Jaurinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Isokyrö

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 43/2011/1 Dnro LSSAVI/86/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT HAKEMUS Jaurinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Isokyrö Hannu Plukka ja Heikki Riihimäki Hannu Plukka ja Heikki Riihimäki ovat aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytäneet ympäristölupaa noin 44 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Isonkyrön kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Jaurinnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan hakijoiden omistuksessa. Hakijoilla on yhden alapuolisen laskuojanvarren maanomistajan suostumus (Jokela RN:o 2:35) johtaa kuivatusvedet alapuoliseen ojaan. Jaurinneva kuuluu eteläosiltaan hyväksytyssä Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakson kulttuurimaisema-alueeseen, joka on luokiteltu maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Suunnitellun tuotantoalueen kaakkoispuolella lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva Vuoressalo on merkitty maakunnalliseksi suojelualueeksi. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Jaurinnevan suunniteltu turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden tuotantoala on hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan, päivätyn tuotantosuunnitelman mukaan noin 41,5 ha. Hankealueeseen kuuluu lisäksi noin 2,5 ha:a varastoaluetta ja noin 2,6 ha:n suojavyöhyke. Tuotantoalueella on erillinen tukikohta, joka sijaitsee tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevalla olemassa olevalla hallialueella. Alue on suunniteltu 20 metriä leveisiin sarkoihin, jotka keräävät kuivatusvedet tuotantoalueelta. Ennen sarkaojien kaivamista asennetaan rumpu- ja päisteputket ja kaivetaan lietetaskut. Tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan ympärys- eli eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien virtaamisen vesiensuojelurakenteisiin. Alueella tuotettava jyrsinturve jyrsitään traktorin perässä vedettävällä tuotantojyrsimellä, jonka jälkeen jyrsitty turve kuivatuskäsitellään lusikkakääntelijällä. Kuivanut turve karhetaan traktorin perässä vedettävällä ajolaitteella ja turve kerätään mekaanisella imuvaunulla. Vuosittainen tuotettava turvemäärä on noin m 3 jyrsinturvetta ja tuotannon arvioitu kestoaika on noin 25 vuotta. Tuotanto on suunniteltu käynnistettäväksi Tuotettu turve varastoidaan viidellä auma-alueella, joista kolmelle on ympärivuotinen tieyhteys. Tuotantoalueet ja ajoreitit pidetään tasaisina tasausruuvilla ja kunnostustasauksia tehdään tuotantokauden aikana toukoelokuussa tarpeen mukaan. Sarkaojat puhdistetaan vuosittain karajyrsimellä tuotantokauden päätyttyä ja samassa yhteydessä tyhjennetään sarkaojien lietetaskut ja tarkistetaan sarkaojien pidättimet ja päisteputket. Kokoojaojat ruopataan noin kolmen vuoden välein. Laskeutusaltaat puhdistetaan lietteestä vuosittain. Kunnostuksissa syntyvät kaivumassat nostetaan tuotantosaroille ja hyödynnetään tuotannossa. Koneet ja laitteet huolletaan pääosin tuotantoalueen itäpuolisella varikkoalueella ja suuremmat korjaukset ja vuosihuollot tehdään 2 3 kilometriä tuotantoalueesta sijaitsevissa urakoitsijoiden omissa korjaamoissa. Tuotantoalueen jälkikäyttömuodoksi on suunniteltu alueen uudelleen soistamista tai metsittämistä. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, virtaamansäätöpadot, kolme laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Tuotantolohkon 3 eteläpään noin 1 ha:n suuruisen alueen kuivatusvedet johdetaan perustason vesienkäsittelyrakenteiden kautta erillisestä laskeutusaltaasta alapuoliseen valtaojaan. Muun tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan tuotantokaudella perustason vesienkäsittelyrakenteiden kautta 2,2 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle pumppaamalla. Tuotantokauden

