O l l a t e k e m i s i s s ä

Transkriptio

1 m a s t e r s o f s a i m a a

2

3 m a s t e r s o f s a i m a a

4

5 O l l a t e k e m i s i s s ä Tietty osa maailmasta on minulle olennaisempi kuin mikään muu. Teen siitä omalla tavallani havaintoja, joista teokseni on tehty. Tietty osa maailmasta on sinulle olennaisempi kuin mikään muu. Teet siitä omalla tavallasi havaintoja, joista teoksesi on tehty. Tietty osa maailmasta on hänelle olennaisempi kuin mikään muu. Hän tekee siitä omalla tavallaan havaintoja, joista hänen teoksensa on tehty. Taivutusharjoitus päätyy tähän. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että kokemus maailmasta on yksilöllinen, eikä loppujen lopuksi mikään ole jaettavissa. Näin myös maailma paikkana, jossa kokemuksemme tapahtuvat on määriteltävissä yksilökohtaisesti aina uudelleen. Siitä huolimatta olen myös vakuuttunut siitä, että havaintojen ilmaiseminen on inhimillisen elämän yksi perusedellytys. Tämän ristiriidan kanssa työskenteleviä ovat muun muassa nunnat ja munkit sekä hovinarrit, käärmemiehet ja taiteilijat. He tekevät työtään ilmaisemalla inhimillistä elämää peruspiirteiltään ja sen marginaalissa. Saimaan ylemmän ammattikorkeakoulun kuvataidelinjan vuoden 2013 maisteriopiskelijoiden lopputyöt nostavat esiin kuvataiteilijoita koskevat peruskysymykset siitä, mitä on olla olemassa ja miten sitä voi ilmaista.

6 S i m o M a n t e r e pohtii "kuinka jokainen luo oman todellisuutensa, määrittelemällä mitä itse näkee ja kokee". Hän jatkaa: Minun kokemukseni ei ole sama kuin toisen. Ja vaikka niissä olisikin yhtäläisyyksiä ne poikkeavat kuitenkin aina toisistaan jollain tasolla. Mantere selventää, miten teos on hänen havaintojensa ilmentymä: Maalatessa koen tuovani oman ruumiini yhdeksi maalauksen kanssa. En näe eroa itseni ja maalauksen välille. Koen että en ole tärkeämpi kuin maalaus eikä päinvastoin. On kiinnostavaa pyöritellä ajatusta siitä että maalaus ja taiteilija/katsoja ei ole irrallaan toisistaan. Yksilöllisyyden ilmaisu tulee esille S anna Nissisen teoksissa rikkinäisyyden ja epätäydellisyyden nostamisessa teoksen arvokkaaksi elementiksi. Hän kirjoittaa Torso-veistoksiensa taustoista: Jos olisimme kaikki täydellisiä, olisimme kaikki samanlaisia. Rikkinäiset, epätäydelliset torsot kuvaavatkin ehkä ihmistä todellisimmin kuin kreikkalaisen veistotaiteen idealisoidun täydellinen ihmiskuva. Torsous tekee veistoksesta yksilön virheineen. M a r k k u P a l m u m a a vastaa teoksessaan kirjaimellises - ti kysymykseen yksilöllisestä havainnosta. Hänen teoksensa toimii siten että kun katsoja vaihtaa paikkaa ja etäisyyttä, teos muuttaa muotoaan. Teos ei liiku, vaan katsoja vaihtaessaan katsontapaikkaa tai etäisyyttä. P i r j o T i k k i n e n korostaa asuinpaikkansa vaikutusta omaan työskentelyynsä. Hänen teoksensa ovat lähiteoksia siinä mielessä, että materiaalit ja havainnot tulevat lähiympäristöstä, jossa varsinaiset teoksetkin työstetään. Tikkinen kaivaa saven itse kotinsa läheltä, muokkaa sen kotonaan ja polttaa teoksen omassa puupolttoisessa uunissaan. Hän kirjoittaa asuinpaikan ja ajatusten vuorovaikutuksesta seuraavasti: Tämä paikka sijaitsee fyysisessä todellisuudessa, mutta myös minun, kokijan mielessä. Sen ominaisuudet voi havaita, mutta sillä on myös tulkittavia merkityksiä. Elämänpaikkani on todellinen, eletty ja muistettu, mutta myös epätodellinen ja kuviteltu, se määrittyy minun ainutlaatuisen elämismaailmani kautta. Olen luonut siitä omakohtaisia mielikuvia olosuhteiden ja havaintojen, tiedon ja kokemusten, mutta myös uskomusten ja arvostustenkin pohjalta, osin täydentäen sitä myyttisillä merkityksillä ja kiinnostuksen kohteilla. Paikka on jättänyt jälkensä minuun, mutta niin olen tehnyt myös minä, jättämällä jälkeni paikkaan. J a r i K o s k i m ä e n teokset ovat niin ikään sidottu fyysiseen paikkaan: hän työstää ne suomalaisesta graniitista ja hän kertoo käyttämänsä materiaalin syntyhistoriasta Suomen kallioperän uumenissa. Siitä hän vetää pitkän aikakaaren aina siihen hetkeen, kun kallioperästä on tullut työstetyn kiven hiekkapölyä. Hän kirjoittaa kivien ominaisuuksista tekemistään havainnoista: Ylämaan vihreä eli Baltic Green näyttää nopeasti katsottuna

7 mustalta, mutta työskennellessä huomaa hyvin kuinka irtonainen kivipöly värjää kädet vihreiksi. Kivi muuttuu hionnan ja lopullisen kiillotuksen jälkeen todellakin kauniin vihreäksi ja pyöreähköt kalimaasälpärakeet tulevat kauniisti esille. J a r i J o k i a h o työstää marmorista ja puusta pelkistettyjä veistoksia, joiden kuvallisen ilmaisun lähtökohtana ovat ihmisen lumeen jättämät jäljet. Kun hän dokumentoi teoksiaan, hänen ja häntä avustaneen valokuvaajan välille syntyi kiinnostava ristiriita siitä, miten teoksia katsotaan. Kuvanveistäjän ja valokuvaajan tapa tarkastella teoksia eroavat tässä tapauksessa selvästi toisistaan. Jokiaho kertoi tilanteesta näin: Kuvatessa kahta veistosta, jouduin katsomaan niitä toisella silmällä. Mitä teos on kuvassa ja miten teos on kuvassa. Aika usein muistutin itseäni siitä että kuinka teos pääsee paremmin esiin kuvassa. Jotenkin valokuvaaja ajatteli miltä kuva näyttää enemmän kuin miltä teos näyttää. Minä ajattelin kuinka teos ilmenee kuvassa ja hän kuinka teos suhtautuu taustaan, molemmat katsoimme kuinka teos rajautuu ja kuinka tausta saadaan vaikuttamaan mielenkiintoiselta. motivaationa hänen mielestään on hyvä tiedostaa mistä lähtökohdista ja mitä tekee". Se, että kuvataiteilija kirjoittaa omasta työstään ja työn taustaajatuksista ei ole mitenkään uutta. Taiteilijoiden kirjeenvaihdot ja päiväkirjat ovat olleet jo kauan lähteitä, joista on saanut lukea taiteilijoiden ammatillisia pohdintoja. Nyt kuvataidetutkintojen kirjallisten osioiden yhteydessä on mahdollista seurata laajasti ja säännöllisesti kuvataiteilijoiden tapoja asettaa kysymyksiä maailmalle. Nämä kirjoitukset ovat omalta osaltaan tutkimusmateriaalia tuleville taiteen tutkijoille. Olen ehtymättömän kiinnostunut kaikista niistä yrityksistä, jotka raottavat yksilöllistä tapaa havainnoida, pukea teoksiksi, sanoiksi ja teoiksi joitain niistä loputtomista pyrkimyksistä suhtautua maailmassa olemiseen. Helsingissä Denise Ziegler kuvataiteilija T u u l i a I s o - T r y y k ä r i pohtii taiteilijaa todistajana, dokumentin ja dokumentaation tekijänä. Hän kirjoittaa: Tämäkin kirjoitus on oma taidettani selventävä teos tai dokumentti, joka jää säilytettäväksi tietokoneeni arkistoon. Yhtenä työn

