SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998 N:o Asetus. N:o 133. valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 133 Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta Asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen muuttamisesta Valtiovarainministeriön päätös kiinteistörahastolakia täydentävistä määräyksistä Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäja elintarvikeosaston päätöksen muuttamisesta N:o 133 Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998 Pääministerin esittelystä kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 6 :n 8 kohta, muutetaan 5 :n 9 kohta, 6 :n 4 ja 7 kohta, 9 :n 8 kohta, 16 :n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 18 :n 2 momentti, 19 :n 1 momentin 11 kohta ja 2 momentti sekä 20 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 16 :n 2 momentti, 18 :n 2 momentti, 19 :n 2 momentti ja 20 :n 2 momentti asetuksessa 1323/1996, sekä lisätään 5 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 1323/1996, uusi 8 a ja 13 a kohta sekä 6 :ään, sellaisena kuin se on osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, uusi 4 a kohta, seuraavasti: 5 Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat yleiset asiat: 8 a) maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet; 9) läänien alueet, valtion piirihallinnon alueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa, samoin kuin kuntajaon muuttaminen siten, että kunta lakkautetaan tai perustetaan uusi kunta, sekä jos jonkin asianomaisen kunnan valtuusto sitä vastustaa, kuntajaon muuttaminen siten, että kunnan aluetta supistetaan tai laajennetaan; 13 a) suuronnettomuuden tutkintalautakunnan asettaminen ja tutkintaselostuksesta johtuvista toimenpiteistä päättäminen; 6 Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat virkamiehiä koskevat asiat: 4) virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti; 4 a) tasavallan presidentin nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen; 7) valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain

2 306 N:o 133 mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen. 9 Sen lisäksi mitä 5 8 :ssä säädetään, seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat ratkaistaan yleisistunnossa: 8) Suomen Pankkia, Postipankki Oy:tä, valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja kansaneläkelaitosta koskevat asiat; 16 Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 1) lainvalmistelu perustuslain ja muun valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen samoin kuin muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan; Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: korkein oikeus korkein hallinto-oikeus hovioikeudet lääninoikeudet Ahvenanmaan hallintotuomioistuin vesiylioikeus käräjäoikeudet maaoikeudet vesioikeudet vankilaoikeus markkinatuomioistuin vakuutusoikeus työtuomioistuin valtakunnansyyttäjänvirasto kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjävirasto kihlakuntien ulosottovirastot ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastot Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto vankeinhoitolaitoksen vankilat ja avolaitokset, nuorisovankilat, pakkolaitokset, kurssikeskukset, vankimielisairaala ja vankeinhoidon koulutuskeskus Kriminaalihuoltoyhdistys tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun toimisto konkurssiasiamiehen toimisto oikeuspoliittinen tutkimuslaitos oikeusrekisterikeskus onnettomuustutkintakeskus Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti saamelaiskäräjät. 18 Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: puolustusneuvosto pääesikunta ja puolustusvoimat kutsuntalautakunnat kutsunta-asiain keskuslautakunta maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot puolustushallinnon rakennuslaitos VPU Pukutehdas Oy. 19 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 11) valtion lainanottoa ja velkaa koskeva yleinen ohjaus ja valvonta, arvopaperistamalla tapahtuva varainhankinta sekä valtion takaukset, takuut ja niihin verrattavat sitoumukset; Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: valtion eläkelautakunta virkamieslautakunta valtion eläkerahasto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus valtiokonttori valtiontalouden tarkastusvirasto verohallinto tullilaitos tilastokeskus valtion kiinteistölaitos Hallinnon kehittämiskeskus Rahapaja Oy Oy Edita Ab

3 N:o Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy Medivire Työterveyspalvelut Oy PV Yhtymä OYJ Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy Sponda Oy Solidium Oy Tietokarhu Oy. 20 Opetusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja taidekorkeakoulut ammattikorkeakoulut opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset ylioppilastutkintolautakunta kansainvälisen henkilövaihdon keskus FTP International Oy opintotuen muutoksenhakulautakunta Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998 Suomen Akatemia kotimaisten kielten tutkimuskeskus Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti arkistolaitos Varastokirjasto taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat näkövammaisten kirjasto museovirasto valtion taidemuseo Suomenlinnan hoitokunta Suomen elokuva-arkisto valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus Oy Veikkaus Ab CSC-Tieteellinen laskenta Oy. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministerin sijainen Ministeri Sauli Niinistö

