Asuinhuoneiston kosteustekninen tarkastus (Asuntokaupan yhteydessä)

Transkriptio

1 - 1 - Asuinhuoneiston kosteustekninen tarkastus (Asuntokaupan yhteydessä)

2 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa mitattavasta kohteesta 2. Mittauksissa käytetyt apuvälineet 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Yhteenveto havainnoista kohteessa 5. Suoritetut mittaukset 6. Mittaustulokset ja mahdolliset jatkotoimenpiteet 7. Liitteet

3 YLEISTIETOA MITATTAVASTA KOHTEESTA Kohde Kohteen katuosoite Kerrostaloasunto Länsitie 3 A Joutsa Valmistumisvuosi 1973 Yhtiön nimi Mittauksen tilaaja (-t) Asunto Oy Jousantori Keski-Suomen Ulosottovirasto Kihlakunnan vouti Satu Huttunen Kohteen omistaja (-t) --- Mittauksen peruste Asuntokauppa Mittauspäivä (-t) Mittaaja (-t) Läsnä olleet Mittaushetken olosuhteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset kohteessa Mikko Puttonen, rkm AKK (Auktorisoitu asuntokaupan kuntotarkastaja) Henna Ruukki Ulkoilma lämpötila 1,7 C ja ilman suhteellinen kosteus 90,0 % (RH) sekä absoluuttinen kosteus 3,8 g/m³ Isännöitsijätodistus Vähäisin osin irtaimisto Muuta MITTAUKSISSA KÄYTETYT APUVÄLINEET Pintakosteusmittari Gann Hydromette Compact B (kal. 5/-18) Ilman-/ilmatilan kosteuden mittaus Gann Hydromette Compact (kal. 2/-18) Pintalämpötilan mittaus Elma 610 LC ja Boch PDT 1 Kallistusmittaukset Smartlevel Rakennetunnistin Zircon Triscanner Pro Pistorasiatunnistin Unitest 9060 FI/Schukotest FI Hanojen virtausmittaus ORAS -virtausmittari

4 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat suunnitelmista, piirustuksista ja muista asiakirjoista, omistajilta, käyttäjältä sekä mahdollisesti isännöitsijältä saatuihin tietoihin. Mitattava kohde (-et) Rakennustapa Pesuhuone, WC ja keittiö Paikalla rakennettu Alapohjarakenne --- Välipohjarakenne Seinärakenne Teräsbetonirakenteinen, pintamateriaalina pesuhuoneessa ja WCtilassa keraaminen laatta sekä keittiössä muovimatto. Kivirakenteiset, pintamateriaalina WC- /pesutiloissa keraaminen laatta. Lattialämmitys --- Ilmanvaihto Suoritetut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Koneellinen poistoilmanvaihto. Ohjaus keskitetysti. Ei tiedossa Ei tiedossa 4. YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Yleistä Tähän osaan on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Mittaus on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole työselitys mahdollisille tarvittaville korjaustoimenpiteille. Johtopäätökset, toimenpideehdotukset sekä mahdolliset perusteet toimenpiteille kirjoitettu kursivoituna. Tämän raportin tiedot perustuvat mittaushetkellä tehtyyn tai siihen liittyvään erilliseen haastatteluun, mittaustuloksiin ja mittaustulosten analysointiin sekä tarkastuksen yhteydessä tehtyihin aistinvaraisiin havaintoihin.

