SAVONLINNA PELLOSSALO POVENLAHTI kampakeraamisen asuinpaikan koekaivaus Päivi Kankkunen 1993

Transkriptio

1 M SAVONLINNA PELLOSSALO POVENLAHTI kampakeraamisen asuinpaikan koekaivaus Päivi Kankkunen 993

2 sisällys arkistotietoja tiekarttaote peruskarttaote johdanto sijainti ja topografia kaivaustekniikka maaperä/kulttuurimaa kodanpohjapainanteet kodanpohjan koeoja löydöt yhteenveto negatiiviluettelo dialuettelo kuvataulut yleiskartta tasokartat profiilikartta koeojasta pintaprofiilikartta liitteenä: luuanalyysi/ Saimaa-projekti, Pirkko Ukkonen 994

3 Savonlinna Pellossalo Povenlahti kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2 arkistotietoja Kunta: Savonlinna Kylä: Kohde: Pellossalo Povenlahti Tila: Piikkilä, RN:o 7:0 ja Povensalo, RN:o 20:4 Omistaja: Markku Lehtosaari, PPA, Pellossalo, Savonlinna Sijainti: Savonlinnan kirkosta 25 km eteläkaakkoon, Povenlahden rannalla Peruskartta: 422 MOINSALMI Koordinaatit: x = , y = , z = 8-83,5 m mpy Aiemmat tutkimukset: inv. 99 Savonlinnan maakuntamuseo (Lehtinen ja Sepänmaa), josta löydöt KM 26666:-5 kertomukseen liittyvät: löydöt KM 28006:-76 negatiivit diat ja 2944 kartat: yleiskartta :500, A3 tasokartat :25, A3 pintaprofiilikartta :,A luuanalyysijsaimaa projekti: Pirkko Ukkonen 994

4 SAVONLINNA PELLOSSALO POVENLAHTI, SK L-kohde 54 3 ote GT-kartasta 6

5 SAVONLINNA PELLOSSALO POVENLAHTI, SKL-kohde 54 ote peruskartasta 422 MOINSALMI X y , z = 80 lc!6 :

6 5 JOHDANTO Pellossalon Povenlahden kivikautinen asuinpaikka löytyi kesällä 99 Savonlinnan maakuntamuseon inventoinnissa. Maanomistajalla oli Povenlahden rannalle suunnitteilla huvilarakennus, jonka johdosta hän pyysi museovirastoa tutkimaan paikan. Kohde otettiin koekaivausryhmän kenttäohjelmaan kesäksi 993, kenttätyö tehtiin ajalla Työntekijät oli palkattu museoviraston velvoitetyöohjelman varoin. Piirtäjänä oli fil.yo. Maija Simes ja kaivauksen johti allekirjoittanut. Helsingissä, ?~4~k- Päivi Kankkunen