4 308 N:o 134 Asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998 Opetusministerin esittelystä kumotaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetun asetuksen (179/1970) 1 :n 2 momentti, 2 :n 2 momentti, 3 ja 4, 25 :n 3 momentti, 78, 103 :n 2 kohta, 106 :n 2 momentti, 107 :n 1 ja 2 momentti sekä 157, 160, 210, 224, 227 ja 228, sellaisina kuin niistä ovat 157 osaksi asetuksessa 736/1979, 224 asetuksessa 630/1984 sekä 227 ja 228 osaksi asetuksessa 672/1978, muutetaan 1 :n 1 momentti, 8 :n 1 momentti, 11 ja 18, 32 :n 1 momentti, 36, 38 :n 1 momentti, 39 41, 47 :n 1 momentti, 48 :n 3 momentti, 49 ja 50, 54 :n 2 ja 4 momentti, 81 :n 1 momentti, 82 :n 1 momentti, 86 :n 2 momentti, 87 ja 88, 90 :n 2 a, 3 5, 9 ja 16 kohta, 91 :n 3 momentti, 92 :n 2 momentti, 93, 102 :n 1 momentti, 103 :n johdantokappale ja 3 kohta, 104 :n 3 momentti, 107 :n 3 momentti, 111 ja 117, 118 :n 2 momentti, 121, 159, 162, 165, 166 ja 168, 171 :n 6 kohta, 176 :n 1 momentti, 178 ja 185, 201 :n 1 ja 4 momentti, 219 :n 1 momentti, 19 luvun otsikko, 223 joka samalla siirretään 18 lukuun, 225 ja 226 sekä 229 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8 :n 1 momentti mainitussa asetuksessa 736/1979, 32 :n 1 momentti asetuksessa 207/1984, 36, 47 :n 1 momentti, 86 :n 2 momentti, 87, 176 :n 1 momentti ja 178 asetuksessa 894/1987, 54 :n 2 momentti asetuksessa 1694/1995, 54 :n 4 momentti asetuksessa 737/1990, 88 ja 111 osaksi mainitussa asetuksessa 894/1987, 90 :n 2 a kohta, 102 :n 1 momentti ja 103 :n 3 kohta asetuksessa 972/1982, 91 :n 3 momentti ja 107 :n 3 momentti mainitussa asetuksessa 672/1978, 159 ja 168 osaksi mainitussa asetuksessa 736/1979, 171 :n 6 kohta sekä 223, 225 ja 226 mainitussa asetuksessa 630/1984 ja 229 :n 1 momentti asetuksessa 647/1971, sekä lisätään asetukseen uusi 50 a ja siitä asetuksella 836/1988 kumotun 59 a :n tilalle uusi 59 a, 90 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainituissa asetuksissa 972/1982 ja 630/1984, uusi 10 a kohta, 92 :ään uusi 3 momentti ja asetukseen uusi 93 a 93 g, seuraavasti: 1 Vanhempien ja huoltajien tulee kasvattaa kirkkokuntaan kuuluvat lapset ortodoksiseen uskoon. 8 Karjalan hiippakuntaan kuuluvat: Iisalmen, Ilomantsin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lieksan, Mikkelin, Nurmeksen, Pielaveden, Rautalammin, Taipaleen ja Varkauden seurakunnat sekä Valamon ja Lintulan luostarit. 11 Papin, diakonin ja kanttorin viran perustamisesta, lakkauttamisesta tai muuttamisesta päättää seurakunnanvaltuusto. Päätös on alistettava kirkollishallituksen vahvistettavaksi. 18 Jos puolisot, joista ainakin toinen kuuluu ortodoksiseen kirkkoon, on vihitty muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa tai siviilivihkimisellä, heidän avioliittonsa on pyhitettävä ortodoksisen kirkon sääntöjen mukaan, milloin he sitä pyytävät ja se kirkon sääntöjen mukaan on sallittu. 32 Jos kirkkoherra tai luostarin johtaja on esteellinen antamaan kirkonkirjoista todistuksen tai muun asiakirjan, on hänen allekirjoitettava tämä asiakirja, minkä jälkeen esteettömän henkilön on todistettava se yhtäpitäväksi sen aineiston kanssa, jonka perusteella asiakirja annetaan.

5 N:o Kun papin, diakonin tai kanttorin virka on seurakunnassa tullut avoimeksi, julistaa hiippakunnan piispa sen haettavaksi. Hakuilmoitus on julkaistava kirkkoherranvirastoille lähetettävällä kiertokirjeellä ja tarvittaessa muulla sopivalla tavalla. Hakuaika on 30 päivää. Ilmoituksessa on mainittava, milloin hakuaika päättyy. 38 Hakuajan kuluttua asettaa hiippakunnan piispa ehdolle kolme ansiokkainta ja avoinna olevaan virkaan sopivinta ehdokasta sekä lähettää näiden hakemukset liitteineen asianomaiselle seurakunnanneuvostolle. Samalla ilmoitetaan seurakunnanneuvostolle muidenkin hakijoiden nimet. 39 Kun seurakunnanneuvosto on saanut 38 :ssä tarkoitetut hakemukset, seurakunnanvaltuuston on viipymättä kokoonnuttava päättämään, tahtooko seurakunta kuulla hakijoita koepalveluksissa. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava piispalle. 40 Jos seurakunnanvaltuusto on päättänyt kuulla hakijoita koepalveluksissa, määrää piispa kunkin ehdollepannun hakijan vuorollaan toimittamaan seurakunnassa yhden pyhäpäivän ja sen aaton jumalanpalvelustehtävät. Jos jollakin hakijoista ei ole virkaa vastaavaa papin tai diakonin arvoa, toimittaa hän sanotuissa jumalanpalveluksissa lukijan tai kanttorin tehtäviä ja pitää saarnan. 41 Piispa määrää vaalin paikan ja ajan sekä esteettömän pappismiehen toimittamaan vaalin, joka suoritetaan seurakunnankokouksessa. Jos olosuhteet seurakunnassa pitkien ja vaikeiden kulkuyhteyksien tai seurakunnan väestön haja-asutuksen vuoksi vaativat, voi piispa seurakunnanvaltuustoa kuultuaan määrätä vaalin suoritettavaksi samana tai enintään kolmena perättäisenä päivänä ja enintään kolmessa paikassa. 47 Jos piispa hyväksyy valitun lisäehdokkaan, tämä nimitetään tai määrätään virkaan. Muussa tapauksessa virkaan nimitetään tai määrätään se ehdolle asetettu ehdokas, joka 46 :n 2 momentin mukaan on katsottava valituksi. 48 Vaalitoimituksessa tehty pöytäkirja on vaalintoimittajan ja 44 :n 2 momentissa mainittujen vaaliavustajien allekirjoitettava ja vaalintoimittajan lähetettävä piispalle. 49 Jos avoimeen virkaan ei tule yhtään vaalikelpoista hakijaa tai jos vain yksi sellainen ilmaantuu, julistetaan uusi hakuaika. Jos tälläkään kertaa ei ilmaannu vaalikelpoisia hakijoita, asetetaan virkaan ensimmäisen hakuajan kuluessa ilmaantunut yksinään ehdolle. Jollei sellaista ole, määrää piispa viran väliaikaisesti hoidettavaksi. Tässä tapauksessa piispa päättää, milloin virka julistetaan uudelleen haettavaksi. 50 Jollei yksikään äänestä, merkitään sekin pöytäkirjaan, jonka vaalintoimittaja lähettää piispalle. Tällöin piispa määrää viran väliaikaisesti hoidettavaksi. 50a Sivutoimiset papit, diakonit ja kanttorit nimittää piispa seurakunnanvaltuustoa kuultuaan ilman edellä tässä luvussa säädettyä haku- ja valintamenettelyä. 54 Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä on enintään henkeä, korotetaan kirkkoherran, muun papin ja kanttorin peruspalkkaa 1,41 prosentilla. Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää henkeä, korotetaan kirkkoherran peruspalkkaa 2,6 prosentilla ja seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää henkeä, kanttorin peruspalkkaa 2,6 prosentilla. Jos seurakunnan jäsenmäärä ylittää henkeä, korotetaan vastaavasti kirkkoherran peruspalkkaa 5,24 prosentilla, muun papin peruspalkkaa 7,19 prosentilla, diakonin peruspalkkaa 5,69 prosentilla ja kanttorin peruspalkkaa 8,29 prosentilla. Jos seurakunta antaa kokonaispalkkauksessa olevan papiston jäsenen tai kanttorin käyttöön asunnon, siitä perittävä vuokra on