8 S i m o M a n t e r e

9

10 Simo Mantere s. 1983, Kotka asuu ja työskentelee Helsingissä Opinnot 2013 Saimaan ammattikorkeakoulu, kuvataiteilija yamk 2010 Saimaan ammattikorkeakoulu, kuvataiteilija - taidemaalari 2006 Etelä-Karjalan ammattiopisto, kuva-artesaani 2005 Tarton taidekoulu Yksityisnäyttelyt 2013 Kouta Galleria, Kouvolan Taidemuseo, Kouvola 2012 Galleria Uusi Kipinä, Lahti 2011 Varikko Galleria, Seinäjoki 2011 Galleria Kapriisi, Tampere 2011 Poriginal Galleria, Porin Taidemuseo, Pori Valikoidut ryhmä- ja yhteisnäyttelyt 2013 Brinkkalan Galleria, Turku 2013 Kaapelitehdas, Puristamo, Helsinki 2013 Open Studio Helsinki, Galerie Laine Art, Berliini 2013 Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran jäsenten näyttely, Imatran Taidemuseo, Imatra 2012 Billnäs Young Artists 2012, Raasepori 2012 Mereltä tuulee, Galleria Fogga, Helsinki 2011 Kaakkoissuomalaisten nuorten taiteilijoiden näyttely, Etelä-Karjalan Taidemuseo, Lappeenranta 2010 Loppu-Alku, Imatran Taidemuseo, Imatra 2010 In Graafika, Pärnu, Viro 2009 KORKEATAIDE, Stockfors, Pyhtää Apurahat ja palkinnot 2013 Taiteen edistämiskeskus, työryhmä 2013 Suomen Kulttuurirahasto, työryhmä 2012 Billnäs Young Artists 2012, kunniamaininta 2011 Kosketuksessa taiteeseen projektiavustus, Uudenmaan Taidetoimikunta 2011 Lappeenrannan Taideyhdistys 2011 Kansan Sivistysrahasto 2011 Kaakkois-Suomen Taidetoimikunta Jäsenyydet Etelä-Karjalan taiteilijaseura Taidemaalariliitto

11 Maalauksessa ilmenevät taiteilijan eleet luovat merkityksiä ja päästävät katsojan lähemmäksi taiteilijan intentiota. Samalla katsoja voi kuitenkin kokea jotain itsessään. Jotain joka ei ole pelkästään katselemisen kohteena olevassa maalauksessa. Katsojan kokemus maalauksesta on subjektiivinen. Maailmassa, 2013, akryyli kankaalle, 150 x 150 cm

12

13 Maisema, 2013, akryyli kankaalle, 130 x 130 cm Rannalla, 2013, akryyli kankaalle, 100 x 100 cm

14

15 S a n n a N i s s i n e n

16

17 Sanna Kristiina Nissinen s. 1984, Leppävirta asuu ja työskentelee Imatralla Koulutus Saimaan ammattikorkeakoulu, kulttuuriyrittäjyyden koulutusohjelma YAMK Saimaan ammattikorkeakoulu, kuvataiteilija AMK, 2012 kuvanveisto 2011 Universidad de Granada, Facultad de Bellas Artes, vaihto-opintoja Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, kuva-artesaani Pohjois-Savon opisto, kuvataidelinja Leppävirran lukio 2003 Ryhmä- ja yhteisnäyttelyt 2013 Brinkkalan Galleria, Turku 2013 Kaapelitehdas, Puristamo, Helsinki 2013 Saimaan AMK:n kuvanveistäjien näyttely, Kulttuurikeskus Virta, Imatra 2013 Iltapiirtäjät, Kulttuurikeskus Virta, Imatra 2012 Tutkielmia liikkeestä ja piirtämisestä tanssija Laura Meklinin kanssa, performanssi, Kontufolk-festivaali, Joutseno 2012 Mitä ikinä haluat, Saimaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyönäyttely, Imatran taidemuseo 2011 Volver, Lydia Toivasen kanssa, Imatran tietotalo 2011 Maisemamaalauskurssin näyttely, Imatran tietotalo , Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden näyttely, Stockforsin ruukki, Pyhtää 2005 Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoiden näyttely, Kuopion kirjasto 2004 Ei vois vähempää kiinnostaa, Pohjois-Savon opiston kuvataideopiskelijoiden näyttely, Kuopion kirjasto

