RAAHEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 Aika: RAAHEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Piispatar Hannele Salmi Pappisasessori Pekka Rehumäki Lääninrovasti Erkki Piri Notaari Anna-Leena Häkkinen Perjantai Alkuhartaus Raahen seurakuntakodilla klo 10 Läsnä: Herra piispa seurueineen (piispatar Hannele Salmi, pappisasessori Pekka Rehumäki, lääninrovasti Erkki Piri, notaari Anna-Leena Häkkinen). Raahen seurakunnasta mukana kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kanttori Sanna Parttimaa, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala ja seurakuntalaisia. Kirpeänä kevätaamuna Raahen seurakuntatalolle kokoontui piispantarkastuksen osallistujia ja joukko seurakuntalaisia. Kirkkoherra Tuomon Matala toivotti herra piispan seurueineen lämpimästi tervetulleeksi. Kirkkoherra toimitti alkuhartauden. Aluksi laulettiin virsi 176:1 2. Hartaudessaan kirkonherra painotti piispantarkastuksen ajankohtaa kärsimyssunnuntain ja palmusunnuntain välimaastoon. Jumalan sana antaa meille kaikille rohkaisun tunnetta: Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani ja auttajaani. Olkoon nämä piispantarkastuksen päivät puhetta ja muistutusta Jumalan läsnäolosta oman seurakunnan keskuudessa. Lopuksi laulettiin virsi 176:3 4. Piispa kiitti kirkkoherra Matalaa piispantarkastuksen avauksesta ja seurakuntalaisia mukanaolosta. Toistakymmentä vuotta on kulunut edellisestä piispantarkastuksesta Raahen seurakunnassa. On aina mukava tulla tuttuun seurakuntaan, piispa jatkoi. Pyydämme Taivaan Isämme siunausta tälle piispantarkastukselle. Jossakin vaiheessa mietimme, koskien tuossa vieressä remontissa olevaa kirkkoa, että yhdistäisimme piispantarkastuksen ja kirkon 100- vuotisjuhlan. Mutta ne ovat teemaltaan niin erilaisia, että päätimme pitää ne erillään, totesi piispa. 1

2 Piispantarkastus on laaja-alainen paikka kunnan ja seurakunnan yhteistyölle. Vieressä remontissa oleva kirkko kertoo jostakin. Se kertoo, että aika kuluu. Jykevä kivikirkko kaipaa korjausta. 100 vuotta on lyhyt aika. Elämässä me kaikki olemme ajan virrassa ja kulumme. Me kaikki olemme matkalla jonnekin. Kirkkorakennus muistuttaa meitä perusarvoista, jotka kantavat silloinkin, kun aika kuluu. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Toivotan siunausta koko seurueelle. Näillä sanoilla herra piispa tervehti seurakuntalaisia ja piispantarkastuksessa mukana kulkevia. 2 Vierailu Raahen lukiolla; kahvitilaisuus ja henkilökunnan tapaaminen klo Ohjelma (liite 1) Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, rehtori Anneli Mustakallio, uskonnonlehtori Päivi Kippola, opettaja Sirpa Kujala, opettaja Henna-Mari Tiainen, opettaja Anu Luimula, opettaja Aki Pulkkanen, opettaja Tatjana Ihatsu, opettaja Soili Lahtela, opettaja Janna Väänänen, oppilas Joonas Mattila, oppilas Hanna-Kaisa Maliniemi, Leena Rautakoski, oppilas Simo Pokka ja oppilas Iita Salmela. Rehtori Anneli Mustakallio ja uskonnonopettaja Päivi Kippola toivottivat lämpimästi herra piispan seurueineen lukiolle. Piispa seurueineen siirtyi yhteiseen kahvitilaisuuteen opettajien ja henkilökunnan kanssa nauttimaan kahvit ja piirakat valoisassa koulun ruokalassa. Piispa kyseli opettajilta, miten voitte? Tähän rehtori Mustakallio vastasi, että hyvin eletään, kun ylioppilaskirjoitukset ovat ohitse. Kärsimyskakkua ei ole vielä syöty, vastasi rehtori. Kärsimyskakku on koulun perinne, joka syödään, kun kaikki ylioppilastehtävät on tarkastettu. Kahvin lomassa rehtori kertoi Mustakallion suvun historiasta. Keskustelun lomassa puhuttiin erityisesti oppilaiden jaksamisesta näinä aikoina. Rehtori kertoi opettajien tekevän paljon etsivää oppilastyötä. Koulussa näkee paljon masentuneita oppilaita. Ongelmat kasaantuvat ja lähes joka luokassa on ainakin yksi oppilas, joka oireilee. Oppilashuoltoon olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, mutta psykologeista on puute. Opettajat kertoivat myös omista kokemuksista, mitä on olla opettaja ja kohdata oppilaissa ja heidän perheissään eri kulttuureita ja niistä syntyviä ongelmia. Piispa kuunteli opettajien huolenaiheita tarkkaavasti ja kommentoi: Raskasta kamaa, mitä nuorilla on. Sitä ei jaksa kukaan. Opettajat jatkoivat, että nuorten kotona ei ole aikuista, joka tukisi heitä. Me aikuiset emme voi olla kavereita lapsille. Perheet myös hajoavat liian usein. Täällä Raahessa on nuortentalossa yksin asuvia nuoria. Rautaruukin lama näkyi suoraan näissä nuorissa. Kun yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia, vanhemmat eivät jaksa ja se kaikki heijastuu lapsiin. Piispa tähdensi opettajille, että on tärkeää kuulla näitä asioita opettajien kautta, sillä niin kovasti näistä asioista nykyaikana puhutaan. Antoisan kahvikeskustelun jälkeen piispa seurueineen siirtyi koulun saliin koko koulun yhteiseen tilaisuuteen. Matkalla saliin seurue ihasteli 1700-luvulta pe- 2

3 räisin olevaa sukelluspukua, joka on kopio aidosta Raahen museossa olevasta sukelluspuvusta. 3 Vierailu Raahen lukiolla: yhteinen hetki salissa klo 11 Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, rehtori Anneli Mustakallio, uskonnonlehtori Päivi Kippola, oppilas Joonas Mattila, Leena Rautakoski, oppilas Simo Pokka, lauluryhmä ja johtaja Hanna-Kaisa Maliniemi sekä kaikki koulun oppilaat, opettajat ja henkilökunta. Uskonnonopettaja Kippola toivotti herra piispan seurueineen tervetulleeksi vierailulle (liite 2). Koulun rehtori Anneli Mustakallio piti puheen (liite 3). Rehtorin puheen jälkeen koulun kantele trio (Aino Rautakoski, Kati Rantala, Elisa Jaakola) esitti suomalaisen kansansävelmän Tuuli se taivutti koivun latvaa. Kauniin kantelemusiikin jälkeen oppilas Saana Törmänen luki otteita äidinkielen esseestä Minne olet menossa Suomen kirkko? (liite 4). Puhuttelevan esseen jälkeen herra piispa vastasi oppilaiden kysymyksiin. 1. Mihin suuntaan Suomen kirkko on menossa? Siihen on olemassa yksi suuri vastaus ja se on todellinen, eikä väistämätön. Suomen kirkko on menossa kohti taivasta. Entisestä tinkimättä, olemme kotimatkalla. Kerran on ilmestyvä täydellisyys. Täällä maailmassa on monenlaisia murheita ja iloja. Meillä on monenlaisia omia käsityksiä. Olemme matkalla vajaavaisina ja meidän tulee kuunnella toisia tarkasti missä liikumme. Suomen kirkko koostuu kaikista kristityistä, jotka on kastettu. Kirkon ulkopuolella ei ole päätösvaltaa. Me olemme Suomen kirkko. Siksi on olennaista, että sinä ja minä elämme elämää, joka on sidottu omantunnon mukaan ja omatuntunto löytyy pyhästä Raamatusta. Kirkko on kaikkien kastettujen kirkko, joka on osa koko maailman kristittyjen kirkkoa. Me olemme jokainen vastuussa kirkon suunnasta, niin sinä kuin minä. 2. Millainen on piispan toimenkuva ja millaisia haasteita kohtaat työssäsi? Piispan toimenkuva on laaja ja moninainen. Oulun hiippakunta käsittää yli jäsentä ja 60 seurakuntaa, josta Raahen seurakunta on yksi. Hiippakunnan pinta-ala on 43 % koko Suomen pinta-alasta. Piispan toimialaan kuuluvat kaikki kunnat, seurakunnat, koulut, rajavartioasemat jne. Piispa on seurakuntien ylin kaitsija ja seurakunnan työntekijöiden esimies. Piispan tehtävänä on solmia yhteyksiä kirkon ja eri alojen välillä ja olla asioista kuulolla. Muiden töiden ohella piispa seuraa kansainvälisiä kysymyksiä ja omalla vuorollaan on esimerkiksi saarnaamassa valtiopäivillä, niin kuin nyt vasta sain olla. Tehtäväkenttä on melkoinen ja tässä vain raapaisuna muutamia asioita siitä. 3. Mikä on piispan kanta naispappeuteen? Hyvin yksiselitteinen. Tunnistan sen vakaumuksen, kun olin itse nuori. Se ei ole ongelma minulle, vaan päinvastoin luonnollinen seuraus. Tämä ei ole minun oma kanta, eikä niin kuin minusta tuntuu. Arvostan suuresti esseetä, joka äsken kuulimme ja liityn sen sisältöön. 3

4 Ymmärrän perinteen kannalta, että se on vaikea. Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sitä ei toistaiseksi hyväksytä. Minun raamattukäsitys lähtee siitä, että Jumalan sana on muuttumaton ajasta aikaan ja koskee nimenomaan uskonsisältöä. Sitä ei voida muuttaa. Siis kastetta ja ehtoollisen asetussanoja, kysymys rukouksesta ja ilmoitusta uskon asioista. Muuttumattomia ajasta aikaan. Kysymys on yhteiskunnallisesta tilanteesta. On huomioitava rakkauden alueelle liittyvistä asioista ja kun puhutaan rakkauden alueen asioista, kaikki ei ole samalla tavalla esillä kuin Raamattu sanoo. Esimerkiksi Jeesus pesi opetuslastensa jalat ennen kärsimystään ja ristinkuolemaansa. Pesettekö te täällä toistenne jalkoja hiljaisella viikolla? Siis ette. Ette siis pidä kiinni Raamatun sanasta Raamatun kertomuksissa on kyse rakkauden asioita, ei uskon asioista, ei kyse pelastuksesta. Jumalan sana pysyy ajasta aikaan. Ei ole kyse sukupuolesta. Tärkeintä on muistaa, että olemme matkalla kohti taivasta. 4. Miten kirkko säilyttää mielenkiintonsa? Voi säilyttää, kuten esseessä kerrottiin. Totta kai on vaikeuksia, mutta ihmisten mielessä se ei ole mihinkään kadonnut. Meidän kaikkien tulee osallistua pyhään ja kestävään kehitykseen. Kirkon suosio on helposti saavutettavissa, mutta se edellyttää, että kirkko on uskollinen sanomalleen. Siellä missä usko kohtaa todelliset kysymykset, siellä säilyy suosio. Onko sinulla ystävää? Onko elämälläsi tarkoitusta? Saanko vastauksia omille kysymykselleni jne. Jos kirkko sanoo, sinusta välitetään. Kirkko välittää sinusta Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä on sanoma. 5. Mitä tarjottavaa kirkolla on nuorille ja nuorille aikuisille? Minä sanon, että on olemassa yhteisö. Sinulla on paikka, sinusta välitetään. Elämän todelliset kysymykset ovat syvällä ja myös nuoret kohtaavat ne yksin. Siihen tulee uskon sanoma, joka elää kirkon sisällä. Sinua rakastetaan. Kirkko on yhteisö, jossa on anteeksiantava sana, alkuperäinen, jumalallinen. Kirkko on syntynyt helluntaina, kun Jumala antoi henkensä maailmaan. Tässä maailmassa nuori aikuinen voi tuntevansa olevansa kotona. 6. Miten Raamattua tulisi tulkita nykypäivänä? Tämä on suuri kysymys. Raamattu on Jumalan sanaa, Jumalan ilmoitus, Jumalan erehtymätön ilmoitus. Se on ikään kuin suuri vanha katedraali. Raamattu ja sen 66 kirjaa, kirjasto. Olet ikään kuin astumassa suureen katedraali sisälle, jossa voit käyskennellä ja katsella, miten Jumala puhuttelee ihmiskuntaa. Se sisältää kertomuksia, joita ei voi muuttaa. Huikaisevia kertomuksia luomisesta ja ihmisen synnystä. Niin hienoja, joissa Jumala on kaiken takana. Kertomuksia suurista esikuvista, psalmeja, laulujen lauluja, kuvauksia Jeesuksen elämästä, opetuslapsista ja miten ensimmäiset kristityt elivät. Raamatun sanassa voimme ihmetellä ja nähdä suuria tapahtumia vuosituhanten takaa. Emme voi lähteä siitä, että näemme vain tiiliskiven. On nähtävä Jumalan pyhyys ja suuruus. Sinne on käytävä sisälle. Se sisältää kerrostumia, lasimaalauksia, olennaista sanomaa, mitä lasimaalaukset välittävät. Ilmiasuissa on eroja. Meidän tulee nähdä kerrostumat ja mihin ne sijoittuvat. Kokonaissanoma Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, joka antaa itsensä jokaiselle tänään. 4

5 Kyselyhetken jälkeen lauluryhmä Jenni Lind, Outi Kiuru, Eeva Keinänen, Jutta Kallio, Hanna-Kaisa Maliniemi, johtajanaan Pauli Ylitalo lauloivat ukrainalaisen kansanlaulun Jo Valkee aamun tullen yö Psallat scholarum. Lopuksi rehtori Mustakallio kiitti piispa vastauksista. Kiitokseksi piispan vierailusta rehtori ojensi piispalle koulun lahjakirjan Opintiellä elämään. Kirja kertoo taidepainotteisesta koulusta ja sen oppilaista, joista vielä kuulemme, rehtori kommentoi antaessaan kirjaa piispalle. Piispa kiitti lahjasta ja sanoi kokevansa olevansa itsekin kuin nuori näiden nuorten keskellä. Hän sanoi arvostavansa nuorten kysymyksiä ja kehui oppilaiden taitojen tasoa, mihin he pystyivät. Uskon, että saamme kuulla teistä paljon. Mikä valtava potentiaali kätkeytyy teihin jokaiseen. Säilytä usko ja hyvä omatunto. Näin voitte luottaa, että Jumala siunaa teidät ja selviätte elämän ristiaallokoissa ja voitte vaikka vuoria siirtää. Jumala siunatkoon teitä ja koko henkilökuntaa. Näillä sanoilla piispa lopetti vierailun lukiolla ja herra piispa seurueineen poistui salista. 4 Vierailu Rautaruukin terästehtaalla klo 12 Läsnä: Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, tehtaanjohtaja Kari Ojala, henkilöstöpäällikkö Hannu Nevasaari, valssaamon tuotantopäällikkö Harri Kaisto, tiedotuspäällikkö Teija Salmela, pääluottamusmies Mika Vuoti ja pääluottamusmies Pasi Heikkinen. Lukiolta siirryimme Raahen Rautaruukin tervastehtaalle. Hallintorakennusten edessä piispaa olivat vastaanottamassa tehtaanjohtaja Ojala. Hän toivotti herra piispan seurueineen tervetulleeksi Raahen terästehtaalle. Kello 12 syötiin terästehtaan tarjoama lounas, jonka herra piispa siunasi. Lounaalla juteltiin mm. terästehtaan alkuajoista. Muisteltiin presidentti Kekkonen vierailua Raahessa ja tarinan mukaan, hänelle tarjottiin paikallista siikakeittoa. Tarina jatkuu, että Kekkoselta kyseltiin, että tuleeko se tehdas Raaheen? Tähän Kekkonen oli vastannut, että tulee se tänne, kun on niin hyvää siikakeittoa. Lounaan jälkeen herra piispa seurueineen siirtyi terästehtaan neuvottelutiloihin. Lämpimässä ja hauskassa ilmapiirissä ensin tehtaan edustajat esittelivät itsensä ja sen jälkeen piispa seurueineen kertoivat myös jotakin itsestään ja seurueestaan. Tämän jälkeen tehtaanjohtaja Ojala esitteli tehtaan tuotantoa. Liite 5. Esittelyn ohessa kyseltiin tarkentavia kysymyksiä ja keskusteltiin esille tulevista asioista. Lääninrovasti Piri kyseli, mitä niissä Pulkkilaan tulevissa isoissa rekoissa kuljetetaan? Vastaukseksi hän sai, että niissä on kiekolle pyöritettyjä teräslevyjä, jotka käsitellään Pulkkilassa ja ne menevät sitten teräsrakentamiseen. Tehtaan esittelyssä tehtaanjohtaja painotti turvallisuuteen panostamista. Herra piispa kyseli mahdollisen Kolarin kaivoksen avaamisen merkitystä Rautaruu- 5