3 ulkopuolella kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta painovoimaisesti pintavalutuskentälle, jolloin pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala on noin 1/3 pienempi kuin tuotantokaudella. Tuotantoalueen ojia ei kaiveta kivennäismaahan saakka happaman valunnan vähentämiseksi ja mikäli kuivatusvesien ph laskee tason 5,5 alapuolelle, rakennetaan kalkkimurskepato pintavalutuskentän pohjoispäähän mittapadon ja vesistötarkkailupisteen sijaintikohta happamuushaitan vähentämiseksi. Pintavalutuskentältä kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Siltaojaan ja sitä pitkin edelleen noin 2,9 km:n päässä sijaitsevaan Kyrönjokeen. Hakijoiden arvion mukaan Jaurinnevan turvetuotannon vaikutukset Kyrönjoen virtaamiin ovat olemattomat johtuen tuotantoalueen pienestä osuudesta Kyrönjoen valuma-alueesta. Jaurinnevan vesiensuojelumenetelmien puhdistustehon on arvioitu olevan 50 % fosforista, 40 % typestä ja 50 % kiintoaineesta. Arvio Jaurinnevan tuotantoalueen kuormituksesta tuotantovaiheessa: ominaiskuormitus (g/ha x d) Pinta-ala (ha) kuormitus brutto (kg) kuormitus netto (kg) Fosfori 0,53 44,16 9,3 4,6 Typpi 19 44, Kiintoaine 70 44, Pöly, melu ja liikenne Tuotantoalueen lähiympäristö on osittain metsän ja osittain peltoalueiden ympäröimää. Lähimmän, noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevan asuinrakennuksen ja tuotantoalueen välissä on tiheäpuustoinen vanhan metsän alue, joka estää pölyn leviämistä ja vaimentaa tuotannosta aiheutunutta ääntä. Pölyn muodostumista pyritään vähentämään tuotantoalueella siten, että karheelleajolaite voidaan varustaa pölyn leviämistä vähentävällä suojapeitteellä, turve kerätään keruulaitteella joka on kokonaan katettu. Valmiit aumat katetaan varastointiaikana pölyämisen estävällä muovilla. Tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden ollessa yli 10 m/s. Pöly- ja meluhaittoja arvioidaan aluksi kirjallisuusselvityksen perusteella ja myöhemmin kun tuotantomenetelmät ovat vakiintuneet, sovitaan pöly- ja melutarkkailusta valvovan viranomaisen kanssa. Lisäksi sijoitetaan tuulipussi tuotantoalueen eteläpäähän ilmaisemaan tuulen suuntaa. Kuljetukseen käytetään kuormatilavuudeltaan ja 100 m 3 suuruisia ajoneuvoja. Turpeen kuljetus tapahtuu turvetuotantoalueen eteläpuolelle rakennettavaa viljelytietä tai pohjoispuolen talviaumoille rakennettavaa tie-

4 uraa pitkin Ulvisentielle ja valtaosin siitä edelleen Perttiläntien ja Akkaansillan kautta valtatielle Varastointi ja jätteet Tuotantoalueelle varastoidaan öljyä kerrallaan korkeintaan litraa ja voiteluaineita enintään 200 kg. Polttonestesäiliö asennetaan tiiviille alustalle siten, ettei polttoainetta pääse säilytyksen tai tankkauksen aikana maaperään tai ojiin. Öljy varastoidaan tuotantoalueen eteläosan tuki- ja varastointialueilla. Voiteluaineet ja jäteöljyt säilytetään katetussa tilassa, jossa on suojarakenne. Suojarakenteesta poistetaan sinne kertynyt vesi säännöllisesti. Tuotantoalueella syntyvä yhdyskuntajätteeseen varustaudutaan rakentamalla varastoalueen laitaan kuivakäymälä sekä keittiö- ja karkeajätteiden keräilyastioilla, jotka tyhjentää paikallinen jätehuoltoyhtiö. Turvetuotantokoneiden käytöstä syntyy jäteöljyä 200 kg, öljyistä jätettä l, akkuja 1 2 kpl ja vaihteleva määrä metalliromua vuosittain. Turveaumojen suojaamisesta syntyy vuosittain arviolta kg aumamuovia. Käytetyt akut toimitetaan Isonkyrön kunnan jätehuoltoasemalle, metalliromu metalliromun keräysyrittäjälle ja käytöstä poistettavat aumamuovit Isonkyrön kunnan hyötykäyttöasemalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, päistepidättimet, virtauksenpidätinpadot, kolme laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Jaurinnevan yleisimmät suotyypit ovat erilaiset rämeet, joita on noin 65 % pinta-alasta. Avosoita on 17 % ja muita, lähinnä turvekankaita on 18 %. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan ojitettu. Tuotantoalueen länsiosan lohko 1 (6,5 ha) on turvetuotannossa, keskiosan lohko 2 (13,2 ha) avohakattua metsätalousmaata ja itäosan tuotantolohko 3 (21,9 ha) on eteläosiltaan peltoviljelyssä ja keski- ja pohjoisosiltaan ojitettua metsätalousmaata. Tuotantoalue sijaitsee noin 4 km Isonkyrön keskustasta itään. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä. Tuotantoalueen ja asuinrakennusten välissä on kallioinen metsäsaareke, joka ei ole hakijoiden hallinnassa. Tuotantoalueen läpi kulkee 110 kw:n sähkölinja. Tuotan-

