SUOMEN VAKUUTUSMEKLARILIITON (SVAM) TÄYDENTÄVÄ LAUSUNTO

Transkriptio

1 HE 172/2017 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI VAKUUTUSTEN TARJOAMISESTA SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI SUOMEN VAKUUTUSMEKLARILIITON (SVAM) TÄYDENTÄVÄ LAUSUNTO Lakiesitystä käsiteltiin Talousvaliokunnan kokouksessa Kokouksessa käytiin esittelijöiden kesken paljon keskustelua siitä, vaarantaisiko palkkionottokiellon (57 1 momentti) muuttaminen vakuutusmeklarin riippumattomuuden. Vakuutusmeklarin palkkio (57 1 momentti): Vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari saa ottaa vastaan palkkion vain toimeksiantajaltaan. Lainkohdan tarkoitus on ainoastaan kieltää vakuutusyhtiötä maksamasta palkkiota meklarille, jotta vakuutusmeklarin riippumattomuus vakuutusyhtiöstä säilyy. Tästä myös SVAM on samaa mieltä. Ehdotetun lain sanamuoto on kuitenkin niin laaja, että se myös kieltää asiakasta maksamasta meklarinpalkkiota vakuutusyhtiön kautta. Siksi lain sanamuotoa tulee muuttaa niin, että palkkion välittäminen vakuutusyhtiön kautta olisi mahdollista. SVAMin ehdotus 57 1 momentiksi: Vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari saa sopia palkkiostaan vain toimeksiantajansa kanssa. Muun muassa Finanssivalvonta (jolla varmasti on paras käsitys meklarimarkkinan toiminnasta) kannattaa palkkionottokiellon muuttamista. Asiaa vastustavat tahot (mm. Sosiaali- ja terveysministeriö) ottivat ainoastaan kantaa siihen, että vakuutusyhtiö ei saisi maksaa vakuutusmeklarille palkkiota. SVAMin ehdottamaa sanamuotoa ei käsitelty tai ainakaan perusteltu vastustajien taholta lainkaan. Vakuutusmaksun välittäminen vakuutusyhtiön kautta tulee sallia, koska Asiassa ei ole esitetty yhtään järjellistä syytä, miksi tällainen toimintatapa pitäisi kieltää. Maksun välittäminen vakuutusyhtiön kautta ei voi mitenkään vaarantaa meklarin riippumattomuutta. Menettely on erittäin toivottu monien vakuutuksenottajien taholta. Muutos mahdollistaisi entistä monipuolisempien vakuutusratkaisujen tarjoamisen yksityisille henkilöille ja pienille yrityksille, kun laskutus voidaan hoitaa yhdellä laskulla. Esitetty säännös Varojen erillisyys (59 2 momentti) tulee poistaa Esityksen 59 2 momentin mukaan vakuutusmeklari ei saa vastaanottaa, pitää hallussa taikka välittää asiakkaalle tai tämän vakuutuksenantajalle kuuluvia varoja, jos asiakas on kuluttaja, paitsi jos varojen säilytys tai siirto muutoin aiheuttaa asiakkaalle kohtuutonta hankaluutta. Sivu 1 / 8

2 Direktiivi ei anna mahdollisuutta kieltää asiakasvarojen hallussapitoa, joten ehdotettua 46 :ää ei voida sisällyttää Suomen lainsäädäntöön. Erillisen asiakasvaratilin tulisi riittää suojakeinoksi kuten muillakin toimialoilla, jossa asiakkaan varjoa on toimijan hallussa (esim. kiinteistövälitys). Siksi kyseinen säännös tulee poistaa kokonaan. Ehdotetut tiukennukset ovat hallitusohjelman vastaisia Hallitusohjelman mukaan EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä. Kansalliselle lisäsääntelylle ei ole esitetty riittäviä perusteita. Hallitusohjelman tavoite kilpailukyvyn vahvistamisesta elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla ei toteudu nyt esitetyssä muodossa, vaan päinvastoin heikentää niitä. Epätarkoituksenmukaiset ja vahingolliset kansalliset kiristykset eivät noudata velvollisuutta laatia hyvää lainsäädäntöä. Lisäksi lainvalmistelun esiselvitystöissä ei ole riittävästi arvioitu kansallisten kiristysten kerrannaisvaikutuksia. Ehdotetut tiukennukset ovat kansallisen edun vastaisia, sillä ne rajoittavat kilpailua kotimaan markkinalla, koska kuluttajille ja pienemmille yrityksille ei voida käytännössä tarjota vakuutusmeklaripalvelua poikkeavat koko muusta Euroopasta lisäävät sekä vakuutus- että vakuutusmeklarimarkkinan siirtymistä ulkomaisten toimijoiden käsiin vaikeuttavat alan toimijoiden valvontaa, kun markkina siirtyy ulkomaisille toimijoille. Kansalliset tiukennukset palvelevat lähinnä muutamaa kotimaista vakuutusyhtiötä ja niiden Suomen vakuutusmarkkinoiden rajoittamispyrkimyksiä vakuutuksenottajan edun vastaisesti. Kansallisesta tiukennuksesta tulee luopua, jotta terveen vakuutusmarkkinan toimivuus voidaan jatkossakin varmistaa yhdentyvillä ja digitalisoituvilla markkinoilla. Muutos myös parantaisi vakuutuksenottajien valinnanmahdollisuuksia nykytilanteeseen verrattuna. Helsingissä Suomen Vakuutusmeklariliitto ry Sari Harjunniemi OTK, Hallituksen jäsen Sivu 2 / 8

3 HE 172/2017 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI VAKUUTUSTEN TARJOAMISESTA SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI SUOMEN VAKUUTUSMEKLARILIITON ASIANTUNTIJALAUSUNTO YLEISTÄ Vakuutusmeklari on keskeinen osa toimivaa vakuutusmarkkinaa. Vakuutusmeklari edustaa aina vakuutuksenottajaa: kartoittaa riskit, kilpailuttaa vakuutukset, huolehtii turvan ajantasaisuudesta ja neuvoo vakuutusasioissa, sekä auttaa vakuutettua vakuutuskorvauksen hakemisessa. Vakuutusmeklarit tasapainottavat vakuutusmarkkinaa, sillä ne voivat markkinaehtoisesti huolehtia vakuutuksenottajien eduista. Vakuutusmeklarit lisäävät vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua ja kehittävät tervettä vakuutusmarkkinaa. Vakuutukset ovat tuotteina erittäin hankalia abstraktisuutensa vuoksi, ja ilman ammattitaitoista apua vakuutuksenottajat jäävät usein vain vakuutusyhtiöiden neuvojen ja näkemysten varaan, jolloin näkökulma on vakuutusyhtiön edun mukainen. Tällaisessa tilanteessa vakuutuksenottajalla on viimekädessä ainoana suojanaan hitaat ja usein myös kalliit muutoksenhakukeinot. Vakuutusmeklarit lisäävät vakuutuksenottajien suojaa ja parantavat heidän asemaansa. Lisäksi vakuutusmeklarit tuovat uusia vakuutusratkaisuja vakuutuksenottajien saataville. Ilman vakuutusmeklareita vakuutusmaksutaso nousisi huomattavasti, eivätkä saatavilla olevat turvat olisi niin laajoja tämä heikentäisi vakuutuksenottajien etuja ja yritysten toimintaedellytyksiä merkittävästi. Asialla on suora yhteys Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn sekä vientiyritysten ja muiden ulkomailla toimivien yritysten mahdollisuuksiin harjoittaa liiketoimintaa kestävällä pohjalla. ONGELMAT NYKYISESSÄ LAKIEHDOTUKSESSA Ehdotettu laki sisältää kaksi pykälää, jotka ovat sekä itse direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi (EU) 2016/97) vastaisia, mutta myös hallitusohjelman ja Suomen kansallisen edun vastaisia: Vakuutusmeklarin palkkio (57 1 momentti) Varojen erillisyys (59 2 momentti) Direktiivi ei anna mahdollisuutta niin tiukkoihin kansallisiin kiristyksiin kuin mitä ehdotettuun lakiin sisältyy. Lisäksi säännökset eivät toteuta EU:n tavoitetta level playing fieldistä, jonka mukaan kaikilla alan toimijoilla tulee olla tasavertaiset lähtökohdat. Hallitusohjelman mukaan EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä. Ehdotettu laki on siten hallitusohjelman vastainen, sillä se sisältää kansallista lisäsääntelyä. Lisäksi hallitusohjelman tavoite kilpailukyvyn vahvistamisesta elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla ei toteudu nyt esitetyssä muodossa. Ehdotetut kansalliset tiukennukset ovat myös Suomen kansallisen edun vastaisia, sillä ne Sivu 3 / 8

4 kaventavat suomalaisen vakuutusmarkkinan toimivuutta vakuutuksenottajien vahingoksi rajoittavat kotimaisten vakuutusmeklareiden toimintaa ja aiheuttavat sekä vakuutus- että vakuutusmeklarimarkkinan siirtymistä ulkomaisten toimijoiden käsiin vaikeuttaa alan toimijoiden valvontaa, kun markkina siirtyy ulkomaisille toimijoille. Kansalliset tiukennukset palvelevat lähinnä muutamaa kotimaista vakuutusyhtiötä ja niiden Suomen vakuutusmarkkinoiden rajoittamispyrkimyksiä vakuutuksenottajan edun vastaisesti. KANSAINVÄLINEN VAKUUTUSMARKKINA JA TILANNE SUOMESSA Eurooppalaisella ja kansainvälisellä vakuutusmarkkinalla yli 50 % vakuutuksista hankitaan vakuutuksenottajaa edustavan vakuutusmeklarin välityksellä. Suomen vakuutusmarkkina on hyvin suljettu ja kehittymätön suhteessa kansainväliseen vakuutusmarkkinaan on oligopolistinen sillä vakuutusyhtiöitä on kansainvälisesti verraten vain vähän ja niiden välillä ei ole tehokasta kilpailua. Suomessa vain noin 10 % vakuutuksista hankitaan vakuutusmeklarin välityksellä. Muualla vakuutusmeklarit palvelevat julkisyhteisöjä, kaiken kokoisia yrityksiä sekä kuluttajaasiakkaita, Suomessa sen sijaan lähinnä julkisyhteisöjä sekä suuria ja keskisuuria yrityksiä. Suomessa ei juurikaan ole tarjolla vakuutusmeklaripalveluita kuluttaja-asiakkaille eikä pkyrityksille, koska nykyinen laki vakuutusedustuksesta ja myös nyt ehdotettu lakiluonnos estävät markkinan kehityksen joustamattomilla säännöksillään. VAKUUTUSMEKLARIEN MERKITYS VAKUUTUKSENOTTAJALLE Vakuutusmeklari on vakuutusyhtiöstä riippumaton ja valvoo siten aidosti vakuutuksenottajien etuja. Vakuutusmeklari pystyy objektiivisesti vertailemaan markkinoilla saatavilla olevia erilaisia turvia ja vakuutusratkaisuja ja niiden edullisuutta asiakkaalle. Vakuutusmeklarit parantavat vakuutuksenottajien neuvotteluvoimaa suhteessa vakuutusyhtiöihin. Vakuutusmeklarit voivat esimerkiksi myös edustaa suurempaa asiakasryhmää kerralla ja hankkia vakuutuksia sellaisilla hinnoilla ja ehdoilla, joita yksittäiset asiakkaat itse eivät pysty vakuutusyhtiön kanssa neuvottelemaan. Vakuutussopimuksessa turvan sisällöllä on asiakkaan kannalta keskeinen merkitys, sillä vahinkotilanteessa vakuutettavan edun arvo ylittää vakuutusmaksun usein moninkertaisesti. Näin ollen on vakuutuksenottajan edun mukaista, että vakuutusta hankittaessa on mahdollisuus käyttää asiantuntija-apua monipuolisesti. Nyt vain suuremmilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää vakuutusyhtiöstä riippumatonta vakuutusmeklaria. Muuttuvassa maailmassa myös pienemmillä yrityksillä, erityisesti Suomen Sivu 4 / 8

5 ulkopuolisille markkinoille suuntaavilla kasvuyrityksillä, sekä luonnollisestikin myös kuluttajilla on tarve käyttää heidän etujaan ajavaa osapuolta heille taloudellisesti merkityksellisten vakuutusten hankinnassa. SUOMEN LAINSÄÄDÄNNÖN DIREKTIIVINVASTAISUUS EU-komissio on jo useaan otteeseen puuttunut Suomen lainsäädännön rajoituksiin Lakiehdotus sisältää edelleen direktiivin vastaisia kansallisia tiukennuksia Euroopan Unionin komissio on jo ottanut kantaa Suomen nykyisessä vakuutusedustusta koskevassa laissa ( /570) olevien saman sisältöisten kansallisten tiukennusten osalta ja todennut yksiselitteisesti, että ne ovat ristiriidassa muun EU -lainsäädännön kanssa. Suomi ei kuitenkaan ole korjannut nykyistä lakia komission kannanotoista huolimatta. Mikäli nyt ehdotettu uusi lainsäädäntö on edelleen direktiivin vastainen, on todennäköistä että komissio tulee puuttumaan asiaan. Tällöin Suomen täytyisi joka tapauksessa muuttaa kansallista lainsäädäntöä vastaamaan direktiivin sisältöä eli tehdä samat muutokset, joita tässä lausunnossa esitetään. Myös Kilpailuvirasto (nykyisin Kilpailu- ja kuluttajavirasto) on jo aikaisemmin ottanut kantaa Suomen vakuutusedustusta koskevassa laissa oleviin tarpeettomiin ja perusteettomiin kansallisiin kiristyksiin. Digitaaliset sisämarkkinat on yksi EU-komission päätavoitteista. Digitalisaation edetessä myös vakuutusmeklaripalvelut tulevat entistä enemmän siirtymään nettiportaaleihin, jolloin myös suomenkielisen palvelun tarjoaminen ulkomailta käsin helpottuu. Nykyinen lakiesitys johtaa siihen, että vakuutuspalveluiden tarjonta tulee vääjäämättä siirtymään yhä enemmän ulkomaisille toimijoille, koska kotimaisilla, Suomen lainsäädäntöön sidotuilla toimijoilla ei ole enää edellytyksiä kilpailla kevyemmän sääntelyn piirissä olevia toimijoita vastaan. Sivu 5 / 8

6 KORJAUSTA VAATIVAT LAINKOHDAT Vakuutusmeklarin palkkio (57 1 momentti) Esityksen tekstin mukaan Vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari saa ottaa vastaan palkkion vain toimeksiantajaltaan.. Lakiehdotus sisältää jo aiemmassa laissa olleen direktiivinvastaisen säännöksen siitä, että vakuutusmeklari saa ottaa vastaan palkkionsa ainoastaan toimeksiantajaltaan. Direktiivi sallii tiukemmat kansalliset säännökset ainoastaan silloin kun ne koskevat kuluttaja-asiakkaita, kuten direktiivin alussa on todettu. Direktiivin kansallisia tiukennuksia koskeva sanamuoto on seuraava: Jäsenvaltiot voivat kieltää hyväksymästä tai ottamasta vastaan palkkioita, provisioita tai muita rahallisia tai ei-rahallisia etuja, jotka kolmas osapuoli tai kolmannen osapuolen puolesta toimiva henkilö maksaa tai tarjoaa vakuutusten tarjoajalle vakuutustuotteiden tarjoamisen yhteydessä, taikka rajoittaa niiden hyväksymistä tai vastaanottamista. Ehdotettu lainsäännös ja direktiivi ovat keskenään ristiriidassa. Se, kuka palkkion tilittää, ei ole sama asia kuin kuka palkkion tosiasiassa maksaa. Direktiivin tavoitteena on estää toimijoita sopimasta vakuutusyhtiön eli kolmannen osapuolen kanssa palkkioista vakuutuksenottajan vahingoksi ja tietämättä, eikä ehdotettu momentti ole perusteltu direktiivin tavoitteen toteuttamiseksi. Säännös kieltäisi siis asiakasta maksamasta meklarinpalkkiota vakuutusmaksun yhteydessä vakuutusyhtiön kautta, mikä on vakiintunut ja hyväksi havaittu yleinen käytäntö Euroopassa ja muualla maailmassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on perustellut säännöstä meklarien riippumattomuuden varmistamisella, mutta maksun vastaanottaminen välikäden kautta ei voi mitenkään luoda riippuvuutta välikäden ja maksun saajan kanssa, jos välikäsi ei osallistu maksusta sopimiseen, vaan ainoastaan tilittää sen eteenpäin. Suomen Vakuutusmeklariliitto on jo aikaisemmassa lausunnossaan esittänyt ehdotetun 57 1 momentin säännöksen korvaamista säännöksellä, jonka mukaan vakuutusmeklari saisi sopia palkkiosta vain toimeksiantajan kanssa. Tämä mahdollistaisi läpinäkyvän maksujärjestelyn, jossa vakuutusmeklarin ja vakuutuksenottajan ennalta sopiman palkkion maksaisi toimeksiantaja vakuutusmaksun yhteydessä, jonka jälkeen vakuutusyhtiö tilittäisi palkkion vakuutusmeklarille. Tällainen maksujärjestely olisi vakuutuksenottajan edun mukainen ja selkeä. Vakuutuslaskulla tulisi olla maksujen erittely, samoin kuin vaaditaan vakuutusmeklarin laskulta. Direktiivi ei salli maksun välittämisen kieltämistä, joten ehdotettu lain sanamuoto on direktiivin vastainen ja tulee siksi poistaa kokonaan tai ainakin muuttaa direktiivin sallimien rajojen mukaiseksi. Lisäksi direktiivi antaa mahdollisuuden kieltää ainoastaan kolmannen osapuolen (eli lähinnä vakuutusyhtiön) maksamat/tarjoamat edut vakuutustuotteiden tarjoamisen yhteydessä. Kyseessä ei siis ole täydellinen kielto ottaa palkkiota vastaan muiltakin kuin toimeksiantajalta: kyseessä tulee olla vakuutusten tarjoamisen yhteydessä tarjottavasta/maksettavasta edusta. Direktiivi ei siis anna mahdollisuutta kieltää meklarin suorittamaa vahinkokäsittelyä tai vakuutuksen hoitoa niin, että Sivu 6 / 8

7 vakuutusyhtiö ei saisi suorittaa vakuutuksenottajan korvauskäsittelystä tai muusta vakuutuksen hoidosta aiheutuneita kustannuksia vakuutusmeklarille. Lain perusteluissa myös kielletään vakuutusmeklaria ottamasta palkkiota vastaan rahastoyhtiöiltä, kun vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari välittää sijoitusvakuutuksia, joihin liitetään sijoitusrahasto-osuuksia. Vakuutusmeklarin riippumattomuudella vakuutusyhtiöistä ei ole mitään tekemistä palkkioiden vastaanottamisen kanssa rahastoyhtiöiltä. Tältä osin sääntely kuuluu varsinaisia sijoituspalveluita koskevan MiFID II:n alle, eikä tämä osio kuulu vakuutusten tarjoamista koskevan lain perusteluihin. Tämän perusteluissa olevan virheen johdosta esimerkiksi vakuutusyhtiö voisi ottaa rahastoyhtiöiltä palkkioita vastaan, mutta vakuutusyhtiön ei tarvitsisi tilittää palkkioita eteenpäin vakuutusmeklarille eikä vakuutusmeklari voisi niitä vastaanottaa. Edellä mainitun lisäksi vakuutusmeklaripalveluissa ei ole mitään sellaista erityispiirrettä, jonka vuoksi olisi perusteltua rajoittaa yritysasiakkaiden ja vakuutusmeklariyhtiöiden välistä sopimusvapautta. Euroopan Unionin komissio on jo ottanut kantaa erityisesti Suomen nykyisessä vakuutusedustusta koskevassa laissa ( /570) olevan saman sisältöisen vakuutusmeklarin palkkiota koskevan pykälän osalta ja todennut yksiselitteisesti, että se on ristiriidassa muun EU -lainsäädännön kanssa. Edellä mainittua esitettyä lainkohtaa koskevia lakiesityksen perusteluja tulee myös korjata direktiivin mukaisiksi. Varojen erillisyys (59 2 momentti) Esityksen mukaan vakuutusmeklari ei saa vastaanottaa, pitää hallussa taikka välittää asiakkaalle tai tämän vakuutuksenantajalle kuuluvia varoja, jos asiakas on kuluttaja, paitsi jos varojen säilytys tai siirto muutoin aiheuttaa asiakkaalle kohtuutonta hankaluutta. Tämä esitys on vastoin direktiiviä ja on lisäksi ristiriidassa muun asiakasvarojen käsittelyä koskevan kansallisen lainsäädännön kanssa. Direktiivissä on lista asiakasvarojen suojelemiseksi sallituista keinoista. Tämä lista on tyhjentävä, joten kansalliset laajennukset eivät ole sallittuja. Direktiivi ei anna mahdollisuutta kieltää asiakasvarojen välittämistä, joten ehdotettua 46 :ää ei voida sisällyttää Suomen lainsäädäntöön. Kuluttajien taloudellinen suoja toteutuu jo lakiehdotuksen 59 1 momentissa, jossa säännellään vakuutusmeklarin velvollisuutta pitää asiakasvaroja erillisellä pankkitilillä ja muita siihen liittyviä velvollisuuksia. Kuluttajien varat tulevat sitä kautta suojatuksi vakuutusmeklarin mahdollisessa ulosotto- ja konkurssitilanteessa. Ehdotettu direktiivinvastainen lisäsääntely (59 2 momentti) käytännössä heikentää vakuutusmeklareiden toimintaedellytyksiä ja siten rajaa kuluttajien mahdollisuutta vakuutusmeklaripalveluiden käyttöön. Asiakasvarojen erillisyyttä koskeva säännös tulee olla saman sisältöinen muun vastaavan asiakasvarojen käsittelyä koskevan kansallisen lainsäädännön kanssa (kuten mm. sijoituspalveluja, kiinteistönvälittäjiä, asianajajia, kauppaedustajia ja myyntimiehiä sekä joukkorahoitusta koskevat lait). Kaikkiin näihin lakeihin sisältyy ainoastaan vaatimus pitää asiakkaan varat erillään omista varoistaan, eikä ole perusteltua säännellä vakuutusmeklareita eri tavoin ja asettaa vakuutusmeklareita perusteettomasti eri asemaan muiden vastaavien toimijoiden kanssa. On myös huomattava, että monet vakuutuksenottajat nimenomaan toivovat koottua laskutusta vakuutusmeklarin kautta, joka mahdollistaisi asiakkaille tehokkaamman, joustavamman ja selkeämmän kokonaisvaltaisen palvelun. Edellä mainittua esitettyä lainkohtaa koskevia lakiesityksen perusteluja tulee myös korjata direktiivin mukaisiksi. Sivu 7 / 8

8 Helsingissä Suomen Vakuutusmeklariliitto ry Sari Harjunniemi OTK, Hallituksen jäsen Sivu 8 / 8