Vesialueen ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys mereen, Espoo HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 59/2019 Dnro ESAVI/11213/2018 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vesialueen ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys mereen, Espoo HAKIJA Asunto Oy Espoon Nuottakallionranta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Asunto Oy Espoon Nuottakallionranta on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaamiseen Sepetlahdella ja ruoppausmassojen sijoittamiseen Espoon kaupungin Rövargrundetin meriläjitysalueelle Espoon kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n 8) ja 9) kohdat sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 92/2018/2 myöntänyt Espoon kaupungille luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueelle. Lupamääräyksen 2 mukaan Meriläjitysalueelle saadaan läjittää hyötykäyttöön soveltumattomia pehmeitä ruoppausmassoja, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet sijoittuvat Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita I/2015) mukaisille pitoisuustasoille 1, 1A tai 1B. Alueelle saadaan lisäksi läjittää pitoisuustason 1C mukaisia ruoppausmassoja, joiden läjityskelpoisuudesta, läjitystavasta ja ympäristövaikutuksista on tehty erillisselvitys. Läjitys voidaan toteuttaa, jos selvityksen perusteella voidaan osoittaa, että haitalliset aineet eivät aiheuta ympäristönsuojelulain 1 luvun 5 :n mukaista ympäristön pilaantumista. Selvitys hyväksytään ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka puh Ratapihantie 9 Birger Jaarlin katu 15 fax PL 110, Helsinki PL 150, Hämeenlinna kirjaamo.etela@avi.fi

2 2 (12) erikseen vesilain mukaisen ruoppaushakemuksen tai ruoppausilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Jos läjitettävissä massoissa epäillään olevan haitallisia aineita, joille ei ole esitetty pitoisuustasoja, laaditaan niiden osalta erillinen hankekohtainen riskinarvio. Ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointiin sovelletaan Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (2015) tai myöhemmin päivitettyä ruoppaus- ja läjitysohjetta. Kaavoitustilanne ja suojelualueet Hankealue on vahvistetussa Nuottaniemi II -asemakaavassa merkitty vesialueeksi (W), joka rajoittuu osin puistoon (VP) ja osin venesatamaan (LV). Ruoppausalue ei sijaitse luonnonsuojelualueella tai suojeluohjelmaan kuuluvalla alueella. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on ruopata kiinteistön vesialuetta, jotta rantaa voidaan jatkossa hyödyntää paremmin ja jotta nyt katkonainen ja osittain ruopattu rantaviiva eheytyisi. Vesistötiedot Hankealue sijaitsee Espoossa Suomenlahden ja Nuottaniemen välissä olevalla Sepetlahti-nimisellä merenlahdella. Lahden pohjukassa veden virtaus on heikko, ja pohjukka on rehevöitynyt ja heinittynyt. Ruopattavassa kohteessa on savipohja, josta kasvaa järviruokoa. Hankealueella vedensyvyys on rannalla hieman alle keskivedentason. Pohja viettää kohti alueen ulkoreunaa, jossa pohjan taso on noin -0,30 m keskivedentasosta. Ruopattava alue rajoittuu ulko- ja sivureunoiltaan jo ruopattuihin alueisiin, joissa vedensyvyys on noin kaksi metriä keskivedentasosta. Helsingin mareografin havaintojen perusteella merivedenkorkeus on vaihdellut vuosina seuraavasti: HW (ylivesi)= MW teor +1,51 m MHW (keskiylivesi)= MW teor +0,90 m MW (keskivesi)= MW teor +0,01 m MNW (keskialivesi)= MW teor -0,63 m NW (alivesi)= MW teor -0,93 m