5 toalue rajoittuu eteläpuolella kallioisiin ja metsäisiin moreenimäkiin ja muualla peltoihin. Jaurinnevan pohjoisosassa on toiminnassa oleva 45 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Tuotantoalueen kaakkoispuolella lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä, sijaitsee Vuoressalon suojelu- ja virkistysalue. Hakijoiden arvion mukaan turvetuotannosta muodostuvasta pölystä ei pitäisi aiheutua haittaa lähiasutukselle, koska tuotantoalueen ja lähimpien asuinrakennusten välinen etäisyys on noin 500 metriä. Tuotantoalueen ja lähiasutuksen välinen puusto vaimentaa melua ja vähentää melusta aiheutuvaa haittaa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueella ja sen lähialueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä pohjavesialueita. Vesistö, vedenlaatu ja kalasto Tuotantoalueen alapuolella sijaitsevan siltaojan ja Kyrönjoen virtaamat ovat seuraavat: Virtaamatilanne Siltaoja (m 3 /s) Kyrönjoki (m 3 /s) Alivirtaama <0,01 2,3 Keskialivirtaama 0,01 4 keskivirtaama 0,05 40 keskiylivirtaama 0,8 266 ylivirtaama 1,5 420 Vuosina Isonkyrön Ylipään sillalta otettujen vesinäytteiden mukaan Kyrönjoen vesi on rehevää lievästi hapanta tai neutraalia ja väriltään tummaa. Keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 79 µg/l, typpipitoisuus µg/l, kiintoainepitoisuus 6,1 mg/l ja väriarvo 188 mgpt/l. ph on vaihdellut välillä 6,2 7,4. Hakijoiden mukaan tuotantoalueen alapuolisessa laskuojassa ei ole kalakantaa. Tuotantoalueen alapuolisella alueella Kyrönjoessa harjoitetaan virkistyskalastusta. Kyrönjoen kalastoon kuuluvat meritaimen, kirjolohi, harjus, siika, säyne, hauki, ahven, made, nahkiainen ja särki. Vaikutus vedenlaatuun ja kalastoon Hakijoiden arvion mukaan toiminnasta aiheutuu laskuojan laskussa alapuoliseen Siltaojaan seuraavaa ojaveden pitoisuuksien nousua: virtaama m 3 /s kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l <0,01 5, ,05 2, ,8 1, kiintoaine µg/l 5