6 310 N:o 134 sovittava vähintään verotusarvon mukaiseksi. 59a Osa-aikaisen ja sivutoimisen viran palkkaus määrätään virkaa perustettaessa tai muutettaessa niin suureksi osaksi tässä luvussa säädetystä palkkauksesta, mikä hänen keskimääräinen työmääränsä tarkoitetaan olevan kokoaikaisen viranhaltijan työmäärästä. Sivutoimisesta virasta voidaan myös määrätä maksettavaksi tuntipalkka, joka saadaan jakamalla kokoaikaisen viran kuukausipalkka sadallakuudellakymmenelläkolmella. 81 Virkatalon kuntoa ja hoitoa tarkastetaan myös taloudellisessa katselmuksessa. Sellainen toimitetaan, milloin hiippakunnan piispa viranhaltijan tai seurakunnanneuvoston pyynnöstä tai muusta syystä määrää sen toimitettavaksi. Katselmuksessa tulee todeta omaisuuden kunto sekä, jos tarkastus antaa siihen aihetta, määrätä rappeutumisen estämiseksi ja kunnon säilyttämiseksi tarpeelliset korjaukset suoritettaviksi. 82 Taloudellisen katselmuksen toimittaa tuomarin vastuulla katselmuslautakunta. Katselmuslautakunnassa on hiippakunnan piispan määräämä puheenjohtaja sekä kaksi jäsentä, joiden tulee asian laadun mukaan olla maanviljelykseen, metsänhoitoon tai rakennusasioihin perehtyneitä. Toisen jäsenen määrää piispa ja toisen, jonka tulee olla ulkoseurakuntalainen, kutsuu seurakunnanneuvosto. 86 Matkapapit ja -kanttorit nimittää kirkollishallitus viran oltua haettavana siten kuin 36 ja 37 :ssä säädetään. 87 Matkapapit ja -kanttorit ovat hiippakunnan piispan valvonnan alaisia. Piispa antaa myös tarkempia ohjeita heidän toiminnastaan, josta heidän on kuukauden kuluessa vuoden päättymisestä annettava kertomus piispalle. 88 Matkapappien ja -kanttorien tulee piispan hyväksymän suunnitelman mukaan käydä kaikilla sellaisilla paikkakunnilla, joissa ortodoksista uskontoa tunnustavat eivät muutoin saa uskonnonopetusta ja sielunhoitoa. Edellä 1 momentissa mainitun suunnitelman toimittaa kukin matkapappi lokakuun kuluessa piispan hyväksyttäväksi seuraavaa kalenterivuotta varten. Ennen suunnitelman hyväksymistä piispa pyytää siitä lausunnon asianomaisten seurakuntien kirkkoherroilta. Matkapapin ja matkakanttorin tulee piispan määräyksestä toimia erityisesti sisälähetystyössä muuallakin kuin 2 momentissa tarkoitetuilla paikkakunnilla. Silloin he saavat matkakustannusten korvausta kirkkokunnan keskusrahastosta. 90 Seurakunnanvaltuuston asiana on: 2 a) hyväksyä verontasausrahaston säännöt; 3) valita seurakunnanneuvoston, kiinteistölautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenet sekä vahvistaa heidän lukumääränsä; 4) toimittaa kirkonisännöitsijöiden ja rukoushuoneiden isännöitsijöiden vaalit ja alistaa ne hiippakunnan piispan vahvistettavaksi; 5) hyväksyä seurakunnan henkilöstöä varten tarvittavat ohjesäännöt; 9) päättää papiston ja kanttorin virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta; 10 a) hyväksyä seurakunnan tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma; 16) päättää seurakunnankokouksen toimituspaikoista, seurakunnanvaltuuston jäsenten vaalien toimituspaikoista ja -ajoista sekä vaaleja koskevien ilmoitusten julkaisemisesta, sekä; 91 Milloin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneet, määrää hiippakunnan piispa erityistä kokousta tai erityisen asian käsittelemistä varten puheenjohtajaksi jonkun läheisen seurakunnan papin tai muun sopivan henkilön.

7 N:o Jäsenten vaalit toimitetaan joka kolmas vuosi. Ne aloitetaan marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja päätetään viimeistään marraskuun kolmatta sunnuntaita edeltävänä lauantaina. Seurakunnanvaltuusto päättää, missä paikoissa ja minä aikoina vaalitoimitus tapahtuu sekä milloin vaalien tulos julistetaan. Äänestäjä saa antaa äänensä siinä äänestyspaikassa, jossa haluaa. 93 Vaalien toimittamisesta huolehtii vaalilautakunta. Vaalilautakuntaan kuuluu seurakunnan kirkkoherra puheenjohtajana sekä kolme muuta jäsentä, joilla tulee olla sama kelpoisuus kuin seurakunnanvaltuuston jäsenillä. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Vaalilautakunnan jäsenet valitaan vaalivuoden ensimmäisessä varsinaisessa seurakunnanvaltuuston kokouksessa. Heidän toimikautensa kestää, kunnes uudet jäsenet on valittu. Vaalilautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä on saapuvilla. 93a Jos seurakunta on jaettu vaalialueisiin, vaalilautakunta vahvistaa vaalivuoden tammikuun 1 päivän väestötilaston perusteella kultakin vaalialueelta valittavien lukumäärän. Lukumäärät julkaistaan seurakunnanvaltuuston määräämällä tavalla viimeistään 60 päivää ennen vaalitoimitusta. 93b Kaksi seurakunnan äänioikeutettua jäsentä saa asettaa ehdokkaita seurakunnanvaltuustoon. Ehdokasasettelu tapahtuu kirjallisesti. Asiakirjassa saadaan asettaa enintään niin monta ehdokasta kuin on valittavia. Edellä 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat on annettava kirkkoherranvirastoon vaalivuonna viimeistään 30 päivää ennen vaalitoimituksen alkamista. 93c Vaalilautakunta laatii 93 b :n mukaisesti laadittujen ja annettujen asiakirjojen perusteella ehdokasluettelon. Ehdokkaat numeroidaan arvan perusteella alkaen numerosta 2. Ehdokasluettelo, ilmoitus äänestyspaikoista ja -ajoista sekä siitä, milloin vaalien tulos julistetaan, on viimeistään 14 päivää ennen vaalitoimituksen alkamista asetettava seurakunnan ilmoitustaululle nähtäväksi. Seurakunnanvaltuusto voi päättää, että asiakirjat julkaistaan muullakin tavalla. 93d Vaalit toimittaa vähintään kaksi vaalilautakunnan valitsemaa vaalintoimittajaa. Heillä on oikeus varoituksen jälkeen poistaa äänestyspaikalta se, joka häiritsee vaalitoimitusta. Jos syntyy epäjärjestystä, jota he eivät saa lopetetuksi, vaalitoimitus on keskeytettävä. 93e Äänestyspaikalla on oltava tilaisuus äänestää niin, että vaalisalaisuus säilyy. Äänestyspaikalle on asetettava nähtäväksi ainakin yksi kappale ehdokasluetteloa ja varattava riittävästi vaalilippuja. Äänestys tapahtuu siten, että äänestäjä merkitsee vaalilippuun enintään niin monen ehdokkaan numeron, kuin on valittavia. Lippuun ei saa tehdä muita merkintöjä. Tämän jälkeen äänestäjän tulee antaa vaalilippu kokoon taitettuna vaalintoimittajalle leimattavaksi seurakunnan leimalla ja panna se sitten vaaliuurnaan. Vaalintoimittajan on tarkastettava äänestäjän äänioikeus ja tehtävä äänivaltaisten luetteloon merkintä äänestämisestä. 93f Äänestyksen päätyttyä vaalilautakunta laskee äänet ja vahvistaa vaalien tuloksen. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalien tulos valitusosoituksineen julkaistaan seurakunnanvaltuuston päättämällä tavalla ja asetetaan 30 päivän ajaksi nähtäväksi seurakunnan ilmoitustaululle. Jos vaaleista valitetaan, valittu pysyy kuitenkin toimessaan kunnes valitus on ratkaistu ja, jos uudet vaalit määrätään toimitettavaksi, kunnes niiden tulos on julistettu. 93g Jos seurakunnanvaltuuston jäsenten luku vaaleissa tai vaalikauden aikana jää 92 :n 1 momentissa säädettyä pienemmäksi, hiippakunnan piispa voi määrätä toimitettavaksi täydennysvaalit. Jos vaaleja tai niihin liittyviä toimenpiteitä ei ole toimitettu tässä luvussa säädettyinä aikoina, piispa voi määrätä uuden ajan niitä varten. Piispa voi myös määrätä toimitetta-

