryggt liv och möjlighet till kulturella aktiviteter. I elementär bemärkelse och i sin enklaste form kan man väl säga att välfärd betyder ett gott liv. Följande fråga kan låta enkel men den är inte entydig: Behöver man teknologi för att skapa välfärd, för att ha ett gott liv? För dem som absolut svarar ja, är teknologin ett medel som möjliggör välfärd, gör livet lättare och bekvämare. De här entusiasterna kan inte ens tänka sig ett liv utan teknologins omnipotenta närvaro. För dem erbjuder teknologin metoder och medel till ett längre liv av god kvalitet. Teknologins potential betyder möjligheter, effektivitet och samtidigt ansvar, utvägen till mindre utsläpp som leder till ett sundare sinne och renare samvete innerstinne. De fåtal som ger nekande svar ser problematiken helt omvänd. De betraktar teknologin som ett hinder för människans mjuka sida: en spärr som hindrar människan att bemöta det naturligaste och innersta i livet. Nutidens teknologi har blivit ett måste, den förblindar människan från att se sig omkring. Teknologin leder, tar med sig och för människans tankegångar på villovägar. Jag anser att vare sig man ger jakande eller nekande svar har man möjlighet att hitta en balans mellan de båda. Om någon ser att den moderna teknologin kan kalibrera människans värdeskala på fel nivå ser jag att den här kalibreringen ger en utmaning för en helt ny typ av teknologi och radikala välfärdsinnovationer. Som VTT ser saken och som det har konstaterats i Impulssis tidigare nummer, är teknologin inte ett självändamål utan ett medel för att nå ändamålet. Människan sätter standarden, teknologins och innovationernas uppgift är att realisera dem. I denna tidning presenterar vi många utmaningar som gäller människans välbefinnande, gällande både lösningar, innovationer samt exempel på hur innovationer har betytt framgång, tillväxt, nöjda kunder och trovärdighet i affärslivet. Om man utgår direkt från individens primära behov, vilket enligt doktor Maslow betyder trygghet, mat, värme och hälsa, har teknologin nått rätt mål. Efter att ha tillfredställt de primära behoven skall man komma fram med nya tillämpningar; metoder att spara miljö, ta hand om åldringar, spara råvaror, utveckla processer där människans både psykiska och fysiska resurser kan sparas. Som följd av sådan teknologi mår människan och samhället bättre. Teknologin får inte föra, den skall bara möjliggöra - det är människan som innoverar och teknologin som involverar. Olli Ernvall chefredaktör 15

16 KOHTAAMINEN Palvelupäällikkö Leena Sarvaranta: Taistelen entropiaa vastaan Palvelupäällikkö Leena Sarvaranta on viime aikoina matkustanut ahkerasti edistämässä pohjoismaista yhteistyötä. Kemisti soveltaa termodynamiikan perusoppeja myös inhimil lisissä vuorovaikutustilanteissa. Teksti: Auli Karra Kuva: Patrik Raski Leena Sarvaranta on ehtinyt olla monessa mukana. Hän aloitti työuransa VTT:llä tutkijana, kävi välillä Brysselissä EU-tehtävissä ja palasi taas VTT:lle hallintotehtäviin. Yhtälöön mahtuvat myös väitöskirja sekä perhe. Olen luonteeltani ahne elämälle, minulla on tarve hakea säännöllisesti uusia näkökulmia. Kun homma alkaa muuttua rutiinimaiseksi, alan jo katsella uusia haasteita, hän tuumii. Termodynamiikka toimii Kemian ja prosessitekniikan perusopintojen jälkeen Leena Sarvaranta työskenteli teollisuudessa ennen kuin siirtyi VTT:lle rakennusmateriaalitutkijaksi. Työn lomassa syntyivät lisensiaattityö ja väitöskirja. Tämä on todella hyvä ja joustava työpaikka arjen järjestämisen kannalta. Lasten saamisen jälkeen elämää piti ajatella myös heidän kannaltaan. Perhe, mies ja kolme lasta, on muodostanut vastapainon kiireiselle työelämälle. Vapaa-aika kuluu perheen parissa. Kokkaan paljon, ja joka ilta meillä katetaan keskieurooppalaiseen tapaan yhteinen illallinen. Suomen liityttyä EU:hun Sarvaranta työskenteli kolme ja puoli vuotta virkamiehenä Brysselissä EU-parlamentin palveluksessa. Suomeen paluun jälkeen hallinnollisia tehtäviä on riittänyt niin paljon, että tutkijan työt ovat jääneet vähemmälle. Termodynamiikan perusoppeja voi soveltaa myös ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Luonnossa asiat pyrkivät kohti energiaminimiä, ja entropia eli epäjärjestys lisääntyy koko ajan. Luonnollisesti ihminenkin pyrkii mukavuusalueelleen. Yritän taistella entropiaa vastaan. Infrastruktuuri ikääntyy! Viime aikoina Sarvaranta kollegoineen on herätellyt huomaamaan infrastruktuurin uhkaavan vanhenemisen. Samaan aikaan kun väestö vanhenee, myös infrastruktuurimme ikääntyy. On todella vaikea nähdä, mistä resurssit saadaan siinä vaiheessa, kun kaikki ikääntyy samaan aikaan. Kaiken kaikkiaan yhteiskunta on hyvin haavoittuva, hän sanoo. VTT:ssä tilanne on tiedostettu, ja käyttöomaisuuden hallinnan kokonaisvaltainen elinkaaritarkastelu on tärkeä tutkimusteema. Nyt pitäisi saada myös rahoittajat tiedostamaan asia. Infrastruktuurin ikääntyminen alkaa näkyä esimerkiksi lisääntyvinä onnettomuuksina, joiden jälkeen varmasti korjataan asioita. Tämä on kuitenkin reaktiivista toimintaa. Sen sijaan asiat pitäisi pyrkiä tiedostamaan proaktiivisesti. VTT pyrkii osaltaan luomaan koko naisnäkemystä suuren prosessin hallinnasta. Jos projekteihin pystytään saamaan keskeiset toimijat mukaan, tietoisuus kasvaa. Vaikuttajana verkostoissa Kolme ja puoli vuotta Brysselissä EUvirkamiehenä oli ainutlaatuinen kokemus ja avasi monia yhteistyömahdollisuuksia myös VTT:lle paluun jälkeen. Bryssel on valtavan kiehtova kaupunki, yhtä dynaamista kansainvälistä kaupunkia on vaikea kuvitella. Työskentely ulkomailla oli kokemus, joka laittoi pohtimaan paitsi omaa ammatti-identiteettiä myös kansallista identiteettiä ja näkemystä yhteiskunnasta, Leena Sarvaranta sanoo. Mieleenpainuva työtehtävä Brysselissä oli pesti tutkintavaliokunnassa, joka hoiti hullun lehmän taudin aiheuttamaan kriisiä. Samoin merkittävää oli työskentely EU-parlamentin valiokunnassa, jonka mandaattina oli energiapolitiikka. Olin mukana myös viidennen puiteohjelman valmistelussa, ja Suomeen palatessani osasin sen ulkoa. Varmaan sen ansiosta onnistuinkin tekemään kaksi tutkimusprojektihakemusta, jotka menivät läpi. Nykyään Leena Sarvaranta viritte lee yhteistyötä pohjoismaisella tasolla ja on mukana muun muassa Pohjoismaiden neuvoston alaisen tutkimusrahoittajan Nordic Innovation Centerin ohjelmatyössä. Minulla on visio, että pohjoismaiselle yhteistyölle on nyt tilaus. Jos pystymme saamaan aikaan uudella tasolla pohjoismaista yhteistyötä, siitä on kaikille Pohjoismaille hyötyä nimenomaan EU-kontekstissa. Arvot oltava kohdallaan Tutkijana Leena Sarvaranta painiskeli komposiittimateriaalitutkimuksen parissa. Pinta- ja kolloidikemian koulutustausta oli suureksi hyödyksi, mutta samalla jouduin opettelemaan rakennusinsinöörin ajattelutapaa ja lähestymään asioita lujuusopin kautta. Työskentely eri koulutustaustoista tulevien kanssa on ollut valtavan mielenkiintoista, ja näistä yhdistelmistä syntyvät monet innovaatiotkin. Brysselistä palattuaan Sarvaranta on ollut esimiestehtävissä ja mukana VTT:n nykystrategian suunnittelussa. Tutkimustyötä hän on tehnyt jonkin verran EUprojekteissa. Työmotivaatiota pitävät yllä työnantajan arvot. VTT:n teknologiastrategian keskeisiä ulottuvuuksia ovat digitaalinen maailma ja kestävä kehitys. Teemme täällä työtä kestävän kehityksen eteen teknologiatutkimuksen keinoin. Se on konkreettinen tapa tehdä hyvää tulevaisuutta. 16

17 17

18 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Automaatiosta potkua testaukseen Hiljaisessa tilassa kuuluu vain näppäimistön nakutus, kun joukko ohjelmisto testaajia tekee työtään. Kehitteillä on uusi ohjelmistoversio, ja edessä tuhansia työtunteja sen testaamiseksi. Manuaalinen ohjelmistotestaus vie aikaa ja rahaa, ja se kuten kaikki ihmisen tekemä, on täynnä inhimillisen erehdyksen mahdollisuuksia. Teksti: Anni Romu Kuvat: Janne Lehtinen ja Timo Heikkala 18

19 Harri Lampinen ja Tommi Tallgren NetHawkista ovat ohjelmistokehityksen näköalapaikalla. Se asettaa myös haasteita, sillä tuotteille asetetut vaatimukset muuttuvat nopeasti. Automaation avulla saamme uudet lopputuotteet yhä nopeammin valmiiksi ja markkinoille. Ohjelmistoja on kaikkialla Ohjelmistotestauksella varmistetaan ohjelmiston toiminta ja laatu. Yhä useampi tuote sisältää nykyään ohjelmistoja, joiden toimivuus määrittää myös tuotteen toimivuuden. Esimerkiksi kännykät ja tietokoneet sisältävät lukuisia ohjelmistoja. Autot jarruista ja vaihteista viihde-elektroniikkaan hyrräävät ohjelmistojen tuella. Automaatio avaa testaukselle uuden maailman entistä nopeamman, tarkemman ja kustannustehokkaamman. VTT:n NetHawk Oyj: lle kehittämä testausjärjestelmä on yksi ensimmäisistä työkaluista, joilla entistä tehokkaampi testaus voidaan aloittaa jo ohjelmiston suunnitteluvaiheessa. NetHawk on käyttänyt järjestelmää tuodessaan tuotevalikoimaansa uuden sukupolven M5-analysaattorin. Kulut jopa puoleen NetHawk on puhelinalan ohjelmistotestaukseen erikoistunut yritys, jonka maailmanlaajuista asiakaskuntaa ovat verkkovalmistajat ja operaattorit. Yrityksen analysaattorit ja simulaattorit tutkivat tietoliikenneverkkojen toiminnallisuutta, ja paljastavat mahdolliset viat sekä niiden syyt nopeasti. Tuotteet palvelevat jo uuden teknologian suunnitteluvaiheessa simuloiden kehitteillä olevaa tai valmiiden tuotteiden ongelmia paikantaen. Automaatio on NetHawkin merkittävin panostusalue oman ohjelmiston testauksessa. Siinä yhteistyö VTT:n kanssa on ollut tärkeä ponnahduslauta. Automaation avulla testaus on tehokkaampaa ja monipuolisempaa kuin ennen. Se mahdollistaa testit, joita ei manuaalisesti aika- ja resurssipulan vuoksi ole mahdollista tehdä, kertoo Test Team Leader Harri Lampinen NetHawkista. Ohjelmistotuotteiden kehitysresursseista jopa 80 prosenttia voi kulua testaukseen. Automaation avulla kuluja voidaan vähentää merkittävästi. Lisää nopeutta ja kattavuutta Automaattinen testausjärjestelmä nopeuttaa ohjelmistotuotteiden kehittämistä ja laajentaa testivalikoimaa entistä vaativampiin tapauksiin. Myös tuotteiden laatu paranee syvällisemmän testauksen ansiosta. Testien nopeus ja kattavuus ovat avainasemassa. Ala on hektinen, ja uusia ohjelmistoversiota kehitetään jatkuvasti. Automaation avulla saamme uudet lopputuotteet yhä nopeammin valmiiksi ja markkinoille. Uuden sukupolven analysaattori Testausautomaatioon keskittyminen sai uutta pontta muutama vuosi sitten, kun VTT ryhtyi kehittämään ohjelmistotestauksen hallintajärjestelmää NetHawkin tarpeisiin. Syntyi useammasta yhteen integroidusta ohjelmistotestaustyökalusta ja -komponenteista koostuva ohjelmistoalusta. Sillä on merkittävä rooli NetHawkin uuden M5-tuotteen kehittämisessä. M5 on uuden sukupolven analysaattori. Multiteknologiatuotteena sen avulla voidaan tutkia kaikkien sukupolvien mobiiliverkkoja, kuten 3G-, Core- ja GSM-verkkoja sekä tehdä yhtäaikaisesti useita eri analyyseja. Se on helppokäyttöinen ja paljastaa verkkojen ongelmat nopeasti, kertoo tuotepäällikkö Tommi Tallgren Nethawkista. Olemme eturivin paikalla teknologiarintamalla, sillä simulaattorimme ja analysaattorimme otetaan käyttöön hyvin aikaisessa vaiheessa, kun uusia tietoliikenneverkkoja kehitetään. Yhteistyöllä uskottavuutta Ohjelmistoalusta valmistui reilu vuosi sitten, mutta NetHawkin ja VTT:n yhteistyöhankkeet jatkuvat. Käynnissä on sekä kahdenkeskeisiä projekteja että julkisrahoitteisia EU- ja Eureka-hankkeita, joiden puitteissa keskitytään erityisesti analysaattorien kehittämiseen. Yhteistyömme avulla olemme päässeet automaatioteknologiamme kehittämisessä vauhdilla eteenpäin. VTT puolueettomana tahona tuo testausmenetelmillemme uskottavuutta, Lampinen kiittelee. 19

20 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Ohjelmistoprosessin kehitysosaaminen on VTT:llä maailman huipputasoa. Ohjelmistotestauksen keihäänkärki Ohjelmistotestaus on yksi VTT:n keihäänkärkialoista. NetHawkille kehitetty ohjelmistoalusta on yksi testauksen automatisointia edistävä tuote. Vireillä on lukuisia tutkimushankkeita, joiden poikimat ideat siirretään teollisuuden käyttöön. Ohjelmistojen määrä, laajuus ja kompleksisuus kuluttaja- ja teollisuustuotteissa kasvaa, ja tarve entistä nopeammalle tuotekehitykselle lisääntyy, uskoo Markus Sihvonen. VTT:n ohjelmistotestausta tehostavat menetelmät paljastavat yhä tarkemmin ohjelmistojen virheet, joten myös lopputuote toimii luotettavammin. Uusien testausmenetelmien avulla ohjelmistot saadaan nopeasti markkinoille, entistä alhaisemmin testikustannuksin. Menetelmiä on kehitetty erityisesti tietoliikennealalle yhteiseurooppalaisessa TT-Medal -tutkimushankkeessa (Test & Testing methodologies for advanced languages). Yritykset haluavat tuoda markkinoille laadukkaita tuotteita entistä nopeammin. Usein tuotteet sisältävät monimutkaisia toimintoja ja palveluita, jolloin myös testaushaaste kasvaa. VTT:n kehittämien menetelmien ja käytäntöjen avulla kannattaa kehittää erityisesti uudelleenkäytettäviä testausmenetelmiä. Ohjelmistojen määrä, laajuus ja kompleksisuus kuluttaja- ja teollisuustuotteissa lisääntyy. Menetelmämme sopivat hyvin erilaisille ohjelmistotuotteille eri toimialoilla, sanoo asiakaspäällikkö Markus Sihvonen VTT:stä. Testaus elää tuotekehityksen mukana Ohjelmiston testaus astuu kuvaan tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa. Ohjelmistokehitys on syklinen prosessi; testaussuunnitelma tehdään ohjelmiston vaatimuksia määriteltäessä, ja sitä päivitetään tuotekehityksen edetessä ja vaatimusten muuttuessa. VTT:llä on vahvaa ja laaja-alaista ohjelmistoalan osaamista. Ohjelmistoprosessin kehitysosaaminen on maailman huipputasoa. Myös ohjelmistokehitysprosessien ja ohjelmistoarkkitehtuurin aloilla tehdään monipuolista tutkimusta. Innovaatiot yritysten käyttöön Ohjelmistotestauksessa VTT:llä on käynnissä useita julkisesti rahoitettuja EU- ja Ohjelmistotestausta moniin tarpeisiin 1 Moduulitestaus; ohjelmakomponenttien toimivuuden testaaminen 2 Integrointitestaus; kahden tai useamman ohjelmakomponentin liittäminen toisiinsa ja niiden toimivuuden varmistaminen 3 Funktionaalinen testaus; valmiin ohjelmiston toiminnallisuuden testaus 4 Kuormitustestaus; alistus maksimaaliselle rasitukselle ja toimintakyvyn varmistaminen ääritilanteissa 5 Tietoturvatestaus; varmistetaan tuotteen tai järjestelmän luotettavuus ulkopuolisten väliintulolta 6 Käytettävyystestaus; varmistetaan tuotteen joustava käytettävyys Eureka-hankkeita ja kahdenvälisiä hankkeita yhdessä yritysten kanssa. Julkisten hankkeiden tutkimustulosten avulla kehitämme teknologioita. Yrityshankkeissa tulokset ja teknologiat hyödynnetään niiden omassa tuotekehityksessä. Yrityskumppaneitamme ovat muun muassa Nokia ja NetHawk. Palkittu TT-Medal NetHawkille kehitetty ohjelmistotestausalusta hyödyntää TT-Medal-tutkimushankkeen tuloksia. Testausalusta perustuu innovaatioihin, joita voidaan hyödyntää myös muita vastaavia alustoja rakennettaessa. Testausalustan syntyminen vaati erityisosaamista erityisesti järjestelmäsuunnittelun ja ohjelmistoarkkitehtuurin osalta. Erityisen kova juttu testausalustassa on hajautettu testausarkkitehtuuri. Sen ansiosta ohjelmiston eri osa-alueita voidaan testata yhtäaikaisesti eri koneilla ja näin nopeuttaa prosessia, Sihvonen kuvailee. TT-Medalissa tehdyn ohjelmistotestauksen kehittämistyön tulokset ovat olleet lupaavia. Sen ansiosta eurooppalainen järjestö Information Technology for European Advancement (ITEA) palkitsi hankkeen ITEA Achievement Award tunnustuksella. Hankkeeseen osallistuivat Suomesta VTT:n lisäksi Conformiq Software, NetHawk ja Nokia. 20

