AINO KARLA - HEIDI KYTÖAHO - MARIAM LAURÉN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AINO KARLA - HEIDI KYTÖAHO - MARIAM LAURÉN"

Transkriptio

1 AINO KARLA - HEIDI KYTÖAHO - MARIAM LAURÉN Tytöstä naiseksi Vastauksia maahanmuuttajatyttöjen kysymyksiin

2 SISÄLLYS Kehittämistyön ohjaajina ovat toimineet Metropolian lehtori Sirkka Pietiläinen sekä Helsingin Tyttöjen Talolta Inkeri Lappi, Anne Väisänen ja Heli Koivula. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tukenut tätä julkaisua osana Seksuaaliterveyden edistäminen -hanketta. Lisäksi oppaan tuottamista on tukenut Helsingin kaupungin Terveyskeskus. Opasta saa tilata Helsingin Tyttöjen Talolta osoitteesta Kuvitukset ja taitto Elina Rajala LUKIJALLE 4 TYTÖSTÄ NAISEKSI 5 MILTÄ NÄYTÄT? 6 Naisen anatomia 8 Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus 10 ASIAA 12 KERTAA VUODESSA 12 Kuukautiset 14 IHANA IHASTUS! 16 SEKSUAALISUUS ON OSA IHMISTÄ 18 Olenko normaali? 18 Seksi, mitä se on? 20 Tunnetko kehosi? 21 Miltä se tuntuu? 21 SUOJAA ITSESI! 24 Ehkäisy 26 TUNNETKO RAJASI? TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? 28 Sinä olet tärkeä 32 Väkivallalta suojautuminen 32 SINUN OIKEUTESI 34 PAIKKOJA, JOISTA VOIT SAADA APUA, JOS OLET KOKENUT VÄKIVALTAA 35 KIRJALLISUUTTA

3 LUKIJALLE Jokainen meistä on erilainen, omanlainen ja ainutlaatuinen. Arvomaailmaamme muovaavat useat eri tekijät kuten kulttuuri, perhe, ystävät ja uskonto. Nämä eri tekijät antavat paljon positiivisia voimavaroja, asettavat erilaisia odotuksia sekä rajoitteita elämääsi. Joskus näiden tekijöiden yhdisteleminen ja niiden välillä luoviminen voi herättää ristiriitaisia tunteita. Naiseksi kasvu on upea prosessi, ja kasvun varrella saatat samalla käydä läpi monia eri tunteita ja mieleesi nousee ajatuksia ja kysymyksiä, jotka voivat askarruttaa sinua. Et ole yksin ajatustesi ja tunteittesi kanssa, vaikka puhuminen niistä voi tuntua hankalalta. Tarkoituksenamme on antaa tämän opasvihkosen avulla sinulle tärkeää tietoa naiseksi kasvusta ja seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Sinulla on oikeus saada tietoa mm. murrosikään liittyvistä asioista, seurustelusta, seksuaalisesta kehityksestä, seksuaalisuuden iloista ja riskeistä sekä itsesi suojaamisesta esimerkiksi sukupuolitaudeilta tai sinua vahingoittavalta kohtelulta. Toivomme, että tämän tiedon avulla saat eväitä elämääsi ja seksuaalisen minäkuvasi rakentumiseen. Helsingissä TYTÖSTÄ NAISEKSI Tytöstä naiseksi kasvaminen ja kehittyminen on hieno ja ennen kaikkea pitkä prosessi. Oman kehon kehityksen seuraaminen on mielenkiintoista ja ehkä joskus hämmentävää. Asiat eivät tapahdu yhdessä yössä, mikä onkin loistavaa suunnittelua luonnolta, sillä se mahdollistaa mielen ja ajatusten muutoksessa mukana pysymisen. Kasvamiseen ihmisenä ja yksilönä saattaa liittyä monenmoista ennalta arvaamatonta tunnemyrskyä. Niin monet kerrat hämmästyttää, kuinka yhdessä hetkessä on nuori tyttö ja seuraavassa aikuinen nainen. Muiden ympärillä olevien ihmisten ajatukset ja odotukset saattavat olla täysin ristiriidassa omien tuntemusten kanssa. Oma perhe ja ystävät voivat nähdä asian keskenään eri tavalla; perhe kohtelee kuin lasta ja ystävien seurassa saa olla aikuisempi. Toisinaan taas asia on toisinpäin; kotona on otettava suuria vastuita ja käyttäydyttävä aikuismaisesti aikuisten odotusten mukaan ja ystävien kanssa saa olla vielä täysin lapsellinen. Myös oma käsitys itsestä sekä omista oikeuksista ja velvollisuuksista vaihtelee seuran ja yhteisöjen mukaan. Murrosikä tarkoittaa tytön kehityskautta, jolloin alkaa huima kehittyminen kohti naiseutta. Tämä kehityskausi alkaa usein yläasteikäisenä, vuotiaana. Murrosiän alkaminen ja sen myötä tulevat muutokset ovat yksilöllisiä. Joillakin tämä kausi voi alkaa jo aiemmin, joillain myöhemmin. Vartalo muokkautuu tahtomatta ja saa uusia naisellisempia piirteitä. Lantio levenee ja vartaloon tulee kaunista pehmeyttä kaartuvien muotojen myötä. Uudenlaisen kehon sisällä ei aina välttämättä ole mukavaa, kun ei tunnista sitä omakseen. Omaan kehoon kannattaakin tutustua kunnolla ja arvostaa sitä. Tutustuminen ja rakastuminen omaan kehoon käy jokaisella omaan tahtiin. On hieno tunne, kun huomaa olevansa sinut oman vartalonsa kanssa. Itsestä voi monesti tuntua siltä, että oma keho on täynnä kummallisuuksia tai virheitä, mutta jokainen erilaisuus tekee sinusta juuri Sinut. Se on rikkautta. Jokaisen kuuluu saada tuntea olevansa hyvä ja arvokas riippumatta ulkomuodosta. Tärkeää on myös muistaa, että vain itsellä on täydet oikeudet omaan kehoon. 4 5

4 MILTÄ NÄYTÄT? KYSY MEILTÄ Hei. Haluaisin kysyä muutamaa asiaa. Olen siis 16-vuotias nainen... tai tyttö... On varmaan normaalia, että nämä asiat pohdituttaa mutta en silti kehtaa puhua niistä kavereiden tai kenenkään kanssa. Ensinnäkin, onko minussa jotain vikaa kun rintani ovat eriparia? Toinen on ainakin omasta mielestäni selkeästi isompi. En todellakaan kehtaa kysyä kenenkään mielipiteitä enkä voi mennä esim. uimahalliinkaan. Toinen asia liittyy alapäähäni: tiedän sen että sisemmät häpyhuulet voivat olla erikokoiset, mutta mikä on liian suuret? Onko niiden värin muuttuminen merkki jostain? Olen kuullut että ne voitaisiin leikata, jos ne ovat liian suuret. No hei. Olet oikeassa, kysymyksesi ovat varmasti pyörineet lukemattomien tyttöjen päässä. Naiseksi kasvaminen on mahtavaa ja jokaiselle tytölle ennen kokematonta. Siksi onkin täysin normaalia, että omassa kehossa tapahtuvat muutokset herättävät itsessä kysymyksiä. Rinta-asiasi ei kuulosta ollenkaan epänormaalilta. Tiesitkö, että rintojen kehittyminen alusta loppuun kestää jopa neljästä viiteen vuotta? Joten jos kehitys on alkanut noin 13-vuotiaana, kuten tavallista, on se kesken vielä sinun ikäiselläsi. Erityisesti kasvuvaiheessa rinnat saattavatkin olla erimalliset ja -kokoiset. On yleistä, että aikuisen naisenkin jo kehittyneet rinnat ovat keskenään hieman eriparia. Rintojen muoto ja ulkonäkö muuttuvat edelleen elämän varrella; niitä muokkaavat raskaus, imetys sekä ikääntyminen. Tutustu rintoihisi niitä tunnustelemalla, jotta opit tuntemaan niiden muodon ja rakenteen. Näin sinun on helpompi havaita niissä tapahtuvia muutoksia. Ole myös ylpeä rinnoistasi, kenelläkään ei ole samanlaisia! Voit mennä pää pystyssä uimahalliin kun siltä tuntuu, eikä sinulla ole mitään hävettävää. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella sinun tai muiden rintoja tai ulkonäköä ylipäätään. Arvostelevat kommentit voit jättää huomiotta hyvällä omallatunnolla. Sitten alapään asioihin. Olet aivan oikeassa siinä, että häpyhuulet ovat kaikilla erinäköiset. Kokoeroja on: joillakin saattaa olla vain pienet poimut kokonaan ulompien häpyhuulten peittämänä ja joillakin sisemmät häpyhuulet muo- 6 7

5 dostavat selkeästi näkyvän pehmeän harjanteen ulompien häpyhuulten väliin. Mainitsemasi värin muuttuminen on normaalia. Kehityksen myötä myös ihon pigmentti eli väri muuttuu; vaaleassa ihossa pigmentti tummuu usein häpyhuulissa ja joillakin nivusissa saakka. Toisilla se ei muutu lainkaan. Tummemmalla iholla pigmenttimuutoksia on vaikeampi havaita. Sisemmissä häpyhuulissa ulkonevin osa on usein tummin, väriltään punertavan ruskea tai sinertävä, tai jotain siltä väliltä. Sisemmät häpyhuulet suojaavat niiden alle jäävää emättimen aukkoa ja klitorista eli häpykieltä hankaukselta ja epäpuhtauksilta. Joskus häpyhuulet voivat olla sen verran runsaat, että hankaus pikkuhousujen kanssa tuntuu epämiellyttävältä. On hyvä välttää kireitä housuja, sillä housujen saumatkin saattavat tuntua ikävältä. Mikäli sisemmät häpyhuulet hankautuvat ja kipeytyvät todella herkästi, voit ottaa asian puheeksi esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Omaa alapäätään kannattaa katsella esimerkiksi käsipeilin avulla, jotta oppii tuntemaan miltä itse näyttää. Suurin osa tytöistä pohtii onko juuri hän jotenkin erilainen kuin muut ja onko omassa itsessä jotain outoa. Kaikki ovat kuitenkin erinäköisiä ja juuri siitä, miltä itse näyttää, kannattaa olla ylpeä. Alapää on joka tapauksessa aina tytön ja naisen oma arvokas paikka, jonka koskettelusta ja paljastamisesta päättää tyttö itse. Tämä alue on tarkoitettu vain hellään kosketteluun, sillä se on täynnä herkästi tuntevia kohtia. immenkalvon ympäröimä ja on hyvin yksilöllinen kaikilla tytöillä. Useimmilla se on ohut ja poimuinen ja joillakin paksu, vahva ja kiinteä. Erilaiset pienet ulokkeet emätinaukon ympärillä ovat täysin normaaleja. Klitoris sijaitsee virtsaputken suun yläpuolella. Pienet häpyhuulet yhdistyvät edessä, ja klitoris on niiden yhtymäkohdassa. Hupullinen klitoris muodostuu paisuvaiskudoksesta ja on erittäin herkkä tuntoalue. Naisen lantion alueen poikkileikkaus sivusta ja edestä peräsuoli munanjohtimet munasarjat kohtu virtsarakko emätin häpyhuulet NAISEN ANATOMIA Naisen sukupuolielimiin kuuluvat munasarjat, munanjohtimet, kohtu, emätin, häpyhuulet sekä häpykieli eli klitoris. Munasarjat, munanjohtimet ja kohtu ovat vatsanpeitteiden alla aivan alavatsalla sijaitsevia elimiä. Emättimen aukko, pienet ja isot (sisemmät ja ulommat) häpyhuulet sekä klitoris sijaitsevat kehon ulkopuolella, näkyvissä. Emätin on limakalvon peittämä, poimuinen lihaskudoksesta muodostuva käytävä emättimen aukon ja kohdun välillä. Emättimen pohjalla, sormella koitettaessa, tuntuu kovana pompulana kohdunsuu. Emättimen aukko sijaitsee virtsaputken suun ja peräukon välissä. Sisemmät häpyhuulet saattavat osaksi peittää emättimen aukon. Emättimen aukko on limakalvopoimun eli 8 9

6 TYTTÖJEN JA NAISTEN YMPÄRILEIKKAUS Jos sinut on ympärileikattu, voi sinua hämmentää se seikka, että alkuperäisessä kulttuurissasi ympärileikkaus on ollut asiaankuuluvaa ja tehnyt sinusta muiden kanssa samanlaisen, mutta tullessasi Suomeen törmäätkin siihen tosiasiaan, että tytön ympärileikkausta pidetään rangaistavana tekona, ja sinä ympärileikattuna olet suomalaisiin tyttöihin nähden erilainen. Ympärileikkaus ei kuitenkaan tee sinusta yhtään vähemmän tai enemmän arvokasta ihmisenä tai naisena. Sinä olet ainutlaatuinen ja tärkeä huolimatta siitä, miltä sukupuolielimesi näyttävät. Tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisen ulkoisten sukupuolielinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Suomen lain mukaan tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan kielletty. Ympärileikkaamisesta voi saada kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen. Näin on silloinkin, jos Suomessa asuva henkilö viedään leikattavaksi ulkomaille. Maailman terveysjärjestö eli WHO on luokitellut ympärileikkaukset neljään eri pääryhmään: Tyyppi I: Klitoriksen hupun ja/tai klitoriksen osittainen tai täydellinen poistaminen Tyyppi II: Klitoriksen poistaminen sekä pienten häpyhuulten poistaminen osittain tai kokonaan (ns. excisio) Tyyppi III: Ulkoisten sukupuolielinten osittainen tai täydellinen poistaminen sekä typistettyjen häpyhuulten yhteen ompeleminen niin, että virtsan ja kuukautisveren poistumiseksi jätetään vain pieni aukko (ns. infibulaatio tai faraoninen ympärileikkaus) Tyyppi IV: Erilaiset luokittelemattomat tavat kuten klitoriksen ja/tai häpyhuulten pistely, lävistäminen tai viiltely; klitoriksen ja ympäröivien kudosten polttaminen; emätinaukon raaputtaminen (ns. angurya -viillot) tai emättimen viiltäminen (ns. gishiri -viillot); veren vuodattaminen emättimeen laitettavien syövyttävien aineiden avulla; emättimen ahtauttaminen emättimeen laitettavien yrttien avulla sekä muut tavat, jotka voidaan luokitella ympärileikkaukseksi. Ympärileikkauksella voi olla monia terveydellisiä - fyysisiä ja psyykkisiä - vaikutuksia elämään. Ympärileikkaus tapahtumana voi tulla mieleesi hyvinkin pitkän ajan kuluttua. Jos ajatuksesi ahdistavat ja huolettavat sinua, on tärkeää, että puhut asiasta turvallisen aikuisen kanssa. Ympärileikkaukseen liittyviä terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi virtsaamisvaivat, kuukautisvuodon pakkautuminen emättimeen ja erilaiset alapäässäsi tuntuvat kivut. Ympärileikkaus voi estää emätinyhdynnän ja tamponinkin käytön. Jos sinulla esiintyy vaivoja, ota rohkeasti yhteyttä terveydenhuoltoon tai vaikkapa Tyttöjen Talon työntekijöihin. Monia näitä vaivoja voidaan helpottaa ja hoitaa. ympärileikkaamaton klitoris virtsaputkensuu emättimen aukko sisempi häpyhuuli ulompi häpyhuuli peräaukko ympärileikattu (tyyppi1) ympärileikattu (tyyppi 2) ympärileikattu (tyyppi 3) virtsaputkensuu emättimen aukko ulompi häpyhuuli peräaukko 10 11

7 ASIAA 12 KERTAA VUODESSA KYSY MEILTÄ Osaisitteko neuvoa? Olen nyt siis 13-vuotias tyttö. Minulla on vasta alkanut kuukautiset, vaikka monella kaverilla on ollut ne jo ties kuinka kauan... Onko totta, että kylmän ilman lisäksi pitää välttää esim. jäätelön syömistä kun on menkat? Sitten toinen kysymys; voiko tamponin käyttö olla vaarallista ja onko sen jälkeen enää neitsyt? Kiva jos voitte vastata, en oo oikein voinut äidiltä näitä kysyä ja kaverit on niin edellä, etten kehtaa. Ensimmäiseksi onnittelen sinua kuukautisten alkamisesta! Kuukautiset ovat hieno asia ja merkki naiseksi kasvamisesta. Äidit ovat ylpeitä tyttäriensä naiseksi kasvamisesta. Joillakin ei ole tapana puhua kotona näin henkilökohtaisista asioista, joten asiasta voi keskustella vaikkapa kaverin, kouluterveydenhoitajan, muun tutun aikuisen tai Tyttöjen Talon aikuisen kanssa. Sinulla kuukautiset ovat vasta alkaneet ja olet huolissasi, koska muilla ne ovat alkaneet aiemmin. Ymmärrän huolesi. Voin kuitenkin kertoa ja ehkä näin lohduttaa, että et ole ollenkaan epänormaali. Tytön tullessa murrosikään keho muokkautuu pikkuhiljaa naisellisemmaksi ja muutoksia tapahtuu sen joka puolella. Rinnat kasvavat ja häpykarvoitus runsastuu. Myös kuukautiset alkavat näihin aikoihin. Joillakin tytöillä kuukautiset voivat alkaa jo 10-vuotiaana, joillakin vasta 16-vuotiaana. Joka kuukausi - raskausaikaa lukuun ottamatta - naisen kehossa käynnistyy prosessi, joka mahdollistaa raskauden alkamisen. Kuukautiset alkavat usein tytöillä suunnilleen samassa iässä kuin omalla äidillä ja samoilla linjoilla on myös niiden loppuminen vaihdevuosi-iässä. Seuraava asiasi koskee elämää kuukautisten kanssa. Jäätelöä voit syödä samaan tapaan kuin muulloinkin. Voit myös mennä kylmällä ilmalla ulos. Normaalia elämää ei tarvitse rajoittaa kuukautisten takia, ovathan kuukautiset osa sitä. Viimeisenä kysyit tamponin käytöstä. Tamponin eli emättimen sisälle asetettavan kuukautissuojan käyttö ei ole vaarallista. Se on hyvä kuukautissuoja silloin, kun haluaa esim. mennä uimaan tai urheilemaan. Tamponien lisäksi voi käyttää erikokoisia ja -mallisia siteitä. Olit huolissasi neitsyyden menettämisestä 12 13

8 tamponia käytettäessä; en usko, että itsekään koet sitä menettäväsi. Neitsyys on varmasti myös sinulle muutakin kuin pelkkä fyysinen koskemattomuus. Fyysisestikään tamponin käyttö ei ole verrattavissa esimerkiksi yhdyntään. Tamponien mukana tulevaan käyttöohjeeseen kannattaa tutustua kunnolla ja harjoitella rauhassa sen asettamista. Tamponeja on erikokoisia ja -merkkisiä. Kokeilemalla löydät varmasti itsellesi sopivan vaihtoehdon. Kuukautissuojia on hyvä pitää kotona aina varalla. Toivottavasti sait vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiisi. Saat toki lähettää lisääkin kysymyksiä! Hyvää jatkoa! KUUKAUTISET Kuukautiskierto: Kuukautiskierroksi kutsutaan aikaa jokaisen kuukauden ensimmäisten vuotopäivien välillä. Normaalisti tämä kierto on noin 28 päivää, eli vuodon kestäessä 7 päivää väliin jää 21 vuodotonta päivää. Kuukautisvuoto: Kohtuun kulkeutuessaan munasolu on valmis hedelmöittymään, mikäli kohtaa matkallaan siittiöitä. Jos näin ei tapahdu, munasolu surkastuu ja kohdun limakalvo poistuu verisenä vuotona emättimen kautta. Vuoto kestää yleensä 2 7 päivää. Vuodon määrä vaihtelee eri naisilla; joillain vuoto voi olla hyvinkin niukkaa ja toisilla runsaampaa. Ovulaatio: Hormonit, joita erittyy naisen elimistössä, saavat aikaan munasolun kypsymisen munasarjoissa ja sen irtoamisen. Tämä tapahtuma on nimeltään ovulaatio ja se mahdollistaa raskauden alkamisen. Ovulaatio tapahtuu yleensä, kun ensimmäisestä vuotopäivästä on kulunut päivää, silloin kun kuukautiskierto kestää 28 päivää. Aluksi kuukautiskierrot saattavat olla hyvinkin epäsäännöllisiä, eli vuodon alkua ei vielä voi tarkkaan ennustaa. Pikkuhiljaa kuukautiset säännöllistyvät ja vuodon määrä tasoittuu. Kuukautiset jäävät tulematta raskauden aikana ja jäävät kokonaan pois vaihdevuosi-iässä. Silloin tällöin ne saattavat jäädä myös tulematta stressin vuoksi, jos harrastaa fyysisesti vaativaa urheilua tai jos paino laskee nopeasti. Kuten yleensä, myös kuukautisten aikana hyvä hygienia on tärkeää. Alapesu vedellä olisi hyvä tehdä päivittäin sekä vaihtaa kuukautissuoja vähintään 4 6 tunnin välein tai useamminkin, jos vuoto on runsasta. Kuukautisten aikana voi tehdä kaikkea sitä mitä muulloinkin. Uimassa voi käydä ja saunoa, mikäli se itsestä tuntuu hyvältä. Tällöin paras suoja tarvittaessa on tamponi. Melkein kaikilla tytöillä on joitain tuntemuksia alavatsalla kuukautisten alkamisen aikaan. Toisilla ne tuntuvat kipuna. Kivut häviävät usein itsestään muutaman päivän sisällä, eikä niistä pidä huolestua. Osalla voi olla koviakin kuukautiskipuja, jotka johtuvat hormonien aiheuttamasta kohdun supistelusta. Kivuliaita tuntemuksia saattaa myös esiintyä alavatsan alueella ovulaation aikaan, samoin silloin saattaa olla niukkaa veristä vuotoa eli ovulaatiovuotoa. Kipuja voi yrittää lievittää alavatsalla pidettävillä kylmillä tai lämpimillä kääreillä, liikkumalla tai lääkkeillä. Apteekista saa ilman reseptiä kipulääkkeitä, jotka tuovat monelle avun. Kivuista kannattaa myös jutella lääkärin kanssa. Ehkäisypillerit helpottavat monilla kuukautiskipuja

9 IHANA IHASTUS! Jokainen nuorena koettu seurustelusuhde tai ihastumisen tunne on tärkeä ja arvokas. Ihastuksen tunteita voi kokea vaikka päivittäin, se ei välttämättä vaadi edes sanojen vaihtamista. Ihastumisen kohteena saattaa olla esimerkiksi opettaja tai joku muu läheinen ihminen, ystäväänkin voi ihastua. Joskus kohteena voi olla kaukaisempi ihminen, jota ei koskaan ole mahdollista tavoittaa, esimerkiksi joku julkkis. Tällaiset ihastumiset ovat yleisiä kaikille. Ihastuminen on turvallinen tapa tutustua omiin tunteisiin. Ihastumista voi seurata joskus seurustelu. Seurustelussa on kyse kahden ihmisen vapaaehtoisesta toista kunnioittavasta sopimuksesta. Seurustelu on mukavaa yhdessäoloa, ikävöintiä, läheisyyttä, tunteiden purskahtelua. Seurusteluun ei koskaan saa liittyä pakottamista eikä väkivaltaa. Suhteen kannattaa antaa edetä omaan tahtiin. Seurustellessa kannattaa nauttia toisen läsnäolosta ja tutustua toiseen rauhassa. Mihinkään ei ole kiire silloin, kun vieressä on tärkeä ja ihana ihminen. Ihastumisen tunteesta kannattaa nauttia. Kaikilla suhteilla on kuitenkin tapana arkipäiväistyä. Se ei ole huono asia, vaan luonnollista pitkässä parisuhteessa. Seurustelussa on tärkeää myös molempien osapuolten huomioonottaminen. Suhde etenee molempien toiveiden ja halujen mukaisesti silloin kun asioista jutellaan reilusti ja omat toiveet tuodaan esille. Toisen kuunteleminen sekä toisen ja omien rajojen kunnioittaminen ovat todellisia välittämisen merkkejä. Kaikissa suhteissa, esimerkiksi ystävyydessä, on tärkeää olla toisen luottamuksen arvoinen. Luottamukselliseen suhteeseen eivät kuulu toisen asioista juoruileminen tai selän takana puhuminen. Etenkin nuoruudessa seurustelusuhteiden päättyminen on yhtä tavallista kuin niiden alkaminenkin. Silloin on hyvä pohtia, kuinka suhteen voisi lopettaa tyylikkäästi ja arvokkaasti. Asiasta on hyvä puhua kasvotusten, jolloin riskit väärinymmärryksiin ja toisen tunteiden loukkaamiseen ovat pienemmät

10 SEKSUAALISUUS ON OSA IHMISTÄ Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen aina syntymästä kuolemaan asti. Seksuaalisuus ei ole erillinen osa ihmistä, vaan se on ihmisille tyypillinen ominaisuus, joka muuttuu, kasvaa ja kehittyy läpi elämän. Tämän vuoksi ihminen haluaa tulla huomioiduksi, kosketetuksi ja välitetyksi. Seksuaalisuus on naisena tai miehenä olemista omalla tavallaan, eikä kukaan voi tulla määrittelemään toisen seksuaalisuutta. Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin lasten saamista tai seksiä. Se on tunteita, vuorovaikutusta, lämpöä, rakkautta, läheisyyttä, antamisen ja saamisen halua. Seksuaalisuuden tulisi olla iloinen asia ja antaa sinulle voimaa elämään. Arvosta tunteitasi, kuuntele itseäsi ja kohtele kehoasi hellästi. Älä myöskään loukkaa toisen ihmisen tunteita tai kehoa. Seksuaalisuus on sinun yksityinen ja ainutlaatuinen asiasi. Sinä itse päätät omasta seksuaalisuudestasi ja kuinka sitä ilmennät. Sinun ei myöskään tarvitse olla kiinnostunut seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Seksuaalisuus tarkoittaa myös kykyä rakastaa, halua olla rakastettu sekä antaa ja saada hyvänolon tunnetta. Tunteiden kohde voi olla joko eri tai samaa sukupuolta. Vaikka seksuaalisuus muuttuu ja kehittyy läpi elämän, on sen kehitys murrosiässä vauhdikkainta. Kehitystä tapahtuu ajatuksissasi, tunteissasi ja kokemuksissasi. Pettymykset ja epäonnistumisetkin kuuluvat asiaan. Onkin tärkeää, että kuuntelet itseäsi ja etenet rauhassa omassa tahdissasi. OLENKO NORMAALI? Moni nuori pohtii sitä, onko hän seksuaalisesti normaali vai ei. Ehkä sinäkin olet sitä pohtinut. Jokainen ihminen on ainutkertainen, upea ja omalla ominaisella tavallaan normaali. Epänormaalius ja normaalius liittyen seksuaalisuuteen ovat hankalia sanoja, sillä se, mikä on normaalia yhdelle, voi olla epänormaalia toiselle. Tärkeätä on vain, että et vahingoita itseäsi ja muita toiminnallasi ja valinnoillasi

11 Seksuaalisen halun tunteminen on normaalia. Haluaminen ei tee kenestäkään huonoa tai likaista ihmistä. Jokaisella on myös oikeus olla tuntematta halua seksiin. On myös normaalia olla tietämättä mitä haluaa sekä vaihtaa mielipidettään haluamiseen liittyen. Seksuaaliset kokemukset ja tuntemukset saattavat myös ahdistaa ja hävettää. Oma halusi ja kaipuusi seksuaaliseen mielihyvään saattaa olla ristiriidassa oman mielesi kanssa. Myös kulttuurisi ja uskontosi voi asettaa erilaisia odotuksia ja rajoitteita. Oman mielen ja kehon tuntemusten sekä ympäristön odotusten tuottamiin ristiriitoihin ei ole usein helppoja ja nopeita ratkaisuja. On tärkeää kuunnella ja kunnioittaa rauhassa omia tuntemuksiaan eli sitä, mikä tuntuu sinusta itsestäsi hyvältä, sekä antaa asioille aikaa kypsyä. Olisi hyvä, jos sinulla olisi joku, jonka kanssa keskustella asiasta. Yksin ajateltuna asiat usein paisuvat kohtuuttoman suureksi. SEKSI, MITÄ SE ON? Seksi on osa seksuaalisuutta ja se on toimintaa, jolla tähdätään hyvään oloon ja nautintoon. Seksiä voi tapahtua kahden ihmisen välillä esimerkiksi hyväilemällä eli pettingillä, rakastelemalla ilman yhdyntää tai yhdyntään päätyen. Jokainen määrittelee itse, mikä on seksiä. Rakasteluun liittyy voimakkaita positiivisia läheisyyden, rakkauden ja halun tunteita. Seksiin ei ole olemassa ennalta määrättyä kaavaa, vaan jokainen pari, nainen ja mies tai kaksi naista, löytää kokeilemalla keinot tuottaa itselle ja toiselle hyvää oloa. Orgasmilla tarkoitetaan fyysistä ja psyykkistä hyväolontunnetta, joka aiheutuu seksuaalisen kiihottumisen laukeamisesta. Orgasmin hetkellä ihminen ikään kuin uppoaa nautintoon ja irrottaa hetkellisesti kontrollin ympäröivästä todellisuudesta. Orgasmi ei kuitenkaan ole seksin ainoa tarkoitus, vaan tärkeämpää on toistensa läheisyydestä nauttiminen. TUNNETKO KEHOSI? Itsetyydytys eli masturbaatio eli sooloseksi on normaali ja luonnollinen osa ihmisen seksuaalisuutta. Se on turvallinen ja hyvä tapa tutustua omaan kehoon ja löytää ne tavat, jotka tuottavat itselle hyvänolon tunteen. Kun on ensin itse tutustunut omaan kehoonsa, on seksistä helpompaa nauttia jonkun muun kanssa. Melkein kaikki harrastavat joskus itsetyydytystä, eikä siitä tule tuntea häpeää tai syyllisyyttä. Itsetyydytys ei vahingoita sukupuolielimiä, ei aiheuta lapsettomuutta eikä se näy päällepäin. Siinä eivät sukupuolitaudit tartu eikä siitä voi tulla raskaaksi. Itsetyydytyksessä ei myöskään voi menettää neitsyyttä. On myös aivan normaalia, jos itsetyydytys ei kiinnosta eikä siihen ryhtymisestä tarvitse tuntea painetta. Seksuaalisuuteen ja itsetyydytykseen kuuluvat myös fantasiat. Ne ovat sinun yksityisaluettasi ja sinulla on oikeus niihin. Fantasiat ovat hyväksyttäviä kaikissa muodoissaan ja ne tuovat nautinnolle lisää syvyyttä. Mielikuvat olivat ne sitten millaisia hyvänsä eivät ole vaarallisia tai haitallisia, sillä ne eivät ole totta. Fantasiat vaihtelevat paljonkin elämän aikana ja ne kuuluvat seksuaalisuuteen. Älä turhaan tunne häpeää ajatuksistasi, sillä taito kuvitelmiin on hieno osa seksuaalisuutta. MILTÄ SE TUNTUU? KYSY MEILTÄ Hei! Olen seurustellut poikaystäväni kanssa nyt muutaman kuukauden. Emme ole vielä olleet yhdynnässä vaikka olemme siitä puhuneet. Olemme molemmat neitsyitä. Tiedän, että hän haluaisi ja minäkin haluan, mutta pelkään hirveästi, että se sattuu. Lisäksi paras ystäväni kertoi, että hän on harrastanut jo vuoden seksiä poikaystävänsä kanssa, mutta sanoi, ettei ole koskaan nauttinut siitä. Sattuuko seksi ja voiko siitä nauttia? Kiitos kysymyksestäsi. Otit esiin asian, jota moni tyttö miettii ja pelkää ennen ensimmäistä yhdyntää. Ensiksi haluaisin sanoa, että on tosi hienoa, että olette 20 21

12 voineet poikaystäväsi kanssa keskustella asiasta. On tärkeää, että pystytte puhumaan peloistanne ja toiveistanne toistenne kanssa etukäteen. Olen varma, että poikaystävääsikin jännittää. On luonnollista, että ensimmäinen yhdyntä mietityttää ja pelottaa. Tytöt usein pelkäävät mahdollista kipua sekä sitä, että mahtuuko penis heidän sisäänsä. Tavallinen pelko sekä tytöille että pojille on myös se, että osaavatko he suoriutua yhdynnästä oikein. Tärkeää on, että ennen ensimmäistä yhdyntää olet varma siitä, että olet siihen valmis. Jos olet hyvin nuori, ei kehosi ole todennäköisesti valmis, vaikka mieli tekisikin. Asia voi olla myös toisinpäin: kehosi olisi valmis, mutta mieli ei. Siksi on hyvä odottaa siihen asti, että sekä keho että mieli ovat valmiita. Jotkut ovat valmiita 16-vuotiaana, jotkut eivät koskaan. Edetkää ihan rauhassa. Molemmilla on myös oikeus perääntyä missä vaiheessa tahansa yhdyntää eikä kummallakaan ole oikeutta painostaa toista jatkamaan. Yhdynnän ei kuulu sattua, ei edes ensimmäisellä kerralla. Jos näin käy, on se syytä keskeyttää ja kokeilla uudemman kerran joskus toiste. Tuntemuksia ja pientä verenvuotoa ensimmäisellä yhdyntäkerralla voi aiheuttaa immenkalvon venyminen ja repeäminen. Ensimmäinen kerta on ihmeellinen ja jännittävä tilanne, mutta tärkeää on, että tunnet olosi hyväksi ja mahdollisimman rentoutuneeksi ennen sitä. Yleisin syy yhdyntäkipuihin on yhdynnän jännittäminen. Turvallisessa paikassa ja ilmapiirissä rentoutuminen yleensä onnistuu, ja voitte puhua poikaystäväsi kanssa etukäteen mitä tehdä, jos jännitys nousee liialliseksi. Kiihottuneena emättimesi kostuu, mikä on tärkeää, sillä jos limakalvot ovat kuivat, voi yhdyntä sattua. Joskus limakalvojen kuivuudesta johtuviin kipuihin voidaan käyttää apuna esimerkiksi apteekista saatavaa liukastusvoidetta. Tärkeintä on, että nautitte toisistanne ja läheisyydestä. Muistattehan huolehtia ehkäisystä ensimmäisestä kerrasta alkaen hankkimalla kondomit ja/tai ehkäisypillerit valmiiksi. Kerroit, että ystäväsi ei nauti seksistä. Seksin tulisi olla nautinto, ei velvollisuus. Herää kysymys, miksi ystäväsi jatkaa seksin harrastamista, jos hän ei siitä nauti. Painostaako hänen poikaystävänsä? Seksiä ei tule harrastaa vain sen takia, että toinen sitä haluaa. Ehkä hän on aloittanut seksin harrastamisen jo silloin, kun ei ole ollut siihen vielä valmis. Silloin kannattaa ottaa askel taaksepäin ja odotella rauhassa. Jos keho ja mieli eivät ole valmiita seksin harrastamiseen, on siitä hankala nauttia. Tulee muistaa, että tärkeimmät sukupuolielimet ovat aivot ja sydän, eli jos psyykkisesti ei tunnu hyvältä, niin silloin ei tunnu hyvältä fyysisestikään. Itsetyydytys on hyvä tapa tutustua siihen, mistä nauttii, ja silloin voi paremmin opetella toisen kanssa mikä tuntuu hyvältä. Ehdotankin, että keskustelet ystäväsi kanssa ja pyydät häntä käymään esimerkiksi Tyttöjen Talossa toimivalla Pop In -seksuaalineuvontavastaanotolla. Siellä asiointi on maksutonta ja luottamuksellista. KYSY MEILTÄ Hei! Minut on ympärileikattu. En muista paljoakaan tapahtuneesta, sillä olin silloin 5-vuotias. Nyt minua on alkanut askarruttamaan sellainen asia, että onko ympärileikatulla naisella samanlainen nautinto seksissä kuin ympärileikkaamattomalla? Sattuuko seksin harrastaminen? En ole vielä harrastanut seksiä enkä pysty puhumaan asiasta perheeni tai ystävieni kanssa. Hei itsellesi! Naisen ympärileikkauksen vaikutus naisen seksuaalisiin kokemuksiin vaihtelee riippuen monista tekijöistä, kuten ympärileikkauksen laajuudesta. Naisen kiihottumiseen vaikuttavat useat hermot, jotka sijaitsevat häpyhuulissa, emättimessä, kohdussa ja klitoriksessa, mutta myös naisen mielentila ja psykologiset tekijät ovat tärkeitä tekijöitä. Naisen ympärileikkaus ei automaattisesti vähennä naisen seksuaalista halukkuutta tai lisää yhdyntäkipuja. Asiaa tutkittaessa on kuitenkin todettu, että ympärileikattujen naisten kiihottuminen, kostuminen sekä orgasmin ja tyydytyksen saaminen yhdynnän aikana saattaa olla alentunut. Ympärileikkauksen joissakin muodoissa naiselta poistetaan seksuaaliselle mielihyvälle välttämättömiä hermoja. Klitoris on naisen seksuaalisesti tuntoherkintä aluetta ja ilman klitorista naisen on vaikea saada orgasmia. Mitä nuorempana klitoris poistetaan, sitä suurempi on vahinko, sillä lapsena ja nuorena saadut itsetyydytyskokemukset ovat tärkeitä oman kehon ja seksuaalisuuden tuntemisen kannalta. Kerran poistettua klitorista ja sen erogeenistä herkkyyttä ei voida kirurgisesti myöhemmin palauttaa. Klitoriksen lisäksi isot ja pienet häpyhuulet sekä emättimen aukon reunat ovat tuntoherkkiä alueita, ja näiden koskettelun kautta nainen, jolta klitoris on poistettu, voi nauttia yhdynnästä. Myös toisen ihmisen läheisyys ja sen tuottama psyykkinen nautinto vaikuttavat seksuaaliseen mielihyvään erittäin paljon

13 Et kertonut, minkä asteinen ympärileikkaus sinulle on tehty. Jos emättimesi on lähes kokonaan suljettu, voidaan se avata myös kirurgisesti. Tämä tehdään sairaalassa nukutuksessa, ja nainen välttyy turhalta kivulta. Kotiin pääsee samana päivänä. Asiasta kannattaa keskustella etukäteen vaikkapa terveydenhoitajan tai Tyttöjen Talon aikuisen kanssa. Ympärileikatun naisen seksuaalielämän käynnistyminen voi kestää joskus pitkään. Jos yhdyntä ei onnistu, kannattaa ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen avaustoimenpiteen järjestämiseksi. Jos sinulla seksuaalielämän aloitettuasi esiintyy kipuja tai muunlaisia ongelmia, ota rohkeasti yhteyttä seksuaaliasioihin erikoistuneeseen ammattilaiseen, jolloin voitte yhdessä miettiä ratkaisuja tilanteeseen. Esimerkiksi Tyttöjen Talolla on maksuton ja ilman ajanvarausta toimiva Pop In -seksuaalivastaanotto, jossa voit luottamuksellisesti keskustella tilanteestasi. SUOJAA ITSESI KYSY MEILTÄ Moi! Olen miettinyt sellaista, että mitä järkeä on käyttää ehkäisyä? Olen kuullut, että raskaaksi tulemisen mahdollisuus on aika pieni ja jos tulee, niin silloin voi ottaa jotain pillereitä, niin siitä pääsee helposti eroon. Olen kuullut myös, että pojat eivät pidä kondomin käytöstä ja tuntuu hankalalta vaatia sitä. Jos on pillerit, niin silloinhan ei ainakaan tarvitse käyttää kondomeja? Varsinkin jos poika vannoo, ettei sillä ole mitään tauteja. Esitit hyvän kysymyksen. Ehkäisy on sinun parhaaksesi. Sinun ihana ja ainutlaatuinen kehosi on tässä maailmassa ainoa asia, joka on kokonaan sinun. Se on kanssasi aina syntymästä kuolemaan asti. Sitä ei kannata vahingoittaa tai jättää hoitamatta niinkin yksinkertaisella asialla kuin ehkäisyn laiminlyömisellä. Ehkäisyn käyttö kertoo, että välität niin paljon, että haluat suojella sekä itseäsi että kumppaniasi. Niin raskauden kuin sukupuolitautien ehkäisy on hoidettavissa helposti! Kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Kondomeja on olemassa sekä miehen että naisen käyttöön, joskin miehen kondomi on se tutumpi vaihtoehto. Kondomin käyttö saattaa vaatia harjoittelua eikä välttä

14 mättä heti ensimmäisellä kerralla onnistu täydellisesti. Miehen kondomeja on paljon erilaisia ja kokeilemalla löytyy varmasti kunkin käyttöön sopiva. Harjoittelun lisäksi kondomin käytöstä, kuten muustakin rakasteluun liittyvästä, olisi tärkeää uskaltaa keskustella yhdessä kumppanin kanssa. Kaikki tekosyyt, kuten esimerkiksi se, että poika ei pidä kondomin käytöstä, ovat naurettavia. Jos poika kieltäytyy käyttämästä kondomia, on sinulla oikeus kieltäytyä yhdynnästä. Se, että poika sanoo, että hänellä ei ole sukupuolitauteja, ei ole tae siitä, ettei hänellä niitä olisi. Sukupuolitaudit eivät näy päällepäin ja voivat olla hyvinkin oireettomia, joten sukupuolitautia voi myös sairastaa tietämättään. Kondomia tulee käyttää aina yhdynnän alusta sen loppuun asti. Raskaaksi voi tulla jo ensimmäisestä yhdynnästä. Raskaaksi tulon kanssa ei kannata leikkiä eikä abortti ole ehkäisykeino. Abortti on aina henkisesti ja fyysisesti raskas toimenpide. Jos et ole valmis äidiksi, tulee sinun käyttää ehkäisyä. Ehkäisy on sinun etuoikeutesi eikä sitä kannata koskaan jättää toisen varaan. Ehkäisyä käyttämällä seksistä pystyy nauttimaan ilman huolta taudeista ja ei-toivotusta raskaudesta. Ilmaisia kondomeja voit saada käyttöösi esimerkiksi Tyttöjen Talon Pop In -seksuaalineuvontavastaanotolta. EHKÄISY Ehkäisyllä tarkoitetaan sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä. Nainen voi tulla yhdynnästä raskaaksi, kun hänen kuukautiskiertonsa alkaa, siis jo ennen ensimmäisiä kuukautisia. Naisella on oikeus käyttää ehkäisyä silloin kun hän ei halua tulla raskaaksi. Raskauden ehkäisemiseksi on olemassa erilaisia hormonaalisia ehkäisyvalmisteita, kierukka sekä miehen ja naisen kondomit. Tavallisin tyttöjen ja nuorten naisten käyttämä hormonaalinen ehkäisyvalmiste ovat ehkäisypillerit. Jos pillerit eivät syystä tai toisesta sovi, on olemassa muita hormonaalisia ehkäisyvälineitä kuten emättimeen asetettava ehkäisyrengas (vaihto kolmen viikon välein), ehkäisypistos (vaikutusaika 3 kuukautta), ihon alle asetettava ehkäisyimplantti (vaikutus kestää valmisteesta riippuen 3 tai 5 vuotta), hormonikierukka (vaikutusaika vähintään 5 vuotta) ja ehkäisylaastari (vaihdetaan viikon välein). Ehkäisyn pettäessä tai unohtuessa on suositeltavaa hankkia jälkiehkäisypilleri. Pilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen, viimeistään kuitenkin 72 tunnin kuluttua. Yli 15-vuotiaat saavat ostaa pillerin apteekista ilman reseptiä (hinta n. 17 euroa). Tyttöjen Talolta Pop In -seksuaalineuvontavastaanotolta voit saada tarvittaessa jälkiehkäisypillerin maksutta. Muistathan kuitenkin, että jälkiehkäisypilleri on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön ja ehkäisystä tulee huolehtia muilla tavoin. Jos epäilet olevasi raskaana, voit ostaa raskaustestin (apteekki, tavaratalot) tai tehdä raskaustestin terveysasemalla tai Tyttöjen Talolla. Raskaustestin voi tehdä heti kun kuukautiset ovat myöhässä. Raskauden ensioireita ovat esimerkiksi kuukautisten poisjäänti, rintojen aristaminen ja pahoinvointi. Jos olet raskaana, on sinulla kolme vaihtoehtoa: 1) voit synnyttää ja kasvattaa lapsen, 2) voit synnyttää lapsen ja antaa hänet syntymän jälkeen adoptoitavaksi tai 3) päätyä raskaudenkeskeytykseen eli aborttiin. Jokainen vaihtoehto näistä vaatii paljon voimavaroja, ja olisikin hyvä, että hakeutuisit keskustelemaan tilanteesta jonkun ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian. Tyttöjen Talolta löytyy turvallisia ja luotettavia aikuisia ja sieltä saat tukea ja neuvoja päädyitpä sitten mihin ratkaisuun tahansa. Sukupuolitaudit tarttuvat suuseksin, emätinyhdynnän ja anaaliyhdynnän eli peräaukkoon tapahtuvan yhdynnän välityksellä. Monet sukupuolitaudit voivat olla oireettomia. Sukupuolitaudin oireina voi olla esimerkiksi alavatsakivut, kirvely virtsaamisen yhteydessä ja valkovuodon muuttuminen runsaammaksi tai kellertäväksi. Jos epäilet saaneesi sukupuolitautitartunnan, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai Tyttöjen Taloon. Sukupuolitautien testaus ja mahdollinen lääkitys niihin on maksutonta

15 TUNNETKO RAJASI? TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? KYSY MEILTÄ Hei. Viime viikonloppuna tutustuin yhteen poikaan juhlissa. Tiesin hänet jo aiemmin, sillä hän on perhetuttu ja olen ollut vähän ihastunut häneen. Hän tuli juttelemaan ja päädyimme makuuhuoneen puolelle. Ensin poika suuteli minua, mikä tuntui ihan hyvältä, mutta äkkiä hän painoi minut sängylle ja alkoi riisua housujani. Tämä pelästytti minut ja pyysin häntä lopettamaan. Hän ei kuitenkaan lopettanut vaan sanoi, että olin itse houkutellut hänet sinne enkä voi jättää nyt kesken. Jotenkin lamaannuin enkä päässyt tilanteesta pois enää. Tapahtuman jälkeen menin kotiin nopeasti ja oloni tuntui likaiselta. Edelleen tuntuu ikävältä ja minua itkettää kovasti. En voi kertoa vanhemmilleni, sillä jos he tietäisivät, kävisi minun huonosti. Oliko tämä raiskaus? Olin itse kuitenkin ihastunut poikaan ja halusin kovasti ensin lähelle häntä. Oliko tapahtunut omaa syytäni? Hävettää Ikävä kuulla, että olet joutunut tällaiseen tilanteeseen. Sinulle on tehty seksuaalista väkivaltaa eli toisin sanoen olet joutunut raiskauksen kohteeksi. Sillä ei ole merkitystä, että olit ihastunut kyseiseen poikaan ja menit vapaaehtoisesti hänen kanssaan makuuhuoneeseen ja suutelitte. Olet selvästi ilmoittanut hänelle, että haluat hänen lopettavan, ja hän on siitä huolimatta jatkanut. Vaikka et olisikaan voimakkaasti vastustanut, olisi pojan pitänyt tajuta, ettet halua jatkaa. Molempien osapuolien tulee selkeästi ilmaista haluavansa seksiä ennen kuin siihen ryhdytään. Lamaantuminen ja hämmentyminen tuollaisessa tilanteessa on tavallista. Sinulla on kuitenkin oikeus kieltäytyä seksistä missä vaiheessa tahansa. Älä syyllistä itseäsi, tapahtuma ei ole sinun syytäsi etkä ole tehnyt mitään sellaista, mikä oikeuttaisi pojan teon. Hän on loukannut koskemattomuuttasi, rajojasi, kehoasi, seksuaalisuuttasi ja itsemääräämisoikeuttasi. Se on seksuaalirikos sinua kohtaan. Et kertonut, käyttikö poika kondomia. Jos ei, on sinun syytä hakeutua pikaisesti sekä sukupuolitautitesteihin että raskaustestiin. Ehdotankin, että otat yhteyttä 28 29

16 esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan tai omalle terveysasemallesi ja kerrot tapahtuneesta. Myös Tyttöjen Taloon voit ottaa asiassa yhteyttä. Yhteyden ottaminen sinne on maksutonta eikä sinun tarvitse varata aikaa etukäteen. Riittää, että otat yhteyttä joko suoraan paikan päälle menemällä, soittamalla tai sähköpostin välityksellä. Häpeän tunteminen on hyvin tavallista raiskauksen uhriksi joutuneelle, vaikka syytä häpeään ei olekaan. Koska kehosi koskemattomuutta on loukattu, sinusta voi tuntua, että kehosi on muuttunut huonoksi ja likaiseksi. Tämä on tavallinen reaktio tällaiseen tapahtumaan. Tarvitset ehdottomasti apua itsellesi. Tällainen tapahtuma jää kiinni mieleen, kehoon ja tunteisiin pitkäksi aikaa ja se voi vahingoittaa seksuaalisuuttasi pysyvästi. Kerrot, että et voi kertoa vanhemmillesi. Voitko puhua jollekin toiselle tutulle ja turvalliselle aikuiselle? Keskusteluapua tarjoaa myös Tyttöjen Talo. Heillä on salassapitovelvollisuus, mikä tarkoittaa, että he eivät saa kertoa kenellekään, eivät edes vanhemmillesi, sinun kertomiasi asioita. Voit ottaa yhteyttä myös Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen. He ovat erikoistuneita palvelemaan tyttöjä ja naisia, jotka ovat joutuneet kohtaamaan seksuaalista väkivaltaa. Heillä on myös salassapitovelvollisuus. Halutessasi voit ottaa yhteyttä sinne myös nimettömänä. Teit oikein, kun otit yhteyttä. Uskalla puhua kokemuksestasi. Puhuminen auttaa jaksamaan ja toipumaan. Rohkeutta, älä lannistu. Tie voi olla pitkä, mutta sinulla on hyvät mahdollisuudet päästä tapahtuman yli kokonaan KYSY MEILTÄ Haluaisin kysyä sellaista, että miksi Suomen valtio ei puutu maahanmuuttajatyttöihin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan kuten kunniaan liittyvään väkivaltaan, pakkoavioliittoihin ja ympärileikkauksiin? Voinko itse tehdä mitään asian hyväksi? Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka tapahtuu perheen tai suvun piirissä ja jolla pyritään puolustamaan erityisesti mieheen ja sukuun liittyvää kunniaa. Tavallisesti väkivalta kohdistuu tyttöihin ja naisiin, ja heidän tekemistensä ohjailu ja kontrollointi ovat tavallisimmat keinot, joilla kunnian tahraantumista pyritään ennaltaehkäisemään. Kunniaan liittyvään väkivaltaan voivat liittyä myös tyttöjen ja naisten ympärileikkaus, pakkoavioliitot, raiskaus ja murha. Kunnian menetyksessä huhuilla ja tapahtuman julkisuudella on merkittävä rooli. Myös ilman todellisuuspohjaa olevat huhut saattavat vahingoittaa perheen kunniaa, mikäli moni yhteisön jäsen uskoo niihin. Sitten kysymykseen siitä, miksi tähän ei puututa. Suurin este yleensä on se, että hyvin usein nämä tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon. Osa maahanmuuttajatytöistä ja -naisista ei ole tietoisia omista oikeuksistaan ja Suomen lainsäädännöstä. Usein he eivät tiedä, miten ja mistä hakea apua tai tukea ja millaista apua he voivat saada. Myös kielitaidon puute voi vaikeuttaa asiaa. Lähteminen omasta yhteisöstä ulkopuolista apua hakemaan on iso ja pelottava asia. Mitä sinä voit tehdä? Paljonkin. Muutos lähtee sinusta itsestäsi. Ota selvää omista oikeuksistasi ja kun tiedät ne, voit kertoa niistä muillekin. Jos mahdollista, niin kerro niistä ystävillesi, siskoillesi, äidillesi. Ole luottamuksen arvoinen. Älä levitä huhuja ja juoruja ystävistäsi. Jos tiedät jonkun tuttusi olevan vaarassa, kerro siitä turvalliselle aikuiselle. Uskalla puolustaa omia oikeuksiasi. Uskalla auttaa apua tarvitsevaa. Jos viranomaisille puhuminen tuntuu vaikealta, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Tyttöjen Taloon. Sinne voit mennä ilman ajanvarausta ja kaikki mitä siellä kerrot, on luottamuksellista. Siellä osataan auttaa myös tarvittaessa eteenpäin. Esitit hyvän kysymyksen. Suomi on sitoutunut useiden kansainvälisten sopimusten kautta tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyöhön sekä uhrien auttamiseen. Sopimuksissa korostetaan, että väkivaltaa eikä sen käyttöä tule hyväksyä missään muodossa. Väkivaltaa, oli se sitten henkistä, fyysistä tai seksuaalista, ei voi oikeuttaa kulttuurisin, uskonnollisin tai perinteisiin liittyvistä perustein. Väkivalta on aina rikos

17 SINÄ OLET TÄRKEÄ Tiesitkö, että sinun ei tarvitse sietää minkäänlaista väkivaltaa tai loukkaavaa käytöstä? Sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua perheeltäsi, ystäviltäsi, seurustelukumppaniltasi, koulutovereilta, opettajilta, tuntemattomilta toisin sanoen kaikilta. Kenelläkään ei ole oikeutta tulla loukkaamaan sinua fyysisesti tai henkisesti. Ei ole hyväksyttävää, että esimerkiksi koulussa joku tulee huumorin varjolla koskettelemaan rintojasi tai takapuoltasi. Sinun vartalosi on sinun omaisuuttasi, eikä kukaan saa koskea sinuun ilman lupaasi. Tämä koskee myös kaikenlaista nimittelyä. Sinulla on oikeus sanoa EI missä tahansa tilanteessa. Sinulla on oikeus omiin mielipiteisiin ja niiden ilmaisemiseen. Sinulla on myös täysi oikeus vaihtaa mielipidettäsi. Sinun ei tarvitse olla täydellinen ja sinulla on oikeus tehdä virheitä. Se on inhimillistä, sillä kaikki tekevät joskus virheitä. Kaikkia ei tarvitse eikä voikaan miellyttää. Tärkeää on, että osaat asettaa itsesi etusijalle, sillä sinä itse olet oman elämäsi päähenkilö. Rakasta itseäsi, sillä olet ihana ja ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin olet. Kun olet oppinut rakastamaan itseäsi, on sinun paljon helpompi rakastaa muitakin. VÄKIVALLALTA SUOJAUTUMINEN Jokaisella naisella, lapsella ja miehellä on oikeus elää ilman väkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä (läimäyttely, liikkumisen estäminen, lyöminen, potkiminen), henkistä (nimittely, mitätöinti, alistaminen, uhkailu, muista ihmissuhteista eristäminen), taloudellista (naisen rahan käytön rajoittaminen, työssä käymisen ja opiskelun estäminen) tai seksuaalista (seksiin pakottaminen, raiskaaminen, seksuaalinen häpäiseminen). Myös väkivallalla uhkaaminen, pakottaminen tai vapauden riisto ovat väkivaltaa. Väkivallan muotoja ovat myös seksuaalinen ahdistelu, häirintä ja hyväksikäyttö, raiskaus (myös avioliitossa), naisten ja tyttöjen ympärileikkaus sekä naisilla käytävä kauppa ja prostituutioon pakottaminen. Kuka tahansa nainen, riippumatta iästä, kulttuurista, uskonnosta, etnisestä alkuperästä, elämäntyylistä, koulutuksesta tai taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta, voi joutua väkivallan kohteeksi. Naisilla suurin riski joutua väkivallan kohteeksi on lähisuhteessa ja useimmat pahoinpitelyt, raiskaukset ja muu väkivalta tapahtuvat kotona. Kaikki väkivaltaan johtavat syyt ovat tekosyitä. Minkäänlainen väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää eikä se koskaan ole väkivallan kohteeksi joutuneen syy. Vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä. Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta ovat myös rikoksia. Kenelläkään, myöskään sinulla, ei ole oikeutta käyttää väkivaltaa ketään kohtaan. Joskus voi tuntua, että haluat läimäistä tai tönäistä, kun esimerkiksi pikkusisarus tai vaikkapa ystävä ärsyttää sinua. Se ei ole kuitenkaan sallittua. Jokainen meistä voi oppia hallitsemaan vihan, suuttumuksen, kiukun tunteitansa niin, ettei joudu niiden valtaan. Voit miettiä etukäteen keinoja, miten rauhoittaa itsesi, kun viha tuntuu läikkyvän yli. Joillekin voi toimia vaikka mielessään sataan laskeminen. Joskus on vain parempi kävellä pois tilanteesta ja mennä itsekseen rauhoittumaan

18 SINUN OIKEUTESI Sinulla on oikeus turvalliseen elämään. Sinulla on oikeus elää pelosta vapaana. Sinulla on oikeus rakastaa ja saada vastarakkautta. Sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua. Sinulla on oikeus olla oma itsesi. Sinulla on oikeus yksityisyyteen. Sinulla on oikeus omiin mielipiteisiin ja niiden ilmaisemiseen. Sinulla on oikeus muuttua ja vaihtaa mielipidettä. Sinulla on oikeus sanoa ei! Sinulla on oikeus omaan rahaan ja sen käyttöön. Sinulla on oikeus esittää kysymyksiä. Sinulla on oikeus olla inhimillinen ei täydellinen. Sinulla on oikeus tehdä virheitä. Sinulla on oikeus päättää itseäsi koskevista asioista. Sinulla on oikeus olla miellyttämättä kaikkia. Sinulla on oikeus asettaa itsesi etusijalle. Sinulla on oikeus tehdä muutoksia elämässäsi. PAIKKOJA, JOISTA VOIT SAADA APUA, JOS OLET KOKENUT VÄKIVALTAA Ihmisoikeusliitto Osoite: Döbelninkatu 2, 8.krs, Helsinki, puh Kitke!-hanke ehkäisee kunniaan liittyvää väkivaltaa. Päivystyspuhelin (ma-pe klo 9 15) / On-call Service (weekdays 9 AM 3 PM) Monikulttuurinen Voimavarakeskus MONIKA Apua ja neuvontaa väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille, eri etnisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä ja tukihenkilöitä pääkaupunkiseudulla. Valtakunnallinen puhelinpäivystys ma su 24 h. Palvelua arabiaksi, dariksi, englanniksi, espanjaksi, farsiksi, hindiksi, italiaksi, kurdiksi, portugaliksi, ranskaksi, romaniaksi, ruotsiksi, saksaksi, somaliksi, suomeksi, tagalogiksi, thaiksi, turkiksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi. Mona-koti Tarjoaa asumis- ja erityispalveluja monikulttuurisille naisille ja lapsille, jotka ovat välittömässä hengenvaarassa pari- tai lähisuhdeväkivallan vuoksi (esim. kunniaan liittyvän väkivallan uhan alla oleva henkilö). Palveluja tarjotaan useilla eri vähemmistökielillä. Puh Naisten Linja Valtakunnallinen, maksuton puhelinlinja. Naisten Linja tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja tukea väkivaltaa, uhkaa tai pelkoa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen

19 Puhelinpäivystys puh suomeksi maanantaista perjantaihin klo 16 20, ruotsiksi keskiviikkoisin klo 16 20, englanniksi perjantaisin klo Nuorten Turvatalot, Punainen Risti Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella Apua ja tukea vuotiaille nuorille. Raiskauskriisikeskus Tukinainen Toiminta valtakunnallista, puhelinneuvontaa ja -tukea seksuaalista väkivaltaa kokeneille, kriisitapaamiset ja ryhmät, apua läheisille. Maksuton kriisipäivystys puh , ma pe klo 9 15, la su klo 15 21, pyhinä ja niiden aattoina klo Maksuton juristipäivystys puh , ma to klo Rikosuhripäivystys Neuvontaa ja tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, saatavilla tukihenkilöitä. Valtakunnallinen auttava puhelin ma ti klo 13 21, ke pe klo Juristipuhelin ma to klo Turvakodit Turvakodeissa ja niiden avopalveluissa tehtävän työn tavoitteena on väkivaltakierteen katkaiseminen ja sen aiheuttamien kriisien ja muiden ongelmien hoitaminen. Yhteystiedot, kts. Helsingin Tyttöjen Talo Yksilö- ja ryhmätukea väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneille tytöille ja nuorille naisille. Luottamuksellinen ja maksuton, ei tarvita ajanvarausta. Aukioloajat: Ma ti klo Ke klo To klo Pop In -seksuaalineuvontavastaanotto ma to klo Osoite: Toinen linja 3, 2½ kerros, puh. (09) Oulun Tyttöjen Talo Tampereen Tyttöjen Talo Turun Tyttöjen Talo Väestöliitto Maksutonta keskusteluapua seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneille vuotiaille nuorille Helsingissä; Kirsi Porras, p. (09) , Nettivastaanotto alle 18-vuotiaille. KIRJALLISUUTTA Brandt, Pia Korteniemi-Poikela, Erja Cacciatore, Raisa Huovinen, Maarit 2004: Hei beibi, mä oon tulta! Nuoren oma seksikirja. WSOY. Porvoo. Brusila, Pirkko (toim.) 2008: Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Duodecim. Keuruu. Gravelle, Karen Gravelle, Jennifer 1998: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä mutta haluaisivat tietää! WSOY. Juva

20 Hermanson Elina 2010: Oonks mä normaali? Nuoren oma kirja. Tammi. Helsinki. Ihmisoikeusliitto ry: Ei! Tyttöjen ympärileikkaukselle. KokoNainen hankkeen koulutusmateriaali. Jussila Raimo, Länsimäki Maija 2010: Seksisanat Suuri suomalainen seksisanakirja. Prometheus Kustannus Oy. Espoo. Kinnunen, Taina & Puuronen, Anne (toim.) 2006: Seksuaalinen ruumis. Gaudeamus. Helsinki. Mustavuori, Jaana-Mirjam. 2007: Elämän juurilla. Ruumiillisuus ja läsnäolo. Kirjapaja. Helsinki. Pallaste, Tuija. 2006: Polttaa, pelottaa. Miten tunnistaa ihastus? Minerva Kustannus. Helsinki. Puhakainen, Rosa (toim.) 2004: Friidu. Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet. Ihmisoikeusliitto. Kauhava. Pääskysaari, Jenni 2002: Kompassi. Jennin kirja sinulle. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu. Skugge, Linda Olsson, Belinda Zilg, Brita 2003: Pilluparvi. Like. Keuruu. Suomela, Anu (toim.) 2009: Seksi kaikki mitä tulee tietää. Ajatus Kirjat. Helsinki. Svärd, Sinikka & Hautamäki, Sinikka. 2008: Kerron sinulle rakkaudesta. Minerva Kustannus. Helsinki. Tulusto, Riitta & Kukkamäki, Heidi (toim.) 2006: Liekeissä: Aitoa puhetta murrosiästä. Tammi. Helsinki

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää.

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi tuntuu hyvälle kehossa ja siitä voi nauttia yksin, kaksin tai monen ihmisen kanssa. Seksin halu vaihtelee eli se on

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Liiteet 159 LIITTEET LIITE 1 Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Väittämä 1. Murrosiän fyysiset muutokset tapahtuvat teini-ikäisille eri ikäisinä 2. Seksuaaliasiat alkavat kiinnostaa murrosikäisiä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Sexual Education for Adults with Disabilities

Sexual Education for Adults with Disabilities Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 3 Korttipeli The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot