Kontiorannan ampumaratojen ympäristöluvan lupamääräyksen 11 muuttaminen, Kontiolahti ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 37/2013/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/107/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kontiorannan ampumaratojen ympäristöluvan lupamääräyksen 11 muuttaminen, Kontiolahti HAKIJA Pohjois-Karjalan Prikaati ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Muutoshakemuksella haetaan muutosta voimassa olevan ympäristöluvan määräykseen 11, jonka mukaan ampumaratojen taustapenkat tuli varustaa vuoden 2012 loppuun mennessä luotien kerääjillä tai käyttää niissä materiaalia, josta luodit ovat seulottavissa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 2 momentin perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto (sotilaskäyttöön tarkoitettu toiminta). HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, kaavoitustilanne ja ympäristöolosuhteet Ampumaratatoiminnoilla on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen Dnro PKA-2005-Y-384 myöntämä ympäristölupa. Alueen kaavoituksessa on tapahtunut muutoksia nykyisen ympäristölupapäätöksen saatua lainvoiman. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen. Ampumarata-alue on merkitty kaavaan kohdemerkinnällä ea, joka tarkoittaa ampumarataa. Kohdemerkinnällä osoitetaan varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampumarata-alueet sekä seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. Ampumarata sijaitsee kaavassa myös osa-aluemerkinnällä me-1 merkityllä alueella. Merkinnällä tarkoitetaan ampumamelualuetta ja sillä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää L Aeq 55 db:n ohjearvot. Ympäristöministeriö on vahvistanut Joensuun seudun yleiskaavan 2020, jossa varuskunta-alue on merkitty EAH-alueeksi (ampuma- ja harjoitusalue). Alueella ei ole asemakaavaa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (9) Muutoin ampumaradoissa, alueessa, sen ympäristössä, tai maankäytössä ei ole tapahtunut muutoksia. Ampumaradat sijaitsevat Pohjois-Karjalan Prikaatin varuskunnan alueella. Varuskunta-alue jakautuu huolto-, kasarmi-, ampumarata- ja harjoitusalueeseen. Ampumaradat on otettu käyttöön 1950-luvulla lukuun ottamatta 30- paikkaista 150 metrin kiväärirataa, joka on otettu käyttöön Ampumaratojen maa-alue sijaitsee valtion omistamalla, Senaattikiinteistöjen hallinnoimalla alueella. Varuskunnan ampumaratojen lähiympäristössä sijaitsevat siviilikäytössä olevat ampumahiihtostadion ja haulikkorata, jotka eivät ole osa varuskunnan ampumarataaluetta. Noin kilometrin päässä prikaatin ampumaradoista pohjoiseen sijaitsee peruskoulu sekä asutusta. Höytiäisen Hirvirannalla oleviin loma-asuntoihin arvioidaan lyhimmillään olevan matkaa noin kilometrin. Varuskunnan asuntoalue sijaitsee noin kilometrin päässä ampumaradoista. Ampumaradat sijaitsevat I luokan pohjavesialueella ( ). Pohjavesialueella olevan Kontiorannan vedenottamon toiminta on lopetettu vuonna 2000, eikä alueella ole enää yhtään vedenottamoa. Lähimmät yksityiset kaivot ovat noin kilometrin päässä ampumaradoista. Toiminnan yleiskuvaus Ampumaratojen toiminnoissa tai radoilla ei ole tapahtunut muutoksia ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Ympäristöluvan mukaiset ampuma-ajat on määrätty Kontiorannan harjoitus- ja ampuma-alueen johtosäännössä, jonka lisäksi ampumaradoille on asetettu käyttöajoista kertovat taulut. Koska ampumaradat sijaitsevat sotilasalueella, niille on suora pääsy vain puolustusvoimien henkilökunnalle. Puolustusvoimien ulkopuoliset, erillisten sopimusten piiriin kuuluvat käyttäjät, ilmoittautuvat kulunvalvontapisteellä, josta he saavat tarvittavan avaimen radan 2 käyttämiseen. Laukausmäärätilastot vuodesta 2001 vuoteen 2010 on esitetty hakemuksen liitteenä. Tilastoista ilmenevät laukausmäärät radoittain ja asetyypeittäin, ammuntavuorokausien kokonaismäärä sekä ammuntavuorokaudet erikseen lauantaisin ja sunnuntaisin. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Melupäästöissä ei ole tapahtunut muutoksia. Laukausmäärissä ei ole ollut merkittäviä muutoksia, eikä alueella tai sen lähistöllä ole tapahtunut muita melupäästöihin vaikuttavia muutoksia. Tämän vuoksi melun häiritsevyydessä ja sen vaikutuksissa yleiseen viihtyisyyteen ei arvioida tapahtuneen suuria muutoksia. Kartta melualueista on hakemuksen liitteenä. Ratojen kasvillisuus on kuitenkin jonkin verran lisääntynyt edellisen meluselvityksen jälkeen. Tämä on saattanut vaimentaa melun leviämistä sekä muuttaa akustiikkaa pehmeämmäksi.

3 3 (9) Puolustusvoimat tulee ennen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä, vuoden 2015 loppuun mennessä, tekemään ampumaradoille erillisen melunhallintasuunnitelman, joka täydentää tähän mennessä tehtyjä selvityksiä. Jätteet Ampumaratojen jätehuolto on osa koko varuskunnan jätehuoltoa. Jätehuollossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Hylsyt kerätään alueelta ammuntojen jälkeen ja toimitetaan hyödynnettäväksi. Ampumaradoilta ei normaalitoiminnassa muodostu ongelmajätteitä. Mahdolliset ongelmajätteet kuitenkin toimitetaan ongelmajätekonttiin, josta Ekokem noutaa jätteet. Päästöt maaperään Vuosittaisissa päästöissä maaperään ja pohjaveteen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia laukausmäärien pysyessä samalla tasolla. Vaikutukset arvioidaan edelleen vähäisiksi. Nykyisellä maankäytöllä haitta-aineilla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Mahdollinen riski ja sitä kautta alueen puhdistamistarve kasvavat alueen maankäytön muuttuessa. Pääasiasillinen päästö maaperään on luodin sisältämät haitta-aineet: lyijy, sinkki, kupari ja antimoni. Näistä merkittävin on lyijy, jonka kulkeutuminen edelleen pohjaveteen riippuu muun muassa maaperästä, ph:sta sekä sadeveden määrästä ja laadusta. Suurin osa lyijystä jää taustapenkan iskemäkohtaan. On kuitenkin mahdollista, että vaikutukset pohjaveteen näkyvät vasta kymmenien vuosien kuluttua. Myös ampumapaikan edustalla voi olla vähäisiä määriä lyijypölyä. Pölyn leviäminen tuulen ja sateen mukana on vähäistä. Alueella ei ole tehty uusia maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ympäristöluvassa esitettyjen tutkimusten jälkeen. Alueella on tehty ympäristötekninen tutkimus vuonna Pohjavesitarkkailussa havaitut pohjaveden metallipitoisuudet ovat suurimmaksi osaksi olleet pienet tai alle määritysrajan, vaikka näytteenottopisteet sijaitsevat ampumaratojen taustavallien välittömässä läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa ratojen alapuolella. Pohjavesinäytteissä on ajoittain havaittu kohonneita nikkelipitoisuuksia. Ympäristöteknisen tutkimuksen mukaan on arvioitu, että nikkeli ei kuitenkaan ole peräisin ampumaratatoiminnasta. Parantamistoimenpiteiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tultaneen ampumaradoille tekemään Ampumaratojen ympäristölupaoppaan mukainen perustilaselvitys ja riskinarviointi. Tämän selvityksen perusteella ampumaradoille tullaan luomaan päivitetty tarkkailusuunnitelma. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Puolustusvoimat on keväällä 2010 tehnyt aloitteen kansalliselle BAT-selvitykselle, sillä Suomessa tai EU:ssa ei ole ampumaratojen BAT-referenssidokumenttia. Ampumaratojen ympäristöluvissa, Pohjois-Karjalan Prikaatin luvan määräys 18 mukaan luki-

4 4 (9) en, on kuitenkin edellytetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan seurantaa ja hyödyntämistä. Meneillään olevan selvityksen tuloksena saadaan ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnan kansallinen BAT/BEPreferenssidokumentti, johon puolustusvoimien ampumaratojen parantamistoimenpiteet tulevat perustumaan. Myös Pohjois-Karjalan Prikaatin ampumaratojen parantamistoimet tullaan tekemään BAT:n mukaisesti. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Prikaati tarkkailee ampumaratoja voimassaolevan ympäristöluvan, ampuma- ja harjoitusalueen johtosäännön ja puolustusvoimien oman ympäristönsuojelun ohjauksen mukaisesti. Ampumaradoille on nimetty ympäristönsuojelun vastuuhenkilö, jolle on myös nimetty sijainen. Ampumaratojen kuntoa tarkkaillaan määräajoin ja hylsyt kerätään alueelta aina ammuntojen päätteeksi. Puolustusvoimien ympäristöasiantuntijat suorittavat ampumaradoilla säännölliset ohjauskäynnit. Havaitut poikkeamat kirjataan ylös ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Ympäristövahingot ja muut merkittävät poikkeamat merkitään ympäristönsuojelun vuosiraporttiin. Melua ja päästöjä maaperään tarkkaillaan pääasiassa laukausmäärien perusteella. Kaikki ratojen käyttäjät, puolustusvoimien ulkopuoliset käyttäjät mukaan lukien, pitävät kirjaa laukauksista. Laukausmäärät tilastoidaan radoittain ja asetyypeittäin huomioiden erikseen lauantait ja sunnuntait. Vuodesta 2012 lähtien parannetaan laukausmäärien tilastointia siten, että edellä mainittujen lisäksi tilastoidaan erikseen päivä (7 18), ilta (18 22) ja yöaikana (22-7) ammutut laukaukset. Pohjavesiä tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta sekä käytöstä poistetun vedenottamon kaivosta. Lisäksi otetaan vuosittain pintavesinäyte radalla 1 olevasta ojasta. Näytteistä määritetään lyijyn, nikkelin, sinkin, kuparin ja antimonin pitoisuudet. Lisäksi mitataan pohjaveden korkeus ja ph. Ampumaratojen tarkkailusuunnitelmaa tullaan päivittämään tulevien parantamistoimenpiteiden yhteydessä. Prikaati jättää vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristöraportin ympäristölupien mukaisista toiminnoista Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, Kontiolahden kunnalle sekä puolustusvoimien sisäisesti Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunnalle. Vuosiraportissa raportoidaan mm. laukausmäärien seurannan sekä vesien tarkkailun tulokset. HAETTAVA MUUTOS LUPAAN Pohjois-Karjalan Prikaati hakee ympäristöluvan muutosta ampumaratojen ympäristöluvan määräykseen 11. Määräyksen mukaan ampumaratojen taustapenkat on varustettava mennessä luotien kerääjillä tai niissä on käytettävä materiaalia, josta luodit on seulottavissa. Suojarakenteiden toteuttamissuunnitelma oli määräyksen mukaan toimitettava ympäristökeskukselle tarkistettavaksi mennes-

5 5 (9) sä. Prikaati haki lisäaikaa taustavallien suojarakennetta koskevien suunnitelmien jättämiseen, koska mainittuna ajankohtana ei ollut vielä valtakunnallisesti tietoa siitä, miten suojarakenteet olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa, parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvitystyön ollessa vasta aluillaan. Pohjois-Karjalan Ely-keskus myönsi vuoden lisäaikaa ympäristöluvassa määrättyyn suunnitelman jättöön. Nykyinen määräys sekä siihen nyt haettava muutos on esitetty alla. Haettava muutos on kursivoitu. 11. Ampumaratojen taustapenkat on varustettava mennessä luotien kerääjillä tai niissä on käytettävä materiaalia, josta luodit ovat seulottavissa. Ampumaradat on saatettava rakenteellisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiksi vuonna Suunnitelma suojarakenteiden toteuttamiseksi on toimitettava ympäristökeskukselle tarkastettavaksi mennessä luvan tarkistamishakemuksen jättämisen yhteydessä. Perustelut Puolustusvoimat pyrkii parantamaan ampumaratojen ympäristönsuojelua valtakunnallisesti priorisoiden ympäristölle aiheutuvan vaaran kannalta merkittävimpiä ratoja. Priorisoinnissa huomioidaan myös ratojen koulutuksellinen merkittävyys. Ratojen ympäristölle aiheutuvaa vaaraa määritettäessä on otettu huomioon ympäristöolosuhteet, ratojen käytön laajuus laukausmäärineen, melulle altistuminen, pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden käyttö sekä muut merkittävät paikalliset ympäristöolosuhteet ja ympäristölle vaaraa aiheuttavat tekijät. Koska ympäristökeskukset ovat tehneet lupaharkintaa alueellisesti tapauskohtaisesti harkiten, eivät määräykset suojarakenteiden toteuttamisesta tai parantamisesta ole valtakunnallisesti tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Tällä hetkellä Prikaatin ympäristöluvassa määrätty suojarakenteiden toteuttamisaikataulu on ristiriidassa puolustusvoimien valtakunnallisten, kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perustuvien ympäristönsuojelun parantamissuunnitelmien kanssa. Suojarakenteisiin liittyvät toimenpiteet ja niiden lopullinen tekninen toteutus tarkentuvat puolustusvoimien valtakunnallisten suunnitelmien tarkentuessa. Kansallisen BAT -selvitystyön puitteissa ei tarkkoja, yksityiskohtaisia ratakohtaisia suunnitelmia, ole vielä pystytty määrittämään. Parantamistoimenpiteiden suunniteluun puolustusvoimissa liittyy suuria valtakunnallisia haasteita myös koulutuksen järjestämisen kannalta osan radoista ollessa poissa käytöstä tulevien rakentamistoimenpiteiden aikana. Puolustusvoimilla on yhteensä noin 50 ampumarata-aluetta, joiden ympäristönsuojelua puolustusvoimat pyrkii parantamaan ympäristövaikutusten ja koulutuksen merkittävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tämä tarkoittaa parantaviin toimenpiteisiin ryhtymistä myös sellaisilla radoilla, joilla ympäristönsuojeluviranomainen ei ole vielä tehnyt luvan hakuun velvoittavaa päätöstä tai jolle ympäristölupaviranomainen ei ole antanut suojarakenteisiin liittyviä tiukkoja määräaikoja. Kontiorannan ampumaratojen osalta valtakunnallinen ympäristönsuojelun suunnittelu vaatii määräaikojen pidentämistä, jotta parantamishankkeet voitaisiin toteuttaa ensin ympäristövaikutuksiltaan ja koulutuksen kannalta merkittävämmillä radoilla. Itä-Suomen sotilasläänin alueella tämä pitää sisällään muun muassa sellaisia ratoja, joille ympäristönsuojeluviranomainen ei ole vielä tehnyt luvan hakuun velvoittavaa päätöstä (Taipalsaaren, Tyrrin ja Lupinmäen kouluampumaradat) sekä sellaisia ratoja, joilla ei ole vielä lainvoimaista

6 6 (9) ympäristölupapäätöstä (Vekaranjärven kouluampumaradat). Arvio suojarakenteiden toteuttamiskustannuksista Pohjois-Karjalan Prikaatissa on euroa. Valtakunnallinen kustannusarvio parantamistoimenpiteiden toteuttamiselle on 25 miljoonaa euroa. Parantamistoimenpiteet tulevat kokonaisuudessaan perustumaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja valtakunnallisesti määritettyyn riittävään ympäristönsuojelun tasoon. Puolustusvoimat on keväällä 2010 tehnyt aloitteen kansalliselle BAT - selvitykselle, sillä Suomessa tai EU:ssa ei ampumaratojen BAT -selvitystä ole ennestään tehty. Ampumaratojen ympäristöluvissa, Pohjois-Karjalan Prikaatin luvan määräys 18 mukaan lukien, on kuitenkin edellytetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan seurantaa ja hyödyntämistä. Puolustusvoimat pyytää huomioimaan harkinnassa myös sen, että parantamistoimenpiteisiin liittyy suuria valtakunnallisia haasteita koulutuksen järjestämisen kannalta, osan radoista ollessa pois käytöstä ympäristönsuojelun parantamiseen liittyvien rakentamistoimenpiteiden aikana. Tämän lisäksi parantamistoimenpiteistä aiheutuvat merkittävät kustannukset luovat haasteen samanaikaisesti puolustusvoimille asetettujen mittavien säästötavoitteiden kanssa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on perunut hakemuksensa Pohjois-Karjalan Prikaati lakkaa mennessä. Pääesikunta on päättänyt, että puolustusvoimat luopuu mm. alueella olevista ampumarata-alueista. Lopettamistoimista tullaan jättämään erillinen hakemus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto jättää asian käsittelyn sikseen. RATKAISUN PERUSTELUT Hakija on perunut hakemuksensa. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksu 480 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Peruutetusta hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus. Asian käsittelyyn on käytetty kymmenen tuntia, joten maksu on 480 (10x48 e) euroa.

7 7 (9) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pohjois-Karjalan Prikaati Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen Kontiolahden kunnanhallitus Kontiolahden ympäristölautakunta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö- ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksestä kuulutetaan Kontiolahden kunnan virallisella ilmoitustaululla.

8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa käsittelymaksun osalta hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. Ahti Itkonen Kari Varonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Ahti Itkonen ja Kari Varonen (asian esittelijä).

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.