6 kille? Tähän johtaja totesi, että Kolari tuottaa vain rikastetta, jota ei voida käyttää vain sellaisenaan. Piispa kiitti esityksestä, joka avasi silmiä Rautaruukin toiminnalle. Piispa kyseli työssä jaksamisen merkitystä, sillä hän huomasi esittelystä, että yli 30 % työntekijöistä oli ollut todella pitkäaikaisia työntekijöitä. Tehtaalla näyttää korostuvan perheenoloinen tunnelma ja olisiko sillä merkitystä työssä jaksamiselle? Luottamusmiehet totesivat tähän, että ongelmia on ollut, kun ollaan mukana pörssissä ja se on välillä ollut kaukana perheidyllistä. Ikävä todeta näin, vaikka pitkiä työuria on ollut. Mitä suurempi konserni, sitä kauemmas perheidyllistä mennään. Työnjohto kyllä yrittää parhaansa. Piispa totesi tähän, että tämä on tärkeä viesti, mikä paikallisesti kannattaa ottaa huomioon. Toisaalta isossa työpaikassa ja pitkissä työurissa niin ilot kuin surut jaetaan yhdessä ja usein samassa työpaikassa on isä, äiti ja lapsi. Tehdas on kuin pieni kylä kaupungin keskellä. Piispatar kyseli työpaikkojen pysymisestä jatkossakin. Tähän tehtaanjohtaja totesi, että vuosi 2009 oli vaikea ja raskas vuosi. YT-neuvottelut syövät työntekijöiden motivaatiota. Asessori kyseli perustyötä tekevien tiimien kokoja. Peruskoot ovat yleensä henkeä. Ongelmia tulee, kun työtä tehdään viidessä vuorossa, ja näin esimies ei ehdi lyhyellä ajalla tavata kaikkia työntekijöitä. Toisaalta Valssaamon tuotantopäällikkö Kaisto korosti, että työhyvinvoinnin kannalta suurin osa työstä tehdään pienen tiimin sisällä. Piispa halusi korostaa, että pienissä piireissä on aina elämäntunto ja siellä pidetään huolta toisista. Jokainen on paikallaan arvokas ja siitä rakentuu oman elämän eväät sekä täällä tehtaassa että vaikka ev.lut.kirkossa. Lopuksi käytiin keskustelua työntekijöiden keskusteluavun tarpeesta ja mahdollisuudesta saada apua ongelmatilanteissa. Ennen tehdaskierrosta tehtaanjohtaja Ojala jakoi piispalle ja koko piispan seurueelle Kuumaa Terästä kirjan. Esittelyn jälkeen piispa seurueineen puki ylleen turvakengät, takin ja kypärän ja astui bussiin, joka saatteli porukan tehdasesittelylle. Matkalla valssaamolle piispan seurueelle kerrottiin tehtaan omasta palokunnasta, Securitaksen turvavalvonnasta ja tehtaan omasta voimalaitoksesta, jossa on 85 megawattia, sekä tehtaan tutkimuslaitoksesta. Valssaamon pihalla valssaamon tuotantopäällikkö Harri Kaisto lähti piispanseuruetta kierrättämään läpi nauhavalssaamon samalla kertoen sen toiminnasta. Piispa seurueineen sai tutustua mm. levyvalssauslinjaan, jossa 10 tonnia painava kuuma levy kulkee eteenpäin kohti jalostamista, josta sitten tehdään Rautaruukin teräskeloja. Keloista 30 % menee kotimaahan ja 70 % vientiin. Tehdaskierroksen loppuvaiheessa herra piispa siunasi uuden arkkileikkauslinjan tuotannon ja sen työntekijät klo Valssaamon tuotantopäällikkö Harri Kaisto luki Raamatusta Job , 5, 9 10, 23 ja 28. Puheessaan piispa korosti, että samalla kun siunataan tuotanto, siunataan myös siinä työskentelevät työntekijät. Kyse on siunauksesta ja sen pyytämisestä. Siunausta tarvitaan. Siellä missä on siunausta, siellä myös turvallisuus, jota ilman emme voi olla. Piispa Samuel kertoi myös kertomuksen, jota piispa Tapanisella oli tapana kertoa. Siinä isä pyysi nuorta poikaansa laskemaan perheen tulot ja menot, jotta köyhä perhe selviäisi. Tämän tehtyään poika kertoi isälle, että perhe ei tule selviämään, sillä tulot eivät täsmää menoihin. Tähän isä totesi, että poi- 6

7 ka oli unohtanut laskuista jotakin, nimittäin Jumalan siunauksen. Jumalan siunaus suojelee ja varjelee meitä. Tämän otamme uskolla vastaan. Siunaus antaa tälle tehtaalle sen lisäarvon, että voimme kulkea siunauksen alla ja turvissa. ja Jumala on kansamme. Lopuksi laulettiin virrestä 548. Tehtaanjohtaja Kari Ojala kiitti piispaa siunauksesta ja hyvistä sanoista. Hän korosti, että turvallisuus ja yhdessä tekeminen vastaavat täällä tehtaalla puhutuista arvoista. 5 Tutustuminen Raahen merimieskirkkoon klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, satamakoordinaattori Esko Partanen ja satamakuraattori Rea Skog. Matka jatkui kohti merimieskirkkoa, joka sijaitsee lähellä Rautaruukin tehdasta. Merimieskirkossa sisällä Rea Skog esitteli meille kirkon toimintaa. Viime vuonna 2010 Raahen merimieskirkolla oli käynyt 1316 merimiestä, jotka edustivat 28 eri kansalaisuutta. Esko Partanen tekee laivakäyntejä, sen jälkeen kun meklari lähettää listat satamaan tulleista laivoista. Merimieskirkko on avoinna arkisin klo Merimiehet tulevat hakemaan mm. puhelinkortteja, pesemään vaatteitaan, lukemaan lehtiä, hoitamaan asioita kaupungilla, jonne Partanen heidät kuljettaa. Käyttökielenä on englanti. Merimiehet tulevat eri uskontokunnista, mutta kaikki ovat tervetulleita. Henkinen palvelu toteutuu käytännönasioiden yhteydessä. Työ on rinnalla kulkemista ja kuuntelemista. Laivoja tulee noin kerran vuorokaudessa. Piispa lausui kiitoksen talon henkikunnan tekemästä korvaamattomasta työstä. Kun merimiehillä on ikävä kotiin, tämänkaltaista työtä tarvitaan. Merimieskirkon vapaaehtoiset ja työntekijät ovat Kristuksen asialla. Tärkeintä on huomata, että ei vain sanoja, vaan tarvitaan Jumalan korvina ja käsinä olemistakin. Piispa toivotti voimia ja siunausta merimieskirkon työlle. Lahjaksi herra piispa sai makkaratikun, joka on samalla myös jääpiikki ja käy myös kalanmerkkaukseen. Ankkuriristi makkaratikussa muistuttaa merimieskirkon työstä. 6 Tutustuminen Raahen satamaan Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, satamakoordinaattori Esko Partanen, satamakuraattori Rea Skog, satamajohtaja Kaarlo Heikkinen ja liikelaitoksen johtaja Risto Rautio. Merimieskirkolta siirryimme läheiseen Raahen satamaan. Siellä piispanseurueen toivotti tervetulleeksi liikelaitoksen johtaja Risto Rautio ja satamajohtaja Kaarlo Heikkinen. Satamanjohtaja tarjosi kahvit merellisissä maisemissa sa- 7

8 taman luotsiaseman yläkerrassa. Kahvittelun ja keskustelun lomassa piispa seurueineen sai nauttia kauniista keväisestä Perämeren maisemista. Satamalla on suuri vaikutus Rautaruukin tehtaalle. Johtaja Heikkinen esitteli satamaa (liite 6). Esittelyn lomassa keskusteltiin satamasta ja kuluneesta talvesta. Satamajohtaja kertoi talven olleen erityisen kova ja ankara laivoille. Piispa kyseli jäätilanteesta. Ennenkin oli ollut ankaria talvia. Ovatko laivat huonontuneet vai mistä on kyse? Johtaja korosti nykyisen laivankäynnin tehokkuutta aikatauluineen, joka koettelee miehistön kärsivällisyyttä. Usein myös pohjoisen ankarat talvet koettelevat lämpimästä tulleita merimiehiä. Satamanjohtaja kiitti merimieskirkkoa yhteistyöstä ja vapaaehtoisista työntekijöistä. Yhteistyötä on tehty toinen toisiamme arvostaen. Kirkkoherra Matala lausui kiitokset seurakunnan puolesta merimieskirkolle ja satamajohtajalle yhteistyön sujuvuudesta. Satamajohtaja toivoi yhteistyön jatkuvan ja vapaaehtoisväkeä riittävän. Hän toivotti kaikki tervetulleeksi luotsiasemalle jatkossakin. Satamakuraattori Skog kiitti Heikkistä työtehtävistä, josta merimieskirkko saa rahaa toiminnan ylläpitämiseen. Muistoksi satamakäynnistä koko piispanseurueelle lahjoitettiin pienet kenttälapiot auttamaan puutarhatöissä sekä herra piispalle runokirja. Piispa kiitti koko seurueensa puolesta hyvästä ja iloisesta ilmapiiristä. Henkilökunta on sitoutunut työhönsä ja siinä johtaja näyttää esimerkkiä. Luotsiaseman upeat näköalat innostivat piispaa kertomaan omista lapsuuden merikokemuksista. Raamatussa satamilla oli tärkeä ulottuvuus. Satamat olivat aina jokapäiväistä todellisuutta. Opetuslapset tulivat aina satamaan saapuessaan kaupunkiin. Kun evankeliumia levitettiin, satamat olivat tärkeitä. Meillä on myös kuva kauniista satamasta, johon yhdessä pääsemme perille. 7 Raahen kaupungin vastaanotto klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antero Aulakoski, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tarja Ollanketo ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Virpi Aho. Satamasta siirryttiin Raahen kaupungin edustustiloihin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Aulakoski ja kaupunginjohtaja Karjalainen esittelivät kaupungin edustustalon ja kaupungin edustajat sekä toivottivat tervetulleeksi herra piispan seurueineen yhteiselle päivälliselle. Kaupunginjohtaja Karjalainen esitteli piispantarkastuksen osallistujille tämän päivän Raahea. Tavoitteena on, että maailmassa olisi hyvä elää. Talous on tärkeä, mutta ei pääasia. Tällä hetkellä kaupungintalous on hyvä, mutta työtä ei tehdä yksin. Tarkoituksena on siistiä kaupunkikuvaa ja kirkon remontti kuuluu osana tähän. Kaupunkikuva vaikuttaa mieliin ja hyvinvointiin. Kaupunkirakenne on hyvä ja Raaheen tulee uusia asukkaita. 8

9 Raahessa työpaikkaomavaraisuus on yli sata prosenttia. Uusi aluevaltaus on kultakaivos, joka avataan kello 12. Suunnitteilla oleva Pyhäjärven ydinvoimala vaikuttaa Raaheenkin. Tärkeä on työllisyys ja asukkaiden viihtyvyys, joka tuottaa myös kirkollisveroa. Myös tuulivoimalaa kehitellään. Aulakoski kertoi turvallisuustilanteesta osana Jokilaakson pelastuslaitosta. Jokilaaksojen alue on maan turvallisempia alueita. Henkeen ja terveyteen koskevat rikokset ovat kasvaneet. Tämä kuvaa ihmisen pahoinvointia, johon on vaikea puuttua. Raahessa on enemmän huumausainerikoksia kuin muissa paikoissa. Toimintavalmiusaika on valtakunnan huippua. Kotihälytykset ovat vähentyneet. Huostaanottoja oli vuonna lasta. Tähän vaikuttaa vanhempien runsas alkoholinkäyttö. Piispa kuunteli mielenkiinnolla kaupunginedustajien kertomuksia ja kommentoi, että kirkkoa vielä tarvitaan. Piispatar halusi tarkennusta lasten pahanoloon. Aulakoski kertoi työn haasteellisuudesta ja perheiden monivanhemmuudesta. Monivanhemmuudesta, jossa isät vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Lounaan yhteydessä keskusteltiin perheiden ongelmista ja niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Keskusteluissa todettiin, että asioille pitäisi tehdä jotakin, ei vaan puhua. Kaupunginjohtaja Karjalainen kertoi pilottihankkeesta, jossa sitoudutaan ottamaan itselle kummilapsi. Tämä tarkoittaa ongelmallisen nuoren auttamista, tukemista ja hänen rinnallaan kulkemista. Karjalainen kertoi myös kaupungin nuorisokasvatus- ja juhannusprojektista. Piispatar korosti yhteyttä seurakunnan työntekijöiden ja alueen toimijoiden välillä. Tähän kirkkoherra Matala, että yli 80 % on sekä kaupunkilaisia että seurakuntalaisia. Pikkuprinssin kirjan sanoin rakkautta ei ole katsoa toisiin vaan samaan suuntaan. Piispa totesi kaupungin ja seurakunnan yhteistyön äärimmäistä tärkeyttä. Sen pohja on hyvissä henkilösuhteissa. Raahessa seurakunnalla ja kaupungilla näyttää olevan yhteinen suunta ja samaan suuntaan katsomisen tahto. Kirkonkello on monissa kaupungeissa kaupungin omaisuutta. Raahessa näytetään päässeen sopimukseen, jolla kaupunki auttaa uuden kirkonkellon saamista. Kirkkoherra Matala kiitti yhteistyöstä ja kertoi viimeisimmästä yhteisestä projektista, joka on keväällä 2011 toteutettavat evankeliumijuhlat. Kaupunki antaa tiloja ja henkilökuntaa juhlaorganisaation käyttöön. Jatkossakaan yhteistyölle ei varmaan ole esteitä, totesi Matala. Herra piispa kiitti lounaasta ja lämpimästä pöytäkeskustelusta, joka kertoi ystävyydestä ja yhteistyöstä yli rajojen. On hyvä pohtia yhdessä, mikä on yhteistä. Täällä yhteiselo on niin luontevaa, kuin olla voi. Kaupungilla ja seurakunnalla on yhteinen tahto mennä eteenpäin. Piispan on turha korostaa yhteiseloa, koska täällä Raahessa on paljon piispanseurueelle opetettavaa. Kannatte huolta siitä, että ihminen voisi olla ihminen isolla I:llä. Kaupunki on kunnossa, jotta ihmisen psyykkinen elintila voisi olla kunnossa. Teillä on arjen keskellä kuva ihmistä suuremmista asioista. Miten ihmistä voi auttaa ja rakastaa ja miten ihmistä voi tukea jaloilleen. Tämänkaltaista keskustelua olisin toivonut enemmän valtakunnallisesti ennen vaaleja. Iloitsen siitä, että Raahessa on se henki ja toivon sen olevan enemmän sen myös muualla. 9

10 Muistoksi vierailusta piispalle ja piispattarelle annettiin räytymiskynttelikkö, joka kertoo kaipauksesta, rakkaudesta ja surusta. Tarinan mukaan kaksi raahelaista nuorta eivät saaneet toisiaan, mutta polttivat räytymiskynttelikköä rakkauden ja kaipauksen merkiksi. Kyntteliköstä sanotaan, että se ei lämmitä, mutta valaisee hetken matkaa. Tarina löytyy 8 Lehdistötilaisuus Tilaisuutta ei pidetty, koska paikalle tullut lehdistön edustajia. 9 Psalmi-messu Saloisten kirkossa klo 19 Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, seurakuntapastori Marko Visuri, perhetyöntekijä Sakari Salo, seurakuntamestari Tarja Kerttula ja seurakuntamestari Perttu Hanhisuanto, nuorisotyönohjaaja Petri Kolehmainen & House Band (Kari Ketonen, Henri Oksanen ja Pasi Sepponen) sekä lauluryhmä Raakel (Kirsi Ahola, Hannele Huhtala, Sirpa Määttä, Kati Pahkasalo, Kristiina Pönkkö, Mira Tornberg, Maria Visuri) johtajana Sanna Salo. Päivän päätteeksi piispa seurueineen osallistui psalmimessuun Saloisten kirkossa. Messussa saarnasi seurakuntapastori Marko Visuri, ehtoollisessa avusti perhetyöntekijä Sakari Salo sekä musiikista vastasivat Petri Kolehmainen & House Band yhdessä Raakel lauluryhmän kanssa. Messun jälkeen piispa seurueineen nauttivat kirkkokahvit yhdessä seurakuntalaisten kanssa seurakuntakodissa. Lauantai Piispan ja yritysväen aamukahvi Raahen seurakuntakodilla klo 9.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, kanttori Sanna Parttimaa, Erja ja Heikki Luukkonen Raahen Lukko Ky, Kari ja Päivi Isola Huvireppu Ay, Raimo Seikkala Raahen Kauppakamariosasto, ResComi Oy, Pauli Kastell Raahen Kauppakamariosasto, Pentti Simojoki Siika-Pyhäjoki alueen liitto, Pekka Kamula, Kaj Koivula Härkätorin apteekki, Risto Havia Havia Oy, Hannu Kallunki Hyvinvointikuntayhtymä, Matti Kultala Kultala Oy, Marja- Leena Kyrö Raahen ammattiopisto, Risto Pietilä RSyp, Marja-Leena ja Erkki Sivonen Marleesi, Niko Peltokangas Raahen Seutu, Kaj Sartorisio RSyp ja Riitta Palosaari RSyp. Kirkkoherra Tuomo Matala toivotti hyvää huomenta ja tervetulleeksi. Aluksi veisattiin aamuvirsi 536:1 3. Kirkkoherra Matala avasi herra piispan ja yritysväen yhteisen hetken toteamalla, että teemme täällä uuden piispan ensim- 10