8 312 N:o 134 vaksi uudet vaalit, jos seurakunnan aluetta olennaisesti muutetaan. Jos perustetaan uusi seurakunta, seurakunnanvaltuuston jäsenten vaalit on toimitettava ennen seurakuntajaon muutoksen voimaantuloa piispan määrääminä päivinä niissä seurakunnissa, joiden jäseniä tulee muutoksen perusteella siirtymään uuden seurakunnan jäseniksi. Piispa määrää näitä vaaleja varten vaalilautakunnan jäsenet ja vahvistaa vaaleissa käytettävän leiman. Vaaleissa käytettävät äänivaltaisten luettelot vahvistetaan erikseen kussakin edellä mainitussa seurakunnassa. Tämän pykälän perusteella valittujen toimikausi kestää vaalikauden loppuun. 102 Jokaisessa seurakunnassa pidetään kaksi varsinaista seurakunnanvaltuuston kokousta vuodessa, ensimmäinen ennen 1 päivää kesäkuuta ja toinen ennen 15 päivää marraskuuta. Valtuusto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta muulloinkin niin usein kuin hän katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä pyytää. 103 Edellä 102 :ssä mainituissa kahdessa seurakunnanvaltuuston kokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat: toisessa vahvistetaan äänivaltaisten luettelo seuraavaa kalenterivuotta varten, vahvistetaan seurakunnan talousarvio ja veroäyrin hinta ja hyväksytään seurakunnan toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi, tarkistetaan seurakunnan tavoiteohjelma sekä valitaan seuraavan vuoden tilintarkastajat ja muut luottamushenkilöt, joiden toimet vuoden lopussa tulevat avoimiksi. 104 Pöytäkirjaa pitää seurakunnanvaltuuston valitsema pöytäkirjanpitäjä. 107 Seurakunnankokous, jossa käsitellään seurakunnanvaltuuston jäsenten lukumäärää, toimitetaan seurakunnan pääkirkossa tai muussa seurakunnanvaltuuston määräämässä paikassa. 111 Seurakunnanneuvoston muut määräaikaiset jäsenet kuin pääkirkon isännöitsijän valitsee seurakunnanvaltuusto toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa. He ryhtyvät valituksesta huolimatta heti toimeensa. Jos vaali kumotaan, he pysyvät kuitenkin toimessaan kunnes uusi vaali on toimitettu. Seurakunnan vakinaisessa virassa olevilla diakoneilla ja kanttoreilla sekä ylimääräisessä toimessa olevilla papeilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa seurakunnanneuvoston kokouksessa. 117 Seurakunnanneuvoston jäsenten on pyrittävä olemaan esikuvana seurakunnalle ja edistämään seurakunnan kristillissiveellistä elämää yhdessä seurakunnan papiston kanssa. 118 Rahavarat, joita ei välittömästi tarvita, on talletettava pankkiin tai muuhun seurakunnanvaltuuston hyväksymään rahalaitokseen taikka sijoitettava varmoihin arvopapereihin tai arvo-osuuksiin. Kirkollishallitus voi valtuuston esityksestä sallia varojen sijoittamisen muullakin kuin edellä mainituin tavoin. 121 Ehdotus äänivaltaisten luetteloksi on laadittava vuosittain hyvissä ajoin ennen sitä seurakunnanvaltuuston kokousta, jossa luettelo 103 :n mukaan on vahvistettava. Ehdotus on pidettävä kirkkoherranvirastossa nähtävänä ainakin 14 päivää ennen luettelon vahvistamista. 159 Arkkipiispan ollessa estynyt toimii kirkollishallituksen istunnon puheenjohtajana virkaiältään vanhin muu kirkollishallitukseen kuuluva piispa. Jos he kaikki ovat estyneet, toimii puheenjohtajana pappisjäsen. Istunto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä. Jaostojen kokoonpanosta ja päätösvaltaisuudesta määrätään työjärjestyksessä. 162 Kirkollishallitus voi pitää kirkkokunnan jäsenistä rekisteriä, johon merkitään 29 :n 1 momentissa mainittuja tietoja.