21 VERKOSTOVAIKUTTAJA Tuloksia kalastetaan tutkijoiden verkoilla Getty Images Kansainväliset verkostot ovat korkeatasoisen tutkimuksen perusedellytys, tuumii kehityspäällikkö Antti Mustranta, joka työkseen seuraa, miten VTT kehittyy ja miten sen strategiat toteutuvat kansainvälisellä tasolla. Virallisia yhteistyösopimuksia VTT on tehnyt lähinnä Aasiassa. Muualla luotetaan siihen, että tutkijat tuntevat ulkomaiset kollegansa. Kun tutkimuslaitoksilla on hyvät kontaktit niin asiantuntijoiden kuin johdonkin kesken, yhteyksiä on helppo ottaa puolin ja toisin, Mustranta sanoo. VTT:n strategiaan liittyy aktiivinen verkottuminen ja aito kansainvälistyminen, jotka tuovat synergiaa ja hyötyjä asiakkaille. Tutkimusmaailmassa yhä tärkeämpi verkottuminen pohjautuu henkilökohtaisiin suhteisiin ja toimiviin kontakteihin. Teksti: Auli Karra Mukana jo sadoissa EU-hankkeissa Kansainvälisissä tutkimushankkeissa ja kongresseissa tutkijat ovat paljon tekemisissä saman alan kollegoiden kanssa. Verkostot perustuvat pitkälti asiantuntijoiden välisiin kontakteihin. EU:n ja sen puiteohjelmien myötä käynnissä on jatkuvasti lähemmäs 250 EU-hanketta, joissa VTT on mukana. Tutkimushankkeet ovat luoneet kontakteja Euroopan sisällä. EU-hankkeissa on saatu aikaan hyviä tuloksia, ja monet jatkuvat edelleen asiakastoimeksiantoina. Tutkijat prosessoivat tuloksiaan yhdessä ja pääsevät näin pidemmälle kuin puurtamalla yksin, Mustranta pohtii. Hankkeiden tulokset ovat kaikkien yhteistyökumppanien käytössä. VTT:lle on välttämätöntä olla mukana kansainvälisissä hankkeissa, sillä saamme niistä paljon tietoa, jolla pystymme palvelemaan omia asiakkaitamme. Samalla tutkijat pysyvät ajan tasalla omalla tutkimusalueellaan. Ulkomaiset toimipisteet luovat suhteita VTT:n ulkomaiset toimipisteet Kaliforniassa, Shanghaissa sekä Pietarissa auttavat verkostojen kehittämisessä. Ne luovat kontakteja niin paikallisiin tutkimuslaitoksiin kuin yrityksiinkin. Kaliforniassa Stanford ja Berkeley ovat maailman mittakaavassa merkittäviä yliopistoja, ja VTT:n paikallinen toimipiste on pyrkinyt edistämään kontakteja niihin, Mustranta kertoo. Kiinassa paikallisia yrityksiä on paljon helpompi lähestyä, jos mukanamme on kiinalainen tutkimuslaitos. Pietarissakin pyritään saamaan yrityshankkeiden ohella kontakteja tutkimuslaitoksiin, mutta toiminta siellä on vielä alkuvaiheessa. Tutkijat vaihtoon VTT tukee aktiivisesti tutkijoidensa verkottumista ja ulkomaisia opintoja. Tarjolla on rahoitusratkaisuja ja monenlaista muuta tukea. Olemme tehneet paljon töitä, jotta saisimme lisää suomalaisia tutkijoita ulkomaille ja houkuteltua kovan luokan osaajia tänne. Tutkijoiden liikkuvuutta tarvitaan jatkossa yhä enemmän, jos aiomme pärjätä tutkimuksen maailmanmarkkinoilla. 21

22 VERKOSTOVAIKUTTAJA Tähtäimessä älykkäät terveysvaikutukset Teksti: Paula Bergqvist Kuva: Antonin Halas Kuopion yliopiston ja VTT:n välille on syntynyt tiivis elintarvikkeiden terveysvaikutuksia edistävä miniverkosto. Näin erityisesti siksi, että Kaisa Poutanen istuu kahdella tuolilla: yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksen johtajana ja VTT:n tutkimusprofessorina. Tämä työskentelytapa näyttää olevan kasvava trendi tutkijapiireissä, toteaa Poutanen. Olemme yhdessä tutkineet ravinnon, elämäntapojen ja geeniryhmien yhteisvaikutuksia kroonisten sairauksien ehkäisyssä. Hankkeissa on tutkittu muun muassa viljatuotteiden terveysvaikutuksia, sekä kehitetty painonhallinnassa hyödynnettäviä elintarvikkeita ja palveluita. Yhteistyötä vahvistamaan on syntymässä tutkimusohjelma, jossa etsitään uusia, älykkäitä ravitsemusratkaisuja. Suuri osa VTT:n viljan terveysvaikutuksiin liittyvistä tutkimuksista on tehty pohjoismaisissa ja EU-hankkeissa käynnistynyt pohjoismainen Ruis ja terveys -verkosto muodostuu leipomoyrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Parhaillaan se pyrkii vahvistamaan ruis- ja kauratuotteiden myynnin edellytyksiä, ja sovittamaan EU:n uusia terveysväittämäsääntöjä pohjoismaisille viljatuotteille. Räätälöityjä raaka-aineita ja prosesseja Terveyttä edistävien viljatuotteiden lisääminen kauppojen hyllyille on yksi EU:n tavoitteista. Yleisissä leivän tuotanto tavoissa ei hyödynnetä riittävästi viljanjyvän uloimpia kerroksia, jotka suojaavat useilta kroonisilta sairauksilta. Kaisa Poutanen vetää EU:n HEALTH- GRAIN-projektia, jossa räätälöidään täysjyväviljatuotteita ja valmistusprosesseja. Verkosto muodostuu 43 tutkimuspartnerista ja 50 hanketta seuraavasta yrityksestä. Projekti on lähentänyt kasvinjalostus-, materiaali-, ravitsemus- ja käyttäytymistieteilijöiden sekä bioprosessointiteknologian asiantuntijoiden yhteistoimintaa. Myös hankkeeseen kuulumattomat yritykset, tutkimuslaitokset ja verkostot eri puolilta maailmaa aina Kiinaa, Japania ja USA:ta myöten ovat halukkaita yhteistyöhön, Kaisa Poutanen kertoo. Verkostot ovat verkottumassa keskenään. Win-win-periaatteen mukaisesti kyse on eri tahojen tavoitteiden yhteisestä toteuttamisesta. Jokainen jäsen saa lisäarvoa omille tavoitteilleen. VTT jatkaa HEALTHGRAIN-projektissa täysviljatuotteiden rakenteen kehittämistä. Raskitustekniikalla olemme löytäneet uusia tapoja edistää leivän terveysvaikutuksia, aromia ja sulavuutta. Esimerkiksi viljajakeen hajoamisen hidastaminen ruoansulatuskanavassa on eduksi veren sokeritasapainolle. Valmistustekniikalla voimme luoda tuotteeseen hyödyllisiä yhdisteitä, tai muuttaa yhdisteitä paremmin elimistön hyödyntämään muotoon, Poutanen kertoo. Kaisa Poutasen mukaan teknologiasta haetaan tuotteisiin nyt entistä enemmän luonnonmukaista terveellisyyttä tukevia vaikutuksia. 22