7 6 SIJAINTI JA TOPOGRAFIA Pellossalon Povenlahden kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Savonlinnan kirkolta noin 25 km eteläkaakkoon, Kangassaareen johtavan tien itäpuolella, kohti tietä kaareutuvan Povenlahden rannalla, dia 2944, neg (katso tie- ja peruskarttaotteet edellä). Maasto on asuinpaikalla itäkaakkoon ja ss kohti Povenlahtea viettävää kangasta. Kangasniemeen ja Valkiajärveen vievä maantie on sotien välillä rakennettu tällä kohden melko kapealle terassitasanteelle. Maantien luoteispuolella kohoaa jyrkkä terassirinne, joka jatkuu sitten tasaisena, mäntykankaana luoteeseen, kohti Kangaslahtea. Kankaan nimi on Povenkankaat; Povenkankaan pohjoisosa on nimeltään Palanutkangas. Maantien kaakkoispuolella, rinteenlaskun puolella, on varsinainen asuinpaikka-alue, joka löytöjen mukaan sijoittuu pääsosin samalle terassitasanteelle kuin maantiekin. Tästä tasanteesta rinne siis loivasti sitten laskee Povenlahteen, jonka rannat ovat vaaleaa hienoa hiekkaa. Terassimuodostuma on varsin selkeä juuri asuinpaikan kohdalla, dia 2943, neg Povenlahtea on käytetty ennen huvilarakentamista vene- ja kalastusvalkamana sekä paikallisten koululaisten kevätretkikohteena. Povenlahden kaareutuvalla pohjoisrannalla on ennestään kesämökki. Povenlahden pohjoispuolella maaperä terassin alaosasssa ja maantien itäpuolella on kosteaa. Tämä alue kasvaa hyvin pientä ja tiheää männikköä. Alueen eteläosassa on lähellä Kongonsaaren tienristeystä, maantien kaakkoispuolella tervahauta terassiharjanteen kohdalla. Valkeajärven ja Povenlahden välinen kannas on kapea ja sillä sijaitsee tai sen oikeastaan muodostaa korkea mäki. Paikalliset asukkaat kertoivat Valkeajärven rannoilla olevan sodanaikaisia varustuksia; Salpalinja sijainnee lähistöllä. Povenlahden rantaan on tehty tie sen luoteiskulmasta; maantieltä rantaan johtavan mökkitien koillispuolella on tenniskenttä. Tenniskenttää ympäröivä ja siitä pohjoiseen oleva alue on hakattu. Tenniskentän vastakkaisella puolella mökkitietä on miilu. Povenlahden rinteeseen on myös tehty ulkohuusi. Venevalkamaan on tehty tieuraa tilojen rajalinjaa pitkin (katso yleiskarttaa). Povenlahden luoteiskulmassa, jossa mökkitie erkanee maantiestä on maantien länsipuolella suurehko hiekkakuoppa; tämän reunoilla en kuitenkaan havainnut merkkejä muinaisjäännöksestä (vrt.inventointi 99). Kasvillisuus on tyypillistä mäntykankaan kasvillisuutta, neg 968-3, dia 2945; itse asuinpaikalla, Povenlahden rannalla on hyvin nuorta ja tiheää männikköä, neg. 9688, dia Povenlahden asuinpaikkaa lähinnä oleva muinaisjäännös on n. 2 km linnuntietä länsiluoteeseen Kangasniemen Vetotaipaleessa oleva asuinpaikka.

8 7 KAIVAUSTEKNKKA Koekaivausta varten asuinpaikka-alueelle paalutettiin maaston topografian mukaan mittauslinjat. Linja x on kohtisuorassa terassia vastaan (linjan x suunta) ja linja y kohtisuorassa linjaa x vastaan (linjan y suunta ). Koekuoppat kaivettiin neliömetrin suuruisiksi ja niitä sijoitettiin linjojen mukaan noin 0 m:n verkostoksi. Suunnitellun huvilarakennuksen kohdalle koekuoppia kaivettiin tiheämpään, viiden metrin välein. Koekuopat kaivettiin vähintään 30 cm:n syvyyteen, jonka jälkeen niiden pohjat kaikissa tapauksissa tarkastettiin lapioilla. Koekuoppia kaivettiin siinä tapauksessa, että niissä oli löytöjä tai kulttuurivärejä aina niin syvään kunnes kummatkin loppuivat ja edelleen sitten lopuksi tarkastettiin pohjat lapiolla. Kaivamisen ja muistiinpanojen kirjoittamisen jälkeen koekuopat peitettiin. Koekuopista on otettu pintavaaitukset, mutta kaivettu syvyys on mitattu mitalla muistiinpanojen kirjoittamisen yhteydessä. Syvyys, samoin kuin kaivauskerrokset on mitattu turpeen pinnasta, jolloin ensimmäisestä kerroksesta noin puolet (5 cm) on turvetta. Kaivauskerrokset, samoin kuin löytöjen pussituskerrokset, olivat 0 cm:n paksuisia. Kaivamiseen käytettiin pelkkoja ja maat seulottiin. Seulaverkon silmäkoko oli 4 mm. Toiseksi pohjoisimpaan kuopanteeseen (2) kaivettiin sen halki metrin levyinen ja 8 m pitkä koeoja (505/ 70-77). Koeojasta piirrettiin tasokartat. Kuopanteen koeoja kaivettiin 5 cm:n kerroksissa, jotka tässä tapauksessa mitattiin turpeen alta, mineraalimaan pinnasta. Kuopanteen koeojassa tasaisissa kerroksissa kaivaminen ei onnistunut, jonka vuoksi löytöjen talteenottaminen oli hankalaa. Asuinpaikalta vaaittiin pintaprofiililinja, linjalta 505. Linja vaaittiin Povankankaan päältä aina veteen asti; vaaituslinjan pituus on noin 90 m (kartta s.20). Korkeuskiintopiste siirrettiin Povenlahden pinnasta , jolloin vedenpinta oli tyyni. Saimaan pinnankorkeus on Itä-Savo -lehden ilmoituksen mukaan ollut tuolloin vmeisimmän mittauksen mukaan 76,03 m mpy. Tutkimusalueella korkeuspiste sijoitettiin rajapyykkiin, jonka korkeudeksi saatiin 82,77 m mpy. Rajapyykki ja siinä oleva korkeuskiintopiste on merkitty yleiskarttaan. Yleiskartta on piirretty mittakaavaan : 500. Karttaan ei ole vaaittu korkeuskäyriä, vaan siihen on merkitty maastossa havaitut terassin harjanteet. Yleis kartan lisäksi piirrettiin tasokartat koeojasta, tasoista 5, 5, 25, 30 ja 40 cm mittakaavaan :25 ja profiilikartta koekojasta linjalta 505 mittakaavaan :25. Koekuoppie n pintavaaitukset on merkitty yleiskarttaa. Koeojan pinta käy selville profiilikartasta, pohjavaaituslukemat on merkitty viimeiseen tasokarttaan eli taso 40 cm.

9 8 MAAPERÄ JA KULTTUURIMAA Maaperä on koko alueella hienoa, kivetöntä, tasarakeista hiekkaa. Maannos on normaali podsolimaannos. Alueella olevissa rikkoutuneissa maanpinnoissa, kuten hiekkakuopissa ja maantien penkereissä en havainnut kulttuurimaata tai löytöjä (vrt. inv. 99). Kulttuurimaata tavattiin paaasiassa niistä koekuopista, joissa oli löytöjä, mutta muutamassa tapauksessa havaittiin kulttuuriväriä kuopassa, jossa ei ollut löytöjä. Näitä olivat koekuopat: 525/90, 505/80 ja 495/70. Koeojassa oli myös kulttuurivärejä, mutta ne olivat kauttaaltaan melko heikkoja, kuten myös koekuopissa havaitut. Keskimäärin kulttuurivärejä oli havaittavissa noin cm:n paksuudelta. KODANPOHJAPAINANTEET Kodanpohjapainanteita on asuinpaikalla rivissä terassitasanteella neljä. Painanteet ovat kooltaan (pohjoisesta lukien) numero : halkaisija 6 m, nro 2: halkaisija 5 m, nro 3: halkaisija 6 m ja nro 4: x6 m. Eteläisin on muodoltaan soikea, muut ovat lähinnä pyöreitä. Niistä eteläisin (4) on länsireunastaan tienteossa rikkoutunut. Selvimmin maastossa havaittavia ovat painanteet 2 ja 4. KUOPANTEEN 2 KOEOJA (ruudut 505/70-77) Kuopanteen 2 poikki kaivettiin metrin levyinen ja 8 m pitkä koeoja. Kuopanne vaaittiin ja koeojasta poistettiin turpeet. Kaivaminen pyrittiin tekemään 5 cm:n kerroksissa, jotka mitattiin mineraalimaan pinnasta, siis turpeen alta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, joten löytöjen pussitus ja piirrostasot muodostuivat hieman monimutkaisiksi. Koeojasta päätellen kuopanteessa näyttäisi itäinen eli rannan puoleinen seinämä selvemmälle ja jyrkemmälle kuin maantien eli mantereen puoleinen. Kuopanteen reunailta on runsaammin löytöjä kuin sen keskusosasta. Keskustassa on punertavaa likamaata, jonka rajautuminen on kuitenkin epäselvää, dia 2948, neg Voimakkaimmillaan värit ovat tasossa 25 cm, ja toisaalta ne ovat lähes tyystin hävinneet tasossa 30 cm. Minkäänlaisia valli- t ms. rakenteita ei havaittu. Ruuduissa 505/75,5-76 oli kerrosta cm kaivettaessa havaittavissa lähes koeojan yli ulottuva vaaleanharmaan punertava, noin 50 cm leveä, kuitenkin muodoltaan epämääräinen läikkä. Läikän paksuus oli noin reilut viisi senttimetriä ja sen pohja oli

10 9 hieman nokinen. Tästä läikästä löytyi muutama punamultahippu ja kvartsi-iskos sekä joitakin eläimen hampaita. Läikän tulkinta jäi epäselväksi. Kerrosta 5-20 cm kaivettaessa löytyi ruudusta 505/73 eli kuopanteen länsi- eli mantereen puoleisesta seinämästä hioinlaaka, joka oli maassa nurinpäin eli hiontaan käytetty puoli alaspäin, neg , dia LÖYDÖT -koekuopat saviastian palasia kvartsi-iskoksia kvartsiraaka-aine kpl pii-iskoksia palanutta luuta 263 kpl, 62,5 g 29 8,409 ' 7 7 5,5 koeojasta (kodanpohjasta) saviastian palasia kvartsi-iskoksia hioinlaaka kvartsinuolenkärki siimanpaino kynsitaltta hiotun kiviesineen kpl kivikiekko pii-iskoksia kivilaji-iskoksia palanutta luuta hampaita n.2000 kpl, 5680 g 55 33, , , ,5 0,5 irtolöydöt kvartsi-iskoksia 3 kpl, 0 g Lueteltujen kvartsi-iskosten joukossa on 2-3 kvartsiesinettä, joita ei ole luettelossa eroteltu. Kuopanteen koeojasta löytyi melko runsaasti esineistöä ja erityisesti saviastian palasia. Löytöjä tuli enimmäkseen kuopanteen reunoilta, ei niinkään sen keskeltä. Saviastian palaset kuuluvat suurimmaksi osaksi tyypilliseen kampakeramiikkaa. Muutama saviastian palanen on asbestisekotteinen ja selvästi tyypillistä kampakeramiikkaa myöhäisempää.

11 0 YHTEENVETO Povenlahden tyypillisen kampakeramiikan aikaisen asuinpaikan laajuus saatiin selvitettyä. Asuinpaikka sijaitsee samalla terassitasanteella kuin maantie, maantien itä-jkaakkopuolella. Asuin~~ikan laajuus on noin 30x70 m. Asuinpaikalla on neljä kodanpohjapainannetta, jotka ovat kaikki rivissä tasateella; löydöt keskittyvät pääosin näiden painanteiden lähettyville. Maantietä rakennettaessa on asuinpaikan eteläosaa tuhoutunut jonkin verran ja kuopanteista eteläisimmän (4) länsireuna on tienpengertä ja ojaa kaivettaessa tuhoutunut. Yhteensä vuoden 993 koekaivauksessa kaivettiin 50 m 2. Löytöjä saatiin 0 koekuopasta. Runsaimman löytöryhmän muodostavat tyypilliseen kampakeramiikkaan lukeutuvat saviastian palaset. Kodanpohjakuopanteesta löytyi esineitä: hioinlaaka, siimanpaino, kynsitaltta, kivikiekko ja kvartsinuolenkärki. Kulttuurivärejä oli asuinpaikalla hav~ttavissa, mutta värit eivät olleet selkeitä vaan melko heikkoja. Maaperä asuinpaikalla on hienoa hiekkaa. Inventoinnissa on löydetty materiaalia rantahiekan ja metsän rajalta, mutta kaivauksessa ei niin alhaalta löytöjä saatu. Asuinpaikka-alueella on kuitenkin ollut melkoisesti myöhempää toimintaa: ulko-wc on rakennettu, rantaan on tehty kaksi tietä, alueen pohjoislaidalla on hiilimiilu ja suunnitellun huvilarakennuksen kohdalla oli jo osittain sammaloitunut hiekkakasa. Maanomistajalle on lähetetty kohteesta kenttäkartan perusteella piirretty yleiskartta, johon on merkitty asuinpaikan laajuus; hänelle on näytetty asuinpaikan alaraja myös maastossa. Asuinpaikka on koekaivettu, jonka tuloksena sen laajuus tunnetaan ja koeojan avulla on hieman selvitetty yhden kuopanteen rakennetta ja näin saatu varmistettua kuopanteiden luonne eli että ne ovat nimenomaan kivikautisia kodansijoja. Asuinpaikan varsinainen tutkiminen vaatii laajemman kaivauksen, sellaiseksi ei nyt tehty koekaivaus riitä. ('<..

12 NEGATVILUETTELO Panoraamakuva. Povenlahden asuinpaikan koillispäätä, kuvattu pohjoiselta mökkitieltä koillisesta Panoraamakuva. Povenlahden rantaa, taustalla asuinpaikka, kuvattu idästä Panoraamakuva. Povenlahti vasemmalla ja oikealla maantie, asuinpaikka niiden välissä,kuvattu pohjoisesta Maisema terassitasanteelle, keskellä näkyvän paalun kohdalla kodanpohjapainanne, kuvattu lounaasta Työkuva. Petri Makkonen seuloa. Koekuoppa 524/70,kaivettu n. 25 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 0 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 5 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 20 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 20 cm, kuvattu kaakosta Koeojan ruutu, kaivettu n. 20 cm, hioinlaaka in situ kuvattu lännestä Koeoja 505/70-7, kaivettu n. cm, kuvattu luoteesta Kaivaustyöryhmä:vas. Petri Makkonen, Juha Kosonen, piirtäjä Maija Simes, Aki Dahlström, Kalevi Salminen ja Marko Vilen DIALUETTELO Povenlahti vasemmalla, oikealla maantie, välissä asuinpaikka, kuvattu pohjoisesta Povenlahden rantaa, taustalla asuinpaikka, kuvattu idästä Povenlahti vasemmalla, asuinpaikan koillispäätä, kuvattu pohjoiselta mökkitieltä, koillisesta Maisemaa terassitasanteelle, keskellä näkyvän paalun kohdalla kuopanne, kuvattu lounaasta Koekuoppa 524/70, kaivettu n. 25 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 0 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 5 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 20 cm, kuvattu luoteesta Koeoja 505/70-7, kaivettu n. 20 cm, kuvattu kaakosta Koeoja 505/70-7, kaivettu, kuvattu luoteesta Kaivaustyöryhmä:vas. Petri Makkonen, Juha Kosonen, piirtäjä Maija Simes, Aki Dahlström, Kalevi Salminen ja Marko Vilen

13 .. L,~fwLM~ : csavpnl-in'a/a,pt!z-l-ob$~ /)~J/GW.A-//77 J. K///7~~ /rr3 2 'F..Y~8~ ~/? /(/lu~t'l~ ~ /w.rf~~t.. ltalnfa~ ij~- l<.tmi:ftv ~

14 S,A-VO A L N' N,f,P E2UJS' ~~ j/dt-gyl;4-ff77 '7/.,('4~'7~ /~llf 3 3

15 JAVW.t:! A/AIA',P~ $-"f'l<j ~f A/.L.Y!rffl?. KA/7~/ltYJ '!3 4 r. $~-9- PovrAfitlrfJ' /(~~, tj/h~,~g,/ ruu;,~~ 4~;;'~ v~e"i:jj4~iwaflv /6-fo.-:r~?. 'l~lltj ~~-lllftn -'h ~-n"v lnttt;;-/...

16 SAVONLINNA P. Kankkunen 993 PELLOSSALO POVENLAHTI 0 0 YLEISKARTTA 20 m Pii rt. M. Simes N 5 " ~ (miilu l l ) + '' / /,,,,(/ Å \ ' ' ' ' 0 Å \ \ ' \ \ \ " \ \ \ \ \ \ \ 0 \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ 0 \ \ =.lj q.b0.3 \ ', 0 0 f '8f-5tii<;\ + \ \ 0 = ~ Å ) \ - = '... (,.--./ ~ WB h3~-er.jf:peö ~9.# , i -~ \ ; + ~ -~- + + d-9. ~!" \ ~0.68 +go.oo \ ( t \ dr.- ' oa \ \ "' \ 0-5& :> ,.- -~ t' \ s:::..2 c > "' & -490 Å ~f.0.yo.s \ 0 Å c t. 'ln Merkkien selitykset: ~ KP kiinlopiste (82.77 m m.p.y) rajapyykissö kadonpohja rantaterassi koekuoppa. jossa löytöjä tai o löydötö n koekuoppa x ir tolöytö \

17 6 SAVONLINNA PELLOSSALO POVENLAHT I ~ ('!')) P. Kankkunen 993 palanut hiekka 00 TASOKARTTA ~4 < :25 m N \ KP = m mpy, koneen lukema 5 P i irt. M. Smes j uuri la ho j uuri nokimaa ~ hi ilt ä D ' D puhdas hie kka Taso 5 cm +..,+- "'. :.+4/,?.. ':;.. ---~..: t-~/~~;;;;;;;;;~~~;;~ m"~ nn "r..... '% "/ /,/. // ~. >,. 54-,, + ~//#/@,,~ +----'-~ ill{ "/ / Taso 5 cm J}}}jj}jj}J } }j M27!-/// ) )JJJJJ77J. '" +/.}}}},,,,,,,,,..,J-, 4x-){2'9VVVV nf i~r-" '/~:W~$~% ;h~ ~x l?~ J ":,)<~ +.. "'

18 7 SAVONLINNA PELLOSSALO POVEN LAHTI P. Kankkunen 993 N\ TASOKARTTA NK :28 m KP=S2,77 m mpy, koneen lukema 5 Pii rt. M. Simes -~ ~ ITJ D voimal<as l kamaa ~-..>- ju~r : -:.. < '\- ) ~ laho ju Jr l kamaa h :oma l ca ~c palanut hje><-<o 0 nok Jmca puh~os h i el<~a 4,//- Taso 25 cm ~ Taso 30 cm 506- ~ f'---'"= ~ ~ ~ ", ~.. ~ ~' +... /'- ~ 9.. : + // -j!'~ : + ~.:.. ~. -t-.:,a~ i ;77 7'>

19 8 SAVONLINNA PELLOSSALO POVEN LAHTI P. Kankkunen 993 TASOKARTTA MK. 25 m KP=82,77 m mpy, koneen lukema 5 Piirt. M. Simes N\ ~ ~ D!"'\,._ ~- / i kamaa heikko ikamaa puhdas h iekka r uostehiek ka lahoa j uurta

20 9 SAVONLINNA PELLOSSALO POVENLAHTI P. Kankkunen 993 PRO FLI KARTTA ~4< :?S m LiNJA Y-= 505 KP = 82,77 m mpy, koneen lukema 5 Piirt. M. Simes d=d l r-:-:l ~ ~ 'f22lj D hum Js huuhtout Jn Jt kerros noki maa l ikamaa h eikko I ikamao puh das hiek ko e r ~ juuri ruo stehoekka saviastian ;:>elo toi! ta ETELÄPROF LI 00 t ~ 50 '---- ~ 200 [_ ~00 --i.j - 50 _J...j _J

21 SAVONLINNA PELLOSSALO POVENLAHTI P. Kankkunen 993 PINTAPROFLIKARTTA MK vert. : 200 horisont. :400 Piirt. M. Simes m mpy Linja 505 katsottuna pohjoiseen m mpy kodan pohja N 0

22 SAVONLINNA Pellossalo Povenlahti Kankkunen 993 Luuanalyysi Pirkko Ukkonen Aineistosta määritettiin yhteensä 5 fragmenttia, jotka jakautuivat seuraavasti: Rangifer tarandus (peura) Lepus timidus (metsäjänis) Esox lucius (hauki) Perca fluviatilis (ahven) Cyprinidae sp. (särkikalat) Teleostei sp. (luukalat) fr Kalojen luut olivat siis suurin ryhmä aineistossa. En ole määrittänyt kalojen selkänikamia ja ruotoja lajilleen, siitä yleisesti "luukalojen" fragmenttien suuri lukumäärä. Parhain terveisin Pirkko Ukkonen

23 SAVONLINNA Pellossalo Povenlahti Kankkunen 993 Luuanalyysi Pirkko Ukkonen 86 dentale sin. ant. fr. Esox lucius parasphenoideum fr. articulare dex. fr. 2 lepidotrichia prox. fr. Teleostei sp. 2 costa/lepidotrichia fr. " 2 M 3 sin. fr. (puhkeamaton) Rangifer tarandus 30 phal. 2 Lepus timidus dentale sin. ant. fr. Esox lucius dentale dex. ant. fr. " 2 dentale, dens 8 dentale fr. " cleithrum dex. fr. operculare sin. fr. maxillare sin. prox. fr. " dentale sin. ant. fr. Perca fluviatilis costa prox. fr. Cyprinidae sp. os suspensorium fr. lepidotrichia prox. fr. Teleostei sp. 4 costa/lepidotrichia fr. 6 vertebra fr. " 33 phal. dist. fr. Lepus timidus dentale, dens Esox lucius dentale fr. " 48