18

19

20

21 Kaikki kuvat osia sarjasta Yrityksiä koota itsensä, 2013 keramiikka, kipsi, rautalanka

22 M a r k k u P a l m u m a a

23

24 Markku Palmumaa Kuusankoski p OPINNOT Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatra, kuvataiteilija YAMK 2011 Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatra, kuvataiteilija/kuvanveistäjä AMK 1997 Kymenlaakson ammattiopisto/muotoilu Instituutti Kouvola, artenomi TYÖKOKEMUS Kouvolan kaupunki, kansalaisopisto tuntiopettaja, kuvataide Kouvolan kaupunki, päätoiminen kuvataiteen tuntiopettaja Muotoilutoimisto Maker Kuusankoski 2000 Muotoilija /Yrittäjä 2012 Taidekeskus Antares Ruokolahti, veistospuisto Radoslaw Gryta, Teemu Heikkinen, Ole Härmälä, Satu jaatinen, Jari Koskimäki, Eero Kovanen, Markku Palmumaa, Nikolai Virtanen 2011 Imatran taidemuseo, opinnäytetyö Untitled Taito kiertää Pohjolaa taidekäsityö 2002 (Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) JÄSENYYDET 2012 Kouvolan Taiteilijaseura ry, KOUTA APURAHAT 2012 Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö YHTEISNÄYTTELYT 2013 ARS Sippola 2013 Galleria Pihatto, Lappeenranta, KOUTA ry 2013 Kuusankoskitalon galleria, VALOA, KOUTA ry 2012 Kuusankoskitalon galleria, VEISTOKSIA, M. Palmumaa & J. Koskimäki

25

26 HETKI

27 TANSSIJA

28

29 P i r j o T i k k i n e n

30

31 Pirjo Tikkinen s Koulutus Kuvataiteen ylempi korkeakoulututkinto, Saimaan ammattikorkeakoulu Kuvataiteilija, Saimaan ammattikorkeakoulu Voimauttavan valokuvan ammatilliset perusteet, Etelä-Karjalan kesäyliopisto Kuva-artesaani, Etelä-Karjalan ammattiopisto 2008 Yhteisnäyttelyt 2013 Brinkkalan Galleria, Turku 2013 Kaapelitehdas, Helsinki 2013 Riihisaaren museo, Uuhkalinnun mailla Siikalahden kesää, Savonlinna 2012 Saimaan AMK, päättötyönäyttely Mitä ikinä haluat, Imatran taidemuseo 2011 Saimaan AMK, opiskelijanäyttely Stockforsin ruukilla, Stockfors Saimaan AMK, opiskelijanäyttely Stockforsin ruukilla, Käytävägalleria, Imatran kulttuuritalo, Maalauksia ja valokuvia Etelä-Karjalan ammattiopisto, päättötyönäyttely Rajalla Yksityisnäyttelyt 2012 Parikkalan kirjasto, Auringonkaaria 2011 Galleria Super, Imatra, Nainen 2009 Parikkalan kirjasto, Katseita 2008 Galleria Pinna, Savonlinna, Metsänpeitto Kilpailut 2010 Design Against Fur - julistesuunnittelukilpailu, Commendation in the Europe & international region Jäsenyydet Etelä-Karjalan Taiteilijaseura ry Parikkalan Taiteenystävät ry MUU ry Apurahat 2012 Opinnäytetyöapuraha, Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö

32 Paikan henki genius loci Paikka koostuu ihmisistä, rakennuksista, puista, pensaista ja muista käsin kosketeltavista elementeistä, ja kun sitä tarkastellaan mielen tasolla, elementtejä löytyy lisää. Jotta voi tuntea paikan hengen, on tutustuttava ja samaistuttava ympäristöön. Tämä on helpompaa, jos omat juuret ovat kyseisessä paikassa tai samantyyppisissä paikoissa. Minun paikkani sijainti on N/lat ', E/lon '. Näyttelyyn tulevien teosteni materiaalina on keramiikka. Tarkoitukseni on käyttää kirjaimellisesti omaa maatani; savea joka on peräisin omasta pelto-ojastani. Materiaalivalinnalla haluan korostaa paikallisuutta ja sen henkeä. Haluan, että työskentelyni lähtökohtana on oma lähiympäristöni, sen menneisyys, mytologia, historia, esihistoria, aika ja sen kuluminen. Aistin voimakkaasti paikasta henkivän paikan hengen : kivet ja kal liot välittävät sitä minulle. Anchriscus sylvestri I ja II, 30 x 30 cm, rakukeramiikka, 2012

33

34

35 Sarjasta Paikkani, 2013

36 J a r i K o s k i m ä k i

37 ALKU, graniitti, 70 cm x 30 cm

38

39

40

41 J a r i J o k i a h o

42

43 Jari Tapani Jokiaho S puh: Opinnot Saimaan ammattikorkeakoulu/ Ylempi AMK Lahden ammattikorkeakoulu / Kuvataiteen AMK / 2011 Kuvanveisto Hämeen ammattikorkeakoulu/ 2006 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Escola Massana, Massana, 1995 Barcelona, Kuvanveisto Taideteollinen korkeakoulu, Koulutuskeskus, 1991 Metallitaiteen jatkolinja Kuopion Koti- ja taideteollisuusoppilaitos, 1989 Muotoilija Näyttelyt Useita yhteis- ja yksityisnäyttelyitä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Kilpailut Ensimmäinen palkinto, Kansainvälinen muotoilukilpailu Enjoiat FAD, Barcelona Työ Kuvanveistotyötilat, kiviveistämö, Liljendalin teollisuusalue, Mäntsälä sekä työtilat, Katalonia, Espanja. ( Työhuone Harakkasaaressa) 2010 Kamasada Iron Cating studio, Työelämäjakso, Morioka, Japani 2007 EMMA, Espoon taidemuseosäätiö, Asiantuntija, Raimo Utriaisen näyttely 2005 Näyttelyn organisointi, Gruppo Motivazione, Ventemiglia, Italia 2002 Mibrosa, Microfusion i Bronzes, Barcelona, Taidevalimo, Valuri 1998 Joensuun kaupunki, Projektityöntekijä, Ympäristötaideprojektin vetäjä 1995 Opetus Escola Massana, Barcelona, Espanja 1993 Tulikivi Oy, Teollinen muotoilu, Tuotekehitysosasto Professori Kuvanveistäjä Raimo Utriainen, 1990 Ateljeeapulainen 1989 Kingsley Gordon Co. Boston, Massachusetts, U.S.A, Harjoittelija 1987 Sibelius-Akatemian opetusteatteri, Kuopio, Näyttämömies

44

45 Yhdeksän kierrosta, 60 x 58x 3 cm, Marmori Lumilyhty, 30 x 30 x 30 cm, sarja kuutioita, Marmori

46 Kuvanveistäjä Jari Jokiahon materiaali on kivi. Näyttelyn teemana on valkoinen, jota varten hän on valokuvannut talvista maisemaa ja työstänyt aineiston teokseksi. Esille tulee lumen kaltaisia muotoja, ihmisen ja koneen tekemiä painaumia sekä lasten tekemiä jälkiä. Jokiahon näyttelykokonaisuus koostuu useasta osasta. Ensimmäinen on veistossarja, joka kuvaa lasten leikkien jäljiltä olevia lumenmuotoja. Toinen teos on hiihtoladun kaltainen, seitsemän metriä pitkä, lattiatasossa oleva marmoriveistos. Marmorilohkoja on asemoitu peräkkäin ja näin muodostuu pitkä valkoinen viivamainen kivimassa, jonka pintaan on veistetty latumainen muoto. Kolmannessa osassa on kiveen kaiverrettuja marmorireliefejä, joilla kootaan lumilyhty- ja latuveistokset osaksi yhtenäistä installaatiota. Veistoskokonaisuuden tarkoitus on saavuttaa talvinen tunnelma. Suora latu ja kierrosmerkit palauttavat ihmisen suorittamaan omaa ympyrää ja lumilyhdyt muistuttavat mahdollisuudesta hiljentyä siihen, pyhään. Teos pohtii mitä tämä valkoinen hiljaisuus on, se voi olla kuvaava, mutta ei vastaus vaan viitteellinen, poeettinen viittaus hetkestä? Kierrosmerkinnät kuvaavat hektistä yhteiskuntaa sekä ihmisten suorituspakkoa, määrällisyyttä ja kontrollia. Vihdoin kun kiireen keskeltä on saatu raivattua hetki aikaa nauttia luonnosta, talvesta, niin se onkin liian suuri tunne, joten se täytyy urheilullistaa suoritukseksi, kierrosvauhdiksi. Ehkä talven pakahduttava, koko sielun täyttävä kauneus ei mahdu meihin, se täytyy saada teokseksi. Latu, 700 x 70 x 9 cm, Marmori

47

48 T u u l i a I s o - T r y y k ä r i

49

50 Tuulia Iso-Tryykäri s.1985 Ulvila Asuu ja työskentelee Lappeenrannassa Opinnot Saimaan ammattikorkeakoulu, kuvataiteilija YAMK Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatra, kuvataiteilija AMK, maalaus 2005 Joutsenon opisto, kuvataidelinja 2004 Nokian lukio, ylioppilas Yksityisnäyttelyt 2013 Kouta-Galleria, Kouvolan Taidemuseo, Kouvola 2012 Galleria Pihatto, Lappeenranta Valikoidut ryhmä- ja yhteisnäyttelyt 2013 Brinkkalan Galleria, Turku 2013 Kaapelitehdas, Puristamo, Helsinki 2013 Open Studio Helsinki, Galerie Laine Art, Berliini 2012 Valon kautta, Haiharan Taidekeskus, Tampere 2012 Kokous nro. 12, Etelä-Karjalan taidemuseon Vihreä makasiini, Lappeenranta 2012 Sota vai rauha, SKjL:n teemanäyttely, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 2011 Etelä-Karjalan taiteilijaseuran uudet jäsenet, Galleria Pihatto, Lappeenranta 2011 Kaakkois-Suomen nuorten taiteilijoiden näyttely, Etelä- Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 2010 SKjL-vuosinäyttely, Järvenpään taidemuseo, Järvenpää 2009 The Sugar Tongues, lopputyönäyttely, Imatran taidemuseo, Imatra 2008 Zerkalo, Stockfors, Pyhtää Jäsenyydet Taidemaalariliitto Etelä-Karjalan taiteilijaseura Apurahat 2013 Taiteen edistämiskeskus, työryhmä 2013 Suomen kulttuurirahasto, Etelä-Karjalan rahasto, kohdeapuraha työryhmälle 2012 Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimi, kohdeapuraha työryhmälle 2012 Kaakkois-Suomen taidetoimikunta, ½-vuotinen työskentelyapuraha 2011 Suomen kulttuurirahasto, Etelä-Karjalan rahasto, työskentelyapuraha 2010 Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimi, kohdeapuraha Teoksia kokoelmissa Etelä-Karjalan taidemuseo Etelä-Karjalan keskussairaala

51 Valokuvaluonnoksia sarjaan älä itke, 2013

52

53 sarjasta älä itke I Öljy kankaalle, cm x 130 cm

54 sarjasta älä itke Ii Öljy kankaalle, cm x 130 cm

55

56