9 N:o Kirkkokunnan jäsenrekisteristä voidaan antaa todistuksia. 165 Kirkollishallitus laatii työjärjestyksensä. 166 Kirkollishallituksen on vuosittain laadittava kertomus toiminnastaan ja rahavarojen hoidosta ja toimitettava se kirkolliskokouksen valmisteluvaliokunnalle, joka jättää kertomuksen omine lausuntoineen kirkolliskokoukselle. 168 Piispainkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi kun ainakin kaksi jäsentä sitä pyytää. Piispainkokouksen kutsuu kokoon arkkipiispa tai, jos hän on estynyt, virkaiältään vanhin muu hiippakunnan piispa. Kokouksen ajan ja paikan määrää kokoonkutsuja. Piispainkokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja ja ainakin kaksi muuta jäsentä. Lisäjäsenten määräämistä pyytää tarvittaessa puheenjohtaja. Jos puheenjohtajaa ei ole, lisäjäsenten määräämistä pyytää kirkollishallitus. Äänestettäessä noudatetaan samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. 171 Kirkolliskokouksella on seuraavat tehtävät: 6) kirkollishallituksen, ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden määräaikaisten jäsenten sekä näiden varajäsenten valitseminen; 176 Kirkolliskokoukseen valitaan neljätoista papiston ja kanttorien edustajaa sekä kahdeksantoista maallikkojen edustajaa. 178 Oikeus ottaa osaa papiston ja kanttorien edustajien vaaliin on vaalikelpoisilla papeilla, diakoneilla, kanttoreilla, pappismunkeilla ja munkkidiakoneilla. 185 Vaalikelpoisia valitsijoiksi ovat seurakuntien maallikkojäsenet, jotka ovat kelpoisia seurakunnanvaltuuston jäseniksi / Edellä 200 :ssä mainitut esitykset toimittaa kirkollishallitus lausunnollaan varustettuna yhdessä muiden kokouksessa käsiteltäväksi tämän asetuksen mukaan kuuluvien asiakirjojen kanssa 197 :ssä mainitulle valmisteluvaliokunnalle viimeistään kaksi kuukautta ennen varsinaisen kirkolliskokouksen ilmoitettua alkamista, kuitenkin 222 :n määräykset huomioon ottaen. Samalla kirkollishallitus ilmoittaa ne asiat, jotka se tahtoo omasta puolestaan esittää kirkolliskokoukselle. Maan hallitus voi vielä 198 :ssä ja 1 momentissa asioiden valmisteluvaliokuntaan lähettämisestä määrätyn ajan jälkeenkin esittää uusia asioita, niin myös kirkollishallitus, jos ilmaantuu painavia syitä. Jos kirkolliskokouksen ollessa koolla ilmenee peruste tehdä tällainen esitys, annetaan se kokoukselle. Muussa tapauksessa esitys tulee viivytyksettä toimittaa 197 :ssä mainitulle valmisteluvaliokunnalle. 219 Keskusrahaston tuloista siirretään vuosittain kirkolliskokouksen määräämä osa pohjarahastoon, jonka varat on talletettava pankkiin tai muuhun vakavaraiseen rahalaitokseen, sijoitettava varmoihin arvopapereihin, arvo-osuuksiin tai kiinteistöihin taikka annettava kirkkokunnalle lainoina. Pohjarahastoa on kartutettava, kunnes sen tuotto riittää kirkkokunnan vuotuisiin yleisiin menoihin. 223 Kirkolliskokous voi hyväksyä keskusrahastolle taloussäännön ja tilintarkastussäännön. 19 luku Ojennuslautakunta ja kirkollinen ylioikeus 225 Ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden istunnot pidetään kirkollishallituksessa tai muussa puheenjohtajan määräämässä paikassa. Ojennuslautakunnan, ojennusasiamiehen ja kirkollisen ylioikeuden asiakirjojen vastaanottamisesta ja antamisesta sekä näiden elinten muista toimistotöistä huolehtii kirkollishallitus.

10 314 N:o Ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden jäsenet sekä ojennusasiamies saavat kirkkokunnan keskusrahastosta palkkiota ja kustannusten korvausta kirkolliskokouksen vahvistamien perusteiden mukaan. 229 Piispojen, kirkollishallituksen, ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden jäsenten sekä pappien, diakonien ja niiden kirkkokunnan viran ja toimen haltijoiden, joiden kelpoisuusehtoihin kuuluu korkeakoulututkinto, tulee täydellisesti hallita suomea. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Tämän asetuksen 54 :n 2 momentin mukaiset palkkaukset maksetaan 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien. Tämän asetuksen voimaan tullessa työsopimussuhteisessa papin tai kanttorin tehtävässä oleva henkilö voidaan ottaa vastaavaan ylimääräiseen toimeen ja hänelle voidaan 54 :n 3 momentin estämättä maksaa enintään sama palkkaus, joka hänelle maksettiin työsopimussuhteisesta tehtävästä. Jos tähän Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998 palkkaukseen kuuluu luontoisetuja, hän voi siirtyä kokonaispalkkaukseen ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain (596/1988) voimaantulosäännöksessä säädetyin tavoin. Lunastuksesta, joka suoritetaan ortodoksisen seurakunnan kirkonkirjoista ja muista asiakirjoista annettavista virkatodistuksista, todistuksista ja otteista, 22 päivänä joulukuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (1396/1993) jää kuitenkin toistaiseksi voimaan. Tämän asetuksen 176 :n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran niissä vaaleissa, jotka toimitetaan asetuksen tultua voimaan. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittuihin kirkollishallituksen jäseniin sovelletaan kumottua 157 :ää. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittujen seurakunnanvaltuustojen toimikausi lakkaa asetuksen voimaantuloa seuraavan kalenterivuoden alusta ja seurakunnanneuvostojen toimikausi sen jälkeen, kun uudet jäsenet on tämän asetuksen mukaan valittu. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson

11 315 N:o 135 Valtiovarainministeriön päätös kiinteistörahastolakia täydentävistä määräyksistä Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998 Valtiovarainministeriö on päättänyt 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kiinteistörahastolain (1173/1997) 13 :n 3 momentin, 17 :n 2 momentin, 18 :n 4 momentin ja 22 :n nojalla: 1 Yleiset määräykset Tämä päätös koskee kiinteistörahastolain 13 :n 3 momentissa, 17 :n 2 momentissa, 18 :n 4 momentissa ja 22 :ssä tarkoitettuja, mainittua lakia täydentäviä määräyksiä. Tämän päätöksen 3 täydentää arvopaperimarkkinalain (495/1989) 2 ja 3 luvun nojalla annettuja valtiovarainministeriön päätöksiä tarjousesitteestä (905/1994), arvopaperin ottamista pörssilistalle koskevista vaatimuksista (906/1994) sekä liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (879/1995) siltä osin kuin on kysymys kiinteistörahaston tiedonantovelvollisuudesta. 2 Kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjä täydentävät vähimmäisvaatimukset Kiinteistörahaston on kiinteistörahastolain 13 :n 2 momentin mukaisesti kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä esitettävä ainakin: 1) tiedot sijoituspolitiikasta sekä tarkemmista perusteista, joiden mukaan kiinteistörahastotoimintaa harjoitetaan, kuten: a) riskienhallinnan ja riskien hajauttamisen periaatteet; b) mahdollinen erikoistuminen tietylle maantieteelliselle alueelle; c) mahdollinen erikoistuminen kiinteistöjen käyttötarkoituksen mukaan; d) mahdollinen erikoistuminen muulla tavoin kuin edellä b- ja c-kohdassa mainitulla tavalla; e) mahdolliset muut sijoitusrajoitukset; sekä f) periaatteet, jotka koskevat kiinteistörahaston varojen hoitamisessa käytettäviä kiinteistörahastolain 15 :n mukaisia sijoituskohteita ja -menetelmiä sekä varojen jakautumista tällaisiin sijoituskohteisiin. 2) tiedot vieraan pääoman määrästä ja sen käytön periaatteista; 3) tiedot luotonottovaltuutuksesta; 4) tiedot kiinteistörahaston harjoittaman, kiinteistörahastolain 8 :ssä tarkoitetun kiinteistörahastotoimintaan olennaisesti liittyvän toiminnan laadusta ja laajuudesta; 5) kuvaus siitä, kuinka kiinteistöjen hallinnointi- ja ylläpitopalvelut on järjestetty; 6) kuvaus siitä, kuinka kiinteistörahaston muu omaisuudenhoitopalvelu on järjestetty; 7) kuvaus siitä, kuinka kiinteistörahaston kiinteistönarviointi on järjestetty; sekä 8) tiedot kiinteistörahastolain 3 :n 5 koh-

12 316 N:o 135 dassa tarkoitetun kiinteistönjalostustoiminnan laadusta ja laajuudesta. Ennen kuin osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, kiinteistörahaston on kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä kerrottava, missä, milloin ja miten kiinteistörahaston osakkeen arvo julkistetaan. Kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen muuttamisesta päättää kiinteistörahaston yhtiökokous, joka voi antaa kiinteistörahaston hallitukselle valtuutuksen muuttaa kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjä valtuutuksen rajoissa. 3 Kiinteistörahastoa koskevan tiedonantovelvollisuuden vähimmäissisältö Kiinteistörahaston on julkistettava tässä pykälässä tarkoitetut tiedot kiinteistörahastoesitteessä, osavuosikatsauksessa sekä tilinpäätöksessä. Kiinteistörahaston on kiinteistörahastolain 17 :n 2 momentin ja 22 :n mukaisesti annettava kiinteistöistä perustiedot kohdekohtaisesti, kuten: a) katuosoite ja sijaintikunta; b) rakennuksen valmistumisvuosi ja peruskorjausvuosi; c) vuokrattava huoneistoala käyttötarkoituksittain; sekä d) kiinteistörahaston omistusosuus kiinteistössä. Kiinteistörahaston on omaisuuden arvostamiseksi annettava ainakin seuraavat tiedot kiinteistötyyppikohtaisesti ottaen huomioon, mitä kiinteistörahastolain 20 :n 2 ja 3 momentissa on määrätty: 1) vuokratunnusluvut sekä vuokratunnuslukujen laskentamenetelmät viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, kuten: a) käyttöaste; b) toteutunut bruttotuotto; c) vuokrasopimusten ja asiakkaiden kappalemäärät; sekä d) voimassa olevien vuokrasopimusten erääntyminen (markkoina) vuosittain. 2) kiinteistöjen tuottojen tunnusluvut ja niiden laskentamenetelmät viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, kuten: a) markkina-arvo ja sen muutos; sekä b) toteutunut nettotuottoaste. Kiinteistörahaston on omaisuuden arvostamiseksi annettava edellä 3 momentissa vaaditut tiedot myös paikkakuntakohtaisesti kuitenkin siten, ettei vuokrasopimusta koskevien tietojen luottamuksellisuus vaarannu. Kiinteistörahaston on annettava edellä 2 4 momentissa vaaditut tiedot viimeksi päättyneeltä tilikaudelta siitä kiinteistövarallisuudesta, joka on ollut kiinteistörahaston omistuksessa koko tilikauden ajan, lukuunottamatta kiinteistörahastolain 3 :n 5 kohdassa tarkoitettua omaisuutta. Kiinteistörahaston on annettava kuvaus kiinteistörahastolain 3 :n 5 kohdassa tarkoitetusta kiinteistönjalostustoiminnasta kohdekohtaisesti sekä toimintaan sitoutuneesta omaisuudesta. Kiinteistörahaston on annettava kiinteistöomaisuudestaan ainakin seuraavat tiedot, jotka on ilmoitettava rahastokohtaisesti viimeksi päättyneeltä tilikaudelta: 1) katsaus olosuhteisiin kiinteistömarkkinoilla, joille kiinteistörahasto on tehnyt sijoituksia; 2) kiinteistövarallisuuden ostot ja myynnit (markkoina); sekä 3) kiinteistörahaston organisaation kuvaus. 4 Kiinteistönarviointimenetelmän ja -arviointilausunnon vähimmäisvaatimukset Kiinteistönarviointilausuntoon on kiinteistörahastolain 18 :n 4 momentin mukaisesti sisällyttävä tiedot ainakin: 1) kohteesta ja sen ympäristöstä; 2) kohteen arvoon vaikuttavista tekijöistä ja markkinatilanteesta; 3) lausunnon käyttötarkoituksesta; 4) lausunnon tilaajasta; 5) keskeisistä arvonmäärityksen perusteista; 6) käytetyistä tietolähteistä ja katselmuksesta; sekä 7) käytetyistä arviointimenetelmistä. Kiinteistörahaston ei tarvitse hankkia kohteesta uutta kiinteistönarviointilausuntoa, mikäli arviointiajankohdasta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta. 5 Kiinteistörahaston osakkeiden ottaminen julkisen kaupankäynnin kohteeksi Sen estämättä, mitä arvopaperin ottamista pörssilistalle koskevista vaatimuksista annetun valtiovarainministeriön päätöksen 4 :n

13 N:o momentissa on määrätty, kiinteistörahaston osake voidaan ottaa kiinteistörahastolain 11 :n mukaisesti julkisen kaupankäynnin kohteeksi, kun kiinteistörahasto luovuttaa päätöksessä mainitut tiedot arvopaperipörssille viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. 6 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998 Ministeri Jouko Skinnari Ylitarkastaja Satu Kurki-Hermunen

14 318 N:o 136 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on muuttanut vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 28 päivänä marraskuuta 1995 annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen (1346/1995) liitteet 3 ja 5, sellaisina kuin ne ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä 532/1997, seuraavasti: Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1998 Osastopäällikkö Saara Reinius Eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Heinonen

15 N:o Liite 3 Välittömästi osastolle ilmoitettavat valvot tavat eläintaudit 1) ekinokokkoosi 2) tarttuvat enkefalopatiat (TSE), muut kuin liitteessä 2 kohdassa 2 ja 13 tarkoitetut tapaukset 3) IBR/IPV (naudan tarttuva rinotrakeiitti/pustulaarinen vulvovaginiitti) 4) nautaeläinten tarttuva leukoosi 5) hevosen näivetystauti (equine infectious anemia) 6) maedi-visna 7) CAEV (caprine arthritis/encephalitis-virus) 8) TRT/SHS (turkey rhinotracheitis/swollen head syndrome) 9) PRRS (porcine reproductive and respiratory syndrome) 10) PRCV (porcine respiratory corona virus) sikalassa, joka kuuluu sikaloiden vapaaehtoiseen terveysvalvontaohjelmaan 11) sikainfluenssa, kuten edellä kohdassa 10 12) lohikalojen paisetauti (Aeromonas salmonicida) elävän kalan, maidin ja mädin kuljettamisen rajoittamisesta muualta Suomesta Vuoksen vesistöalueen eräälle osa-alueelle ja eräille muille vesistöalueille annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (250/1994, muut.276/1994) 3 :ssä tarkoitetuilla suojatuilla vesistöalueilla 13) kalojen bakteeriperäinen munuaistauti (BKD) 14) kalojen Gyrodactylus salaris -tartunta Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Luttojoen ja Uutuanjoen vesistöjen alueella 15) kalojen Piscirickettsia salmonis -tarunta 16) kalojen tarttuva haimakuoliotauti (IPN) 17) karpin kevätviremia (SVC) 18) ostereiden haplosporidioosi (Haplosporidium nelsoni, Haplosporidium costale) 19) ostereiden iridoviroosi (Oyster velar virus) 20) ostereiden marteilioosi (Marteilia sidneyi) 21) ostereiden mikrokytoosi (Mikrokytos mackini, Mikrokytos roughleyi) 22) ostereiden perkinoosi (Perkinsus marinus, perkinsus olseni)

16 320 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 136 Liite 5 Välittömästi ilmoitettavat muut tarttuvat eläintaudit Zoonoosit ja eri eläinlajien taudit 1 leptospiroosi 2) Paramykso-1-tartunta linnuilla 3) Q-kuume 4) muut tarttuvat eläintaudit, joita ei ole aikaisemmin todettu Suomessa 5) Brucella canis- infektio Nautojen taudit 6) Campylobacter fetus-tartunta 7) Parafilaria bovicola-tartunta 8) Trichomonas-tartunta Sikojen taudit 9) HEV 10) PED (porcine epidemic diarrhea) 11) PRCV (porcine respiratory corona virus), muut kuin liitteessä 3 kohdassa 10 tarkoitetut tapaukset 12) sikainfluenssa, muut kuin liitteessä 3 kohdassa 11 tarkoitetut tapaukset Hevosten taudit 13) CEM-tauti (Taylorella equigenitalis) 14) hevossyyhy (Sarcoptes equi) 15) piroplasmoosi 16) salmonellan aiheuttama tarttuva keskenvarsominen (S. abortus equi) Lampaiden ja vuohien taudit 17) entsoottinen abortti (Chlamydia psittaci) 18) kasöösi lymfadeniitti (Corynebacterium pseudotuberculosis) 19) lammassyyhy (Psoroptes ovis) 20) Mycoplasma. capricolum, Mycoplasma. Mycoides var. mycoides 21) pulmonaari adenomatoosi 22) tarttuva agalaktia (Mycoplasma agalactiae) Siipikarjan taudit 23) IB (avian infectious bronchitis) 24) ILT (avian infectious laryngotracheitis) 25) psittakoosi (Chlamydia psittaci) N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1998