TOIMINTALINJAUS

Transkriptio

1 TOIMINTALINJAUS

2 Sivu 2 Sisällysluettelo 1. Yoshinkain visio.s.3 2. Yoshinkain toiminta ja käytännön toiminnan periaatteet.s Ryhmien toiminta s Viestintä.s Palkitseminen ja kannustaminen.s Organisointi.s Talous.. s.5 3. Organisaatio ja vastuuhenkilöt..s Yhdistyksen kokoukset.s Hallitus.s Vastuuhenkilöt..s Jäsenet.s Toimintamuodot.s Aikido aikuiset s Aikido juniorit.s Suio ryu s Kehonhuolto s Muu toiminta..s.9 5. Pelisäännöt.s Säännöt s Sääntöjen rikkominen ja ristiriitatilanteet..s Eettiset linjaukset s Koulutussuunnitelma s Toiminnan tavoitteet ja tulevaisuuden suunnitelmat s Yleiset tavoitteet vuodelle s Aikuisten aikidon tavoitteet vuodelle s Junioriaikidon tavoitteet vuodelle 2015.s Suioryun tavoitteet vuodelle 2015.s.13

3 1. Yoshinkain visio Tavoitteena on luoda tasokas budoseura, jossa kulminoituvat perinteinen budo, liikuntakasvatus sekä terveys- ja kuntoliikunta yhdeksi sulavaksi kokonaisuudeksi sekä antaa mahdollisuus harjoittelijalle kulkea koko budokan polkun alusta loppuun saman seuran sisällä. Seurassamme opetetaan korkeatasoista perinteitä kunnioittavaa budoa yhteistyössä japanilaisten opettajiemme kanssa kuin myös oman maamme lajiliiton ja sen jäsenseurojen kanssa. Yoshinkain nimenkin mukaisesti seuramme on paikka, jossa harjoittelu ja opetus tapahtuu vilpittömin sydämin ja mielin tavoitteena kasvaminen ihmisenä. Tavoitteena on olla myös maan parhaita kasvattajaseuroja lajimme junioreille jo viisivuotiaasta alkaen sekä luoda heille valmiudet monipuoliseen, liikunnalliseen ja terveelliseen tulevaisuuteen. Kauden tavoitteena on kasvattaa junioritoiminnan määrää kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden sekä luoda aikidoharjoitusten ohelle konsepti jolla voimme edistää myös heidän liikkumistaan vapaa-ajalla (liikkapassi tms.). 2. Yoshinkain toiminta ja käytännön toiminnan periaatteet Seuran toiminnan tarkoituksena on edistää budoharrastusta seuran toiminta-alueella Sivu 3 siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harjoittelisi koryu bujutsu- ja gendai budo perinnettä 1. Tarkoituksensa seura toteuttaa tarjoamalla jäsenilleen valmennus-, harjoitus-, koulutus-, nuoriso-, juniori-,tiedotus- ja suhdetoimintaa sekä kuntoliikuntaa. Seuratoiminnan perustana on Suomen laki, yhdistyslaki, VALO:n ja Aikidoliiton sekä aluejärjestön sääntöjen noudattaminen kaikessa toiminnassa. Seuran toiminta on täysin päihteetöntä. 2.1 Ryhmien toiminta Seurassa toimii kolme eri ryhmää: minit, juniorit sekä aikuiset. Mineissä harjoittelevat 4-7 vuotiaat, junioreissa 8-13 vuotiaat ja aikuisissa 13 vuotiaasta vanhemmat. Siirtymisikä on liukuva ja junioriohjaaja päättää milloin lapsi on valmis siirtymään esimerkiksi aikuisiin. Ikärajat ovat siis vain viitteitä, mutta käytännössä ne ovat henkilökohtaisia. Uuden harjoittelijan tullessa katsomme sekä fyysisien ja psyykkisten valmiuksien mukaan kuuluuko hän vielä junioriryhmään vai jo aikuisten ryhmään. Mini-ikäisille järjestetään yksi harjoitus viikossa (juniorit voivat halutessaan osallistua myös näihin harjoituksiin), junioreille kaksi harjoitusta viikossa (minit voivat halutessaan myös osallistua näihin harjoituksiin) sekä aikuisille kaksi harjoitusta viikossa ( Budo on yhteisnimitys japanilaisista taistelulajeista kehitetyille harjoittajansa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja kehittäville liikuntalajeille. Vuoden 1877 jälkeen syntyneistä lajeista käytetään nimitystä gendai budo, uusi budo ; vanhoista (ennen vuotta 1877 kehittyneistä) lajeista käytetään nimitystä koryu bujutsu, vanhan tradition sotataidot.