6 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kyrönjoessa pitoisuuden nousu on niin vähäistä, ettei sitä voida laskea. Hakijoiden käsityksen mukaan hankkeen vaikutukset Kyrönjoen vedenlaatuun ja kalatalouteen ovat erittäin vähäiset. Tulipaloriskin minimoimiseksi työmaalle laaditaan vuosittain palosuunnitelma. Paloviranomaiset tarkastavat vuosittain työmaan palosuojeluvalmiuden. Työmaalle nimetään hätätilanteiden hoitamisesta vastaava palo- ja pelastusorganisaatio, jolle annetaan paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Tuotantoalue varustetaan palokaivoilla ja palokalustolla, jota voidaan kuljettaa pehmeällä alustalla. Kalustoon kuuluu säiliöperävaunu, jossa on litran vesisäiliö sekä palopumput ja letkut. Lisäksi traktoreissa on 250 litran vesisäiliö alkusammutusta varten. Sammutuksen vesivarastona ja paloaltaina toimivat tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet, joita ovat laskeutusaltaat ja ympärysojiin rakennettavat 10 kpl 10 m 3 suuruista lietetaskua. Öljyvuodot pyritään estämään ennakolta varastoimalla öljy huolellisesti. Hakijat ottavat toiminnalle ympäristövahinkovakuutuksen, mikäli laki sitä velvoittaa. Hakija on tehnyt esityksen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi. 6 Korvaukset Hakijoiden mukaan Jaurinnevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa alapuolisille vesialueille tai rantakiinteistöille. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan 28.1., 24.2., 12.3., 4.6., ja tuotantoalueen ja rajanaapureiden omistaja- ja yhteystiedoilla, tiedolla Jaurinnevan muista turvetuotantoalueista, tuotantoalueen läpi kulkevan sähkölinjan omistajatiedoilla, kuvauksella tuotantoalueen nykytilasta, Pohjanmaan maakuntakaavan tiedoilla sekä päivittämällä hakemuksen liitteenä olevaa tuotantosuunnitelmaa ja päästötarkkailuohjelmaa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Isonkyrön kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pohjankyrö -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon-

7 nonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousryhmältä, Isonkyrön kunnalta sekä Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 7 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että hakemuksessa esitetyt tiedot ovat puutteellisia. Vastuualue on vaatinut hakijaa täydentämään hakemusta seuraavilla asioilla, ennen kuin se voi ottaa hankkeeseen kantaa: kartalla, johon on merkitty selkeästi alueen tuotantoalueen maankäyttömuodot ja nykyiset ojitukset selkeämmällä tuotantosuunnitelmalla, josta käy ilmi vesiensuojelurakenteiden tarkka sijoittuminen ja vesien johtaminen suunnitelmalla kuntoonpanotöiden toteuttamisjärjestyksestä selvityksellä jo tehtyjen kuntoonpanotöiden vaikutuksista alapuoliseen vesistöön suunnitelma toimenpiteistä, joilla vähennetään vesistöön kohdistuvia happamuushaittoja selvityksellä kuinka tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan normaalitilanteessa tuotantokauden ulkopuolisena aikana 2) Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Kalatalousryhmä on kuitenkin huomauttanut, että tuotantoalue sijaitsee mahdollisesti happamalla sulfaattimaalla ja että hakemusta pitää täydentää happamien vaikutusten arvioimiseksi Siltaojan vedenlaatutiedoilla. Tuottajat on velvoitettava seuraamaan tuotantoalueelta johdettavan veden ph-arvoa ja mikäli se laskee arvon 5,5 alapuolelle, on ryhdyttävä happamuutta torjuviin toimenpiteisiin. Lisäksi kalatalousryhmä on vaatinut, että luvan saajien on maksettava vuosittain 300 euron suuruinen kalatalousmaksu kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen sekä niiden tarkkailuun. Luvan saajien on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden toimijoiden kanssa. 3) Isonkyrön kunta ja 4) Isonkyrön kunnan ympäristölautakunta ovat todenneet, että niillä ei ole hankkeesta huomautettavaa

8 8 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen täydennys ja hakijoiden vastine 5) AA ja BB asiakumppaneineen (15 henkilöä) ovat vaatineet yhteiskuulemisen järjestämistä kaikille Ulvilan kyläläisille, jossa kerrotaan hankkeesta lähiasutukselle aiheutuvista haitoista. Muistuttajat ovat vaatineet myös asian esittelijän tutustumista alueeseen paikan päällä ennen asian käsittelyä. Muistuttajien näkemyksen mukaan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Vähänevalla, eikä Jaurinnevalla kuten hakemuksessa on esitetty. Turvealueen ja tiiviin asutuksen välissä ei ole lainkaan metsää, vaan pöly ja melu pääsevät etenemään esteettömästi. Kohdealueesta puolet on raivattu viljelykäyttöön ja muistuttajien käsityksenä on ollut, että aluetta kehitetään jatkossakin viljelykäyttöön. Hakemuksessa ei ole ilmoitettu mihin valtaojaan kuivatusvedet johdetaan. Muistuttajat ovat ilmaisseet huolensa turvetuotannon aiheuttamista haitoista lähialueen asutukselle, virkistyskäytölle ja vesistöille. Kahden kilometrin säteellä tuotantoalueesta on useita kymmeniä kiinteistöjä. Erityisesti muistuttajat ovat olleet huolestuneita aiheutuvista melu- ja pölyhaitoista sekä lisääntyneestä liikenteestä Ulvilantiellä, joka toimii myös patikka-, kuntoiluja ratsastusreittinä. Muistuttajien mukaan hankkeella on mahdollisesti haitallisia vaikutuksia Vuoressalon virkistyskäyttöalueen käyttöön. Muistuttajat ovat maininneet myös virkistyskäyttöalueen yrittäjän olevan huolissaan turvetuotannon aiheuttamasta meluhaitasta. Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan päivittämällä tuotantosuunnitelmaa kartalla, josta näkyy tuotantoalueen maankäyttömuodot, pohjakartallisella suunnitelmakartalla johon on merkitty vesiensuojelurakenteet, selvityksellä vesien johtamisesta, suunnitelmalla kuntoonpanotöiden toteuttamisjärjestyksestä sekä suunnitelmalla happamuushaittojen vähentämistoimenpiteistä. Hakijat ovat vastanneet 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen luonnonvarat ja ympäristö -vastuualueen vaatimukseen selvityksestä jo toteutettujen kuntoonpanotöiden vaikutusten arvioimisesta, että arvio vaikutuksista ei ole tarpeen, sillä kuntoonpanotöitä ei ole vielä aloitettu ja että tehdyt ojitukset on toteutettu Metsäkeskuksen kunnostusojitushankkeena. Hakijat ovat vastanneet 2) Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausuntoon, että hakijat ottavat mm. happamuutta kuvaavat vesinäytteet Siltaojasta ennen töiden aloittamista. Luvan hakijat sitoutuvat vuosittaiseen 300 euron kalatalousmaksuun ja että hakijat toimittavat kalataloudellisen tarkkailuohjelman kalatalousryhmän

9 Lausunto hakemuksen täydennyksestä Hakemuksen täydennys ja hakijoiden vastine hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Hakijat ovat vastanneet 5) AA:n ja BB:n asiakumppaneineen jättämään muistutukseen, että hakijat järjestävät Ulvilan kyläläisten yhteiskuulemisen elokuussa Lisäksi hakijat ovat toimittaneet CC:n mielipiteen hankkeesta, jossa CC on ilmoittanut, ettei vastusta hanketta, mutta on vaatinut pöly- ja melupäästöjen huomioimista niin, ettei niistä aiheudu haittaa Vuoressalolle ja muulle lähialueelle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen luonnonvarat ja ympäristö -vastuualue on täydennykseen antamassaan lausunnossa vaatinut, että mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, tarkkailuohjelmaan täytyy lisätä velvoite: "mikäli ph alittaa tason 5,5, tulee vedestä määrittää asiditeetti, alumiini, rauta ja sinkki." Happaman valunnan vähentämiseksi sarka- ja kokoojaojia ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka. Osa lohkon 3 sekä mahdollisesti myös lohkojen 1 ja 2 eteläpään vesistä valuu suoraan etelään ja niitä ei ole hakijan mukaan taloudellisesti mahdollista johtaa pintavalutuskentälle. Mikäli kuivatusvesiä ei käsitellä tehostetusti, ne tulisi rajata eristysojilla tuotantoalueen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle käyttöönottotarkastusta varten ennen sarkaojituksen toteuttamista. Hakijat ovat täydentäneet hakemuksen liitteenä olevaa päästötarkkailuohjelmaa. Hakijat ovat vastanneet Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon, että tuotantolohkon 3 eteläpäästä rajataan pois alueet, joita ei voida johtaa taloudellisesti pintavalutuskentälle ja happaman valunnan vähentämiseksi sarka- ja kokoojaojia ei kaiveta kivennäismaahan saakka. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen sarkaojituksen toteuttamista. 9 Tarkastus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Pöytäkirja on lähetetty tiedoksi tarkastuksessa läsnä olleille sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen luonnonvarat ja ympäristö -vastuualueelle.