3 Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Suoritettavat toimenpiteet 3 (12) Alue on hauelle erittäin suotuisaa ja ahvenelle ja kuhalle suotuisaa lisääntymisaluetta, mutta pienvenesataman välitön läheisyys, ruopattavan kohdan matala vesi ja rantakaislikon tiheys vähentävät ruopattavan alueen soveltuvuutta kalojen lisääntymiseen. Ruopattavan alueen lähistöllä sijaitsevat lintujen tärkeä muutonaikainen kerääntymispaikka sekä kansainvälisesti arvokas Finnovikenin kosteikon lintualue. Ruopattavalla alueella on joinain vuosina havaittu silkkiuikkupariskunta. Muuten ruopattava kohta ei hakijan mukaan ole houkuttanut vesilintuja. Suomenojan ja Nuottalahden alueella on vuonna 2012 tehty kartoitus rauhoitetun meriuposkuoriaisen esiintymisestä. Kartoituksessa todettiin alueelta löytyvän lähinnä yleisempää rantauposkuoriaista. Selvityksessä tutkittiin myös Sepetlahden venesataman eteläpuolella ruopattavan alueen välittömässä läheisyydessä oleva alue, jossa ei havaittu uposkuoriaisia. Ruopattavalla alueella ei hakijan mukaan ole kuoriaisten elinympäristöksi soveltuvia suojaisia lampareita, vaan alue kasvaa tasaisesti järviruokoa. Ruopattava alue ei sijaitse Uudenmaan ympäristökeskuksen Espoonlahdessa rajaamien meriuposkuoriaisten esiintymispaikkojen läheisyydessä. Hankealue kuuluu Suvisaariston-Lauttasaaren vesimuodostumaan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Vesienhoidon toisella suunnittelukaudella muodostuman ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Ekologinen tavoitetila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Vesialue ja ranta ovat virkistyskäytössä. Välittömästi ruopattavaa aluetta vastapäätä sijaitsee Sepetlahden pienvenesatama, joka on asemakaavan mukaan suunniteltu laajennettavaksi kattamaan suurempi osa lahdesta. Rannat on rakennettu, alueella on lähinnä erillistaloista tai rivitaloista koostuvia pieniä taloyhtiöitä ja muutamia omakotitalokiinteistöjä. Välittömästi ruopattavan alueen ympäristössä olevat rannat on jo aiemmin ruopattu. Hankealue ruopataan noin kahden metrin syvyyteen keskivedenkorkeudesta. Ruopattava ala on kooltaan 20 m x 30 m ja se käsittää noin m 3 :n ruopattavan kiintotilavuuden. Ruopattaessa aines todennäköisesi vesittyy, minkä johdosta läjitettävän massan tilavuus on m 3. Ruopattavat massat käsittävät pääosin liejua tai mutaa ja ruopattavan alueen ylimmässä kerroksessa myös kaislanjuuria. Ruoppaus on tarkoitus suorittaa säilyttäen nykyinen luonnollinen rantaviiva. Ruopattavat massat on tarkoitus läjittää ruoppausalueesta noin yhdeksän kilometrin päässä sijaitsevalle Espoon kaupungin Rövargrundetin meriläjitysalueelle.

4 4 (12) Ruoppaus on tarkoitus tehdä ensisijaisesti loppusyksyllä 2018 tai keväällä 2019 ennen lintujen pesimäkauden alkua. Työ tehdään kelluvalla kalustolla, jossa on tyhjennettävä ruuma. Kiinteistötiedot Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hankkeen vaikutukset Ruoppaus sijoittuu kiinteistön Tapiola ( ) vesialueelle. Hakija on kiinteistön osaomistaja. Rövargrundetin meriläjitysalue sijaitsee yhteisellä vesialueella Hakijalla on hankealueen kiinteistön muiden omistajien suostumus ruoppausluvan hakemiselle. Espoon kaupunki ottaa Rövargrundetin meriläjitysalueella vastaan massoja myös Espoon merialueella toteutettavista yksityisistä ruoppauksista. Hakija hakee lupaa ruoppausmassojen sijoittamiseen alueelle kaupungilta saatuaan aluehallintoviraston vesitalousluvan. Hakijan arvion mukaan ruoppauksella on positiivinen vaikutus vedenlaatuun lahden pohjukan parantuvan virtauksen ja vedenkierron johdosta. Vaikka ruopattava alue on pieni, kasvattaa ruoppaus Sepetlahden pienvenesataman ja ruopattavan rannan välisellä alueella virtaukselle vapaata poikkileikkauspintaa, jolloin pitkälle ruopattavan alueen ohi ulottuvan kapean lahdenpohjukan vedenkierron voi olettaa selkeästi paranevan. Ruoppaus auttaa estämään myös lahden uudelleenrehevöitymistä. Ruoppauksen vaikutukset luontoon on arvioitu vähäisiksi. Vaikutukset alueen maakasvillisuuteen, maa- ja merinisäkkäisiin tai hyönteisiin ovat merkityksettömiä. Vaikutukset linnustoon ja kalastoon on arvioitu vähäisiksi. Ruoppauksen vaikutus maisemaan sekä naapurikiinteistöjen ja yleisen vesialueen käyttöön on positiivinen. Ruoppauksella saadaan aikaan yhdenmukaisesti maisemoitu ranta-alue. Myös Sepetlahden venesataman ja lahden pohjukassa olevien naapureiden vesiliikenne helpottuu rantaväylän väljyyden lisääntyessä. Läjityksen vaikutukset vedenlaatuun, virtaukseen, luontoon, maisemaan ja vesialueen käyttöön on arvioitu merkityksettömiksi, kun suhteellisen pieni määrä läjityskelpoista savipohjaa läjitetään Espoon kaupungin läjitysalueelle.