4 Sivu 4 vuotiaat juniorit voivat ohjaajan luvalla käydä myös aikuisten harjoituksissa). Seurassamme harjoitellaan myös yksi kerta viikossa Sui o ryu iaikenpoa, johon harjoittelijat pääsevät mukaan saatuaan luvan seuran pääohjaajalta. Lisäksi suosittelemme osallistumaan valtakunnallisille ja kansainvälisille leireille, seminaareille ja koulutuksiin sekä seurassamme järjestettäviin kehonhuoltoharjoituksiin. 2.2 Viestintä ja tiedottaminen Seurassa on useita eri kanavia joiden kautta viestintä tapahtuu. Ensisijaisesti kyseisen ryhmän ja harjoituksen ohjaaja tiedottaa yleisistä sekä poikkeavista tilanteista. Seuran pääohjaaja vastaa aikuisten ryhmän ja seuran yleisestä tiedottamisesta sekä juniorivastaava junioreille ja mineille sekä heidän vanhemmilleen tiedottamisesta. Myös muut voivat osallistua tiedottamiseen ja viestintään. Kanavat, joita seura käyttää viestintään ovat muun muassa sähköposti, tekstiviestit, Facebook, seuran kotisivut, uutisblogi, seuran ilmoitustaulu ja kasvokkain tiedottaminen sekä paperiset jaettavat tiedotteet. Seura on myös pohtinut Twitterin ottamista käyttöön yhdeksi tiedottamisen välineeksi. Seurassa on käytössä myös kuukausitiedote, joka lähetetään kaikille jäsenmaksun maksaneille aikuisharjoittelijoille. Lisäksi suunnitteilla on kauden aikana tehdä seuran nettilehti, joka toimii myös omalta osaltaan tiedottamisen välineenä. 2.3 Palkitseminen ja kannustaminen Lasten ryhmissä pidetään kauden päättäjäiset sekä pikkujoulut. Mahdollisuuksien mukaan myös muita illanviettoja ja yhteisiä hetkiä (esimerkiksi tatami-disko). Jokaisen kauden päätteeksi palkitaan ahkerimmat harjoittelijat, mutta periaate on että annetaan myös jokaiselle jotain kannustukseksi. Aikuisten ryhmässä järjestetään myös kauden päättäjäisiä sekä palkitaan harjoittelijoita erityisestä aktiivisuudesta seuratoimintaa tai lajiharjoittelua kohtaan. 2.4 Organisointi Uusien seuratoimijoiden rekrytointi Uusia seuratoimijoita rekrytoidaan tarpeen mukaan luomalla jo alusta asti sellainen avoin ilmapiiri, että jokainen kokee voivansa vaikuttaa seuran asioihin. Silloin he myös haluavat olla seuratoimijoita ja kehittää seuratoimintaa eteenpäin. Toiminta suhteessa sidosryhmiin Seura on tiiviisti suhteessa Aikidoliittoon ja noudattaa sen toiminnan periaatteita. Osa seuran jäsenistä ovat myös mukana liittotoiminnassa.

5 Sivu 5 Seura tekee tiivistä yhteistyötä muiden suomalaisten ja ulkomaisten seurojen kanssa järjestääkseen leirejä, harjoituksia ja tapahtumia toimintansa ohelle. Seuran eri lajijaostoiden toiminta Seurassa harjoitellaan pääasiassa kahta eri lajia: aikidoa ja suio ryu iaikenpoa. Toiminta tapahtuu tiiviisti yhteistyötä ja seuran yleiset tapahtumat ovatkin kummankin lajin harrastajille yhteisiä. Toiminnassa huomioidaan tasavertaisesti kummankin lajin harrastajia. 2.5 Talous Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen, harjoitusmaksujen, vierailijamaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja. Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos - hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 20 vuotta tai - on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 20 vuoden jäsenmaksut tai - on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia. Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista. Ohjaajat eivät saa palkkaa työstään vaan seuratoiminta pyörii vapaaehtoistoiminnalla. Juniorit harjoittelevat alennetun harjoitusmaksun turvin sekä heillä on käytössä myös sisaralennus (-50% harjoitusmaksusta). 3. Organisaatio ja vastuuhenkilöt Yhdistyksen nimi on Yoshinkai ry. Yhdistyksen kotipaikkana on Helsingin kaupunki Uudenmaan läänissä. Yhdistys on perustettu tammikuun 5. päivänä Seuran kieli on suomi. Seuran toiminta-alueena on muun muassa Suomi ja Baltian maat. 3.1 Yhdistyksen kokoukset Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmihuhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seurakokoukseen on julkaistava vähintään 7 päivää ennen kokousta kirjallisena tai sähköposti-ilmoituksena jäsenille jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

6 Sivu 6 Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. 3.2 Hallitus Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta eli hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 3-7 jäsentä ja 0-7 varajäsentä. Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä puolet ovat erovuorossa vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla. 3.3 Vastuuhenkilöt Seuran organisaatiossa on ylimpänä hallitus, joka loppukädessä vastaa kaikesta. Hallituksen alle voidaan tarvittaessa perustaa eri jaostoja tarpeen mukaan. Käytännön toiminnassa aikuisten harjoittelusta vastaa seuramme pääohjaaja ja junioreiden harjoittelusta vastaa seuramme juniorivastaava. 3.4 Jäsenet Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka on sitoutunut noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuratoimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti

7 toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kannattavaksi jäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla jäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun saakka. 4. Toimintamuodot Sivu 7 Seurassa on useita toimintamuotoja, mutta pääasiallinen toiminta on kehittää aikidon ja sui o ryun harrastamista Suomessa. 4.1 Aikido - aikuiset Aikido on vanhaan japanilaiseen samurai-perinteeseen nojautuva traditio. Se sisältää mm. aseettomia (taijutsu) ja aseellisia tekniikoita kuten aikijo (sauvatekniikat) ja aikiken (miekkatekniikat) sekä kulttuuritietoa. Aikido sopii kaiken ikäisille ja kokoisille ihmisille. Aikidon tekniikka perustuu vastustajan voiman hyväksikäyttöön, tasapainon horjuttamiseen ja pyöreään, spiraalinomaiseen liikkeeseen. Aikidon harjoittelumme pohjana on Morihei Ueshiban filosofia siten kuin 2. doshu Kisshomaru Ueshiba on sitä selventänyt. Aikuisten ryhmässä harjoittelevat kaikki n vuotiaasta ylöspäin. Kaiken tasoiset harjoittelevat yhdessä perinteen mukaisesti. 4.2 Aikido juniorit Seurassamme toimii kaksi eri junioriryhmää. Toinen ryhmä, Aikidominit, on tarkoitettu pienemmille eli 4-7 vuotiaille ja toinen ryhmä, Aikidojunnut, vähän isommille eli 8-13 vuotiaille junioreille. Jako on tehty siksi, että molemmat ikäryhmät saavat juuri heidän kehitykselleen suunnattuja harjoitteita. Aikidotekniikan lisäksi junioriaikido opettaa lapselle muun muassa kehonkäyttöä ja - hallintaa ja antaa eväitä liikunnalliseen tulevaisuuteen. Miniryhmässä (4-7v) aloitetaan harjoittelu motorisista perustaidoista, kuten kuperkeikasta, erilaisista liikkumisista, pallon heittämisestä ja kiinniottamisesta, tasapainoharjoituksista ja muista perustaidoista. Näiden taitojen opittua lapsella on parempi valmius oppia aikidon lajitekniikkaa helpommin. Samalla nämä taidot heijastuvat kaikkeen tulevaisuuden

8 liikkumiseen ja tekemiseen. Tärkeintä junioriryhmässä onkin siis monipuolinen tekeminen ja liikunnan ilon saavuttaminen. Junioreiden aikidoharjoittelu on aina ohjattua liikuntaa, jossa käydään läpi aikidon perusteita turvallisesti ohjaajan opastuksella. Junioritoiminnan strategia Visio Sivu 8 Yoshinkain tavoitteena on olla vuonna 2020 Suomen monipuolisinta ja laadukkainta junioritoimintaa aikidossa tarjoava seura. Yoshinkaissa noudatetaan Suomen Aikidoliiton junioritoiminnan strategiaa sekä VALO:n sinettiseurakriteerejä. Haluamme olla seura, jossa harjoittelija voi käydä läpi koko aikidokan polkunsa alusta (aina 4-vuotiaasta ylöspäin) loppuun saakka. Monipuolisuus Tavoitteenamme on tarjota junioreille monipuolisesti kehittävää liikuntaa lajitaitojen lisäksi. Vuoteen 2020 mennessä haluamme tehdä yhteistyötä vähintään viiden muuta lajia harrastavan seuran kanssa. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden liikunnalliseen elämäntapaan. Kannustamme lasta harrastamaan myös muita liikuntalajeja. Toimintamme on täysin päihteetöntä ja kannustaa liikunnallisuuden lisäksi myös muihin terveellisiin elämäntapoihin. Pyrimme käyttämään kasvaurheilijaksi.fi apuna kannustaessamme lapsia muun muassa terveelliseen ravintoon ja päivärytmiin. Tavoitteenamme on, että kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hänellä on vahvan lajin perusteiden osaamisen lisäksi selkeä visio terveellisestä ja liikunnallisesti monipuolisesta elämäntavasta. Haluamme olla mukana tekemässä Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio2020 mukaisesti Suomesta maailman liikkuvinta kansaa vuoteen 2020 mennessä. Junioritoiminnan koko ja markkinointi Seuramme tavoitteena on kasvattaa junioritoiminnan kokoa kolminkertaiseksi seuraavan viiden vuoden aikana. Haluamme saada 4-6-vuotiaille tarkoitetun ryhmän (miniaikido) elinvoimaiseksi. Pyrimme löytämään lisää hyviä lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen kohdistuvia markkinoinnin tapoja ja levittää tietoa aikidosta lähialueille. Toivomme saavamme kontaktia lähikouluihin ja aikidon mahdollisesti osaksi myös koululiikuntaa.

9 Junioriohjaajat Sivu 9 Ryhmän koon kasvamisen seurauksena tavoitteena on saada lisää junioriohjaajia sekä kehittää vanhojen ohjaajien ammattitaitoa erilaisilla Aikidoliiton, Suomen Valmentajien ja VALOn tarjoamilla koulutuksilla. Seuran juniorivastaavan tavoitteena on käydä lasten liikunnan ammattitutkinto. Lisäksi pyrimme saamaan seuraan lisää vähintään yhden II.tason junioriohjaajan. Erityisesti tavoitteena on saada viiden vuoden aikana kasvatettua seuraan junioriohjaajien rinki, joka toimii saumattomasti yhdessä junioreiden parhaaksi. 4.3 Suio ryu Suio ryu iaikenpo on vanhaan japanilaiseen samurai-perinteeseen nojautuva traditio. Se sisältää mm. erilaisia aseellisia tekniikoita kuten iaijutsua, jojutsua (sauvatekniikat), kenpoa (kenjutsu, miekkatekniikat), naginatajutsua (petruskatekniikat), heihoa (taktiikkaa) sekä kulttuuritietoa. Keskitymme harjoittelussa pääasiassa iaijutsuun Herttoniemen dojolla. Paritekniikat tapahtuvat yhteistyössä muutaman muun seuran kanssa (Budoviikingit ja Kaigara). Aikidoharjoittelija voi syventää budoharjoitteluaan aloittamalla Suio ryun, jos opettaja hyväksyy hänet siihen oppilaaksi. 4.4 Kehonhuolto Seuramme ohjattu kehonhuoltoharjoittelu tapahtuu pääasiassa venyttelyharjoituksin. Venyttelyharjoituksissa käydään läpi dynaamisia ja staattisia, yksin sekä parin kanssa tehtäviä, venytyksiä. Kehon huoltona venyttelyharjoitus tähtää liikerajojen kasvuun ja lihaksiston pysyvämpään venymiseen. Tuloksena on notkeampi ja kevyempi olo. Harjoitus lisää nopeutta, parantaa ryhtiä ja liikkuvuutta. Se sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. Venyttelyharjoituksia pidetään 1-2 krt kuukaudessa maanantaisin. 4.5 Muu toiminta Seurassa järjestetään aika ajoin leirejä ja seminaareja seurassa harjoiteltavista lajeista niin aikuisille kuin junioreillekin. Lisäksi oheistoimintaa, joka edistää harjoittelijoiden välistä vuorovaikutusta ja seurahenkeä.

10 Sivu Pelisäännöt Pelisääntöjen avulla pyritään luomaan kaikille antoisa oppimisilmapiiri. Ne ehkäisevät kiusaamista ja syrjintää ja takaavat kaikille avoimen ja turvallisen oppimisympäristön. 5.1 Säännöt Seuran toiminta noudattaa Aikidoliiton sääntöjä: aikidoliitto/saannot, jotka on hyväksytty Aikidoliiton liittokokouksessa syksyllä Lisäksi seuratoiminnan sääntöjen perustana on Suomen laki, yhdistyslaki, VALO:n sekä aluejärjestön sääntöjen noudattaminen kaikessa toiminnassa. Seuran junioriryhmät ovat tehneet VALO:n Urheilun pelisäännöt konseptin mukaisesti pelisäännöt ryhmien toiminnalleen ja perehdyttäneet myös lasten vanhemmat kyseiseen asiaan pitämällä vanhempain illan säännöistä ja muuten junioritoiminnasta. Nämä toistetaan jokainen vuosi juniorivastaavan toimesta. Sääntökeskustelu junioreiden, junioriohjaajien ja vanhempien kesken toteutettiin syksyllä Kaudelle on sovittu seuraavat pelisäännöt yhdessä junioreiden ja minien kanssa: 1. Ei kiusata. 2. Ei saa satuttaa. 3. Pitää totella sääntöjä. 4. Pitää kuunnella opettajan ohjeita. 5. Ei saa käyttää väkivaltaa. 6. Ei saa kiroilla. 7. Ei saa syödä purkkaa. Kaudelle on sovittu seuraavat pelisäännöt yhdessä vanhempien kesken: 1. Tuodaan lapset ajoissa treeneihin. 2. Säännöllisesti treeneihin. 3. Varustehuolto ja hyvä hygienia 4. Riittävästi unta 5. Budolajien ideologian tukeminen. 6. Monipuolinen ravinto 7. Kannustetaan treenaamaan treeneissä (leikki ja sähläys muulloin). 8. Ohjataan lasta olemaan reilu ja kannustava treenikavereita kohtaan. Kaudelle on sovittu seuraavat pelisäännöt junioriohjaajien kesken: 1. Kuunnellaan lapsia. 2. Vedetään kivoja treenejä. 3. Opetetaan kaikkia tasapuolisesti. 4. Ollaan ohjaajina innostavia. 5. Pidetään huolta hyvästä ilmapiiristä.

11 Sivu Kehitetään omaa osaamista aktiivisesti. Säännöt löytyvät alkuperäisinä versioina seuran kaapista. 5.2 Sääntöjen rikkominen ja ristiriitatilanteet Seurassa ristiriitatilanteet pyritään aina ratkomaan ensin ryhmän sisällä avoimesti keskustelemalla ja kaikkia osapuolia kuuntelemalla. Mikäli se ei onnistu, puuttuu asiaan seuran hallitus. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin seuran tarkoitusta taikka syyllistyy epäurheilijamaiseen toimintaan. Hallitus päättää myös kurinpitotoimista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä. Seuran asemasta voi kurinpitotoimista päättää lajin kansallinen liitto sen säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. (KATSO AIKIDOLIITON SÄÄNNÖT) 6. Eettiset linjaukset Seuramme eettiset periaatteet pohjautuvat Aikidoliiton eettisiin periaatteisiin ( jotka ovat hyväksytty Aikidoliiton liittokokouksessa vuonna Seuran eettiset periaatteet pohjautuvat myös budon etikettiin, jossa tärkeitä asioita ovat esimerkiksi kunnioitus, uskollisuus, lojaalisuus, rohkeus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Seurassa tärkeitä arvoja ovat muun muassa: - Jokainen seuramme jäsen on arvokas yksilö - Oppilaat kunnioittavat ohjaajia - Ohjaajat kunnioittavat oppilaita - Jokaisella on oikeus edistyä kohti omaa maksimaalista potentiaalia ja saada opetusta - Seuramme toiminta tukee päihteettömyyttä ja kannustaa terveisiin elämäntapoihin - Ketään ei syrjitä mistään syystä Seura osallistuu myös Kamppailija ei kiusaa - hankkeeseen ja edistää kyseistä aatosta toiminnassaan parhain mahdollisin keinoin.

12 Sivu Koulutussuunnitelma Seuramme pääohjaaja vastaa ohjaajien toiminnasta. Seurassa kannustetaan ohjaajia osallistumaan koulutuksiin ja seminaareihin, jotka kehittävät ohjaus- ja lajitaitoja. Nuoremman harjoittelijan opastamiseen kasvatetaan jo juniori-ikäisestä asti, sillä perinteisen budon mukaisesti vanhemmat harjoittelijat (sempai) avustavat ja opastavat nuorempia harjoittelijoita (kohai). Tällä periaatteella myös vanhemmat ohjaajat opastavat nuorempia ohjaajia mentor ajatuksen kautta. Seura kannustaa ohjaajiaan kouluttautumaan aikidoliiton valmentajatasojen mukaisesti: Valmentajatasot 2 Taso Nimike Kouluttaja 5 Ammattivalmentaja Jyväskylän Yliopisto 4 Ammattivalmentaja Urheiluopistot / AMK 3 Lajiliiton ammattitutkinto (150h) Suomen Aikidoliitto / Urheiluopistot 2 Seuraohjaajatutkinto (100h) Suomen Aikidoliitto 1 Perusohjaajatutkinto (50h) Suomen Aikidoliitto - aikuisten ohjaaja - lasten ja nuorten ohjaaja Aikido-/Taekwondo-/Taidoliitto - kunto- ja terveysliikunnan ohjaaja Aikidoliitto / Kuntoliikuntaliitto Lisäksi seura suosittelee osallistumista myös muihin valtakunnallisiin koulutuksiin, muun muassa aluejärjestön koulutuksiin. 8. Toiminnan tavoitteet ja tulevaisuuden suunnitelmat Seuran toiminnan tavoitteet pohjautuvat seuran visioon. Eri lajeilla ja eri ikäryhmillä on eri tavoitteita. Tulevaisuudessa seura haluaa olla yksi omien lajiensa ykkösseura Suomessa ja tarjota jäsenilleen erinomaiset puitteet harjoitteluun sekä kehittymiseen myös ohjaajana kaikissa harjoittelun vaiheissa. Tavoitteena on luoda ilmapiiriltään välittävä ja avoin seura, jossa jokainen yksilö tuntee olevansa osa ryhmää ja saavan vaikuttaa asioihin. 2 Lähde:

13 8.1 Yleiset tavoitteet kaudelle Yleisesti tavoitteena on kasvattaa seuran jäsenmäärää ja saada näin ollen myös lisää seuratoimijoita ja tuloja, joilla voi parantaa seuran toimintaa entisestään. Sivu Aikuisten aikidon tavoitteet kaudelle Jokaiselle aikidon harrastajalle tehdään kaudelle henkilökohtaiset tavoitteet. Tavoitteena on panostaa siis siihen, että jokainen harjoittelija saa tasolleen sopivaa treeniä ja näin ollen kehittyy taitotasossaan eteenpäin. Tavoitteena on jakaa lisää kulttuuritietoutta. Tavoitteena on osallistua valtakunnallisille leireille. Seuran jäsenet osallistuvat Suomen Aikidoliiton 45-vuotisjuhlaleirille ja siellä järjestettävään aikidonäytökseen yhdessä Vuosaaren aikidoseuran Budoviikingit kanssa. 8.2 Junioriaikidon tavoitteet kaudelle Junioriaikidon tavoitteet ovat myös lajillisia mutta erityisesti liikunnallisiin perustaitoihin painottuvia tavoitteita. Jokaisella juniorilla on henkilökohtaiset tavoitteet ikänsä vaatimissa olosuhteissa. Jokaiselle luodaan henkilökohtainen ajatus siitä, mitä liikunnallisia taitoja juuri hänen ikä- ja kehitystasolla pitäisi harjoittaa. Lajitekniset tavoitteet menevät taitotason mukaan natsakoevaatimusten perusteella. Painopiste on perustekniikan ja yksintehtävien perusharjoitteiden, erityisesti liikkumisen ja hyökkäyksen vastaanoton, oppimisessa. Tavoitteena on myös, että lapsi osaa käyttäytyä tatamilla käyttäytymiskoodiston mukaisesti. Halukkaat junioriryhmästä osallistuvat Aikidoliiton 45-vuotisjuhlaleirillä järjestettävään näytökseen. On tavoitteena että junioriryhmästä mahdollisimman moni osallistuu kesällä järjestettävään Suureen Budoleiriin Tampereen Varalassa kesällä Kesällä 2015 seurasta osallistui viisi junioria. 8.3 Suioryun tavoitteet kaudelle Jokaiselle Suio ryun harjoittelijalle tehdään kaudelle henkilökohtaiset tavoitteet omien taitojen ja kykyjen puitteessa.