10 10 Hakemuksen täydennys ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan päivittämällä hakemuksen liitteenä olevaa tuotantosuunnitelmaa. Aluehallintovirasto myöntää Hannu Plukalle ja Heikki Riihimäelle ympäristöluvan Jaurinnevan turvetuotantoon Isonkyrön kunnassa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 43 ha. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa päätöksen liitekarttaan merkityllä noin yhden hehtaarin alueella lohkon 3 kaakkoiskulmassa. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 29 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan ja Siltaojan valtaojan kautta Kyrönjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä aluehallintovirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan tuotantosuunnitelmakartan (mittakaava 1:2 000), muutospäivämäärä , mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti 2,2 hehtaarin suuruisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen

11 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Happamuushaittojen ehkäisemiseksi ojia ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 11

12 Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan ja pölyn ja melun vaikutuksia alueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailujen vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristö-keskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi vesistö- ja kalataloustarkkailujen raportit on toimitettava Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävar- 12

13 muustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 13

14 14 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisin osin. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Tuotantolohkon 3 kaakkoisosan noin yhden hehtaarin suuruiselle alueelle ei myönnetä lupaa, koska tämän alueen vesienkäsittely ei vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Jaurinnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaisuudessaan ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Jaurinnevan olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

15 15 Lupamääräysten perustelut Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kyrönjoen pääuoman nykyinen ekologinen tila on joen alaosalla huono ja Lehmäjoen ja Malkakosken välisellä alueella välttävä. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan ensisijaiset toimenpiteet eivät riitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen Kyrönjoen pääuomassa. Toissijaiset toimenpiteet auttavat tilatavoitteen saavuttamisessa, mutta happamista sulfaattimaista aiheutuvien haittojen osalta tilatavoitteen saavuttamiseen tarvitaan lisäaikaa vuoteen 2021 saakka. Kyrönjoen alaosalla, Lehmäjoella ja Orismalanjoella tarvitaan lisäaikaa vuoteen 2027 saakka. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset toimenpiteet turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteinä ovat kuitenkin todennäköisesti riittäviä tilatavoitteiden saavuttamisessa. Maaperän happamuuden aiheuttamien haittojen torjunnassa suositeltavia toimenpiteitä happamuushaittojen torjunnassa ovat mm. maankuivatuksen säätely ja happamien valumavesien neutralointi kalkitsemalla. Jaurinnevan turvetuotantoalueen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesienkäsittelymenetelmät ja kuivatusojien kaivun rajoittaminen kivennäismaakerroksen yläpuolelle ovat vesienhoitosuunnitelmassa suositeltuja toimenpiteitä. Kun otetaan huomioon Jaurinnevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi koko pintavalutuskentän ja muiden vesien käsittelyrakenteiden on oltava käytössä ympärivuotisesti. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten

16 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen 1) vaatimus kuivatusvesien ympärivuotisesta käsittelystä on huomioitu lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Vaatimus happamuushaittojen vähentämistoimenpiteistä on huomioitu lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on ottanut Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän 2) vaatimuksen happamuushaittojen vähentämistoimenpiteitä lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla. Kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus on huomioitu lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla ja kalatalousmaksua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on ottanut AA:n, BB:n ja heidän asiakumppaneidensa 5) muistutuksen lähialueen asutukselle, virkistyskäytölle ja vesistölle aiheutuvasta haitasta huomioon lupamääräyksistä 1 6 ilmenevällä tavalla. 16

17 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hannu Plukka ja Heikki Riihimäki Jäljennös päätöksestä Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

18 18 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Isonkyrön kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Pohjankyrö -nimisessä sanomalehdessä.

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Reko Vuotila Jaakko Tuhkanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen.

20 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Liite 2 Tuotantoalueen kartta Tuotantoalueesta pois rajattu noin 1 ha:n alue on rasteroitu. Tuotantoalue Pintavalutuskenttä

22 JAURINNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Isonkyrön ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Mikäli ph alittaa tason 5,5, vedestä määritetään lisäksi asiditeetti, alumiini, rauta ja sinkki. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Mikäli ph alittaa tason 5,5, vedestä määritetään lisäksi asiditeetti, alumiini, rauta ja sinkki.

23 Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.