5 - 5 - Yhteenveto Tarkastelun kohteena olevan vuonna 1973 valmistuneen kerrostaloasunnon kostea- ja märkätilat olivat tarkastushetkellä ikäänsä nähden yleisasultaan tyydyttävässä kunnossa. Tiloihin sijoitetut vesikalusteet, putket ja viemärit olivat ehjiä tarkastushetkellä lukuun ottamatta pesuhuoneen suihkulaitetta joka oli vuotava. Tiloissa tehty kosteuskartoitus ei tuonut esille kosteuspoikkeamia. Ts. tilat olivat vuodenaikaan nähden normaalissa kosteustasossa (ominaiskosteustaso, kansankielellä kerrottuna kuivat ). Toimenpide-ehdotukset Ei tarvetta erillisille välittömille rakenteellisille toimenpiteille. Pesuhuoneen suihkulaite on kuitenkin uusittava sillä se on alkuperäinen ja jo vuotavakin sitä käytettäessä. 5. SUORITETUT MITTAUKSET Rakenteiden kosteusmittaukset suoritetaan pintakosteustunnistimella, jolla voidaan mitata erilaisten puu- ja kivipohjaisten rakennusmateriaalien kosteutta ns. ainetta rikkomattomilla menetelmillä. Tunnistimella voidaan mitata materiaalin kosteutta noin mm:n syvyydeltä. Tämän lisäksi kohteessa mitataan ulkoilman säälliset olosuhteet ja verrataan saatuja tuloksia sisäilman lämpötilaan, suhteelliseen kosteuteen ja absoluuttiseen kosteustasoon. Epäilyttävissä tilanteissa rakenteisiin tehdään ns. porareikämittauksia tai mitataan rakenteen sisäisiä kosteustasoja joita verrataan ko. huoneilman kosteustasoihin. Ainetta rikkomattomalla pintakosteusmittausmenetelmällä saadut mittaustulokset ovat aina keskimääräisiä ja suuntaa-antavia arvoja, eikä niiden avulla voida havaita rakenteiden sisällä mahdollisesti olevia piileviä vaurioita. Epäilyttävissä tapauksissa on aina harkittava lisäselvitysten tai kuntotutkimuksen tekoa. Rakenteiden pysyvä kostuminen aiheuttaa yleensä mikrobivaurion. Märkien ja/tai kostuneiden rakenteiden löytyminen on tärkeää mahdollisen mikrobikasvuston paikantamiseksi ja asianmukaisten korjausten tekemiseksi. Rakenteiden kosteuden arvioimiseksi ei ole standardeja tai vakiintuneita ohjeita. Arviointi perustuu tutkijan taitoon, kokemukseen ja kykyyn ymmärtää kosteuden käyttäytymistä. Tärkeää on, että arviointi olisi mahdollisimman luotettava. Luotettavuus ei kuitenkaan tarkoita täydellistä virheettömyyttä. Luotettavuus on kyky esittää tulosten epävarmuus, epätarkkuus sekä sen syyt (asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriö).

6 MITTAUSTULOKSET JA MAHDOLLISET JATKO TOIMENPITEET Kosteuskartoituksessa tarkastuksen kohteena olevia tiloja ovat keittiöt, WC:t, WC/pesuhuoneet, kodinhoitohuoneet, saunat yms. sellaiset tilat joissa on vesipiste (-teitä). Käytettävät kosteuden ilmaisutasot ovat; normaali, hieman kohollaan, kohollaan, kostea ja märkä. Tila Huonetilan lämpötila ja kosteus, C, RH Lattian pintalämpötila C Lattiarakenteen kosteus Seinärakenteen kosteus Pesuhuone + 22,0 C ; 29,5 % C Normaali Normaali WC + 20,5 C ; 35,1 % C Normaali Normaali Keittiö + 20,1 C ; 30,2 % + 19 C Normaali Normaali Keittiön huoneilman absoluuttinen kosteus oli tarkastushetkellä 5,6 g/m³ (vrt. normaali asuinhuoneiston kosteuslisä +2 g/m³). Esimerkkirakenne Kosteusmittaajat jakavat kalenterivuoden kahteen periodiin (osaan); kostumiskauteen ja kuivumiskauteen. Rakenteissa tapahtuu kosteustason nousua (muutokset ominaiskosteudessa) aina alkukesän jälkeen ulkoilman kosteustason nousun johdosta. Rakenteiden kuivuminen (kosteustason lasku) alkaa myöhemmin syyskaudella ilmojen kylmetessä. Kostumiskauden aikana pesuhuoneissa tapahtuva kuivuminen on huomattavasti hitaampaa kuin kuivumiskauden aikana. Tämä johtaa siihen, että useimmissa laatoitetuissa pesuhuoneissa ilmenee ns. käytön tuomaa kosteutta jota kertyy laatoituksen kiinnityslaastiin ja joka on kuitenkin vielä ns. turvallisella puolella vesieristeen tai kosteussulkuaineen yläpuolella (kuva). Tämä kosteus on osattava erottaa ns. vauriokosteudesta.

7 - 7 - Pintamateriaalit: Ikäänsä nähden tyydyttävässä kunnossa vaikkakin nykyisellään laatoituksen maalin irtoamisen vuoksi pesuhuoneessa epäsiistit. Vesikalusteet: Kosteuskartoituksen yhteydessä tarkasteltiin vesikalusteiden kuntoa ja mitattiin hanojen virtaamat. Hanojen virtaamat vastasivat D1- normin vähimmäisvaatimuksia. Pesuhuoneen suihkulaite on jo uusittava. Pistorasiat: Kostea- ja märkätilojen Schuko- pistorasiat mitattiin Fikoestimella. Pistorasioiden suojamaadoitusten kunbtoa ei voitu kuitenkaan varmistaa sähköjen ollessa poikki. Silikonisaumat: --- Lattiakallistukset: Lattiakallistukset mitattiin pesutiloissa elektronisella vaa alla. Kallistukset vastaavat pääosin märkä- ja kosteatiloille asetettuja vaatimuksia. Ilmanvaihto: Huoneistossa on koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin ns. paperiarkkikokeella. Ilmanvaihto oli toimintakuntoinen. Palovaroittimet: Nykyisen lainsäädännön mukaan huoneistossa on oltava yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 m² kohti. Palovaroittimien toiminta tulisi tarkastaa noin kerran kuukaudessa. Myös paristo tulisi muistaa vaihtaa säännöllisin väliajoin. Palovaroittimien määristä ja sijoittelusta saa tietoa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK.fi). Tulisijat: Ei. Asuntokaupan yhteisen toimintamallin (KH , Kuntotarkastus asuntokauppaa varten, Suoritusohje) mukaisesti suoritettujen eri rakenteiden kosteusmittauksien (kosteuskartoitus) pintamittaustulokset ilmoitetaan suullisina arvoina eikä numeerisina suureina. Tämä siksi, että saadut lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia.

8 - 8 - Kaikkia eri rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä rakennusvirheitä, -puutteita tai vaurioita ei pidetyssä tarkastuksessa voida sulkea pois. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että rakenteita avataan niiltä osin kun niiden kuntoa tai toimivuutta epäillään. Rakenteiden avaamiseen ja rikkomiseen on aina oltava kiinteistön omistajan lupa (taloyhtiöissä isännöitsijän tai taloyhtiön hallituksen). Laajemmat rakenteiden kunnon ja toimivuuden vuoksi tehtävät purku ja porausnäytetyöt eivät kuulu asuntokaupan kuntotarkastuksen piiriin. Tarvittaessa niiden tekemiseksi annetaan kuitenkin suositukset Ohjeena kosteiden- ja märkätilojen käyttäjille: - pidä lattialämmitystä päällä ympäri vuoden (jos lämmitys on) tai huolehdi muuten pesutilojen riittävästä lämmityksestä - huolehdi tilojen riittävästä tuuletuksesta (esim. koneellinen ilmanvaihto aina päällä) - muista puhdistaa ajoittain varsinkin pesutilojen ilmanvaihtoventtiilit niihin kertyvästä pölystä - tarkasta aika-ajoin silikonisaumojen kunto ja uusi ne tarvittaessa! - muista puhdistaa aika-ajoin lattiakaivot ja pesualtaiden vesilukot! - vedä vetolastalla irtovesi kohti lattiakaivoa aina suihkun käytön jälkeen - pesutilan pinnat ja laattojen väliset saumat voidaan puhdistaa desinfioivalla pesuaineella (Ph >10), esim. kotimainen Kiilto Homeenpoistaja - ongelmien ilmetessä ota yhteys välittömästi taloyhtiön edustajaan (asunto-osakeyhtiöt) Pesutilojen huolellisella käytöllä ja hyvällä huollolla voit lisätä niiden ikää merkittävästikin! Keittiössä on kodinkoneita jotka voivat aiheuttaa arvaamattoman vesivahingon. Esimerkiksi astiapesukoneen poistoputki tulisi uusia 10 vuoden välein. Myös jääkaapin sisäpuolisen kondenssivesialtaan (yleensä takaseinällä) poistoreikä voi tukkeutua epäpuhtauksista ja aiheuttaa pienimuotoisen vesivahingon.

9 - 9 - Lievestuore Mikko Puttonen, rkm AKK (Auktorisoitu kuntotarkastaja, Fise) Inframikko Oy 7. LIITTEET - Valokuvat

10 LIITE 1 Pesuhuoneen suihkutilan roiskealueella mitattiin vaihtelevia kosteuspoikkeamia. Lattioiden kallistukset mitattiin digitaalisella vaa alla. Hanojen virtaamat mitattiin Oraksen mittakupilla. Ilmastoinnin toimivuutta testattiin ns. paperiarkkikokeella. Huoneistosta oli sähköt poikki tarkastushetkellä.