11 mäistä piispantarkasta. Tarkastelemme Raahen yrityksiä, Raahen seurakuntaa jne. Matala esitteli piispan ja seurueen jäsenet. Jokaisen yrityksen elinehto on, miten yrityksissä suhtaudutaan asiakkaisiin. Olimme koulutuksessa Pohdossa ja siellä meille opetettiin, että seurakunnalla on aivan mahtava tuote, mutta teillä on surkeat myyntimiehet. Meidänkin on mietittävä, miten viedä sanomaa eteneväin. Seurakunnissa tulee suuntautua eteenpäin ja tehdä yhteistyötä. Me täällä Raahessa olemme nyt kokoontuneet aamukahveilla ja yhdessä järjestämme kaksi kertaa vuodessa yrittäen kirkkopyhän, joita myös yhdessä suunnittelemme. Kokemukset ovat olleet hyviä, totesi kirkkoherra. Matan avauksen jälkeen jokainen yritysväen edustaja kertoi nimensä ja yrityksensä, jota edusti. Osa osallistujista kertoi samalla myös osallistuvansa vapaaehtoistyöhön. Elinkeinojohtaja Risto Pietilä jatkoi, että yhteistyö on tärkeää ja myös seurakunta on osoittautunut tärkeäksi yhteistyökummaniksi. Yritysväen kirkkopyhä on heidänkin osalta koettu tärkeäksi. Raahen Seudun yrityspalvelun Hyvä kello kauas kuuluu-palkinto on vuosittain jaettu jollekin yrittäjälle. Se on Ensio Tuomaalan käsin tehty kello. Tänään kello ojennetaan Raahen kauppakamarin osastolle Raimo Seikkalalle ja Pauli Kastellille. Perusteluina on kauppakamariosaston aktiivinen esiintyminen seudun asioiden eteenpäin menossa. Raimo on aktiivinen ja Pauli vankalla kokemuksella vie yhteisiä asioita eteenpäin. Myös 8-tiehen liittyvät linjaukset ja sataman asiat on hyvin hoidettu. Fenno -voimalan asiat ovat myös olleet tapetilla. Nämä kaikki ovat tärkeitä yrittäjille kasvun suhteen. Molemmat herrat ovat sekä Raahen seudulla että seurakunnassa rinnalla kulkijoina elämän vaikeina hetkinä. Tämä on yrittäjille tärkeää. Seikkala ja Kastell kiittivät sekä kauppakamarin että ja omasta puolesta saamastaan lahjasta. He kertoivat toimivansa elinkeinoelämän parantamiseksi ja kaikkien parhaaksi. Kauppakamarin hallituksessa riittää aina kehittämistä. Hallituksella on aina kolme painopistettä: 8 tiehanke, koulutus ja ydinvoima. Hankkeet kattavat koko toiminta-alueen ja se on meille tärkeää. Mukava ottaa kiitosta, kun välillä tulee myös rapaa silmille. Elinkeinojohtaja kävi läpi Raahen seudun elinkeinoelämän kehitystä Power Point -esityksen avulla (liite 7). Kaj Koivula kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota kansainväliseen seminaariin, jonka aiheena oli Kansainvälisen kaupan vahvistaminen ja mm. Venäjän kaupankäynti. Yritysväkeä puhutti myös tuen antaminen kotona asuville, teollisuuden merkitys Raahelle, vähän yrittäjiä/asukas ja veroprosentti valtakunnallisesti. Siikajoelle on perustettu eniten yrityksiä, starttiraha on ollut kasvava potti ja tämän rahan saaneet yritykset myös säilyneet paikkakunnalla. Yritysväki tarvitsee sisäistä neuvontaa ja koulutusta. Rautaruukki näyttelee Raahen seudulla todella suurta osaa. Työpaikkaomavaraisuus Raahessa on 117,5 %. Maatalous myös merkittävää, sillä milj. euroa vuosittain liikkuu maatalouden piirissä. Kysymys, miten Rautaruukki menestyy erityisteräksessä, vaikuttaa Raahen seudun elinkeinoelämään. Tavoitteena 4000 kg/vuodessa kultaa ja tuulivoimaloita tulossa 300 kpl. 11

12 Piispa lausui ajatuksia yritysväelle tukemisesta ja rinnalla kulkemisesta. Hän kiitti, että yritysväkeä oli niin paljon koolla ja että tällä tapaamisella on todella merkitystä. Se on viesti, että kuljemme samaan suuntaan ja samalla se on moderni tapa ajatella asioista ja yhdessä tekemisestä muiden hyväksi. Oulun hiippakunta on puolet Suomea ja sen sisällä on myös köyhiä kuntia, jossa elinkeinoelämä on poronhoitoa ja matkailua. Pohjois-Suomessa ajattelemme matkailun kautta. On myös perinteistä Lapin teollisuutta. Uusia haasteita on Kolarin suunnassa, Kittilän kultakaivos ja nyt myös täällä Raahessakin. Kunnat ovat eri asemassa elinkeinoelämän suhteen. On niukkuutta ja huolta sekä luminen talvi ongelmana. Piispan tehtävänä ei ole osaaminen tässä suhteen, vaan viestittää elinkeinoelämää Pohjois-Suomessa. Elinkeinon varassa me toimimme kirkkonakin ja yrittäjät kantavat yhteistä vastuuta merkittävällä sektorilla. Haluan kirkkona olla teidän rinnalla kulkemassa, totesi piispa. Elinkeinoelämässä on kytketty arvot, yrittäminen ja menestys. Ne rakentavat elämää siinä valossa, jonka piispa näkee ja siellä missä arvot ovat oikeassa suunnassa. Siellä kohdataan ihminen ja hänen työtään arvostetaan ihmisenä ja hänen yritystään arvostetaan koneiston keskellä. Tälle perustalle rakentuu kestävä tulevaisuus, kun ihmisen arvo on siinä, mitä hän on. Kun otetaan huomioon ihminen ihmisenä, se tuo menestystä. Etelässä meitä pohjoisen työntekijöitä arvostetaan, koska meillä on kristillinen arvopohja; vastuu itselle, yritykselle, mutta myös Jumalalle. Siellä missä on kristillinen arvopohja, siellä syntyy lisäarvo. Olen havainnut, että täällä arvot ovat vahvana aistittavissa ja elämän puolella, kehui piispa. Näin on mahdollisuus rakentaa myös tulevaisuutta. Tärkeää on pitää kiinni siitä, minkä tietää oikeaksi tavaksi myös eettisesti. Se kantaa ja toimii. Kun toimii oman vakaumuksen voimalla, ei tarvitse katua. Niin yritysväellä kuin kirkollakin on sama päämäärä. Ihminen, jota haluamme palvella. Näillä ajatuksilla siunausta ja menestystä koko yritysväelle lausui herra piispa. Kirkkoherra Matala kiitti sekä piispa että yritysväkeä yhteisestä jakamisesta. Kirkkoherran totesi iloitsevansa siitä, kun niin moni yritysväen ihminen kertoi avoimesti olevansa mukana myös seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. 11 Piispan ja seurakunnan työntekijöiden tapaaminen klo 11 Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala ja seurakunnan työntekijät (liite 8). Herra piispa avasi työntekijätapaamisen ja toivotti Raahen seurakunnan työntekijät tervetulleeksi. Raahen seurakunnan työntekijät ovat osa Oulun hiippakunnan 2300 työntekijästä. Työntekijöiden on hyvä muistaa, että tuomiokapituliin on aina yhteys auki ja piispa kehotti sitä käyttämään. Työskentelyn aluksi piispa esitteli seurueen jäsenet. Sen jälkeen jokainen työntekijä kertoi nimensä ja työtehtävänsä. Kirkkoherra Tuoma Matala käytti avauspuheenvuoron, jossa hän kertoi seurakunnan historiasta ja nykyhetkestä. Seuraavaksi piispa pyysi lääninrovasti Piriä käsittelemään rakennemuutosta. Tämän jälkeen piispa pyysi asessori Rehumäkeä jatkamaan työyhtei- 12

13 sökysymyksiin liittyvää harjoitusta. Tilanteen päätteeksi piispa kokosi yhteen käsiteltyjä asioita ja käytyä keskustelua. 12 Piispan, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tapaaminen klo 14 Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, Auno Aunola ja Raahen seurakunnan työntekijät (liite 8) ja Raahen seurakunnan luottamushenkilöt (liite 9). Piispantarkastusohjelmasta poiketen, tässä vaiheessa katsottiin kuvasarja Raahen kirkon korjaus ja tuleva juhlavuosi 2012 (PowerPoint esitys). Esityksestä vastasi kirkon korjauksen kuvadokumentoinnin suorittanut raahelainen Auno Aunola. Kävimme läpi Aunolan taidolla tekemän kuvasarja, johon oli koottu kertomus kirkon remontin alkuvaiheista kohti loppua. Kuvadokumentissa mennään ajassa vuosi taaksepäin remontin siihen vaiheeseen, jolloin urut on jo purettu pois. Aunola itse oli kertomassa ja selittämässä kuvakoostetta. Uusiin urkuihin tulee urkupillejä 2500 kappaletta. Yksi remontin vaativampia töitä oli alttaritaulun siirtäminen kohti entisöimistä Hakkilaan. Kirkon korjaussuunnitelma aloitettiin Varsinainen taustaselvitys tehtiin 2008, jonka jälkeen varsinainen suunnittelu pääsi käyntiin Vuonna 2010 aloitettiin kirkon korjaus, jonka arvioitu valmistumisaika on syyskuu Urut toivotaan saatavan valmiiksi adventiksi Piispa kiitti omasta puolestaan hienoa kuvaesitystä kirkon remontista. Se oli niin inspiroida, että tekisi mieli itse päästä hommiin. Remontissa tulee hienoa jälkeä ja piispa onnitteli kaikkia kirkon remonttiin osallistuneita. Remontti on hallintoon ja talouteen liittyvä, mutta tosiaisoihin on pitäydyttävä, jotta seurakunnan toimintaedellytykset toimivat. Kuvaesityksen jälkeen piispa esitteli piispanseurueen jäsenet ja antoi puheen vuoron kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilälle. Kirkkovaltuuston Puheenjohtaja kiitti piispaa ja piti puheen (liite 10). Piispa kiitti kirkkovaltuuston puheenjohtajaa puheesta, jossa oli paljon pohdittavia teemoja. Seuraavaksi piispa pyysi asessori Rehumäkeä esittämään hallinnon ja talouden tarkastuksen tulokset. Asessori esitteli tarkastuskertomuksen (liite 11). Lääninrovasti Erkki Piri on koonnut yhteen tämän seurakuntien yhdistymisen. Piispan pyynnöstä lääninrovasti Piri esitteli kertomuksen arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta. Piri oli perehtynyt kirkkoherran virastoon ja arkistoon. Hän kertoi lääninrovastin velvollisuudesta perehtyä tähän (liite 12). Asessori tahtoi kertoa viestin jonka hän oli työntekijöiden keskusteluissa huomioinut. Raahessa on keskeisellä paikalla kaunis kirkkoherranvirasto ja Piri asti työntekijöiden tyytyväisyyden tilojen suhteen. Olen sitä mieltä että byrokratiaa ja hallintoa joutaa karsia ja tappaa sitä, mikä ei ole kirkon ydinasioita. Me kynsin hampain pidämme kiinni siitä, joka ei palvele kirkkoa. Mutta on vaaral- 13