23 Bioteollisuuden sparrauskumppani Teksti: Paula Bergqvist Kuva: Antonin Halas Verkostolinkki ja yritysten sparrauskumppani, määrittelee roolinsa biotekniikan asiantuntija, erikoistutkija Niklas von Weymarn. Hän edustaa VTT: tä ja Suomea useilla kansainvälisillä foorumeilla. Yritykset hyödyntävät hänen yhteyksiään sellaisissa organisaatioissa kuin EuropaBio, BIO Biotechnology Industry Organization (USA), Nordic Biomanufacturing Network ja IEA International Energy Agency. Von Weymarn toimii teollisen biotekniikan asiantuntijana Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksessa. Yhdistys Yritysten ja tutkimuslaitosten verkostoituminen on välttämätöntä luonnonvarojen kokonaisvaltaisen hyödyntämisen edistämiseksi, Niklas von Weymarn toteaa. on biotekniikka-alan yritysten kattojärjestö, joka muun muassa antaa lausuntoja lainsäätäjille. Yhteistä eri toimialoilla vaikuttaville jäsen yrityksille on, että ne kaikki käyttävät jollakin tavalla soluja tai entsyymejä uusien yhdisteiden, esimerkiksi polttoaineiden, kemikaalien tai lääkeaineiden valmistamisessa. Toimimme linkkinä Eurooppaan. Viime vuonna kokosimme yritysten mielipiteitä valmisteluun, jonka avulla määritellään EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman sisältö, kertoo von Weymarn. Puiteohjelman lopullinen sisältö julkaistiin virallisesti tietyltä osin viime vuoden lopulla. VTT toimii EU:n Sustainable Chemistry -teknologiayhteisössä teollisen biotekniikan asiantuntijana. Näin se voi vaikuttaa muun muassa EU-lainsäädäntöön. VTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilä on nimetty yhteisön johtoryhmään, joten Suomella on nyt entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet EU: ssa, von Weymarn toteaa. Biojalostamo luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia VTT valitsi syksyllä 2007 Biojalostamon uudeksi strategiseksi tutkimusteemakseen, ja teeman vetäjäksi nimettiin Niklas von Weymarn. Biojalostamoprojektien avulla yritykset voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysyhteistyö on erityisen tärkeää biojalostamokonseptista kiinnostuneille yrityksille, koska näiden yritysten välillä ei perinteisesti ole juurikaan ollut yhteistoimintaa. Esimerkiksi puunjalostus- ja lääketehtaalla ei ensi kuulemalta luulisi olevan paljonkaan toisilleen annettavaa. Puunjalostusteollisuuden sivuvirroista on kuitenkin löydettävissä yhdisteitä, joita voidaan hyödyntää lääketeollisuudessa. Vastaavia mahdollisuuksia on monilla muillakin toimialoilla. Solun hyödyntäminen pienoistehtaana on yksi VTT:n kan sainvälisiä huippuosaamisalueita. VTT:n fermentorihalli Espoon Otaniemessä on osaamisalueen toiminnallinen keskipiste. Hal lissa kasvatetaan ja kehitetään soluja tuottamaan haluttuja tuotteita tehok kaasti. VTT:llä on kasvatusastioita esimerkiksi oluthiivan ja maitohappobakteerien käyttämiseen. Bioteknisin keinoin voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista kuten öljystä valmistetut tuotteet biomassasta valmistetuilla tuotteilla kuten esimerkiksi bioetanolilla tai maitohapolla. Maitohaposta valmistetaan täysin biohajoavaa PLA-muovia. Getty Images 23

24 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Maailmanluokan mahdollisuuksia pölyhiukkasen mittakaavassa VTI Technologies on hyödyntänyt VTT:n puhdastilaa 1990-luvun alusta lähtien. Vuosituhannen vaihteessa ryhdyttiin yhdessä kehittämään puhdastilan prosesseja ja osaamista kohti MEMS-teknologian kehityssuuntaa. Näin luotu teknologiaosaaminen on ollut ratkaisevaa VTI:n tuotantoteknologian uudistamisessa. Teksti: Timo Mansikka-aho Kuva: Antonin Halas VTT:n kanssa projekteihin voidaan tarttua pitkällä aikajänteellä, sanoo Hannu Martola. 24 VTI Technologies on maailmanluokan edelläkävijä kolmiulotteiseen MEMS-teknologiaan perustuvassa liike- ja paineantureiden suunnittelussa ja valmistuksessa. 3-D MEMS on innovatiivinen teknologioiden yhdistelmä, jolla piistä voidaan valmistaa teollisella prosessilla kehittyneitä koteloituja, kontaktipinnoilla varustettuja kolmiulotteisia rakenteita. Niistä valmistetaan erilaisia kiihtyvyys-, kallistusja paineantureita esimerkiksi autoteollisuuden, lääketieteen ja matkapuhelinteollisuuden käyttöön.

25 VTI Technologies VTI Technologiesin toimitusjohtaja Hannu Martolan mukaan VTT on ollut mieluisa kumppani, jonka kanssa projekteihin voidaan tarttua pitkällä aikajänteellä. Rinnakkaista osaamista on syntynyt runsaasti. Voimme hankkia VTT:ltä riskialtista ja kauaskantoista kehitystyötä sekä ottaa uudet innovaatiot nopeasti tuotantoon. Kun tehtävät jaetaan mielekkäästi, ja tuotantoketju osataan koota tehokkaaksi, kokonaisuudesta tulee kiistattomasti suurempi kuin yksittäisten osien summasta, Martola sanoo. VTT:n teknologiapäällikkö Hannu Kattelus vetää ryhmää, joka tekee VTI Technologiesin kanssa tiivistä yhteistyötä MEMS-teknologian saralla. Meillä on jatkuvasti käynnissä yhteisiä projekteja. Mutkaton kaksisuuntainen kommunikaatio tuo työskentelyyn selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Synerginen toiminta VTI:n kanssa on vahvistunut jatkuvasti. Se kertoo osaltaan molemminpuolisesta luottamuksesta uusiin mahdollisuuksiin. Yhteisessä kehitystyössä VTI:n Hannu Martola pitää ensiarvoisen tärkeänä muutoskyvystä huolehtimista. Kun katsotaan eteenpäin avoimella perspektiivillä, pystytään isosta massasta paremmin tunnistamaan ja poimimaan kehityskelpoisimmat vaihtoehdot. Tämä edellyttää selkeitä näkemyksiä ja avointa vuoropuhelua, Martola sanoo. VTT:n ja VTI:n edustajat pyrkivät projektikohtaisen yhteydenpidon lisäksi kokoontumaan säännöllisesti pohtimaan yhteistyön kehittämistä entisestään. Kun kehitetään huippuluokan teknologioita, yksi merkittävimmistä haasteista on nähdä riittävän pitkälle. Siksi yritysten omat strategiat on pidettävä selkeinä ja johdonmukaisina. Mutta välttämätön on kyky nivouttaa ne saumattomasti. Poikkeaviakin näkemyksiä pitää olla varmistamassa kehitystyön perinpohjaisuutta. Tulevaisuus näyttää valoisalta VTI:n ja VTT:n yhteistyön kehittymisen suhteen. Parivaljakon voima on jo havaittu maailmalla. Seuraava luonteva kehitysaskel on VTT:n ja VTI:n osallistuminen kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön tiiviisti toisiinsa lomittuen, jakaen vastuita osaamisen ja riskipitoisuuden mukaan. Yhdessä enemmän VTT:ssä klustereiden mahdollisuudet on tiedostettu; aktiivinen kanssakäyminen yritysten kanssa ja yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä, jotta tuotantoketju saadaan toimimaan. Hyvä esimerkki on VTT:n ja VTI Technologiesin yhteistyö. Vahvat tuotantoresurssit ja hyvän liiketaloudellisen näkemyksen omaavat yritykset ovat meille tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa voimme yhteistyössä viedä ideoitamme kohti kuluttajaa, asiakasjohtaja Ilkka Suni VTT:ltä toteaa. Yksi tärkeimmistä VTT:n MEMS-teknologiakumppaneista on VTI Technologies, joka ostaa VTT:ltä tutkimus- ja kehitystyön ohella omiin tarkoituksiinsa räätälöityä teknologian kehitystyötä. Yhteisiä tuoteideoitakin on kehitetty. Ilkka Sunin mukaan VTI on erinomainen esimerkki yrityksestä, jonka kanssa VTT:n on luontevaa toimia laaja-alaisesti ja pitkällä aikajänteellä. Teemme VTI:n kanssa yhteistyötä ideointivaiheesta alkaen. Kun idea tulevaisuuden tuotteesta syntyy, molemmilla osapuolilla on hyviä näkemyksiä siitä, kuinka hanketta voidaan lähestyä ja viedä eteenpäin. Toimivasta suhteesta kertoo myös se, että idea saattaa tulla kummalta osapuolelta tahansa. Olemme kehittäneet vuosien varrella lukuisia sovelluksia ja valmistusteknologioita. Vastikään valmistuneen puhdastilan remontin yhteydessä VTT teki merkittävän investoinnin siirtyessään 150 mm:n kiekkokokoon integroitujen piirien ja puolijohdekomponenttien valmistuksessa. VTI Technologies käyttää samaa kokoa. Puhdastila nyt entistä ehompi Micronova on mikro- ja nanoteknologian johtava osaamiskeskittymä, jonka VTT ja Teknillinen korkea - koulu omistavat yhdessä. Se sijaitsee Espoon Otaniemessä, ja siellä työskentelee yli 300 tutkijaa. Micronovassa on pohjoismaiden suurimmat mikro- ja nanoelektroniikan tutkimukseen liittyvät puhdastilat. Kansainvälistä huippututkimusta tehdään yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Puhdastilan tutkimuslaitteisto käsittää CMOS-tekniikkaan perustuvan integroitujen piirien ja MEMS-komponenttien valmistuslinjan sekä erikoislaitteita muun muassa piin ja piioksidin syväetsaukseen. Tilassa on lisäksi materiaalitutkimuslaitteita erityisesti nanoelektroniikan tarpeisiin. Helmikuussa 2006 tulipalossa vaurioitunut rakennus ja puhdastila on nyt avattu remontin jälkeen. Suurin osa puhdastilarakenteista on täysin uusittu, samoin ilmastointi. Tuhoutuneiden tutkimuslaitteiden tilalle on hankittu suorituskyvyltään vastaavat. Merkittävä parannus on siirtyminen 100 mm:n kiekkokoosta 150 mm:n kiekkokokoon integroitujen piirien ja puolijohdekomponenttien valmistuksessa. 25

26 PALVELUT Rohkeus vie menestykseen - Kehittäkää liikeideoita, jotka tähtäävät suoraan globaaleille markki noille, kannustaa VTT:n yrityskehitystoiminnasta vastaava johtaja Tapio Koivu tutkijoita. Teksti: Olli Manninen Kuva: Antonin Halas Teknologisten innovaatioiden aikaikkuna on niin lyhyt, että pienten kotimarkkinoiden sijasta on järkevämpää tähdätä suoraan kansainvälisille kentille. Tapio Koivun mielestä viimeistään nyt olisi päästävä eroon vanhanaikaisesta vientiajattelusta, että ensin perustetaan toimisto Suomeen, sitten kasvatetaan liiketoimintaa kotimarkkinoille, ja vasta sen jälkeen aletaan kartoittaa globaaleja asiakkaita. Ennakkoluulottomuus ja rohkeus ovat valttia. Tietysti riskit on osattava kartoittaa. On uskallettava mennä takki auki maailmalle, mutta samalla on huolehdittava, että vaatetus on panssaroitu yllättäviä haasteita vastaan. Markkinat ovat muualla Kansainvälisyys on uusien yritysten kehittämisessä avainasia. Markkinat ovat jossakin muualla kuin kotimaassa. Kun tämän sisäistää ja uskaltaa lähteä rohkeasti kilpailuun mukaan, voi syntyä uusia kasvuyritysten menestystarinoita. Tällaista asennetta löytyykin jo VTT:n tutkijapiireissä. Vuoden 2006 alussa aloitetusta yrityskehitystoiminnasta on jo paljon hyviä kokemuksia. Uusia liiketoimintamalleja on syntynyt runsaasti VTT:n hallituksen arvioitavaksi, ja tähän mennessä on perustettu kahdeksan yritystä. Jo nyt on havaittavissa, että keksintöilmoitusten kaupallisen hyödyntämisen näkökulmat ovat syventyneet. Pelkkä Viimeistään nyt olisi päästävä eroon vanhanaikaisesta vientiajattelusta. teknologinen keksintö ei riitä. On myös osattava perustella, millaisille asiakkaille tai markkinoille keksintö tuo lisäarvoa ja mitkä ovat sen kasvuedellytykset, Koivu summaa. Yrittäjyyteen tukea ja kontakteja Alkavien yritysten kehitystoiminnassa VTT antaa yrittäjiksi ryhtyville tutkijoille taustatukea tarjoamalla asiantuntijapalveluita, kansainvälisen kontaktiverkoston sekä rahoitustukea. Tutkijamme ovat innostuneet uudesta mahdollisuudesta ryhtyä yrittäjiksi, sillä VTT voi nykyään tukea yrityksen syntymistä. Myös paluu tutkijaksi on mahdollinen, ellei liikeidea lähde lentoon. Tukea on saatavissa yrityksen synnyttämisessä, ideoiden jalostamisessa ja vaikkapa rahoituksen järjestämisessä tai toimitusjohtajan etsinnässä. Tutkijoiden rooli on kuitenkin tärkeä, eikä ilman heidän asiantuntemustaan synny uusia yrityksiä. Spinnotoiminta on selvästi aktivoinut tutkijoita. Kun uusia keksintöjä rekisteröidään VTT:ssä yleensä noin 150 vuodessa, syntyi niitä vuoden 2006 aikana keskimäärää enemmän. Kumppanuudet antavat vauhtia VTT:n yrityskehitystoiminta on herättänyt kiinnostusta myös ulkopuolisissa rahoituspiireissä. Innovaatiotoiminnan rahoittajat ovat noteeranneet spinnotoimintamme ja halunneet tutustua yrityssalkkuumme. Tunnettuutta on edistänyt kumppanuussopimus Innofinance Oy:n kanssa. Innofinance on varhaisen vaiheen pääomasijoituksiin keskittynyt hallinnointiyhtiö. Kumppanuussopimus Technopolis Ventures Oy:n kanssa tekee VTT:n spinnotoimintaa tunnetuksi kansainvälisesti. VTT ja Technopolis Ventures ovat perustaneet Kalifornian Piilaaksoon yhteisyrityksen. INBAC, International Business Acceleration Center, pyrkii nopeuttamaan suomalaisen teknologian kaupallistamista Yhdysvalloissa. Technopolis Venturesin hallinnoiman Born Global -ohjelman tavoitteena on synnyttää yrityksiä suoraan kansainvälisille markkinoille, Koivu kertoo. 26

27 Vergo tulee sanoista verkosto ja englanninkielen sanasta go, mikä viittaa toimintaan. Vergo on myös esperantoa ja tarkoittaa piiskaa tai keppiä. Spinnoprosessin neljä vaihetta 1 Yritysaihioiden esikarsinta Tavoite on löytää keksintöilmoituksista tehokkaasti ja nopeasti arvio keksinnön kaupallistamispotentiaalista. 2 Sijoitusmahdollisuuksien täsmentäminen Mahdollisuudet ja taustat kootaan liiketoimintasuunnitelmamuistioon, joka esittelee lyhyesti teknologian, markkinapotentiaalin ja siihen liittyvän arvonnousumahdollisuuden. Yrityksen omistus- ja rahoitusrakenne sekä riskit kartoitetaan. Kartoituksen jälkeen syntyy usein sijoituspäätös. 3 Varmennusvaihe Keskitytään ensimmäisten referenssiasiakkaiden hankkimiseen, liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen sekä tiimin rakentamiseen. Yrityksellä on käytössään lisenssi, mutta ei vielä omistusoikeutta VTT:n teknologiaan. 4 Sopimuksen tekeminen Tärkeimmät sopimukset solmitaan sijoituspäätöksen yhteydessä ja heti sen jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi osakassopimukset ja kauppakirjat. VTT:n hallitus hyväksyy noin kerran kuukaudessa uusien spinnoyritysten hakemukset. Sopimusvaiheessa teknologia voidaan siirtää yritykseen. Vastineeksi VTT saa yrityksen osakkeita, ja yrityksen uusi omistusrakenne sinetöidään. Tehot irti tietojärjestelmistä Miten saada päätöksenteon tueksi suurin teho irti eri tietojärjestelmien informaatiosta vuorovaikutteisesti tässä ja nyt? Vergon portaalipalvelu on työkalu verkostojen tiedon hallinnointiin. Vergon isä on Asko Savolainen, joka on työskennellyt 17 vuotta OKO-konsernissa. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on keskittynyt liiketoiminnan kehittämistehtäviin. Yhteys VTT:hen syntyi, kun hän istui OKO:n edustajana VTT:n koordinoimassa erisk-hankkeessa. Tekesin rahoittamassa tutkimushankkeessa kehitettiin riskienhallinnan verkkoyhteisö, joka perustui riskien sähköiseen käsittelyyn. OKO:n ja VTT:n ohella hankkeessa oli mukana 12 yritystä sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. Nyt OKO on Vergon strateginen kumppani VTT:n ja TietoEnatorin lisäksi. Sekä OKO-konsernissa että VTT:llä oltiin kehittämässä rinnakkain samantapaista sähköistä palvelua tai portaalia työkaluksi yritys- ja yhteisöverkostoissa olevan sisäisen ja ulkoisen liiketoimintatiedon hallintaan ja raportointiin, Savolainen kertoo. Osapuolet päättivät lyödä osaamisensa yhteen ja perustaa strategiseen kumppanuuteen pohjautuvan liiketoimintamallin. Joustavuus tuo tehoa Toiminnan teknologisena perustana on VTT:n kehittämä tietojärjestelmätyökalu, josta rakennetaan kaupallinen portaali suomalaisten suuryritysten sekä kaupunki- ja kuntayhteisöjen käyttöön. Palvelu tullaan markkinoimaan aluksi OKO:n asiakkaille. Vergon toiminnan teknologinen perusta on tarkoitus rakentaa TietoEnatorin kehittämien ja ylläpitämien ratkaisujen varaan sekä hyödyntää erikseen sovittavalla tavalla VTT:n kehittämiä tai omistamia IPR-oikeuksia. Vergo on luonteeltaan kevyt, joustava organisaatio, jonka toiminta perustuu pitkälti ulkoistamiseen. Näin se on mahdollisimman tehokasta, Savolainen sanoo. Tavoitteena on, että Vergon strategisiksi kumppaneiksi saadaan vielä iso kansainvälinen tilintarkastusyhteisö sekä jokin johtava mediatalo Suomesta. 27

