Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (19) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Antti Taronen Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/6679/ /2018/UML Puhelinnumero Hankekoodi Tila Käsittelyssä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Uudenmaan liitto Käsittelevä liitto Uudenmaan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Organisaatiotyyppi Yliopisto Jakeluosoite PL 20 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Mika Tapio Kainusalmi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite mika.kainusalmi@lut.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka LAPPEENRANTA BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Kehittämispäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu

2 3 Hankkeen perustiedot Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. KUPARI - Kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden integrointi PK-yritysten tarpeisiin -hanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa ylimaakunnallisena yhteishankkeena seuraavin perustein: Hankkeessa tehtävä pakkausratkaisuiden kehitys- ja pilotointityö edellyttää poikkitieteellistä tekniikan ja pakkausmuotoilun osaajien sekä PK-yritysten yhteistyötä. Ylimaakunnallinen hanke yhdistää Etelä-Karjalan alueelta LUT:sta löytyvän pakkaustekniikan teknisen, erityisesti tuotantotekniikan ja biomateriaaliosaamisen Päijät- Hämeen alueen LAMK:sta löytyvään pakkausmuotoilun osaamiseen. Vastaavaa erityisosaamista ei löydy yhden maakunnan, esimerkiksi Etelä-Karjalan alueelta. Hankkeen osatoteuttajilla, LUT (Pakkaustekniikka) ja LAMK (Muotoiluinstituutti), on molemmilla vankkaa kokemusta EAKR-hankkeiden toteuttamisesta ja hallinnoinnista. LUT:lla Pakkaustekniikan laboratorion kehityskohteina ovat olleet muun muassa kuitupohjaiset biomateriaalit ja pakkausten valmistusteknologiat sekä ekologisten kartonkipakkausten käytettävyyden ja tuoteturvallisuuden parantaminen. LAMK:lla pakkaamiseen liittyvä osaaminen liittyy erityisesti pakkaus- ja palvelumuotoiluun. Edellä mainitut osaamisalueet täydentävät hyvin toisiaan, ja ovat välttämättömiä "KUPARI - Kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden integrointi PK-yritysten tarpeisiin" - hankkeen toteuttamisen kannalta. LUT:n Pakkaustekniikan laboratoriossa sijaitseva ainutlaatuinen kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden demonstraatio- ja pilotointiympäristö yhdistää uudella tavalla pakkaus- ja materiaalitekniikan, kone- ja valmistustekniikan sekä tulevaisuuden älypakkausratkaisuihin liittyvät osaamisalueet. Vastaavaa moniteknistä, älykkääseen erikoistumiseen perustuvaa, kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden demonstraatio- ja pilotointiympäristöä ei ole olemassa. Ottamalla lisäksi kehitystyössä huomioon tulevaisuuden pakkaustrendit ja pakkaamisen erityisvaatimukset voidaan merkittävästi edistää kotimaisten elintarvikkeiden tuotantoa, markkinointia, jakelua ja vientiä. KUPARI -hankkeen toteuttamisessa tarvitaan markkina- ja tarvekartoituksien tekemiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen liittyvää kaupallista osaamista. Edellä mainittuihin osaamisalueisiin liittyvä osaaminen löytyy tämän hankkeen toteuttajilta(lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT)ja Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK). KUPARI -hankkeen toteuttaminen erillisinä hankkeina vaikeuttaisi kehitystyön onnistumisen kannalta erittäin tärkeää tiedonkulkua ja verkottumista. Lisäksi erillisten hankkeiden toteutuvaiheiden synkronointi yhteisen päämäärän saavuttamiseksi koetaan haasteellisena. Hankehallinnon näkökulmasta usean erillisen hankkeen toteuttaminen kasvattaa merkittävästi hallinnollisen työn määrää. Yhteishankkeen hallinnoijalla, LUT (Pakkaustekniikka), on jo olemassa aikaisempien EAKR-hankkeen aikana hankittu kokemus ja osaaminen yhteishankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista. Hankkeen julkinen nimi KUPARI - Kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden integrointi PK-yritysten tarpeisiin Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden integrointi PK-yritysten tarpeisiin (KUPARI) -hankkeen taustalla on uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen ekologisten pakkausratkaisuiden kysynnän voimakas kasvu. Kuluttajakäyttäytymisen muutos, digitalisaatio ja pakkausmateriaalien kiristyvät ympäristövaatimukset tuovat uusia haasteita pakkaaville yrityksille ja pakkausvalmistajille. Siirtyminen uusiin ekologisiin pakkausratkaisuihin avaa sekä pakkaaville että koneita ja laitteita valmistaville yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 2 (19) KUPARI-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida vähähiilisiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja Etelä- Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen PK-yritysten tarpeet huomioiden. Pakkausten ympäristömyönteisyyttä ja kiertotalouden periaatteiden toteutumista edistetään luomalla mahdollisuuksia uusiutuvien materiaalien käyttöön yrityksissä. Hankkeen tavoitteena on ekologisten pakkausratkaisuiden käytön edistäminen sekä ruokahävikin

3 3 (19) vähentäminen uusilla pakkausinnovaatioilla, joita kehitetään muun muassa materiaalikehityksen, tuotantotekniikan ja pakkausmuotoilun keinoin. Hankkeen avulla tuodaan yritysten tietoisuuteen uusimmat ekologiset pakkausratkaisut, ja mahdollistetaan niiden pilotointi ja käyttöönotto. KUPARI-hankkeen tuloksena uudet erityisesti PK-toimijoille soveltuvat ekologiset pakkausratkaisut on pilotoitu pakkaavissa yrityksissä. Lisäksi on selvitetty alueen laitevalmistajien valmiudet kehittää liiketoimintaansa pakkauslaitevalmistukseen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) ja Lahden Ammattikorkeakoulussa (LAMK) tehdyn materiaali-, valmistusprosessi- ja design-kehitystyön myötä on löydetty toimivia vaihtoehtoja öljypohjaisesta muovista valmistetuille pakkauksille ja keinoja vähentää pakkausmateriaalin määrää vähähiilisyyden edistämiseksi. Hankkeen aikana rakentunut tutkimusorganisaatioiden ja yritysten verkosto jatkaa toimintaa aktiivisesti, esimerkiksi T&K&I-hankkeiden tai yritysten välisen yhteistyön muodossa. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Integration of Fibre-based Packaging Solutions for the Needs of SME's 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The driver behind the project Integration of Fibre-based Packaging Solutions for the Needs of SME's is the growing demand for packaging solutions made from renewable resources. Changes in consumer behavior, digitalisation and stricter environmental demands of packaging materials bring new demands for packaging manufacturers and companies using packaging. Moving to ecological packaging solutions opens new business opportunities for both packers and packaging machinery manufacturers. The main object of the project is to develop and pilot low-carbon, fibre- and bio-based packaging solutions in the area of South-Karelia and Päijät-Häme, taking into account the special needs of small and medium sized enterprises (SME s). The environmental friendliness and the objectives of circular economy are promoted by creating possibilities for the use of renewable materials in the companies. Another objective of the project is to advance the use of ecological packaging solutions and to reduce food waste with new packaging innovations, which are developed by the means of material development, production engineering and packaging design. The project brings the information about newest ecological packaging solutions for the companies, and makes possible the piloting and integration of the solutions. As a result of the project, the new packaging solutions, suitable especially for SME s have been piloted in the enterprises using packaging. In addition, the readiness of machinery manufacturing enteprises of the area to develop their business for packaging machinery manufacturing has been determined. The material-, manufacturing processand design-development work made at Lappeenranta University of Technology (LUT) and Lahti University of Applied Sciences (LAMK) has resulted in functional alternatives for packages made from oil-based plastics, and means to reduce the amount of packaging material to promote a low carbon society. The network of research organisations and companies built during the project will continue functioning actively, for example in joint R&D&I-projects or cooperation between companies. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden integrointi PK-yritysten tarpeisiin (KUPARI) -hankkeen taustalla vaikuttava tekijä on Etelä-Suomen alueella sijaitseva Euroopan toiseksi suurin kartonkiteollisuuden keskittymä, jonka kilpailukyvyn säilyttäminen on alueen tulevaisuuden kannalta tärkeä asia. Kilpailukyvyn rakentamiseen liittyy tarve kehittää uusia ekologisia tuotteita ja tuotantotapoja, joilla varmistetaan kotimaisen kartonkiteollisuuden kilpailukyvyn säilyminen ja luodaan perustaa kartonki- ja pakkausteollisuuden tulevaisuudelle. Teollisuusmaissa lähes kaikki tuotteet on pakattu

4 4 (19) tai pakataan viimeistään kuljetusta varten. Pakkaaminen on suurta liiketoimintaa, joka kasvaa jatkuvasti. Biotalouden kannalta pakkaamisen merkitys on suuri, sillä kuitupohjaisen pakkausmateriaalin käyttö tuo Suomen talouteen rahaa 8 10 kertaa enemmän ja työllistää kertaa enemmän kuin biomassojen käyttö energiantuotannossa, esimerkiksi voimaloiden polttoprosesseissa. Edellä mainitun laajamittaisen materiaali- teknologiakehitystyön tuloksia ja tuomia mahdollisuuksia tulee hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti arvoketjun muiden toimijoiden, esimerkiksi Etelä- Karjalan ja Päijät-Hämeen alueella toimivien PK-yritysten tuotekehityksessä ja -pakkaamisessa sekä liiketoiminnan kehittämisessä. Roskaantuminen ja muovimateriaalien aiheuttamat haitat ympäristössä ovat jatkuvan keskustelun kohteena. Elintarvikepakkauksissa käytetään edelleen runsaasti öljypohjaisia muoveja ja erilaisia kemikaaleja parantamaan pakkausten suojaominaisuuksia. Ympäristönäkökohtiin liittyvät lainsäädännön ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat kriittisimmät ajurit KUPARI-hankkeen taustalla. Tutkimuksien mukaan tuotteitaan pakkaavat yritykset ja kuluttajat toivovat ympäristöystävällisempiä ja tuotteen brändiä tukevia pakkauksia. Yrityksillä on monenlaisia haasteita esimerkiksi pakkausten toimivuuteen, pakkaus- ja toimituseräkokoihin sekä laiteratkaisuihin liittyen. Vastuullisissa yrityksissä on vahva halu ja tarve siirtyä kokonaan tai ainakin osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin tai kuitupohjaisiin pakkausratkaisuihin. Tämä kehityspolku edistää pakkausten ympäristömyönteisyyttä ja kiertotalouden periaatteiden toteutumista. Oslon kestävän kuluttamisen deklaraatio esittää, että tutkimus ja tuotekehitys eivät riitä, vaan että sosiaaliset ja kulttuuriset mekanismit liittyen kuluttamiseen pitäisi ottaa myös tutkimuksen alle. Tällöin voidaan löytää uusia malleja täyttää ihmisten tarpeita kestävällä tavalla. Kestävästi muotoiltujen palvelujen, systeemien tai tuotteiden muotoilu ei riitä, vaan meidän pitää saada ihmiset käyttämään niitä. Kuluttajien tarpeita täyttämällä myös yritykset voivat luoda kestävämpää tuotekehitystä ja brändiarvoa. Kuluttajien asenteet ja käyttäytyminen vaikuttavat heidän elämäntapavalintoihinsa sekä siihen, miten heidät saadaan valitsemaan kestävämpiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja arkeensa. (general attitude vs. behavior gap). Ihmiset tulisi saada erityisesti kuluttamaan ruokaa vähemmän jätettä tuottavalla tavalla sekä itse ruokahävikin, että pakkausjätteen osalta. Ympäristö ja vastuunäkökulmien lisäksi KUPARI-hankkeen taustalla on viime vuosien aikana vahvistunut luomu- ja lähiruokatrendi. Luomu- ja lähiruoan kysyntä kasvaa voimakkaasti suomalaisessa elintarviketeollisuudessa, jossa luomu- ja lähiruoan tuottajat ovat tyypillisesti PK- tai mikroyrityksiä. Tällä hetkellä luomu- ja lähiruoan markkinaosuus on noin viisi prosenttia Suomen elintarvikemarkkinasta. Markkinaosuuden odotetaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Samalla myös tuotepakkaamisen merkitys korostuu. Useiden tutkimuksien perusteella kuluttajat ovat kiinnostuneita lisäämään sekä luonnonmukaisesti että lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä. Kuluttajien varallisuus ja halu tehdä turvallisia elintarvikevalintoja on lisääntynyt, ja samalla entistä urbaanimmat kuluttajat etsivät puhtaan, laadukkaan ja turvallisen ruoan kautta uutta kulttuurillista yhteyttä maaseutuun. Myös poliittiselta taholta on edistetty luomu- ja lähiruoka-ajattelua tukemalla kestävää kehitystä, maaseudun mahdollisuuksia ja paikallisen tuotannon kehittämistä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen maabrändi-työryhmän esitys, jossa yhtenä tulevaisuuden selviytymiskeinona ehdotetaan Suomen nostamista maailman johtavaksi luomutuotantomaaksi. Lähi- ja luomuruoan tuotannon kehitys on ollut muualla Euroopassa nopeaa ja samansuuntaista kehitystä voidaan ennustaa myös suomalaiselle luomu- ja lähiruoalle. Kuluttajien kasvanut terveys- ja ympäristötietoisuus sekä EU-alueen poliittinen tahtotila vauhdittavat ekologisesti tuotettujen ja laadukkaiden lähi- ja luomuruokatuotteiden markkinan kasvua. KUPARI-hanke vastaa yrityksiltä tulevaan ekologisten pakkausratkaisujen kysynnän voimakkaaseen kasvuun. Kuluttajakäyttäytymisen muutos, digitalisaatio ja pakkausmateriaalien kiristyvät ympäristövaatimukset ovat tuoneet uusia haasteita tuotteitaan pakkaaville yrityksille ja pakkausvalmistajille. Monilta yrityksiltä puuttuu tietoa uusista ekologisista materiaaleista, niiden teknisistä ominaisuuksista ja soveltuvuudesta esimerkiksi erityyppisten elintarvikkeiden pakkaamiseen. Palvelumuotoilu on heille täysin vierasta. Erityisesti pienissä yrityksissä uusien materiaalien, teknologioiden ja toimintatapojen implementointi käytäntöön voi viivästyä, tai jäädä jopa kokonaan toteutumatta, tiedon puutteen, uuden teknologian vaatimien investointien ja/tai vähäisten henkilöresurssien vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2016 tehdyssä haastattelututkimuksessa (Laaja 2016) tuli esille, että yrityksillä on erilaisia

5 5 (19) haasteita (esimerkiksi toiminnallisuus, pakkaus- ja toimituseräkoot, laiteratkaisut). KUPARI-hankkeessa yhdistetään kotimaisen biomateriaali- ja valmistusteknologiaosaaminen avulla kehitetyt uudet ekologiset pakkausratkaisut ja kotimaiset laadukkaat elintarvikkeet, "kaupalliseksi tuotteeksi", ja viedään hankkeessa syntynyttä pakkausosaamista Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueella toimivien pakkaajien ja pakkauskonevalmistajien hyödynnettäväksi. Hanke vastaa yritysten tarpeeseen löytää uusia ympäristöystävällisiä, sosiaaliset ja kulttuurilliset kuluttajatarpeet huomioivia, pakkausratkaisuja vaihtoehdoiksi tuotteen imagoa heikentäville muovipakkauksille. Hankkeessa toteutettavan pilotoinnin myötä kehitettyjen pakkausratkaisujen toimivuutta päästän todentamaan uudella tavalla aidossa tuotantoympäristössä. Esimerkiksi uusista biomateriaalista valmistettavien kartonkivuokien tai pussien valmistusta ja toimivuutta oikeilla tuotteilla voidaan kokeilla yrityksen omissa toimitiloissa. Pakkaustutkimuksen näkökulmasta KUPARI-hankkeen avulla saadaan selvitettyä Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueella toimivien yrityksien pakkaustarpeet ja tarjoamaan joko osatoteuttajien kehittämiä tai markkinoilla olevia pakkausratkaisuja havaittuihin haasteisiin. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään uudentyyppinen biomateriaali pussimallisille pakkauksille ja rakennetaan pussivalmistuksen demonstrointi- ja pilotointi ympäristö Lappeenrannan teknillisen yliopiston Pakkaustekniikan laboratorioon. Pussimallisten pakkausten pilotointimahdollisuus mahdollistaa pakkausmarkkinoilla voimakkaassa kasvussa olevan pakkausformaatin kehittämisen nykyisten vuokamallisten kartonkipakkausten ja lämpömuovattujen leikkelepakkausten lisäksi. Hankkeen toimenpiteiden myötä syntyy poikkititeellistä osaamista hyödyntävä lähi- ja luomuruokapakkaamisen demonstrointi- ja pilotointiympäristö, jossa uusien pakkausratkaisuiden toimivuus pystytään todentamaan ennen kaupallistamisvaihetta. Älykkääseen erikoistumiseen perustuva kehitysympäristö tulee kokoamaan tämän hankkeen osatoteuttajien pakkaustekniikkaan liittyvän erityisosaamisen, ja tarjoaa sitä esimerkiksi pakkauskehittäjien, pakkauksia valmistavien yrityksien ja ruokatalojen käyttöön. Lisäksi hanke tulee toimimaan linkkinä EU:n alueella toimivien pakkausalan asiantuntijoiden ja tutkimusyksiköiden suuntaan, joiden kanssa tullaan kartoittamaan mahdollisuuksia toteuttaa yhteisiä pakkausalan EUhankkeita, esimerkiksi HORIZON ohjelmassa. Ylimaakunnallisen KUPARI-hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Lahden ammattikorkeakoulu. Valmistelutyön yhteydessä on keskusteltu aktiivisesti hankkeen tarpeesta, tavoitteista ja osaprojektien välisestä työnjaosta. Työnjako on tehty kunkin osatoteuttajan vahvuusalueiden perusteella sellaiseksi, että koko hankkeen ja hankkeen toteutusalueen saama hyöty olisi paras mahdollinen. Osatoteuttajien lisäksi hankkeen valmisteluun on osallistunut välillisesti pakkausalan arvoketjun toimijoita. Esimerkkeinä pakkausmateriaalinvalmistaja Stora Enso Oyj/Imatran tehtaat (Jari Räsänen, Mari Hiltunen) ja pakkauskoneasiantuntija Finnvacum Oy Ab (Stefan Kämpe), pakkausten käyttäjät Kaskein Oy(Mikko Kaipia) sekä useita elintarvikepakkaamisen ja -pakkausten kanssa työskenteleviä henkilöitä Etelä-Karjalan ja Päijät- Hämeen alueella. Päijät-Hämeen alueella hankevalmistelun aikana on kontaktoitu erityisesti pakkausteollisuuden ja leipomoalan yrityksiä, joilta on saatu kannustavaa palautetta hankkeen toteuttamiseksi. Edellä mainittujen pakkaamisen arvoketjun asiantuntijoiden kautta saadaan hankkeessa tarvittavaa reaalimaailman osaamista pakkausmateriaaleihin ja pakkaamiseen liittyvissä asioissa. Hankkeen suunnittelussa on huomioitu aiemmista hankkeista, esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston koordinoimasta PAKKAAMO hankkeesta ja Kymenlaakson alueella toteutetusta KINNOn koordinoimasta INNOPAK-hankkeesta, saatuja kokemuksia muun muassa yrityksien kontaktoinnista. Lisäksi hankevalmistelussa on hyödynnetty edellä mainittujen hankkeiden markkina- ja tarvekartoituksien tuloksia. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? KUPARI-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida vähähiilisiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja Etelä- Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen PK-yritysten tarpeet huomioiden. Hankkeen alussa tehtävän pakkaustarvekartoituksen selvitetään, mitä tuotepakkaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita alueen yrityksillä on. Tämän jälkeen yrityksille etsitään konkreettisia ratkaisuja havaittujen pakkausteknisten ja pakkausmuotoiluun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi pakkaustarvekartoituksen tuloksien perusteella määritetään yhteistyöstä

6 6 (19) kiinnostuneet yritykset, joiden tuotantoympäristössä uusia pakkausratkaisuja, kuten esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitettyä pakkausyksikköä tai hankkeessa kehitettävää pussipakkausprosessia, voidaan pilotoida. Hankkeessa saatavat kokemukset ja tulokset jalkautetaan mahdollisimman laajalti alueen yrityksien käyttöön. KUPARI-hankkeen päätavoite voidaan jakaa kolmeen osatavoitteeseen seuraavasti: (Huom! Tarkemmat osaprojektikohtaiset tavoitteet on esitetty LUT:n ja LAMK:n osaprojektien taustalomakkeissa.) 1) Ekologisten pakkausratkaisuiden käytön edistäminen sekä pakkausjätteen ja ruokahävikin vähentäminen uusilla pakkausinnovaatioilla. Viedään tietoa Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaaville yrityksille, miten he voivat vaikuttaa omilla pakkausratkaisuillaan pakkausjätteen ja hävikin vähentämiseen. 2) Hankkeen avulla tuodaan yritysten tietoisuuteen uusimmat markkinoilla olevat ekologiset pakkausratkaisut, ja mahdollistetaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) kehitettyjen ratkaisujen pilotointi ja käyttöönotto. Viedään tietoa Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaaville yrityksille, mitä uusia pakkausmateriaaliin ja - rakenteeseen liittyviä ratkaisuja on olemassa, ja miten he voivat hyödyntää niitä omassa tuotepakkaamisessaan. Viedään tietoa Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaaville yrityksille, mitä uusia pakkauskoneita ja -laitteita on olemassa, ja miten he voivat hyödyntää niitä omassa tuotepakkaamisessaan. Pilotoidaan LUT:lla kehitettäviä biopakkausmateriaaleja ja -koneita (vuokapakkausten valmistusyksikkö ja pussipakkauskone) sekä Lahden ammattikorkeakoulun kehittämiä, sosiaaliset ja kulttuurilliset kuluttajatarpeet huomioivia, pakkauksia Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaavien yrityksien oikeassa tuotantoympäristössä. Pilotoinnin tavoitteena on saada arvokasta tietoa materiaalien ja valmistusteknologian jatkokehitystarpeista, käytettävyydestä ja kaupallistamisvalmiudesta. Pilotointikokemuksien perusteella lähdetään etsimään yhteistyökumppaneita laitevalmistukseen ja teknologian hyödyntämiseen liittyen. Tavoitteena on yhdistää pakkausmuotoilun (LAMK), pakkausvalmistuksen ja koneenrakennuksen (LUT) osaajat pakkauskoneiden valmistajien ja pakkaavien yritysten kanssa. 3) Pakkausten ympäristömyönteisyyttä ja kiertotalouden periaatteiden toteutumista edistetään luomalla mahdollisuuksia uusiutuvien materiaalien käyttöön yrityksissä pakkaus palveluna prosessin avulla. Suunnitellaan pakkauskonsepteja ja tehdään prototyypit hyödyntäen LUT:n kehittämiä teknologisia ja materiaalitehokkaita ratkaisuja sekä kestäviä muotoilustrategioita ja -prosesseja. Toimenpiteessä muokataan materiaaleja ja rakenteita pakkausmuotoilun keinoin, jotta tuotteen säilyminen paranee, materiaalin määrä vähenee myös rakenteellisten ratkaisuiden kautta. LAMK toteuttaa co-design ja ideointi työpajoja yritysten kanssa sekä muotoilee pilotoitavia että tulevaisuuden pakkausratkaisuja. Työpajojen sekä ekologisen kuluttamisen kartoittamisen kautta tutkitaan ekologisten rakenteellisten ja brändäys-ratkaisuiden vaikuttavuutta yrityksen tuotekehitykselle sekä kuluttaja hyväksynnälle hyödyntäen pakkaus palveluna prosessia. Pakkaus palveluna -prosessin malli hyödyntää tuote-palvelu systeemin tutkimusta, siten että aluksi tai yhtä-aikaa huomioidaan yksittäiseen käyttöön ja kuluttamiseen liittyvät pakkausmuotoilun prosessit ja niitä suunnittelun edetessä peilataan systeemin elinkaareen muun muassa materiaalit, valmistusteknologiat ja logistiikka. Yhtäaikainen peilaus pyrkii huomioimaan sekä kestävän kulutuskäyttäytymisen että ekologisen tuotekehityksen.

7 7 (19) 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Seuraavassa on esitetty tuloksien kautta KUPARI-hankkeen uutuus- ja lisäarvotekijät sekä hankkeella tavoiteltavat muutokset: (Huom! Tarkemmat osaprojektikohtaiset toteutussuunnitelmat ja tulokset on esitetty LUT:n ja LAMK:n osaprojektien taustalomakkeissa.) 1) Hankkeen tuloksena syntyy uusia pakkausmateriaali- ja valmistuskonsepteja, joiden toimivuutta pilotoidaan yhteistyössä pakkaavien ja laitteita valmistavien yritysten kanssa. 2) Pilotoinnilla saadaan tietoa esimerkiksi pienerätuotantoon kehitetyn pakkausyksikön soveltuvuudesta pienyrittäjien tai tuottajien tarvitsemien pakkausratkaisujen tuottamiseen yritysten omassa toimintaympäristössä. 3) Pussipakkausten valmistuskoneen jatkokehittäminen ja pilotointi tuottavat uutta ja ainutlaatuista tietoa uudentyyppisten biomateriaalien toimivuudesta kaupallisessa pakkauskoneessa. 3) Hankkeen kautta PK-yritykset saavat uusinta tietoa ekologisista pakkausmateriaaleista ja ekologisista pakkausratkaisuista omien tuotepakkaustensa toiminnallisuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittämisen tueksi. 4) Hankkeessa kehitettävien ja pilotoitavien kuitupohjaisten pakkausratkaisujen avulla pystytään edistämään vähähiilisyyttä ja vähentämään pakkaamisen ympäristövaikutuksia pakatun tuotteen tuoteturvallisuutta vaarantamatta. 5) Hanke muodostaa kartonkiteollisuuden, pakkauskoneita ja -laitteita valmistavien yrityksien sekä pakkausalan asiantuntijoiden verkoston, jonka kanssa kehitysyhteistyötä on vaivatonta ja turvallista jatkaa hankkeen jälkeen. 6) Hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu esimerkiksi yritysten ja hankkeeseen osallistuvien tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden välisenä T&K&I-yhteistyönä. 7) Hankkeen toimenpiteiden myötä LUT:lle saadaan monipuolinen ekologisten pakkausratkaisujen tutkimus- ja opetustoimintaympäristö, jota yritykset sekä muut tutkimus- ja kehitysorganisaatiot voivat hyödyntää pakkausteknisten haasteiden ratkaisemisessa. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? KUPARI-hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat: - Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueella toimivat pakkaavat Pk-yritykset ja tuottajat - Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueella toimivat pakkauskoneita valmistavat Pk-yritykset (esim. konepajat) - LUT:n ja LAMK:n pakkaustekniikan ja -muotoilun tutkimus- ja opetustoimintaympäristöt. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? KUPARI-hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen: - pakkaussuunnitteluyritykset - pakkausmateriaalien, pakkauksien ja pakkauskoneiden valmistajat - elintarvikkeiden sopimuspakkaajat, HORECA-yritykset ja ruokatalot

8 8 (19) - logistiikkaketjun yritykset (esim. tukkuliikkeet) - vähittäis- ja verkkokauppaa harjoittavat yritykset - pakkauksien käyttäjät eli kuluttajat. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Tavoitteiden toteuttamiseksi KUPARI-hankkeessa haetaan ratkaisua seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mitkä ovat Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaavien yrityksien kriittiset menestystekijät, joihin voidaan vaikuttaa uusia pakkasratkaisuja kehittämällä? 2) Miten voimme vastata Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaavien yrityksien kasvaneeseen ekologisten pakkausratkaisujen tarpeeseen? 3) Miten voimme valmistaa ekologisia biomateriaalista valmistettavia kartonkipakkauksia pienerätuotantona ja pakata tuotteet mahdollisimman lähellä tuottajaa tai elintarviketoimijaa? 4) Miten aiemmissa hankkeissa kehitetyt ja KUPARI-hankkeessa kehitettävät pakkausratkaisut toimivat PK-yrityksen aidossa tuotantoympäristössä? 5) Miten Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueella tuotetun lähi- ja luomuruoan tuotantoa, markkinointia, jakelua ja vientiä voidaan tukea uusien pakkausratkaisuiden avulla? 6) Millaisia ovat tulevaisuuden ekologiset tuotepakkaukset, joiden kehittämisessä on huomioitu materiaalitehokkuus, valmistettavuus, brändi ja toimivuus sekä kuluttajakäytössä että logistiikkaketjussa? 7) Mitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu lähi- ja luomuelintarvikkeiden tuotannon ja pakkaamisen ympärille, ja kuinka toiminta juurrutetaan alueelle? Edellä mainittujen toimintaympäristön kartoittamiseen ja pakkaustarpeisiin liittyvien tutkimuskysymyksien vastauksien perusteella hankkeessa kehitetään tulevaisuuden kartonkipakkauksiin soveltuvia biopohjaisia pakkausmateriaaleja (biobarrierit ja biohajoavuus), pakkauksen toiminnallisuutta ja ulkoasua (brändinluonti, palvelumuotoilu jne...), biopohjaisten konvertoitavuutta (yksittäis- ja pienerätuotanon pilotointi), pakkausratkaisun toimivuutta tuotannossa ja logistisessa ketjussa (pilotointi). Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan pakkausalan tutkimuksen ja -opetuksen käyttöön ainutlaatuisen biomateriaalien ja pussipakkausvalmistuksen demonstraatio- ja pilotointiympäristö, jota tullaan käyttämään uusien pakkausratkaisuiden "protopajana" ennen uusien materiaali- ja pakkausratkaisuiden kaupallistamista. KUPARI-hankkeen neljä kehittämistoimenpidettä sisällön, toteuttajavastuun ja toteutusajankohdan mukaan jaoteltuina ovat seuraavat: Toimenpide 1: Alueen yritysten tuotepakkaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen tarvekartoitus hankkeen kohdemaakunnissa Toimenpiteessä kartoitetaan pakkaamista harjoittava kohderyhmä hankkeen kohdealueilla (Etelä-Karjala ja Päijät- Häme) ja määritetään pakkaamisen näkökulmasta yritysten kriittisiä liiketoiminnan menestystekijöitä, kuten pakkausmateriaaleihin, pakkausformaatteihin ja -prosesseihin sekä pakkaamiseen yleisesti liittyviä haasteita ja mahdollisia kehitystarpeita, sekä selvitetään yritysten kiinnostus ja tarve pakkausteknisten ratkaisujen pilotointiin TP2:ssa. Tuloksena saadaan laajalti hyödynnettävissä olevaa tietoa yritysten toiminnan kehittämiseen ja mahdolliseen

9 9 (19) T&K&I-toiminnan käynnistämiseen. Vastuutoteuttaja: LUT Toteuttajat: LUT ja LAMK Toteutusaika: Toimenpide 2: Kehitettyjen ekologisten pakkausratkaisuiden pilotointi ja työpajat alueen yrityksissä Toimenpiteessä pilotoidaan yritysten toimintaympäristössä LUT:n kehittämiä pakkausteknisiä ratkaisuja, esimerkiksi vuoka- ja rasiamallisten kartonkipakkausten valmistusyksikköä (Pakkaamo 2020) ja Tulevaisuuden Turvalliset Elintarvikepakkaukset-hankkeessa kehitettyjä suojakaasutiiviitä kartonkipakkausratkaisuja. Edellä mainittujen pakkausratkaisuiden pilotointi mahdollistaa ekologisen tuotepakkaamisen, jolla edistetään ruuan säilyvyyttä ja vähennetään ruokahävikkiä. Toimenpiteessä luodaan yhteys korkeakoulujen ja Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä toimivien pakkaavien yritysten sekä potentiaalisten laitevalmistajien tai valmistusteknologioiden hyödyntäjien välille. Toimenpiteessä järjestetään alueen toimijoille työpajoja, joissa esitellään sekä markkinoilla olevia että hankkeissa kehitettyjä pakkausratkaisuja ja ratkaistaan TP1:ssä havaittuja pakkaamiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena on myös käynnistää T&K&I-toimintaa yhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi tässä toimenpiteessä valitaan Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen yrityksissä pilotoitavat pakkausratkaisut ja teknologiat. Pilotoinnin ja työpajojen tuloksena saadaan arvokasta käyttäjäkokemusta teknologioiden jatkokehitystä, käytettävyyttä ja T&K&I-toiminnan aloittamista varten. Alueen yritykset saavat myös tietoa uusiutuvista materiaaleista valmistetuista pakkausratkaisuista ja käytännön kokemusta niiden soveltuvuudesta omille tuotteilleen. Vastuutoteuttaja: LUT Toteuttajat: LUT ja LAMK Toteutusaika: Toimenpide 3: Öljypohjaisia muovimateriaaleja korvaavien biomateriaalien kehittäminen ja käytettävyyden todentaminen eri pakkausformaateilla Toimenpiteessä kehitetään kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista rakentuvia elintarvikekontaktiin soveltuvia turvallisia materiaaleja, jotka edistävät pakkausten ympäristömyönteisyyttä ja kiertotalouden periaatteiden toteutumista. Puukuitupohjaiset pakkausmateriaalit tarjoavat ekologisemman vaihtoehdon muoville, mutta käytännössä riittävien suojaominaisuuksien ja hyvän jatkojalostuskelpoisuuden saaminen vaatii yhä kuitu- ja muovimateriaalin yhdistämistä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston osahankkeessa tullaan kehittämään erityisesti kuivaelintarvikkeille soveltuvia, biopohjaisia pakkausmateriaaleja. Kehitystyössä tullaan huomioimaan myös raakaainetehokkuus, esim. pakkausmateriaalin keventämisen tai sivutuotevirtojen hyödyntämisen kautta. Osahankkeessa kehitystyön avainasemassa on erityisesti dispersiopäällystystekniikka, jonka reseptiikkaa kehittämällä tavoitellaan turvallista ja jatkojalostuskelpoista biopakkausmateriaalia, joka on myös helposti personoitavissa muotoilun ja grafiikan keinoin. Dispersiopäällysteiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös tuoteturvallisuuteen (esim. painovärin migraation estäminen), jonka merkitys elintarvikepakkaussovelluksissa on kriittinen. Perinteisesti pakkauksia valmistavat laitteet on optimoitu käytettäväksi muovimateriaaleilla. Hankkeessa kehitettävien ohuiden biomateriaalien käyttöönotto vaatii tuotantoteknologisia muutoksia pakkauslaitteissa materiaalien erilaisten ominaisuuksien vuoksi. TP3:ssa selvitetään pakkauslaitteilta vaadittavat tekniset ominaisuudet ja mahdolliset muutostarpeet kaupallisiin tuotantolaitteisiin. Selvityksen perusteella tehdään investointi kaupalliseen pussipakkauskoneeseen, jota jatkokehitetään soveltuvaksi kuitupohjaisille biomateriaaleille. Tämä kehitystyö mahdollistaa uusien hankkeessa kehitettyjen biomateriaaliratkaisuiden käyttöönoton pakkaustoimintaa harjoittavissa

10 10 (19) yrityksissä. Tutkimuksen tuloksia esitellään mahdollisuuksien mukaan kansainvälisessä vertaisarvioidussa julkaisusarjassa. Vastuutoteuttaja: LUT Toteuttajat: LUT Toteutusaika: TP4: Ekologiset pakkausmuotoiluratkaisut PK -yrityksille Toimenpiteessä suunnitellaan pakkauskonsepteja ja tehdään prototyypit hyödyntäen muissa työpaketeissa kehitettyjä teknologisia ja materiaalitehokkaita ratkaisuja sekä kestäviä muotoilustrategioita ja -prosesseja. Lisäksi kehitetään ja pilotoidaan pakkaaminen palveluna -toimintamallia. Pakkaus palveluna on muotoilun prosessi, jossa pakkaussuunnittelua katsotaan sekä käyttäjälähtöisen ja ekologiseen kuluttamiseen liittyvästä näkökulmasta, että tuotelähtöisen systeemin näkökulmasta. Uusien pakkausmuotoiluratkaisuiden avulla pyritään kasvattamaan ekologista imago arvoa mm. PK -yritysten tuotteille sekä parantamaan tuotteen säilyvyyttä ja näin estämään ruokahävikkiä yksittäisessä kulutuksessa. Työpaketissa muokataan materiaaleja ja rakenteita pakkausmuotoilun keinoin, jotta tuotteen säilyminen paranee, materiaalin määrä vähenee myös rakenteellisten ratkaisuiden kautta. Muotoiltuja pakkausratkaisuja pilotoidaan PK -yrityksissä ja testataan uusista materiaaleista tehtyjen pakkauskonseptien kuluttajahyväksyntää pilotoinnin yhteydessä sekä luoda pakkaus-palveluna konseptoinnin avulla myös ekologista kuluttajakäyttäytymistä tuotekehityksen rinnalle. Ekologisemman brändiarvon ja ekologisen kuluttamisen tukemiseksi tehdään ehdotuksia pakkausgrafiikan ja -viestinnän keinoin. Yhteisenä hyötynä yrityksille tuodaan uusia tai aiemmasta vähähiilisempiä ratkaisuja markkinoille. Vastuutoteuttaja: LAMK Toteuttajat: LAMK ja LUT Toteutusaika: Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? KUPARI-hankkeen toimenpiteiden tulokset ovat seuraavat: 1) Hankkeen tuloksena syntyy uusia pakkausmateriaali- ja valmistuskonsepteja, joiden toimivuutta pilotoidaan yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaavien ja laitteita valmistavien yritysten kanssa. Pilotoinnilla saadaan tietoa esimerkiksi pienerätuotantoon kehitetyn pakkausyksikön soveltuvuudesta pienyrittäjien tarvitsemien pakkausratkaisujen tuottamiseen yritysten omassa toimintaympäristössä. Lisäksi pussipakkausten valmistuskoneen jatkokehittäminen ja pilotointi tuottavat uutta ja ainutlaatuista tietoa uudentyyppisten biomateriaalien toimivuudesta kaupallisessa pakkauskoneessa. Pilotoinnin tuloksista kaupallisten materiaalien ja koneiden toimivuus mahdollistaa uuden teknologian ja pakkausratkaisujen nopean käyttöönoton, koska materiaalia ja koneita on nopeasti saatavilla. Pitemmällä aikavälillä hyödynnettäviä tuloksia saadaan itse tehtävän biomateriaali- ja laitekehityksen sekä pilotoinnin seurauksena. 2) Hankkeen kautta PK-yritykset saavat uusinta tietoa uusiutuvista pakkausmateriaaleista ja ekologisista pakkausratkaisuista omien tuotepakkaustensa ja liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Uuden tiedon myötä yritykset löytävät tuotteilleen tarvitsemansa ekologiset pakkausratkaisut. Uusimman tiedon vienti Etelä-Karjalan ja Päijät- Hämeen alueen yrityksille toteutetaan yrityksille järjestettävien Co-design ja skenaariotyöpajoja avulla. Edellä mainitut tulokset ovat nopeasti yrityksien hyödynnettävissä ja luonteeltaan pitkävaikutteisia. 3) Hankkeessa kehitettävien ja pilotoitavien kokonaisvaltaisten pakkausmuotoiluratkaisujen avulla luodaan yrityksille edellytykset edistää pakkaamisen vähähiilisyyttä ja vähentää pakkaamisen ympäristövaikutuksia pakattavan tuotteen

11 11 (19) tuoteturvallisuutta vaarantamatta. Tähän toimenpiteeseen liittyy pakkaus palveluna muotoiluprosessin tutkimus ja todentaminen yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Edellä mainitut tulokset ovat nopeasti yrityksien hyödynnettävissä ja luonteeltaan pitkävaikutteisia. 4) Hanke avaa kotimaiselle kartonkiteollisuudelle sekä pakkauskoneita ja -laitteita valmistaville PK-yrityksille ainutlaatuisen asiantuntijoiden ja pakkausalalla toimivien yrityksien verkoston, joiden kanssa yhteistyötä ja oman liiketoiminnan kehittämistä on turvallista jatkaa hankkeen päätyttyä. Verkoston hyödynnettävyys tuo yrityksille lisäarvoa välittömästi hankkeen aikana ja pitkällä aikavälillä hankkeen jälkeen. 5) Hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu esimerkiksi yritysten ja hankkeeseen osallistuvien tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden välisenä T&K&I-yhteistyönä. 6) Hankkeen päätyttyä LUT:lla on monipuolinen pakkausratkaisujen tutkimus- ja opetustoimintaympäristö, jota alueen yritykset sekä muut tutkimus- ja kehitysorganisaatiot voivat hyödyntää pakkausteknisten haasteiden ratkaisemisessa. Uutta tutkimus- ja opetustoimintaympäristöä tullaan hyödyntämään uusien pakkausratkaisujen kehittämisalustana pitkälle tulevaisuuteen. 7) KUPARI-hankkeen toteutukseen liittyy olennaisena osana hankkeen tuloksista viestintä ja tiedottaminen muun muassa paikallismedian, ammattilehtien ja tieteellisten julkaisujen kautta. Lisäksi hankkeen tuloksista viestitään yrityksille järjestettävien tapaamisten yhteydessä. Yritystapaamisissa hankkeen tulokset välittyvät välittömästi kohdeyleisölle. Hankkeen tuloksisien perusteella laadittavien tieteellisten julkaisujen hyödynnettävyys on pitkäaikaista, koska niihin viitataan vielä useiden vuosien jälkeen. Alueellisesta hyödyntämisnäkökulmasta tarkasteltuna KUPARI-hankkeen toimenpiteiden seurauksena pystytään esittämään uusia ympäristöystävällisiä, muovipakkauksille vaihtoehtoisia, kartonkipakkausratkaisuja pakkaajien käyttöön. Hankkeessa pilotoitavat biomateriaalit, paino- ja valmistustekniikat sekä pakkauksiin liitettävät älyratkaisut palvelumuotoilun tuomat ratkaisut huomioiden ovat hyödynnettävissä suurelta osin myös suuremman mittakaavan elintarvikepaakkaamisessa. Aiemmissa hankkeissa syntyneiden ja KUPARI-hankkeen tuloksena syntyviin pakkausteknisiin innovaatioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä kaupallisia pilotointimahdollisuuksia selvitetään yhteistyössä hankkeen osatoteuttajien ja alueen yrityksien sekä alueellisten kehitysyhtiöiden kuten kanssa. KUPARI-hankkeen toimenpiteiden myötävaikutuksella Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon toteutetaan ainutlaatuinen pakkaustekniikan protopaja, jonka keskeisenä laitteena tulee toimimaan hankkeessa hankittava ja jatkokehitettävä pussimallisten pakkauksien valmistuskone. Pieneräpakkaamisen ja biomateriaalien tarpeet huomioiva pakkauskone ja Pakkaustekniikan laboratorion muu laitekanta tulevat toimimaan ainutlaatuisena demonstraatio- ja pilotointiympäristönä. Älykkääseen erikoistumiseen perustuva tutkimus- ja opetustoimintaympäristö tulee sijoittumaan osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston uutta Pakkaustekniikan laboratoriota. Vastaavaa moniteknistä pakkaamisen protopajaympäristöä, jossa voidaan tutkia ja varmistaa uusien pakkausmateriaalien, pakkausratkaisuiden ja valmistustekniikoiden toimivuus ennen kaupallistamisvaihetta, ei ole olemassa. Protopajassa yhdistyy uudella tavalla LUT:n ja sen yhteistyökumppaneiden poikkitieteellinen osaaminen uusien pakkausratkaisujen kehittämisessä. KUPARI-hankkeen osatoteuttajista ja yhteityökumppaneista koostuvan innovaatioverkoston tarjoama pakkausalan osaaminen tulee vastaamaan elinkeinoelämän, muun muassa pakkausmateriaali- ja pakkausvalmistajien sekä pakkaajien, tuotekehitystarpeisiin. Lisäksi hanke tulee vahvistamaan verkostoitumisen myötä LUT:n ja LAMK:n pakkaustekniikan osaamisen tunnettuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen?

12 12 (19) KUPARI-hankkeessa toimivat tutkimus- ja opetusorganisaatiot sekä hankkeeseen liittyvät yritykset saavat käyttöönsä mittavan määrän pakkausteknologiaan ja -muotoiluun liittyvää osaamista sekä ainutlaatuisen osaajaverkoston, jonka kanssa on erinomainen mahdollisuus lähteä laajentamaan tuotepakkaamiseen liittyvää kehitys- ja tutkimustyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on toimia Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen yrityksien yhdistäjänä, liimana, pakkausteeman alla. Tulevaisuudessa yritykset voivat hankkia tarvitsemiaan pakkaustutkimus- ja tuotekehityspalveluja KUPARI-hankkeen aikana muodostuneesta osaajaverkostosta. Hankkeessa syntyvän osaajaverkoston asiantuntemusta on hyvä mahdollisuus lähteä hyödyntämään tulevissa EU-hankkeissa, joiden toteutusmahdollisuuksia ja partnereita kartoitetaan tämän hankkeen aikana. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,63 3 Muu julkinen rahoitus ,34 4 Yksityinen rahoitus ,03 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? KUPARI-hankken valmisteluvaihessa on käyty keskusteluja useiden Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pakkaavien yrityksien ja arvoketjun toimijoiden kanssa. Positiivisen suhtautumisen hankkeeseen on antanut muun muassa Finnvacum Oy Ab ja Stora Enso Oyj/Imatran tehtaat sekä useat alueen leipomo- ja marjatuotteita sekä muita elintarvikkeita pakkaavat yritykset. Seuraava vaihe on Stora Enson rahoitussitoumuksen allekirjoitus. Finnvacum Oy Ab on oman sitoumuksen jo allekirjoittanut (Sitoumus on tämän hakemuksen liitteenä), ja Stora Enson allekirjoitettu sitoumus toimitetaan tämän hakemuksen liitteeksi myöhemmin. Molemmat yritykset ovat luvanneet tukea yleishyödyllistä hanketta rahallisella panoksella. Muiden yritysten rooli on ns. käyttäjän rooli eli he pääsevät hyödyntämään hankkeen tuloksia ja tarjoamaan mahdollisuuksia teknologian pilotointiin. Lappeenrannan kaupungille hanke esitellään rahoitushakemuksen muodossa välittömästi tämän hankehakemuksen viimeistelyn yhteydessä. Mikäli jokin osatoteuttajan rahoitussuunnitelmassa esitetty rahoitusosuus ei tule toteutumaan, rahoitusosuus hoidetaan osatoteuttajan omarahoituksena. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? KUPARI-hankkeeseen ei ole haettu rahoitusta muilta rahoittajilta, eikä hankkeeseen ole tällä hetkellä aikomusta hakea muuta rahoitusta.

13 13 (19) 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) KUPARI-hankkeen taustalla ovat olleet muun muassa PAKKAAMO 2020 (A70197) ja Tulevaisuuden turvalliset elintarvikepakkaukset (A32103)-hankkeet, joissa kehitettyjä teknologisia ratkaisuja viedään KUPARI-hankkeessa Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen yrityksiin pilotoitavaksi. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Etelä-Savon Maakuntaliiton rahoittamasta Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -hankkeen (A32603) tuloksia. Hankkeen tavoitteena oli "hakea ratkaisua laajaan yhteiskunnalliseen kysymykseen: luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden kehittämiseen ensin eurooppalaiselle keskitasolle ja seuraavassa vaiheessa maamme elintarviketuotannon valtavirraksi". Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -hankkeen tuloksien perusteella havaittiin voimakas uusien pakkausratkaisuiden kehittämistarve erityisesti lähi- ja luomuruokatuotteille. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) KUPARI-hanke ei liity suoraan mihinkään muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin. 10 Maantieteellinen kohdealue Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Etelä-Karjala, Päijät-Häme Seutukunnat Lappeenrannan, Imatran, Lahden Kunnat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Imatra, Kärkölä, Lahti, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Orimattila, Padasjoki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Sysmä, Taipalsaari Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? KUPARI-hankkeen osatoteuttajat, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ovat kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja yliopisto-/amk-tasoisia tutkimus-, kehitys- ja opetusorganisaatioita. Hankkeen teemaan, pakkausmateriaalien, pakkausteknologian ja pakkausmuotoilun kehittäminen sekä yritysyhteistyö, liittyen toteuttajaorganisaatioilla on kymmenien vuosien mittainen kokemus. Lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Euroopan ainoita pakkaustekniikan maisteritason kansainvälistä opetusta tarjoavia yliopistoja. Hankkeessa jokainen osatoteuttaja vastaa oman tutkimusalueensa kehitystyöstä ja tieteellisen tason saavuttamisesta. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta hankkeeseen osallistuvat seuraavat vastuuhenkilöt: - Tuotantotekniikan professori, TkT, Juha Varis, koko hankkeen vastuullinen johtaja ja tuotantotekniikan erityisasiantuntija sekä vastuuhenkilö. - Koko hankkeen projektipäällikkö, DI & KTM, Mika Kainusalmi, hankkeen hallinnointi, koordinointi ja yrityskontaktointi. - Tutkijatohtori, TkT, Ville Leminen, LUT:n osaprojektiin liittyvän teknologian kehittämisen ja pilotoinnin asiantuntija ja vastuuhenkilö. - Tutkijatohtori, TkT, Sami-Seppo Ovaska, LUT:n osaprojektiin liittyvän biomateriaalien kehittämisen ja pilotoinnin asiantuntija ja vastuuhenkilö.

14 14 (19) Lahden ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat seuraavat vastuuhenkilöt: - TKI-johtaja, muotoilu, KT, Kristiina Soini-Salomaa, LAMK:n osahankkeen vastuuhenkilö. - Pakkausmuotoilun vastuuopettaja, DI, Noora Nylander, pakkausmuotoilun erityisasiantuntija ja LAMK:n osahankkeen operatiivinen vastuuhenkilö. Kaikki KUPARI-hankkeen toteuttajat ovat toimineet menestyksekkäästi EAKR-hankkeen osatoteuttajina ja LUT koordinaattorina, joten EAKR-rahoituksen toimintamallit ovat tuttuja. Hankkeen toteuttajilla on käytössään EAKRrahoituksen tunteva hallinnollinen asiantuntemus, talous- ja projektihanllinnon sihteeripalvelut. LUT:n Mika Kainusalmi on toiminut projektipäällikkönä useassa ylimaakunnallisessa monen osatoteuttajan EAKR-hankkeessa Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Hankkeen toimenpiteisiin ja aikatauluun liittyvät riskit: materiaali- ja laitekehityksen viivästyminen. Hankkeen toimenpiteisiin ja aikatauluun liittyvät riskit: pilotointikohteiden löytyminen. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät taloudelliset riskit: Hankkeen edetessä saatetaan todeta, että alkuperäistä kustannusarviota ja rahoitussuunnitelmaa joudutaan sopeuttamaan. Esimerkiksi jokin kustannusarvion kustannuslaji voi ylittyä, mikä edellyttää budjetin päivittämistä. Toisena esimerkkinä on ulkopuolisen rahoituksen toteutuminen suunniteltua pienempänä Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Ehdotus KUPARI-hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi on seuraava: Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeessa tehtävä laitteistokehitys (pussienvalmistuskoneen jatkokehitys) ei ole täysin riippuvainen biomateriaalikehityksestä. Koeajoja ja pilotointia voidaan tehdä alkuvaiheessa kaupallisilla, ei bio, materiaaleilla. Useamman pilotointikohteiden etsiminen heti hankkeen alkuvaiheessa. Reaaliaikainen kustannus- ja rahoitusseuranta mahdollistaa taloudellisen riskin tunnistamisen varhaisessa vaiheessa. Taloudellisen riski realisoituessa toteuttajaorganisaatio vastaa itse esimerkiksi rahoituksen vähenemisen aiheuttaman poikkeaman lisäämällä omarahoitusta. - Uudenmaan liiton edustaja (asiantuntijajäsen) - Etelä-Karjalan liiton edustaja (asiantuntijajäsen) - Päijät-Hämeen liiton edustaja (asiantuntijajäsen) - Lappeenrannan teknillinen yliopiston edustajat (vastuullinen johtaja, projektipäällikkö ja materiaali- ja konekehityksen vastuuhenkilöt) - Lahden ammattikorkeakoulun edustaja (pakkaus- ja palvelumuotoiluun liittyvän osaprojektin vastuuhenkilö) - Kuntarahoituksen edustaja (Lappeenrannan kaupunki) - Teollisuuden ja konetoimittajien asiantuntija(t), esimerkiksi Stora Enso Oyj:stä ja Finnvacum Oy:stä. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen