Työvoimakustannustutkimus 2016
|
|
- Tuomas Keskinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palkat ja työvoimakustannukset 2018 Työvoimakustannustutkimus 2016 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 34,2 euroa vuonna 2016 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen tietojen mukaan keskimäärin 34,2 euroa tehtyä työtuntia kohti vuonna Yksityisellä sektorilla tuntikustannus oli 34,7 euroa, kuntasektorilla 31,4 euroa ja valtiosektorilla 40,8 euroa. Palkkakustannukset muodostivat sektoreilla keskimäärin 76,0 prosenttia, sosiaaliturvan kustannukset 21,5 prosenttia ja muut kustannukset 2,5 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista. Tehdyn työtunnin kustannus sekä kustannus henkilötyövuotta kohti työnantajasektoreittain vuonna 2016 Sektori / toimiala Kaikki sektorit yhteensä Yksityinen sektori yhteensä Teollisuus yhteensä (BE) Rakentaminen (F) Palvelualat (GS) Kuluttaja ja liiketalouden palvelut (GN) Kuntasektori Valtio Hyvinvointipalvelut (OS) Työvoimakustannus, euroa / tehty työtunti 34,2 34,7 37,2 34,0 33,9 33,3 35,6 31,4 40,8 Työvoimakustannus, euroa / henkilötyövuosi Yksityisellä sektorilla tehdyn työtunnin kustannus oli suurin teollisuuden toimialoilla (BE) ja pienin kuluttaja ja liiketalouden palveluissa (GN). Sektoreittain tarkasteltuna valtiolla oli suurin tehdyn työtunnin kustannus, 40,8 euroa, kun taas kuntasektorilla oli pienin tuntikustannus, 31,4 euroa. Valtiolla korkeaa kustannustasoa selittää valtion henkilöstön painottuminen asiantuntijaammatteihin, joissa on keskimäärin korkea palkkataso. Valtiolla on lisäksi yksityistä sektoria pidemmät lomaajat, jotka vähentävät tehtyjen tuntien määrää suhteessa yksityiseen sektoriin. Pidempien lomien vuoksi valtion tehdyn työtunnin kustannus on suurempi kuin teollisuudessa, vaikka kustannus henkilötyövuotta kohti on teollisuutta pienempi. Liitetaulukossa 1 on eritelty tehtyjen tuntien lukumäärät sektoreittain tunti ja henkilötyövuosikustannuksen lisäksi. Kunnilla työvoimakustannus on sektoreista pienin sekä tehtyä työtuntia että henkilötyövuotta kohti mitattuna. Vaikka tehtyjen työtuntien määrä on kunnilla lomista johtuen yksityistä sektoria pienempi ja Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 sosiaalikustannukset ovat muita sektoreita korkeammat, niin kuntasektorin palkkakustannukset ovat selvästi pienemmät muihin sektoreihin verrattuna. Työvoimakustannukset on saatu, kun työnantajan palkkakustannuksista, sosiaaliturvan kustannuksista ja muista työvoimakustannuksista on vähennetty työnantajan saamat kustannusten korvaukset (sairausajan palkkojen palautukset, työterveyshuollon korvaukset ja työllistämistuki). Tehdyt työtunnit on laskettu vähentämällä säännöllisen työajan ja ylityötuntien summasta poissaolot kuten vuosilomat ja sairauslomat. Teollisuudessa tuntikustannus kasvaa yrityksen koon mukaan Yksityisellä sektorilla teollisuuden toimialoilla (BE) tehdyn työtunnin kustannus on pienimmissä, 1049 palkansaajan yrityksissä 3 euroa, kun suurimmissa yrityksissä keskimääräinen tuntikustannus on 42,4 euroa. Kustannus kasvaa yrityksen koon mukaan. Suurin kustannusero on keskimmäisten kokoluokkien välillä eli siirryttäessä palkansaajan yrityksistä palkansaajan yrityksiin. Myös hyvinvointipalvelujen toimialoilla (OS) tuntikustannus kasvaa sitä mukaa mitä suuremmasta yrityksestä on henkilöstömäärällä mitattuna kysymys. Rakentamisessa tuntikustannus on korkeampi palkansaajan yrityksissä kuin palkansaajan yrityksissä, mutta muuten kustannus on nousujohteinen yrityksen koon kasvaessa. Tehdyn työtunnin kustannus yksityisellä sektorilla toimialoittain yrityksen koon mukaan vuonna 2016 Hyvinvointipalvelujen (OS) toimialoilla pienimmissä yrityksissä (1049 palkansaajaa) on pienin tuntikustannus. Kuluttaja ja liiketalouden palveluissa (GN) kustannus on suurin kahdessa keskimmäisessä kokoluokassa. Kuluttaja ja liiketalouden palvelualoilla suurten yritysten joukossa on matalapalkkavaltaisia yrityksiä esimerkiksi kiinteistönhuollon ja kaupan sekä työvoimanvuokrauksen toimialoilla. Tämä selittää suurelta osin alemman kustannustason suurissa yrityksissä. Toimialoittainen vaihtelu tehdyn työtunnin kustannuksessa on pieni, kun verrataan pienimpiä, 1049 henkilön yrityksiä. Näissä yrityksissä keskimääräinen tuntikustannus vaihtelee runsaan kahden euron verran hyvinvointipalvelujen (OS) 3 eurosta kuluttaja ja liiketalouden palvelujen (GN) 32,4 euroon. Mitä suuremmasta yrityskokoluokasta on kysymys, sitä selvemmin toimialoittaiset erot näkyvät tuntikustannuksissa. Suurimpien, yli 500 palkansaajan yritysten toimialoittaiset tuntikustannukset vaihtelevat kuluttaja ja liiketalouden palvelujen (GN) 32,4 eurosta teollisuuden (BE) 42,4 euroon. Erot tuntikustannuksissa eri kokoisissa yrityksissä selittyvät lähinnä palkkakustannuksella, joka on sitä suurempi mitä isommasta yrityksestä on kysymys. Myös osa sosiaalivakuutusmaksuista on sitä korkeampia 2
3 mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys. Teollisuuden toimialoilla suurimmissa yrityksissä maksetaan myös keskimäärin enemmän tulospalkkioita ja muita kertaluonteisia eriä kuin pienissä yrityksissä. Alle 10 palkansaajan yrityksiä ei ole mukana työvoimakustannustutkimuksessa. Muut kuin palkkakustannukset muodostavat 23,6 prosenttia työvoimakustannuksista yksityisellä sektorilla Muut kuin palkkakustannukset eli sosiaaliturvan kustannukset sekä muut työvoimakustannukset ovat yksityisellä sektorilla 23,6 prosenttia kokonaiskustannuksista. Suurin muiden kuin palkkakustannusten osuus on kuntasektorilla, jossa sosiaaliturvan kustannukset ja muut työvoimakustannukset ovat 26,4 prosenttia kokonaiskustannuksista. Valtiolla vastaava kustannusosuus on 2 prosenttia. Palkkakustannus muodostuu välittömästä ansiosta ja muista palkkakustannuksista eli kertaluonteisista palkkaeristä sekä vapaapäivien palkoista. Sosiaaliturvan kustannuksiin luetaan tilastossa mukaan varsinaisen sosiaaliturvan kustannukset, eli lakisääteiset, sopimusvaraiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut, sairausajan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat, ja työterveyshuollon kustannukset. Työvoimakustannusten rakenne yksityisellä sektorilla, valtiolla ja kuntasektorilla vuonna 2016, prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista Muita työvoimakustannuseriä ovat luontoisedut, työpaikkakoulutuksen kustannukset, työ ja suojavaatekustannukset, rekrytointikustannukset sekä henkilöstörahastojen kustannukset. Näiden kustannuserien osuus yhteensä on suurin yksityisellä sektorilla, 3,0 prosenttia, kun se kuntasektorilla on 1,1 prosenttia ja valtiolla 1,2 prosenttia. Yksityisen sektorin muiden työvoimakustannusten suurempi osuus valtioon ja kuntiin nähden johtuu lähinnä muita sektoreita suuremmista luontoisetujen määrästä. 3
4 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tehdyt työtunnit, työtunnin kustannus ja työvoimakustannus henkilötyövuotta kohden toimialoittain (2008) ja sektoreittain vuonna Liitetaulukko 2. Työvoimakustannusten rakenne työnantajasektoreittain vuonna Liitetaulukko 3. Tehdyn työtunnin kustannus yksityisellä sektorilla yrityksen henkilöstömäärän ja toimialan mukaan.7 Laatuseloste.8 4
5 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tehdyt työtunnit, työtunnin kustannus ja työvoimakustannus henkilötyövuotta kohden toimialoittain (2008) ja sektoreittain vuonna 2016 Sektori / toimiala Sektorit yhteensä Yksityinen sektori yhteensä (BS) Teollisuus ja rakentaminen (BF) Teollisuus yhteensä (BE) Kaivostoiminta ja louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D) Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto ym. (E) Rakentaminen (F) Palvelualat (GS) Kuluttaja ja liiketalouden palvelut (GN) Tukku ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) Hallinto ja tukipalvelutoiminta (N) Hyvinvointipalvelut (OS) Terveys ja sosiaalipalvelut (Q) Kuntasektori yhteensä Kunnat Kuntayhtymät Valtio Tehdyt tunnit / henkilövuosi Työvoimakustannus, euroa/tehty työtunti 34,2 34,7 36,4 37,2 3 37,1 46,5 31,1 34,0 33,9 33,3 30,7 31,5 24,4 44,5 45,4 34,6 40,6 23,5 35,6 28,4 31,4 30,6 33,5 40,8 Työvoimakustannus, euroa/henkilötyövuosi
6 Liitetaulukko 2. Työvoimakustannusten rakenne työnantajasektoreittain vuonna 2016 Tyovoimakustannusera 1. Välitön ansio 2. Kertaluontoiset erät 2.1 Tulospalkkiot 2.2 Muut kertaluontoiset erät 3. Henkilöstörahastot 4, Vapaapäivien palkat 4.1. Lomaajan palkat 4.2. Arkipyhien palkat 4.3. Muiden vapaiden palkat yhteensä 5. Luontoisedut 6. Sosiaaliturvan kustannukset 6.1. Varsinaisen sosiaaliturvan kustannukset Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Työeläkemaksut Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu Sopimusvaraiset ja vapaaehtoiset sos.vak.maksut Lisäeläkemaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Vapaaajan vakuutus ja vastuuvakuutusmaksut 6.2. Tapauskohtaisen sosiaaliturvan kustannukset Sairausajan ja lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat, netto sairausajan palkkojen palautukset Työterveyshuolto (netto) 7. Työpaikkakoulutus 8. Muut työvoimakustannukset 9. Työvoimakustannus ennen työnantajatukia 10. Rahapalkka = Työnantajatuet Sektorit yhteensä 60,5 6,2 4,5 9,3 1,2 21,5 19,7 19,5 15,1 0,5 1,8 1,4 0,7 0,6 0,6 77,4 Yksityinen sektori yhteensä (BS) 61,0 6,8 2,2 4,6 8,6 6,1 1,3 1,3 20,5 18,9 18,6 14,1 2,3 0,5 1,2 0,5 0,6 0,7 77,6 Yksityisen sektorin teollisuus ja rakentaminen (BF) 6 7,9 2,7 5,2 8,1 5,9 1,2 1,0 1,5 20,7 19,1 18,7 14,1 2,3 0,7 1,2 0,5 0,8 77,6 0,0 Yksityisen sektorin palvelut (GS) 61,3 6,2 1,9 4,2 8,9 6,2 1,3 1,4 2 18,9 18,5 14,1 2,3 1,1 0,6 0,7 0,7 77,6 Kuntasektori 58,1 4,9 4,7 10,6 25,4 23,0 23,0 18,6 2,4 0,0 2,4 2,2 1,2 0,6 75,7 Valtio 62,9 3,9 3,7 13,0 1 2,5 19,0 17,0 16,9 14,8 0,0 0,0 2,0 1,2 0,8 0,8 0,6 81,0 6
7 Liitetaulukko 3. Tehdyn työtunnin kustannus yksityisellä sektorilla yrityksen henkilöstömäärän ja toimialan mukaan Sektori Teollisuus ja rakentaminen (BF) 31,2 34,0 38,3 41,5 Teollisuus yhteensä (BE) 3 33,6 38,8 42,4 Rakentaminen (F) 30,6 35,3 35,0 37,9 Palvelut yhteensä (GS) 31,9 34,2 35,3 34,6 Kuluttaja ja liiketalouden palvelut (GN) 32,4 34,8 35,7 32,4 Kuluttajapalvelut (GJ) 3 35,5 35,7 32,2 Liiketalouden palvelut (KN) 33,8 33,8 35,6 32,7 Hyvinvointipalvelut (OS) 3 32,5 33,5 38,9 7
8 Laatuseloste 1 Tilastotietojen relevanssi Työvoimakustannustilasto on osa EU:n ja sen tilastoviraston Eurostatin tutkimusohjelmaa. Tilastosta on säädetty EU:n asetuksella 530/99. Tilasto valmistuu joka neljäs vuosi. Se sisältää alkutuotantoa (TOL A) ja kotitaloustyönantajia sekä kansainvälisiä järjestöjä (TOL 9799) lukuun ottamatta tiedot kaikkien toimialojen työvoimakustannuksista, niiden rakenteesta ja tasosta. Tilasto ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 1996 työvoimakustannuksista ja käsitti tuolloin vain osan toimialoista. Vuotta 2008 koskevasta tilastosta lähtien ovat mukana olleet kaikki sektorit eli yksityisten, vähintään kymmenen työntekijän yritysten lisäksi kuntasektori ja valtio. Käsitteet Työvoimakustannusten käsitteet ja rakenteiden esittämistapa eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tämä voi vaikeuttaa yhdenmukaisten vertailujen tekemistä toimialojen kesken. Lisäksi lainsäädännön ja sopimusten muutokset tai yritys ja toimialakohtaiset palkan kirjaamis ja maksukäytäntöjen muutokset voivat vaikeuttaa työvoimakustannuserien suhteiden vertailua eri vuosina. Työvoimakustannuksia voidaan palkan osalta tarkastella työntekijän ja työnantajan kannalta. Työntekijän kannalta kyse on hänelle maksetusta palkkasummasta. Työnantajan kannalta palkkakustannus eroaa hieman työntekijän saamasta palkkasummasta, sillä työnantaja voi saada kustannusten korvauksia (esimerkiksi sairausajan palkkojen palautuksia), joiden ansiosta palkkakustannukset ovat pienemmät kuin varsinainen palkka. Työvoimakustannustutkimuksessa käytetään ns. kassavirtaperiaatetta eli tiedot koskevat ko. vuonna saatuja palautuksia ja maksettuja kustannuksia. Työvoimakustannustarkastelussa kokonaistyövoimakustannukset on jaettu kolmeen osaan, joita ovat em. palkkakustannusten lisäksi sosiaaliturvan kustannukset ja muut työvoimakustannukset. Kun kustannusten korvauksiksi laskettavat sairaus ja perhevapaiden palkkojen palautukset ja työterveyshuollon korvaukset sekä työllistämistuki on vähennetty kokonaistyövoimakustannuksista, on saatu lopulliset työvoimakustannukset, joita verrataan tehtyihin työtunteihin tai joihin suhteutetaan eri työvoimakustannuseriä. Tilastokeskus käyttää Euroopan unionin työvoimakustannustutkimusta koskevan asetuksen ja Euroopan unionin keskustilastoviraston Eurostatin käyttämien taulukoiden mukaisia käsitteitä. Välitön ansio vastaa käsitettä tehdyn työajan palkka, mutta palkkakustannuksiksi EU laskee mukaan myös luontoisetuudet sekä erilaiset alennetut yritystuotteet ja muut yritysten myöntämät tai tukemat henkilöstöetuudet. Sen sijaan sairausajan palkat eivät ole palkkakustannuksissa, vaan osa sosiaaliturvan kustannuksia. Koulutusajan palkat puolestaan sisältyvät välittömään ansioon. Tässä tilastossa on taulukoiden rakenteessa seurattu edellä mainittua EU:n mallia muun muassa eri maiden kesken tehtävien rakennevertailujen helpottamiseksi. 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Työvoimakustannustilasto on useista Tilastokeskuksen tilastoista ja muiden laitosten lähdeaineistoista johdettu tilasto. Tilasto kattaa kaikki yli yhdeksän työntekijän yritykset, valtion budjettitalouteen kuuluvat työnantajavirastot sekä kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Pääosa tilaston palkkakustannustiedoista on vuonna 2016 saatu neljännesvuosittaisen työvoimakustannusindeksin yrityskohtaisista ja kuntasektorin kunta ja toimialakohtaisista tiedoista. Yrityskohtaisia tietoja on täydennetty palkkarakennetilaston aineistolla, josta on saatu tiedot alle 20/30 palkansaajan yrityksistä, sekä täydennystietoa työvoimakustannusindeksin aineiston yli 20/30 palkansaajan yritysten tietoihin. Kaikki valtiosektoria koskevat tiedot on saatu Valtiokonttorin ylläpitämään TAHTIrekisteriin perustuvasta aineistosta. 8
9 Tieto yritysten palkansaajien työpanoksesta perustuu työvoimakustannusindeksin yrityskohtaisiin tietoihin, sekä työvoimatutkimuksen ja palkkarakennetilaston yksilökohtaisiin tietoihin. Työpanostiedon laskentamenetelmässä olennainen osa on työvoimatutkimuksen tiedoista muodostettu työajan rakennetta (tehtyjen tuntien ja poissaolojen keskinäiset osuudet) koskeva mallinnus, jonka tiedot on yhdistetty palkkarakennetilaston yksilökohtaisiin tietoihin. Muut kuin palkkasummaan ja työpanokseen liittyvät tiedot on saatu muista Tilastokeskuksen aineistoista ja hallinnollisista rekistereistä. Näitä tietoja ovat sosiaalivakuutuskustannukset, työterveyshuollon kustannukset, työnantajien saamat sairauspäivärahat ja muut korvaukset. Yritysten ja kuntien koulutuskustannukset sekä verottomat luontoisedut kerättiin työvoimakustannusindeksin yhteydessä ensimmäistä kertaa. Yksityisen sektorin tiedot korotetaan perusjoukon tasolle käyttämällä Tilastokeskuksen yritysrekisteristä muodostettua tutkimuskehikkoa. Kadon vaikutus oikaistaan korjauskertoimella. Korjauskerroin määritellään ositteittain aineiston palkkasumman ja kehikon palkkasumman suhteen käänteislukuna. Ositteet muodostetaan yritysaineistolle toimialan 2numerotasosta ja kolmesta kokoluokasta. Kuntaaineistolle ositteet muodostetaan kahdesta kokoluokasta ja kuntayhtymien aineistolle toimialoittain. Kuntayhtymistä on tutkimuksessa mukana koulutuksen sekä terveys ja sosiaalipalveluiden alojen kuntayhtymiä. 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Työvoimakustannustilaston tietosisältö ja tuotantomenetelmät vastaavat Euroopan unionin asettamia vaatimuksia. Tietosisällöstä on säädetty EU:n antamilla asetuksilla. Tilaston teosta on laadittava Eurostatille raportti. Työvoimakustannustilaston laatua seurataan myös siten, että tietoja verrataan työvoimakustannusindeksin avulla saatuihin muutoslukuihin ja kansantalouden tilinpidon tietoihin. Työvoimakustannustilastoissa kerätään tietoa kustannusten rakenteesta ja tasosta. Tason mittausta varten olennaista on selvittää työpanos eli tehtyjen työtuntien määrä henkilötyövuotta kohden. Tehtyjen tuntien määrä perustuu yritysten ja kuntien sekä kuntayhtymien ilmoittamiin tuntimääriin sekä yksityisen sektorin osalta työvoimatilastoon ja palkkarakennetilastoon perustuvaan työajankäytön mallinnukseen. Ilmoitettuihin tuntimääriin ja työajankäytön mallinnukseen liittyy epävarmuutta, joka vaikuttaa tehdyn työtunnin kustannustasoon. 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Työvoimakustannustilaston tiedoista osa kerätään tutkimusvuoden ja sitä seuraavan alkuvuoden aikana neljännesvuosittaisella työvoimakustannusindeksikyselyllä. Rekisteritiedot saadaan noin runsaan vuoden kuluessa tutkimusvuodesta. Kaikkia kustannuseriä ei olla saatu vuotta 2016 koskien, vaan ne on arvioitu aikaisempien vuosien tiedon mukaisena. Työ ja suojavaatekustannukset, rekrytointikustannukset sekä muut pienet muihin työvoimakustannuksiin kuuluvat erät ovat vuoden 2008 rakenneosuuden mukaisia. EU:n säädöksen mukaan tiedot on toimitettava Eurostatille 18 kuukauden kuluessa tutkimusvuoden päättymisestä. Ennakolliset kansalliset tulokset julkaistaan samoihin aikoihin. Eurostat julkaisee eri maita koskevia yhteenvetotietoja noin kahden vuoden kuluttua tutkimusvuoden päättymisestä. Tilastotietojen viive johtuu kerättävien tietojen käsittelystä ja hallinnollisista rekistereistä saatavien tietojen aikataulusta. Useat tutkimusvuotta koskevat yritys tai kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta vuoden kuluttua sen päättymisestä. 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Työvoimakustannustilaston tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet sivuilla. 9
10 6 Tietojen vertailukelpoisuus Työvoimakustannustilasto tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. Siten tiedot ovat kansainvälisesti vertailtavissa aina vuodesta 1996 lähtien. Maiden välillä tilaston tuotannossa ja menetelmissä ilmenevät erot vaikeuttavat kuitenkin vertailua. Suomen osalta tilaston tuotantomenetelmä muuttui merkittävästi vuonna 2012, jolloin ensimmäisen kerran tilasto pohjautuu työvoimakustannusindeksin kyselyyn, muihin Tilastokeskuksen tilastoihin ja hallinnollisiin rekistereihin. Aiempien vuosien tilastot perustuvat suoralla yrityskyselyllä saatuihin tietoihin. Tuotantomenetelmän muutos vaikeuttaa vertailuja aiempien vuosien tietoihin. Kaikkia kustannuseriä ei saada kansalliseen käyttöön enää niin tarkasti kuin yrityskyselyllä tehdyissä aikaisemmissa tutkimuksissa. Vuoden 2012 tilastosta lähtien optiot sisältyvät työvoimakustannuksiin toisin kuin aiempina vuosina. Vuonna 2012 alkaen tilaston kertaerien määrät on saatu työvoimakustannusindeksistä. Työvoimakustannusindeksin kertaerien sisältö poikkeaa hieman aiempien vuosien työvoimakustannustutkimusten kertaerien sisällöstä. Aikaisempina vuosina lomakorvaukset on luettu vapaapäivien palkkoihin ja työsuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset sosiaaliturvan kustannuksiin. Vuodesta 2012 lähtien nämä erät on luokiteltu kuuluvaksi kertaluonteisiin palkkaeriin työvoimakustannusindeksin tietosisällön mukaisesti. Vuoden 2012 menetelmäuudistuksen yhteydessä aiempien vuosien taulukkoluvut päivitettiin vastaamaan vuoden 2012 kustannuserien luokittelua, jotta kustannuserien luokittelumuutokset eivät haittaisi vuosien välistä vertailtavuutta. Työpanoksen mittaamisen muuttuminen on vertailujen mukaan hieman pienentänyt tehtyjen työtuntien määrää, mikä on puolestaan kohottanut työvoimakustannusten tasoa vuodesta Toimialoittain vertailuongelmia voi olla eri vuosien kesken erityisesti palvelualoilla, jossa yrityskohtainen tehtyjen työtuntien määrä perustuu teollisuusaloja useammin työajankäytön mallinnuksella saatuun työtuntien arvioon, joka on laskettu yritysten ilmoittamien palkattujen työtuntien pohjalta. Työvoimakustannustilaston Eurostatille lähetettävät toimialoittaiset tiedot sisältävät yksityisen sektorin, valtio ja kuntasektorin. Kansallisessa julkaisussa tiedot on eroteltu sektoreittain, kun taas Eurostat ei erittele sektorikohtaisia tietoja omissa julkaisuissaan. 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuodesta 2008 lähtien työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston otokset on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. 10
11 Palkat ja työvoimakustannukset 2018 Lisätietoja Pekka Haapala Olli Ruuska Vastaava tilastojohtaja: Mari YläJarkko Lähde: Työvoimakustannustutkimus Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi
Työvoimakustannustutkimus 2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen
LisätiedotTyövoimakustannustutkimus 2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,4 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen
LisätiedotTyövoimakustannustutkimus 2008
Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Työvoimakustannustutkimus 2008 Työvoimakustannukset 45 000 euroa työntekijää kohden vuonna 2008 Korjattu 5.11.2010. Julkistuksen taulukoita on korjattu. Korjaukset on
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Työvoimakustannusindeksi 2012, 1. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi - maaliskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Työvoimakustannusindeksi 2012, 2. vuosineljännes, kausitasoitetut tiedot Tehdyn työtunnin kausitasoitettu kustannus nousi huhti - kesäkuussa 4,8 prosenttia Yksityisen
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes
Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Työvoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi maaliskuussa 4,5 prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Työvoimakustannusindeksi 2009, 4. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka joulukuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2009
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Työvoimakustannusindeksi, 4. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka - joulukuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden loka joulukuussa
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset Työvoimakustannusindeksi, 3. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi heinä syyskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden heinä syyskuussa
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 0 Työvoimakustannusindeksi 0,. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi huhti kesäkuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 0 huhti kesäkuussa
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013
Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Työvoimakustannusindeksi 2014, 4. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka-joulukuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009
Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
LisätiedotKaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009
Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2018 Työvoimakustannusindeksi 2017, 4. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus laski loka-joulukuussa prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2010, 2. vuosineljännes Teollisuuden varastot vähenivät edelleen vuoden 2010 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2010 kesäkuun lopussa
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
LisätiedotYmpäristöverot 2015, toimialoittain
Ympäristö ja luonnonvarat 2017 Ympäristöverot, toimialoittain Ympäristöverojen kertymä oli yli 6 miljardia euroa vuonna Ympäristöverot kasvoivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta 6,1 miljardiin euroon Kasvua
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2016
Koulutus 2017 Ammatillinen 2016 Ammatillisessa koulutuksessa 125 600 uutta opiskelijaa vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2009 Teollisuuden varastotilasto Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa 4,6
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2013
Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2014
Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016
Rakentaminen 2017 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2016 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotKoulutuksen talous 2013
Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015
Rakentaminen 2016 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2015 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannusindeksi 2014, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi-maaliskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2010, 3. vuosineljännes Kaupan varastot laskivat 7,3 prosenttia vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuun
LisätiedotVuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa
Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2011
Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun
LisätiedotRakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
Rakentaminen 2018 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2017 Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotVenäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut
Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008
Yritykset 2009 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008 Yritysten henkilöstöstä noin 16 prosenttia työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä vuonna 2008 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä laski edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni
LisätiedotKaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia
Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011
Yritykset 2012 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdossa 7 prosentin kasvu vuonna 2011 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 76
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2013 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2013, 1. neljännes Varastojen arvo laski vuoden takaisesta sekä teollisuuden että kaupan toimialalla vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni eniten kaupan alalla Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,4 prosenttia vuoden 2014 neljännellä
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2012 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 2. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa laski vuoden 2012 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi huomattavasti Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 9,1 prosenttia vuoden 2014 kolmannella
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2013 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2013, 2. neljännes Varastojen arvo laski vuoden takaisesta sekä teollisuuden että kaupan toimialalla vuoden 2013 toisella neljänneksellä Teollisuuden
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2014
Ympäristö ja luonnonvarat 2015 Ympäristöliiketoiminta Ympäristöliiketoiminnan päätoimialoilla pientä kasvua Korjattu 11122015 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Ympäristöliiketoiminnan päätoimialojen
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017
Koulutus 17 Ainevalinnat 17 Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 17 Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä 17 lukion koko oppimäärän suorittaneet
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotYmpäristöverot 2011, toimialoittain
Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 0, toimialoittain Kotitaloudet maksavat yli kolmasosan kaikista ympäristöveroista Kotitaloudet maksoivat vuonna 0 ympäristöveroja lähes, miljardia euroa Teollisuuden
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 18 Ainevalinnat 18 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli peruskouluissa yleisimmin opiskeltu vieras kieli syyslukukaudella
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2016
Koulutus 2017 Ammattikorkeakoulukoulutus 2016 Ylempään ammattikorkeatutkintoon johtava koulutus lisääntynyt Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2016 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012
Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä laskusuuntainen Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni prosentilla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2017 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yrityksiä aloitti eniten kaupan toimialalla vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 6 211 vuoden
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2013
Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2013 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa laski vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 23 Ainevalinnat 22 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 22 yleisimmin opiskeltu vieras kieli
LisätiedotJulkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta
LisätiedotKoulutuksen talous 2015
Koulutus 2017 Koulutuksen talous 2015 Koulutuksen käyttömenot lähes ennallaan vuonna 2015 Koulutuksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 prosenttia.
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2018 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritysten aloitukset kasvoivat 7,7 prosenttia vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 6 795 vuoden
LisätiedotKuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2018 Työvoimakustannusindeksi 2018, 4. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka-joulukuussa prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2018
Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6
LisätiedotKeskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien
LisätiedotKoulutuksen talous 2016
Koulutus 2018 Koulutuksen talous 2016 Koulutuksen käyttömenot ennallaan vuonna 2016 Koulutuksen käyttömenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, yhteensä
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2017 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Tilastokeskuksen mukaan uusien yritysten määrä lisääntyi kaksi prosenttia vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2012 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 1. neljännes Varastojen arvo kasvoi teollisuudessa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010
Yritykset 2011 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi vuonna 2010 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 71 miljardia euroa
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2015
Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
LisätiedotJulkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010
Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
Lisätiedot