28 PALVELUT Etätunnisteet käyvät kaupaksi Kiinassa Wuhanin yliopistokaupungissa varustetaan autoa passiivisilla RFID-etätunnisteilla. 200 autokaistalle rakennetaan tietullit radiotaajuiseen tunnistamiseen perustuvalla teknologialla. Heikki Mamian käynnistämä FennoID rakentaa Kiinassa tagitehdasta. Suomalaiset innovaatiot edistävät Kiinan liikenteen infrastruktuurin kehitystä. Pitkään Kiinan ja Aasian markkinoita kolunnut Heikki Mamia kertoo, että asiat etenevät Kiinassa nopeasti, kun tuntee oikeat kontaktit ja ymmärtää sikäläisen liiketoiminnan kulttuurin. Kiinasta löytyvät ne markkinat, joille olemme lähteneet rakentamaan tätä palvelua. Luottamukselliset suhteet on osattava rakentaa aina hallintotasolle asti, sillä Kiinassa liiketoimintaan liittyy useimmiten myös poliittisia intressejä. Uudistukset käyttöön nopeasti Mamia korostaa kiinalaisten ennakkoluulottomuutta tarttua uusiin asioihin. Nopeasti kehittyvässä taloudessa uusiin innovaatioihin tartutaan innokkaammin kuin pysähtyneessä Euroopassa. Tarjoamamme teknologia auttaa Kiinan liikenteen infrastruktuurin kehittämisessä, ja vie uudistuksia nopeassa tahdissa eteenpäin. FennoID on perustanut Kiinaan Joint Venture -yhtiön, jonka osakkaina ovat kiinalaiset Techtop ja Yunnan Hong Yaun Technology -yhtiöt. Wuhanin yliopisto omistaa 40 prosenttia Techtopista. VTT:n osuus FennoID:stä on 20 prosenttia. Loppu jakautuu yritysjohdon kesken. Etätunnistamisen asiantuntijaksi Mamia korostaa, että FennoID ei jää vain etätunnisteiden, tavaroihin ja tuotteisiin sijoitettavien muistipiirien eli tagien tuottajaksi. Vaikka FennoID rakentaa parhaillaan tagitehdasta Kiinaan, se ei hae asemaa massamarkkinoilta tagien tuottajana vaan etätunnisteosaamisen asiantuntijana. Rakennamme integroituja teknologiaratkaisuja erityisolosuhteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi etätunnisteiden hyödyntäminen nesteissä tai metalleissa. Mamia on toiminut useita vuosia yrityskehittäjänä ja käynnistänyt useita yrityksiä. FennoID oli kehitellyt omaa etätunnisteeseen perustuvaa liiketoimintakonseptiaan, kun kontakti VTT:n tutkimusprofessori Heikki Seppään avasi yhteistyön. Mamia arvioi FennoID:n toimivan Kiinassa neitseellisillä ja kasvavilla markkinoilla. Yrityksellä on myös poliittinen tuki puolellaan. Sopimus tietulleista Wuhanin kaupungin kanssa on merkittävä aluevaltaus, ja se saattaa merkitä jopa standardia koko Kiinan alueella. Silloin puhutaan merkittävästä liikevaihdon kasvusta. Yhtiön päämaja on toistaiseksi Espoossa, mutta tuotanto on keskittynyt Kiinaan. Sähköinen koodi väärennöksiä vastaan Etätunnistamisen ohella FennoID markkinoi Nokian ja Metson perustaman yhteisyrityksen Avantonen tuotteita Kiinassa. Avantone valmistaa sähköistä näkymätöntä koodia, joka soveltuu esimerkiksi tuotteiden väärentämisen estämiseen. Wuhanissa käynnistetään ensimmäinen projekti kuittien autenttisuuden toteamiseen. Kuitteja painetaan 50 miljoonaa kappaletta vuosittain. Nopeana toimijana FennoID:llä on kaikki menestymisen edellytykset globaaleilla markkinoilla, Heikki Mamia uskoo. Getty Images 28

29 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Polyaniliini muuntuu moneksi Polyaniliini on taipuisaa, läpinäkyvää, venyvää ja edullista. Jukka Perento pitää käsissään sähköä johtavalla päällysteellä pinnoitettua muovikalvoa. Pinnoite on kehitetty VTT:n kanssa yhteistyössä valmistetusta musteesta, hän kertoo. Porvoolaisen Panipol Oy:n valmistama polyaniliini on monipuolinen materiaali. Se soveltuu käytettäväksi yhtä lailla painettuun elektroniikkaan kuin sähköä johtaviin pakkauksiin, jotka suojelevat niiden sisältöä staattiselta kipinöinniltä. Teksti: Kimmo Turunen Kuvat: Juha Loikkanen Panipolin juuret ulottuvat tavallaan jo 1970-luvulle, jolloin huomattiin, että muovi voi johtaa sähköä. Toinen Panipolin syntyyn vaikuttanut tärkeä vuosikymmen on 1980-luku, jolloin Neste Chemicals aloitti johtavien muovien tutkimukset. Sähköä johtavien polymeerien kimpussa painiskeli tuolloin viitisenkymmentä henkeä. Kun Fortum syntyi, se hylkäsi muovit, ja toimintansa aloitti Panipol, joka sai kaikki Chemicalsin aikaiset patentit hallintaansa. Nykyään Fortum kuuluu Panipolin omistajiin. 29

30 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Kun perinteistä elektroniikkaa tehdään painamalla, saavu tetaan suurta mittakaavaetua. Panipolilla on pääsääntöisesti kahdenlaisia polyaniliinia käyttäviä asiakkaita. Toiset tarvitsevat sitä kiinteässä muodossa pakkausten valmistamiseen, toiset taas nestemäisiin, sähköä johtaviin musteisiin. Johtavilla musteilla painetaan elektroniikkaa. Tutkimus ja kehitys ovat edenneet niin pitkälle, että ensimmäiset tuotteet ovat tulossa markkinoille, kertoo toimitusjohtaja Jukka Perento. Sovelluksista löytyy muun muassa ajastin, joka on mukana tuotteiden pakkauksissa. Esimerkiksi hiusväripakkauksessa se ilmoittaa, kauanko väriä on pidettävä päässä. Uskomme, että kertakäyttöiset virtalähteet synnyttävät jatkossa suurta bisnestä. Antistaattista suojausta tarvitaan Panipolilla on Porvoossa sähköä johtavia, sulatyöstettäviä materiaaleja valmistava tuotantolinja, jossa polyaniliinia lisätään tavallisten muovien sekaan. Saadusta sekoituksesta voidaan ruiskupurista malla valmistaa sähköä johtavia muovikappaleita tai -laatikoita esimerkiksi elektroniikkakomponenttien pakkaamiseen. Musteilla ja päällysteillä puolestaan voidaan tehdä painettua elektroniikkaa tai pakkauksia, joissa sähköjohtavuus on saatu aikaan pinnoittamalla, Perento kertoo. ESD- eli antistaattinen suojaus on Panipolin ominta aluetta. ESD:lle on olemassa kova tarve: kipinöinnin aiheuttamiin vahinkoihin on pelkästään USA:ssa arvioitu palavan rahaa 15 miljardia dollaria vuodessa. Jos ajatellaan, että jenkkien osuus on kolmannes maailman taloudesta, niin maailmassa kipinät tuhoavat tavaraa 45 miljardin dollarin edestä, Perento kuvaa tilannetta. Ilmiötä vastaan voidaan suojautua sähköä johtavien pakkausten avulla. Tähän tarvitaan sopivasti sähköä johtava taso, mikä liikkuu megaohmin ja gigaohmin välillä. Perennon mukaan Panipolin sulatyöstettävillä materiaaleilla tuohon väliin osutaan helposti, mutta kontrolloidusti. Puolijohtava materiaali pystyy purkamaan varauksen, mutta se ei johda sähköä niin paljon, että purkaus tapahtuisi liian nopeasti vahinkoa aiheuttaen. Panipolilta lähtee maailmalle kahta erilaista perustuotetta. Panipol CX menee yrityksille, jotka ostavat muoveja sekä niiden lisäaineita ja tekevät valmiita muoviseoksia, jotka myydään ruiskupuristajille. DX-laatu puolestaan voidaan kuivasekoittaa muovin kanssa. Sähköä johtavia musteita moneen käyttöön Osa Panipolin valmistamista sähköä johtavista musteista ovat raaka-ainetyyppisiä; asiakas tekee itse lopullisen formuloinnin. Esimerkiksi Panipol W on sähköä johtava polymeeridispersio, joka tapahtuu vedessä; siinä ei ole lainkaan sideaineita. Asiakkaan prosessista riippuen meillä on tarjolla monenlaisia raakaainetyyppisiä liuoksia. Erityisesti isot asiakkaat haluavat tehdä itse formuloinnit, joiden koostumuksesta he eivät kerro ulkopuolisille, Jukka Perento toteaa. Muun muassa Italiassa uskotaan Panipolin tuotteeseen. Siellä mustefirma Kiian Inks on kehittänyt liuotinpohjaisista liuoksista omat musteformulansa niin syväpainoon, fleksopainoon, silkkipainoon kuin offsetiin. Ne soveltuvat yhtälailla paperin, pahvin tai muovin painatukseen. Kun perinteistä elektroniikkaa tehdään painamalla, saavutetaan suurta mittakaavaetua, mikä laskee hintoja, Perento huomauttaa. Panipolilla on paljon myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät halua tai kykene formuloimaan lopullista johtavaa mustetta. Tällöin sideaineet lisätään meillä niin, että ne kestävät muovikalvon pinnassa hyvin kiinni ja että viskositeetti ja muut ominaisuudet sopivat erilaisiin painatus- ja päällystysmenetelmiin. Lopputuloksena saadaan täysin valmiita musteita painokoneissa käytettäviksi. Panipolin mustepuolen perustuote Panipol W on kehitetty yhdessä VTT: n kanssa. VTT on tutkinut myös tuotannon skaalausta; purkkitasolta on edetty kaupallisiin mittakaavoihin. Loppusilaus, kuten sopivat sideaineet ovat Panipolin käsialaa. Liimattua elektroniikkaa Polyaniliini on monessa mukana. Kun tasokalvo päällystetään polyaniliinilla, lämmitetään ja imaistaan tuotteen vaatimiin mittoihin, saadaan aikaan vaikkapa kovalevypakkauksia. Johtavaa polyaniliinia voidaan käyttää myös häiriöttömän virtakaapelin valmistamiseen herkkiin hifi-laitteisiin tai räjähdysalttiissa tiloissa tarvittavien valaisimien tuotantoon. USA:ssa huomattiin, että lisäämällä polyaniliinia hopealiimaan liima sai parempia johtavuusominaisuuksia. Liima johtaa yhtä hyvin kuin juotos. Toisin sanoen elektroniikkaa voitaisiinkin liimata kasaan juottamisen sijaan, Perento sanoo. Tulossa on myös uusi, vesipohjainen muste nanomittakaavassa, jolloin muste on suihkutettavassa muodossa. Panipolilla työskentelee kuusi henkeä, ja se tavoittelee vajaan miljoonan euron liikevaihtoa. Kasvutavoitteet ovat kovat, mutta markkinanäkymät antavat niille realistisen pohjan. Jatkossa yritys panostaa tuotekehityksen lisäksi myös markkinointiin. 30

31 Johdepolymeeri ainoa laatuaan Panipolilla ja VTT:llä on takanaan kymmenkunta vuotta yhteis työtä. Matkan varrella on kehitetty useita uusia tuotteita ja prosesseja. Viimeisimpiä yhteistyön kohteita on vesipohjainen johdepolymeeri. Polyaniliinia valmistetaan eri asiakkaille sekä kiinteässä että nestemäisessä muodossa, kertoo Jukka Perento. VTT:n Rajamäen yksikössä sijaitseva reaktori on Panipolin ja VTT:n yhteisomistuksessa. Tuote on ainutlaatuinen maailmassa. Se on erittäin hintakil pailukykyinen ja ympäristöystävällinen, koska se ei sisällä haihtuvia orgaanisia liuottimia, kertoo asiakaspäällikkö Soili Peltonen VTT:ltä. Panipolin, Lappeenrannan teknisen yliopiston ja VTT:n yhteistyö on poikinut myös johdepolymeerin valmistukseen soveltuvan innovatiivisen putkireaktorin, jossa on erittäin tehokas staattinen sekoitusjärjestelmä. Sen jäähdytys on myös huippuluokkaa. VTT:n Rajamäen yksikössä sijaitseva reaktori on Panipolin ja VTT:n yhteisomistuksessa; kumpikin omistaa siitä puolet. Laite paransi johdepolymeerin laatua huomattavasti, sillä sen avulla voitiin pitää olosuhteet stabiileina. Kapasiteettia on saatu lisää, ja prosessiparametreja muuntelemalla voidaan tuottaa erilaisia johdepolymeerilaatuja. Uusia hankkeita jatkuvasti Itse asiassa koko VTT:n ja Panipolin yhteistä historiaa sävyttävät erilaiset kehityshankkeet, joilla on tähdätty uusiin tuotteisiin tai prosessin parantamiseen. Uusia kehityshankkeita on tullut jatkuvasti. Peltonen kertoo, että VTT:n rooli on auttaa pk-yrityksiä niiden alkutaipaleella, mutta se haluaa olla mukana myös kasvuun lähteneiden yritysten uusissa kehityshankkeissa. Tulevaisuudessa Panipolin kohdalla tulee eteen tilanne, jossa meidän laitteistomme käyvät liian pieniksi, kun yrityksen toiminta kasvaa. Entä mitä johtavien muovien maailmassa tapahtuu tulevaisuudessa? Peltosen mukaan uudet polymeerihankkeet löytyvät muun muassa painetun elektroniikan puolelta. Älypapereissa VTT:llä on suunnitelmia ja kehityshankkeita, joissa myös Panipol on ollut mukana. Musteella on siinä oma osuutensa, samoin kuin elektroniikan pakkaamisessa. Myös antistaattiseen suojaukseen liittyvien käyttökohteiden kysyntä kasvaa. Uusia mahdollisuuksia löytyy myös polttokennoissa. 31

32 INNOVAATIOT Uusi työkalu houkuttelee ideoimaan Ideat kasvavat mullistaviksi vasta useampien, eri osaamisalueita edustavien ihmisten ajatustenvaihdossa. VTT:n kehittämä Internet-pohjainen työväline tukee ideointia ja lupaa kaupallisesti valmiimpia innovaation alkuja. Teksti: Silja Sarkamo Innovaatio voi syntyä yhden ihmisen ajatustyöstä tai globaalin prosessin seurauksena, mutta yleensä se mielletään ainakin organisaation tai verkoston mittaiseksi. Siihen pitäisi pystyä yhdistämään koko tämän ketjun voimat, ihmiset ja osaaminen, kehityspäällikkö Päivi Mikkonen VTT:stä selittää. Uusi työkalu tunnetaan VTT:n sisällä nimellä ITU-laari. Se on virtuaalinen työ huone, joka kokoaa ihmiset ja heidän osaamisensa yhteen ja mahdollistaa paitsi ideoiden kokoamisen myös niiden kehittämisen yhdessä. Hedelmällisimpiä ovat kohtaamiset, joissa on mukana eri elämänalueita edustavia ihmisiä teknisiä, taiteellisia sekä kaupallisia. Tämän vuorovaikutuksen tukeminen on ollut koko työkalun kehittämisen lähtökohta, Mikkonen sanoo. Satoja uusia ideoita Innovaatiolla tarkoitetaan kaupallisesti menestynyttä ratkaisua, pohjautuupa se sitten teknologiaan, toimintatapaan tai ansaintamalliin. Juuri kaupallistaminen on ollut suomalaisen tuotekehityksen Akilleen kantapää. ITU-laarissa kommentoidaan ja arvioidaan ideoiden uutuusarvoa, markkinapotentiaalia, kilpailuetua ja mahdollisuuksia. Pian myös asiakkaat pääsevät osallisiksi uusien ratkaisujen luomiseen, sillä työkalusta suunnitellaan parhaillaan extranetversiota. Mahdollisuus paikasta riippumattomaan, vuorovaikutteiseen ideointiin on tärkeää VTT:n kaltaisessa tutkimusorganisaatiossa. Tähän mennessä ITU-laari onkin tuottanut jo puolisen tuhatta uutta innovaation alkua. Ajatuksia ei saa kahlita Ideointityökalun kehittämisessä on panostettu visuaalisuuteen ja käyttömukavuuteen. Käytön pitäisi olla rentoutta vaa, hauskaa ja houkuttelevaa jopa kotisohvalta, Päivi Mikkonen huomauttaa. Luovaan ajatustyöhön tarkoitettu työ väline ei myöskään saa liikaa kahlita valmiilla rakenteillaan. Ideoinnissa täytyy sallia tietty kaoottisuus, sillä lopputulosta ei kukaan voi määrittää etukäteen. Jonkin idean itu, ongelma tai havainto ympäröivästä maailmasta, voi kasvaa tuhansiin eri suuntiin. Ahtaat tulostavoitteet eivät nekään kuulu luovaan ajatteluun, mutta hyötyjä työväline tuottaa: uusia ideoita, jotka ovat syntyneet erityyppistä osaamista edustavien ihmisten kesken. ITU-laari tuottaa yhä valmiimpia ideoita, ja se lisää halukkuutta ja valmiutta toteuttaa niitä, Mikkonen summaa. Lisätietoja: 32

33 ARKISTOSTA Värivirheet kuriin Sanomalehtien painatus helpottui merkittävästi 1990-luvulta lähtien, kun VTT:n johdolla syntyi painolevyjen vedostusjärjestelmä. Projektissa kohtasivat niin tilaajan, tuotteistuksen tehneen yrityksen kuin tutkijankin intressit. Teksti: Auli Karra Kuva: Juha Rahkonen Nyt VTT:n teknologiapäällikkönä ja mediatekniikan tutkimusprofessorina työskentelevä Caj Södergård oli tärkeässä roolissa kehittämässä Pagevision-nimellä tuotteistettua painotalojen laaduntarkkailujärjestelmää. Sen avulla voitiin tarkkailla sekä painotuotteiden laatua että tuotannon eri vaiheita. Järjestelmä nopeutti painamista ja etenkin mahdollisten värivirheiden havaitsemista. Sanomalehdissä värivirheet huomattiin usein vasta, kun ensimmäiset kappaleet oli painettu, jolloin painokoneet jouduttiin pysäyttämään, Södergård selittää. Idea värimonitorikuvien siirtojärjestelmästä syntyi jo 1991, ja sitä alettiin silloin myös kehittää, mutta tuotteistusta ei vielä syntynyt. Södergård esitteli järjestelmää Pohjoismaisen lehtiteknologian konferenssissa Helsingissä Paikalla olivat muiden muassa Sanomapainon johtaja Pekka Salmén ja Data Engineeringin toimitusjohtaja Jarmo Seppänen. Data Engineering oli tehnyt painolevyn skannerin, joka vähensi virhekappaleita ennen painoa antamalla väriruuveille esiasetusarvoja. Heillä oli ajatus, että painolevyskannerista otettaisiin signaali, josta vedoksen voisi tarkistaa. Kaikki tarpeelliset toimijat olivat läsnä meidän kolmen henkilön edustamina. Painolla oli tarve tällaiseen järjestelmään. Toiseksi oli yritys, joka näki uuden tuotteen mahdollisuuden. VTT:llä oli tarvittava tekniikka, Södergård kertoo. Käytössä ympäri maailman Kehitystyön tueksi perustettiin Tekes-projekti, ja 1993 järjestelmä saatiin toimimaan. Caj Södergård viimeisteli samaan aikaan väitöskirjaansa, ja Pagevisionista syntyi siihen yksi julkaisukin. Data Engineering on myynyt järjestelmää viime aikoihin asti, ja se on käytössä noin 150 painotalossa ympäri maailmaa. Uusia järjestelmiä ei enää juuri myydä, mutta vanhoja ylläpidetään edelleen. Nykyiset laaduntarkkailujärjestelmät toimivat pitkälti samalla tavalla kuin Pagevision, mutta ne rakennetaan valmiiksi julkaisujärjestelmiin. Pagevision ei enää menesty itsenäisenä tuotteena. Tietotekniikan kehitys on ollut huikeaa sitten 1990-luvun alun. Silloin uudet ohjelmistot mahdollistivat Pagevisionin kehittämisen, mutta esimerkiksi Internetiä ei vielä yleisesti tunnettu. Kuvankäsittely tietokoneella oli juuri opittu, ja upouusi Windows 3.1. mahdollisti toimivan käyttöliittymän rakentamisen. Meillä oli täällä labrassa samanlaiset NeXT-koneet ja samanlainen hypertekstitutkimus meneillään kuin CERNissä siihen aikaan, joten meilläkin oli kaikki edellytykset keksiä World Wide Web. Emme sitä kuitenkaan tehneet, Södergård harmittelee. 33

34 TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Asiamiehet tuovat osaamista maakuntiin VTT-palvelut ovat käden ulottuvilla myös kasvukeskusten ulkopuolella toimiville kasvuhakuisille yrityksille. Asiamiehet 14 paikkakunnalla välittävät VTT:n kansanvälisen tason teknologiatietämystä myös maakuntiin. Teksti: Silja Sarkamo Kuva: Krister Löfroth Maailmanlaajuisessa kilpailussa teknologian on oltava globaalilla tasolla. Me voimme tuoda maakuntiin kansainvälisen tason asiantuntemusta ja kontakteja tuotannon ja tuotteiden kehittämiseksi, tuumii VTT:n markkinointipäällikkö Teijo Salmi. Koko maan kattava asiamiesverkosto on helppo väylä tavoittaa oikeat VTT:n asiantuntijat ja kehityshankkeet. Suuryritykset tuntevat palvelumme ja asiantuntijamme, mutta Suomessa on iso joukko pk-yrityksiä, joille ne ovat vielä vieraita, Salmi sanoo. Eväitä kilpailukyvyn parantamiseen Vaasan seutukunta on kolmen neljän kilpailukykyisimmän joukossa Suomessa, ja Pohjanmaa tunnetaan vakavaraisista perheyrityksistä sekä yritteliäästä kansanluonteesta. Maakunnassa toimii paljon menestyviä metalli-, kone- ja laitevalmistajia sekä talon- ja veneenrakennusyrityksiä, jotka eivät juuri high-tech-kuvioissa näy. Siitä huolimatta ne soveltavat modernia teknologiaa tuotteissaan ja tuotantoprosesseissaan, kertoo kehityspäällikkö Jarmo Myllylä teknologiakeskus Merinovasta. Vaasassa VTT:n asiamiehenä toimivan Myllylän mukaan tutkimusorganisaatio voi tarjota alueen yrityksille hyviä eväitä kilpailukyvyn edistämiseen. Vaasa Turku Tornio Seinäjoki Rovaniemi Nivala Jyväskylä Kajaani Joensuu Varkaus Valkeakoski Lappeenranta Lahti Kotka VTT:n asiamiesverkosto palvelee kasvuhakuisia sekä aloittavia teknologiayrityksiä ympäri Suomen. Asiamiesten yhteystiedot löytyvät osoitteesta VTT on arvokas osaamiskumppani, joka on pitkäjänteisesti mukana kehittämässä tuotteita, työmenetelmiä, tuotantoa ja liiketoimintaprosesseja. Esimerkiksi tuotehyväksymisiin liittyvää osaamista ei muualta saa, 1980-luvulta asti VTT:n kanssa yhteistyötä tehnyt Myllylä sanoo. Wärtsilän tai Vaconin kaltaisten suuryritysten alihankintaverkostojen kautta uuden ajan teknologiavaatimukset valuvat hiljalleen myös pienempiin yrityksiin. Kokonaisuuden hallintaa Jarmo Myllylä tukee ja auttaa eteenpäin etupäässä alkavia teknologiayrityksiä. Meillä on meneillään useita hankkeita, joissa selvitetään liike- ja tuoteideoiden menestymismahdollisuuksia. Lopputuloksesta riippuu, syntyykö niistä 34

35 Miten löydän VTT:n? VTT:n verkkopalvelusta löytyy runsaasti tietoa VTT:n osaamisesta ja eri alojen yhteyshenkilöistä. VTT esiintyy aktiivisesti kansainvälisissä julkaisuissa, messuilla ja asiantuntijakonferensseissa. Vuoden 2007 alkupuolella aloittaa uusi asiakaspalvelukeskus, joka etsii oikean yhteyshenkilön tilanteessa kuin tilanteessa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella VTT:n tavoittaa helpoimmin oman asiamiesverkoston kautta. VTT Suomessa Valtakunnallinen vaihde VTT:n asiakastoimialat Koneet ja kuljetusvälineet Asiakasjohtaja Harri Soininen ICT Asiakasjohtaja Seija Komi-Sirviö Kiinteistöt ja rakentaminen Asiakasjohtaja Pekka Pajakkala Prosessiteollisuus ja ympäristö Asiakasjohtaja Jaakko Raukola Biotekniikka, lääkkeet ja elintarvikkeet Asiakasjohtaja Hannu Lampola Liikenne ja logistiikka Asiakasjohtaja Jorma Rytkönen Elektroniikka Asiakasjohtaja Ilkka Suni Energia Asiakasjohtaja Rauno Rintamaa Metsäteollisuus Asiakasjohtaja Timo Pekkarinen varsinaisia tuotekehityshankkeita ja uutta liiketoimintaa. Tuoteinnovaatioiden ohella VTT:n esiselvityksissä pureudutaan myös uusiin tuotantoteknisiin ratkaisuihin. Vaihtoehtoisten kehityspolkujen puntarointiin tarvitaan Myllylän mukaan useampien alojen asiantuntijoita. VTT:llä on paljon kokeneita asiantuntijoita, jotka pystyvät arvioimaan kokonaisuutta: paljonko ratkaisu maksaisi ja mitä se tuottaisi, mihin teknologia on kehittymässä, ja mikä on lopulta järkevin valinta. Asiamiehet palvelevat Turvalliset tuotantoprosessit ja työmenetelmät: Yrityksen työtiloissa oli staattisen sähkön ongelma, joka joissain tilanteissa olisi voinut merkitä työturvallisuusriskiä. VTT:n asiantuntijoiden avulla yritys selvitti, mistä varaus johtui ja miten se eliminoitiin. Puolueettomat tuotetestaukset ja sertifioinnit: Pohjalaisyhtiö suunnitteli tuotantokäyttöön uuden tyyppisen nostoapuvälineen, jolle se hankki CE-merkinnän VTT:n avulla. Asiantuntemusta saatiin mm. dokumentointiin, jotta hyväksytyn tuotteen vaatimukset täyttyivät. Miten voimme palvella? Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Haluan saada Impulssi-lehden Peruutan lehden tulon Palaute tai muu asia yhteyskortti Uusi osoite Yritys/organisaatio Ammatti/nimike Nimi Postiosoite Palaute, terveiset Vanha osoite Yritys/organisaatio Ammatti/nimike Nimi Postiosoite Lähetä ilmoituksesi sähköpostilla osoitteeseen tai faksaa yhteyskortti numeroon

36 kiloa siipikarjanlihaa katoaa suomalaisten suuhun joka vuosi.* Idea. Kaikkialla siipikarjanlihan tuoreus ei ole samalla tasolla kuin Suomessa fakta, joka on muutettavissa menestykseksi. Innovaatio. Kehitimme UPM Raflatacin kanssa yhteistyössä tuoreusindikaattorin, joka liitetään kuluttajapakkaukseen. Kuluttaja voi varmistua lihan tuoreudesta yhdellä vilkaisulla. Menestys. UPM Raflatac on yksi yhteistyökumppaneistamme, joka kasvattaa liiketoimintaansa innovaatioiden tuotteistamisen avulla. Innovaatiot ja tuotekehitys voivat avata uusia mahdollisuuksia myös sinun yrityksellesi. Kysy meiltä miten. Lisää menestystarinoita * Lähde: Gallup Elintarviketieto

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS. Yritysesittely 2015

PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS. Yritysesittely 2015 PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS Yritysesittely 2015 Saanko esitellä: Ovako Kehittää teknologisesti korkeatasoisia koneenrakennusteräksiä Asiakkaina maailmanlaajuisesti johtavia laakeri-, konepaja- ja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot