IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA KH 20/2018. Kaupunginhallitus Julkinen. Aika klo 15:00-18:07

Transkriptio

1 Aika klo 15:00-18:07 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 226 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta SVOP-sijoituksen myöntäminen Imatran Toimitilat Oy:lle Muutokset edustuksissa konserni- ja osakkuusyhtiöissä ym Viranhaltijapäätökset Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 16 Sivu 1/17

2 Aika klo 15:00-18:07 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Helminen Anna Puheenjohtaja Nokelainen Ilkka 1. varapuheenjohtaja Airas Mikko Pöytäkirjan tarkastaja Aalto Airi Jäsen Härkönen Timo Jäsen Lankinen Veikko Jäsen Luukkanen Heikki Jäsen Nissinen Anne Pöytäkirjan tarkastaja Saaristo Lilla Jäsen Telkkä Jani Jäsen Äikää Tarja Jäsen Poissa Muut osallistujat Roslakka Kai Kaupunginjohtaja Heino Kaisa Apulaiskaupunginjohtaja Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Hupli-Oinonen Liisa Viestintäjohtaja Malm Niina Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matikainen Tommi Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Ulla Kaavoitusinsinööri Saapui kokoukseen: 15:00 Lähti kokouksesta: 17:00 Käsitellyt asiat Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä klo Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä alkaen netissä Sivu 2/17

3 226 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/17

4 227 Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Anne Nissinen ja Mikko Airas. Sivu 4/17

5 228 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 1. Kaupunginhallituksen lautakuntiin ja konserniyhteisöihin nimeämien edustajien tiedoksiannot - Kaupunginhallituksen jäsen Anne Nissinen kertoi hyvinvointilautakunnan kokousasioista. - Kaupunginhallituksen jäsen Veikko Lankinen kertoi kaupunkikehittämislautakunnan kokousasioista. - Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tommi Matikainen kertoi Mitra Oy:n ajankohtaisista asioista. - Kaupunginhallituksen jäsen Heikki Luukkanen kertoi Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymän ajankohtaisista asioista. 2. Kaavoituksen ajankohtaiskatsaus - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Ulla Karjalainen oli kokouksessa esittelemässä asiaa 3. Imatran kaupungin vastaus AVI:n selvityspyyntöön (ESAVI/ 7016/ / 2018) / kantelu Linnalan koulun sisäilma-asia - Vastaus ja siihen liittyvä asiakirjamateriaali kokonaisuutena oli nähtävillä kokouksessa. 4. Elinkeinopoliittinen (Elpo) ja kaupungin erilaiset kehittämistä valmistelevat verkostotyöryhmät, esitys työryhmien yhdistämisestä - Kokouksessa asiaa esitteli kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs- 5. Matkaraportti Pietari Aluehallintovirasto - Oppilasesityspyyntö maanpuolustuskurssille Kj:n päätösesitys: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 5/17

6 229 Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/ /2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Runkoverkkoasetuksen valmistelu on kytkeytynyt maantielain (503/2005, nyk. laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) ja ratalain (110/2007) uudistukseen. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain muutokset hyväksyttiin kesällä 2018 eduskunnassa ja ne tulivat voimaan Esityksen tavoitteena on säätää maanteiden ja rautateiden kuulumisesta valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon siten, kun liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 4 :n 3 momentissa ja ratalain (110/2007) 4 :n 3 momentissa säädetään. Esityksen keskeisenä tavoitteena on lisäksi varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso. Lausunto pyydetään toimittamaan liikenne- ja viestintäministeriölle viimeistään Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntopyyntö liitemateriaaleineen löytyy osoitteesta: a175496b-b434-4bb9-9f1f-de72da518ce9&respondentid= d ec4-bcdd-f8fa657c60b9 Sivu 6/17

7 Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta: Alueiden käytön ja liikennejärjestelmän pitkäjänteisen suunnittelun lähtökohdaksi tarvitaan yhteinen näkemys valtakunnallisesti merkittävästä liikenneverkosta ja solmupisteistä. Runkoverkolla tavoitellaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamista, millä olisi suotuisia taloudellisia vaikutuksia koko Suomen kilpailukyvylle. Runkoverkot parantaisivat alueellista saavutettavuutta, mikä tukisi aluekehitystä. Palvelutasomäärittelyn tavoitteena on edistää kansalaisten ja elinkeinoelämän matkojen ja kuljetusten toimivuutta sekä yhdenvertaista palvelutasoa maan eri osissa. Saavutettavuushyödyt heijastuisivat myös pitkien yhteysvälien päässä sijaitseville runkoverkon ulkopuolisille alueille, kun yhteydet keskuksiin paranevat. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Maanteiden runkoverkon perusteet Runkoverkkoon kuuluvaksi katsottaisiin lähtökohtaisesti vilkasliikenteisimmät maantiet, joilla keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää raskaan liikenteen osalta 600 ajoneuvoa / vrk ja muun liikenteen osalta 6000 ajoneuvoa / vrk. Tällaiset vilkasliikenteiset väylät ovat merkittäviä valtakunnallisen pitkämatkaisen liikenteen sekä elinkeinoelämän kannalta ja niiden kuuluminen runkoverkkoon on siksi perusteltua. Runkoverkon jäsentelyssä tulee voida huomioida liikenteen volyymin lisäksi myös muunlaiset liikenteelliset tarpeet. Liikenteen määrään ohella voitaisiin maantie katsoa runkoverkkoon kuuluvaksi, jos se on liikenteellisesti merkityksellinen elinkeinoelämän tarpeita tai alueellista saavutettavuutta palvelevalla perusteella. Runkoverkkoon kuuluvaksi voitaisiin siksi luokitella myös maanteitä, joiden kuuluminen valtakunnalliseen runkoverkkoon on tärkeää taloudellisen kilpailukyvyn, yhdenvertaisuuden tai runkoteiden verkostomaisuuden takaamiseksi. Maantiet luokiteltaisiin pitkämatkaisen liikenteen määrän perusteella kahteen eri palvelutasoluokkaan, tason I ja tason II luokkaan. Rautateiden runkoverkon perusteet Rautateiden runkoverkko koostuu nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen radoista, joilla on valtakunnallista merkitystä ja jotka palvellevat lisäksi maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kriteereinä rautateiden runkoverkkoon kuulumiselle käytettäisiin lähtökohtaisesti liikkumisen ja kuljettamisen suoritemääriä, joiden osalta olisi erikseen huomioitu sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen määrät. Henkilöliikenteen liikennemäärien osalta runkoverkkoon kuuluisivat henkilöliikenteen määrän perusteella rataosat, joilla nykytilanteessa tai vuoden 2035 ennusteissa tehdään Sivu 7/17

8 selvästi yli 1,5 milj. matkaa vuodessa sekä rataosat, joiden vuoden 2035 ennusteissa tehdään n. 1,0-1,5 milj. matkaa. Tavaraliikenteen kuljetusten osalta runkoverkkoon kuuluisivat tavaraliikenteen perusteella rataosuudet, joilla nykytilanteessa tai vuoden 2035 ennusteissa on kuljetuksia noin tai yli 2 milj. tonnia vuodessa. Matka- ja kuljetusmäärien lisäksi voitaisiin rautateiden runkoverkkoon katsoa kuuluvaksi rataosuuksia myös muilla perusteilla. Tällaisia perusteita olisivat esimerkiksi rautateiden verkostollinen kokonaisuus, alueellinen saavutettavuus sekä maakuntien välinen pitkämatkainen liikenne ja kansainvälinen liikenne. Lisäksi rautateiden runkoverkkoon voisi kuulua elinkeinoelämän tarpeiden kannalta merkityksellisiä rataosuuksia. Erityisesti tavaraliikennettä palvelevilla radoilla huomioon otettaisiin kuljetusmäärien lisäksi myös verkollinen yhdistävyys ja kuljetusketjujen toimivuus. Rautateiden runkoverkolla suurin osa rata-osuuksista olisi sellaisia, että niillä on merkittävä määrä sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Rautateiden runkoverkolla tulisi siten turvata erityisesti tällaisten rataosuuksien, jotka ovat merkityksellisiä sekä henkilö- että tavaraliikenteelle, välityskyky ja toimivuus. Kaupungininsinööri Päivi Pekkanen on valmistellut kaupungin lausuntoluonnoksen yhteistyössä kaupungin eri asiantuntijoiden, sekä yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa: Yhtenäisen maanteiden ja rautateiden runkoverkon määrittely on hyvä ja kannatettava esitys. Asetuksessa ennustetarkasteluvuotena on käytetty vuotta Imatran kaupungin alueella on luonnoksessa maanteiden runkoverkkoon esitetty kuuluvaksi vt 6 Koskenkylä Kouvola Imatra Joensuu (josta ainoastaan väli Imatra-Joensuu kuuluu palvelutasoluokkaan II) ja rautateiden runkoverkkoon kuuluvaksi Helsinki Lahti Kouvola Joensuu-rataosuus, josta Helsinki-Lappeenranta väli on sekä henkilöliikenteen- että tavaraliikenteenprofiilissa ja Lappeenranta Joensuu-väli ainoastaan tavaraliikenteenprofiilissa. Imatran kaupunki pitää luonnoksessa esitettyjen kaupungin alueella kulkevien väylien kuulumista runkoverkkoon tärkeänä. Luonnoksessa ei kuitenkaan Imatran kaupungin näkökulmasta ole esitetty kaikkia alueen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta oleellisia väyliä, vaan esitystä tulee täydentää seuraavilta osin: 1. Maanteiden runkoverkkoesityksessä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoista ainoastaan Vaalimaan rajanylityspaikka on esitetty kuuluvaksi maanteiden runkoverkkoon. Pelkkä liikennemäärä maanteiden runkoverkon perusteena ei ole riittävä, vaan kuten LVM:n perustelumuistiossa on todettu, myös muilla seikoilla mm. elinkeinoelämän tarpeilla, alueellisella saavutettavuudella ja verkostomaisuuden takaamisella on merkitystä. Kantatie 62 Imatralta Imatran rajalle Valtatien 6 jatkeena on ehdottomasti lisättävä runkoverkkoon kuuluvaksi. Kantatien 62 volyymikriteerit eivät välttämättä täyty, mutta sen merkitys erityisesti pitkänmatkan kansainväliselle tavaraliikenteelle Sivu 8/17

9 on huomattava. Lisäksi Imatran rajalle johtavan kt 62 tieyhteyden tieluokan muuttamiseen on tarvetta. Kantatien 62 määrittely Valtatieltä 6 Imatran raja-asemalle runkoverkkoon kuuluvaksi parantaa Kaakkois- ja Itä-Suomen saavutettavuutta ja mahdollistaa alueella toimivan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kehittymismahdollisuudet. Alueella toimivalle teollisuudelle nopeat ja luotettavat yhteydet satamiin ja rajalle ovat elintärkeitä. Imatran kansainvälinen rajanylityspaikka on Kaakkois-Suomeen keskittyneelle paperiteollisuudelle tärkeä reitti sekä viennin, että tuonnin osalta. Runkoverkkoa määritettäessä onkin tärkeää selvittää kokonaiset kuljetusketjut myös rajojen yli. On huomioitava, että Venäjän puolella Viipuri-Svetogorskin välistä tieyhteyttä parannetaan parhaillaan merkittävästi (tie Federaation omistukseen v. 2017). Parannustyö aloitettiin tänä vuonna. Parannustyön ansioista kansainväliset yhteydet paranevat merkittävästi Imatran kautta Pietarin alueen valtatieverkostolle. Myös muita Venäjän puolen federaation omistamia tieyhteyksiä on parannettu merkittävästi lähivuosina, kuten A121 Pietari Petroskoi. Yhteys kuuluu myös TEN-T kattavan verkon yhteyksiin. Runkoverkkoasetuksella on luotava edellytykset joustavalle kansainväliselle rajan yli tapahtuvalle liikenteelle, joka luonnoksen mukaisella verkostolla ei toteudu. 2. Rautateiden runkoverkkoesityksessä matkustajaliikenteen liikenneprofiili rataosuudella Helsinki-Joensuu tulee jatkua Imatralle asti. Liikenneviraston kaksoisraidehanke Luumäki Imatra tavara (LuIma) on käynnistymässä ja se mahdollistaa nopeat 200 km/h junayhteydet välillä Helsinki Imatra. Kaksoisraide lyhentää matka-aikoja pääkaupunkiseudulta Lappeenrannan ja Imatran ohella myös Joensuuhun ja Savonlinnaan. Helsinki Helsinki Vantaan lentoasema Porvoo Kouvola-itäradan rakentuminen tulevaisuudessa lyhentää pääkaupunkiseudun etäisyyttä entisestään ja lisää henkilöliikenteen volyymia. Alueen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että henkilöliikenteen profiili jatkuu Imatralle asti. Lisäksi Venäjän rautatie RZD on pitänyt tärkeänä raidehenkilöliikenteen avaamista Imatran kautta. Etelä-Karjalan liiton hallinnoimassa Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeessa laaditaan parhaillaan selvitystä Venäjän liikenneministeriölle volyymiennusteista, ratainfran ja muiden tarvittavien rakenteiden toteuttamisesta ja kustannuksista Venäjän puolella kansainvälisen tavara- että henkilöliikenteen toteuttamiseksi Venäjältä Imatran raideyhteyden kautta. Kansainvälisen henkilöliikenteen avautuminen raideliikenteessä Imatran kautta lisää edelleen volyymia koko rataosuuksilla Imatra Helsinki ja Imatra-Joensuu. Yhteyden puuttuminen runkoverkkoesityksestä voi vaikeuttaa suunnitelmissa olevan kaksoisraiteen jatkon rakentumista Imatran rajalle asti ja mahdollista Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen avaamista myös henkilöliikenteelle. On siis tärkeää että kyseinen rataosuus palvelee molempien liikenneprofiilien tarpeita. Sivu 9/17

10 Alueen elinkeinoelämän kannalta olennaista on tavaraliikenteen toimitusvarmuuden osalta tuoda Vainikkalan rautatierajan ylityspaikalle varavaihtoehto, joka toimii bufferina mahdollisissa Vainikkalan häiriötilanteissa. Lisäksi Imatran kaupunki haluaa huomauttaa, että rautateiden runkoverkko ei nykyisessä esityksessä huomioi kaupunkiratojen suhdetta runkoverkkoon mitenkään. Raideliikenteen avautuminen kilpailulle on jo aloittanut useita selvityksiä alueellisen junaliikenteen järjestämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on myös alkamassa alueellisen junaliikenteen pilotointi, jonka kokemusten perusteella alueellinen henkilöliikenne rautateillä tulee varmasti lisääntymään. Tämän vuoksi ratakapasiteettia on riitettävä tulevaisuudessa myös alueelliseen raideliikenteeseen. Imatran kaupunki katsoo myös, että esitetyn palvelutason ylläpitäminen edellyttää rahoitustason nostoa, jotta runkoverkon ylläpitoa ei tehdä alemman verkoston kustannuksella. Maanteiden kunnossapidon taso on jo nyt alemman tieverkon osalta huolestuttavalla tasolla, erityisesti talvikunnossapidon osalta. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää antaa asiassa Liikennevirastolle edellä olevan kaupungininsinöörin valmisteluun perustuvan lausunnon, valtuuttaen kaupungininsinöörin toimittamaan lausunnon ministeriölle, sekä tekemään lausuntoluonnokseen vielä mahdolliset tekniset tai muutoin vähämerkitykselliset muutokset ja tarkennukset. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 10/17

11 230 SVOP-sijoituksen myöntäminen Imatran Toimitilat Oy:lle IMR/1425/ /2018 Valmistelija: Heino Kaisa Imatran Toimitilat Oy:n Svop-hakemus : Imatran Toimitilat Oy:n koulujen väistötila nettokustannukset ovat noin euroa. Kustannukset ovat muodostuneet Mansikkalan ja Kosken koulun sisäilmaongelmien väistötila tarpeista. Kustannukset on laskettu vähentämällä koulujen sekä niiden väistötilojen kokonaiskustannuksista kohteista saadut vuokratulot. Imatran Toimitilat Oy hakee Imatran kaupungilta (kolmemiljoonaaseitsämänkymmentätuhatta) euron svop- sijoitusta näiden kustannusten rahoittamiseksi. Kaupunginjohtaja Kai Roslakan lausunto : Kaupunginjohtaja puoltaa euron SVOP-sijoitusta Imatran Toimitilat Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Samalla taloushallinto esittää, että ko. sijoitusta varten investointiosaan myönnetään euron määräraha (Osakkeet ja osuudet/96101 Arvopaperit), joka esitetään katettavaksi kassavaroilla. Asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Imatran Toimitilat Oy:lle myönnetään euron SVOPsijoitus vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) investointiosaan myönnetään euron määräraha (Osakkeet ja osuudet/96101 Arvopaperit), joka katetaan kassavaroilla. Hyväksyttiin. Sivu 11/17

12 231 Muutokset edustuksissa konserni- ja osakkuusyhtiöissä ym. IMR/1431/ /2018 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupunginvaltuusto on myöntänyt eron kaupunginjohtaja Rami Hasulle, sekä samassa kokouksessa päätöksellä 62 päättänyt kaupungin ylimmän johdon organisointimuutoksesta lakkauttaen mm. aiemmat talousjohtajan ja hallintojohtajan virat. Edellä viitattujen päätösten seurauksena on tullut tarpeelliseksi tarkastella uudelleen valintoja kaupungin edustuspaikkoihin konsernija osakkuusyhtiöissä. Edustuspaikat, joissa kaupungin edustajaksi on aiemmin nimetty Rami Hasu: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy / hallitus (puheenjohtaja) Imatran Lämpö Oy / yhtiökokousedustaja Imatran Toimitilat Oy / yhtiökokouksen varaedustaja Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelut Oy / yhtiökokouksen varaedustaja Base Camp Oy / hallitus (puheenjohtaja) Etelä-Karjalan kauppakamari / kokousedustajat Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan neuvottelukunta / edustaja Etelä-Karjalan turvallisuus ja valmiustoimikunta / jäsen ja 2 varapuheenjohtaja Lappeenrannan teknillisen yliopiston alueellinen neuvottelukunta / kaupungin edustaja Lappeenranta-Imatra seutu; työvaliokunnan jäsen Imatra-Svetogorsk kaksoiskaupungin johtoryhmä / jäsen CityTwins Association CTA / hallituksen jäsen Etelä-Karjalan Aasia-hanke / ohjausryhmän varajäsen Organisointi- ja vastuumuutosten vuoksi on aiheellista nimetä uudelleen myös seuraavat nyt voimassa olevat edustuspaikat: Kaupunginjohtaja Kai Roslakka - Saimaan talous ja tieto Oy / hallituksen jäsen - Saimaan Tukipalvelut Oy / hallituksen jäsen Tilahallinta- ja turvallisuuspäällikkö Sami Turunen - Imatran Toimitilat Oy / hallituksen jäsen Lisäksi kaupungin talousjohtajalle on aiemmin annettu tehtävä toimia konsernin edustajana konserni- ja osakkuusyhtiöiden hallitusten kokouksissa konsernin edustajana. Edellä viitattu oikeus osallistua konserniyhtiöiden hallitusten kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella on tarkoituksenmukaista osoittaa jatkossa kaupungin konsernilakimiehelle. Tarvittavat kirjaukset toteutetaan kaupungin hallintosääntöön ja konserniohjeeseen seuraavan päivityksen yhteydessä. Uusi hallintosääntö on tarkoitus valmistella päätöksentekoon lokakuussa kokoontuvalle valtuustolle. Sivu 12/17

13 Apulaiskj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää valita uudet edustajat seuraavasti: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy / hallitus (puheenjohtaja) Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy / yhtiökokouksen varaedustaja - konsernilakimies Milla Oinonen Imatran Lämpö Oy / yhtiökokousedustaja Imatran Toimitilat Oy / yhtiökokouksen varaedustaja Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelut Oy / yhtiökokouksen varaedustaja Base Camp Oy / hallitus (puheenjohtaja) Etelä-Karjalan kauppakamari / kokousedustajat Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan neuvottelukunta / edustaja Etelä-Karjalan turvallisuus ja valmiustoimikunta / jäsen ja 2 varapuheenjohtaja Lappeenrannan teknillisen yliopiston alueellinen neuvottelukunta / kaupungin edustaja Lappeenranta-Imatra seutu; työvaliokunnan jäsen - apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino Imatra-Svetogorsk kaksoiskaupungin johtoryhmä / jäsen CityTwins Association CTA / hallituksen jäsen Etelä-Karjalan Aasia-hanke / ohjausryhmän varajäsen - apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino Saimaan talous ja tieto Oy / hallituksen jäsen - konsernilakimies Milla Oinonen Saimaan talous ja tieto Oy / yhtiökokouksen varaedustaja Sivu 13/17

14 Saimaan Tukipalvelut Oy / hallituksen jäsen - konsernilakimies Milla Oinonen Imatran Toimitilat Oy / hallituksen jäsen - kaupungininsinööri Päivi Pekkanen Kaupunginhallitus päättää ohjeistaa konserniyhtiöitä ja osakkuusyhtiöitään ylimääräisten yhtiökokousten pitämiseen taikka kaupungin 100 %:sti omistamien yhtiöiden osalta ainoan osakkeenomistajan päätöksiin, ja tässä yhteydessä tekemään päätökset, joilla päätetään yhtiön hallituspaikkojen osalta aiemmin nimetyn hallituksen jäsenen erosta ja uuden jäsenen nimeämisestä. Lisäksi kaupunginhallitus ohjeistaa konserniyhtiöidensä hallituksia ottamaan konserniohjeena huomioon aiemman talousjohtajan läsnäoloja puheoikeuden muuttamisen konsernilakimiehen läsnäolo- ja puheoikeudeksi yhtiöiden hallitusten kokouksissa. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginjohtaja Kai Roslakka ilmoitti esteellisyydestään asianosaisena (HallintoL 28 1-kohta) ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Sivu 14/17

15 232 Viranhaltijapäätökset Kaupunginjohtaja / Konsernitilin luottolimiitin korottaminen / Eurocard Corporate Gold luottokortin tilaaminen viestintäjohtajalle / Yhteistyön kartoittaminen/jiaxing / Markkinointiyhteistyö/Imatran Palloseura (IPS) Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä esitetyt viranhaltijapäätökset tiedoksi todeten, ettei kaupunginhallitus käytä otto-oikeuttaan. Kaupunginhallitus päätti merkitä esitetyt viranhaltijapäätökset tiedoksi todeten, että kaupunginjohtajan päätöksen osalta kaupunginhallitus käyttää otto-oikeuttaan palauttaen asian uudelleen käsittelyyn, eikä käytä muilta osin otto-oikeuttaan. Sivu 15/17

16 233 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: , 232, 233 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: 231 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Imatran kaupunginhallitus Virastokatu Imatra Sähköpostiosoite: kirjaamo@imatra.fi Pykälät: 231 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista klo 15 mennessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa Sivu 16/17

17 Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen Valitusviranomainen, osoitteet: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde), Faksi: Sähköposti: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi 14 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: -päätös, johon haetaan muutosta -miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: -päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan Sivu 17/17