14 lista, jos estetään ja mitätöidään sitä, mikä kantaa kokonaisuutta ja vie eteenpäin. Nyt kaikki työntekijät liikkuvat pienellä alueella, jo tämä yksityiskohta monipuolistaa palvelua ja elvyttää. Ennen ruokailua Pekka hajotti pakan ja mentiin eri pöytiin istumaan ja hän antoi tehtävän: tehkää elokuva ja tarina, mikä hyvää ja mikä huonoa. Purkaessaan tehtävää Raahen seurakunnan työtekijät voittopuolisesti sanoivat, että nykyinen yksi seurakunta on ollut hyvä ratkaisu. Ei ole kysymys siitä, että Pattijoen palvelut ajetaan alas. Meidän pitää realistisesti ja rehellisesti kysyä, mikä on Pattijoen seurakuntatoimiston funktio. Tällä hetkellä on viiden toimiston sijasta yksi toimisto. Miten palvelemme seurakuntalaisia? Ihmiset hoitavat nykyisin asioita puhelimella ja viestimillä. Tarkoitan että ei rakennus eikä hallintomalli voi olla itsetarkoitus, vaan täytyy arvioida ja harkita jatkossakin yhdessä, jotta seurakuntalainen voisi ajatella osallistuvansa hoitavaan tapahtumaan. Näin lääninrovasti kertoi yhteenvedostaan. Piispa totesi, ettei hänellä ole olennaista lisättävää raportteihin ja hän alleviivasi sitä, mitä oli tullut esille. Asessori antoi kehua ja siitä saa kuvan, että hyvässä suunnassa mennään. Yleisessä piispantarkastuksessa huomenna kuulemme näistä lisää. Tarkastuksen jälkeen kertomukset on yleisesti nähtävissä kaikille ja luettavissa, piispa totesi. Rakennemuutos tuli esille sekä työntekijöiden että kirkkovaltuuston puheenjohtajan kautta. Tämä kysymys nousee tarkastelun polttopisteeseen. Olen iloinen siitä, mihin suuntaan työntekijäryhmät ovat sitoutuneet. Uuden identiteetin hahmottamistyö on hyvässä prosessissa. Tarkoituksena ei ole kaivaa negatiivisia kiviä. Ratkaisu on tehty hyvässä hengessä ja tulokset palvelevat koko Jumalan seurakuntaa. Herra piispa jatkoi, että Raahen seurakunta on malliesimerkki miten muutoksia on ollut ja miten niistä on selvitty. Saloisten alueella on historian aikana ollut muutoksia ennenkin. Tänne tullessa sanoin Hesarin toimittajille, että rakennemuutokset ovat historiallisessa prosessissa, mutta meidän näkökulma rakentuu meidän elinkaaren kautta, joka on lyhyt aika. Ja tämä näkökulma suuressa virrassa on vain osa sitä. Piispa jatkoi, että alkuun on lähdetty pienestä kristillisestä seurakunnasta ja vähitellen on tullut muutosta. Muutosprosessi menee aina eteenpäin ja se on nöyryyttävä kokemus itse kullekin. Ei saa ajatella, että meidän totuus on oikea. On ajateltava, että kirkko ja seurakunta rakentuvat ajasta aikaan ja meidän on omalla vartiovuorolla tehtävä oma tehtävämme. Meillä on mielessä pyhäkoulukuvia itse kullakin. Mieleen palautuu pyhän aamun rauha, hiljaisuus jne. Ne ovat meidän lapsuuden kelloja, joita ei ole nykymaailmassa. Emme elä tällaisesta sielunkuvasta. Mutta samalla tulevaisuus ja nyt on tämän hetken ihmisten kuuntelemista ja heidän haasteisiinsa vastaamista. Piispa kehotti etsimään perheitä, joissa pyhän aamun rauha on muuttunut väkivaltaan ja masennukseen. On kuunneltava yhteiskuntaa, jossa on aina todellisia ja toisenlaisia haasteita. Vanhusten määrä jatkuvasti lisääntyy. Huomisen vanhukset olemme me itse ja kuka käy meidän luonamme, kun yhteiskunnan palvelut ei riitä. Todellisessa muutosprosessissa on mahdollisuus pohtia niitä 14

15 kysymyksiä, jotka koskevat ehkä meitä itseämme. Voimme unelmoida kirkonkelloista, jossa kellot soivat idyllisen maiseman yli. Päätteeksi piispa totesi, että Raahessa ollaan rakennemuutosten keskellä. Nyt on hyvä sauma lähteä eteenpäin ja kysellä: mitä nyt? Tunnen suurta kiitosta Taivaan isää kohtaa, joka on antanut rakennemuutoksen syntyä loistavalla työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyöllä, josta ei ole puuttunut myöskään Jumalan siunausta. Näillä sanoilla herra piispa päätti luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisen tapaamisen. Ennen päätösvirttä 164 kirkkoherra Matala lausui kiitokset sekä herra piispalle että asessorille ja lääninrovastille ja lopetti sanoihin: Me lupaamme tehdä oman voitavamme yhteisen työn parhaaksi jatkossakin. 13 Tutustuminen Pattijoen Metsäkirkkoon ja partiolippukunta Tervastulen toimintaan klo 16 Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, talousjohtaja Heikki Ilkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala, Juhani Pyhtilä pitkäaikainen Pattijoen seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja lähetyssihteeri ja Aino Baas lippukunnanjohtaja ja kirkkovaltuuston jäsen. Seurakuntakodilta piispa seurueineen astui bussiin ja matka jatkui Raahen keskustan ulkopuolelle Lippukunta Tervastulen Metsäkirkkoon. Kirkonkellojen kutsuessa ja ihanan savunhajun leijaillessa herra piispa seurueineen kutsuttiin kylärukkoukseen. Ennen kylärukkouksen alkua Juhani Pyhtilä esitteli metsäkirkkoa ja kertoi sen historiasta. Metsäkirkko ja sen ympärillä olevat majat ovat partiolippukunta Tervastulen omaisuutta. Metsäkirkko on rakennettu 1995, jonka piispa Olavi on siunannut. Alueen omistaa Raahen seurakunta, mutta tilat ovat lippukunnan omaisuutta. Metsäkirkon idean Pyhtilä kertoi saaneensa unessaan. Ideana oli elävä tuli, elävä vesi ja valo, joka tulee alttarilta. Ja nämä kaikki kirkossa on nyt. Kirkossa on kastettu, vihitty ja pidetty jumalanpalveluksia. Metsäkirkko on myös tiekirkkona tulevana kesänä. Esittelyn jälkeen Pyhtilä piti kylärukkouksen, joka aloitettiin virrellä 54. Puheessaan Pyhtilä käsitteli psalmia 65. Kolehti kerättiin Tansaniassa tapahtuvalle Cinema Leon projektille. Lopuksi laulettiin virsi 501. Piispa kiitteli Pyhtilää kirkkohetkestä ja kertoi sen tuovan nostalgisia tunnelmia. Piispa kertoi tavanneensa Juhani Pyhtilän pojan Mikon Tansaniassa Viktoriajärven hiippakunnassa Mwanzassa, missä Mikko perheineen tekee työtään. Piispa tapasi hänet elokuussa 2010 vihkiessään Nyakaton raamattuopiston yhdessä piispa Gullen kanssa. Raamattuopistosta tuli piispalle sydämen paikka. Täytettyään juuri 60 vuotta piispa lahjoittaa syntymälahjaksi saamansa rahat raamattuopiston toimintaa. Piispa totesi, että kyseinen paikka oli puhutteleva ympäristö monessa mielessä. Mikon työ on niin sitoutunutta työtä, että sellaista sitoutumista ja rakkautta saa harvassa kokea. Piispa halusi tä- 15

16 män asian Mikon isälle sanoa ja toivottaa heille siunausta. Vesi muistuttaa meitä elävästä kasteesta ja valosta ja tulesta. Jumalan tuli polttaa pois kaiken. Kirkkohetken jälkeen piispa seurueineen vietiin nuotiolle nokipannukahveille. Kahvien jälkeen esiteltiin muita paikkoja ja piispalle annettiin lahjaksi kuva metsäkirkosta. 14 Päivällinen Raahen seurakuntakodissa klo 18 Piispa seurueineen nautti maittavan päivällisen ennen illan nuorteniltaa. 15 K & K nuortenilta klo 19 Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Tuomo Matala, seurakuntapastori Harri Joensuu, nuorisotyönohjaaja Janne Kippola, nuorisotyönohjaaja Tuuli Lakstrom, nuorisotyönohjaaja Terho Paananen, nuorisotyönohjaaja Petri Kolehmainen ja noin 30 seurakuntanuorta. Herra piispa seurueineen toivotettiin tervetulleeksi yhteiseen nuorteniltaan. Aluksi laulettiin Elämän siivillä laulukirjasta Elämä on nyt. Sen jälkeen Joensuu kertoi Raahen seurakunnan nuorten toiminnasta. K&K tarkoittaa kahvia ja kavereita kerran kuussa. Illan sisältönä on joka kerta Sanaa ja toimintaa. Tämän illan aiheena on piispan tehtävä paimenena ja kaitsijana. Nuorisotyönohjaaja Lakstrom piti alkuhartauden, jonka jälkeen laulettiin Jeesus Poika Jumalan. Laulua seurasi kuka minä olen leikki. Leikin jälkeen laulettiin Tahdon muistaa pitkäperjantain, jota seurasi lampaat ja paimenet leikki. Sitten taas laulettiin Sydämestäni ja leikittiin kuutamolla. Hauskan ja toiminnallisen illan päätteeksi siirryttiin viereiseen seurakuntasaliin pitämään iltahartautta. Aluksi laulu Kosketa minua Henki. Piispa kiitti nuoria inspiroivasta illasta, jossa tuntui itsekin nuortuvan. Kiitän jokaisesta teistä Taivaan Isää. Piispa oli pohtinut koko illan kysymystä: Kuka minä olen? Olen Jumalan lapsi. Nimeltä kutsuttu. Sinä olet minun. Kastettu Jumalan omaksi. Olet Jumalan lapsi ja katso eteenpäin kohti Taivasta lopullista päämäärää. Päätteeksi herran piispa lausui Herran siunauksen. Tämän jälkeen nuoret siirtyivät kahville ja piispa seurueineen poistui lepäämään kokemusrikkaan päivän päätteeksi. Sunnuntai Piispanmessu Saloisten kirkossa klo 10 Herra piispa toimitti messun Saloisten kirkossa palmusunnuntaina, jolloin päivän aiheena oli Kunnian kuninkaan alennustie. Messussa saarnasi kirkkoher- 16

17 ra Tuomo Matala (liite 13), kanttorina toimi Jouni Pietiläinen, avustajana toimi kappalainen Kimmo Heinilä. Seurakuntamestareina toimivat Perttu Hanhisuanto ja Tarja Kerttula. Evankeliumikirjan, ristin ja kynttilänkantajina olivat Jesse Sarkkinen, Tuukka Korpela, Emma Lakkala ja Anni Rautio. Raamatun tekstit lukivat Raija ja Manu Pitkänen. Musiikista vastasi kanttori Jouni Pietiläinen ja Saloisten kirkkokuoro. Piispa aloitti messun johdantosanoillaan. (Notaarin kokoama lainaus) Jumalan seurakunta, Raahen seurakunnan jäsenet, ystävät lähellä ja kaukana. Tänään saamme aloittaa hiljaisen viikon täällä Raahen seurakunnassa ja koko kristikunnassa. Palmusunnuntai on sanoma Herramme kärsimystien alkamisesta. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Tie kohti kärsimystä ja ristiä. Psalminkirjoittaja sanoo: 'Herra, älä ole niin kaukana! Anna minulle voimaa, riennä avukseni.' Olemme kulkeneet viime viikkoina Herran askelissa ja käyneet läpi Jeesuksen elämää ja kärsimystä. Mikään inhimillinen ei käynyt Herralle vieraaksi. Hän on itse saanut tuntea kiusaukset, viettelykset, kärsimykset, kaikki inhimillisen elämän varjoisat asiat. Hän on ottanut kantaakseen maailman synnit. Joka on kulkenut paaston ajan tietä Herran askelissa, ymmärtää itse, mitä tämä tarkoittaa. Kaikki mitä Kristukselle tapahtuu, on osa meidän omaamme. Kun tulemme palmusunnuntaihin, olemme maaliviivalla. Tästä avautuu syvin vaihe. Psalmin kirjoittajan sanat tulevat lähelle meitä. 'Herra, älä ole niin kaukana! Anna minulle voimaa. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit. Herra, älä ole niin kaukana minusta.' Hiljaisen viikon perjantai toistaa nämä sanat Herransa itsensä suusta. Hän sitoutuu koko syntitaakan kantajaksi rakkaudesta meitä kohtaan. Kerrottaessa palmunoksista tunnemme, kuinka pääsiäinen tulee ilolla ja riemulla vastaan. Sen takana on kuitenkin kärsivä Kristus, joka sitoutuu kuoleman tielle kasvoillaan kärsivä hahmo. Kun mietimme paastonaikaa, ajattelemme usein, että tapahtumat ovat meidän ulkopuolella. Muistamme tapahtumista irrallisia asioita, jotka tapahtuivat meidän puolestamme. Ajatteluissamme voimme tehdä sen virheen, että tämän ajan ihminen unohtaa Kristuksen kärsimystien. Mutta se realisoituu juuri nyt. UT:n sanoma ei kerro vain joskus tapahtuneista tapahtumista, joihin voimme tarttua uskolla. Kaikessa on mukana sanoma, että juuri nyt Kristus kulkee kohti ristiä minun ja sinun tähtesi. Pelastaakseen meidät kaikki hänet ristiinnaulittiin ja hän kuoli siksi, että minä olen syypää hänen ristiinnaulitsemiseen. Jokainen meistä on syypää Kristuksen kärsimykseen ja kuolemaan. Näin ajatellessamme saamme tukeutua ajatukseen Kristuksen kasvoista minun vuokseni. Ilo ja toivo Kristuksen kasvojen takaa tuovat meille jotain kärsivästä Kristuksesta. Se nostaa meidät tämän kadotuksen kuopasta iloon ja vapauteen. Minä olen vikapää ristiinnaulitsemiseen ja Kristuksen kärsimykseen. Tästä alkaa aavistus, että kärsivä Kristus etsii juuri minua ja antaa toivon ja ilon uudelle alkavalle aikakaudelle luvulta peräisin oleva krusifiksi täällä kirkon alttarilla kertoo tästä ikiaikaisesta sanomasta, joka tänään realisoituu juuri nyt ja tässä minun ja sinun puolesta. 17

18 17 Yleinen tarkastus Saloisten kirkossa klo Messun jälkeen herra piispa aloitti yleisen piispantarkastuksen: Rakkaat ystävät Raahen seurakunnassa. Nyt ollaan piispantarkastuksen loppusuoralla. Tällä porukalla olemme tutustuneet lähemmin eri toimialoihin, elinkeinoelämään ja Raahen kaupunkiin. Nyt olemme siinä piispantarkastuksen osiossa, jossa teemme keskeisiä havaintoja tämän tarkastuksen osalta. Piispa kertoi, että Raahen seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä edellinen piispantarkastus pidettiin maaliskuussa Piispa totesi, että tarkastuksen luonne on kehittynyt aikojen saatossa. Piispantarkastus ei enää keskity vain piispan vierailuun, vaan työtä tehdään kuukausien ajan ennen varsinaista piispantarkastuspäivää. Piispantarkastus alkaa siitä, kun seurakunta saa tiedon tulevasta tarkastuksesta. Sen jälkeen kirkkoherra, luottamushenkilöt ja seurakunnan työntekijät alkavat laatia tarkastuskertomusta. Kertomuksen tekeminen vaatii paljon työtä. Tavoitteena on, että seurakunta itse saa kysymysten kautta paneutua siihen, mitä on tehty ja mihin ollaan menossa. Seurakunta asetetaan peilin eteen katsomaan toimintaa, taloutta ja hallintoa. Piispa kiitti Raahen seurakuntaa huolellisesti tehdystä tarkastuskertomuksesta. Herra piispa esitteli seurueensa seurakunnalle. Hän kertoi yleisen piispantarkastuksen kulusta seuraavasti: Tällä kokoonpanolla olemme kiertäneet kaksi päivää seurakuntaanne. Nyt kerron sen ohjelman, miten tämä yleinen tarkastus etenee. Aluksi asessori kertoo talouden ja hallinnon raportin keskeisen pääpiirteet, sitten lääninrovasti käy läpi arkiston ja virastotoimen tarkastusta. Sen jälkeen seurakunnalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä tai kommentteja. Lopuksi minä sanon muutaman sanan ja päätämme piispantarkastuksen Herraa hyvää kiittäkää virteen. Piispa pyysi asessori Rehumäkeä esittelemään talouden ja hallinnon tarkastuskertomuksen. Asessori kertoi, että sekä talous ja hallinto on hoidettu kirkkolain ja järjestyksen mukaisesti. Asessori antoi myös kiitosta seurakunnan hyvästä asioiden hoitamisesta (liite 10). Piispa kiitti tästä ja sanoi, että myös luottamushenkilöiden on hyvä kuulla nämä asiat ja piispalla ei ollut mitään tähän lisättävää. Hän antoi puheenvuoron lääninrovastille. Seuraavaksi lääninrovasti esitteli kertomuksen viraston ja arkiston tarkastuksesta (liite 11). Kertomuksen alustukseksi lääninrovasti kertasi vielä edellisen tarkastuksen jälkeisestä suuresta rakennemuutoksesta, joka on koskettanut kaikkia Raahen seurakuntalaisia. Kolmen kirkkoherranviraston sijasta seurakunnassa on nyt yksi ja uusi kirkkoherranvirasto keskellä kaupunkia, jonka piispamme on vihkinyt käyttöön. Vaikuttaa siltä, että työskentelyolosuhteet uudessa virastossa ovat hienot, jotka osaltaan vaikuttavat työviihtyvyyteenkin. Lääninrovasti esitti kysymyksen seurakunnalle, että teillähän on täällä Saloisten kirkossa arvokkaita esineitä, joita ei voi rahalla mitata, että kuka ne omistaa? Kirkkoherra Tuomo Matala vastasi, että ne ovat Saloisten kirkon omaisuutta. 18

19 Piispa kiitti Pirin kertomusta ja sanoi, ettei hänellä ole muuta lisättävää. Seuraavaksi herra piispa antoi seurakunnalle mahdollisuuden esittää kysymyksiä tai kommentteja. Puheenvuoroja ei pyydetty. Herra piispa päätti yleisen tarkastuksen omaan puheenvuoroonsa. (Notaarin kokoama lainaus) Hyvät ystävät Raahen seurakunnassa, omalta kannaltani minulla on paineita, mitä sanoa. Sillä Raahen seurakunta sekä toiminnallisilla mittareilla että kaikilla muillakin mittareilla ansaitsee täyden tunnustuksen. Saadessamme tutustua Raaheen ja Raahen seurakuntaan, olemme tutustuneet läpileikkaukseen Raahen kaupungista, jossa näkyy vahva kristillisen elämän hapatus. Se näkyy niin viran toimituksessa kuin eettisenä kannanottona koko kaupungissa, missä kannetaan huolta koko seutukunnan hyvinvoinnista, työelämästä ja tulevaisuudesta. Yhteys seurakunnan ja kaupungin välillä on saumatonta. Uusia ideoita voidaan esittää niin nuorten jaksamiseen ja hyvinvointiin kuin vanhusten huolenpitoon lähellä kotia. Tästä on hyvä pitää kiinni. Yhteiskuntamme ikärakenteet ovat muuttuneet ja tarvitsemme yhteistyötä ja tarvitsemme myös kolmannen sektorin hyvää ja laadukasta yhteistyötä selviytyäksemme kohti parempaa tulevaisuutta. Tälle teidän tekemällenne yhteistyölle suuri kiitos. Elinkeinoelämä kantaa osaltaan kokonaisvastuuta, jossa täällä Raahessa Rautaruukin osuus säteilee kaikkialle. Mutta sen koko seutukuntaa kehitetään kaikkia ihmisiä palvellen. Eilen aamulla tapasimme Raahen seutukunnan yritysväkeä ja saimme katsoa, miten Raahen seurakunnan oma toiminta on yhteydessä tähän yritystoimintaan. Saimme huomata laajaa innostuneisuutta sekä nuorten toimintaan että aikuisten yhteistyöhön. Iloitsen siitä, että Raahen seurakunta satsaa nuoriin. Se on suuri kiitoksen ja ilon aihe. Niin kuin Asessori Rehumäkikin sanoi, että teillä on erinomainen rippikoulun paikallissuunnitelma. Rippikoulun jälkeiseen työhön on satsattu, mutta myös lapsi- ja perhetyöhön. Diakonian kenttä on teillä laaja ja haasteet vain kasvavat. Lähetystyö on hyvällä mallilla ja laajaa. Teillä on myös omanseudun kasvatti mukana Oulun hiippakunnan ystävyysseurakunnassa. Muistamme tänään erikoisesti tätä työtä, jossa Mikko Pyhtilällä on suuri merkitys. Jumalanpalveluselämä on keskimäärin hyvällä mallilla, ottaen huomioon yleisen tilanteen Suomessa. Pieni notkahdus johtunee kirkon remontista, mutta kun kirkko valmistuu, niin teillä on uusi hyvä alku tälle toiminalle. Hehkuttaen voisi sanoa, että teillä on varmaan yksi tämän seudun hienoimmista kirkoista. Mutta ihmiset ovat tärkeimpiä. Ottakaa tämä huomioon ja ottakaa tehtäväksenne, että ihmiset ovat kirkon rikkaus ja tärkeintä myös kirkossa. Lopputulo on plussaa ja kaikki on hoidettu kauniisti ja hyvällä tavalla. Joitakin huolenaiheita. Kirkkoon kuuluminen on laskenut vuodesta 2006 lähes 4 prosenttiyksikköä ja viime vuonna 2010 kirkosta erosi 332 seurakuntalaista. Tätä voi hidastaa. Uskomme ja rukoilemme, että näkisimme maallistumisen hidas- 19

20 tuvan. Pitäkäämme evankeliumin sanaa kirkkaana ja yhteistyö eri herätysliikkeiden välillä toimivana. Eroamistilanteet ovat vaikeita ja ne heijastuvat suoraa talouteemme. Tänään ratkeaa ketkä käyttävät seuraavat neljä vuotta päätäntävaltaa. Kirkon kannalta on haastavaa hautaustoimen laki. Valtiovalta pitää minkä lupaa niiltä osin, kun kirkosta eronneet hoidetaan kirkosta käsin. Yhtälö ei ole toiminut. Tätä kehityksen suuntaa ei voida pitää oikeudenmukaisena. Jos poliittisissa päätöksissä tapahtuu muutoksia, niin julkisoikeudessa ja kirkon hallinnossa pitää luottaa siihen, etteivät poliittiset suhdanteet ole tästä kiinni. Tämä yhtälö on turvattava ja tästä neuvotellaan. Toivon suotuisaa kehitystä. Tulevalla vaalikaudella uskonnon opetuksen turvaaminen ei ole vain kirkon kysymys. Kirkonkin keskeisiin intresseihin ja toivomuksiin kuuluu oman uskonnon opetuksen turvaaminen. Kun puhumme tästä, se ei ole vain kirkon asia, vaan asiaa on katsottava kokonaisuuden näkökulmasta. Siellä missä ei tunneta uskontoja, ei nähdä oman kulttuurin merkitystä ihmisille. Toiseksi uskontojen tunteminen opettaa meille rauhankasvatusta. Kolmas näkökulma on uskonnonopetuksen vaikutus ulkomaansuhteisiin ja kaupankäyntiin. Jos ei tunnista uskontojen sisältöä, ei tunne miten ne vaikuttavat eri asioihin. Lopuksi tahdon osoittaa kiitokset Raahen seurakunnan jäsenille. Olette esimerkillisellä tavalla olleet mukana rakennemuutoksessa ja hyväksyneet sen osana yhteistä prosessia, joka on läpäissyt sekä luottamushenkilöt että työntekijät. Kiitos luottamushenkilöille, että olette olleet työntekijöiden tukena suojaavana kehänä. Iloisena kiitän kirkkoherra Tuomo Matalaa vastuullisesta toimesta. Ei ole liioittelua, että olet tarttunut suunnitelmiin ja toteutuksiin ja niiden yksityiskohtiin esimerkillisellä ja vastuullisella viranhoidolla. Toivon hänelle ja teille jokaiselle siunausta. Lopuksi nousemme kaikki yhdessä ja yhdestä suusta kiittämään ja ylistämään Herraa yhteen ääneen. 18 Yhteisvastuulounas ja piispan sekä seurakuntalaisten tapaaminen Raahen seurakuntakodilla Piispanmessun ja yleisen tarkastuksen jälkeen piispa ja kirkkoväki siirtyivät Raahen seurakuntakodille yhteiselle lounaalle. Ruokailun aikana seurakuntalaiset yhdessä piispan kanssa saivat nauttia musiikista, josta vastasivat kanttori Tuomo Seppalä, lähetyssihteeri Henri Oksanen & House Bänd ja Ella Henrikson (laulu). 19 Piispantarkastuksen päätös seurakuntasalissa Lounaan loppupuolella ja kahvin yhteydessä käytettiin piispantarkastuksen loppupuheenvuoroja, jotka kirkkoherra Tuomo Matala aloitti. Kirkkoherra korosti, että nyt ollaan tarkastuksen viime metreillä. Hänelle itse tarkastus ja kulunut vuosi ovat olleet mielenkiintoisia. Aika on vaatinut paljon työtä, mutta myös antanut paljon. Valmistautuessa piispantarkastukseen on saanut huoma- 20