5 5 (12) HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain (587/2011) 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemusasiakirjat on julkaistu osoitteessa Aluehallintovirasto on vesilain (587/2011) 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Espoon kaupungilta sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut muun muassa, että Sepetlahden pienvenesataman pohjoispuolella vajaan sadan metrin päässä ruopattavasta alueesta on vuonna 2012 havaittu uhanalaista, erityisesti suojeltavaa meriuposkuoriaista (Macroplea pubipennis). Nyt ruopattavaksi suunniteltua aluetta ei tuolloin tutkittu. Ruopattava alue ei todennäköisesti soveltuisi meriuposkuoriaisen elinympäristöksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietojen mukaan kiinteistöön kuuluvaa vesialuetta on ruopattu vuonna 2011 kahdesti (700 m2/900 m3 ja 700 m2/850 m3). Myös sen itäpuolella sijaitsevaa vesialuetta on ruopattu vuonna 2011 (500 m2/500 m3). Kaikkien edellä mainittujen ruoppausten massat on läjitetty Rövargrundetiin. Ruopattava alue sijoittuu alle 100 m:n etäisyydelle Sepetlahden pienvenesatamasta. Venesatamien läheisyydessä sedimentit ovat usein pilaantuneita. Rövargrundetin meriläjitysaluetta koskevan lupapäätöksen perusteella hakijan tulee täydentää hakemustaan selvityksellä haitta-aineiden (metallit ja organotinayhdisteet) pitoisuuksista ruopattavalla alueella ruoppaus- ja läjitysohjetta soveltaen. Jos pitoisuudet ylittävät tason 1C ja tällaisia massoja halutaan läjittää Rövargrundetin meriläjitysalueelle, hakemukseen tulee liittää Rövargrundetin meriläjitysalueen luvassa edellytetty erillisselvitys. Hankkeesta ei ole odotettavissa vaikutuksia, jotka vaikeuttaisivat vesienhoidon tai merenhoidon tavoitteiden saavuttamista. Työ tulee tehdä aikavälillä kiintoaineksen ja ravinteiden vapautumisen sekä linnustolle ja vesistön virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Kun lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon, hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa tavanomaisin lupamääräyksin.

6 6 (12) 2) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut muun muassa, että hankealue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Koko Espoon rannikon merialueen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Alue kuuluu tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyihin Suomenlahden rannikon tulvariskialueisiin. Ruopattavan alueen länsipuolella on pieni alue, joka vuoden 2012 meriuposkuoriaisselvityksen mukaan saattaisi olla lajille mahdollinen elinalue. Tutkimusalueen ainoa meriuposkuoriaispariskunta löydettiin selvityksen mukaan ruoppausalueen pohjoispuolelta Sepetlahden pienvenesataman läheltä. Näin laajasta ruoppauksesta muodostuu riskejä Sepetlahden meriuposkuoriaispariskunta-esiintymälle, mikäli sitä ei huomioida lupaehdoissa riittävästi. Ruoppaaminen poistaa elinympäristöstä pohjasedimenttiä ja vesikasveja. Lajin elinalueiden ympäristössä suoritettu ruoppaus on haitallista, mikäli siitä kulkeutuu ravintokasveja peittäviä sedimenttejä itse esiintymisalueelle. Lisäksi aiottu toimenpide saattaa vaikeuttaa lajin leviämistä uusille elinalueille tai siirtymistä elinalueelta toiselle. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, että Suomenojan ja Nuottalahden alue ei kuulu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rajaamiin Espoonlahden viiteen meriuposkuoriaisen esiintymispaikkaan. Vuonna 2012 tehdyn kartoituksen mukaan rantauposkuoriainen on Suomenojan ja Nuottalahden alueella selvästi meriuposkuoriaista yleisempi: 98 % havaituista uposkuoriaisista oli rantauposkuoriaisia. Valtaosa kuoriaisista (72 %) havaittiin lampareista, jotka ovat suojaisuutensa vuoksi hyviä elinympäristöjä uposkuoriaisille, jotka eivät ui, vaan lähinnä kävelevät kasveilla tai tarrautuvat niihin. Selvityksen ainoat meriuposkuoriaiset (2 kpl) löytyivät Sepetlahden venesataman pohjoispuolelta, pienestä ruovikon ympäröimästä lampareesta, jossa kasvoi runsaasti tuuheita hapsivitoja. Elinympäristö on hyvin pienialainen ja sen ympärillä on tehokkaita leviämisesteitä: eteläreuna rajoittuu syvään ruopattuun satama-altaaseen ja pohjoisessa vastassa on tiheä järviruokokasvusto. Selvityksessä tutkittiin myös Sepetlahden venesataman eteläpuolella ruopattavan alueen läheisyydessä oleva alue, eikä siinä havaittu uposkuoriaisia. Ruopattavalla alueella ei ole yllä mainitun kaltaisia lampareita, vaan alue kasvaa tasaisen tiheästi järviruokoa. Ruopatun kohdan molemmin puolin ympärillä olevat alueet on jo täysin ruopattu, joten meriuposkuoriainen ei pysty leviämään ruopattavalle alueelle tai siirtymään sitä kautta elinalueelta toiselle. On epätodennäköistä, että ruopattava alue soveltuisi meriuposkuoriaisen elinympäristöksi. Hakija ei siten ole nähnyt ruoppauksella olevan vaikutuksia Espoon meriuposkuoriaiskantaan tai sen elinolosuhteisiin. Hakija on kuitenkin valmis noudattamaan varovaisuutta sen suhteen, ettei ravintokasveja peittäviä sedimenttejä kulkeudu edellä mainitussa kartoituksessa Sepetlahden pohjoispuolelta löydetylle meriuposkuoriaisen esiintymispaikalle.

7 7 (12) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksesta hakemuksen täydentämisestä selvityksellä sedimentin haitta-ainepitoisuuksista hakija on selityksessään todennut seuraavaa: Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (YHO 1_2015) mukaan selvitysten laajuuden tulee olla suhteessa ruoppaushankkeen kokoon ja haitallisten aineiden oletettuun laatuun ja määrään. Ohjeen mukaan ei-vaativaksi kohteeksi voidaan katsoa kohteet, jonka olosuhteista ja sedimenteistä on aiempia selvityksiä ja tietoja, joiden pohjalta voidaan esittää alustavia arvioita ruopattavien sedimenttien läjityskelpoisuudesta alueen eri osissa, sekä kohteet joiden läheisyydessä ei ole pistemäisiä kuormituslähteitä. Ruopattava pinta-ala ja kuutiomäärä ovat verrattain pienet ruoppaus- ja läjitysohjeen ohjeistuksessa esiintyviin kokoluokkarajoihin nähden. Kohteen toimintahistoriassa sedimenttitutkimuksen tarpeeseen viittaava tekijä on pienehkön (yksi laituri, arviolta noin 40 venettä) pienvenesataman läheisyys. Hakijan tulkinnan mukaan varsinaisiksi pistemäisiksi kuormituslähteiksi luettavia toimintoja, kuten teollisuuslaitosten poistoviemäreitä ynnä muita sellaisia ei ruoppausalueen läheisyydessä ole. Lisäksi Suomenojan ja Nuottalahden alueella on vuonna 2013 tehty Finnoon sataman kehityshankkeen ympäristövaikutusanalyysin osana sedimenttien pilaantuneisuustutkimus (Finnoon satama, Ruoppauksiin, merialueen täyttöihin ja ruoppausmassojen meriläjitykseen liittyvät tutkimukset, ). Tutkimuksen mukaan Finnoon sataman edustalta ruopattavat sedimentit tulevat olemaan suurimmaksi osaksi puhdasta, meriläjityskelpoista savea. Välittömästi Suomenojan vilkkaan pienvenesataman läheisyydestä löydettiin pintakerroksessa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mutta kauempana laiturialueesta sekä syvemmällä haitta-ainepitoisuudet alittivat tutkimuksessa pitoisuustason 1 eli ruopattava massa todettiin haitattomaksi. Vain suoraan laiturialueella olevista näytteenottopisteistä löydettiin syvyyksiltä 0,1 0,7 m mahdollisesti pilaantuneeksi tulkittavalla tasolla olevia haitta-ainepitoisuuksia. Tältä pohjalta hakija on esittänyt ensisijaisesti, että ruoppaushankkeen pienestä koosta johtuen Finnoon sataman sedimenttitutkimuksen tulokset voidaan katsoa riittäviksi toteamaan, että ruopattava ja läjitettävä massa on keskimääräisesti meriläjityskelpoista, eikä ole merkittävää estettä sen läjittämiseksi Espoon kaupungin meriläjitysalueelle Rövargrundetiin. Mikäli Finnoon sataman alueella jo tehdyt sedimenttitutkimukset eivät riitä toteamaan ruopattavaa massaa meriläjityskelposeksi, ruoppauskohde on katsottavissa ei-vaativaksi kohteeksi. Lisäksi ruoppaus- ja läjitysohje toteaa kokoomanäytteet tilastollisesti tarkasteltuna yksittäisiä näytteitä paremmiksi edustamaan koko läjitettävää massaa. Hakija on esittänyt näin ollen sedimenttitutkimusta tehtäväksi 3 5 näytteenottopisteestä otettavista osanäytteistä koostettujen kokoomanäytteiden pohjalta siten, että tutkitaan pyydetyt metallien ja organotinayhdisteiden pitoisuudet ensisijaisesti syvyyksiltä 0 0,10 m sekä 0,10 0,30 m, ja vain jos näiden näytteiden analysoinnin

8 8 (12) pohjalta näyttää tarpeelliselta, analysoidaan näytteet syvyyksiltä 0,30 0,60 m ja 0,60 0,90 m. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Hakija on hakemuksen kuuluttamisen jälkeen täydentänyt hakemustaan teettämänsä sedimenttitutkimuksen tuloksilla. Tutkimuksen aikana hankealueelta otettiin sedimenttinäytteitä neljästä tutkimuspisteestä käsikäyttöisellä suokairalla syvyyksiltä 0 0,10 m ja 0,10 0,30 m. Syvemmältä näytteitä ei saatu, koska pohja muuttui kovaksi hiekkapohjaksi. Vesisyvyys tutkimuspisteissä vaihteli 0,20 0,50 m:n välillä. Näytteet koottiin näytteenottosyvyyksien perusteella kahdeksi kokoomanäytteeksi, joista analysoitiin alkuaineet, orgaaniset tinayhdisteet (TBT ja TPT) sekä analyysitulosten normalisointia varten savespitoisuus ja orgaanisen aineksen määrä (hehkutushäviö). Lisäksi sedimenttinäytteistä määritettiin eroosioherkkyyden arviointia varten irtotiheys. Syvyydeltä 0 0,10 m otetun kokoomanäytteen maalajiksi määritettiin laiha savi ja syvyydeltä 0,10 0,30 m otetun näytteen maalajiksi silttinen hiekka. Analyysitulosten normalisoinnin jälkeen tributyylitinan pitoisuuden todettiin kummallakin näytteenottosyvyydellä olevan tasolla 1B. Pintakokoomanäytteessä (0 0,10 m) normalisoitu kuparipitoisuus oli tasolla 1B ja kadmium-, sinkki- ja trifenyylitinapitoisuudet tasolla 1A. Syvemmältä (0,10 0,30 m) otetun kokoomanäytteen ja laskennallisen pintasedimenttikerroksen (0 0,30 m) normalisoidut haitta-ainepitoisuudet olivat tasolla 1 lukuun ottamatta tributyylitinaa. Haitta-aineiden kertyminen näytteenottosyvyyden alapuolelle kovaan hiekkapohjaan on epätodennäköistä, koska tributyylitina luokitellaan vesiliukoisuuden sekä veden ja orgaanisen hiilen jakaantumiskertoimen perusteella niukkaliukoiseksi ja kulkeutumattomaksi. Ruoppausalueen pinnassa esiintyvä orgaanista ainetta sisältävä savikerros luokiteltiin irtotiheyden perusteella eroosioherkäksi. Syvemmällä (0,10 0,30 m) sijaitsevaa silttisen hiekan kerrosta ei luokiteltu eroosioherkäksi, kuten ei myöskään yli 0,30 m:n syvyydellä esiintyvää kovaa hiekkasedimenttiä. Ruoppausmassojen on arvioitu olevan läjitettävissä Rövargrundetin meriläjitysalueelle, koska ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet (TBT) ovat enintään tasolla 1B. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Asunto Oy Espoon Nuottakallionrannalle luvan vesialueen ruoppaamiseen kiinteistön Tapiola ( ) vesialueella ja ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Espoon kaupungissa hakemussuunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti.

9 9 (12) Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1. Vesialueen ruoppaus saadaan toteuttaa hakemuksen täydennyksen liitteinä toimitettujen karttaotteen sekä pituus- ja poikkileikkauspiirustusten mukaisesti. Ruopattava massamäärä saa olla enintään m 3 ktr. Ruoppausmassat on sijoitettava Espoon kaupungin Rövargrundetin meriläjitysalueelle tai paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaa kyseisenlaisia ruoppausmassoja. 2. Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti sekä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle, sen käytölle ja vesiympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä eli välisenä aikana. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei ravintokasveja peittäviä sedimenttejä kulkeudu meriuposkuoriaisten elinalueille. Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 3. Luvan saajan on selvitettävä alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit sekä vesi- ja viemäriputket. Työt on toteutettava näitä vaurioittamatta. 4. Töiden päätyttyä hankealue on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5. Töiden suorittamisesta aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 6. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastosta. 7. Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.

10 10 (12) Ruoppaustyötä ei saa kuitenkaan aloittaa ennen kuin läjitysalueen haltija/omistaja on antanut suostumuksen ruoppausmassojen sijoittamiseen alueelle. 8. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maa- ja vesialueiden omistajille. 9. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen, jotta kiinteistön Tapiola ( ) rantaa voidaan jatkossa hyödyntää paremmin ja jotta katkonainen rantaviiva eheytyy. Ruoppaus lisää avoimen vesialueen pinta-alaa ja vesisyvyyttä. Ruoppaus edistää veden vaihtuvuutta lahden pohjukassa ja pitkällä aikavälillä parantanee vedenlaatua. Ruoppauksen myötä nyt osittain ruopattu rantaviiva yhtenäistyy maisemallisesti. Hakija on ruopattavan vesialueen osaomistaja. Kiinteistön muilta omistajilta on saatu kirjallinen suostumus ruoppaukseen. Ruoppausmassat läjitetään mereen Espoon kaupungin meriläjitysalueelle Rövargrundetiin. Läjitykselle on hankittava läjitysluvan haltijan kirjallinen suostumus ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Läjitysalue on tarkoitukseen sopiva, ja hankkeesta syntyvät läjitettävät massat laadullisesti läjitysalueen vesitalousluvan mukaisia. Ruoppaus aiheuttaa vähäistä ja lyhytaikaista veden samentumista, joka rajoittuu ruoppausalueen lähialueelle. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen eikä vaikuta haitallisesti Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman eikä Suomen merenhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 :n 1 momentti, 5, 6, 7, 8, 10 ja 18 sekä 11 luvun 21 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

11 11 (12) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuodelle 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan alle m 3 ktr ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Asunto Oy Espoon Nuottakallionranta Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

12 12 (12) MUUTOKSENHAKU Liite/Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Päivi Jaara. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Janita Peltonen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.