YKKÖSKETJU. 1/ Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti. Suomen NMKY Facebookissa .GR13

Transkriptio

1 YKKÖSKETJU.GR13 1/ Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti Suomen NMKY Facebookissa

2 Ykkösketju 2 Koti Namikalla Tässä numerossa: Nuorten Gambia Gambiassa nähtyä ja koettua 4 Gambia Pierre Jallow n silmin 6 Nuoret haastattelivat 7 Gambian hallinto 7 Nuorisotyöttömyys Gambiassa 8 Gambian koulutusjärjestelmä 9 Liikuntakasvatus Gambiassa 8 Perhematkan elämyksiä Gambiassa 10 NMKY:n Sihteeripäivillä haettiin merkitystä (työ)elämään! 11 Liikkuva seurakunta 11 Muuttaessani 90-luvun alussa Rovaniemeltä Turkuun, en tiennyt Namikasta kovinkaan paljon. Ensimmäiset muistot NMKY:stä olivat lapsuuteni ajan urheilu-uutisten lentopallotulokset, kun Pieksämäen NMKY:llä oli menestyvä lentopallojoukkue. Minun hommani Turun NMKY:llä oli tehdä ja organisoida nuorisotyötä ja siihen minut pohjoisesta bongattiin. Rovaniemeltä käsin ei ollut helppoa hommata Turusta asuntoa, joten otimme minä ja vaimoni kiitollisena vastaan asunnoksi vuokrakolmion Sirkkalankadulta NMKY:n talosta. Koti oli siis kirjaimellisesti Namikalla. Eikä ollut pitkä matka töihin. 90-luvun lopussa työskentelin välillä pari vuotta toisen järjestön palveluksessa, kunnes palasin takaisin Turun NMKY:lle. Emme asuneet enää tuossa vaiheessa Sirkkalankadulla. Kun ystävät Namikalla ja muualla kysyivät, miltä tuntui palata takaisin NMKY:lle, totesin kaikille: Ihan kuin kotiin olisi tullut! Ne arvot ja yhteisöllisyys, sekä tietynlainen turvallisuuden tunne, mitä Namikalla olin kokenut, tuntuivat tosi hyvältä. Koti Namikalta voi löytyä joskus yllättävistä paikoista. Matkalla Australiassa 2012 vuokrasin auton viikoksi ja ajoin kahden poikani kanssa etelärannikolle ajatuksena tutustua Great Ocean Roadiin. Yhden majoitustiedustelun olin laittanut YMCA Anglesea Recreatinal Camp -keskukseen jospa heillä olisi joku paikka leiri- ja kurssitoiminnalta vapaana vaikkapa yhdeksi yöksi. Sähköpostiini tuli vastaus, jonka mukaan yhteen mökkiin mahtuu. Vastaanotto Angleseassa oli todella ystävällinen, varsinkin kun he kuulivat meidän olevan namikalaisia. Kun seuraavana päivänä lähtiessämme menin maksamaan mökistä ja aamiaisesta aiheutuneet kulut, paikan johtaja sanoi, että antaa olla. Voin sitten tehdä samanlaisen palveluksen, kun hän tulee Suomeen vierailemaan. Kun ollaan kuitenkin samaa namikaperhettä. Saimme osallistua maaliskuussa NMKY:n työntekijäpäivillä ortodoksiseen ehtoopalvelukseen. Piispa Ambrosius vaihtoi muutaman sanan kanssamme palveluksen jälkeen. Olimme hyvin tervetulleita ja meidät huomioitiin lämpimällä tavalla - kohdeltiin ekumeenisina uskonveljinä (ja siskoina). Tuntui aika kotoisalta. Samanlaisen fiiliksen olen kokenut Suomessa ja maailmalla monta kertaa. Tunnuslauseemmehan on lainaus Johanneksen evankeliumin 17. luvusta että he kaikki yhtä olisivat. Tuo yhteys kantaa meitä namikalaisina ja kristittyinä. Liittopäivät Namika-turnaus Tampereella Takakansi Takakansi Ilpo Lahdenkauppi järjestötoiminnanjohtaja Turun NMKY Ykkösketju - Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti nro 1 / 2014 Päätoimittaja Risto Koikkalainen risto.koikkalainen@nmky.fi Taitto Janne Suvitie janne.suvitie@merikratos.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Seuraava numero 1/2014 ilmestyy maaliskuussa. Tilaushinta 10 euroa / vuosikerta. Painos määrä 2000 kpl. Painopaikka Pirkanmaan lehtipaino Oy Ilmoitushinnat 1/1 sivu 500 (M/V), 750 (4/4 väri) 1/2 sivu 300 (M/V), 500 (4/4 väri) 1/4 sivu 200 (M/V), 350 (4/4 väri) Materiaali toimitetaan sähköpostitse office@ymca.fi Suomen NMKY:n Liitot Toimisto Liisankatu 27 A Helsinki Postiosoite PL Helsinki suomen.nmky@kolumbus.fi office@ymca.fi Pääsihteeri NGS Jaakko Koikkalainen ngs@ymca.fi Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry PED Hilkka Laitinen Liittohallitus/Urheiluliiton johtokunta NP Juha Vuorio, juha.vuorio@evl.fi, NVP Markku Sointu, markku.sointu@ylojarvi.fi, NVP Jenni Enqvist, jenni.enqvist@nmky.fi, NBM Mika Helanen, mika@helanen.com, NBM Seppo Vesala, seppo.vesala@evl.fi, NBM Jan-Erik Lindroos, jani.lindroos@suomi24.fi, NBM Jaakko Lindgren, jaakko.lindgren@castren.fi, NBM Pekka Pyykkö, peke@phnet.fi, NBM Pentti Miettinen, pentti.miettinen@evl.fi, NBM Ilpo Lahdenkauppi, ilpo.lahdenkauppi@tunmky.fi, TILAA YKKÖSKETJU KOTIISI Ykkösketjun vuositilaus 10 euroa Vuonna 2014 lehti ilmestyy maalis-, kesä-, loka- ja joulukuussa Tilaukset toimistosta office@ymca.fi Kannen kuva: Leluja Lapsille Jani Lindroos

3 3

4 Ykkösketju 4 Gambiassa nähtyä ja koettua Suomen NMKY on tehnyt kehitysyhteistyötä Gambiassa vuodesta Silloin olimme perustamassa yhdessä Ruotsin ja Kanadan NMKY:n kanssa uutta kansallista NMKY:tä ja onnistuimme hankkeessa mainiosti. Gambiaan syntyi kansallinen NMKY (The YMCA of The Gambia), joka on ollut yhteistyökumppanimme synnystään alkaen. Helmikuun loppuosan olimme jälleen Gambiassa nyt 41 osanottajan voimin. Maan kehityksestä itsenäisyyden alusta tähän päivään Gambia oli Englannin siirtomaa vuoteen 1965, jolloin maa itsenäistyi. 1. presidentti oli Sir Dawda Kairaba Jawara. Hän kävi peruskoulutuksen metodistien oppilaitoksessa ja kouluttautui Glasgowin Yliopistossa eläinlääketieteen kirurgiksi. Palattuaan Gambiaan hän oli maan johtava eläinlääkäri ja liittyi Peoples progressive -puolueeseen. Jawara oli Englannin vallan loppuaikana pääministerinä luvulla kolonialismi murtui ja Gambia itsenäistyi vuonna Jawara valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi kansanäänestyksessä Maapähkinänviljelystä ja viennistä maa sai vientitulonsa. Yhteys britteihin säilyi laajalla tasolla, mutta myös korruptio kasvoi Jawaran syrjäytti verettömässä palatsivallankumouksessa Sotilaspoliisin komentaja (henkivartioston päällikkö) Yahya Jammeh (29 v.) yhdessä muiden nuorien upseerien kanssa. Jawaran pakeni maasta (Englantiin). Jammehilla oli kunnianhimoinen ohjelma The Gambia Tavoitteena oli kasvattaa maan taloutta kitkemällä korruptio ja rakentamalla konttisatama (toteutui osittain). Lasten vapaaseen koulutukseen panostettiin (toteutui, joskin ilmaiseen koulutukseen osallistuminen ei tavoittanut kaikkia ja koulupudokkaita eri syistä on paljon) ja väestön kasvun hillitsemiseksi esitettiin kokeiltavaksi kiinanmallista yhden lapsen politiikkaa (tämä ajatus oli mahdoton toteutettavaksi suurperheiden Gambiassa). Hyvien tavoitteiden tavoittelu on hiljalleen hiipunut. Nyt Jammeh panostaa mm. liikennelaitoksen synnyttämiseen (reittibussiliikenne säännöllisine aikatauluineen), energiatalouden parantamiseen, infrastruktuurin kehittämiseen ja nuorten työllistämiseen maaseudulla. Huolestuttavia piirteitä Jammehissa on mm. diktaattorimaiset otteet hallinnossa, joidenkin elinkeinojen ottaminen presidenttivetoiseen taloudenpitoon, tiukka eristäytyminen vanhoista taloudellisista yhteistyökumppaneista ( irti sortavista siirtomaaherroista kuten Brittiläisestä kansanyhteisöstä / myös englanninkielestä ja EU:n holhouksesta: ei almuja ja holhousta eikä kolonialismia!), toimittajien ja kansalaisten ilmaisuvapauden rajoittaminen, vähemmistöjen oikeuksien polkeminen ( homokammoinen ) ja mystisiin henkilökohtaisiin voimiin perustuva henkiparantaminen (maanantaisin ja torstaisin presidentti parantaa 10 aids -potilasta; lauantaisin ja perjantaisin 100 astmapotilasta) ja voimakkaat kannanotot Länsi- Afrikan kehittämiseen vapaana uuskolonialismista. Nyt huhutaan presidentin olevan fyysisesti sairas. Maassa huhuillaan sisäisistä ongelmista, joita presidentin mahdollinen poismeno saattaisi aiheuttaa. Kehityksen suunta Jammehin jälkeen on arvoitus! Kansalaisjärjestöt (NGO) voivat jatkaa pienimuotoisen ulkopuolisen avun välittäjinä 7entiseen tapaan. Mm. Gambian NMKY voi jatkaa työtään entiseen malliin. Järjestöllisen tuen tarve kasvaa valtion luopuessa vanhoista tukijoistaan. Tilanne ei pitemmällä tähtäyksellä ole toivoton. On vahvoja ennusteita, että Afrikka tulee olemaan voimakkaimmin taloudellisesti kehittyvä maan osa tulevina vuosikymmeninä. Tarjolla on runsain määrin nuorta työvoimaa, jonka kouluttaminen on kehityksen avainasia. Myös pääomia tarvitaan. On mielenkiintoista havaita, että Afrikkaan suuntautuvien investointien määrä on jo nyt pienessä kasvussa. Jos kaikki menee suotuisasti, Afrikassa tulee olemaan kukoistavia kansantalouksia jo parin vuosikymmenen kuluttua. Lyhyellä tähtäyksellä ihmiset joutuvat taistelemaan jokapäiväisestä leivästä. Suomen NMKY kehityksen edistäjänä Meidän roolimme on ollut välittää taloudellista tukea ja tietotaitoa perustamaamme Gambian NMKY:hyn. Ensimmäisessä vaiheessa piti kouluttaa johtajia ja rakentaa toimitiloja. Kanifingin alueella Gambian NMKY:lle tarjoutui mahdollisuus rakentaa toimitilat. Ensin tehtiin päärakennuksen 1. kerros, johon tuli toimintatiloja, koululuokkia ja toimistot. Ensimmäinen varsinainen kehitysprojekti oli koululuokkien varustaminen (pulpetteja, liitutauluja, kirjoja, vihkoja ja kyniä sekä runsas määrä manuaalisia kirjoituskoneita). Gambian NMKY pani pystyyn konekirjoituskoulun ja täydentävän peruskoulun 1980-luvun alkupuolella. Suomen

5 5 NMKY:n lisäksi Ruotsin NMKY oli merkittävä lahjoittaja. Gambian NMKY aloitti myös ensimmäisen kyläprojektin Sukutan kylässä, jossa opetettiin sekaviljelyä (mixed farming). James Gomes oli ensimmäinen gambialainen pääsihteeri ( ). Kanifingin toimitaloa kehitettiin rakentamalla toiseen kerrokseen hostelli, jonka tavoitteena oli parantaa omarahoitusmahdollisuuksia. Maaseudulle avattiin useampia kyläprojekteja (mm. Penjemu, Takokoto), joiden tavoitteena oli levittää mallikylinä tieto-taitoa laajemmallekin joukolle luvulle tultaessa toiminta laajeni suomalaisen ATK -kouluhankkeen myötä. Teatteriohjaaja Ritva Siikalan vävyksi oli tullut gambialainen Mudou Sidibeh. Hänen kauttaan Ritvalle syntyi ajatus auttaa gambialaisia nuoria Gambiassa hankkimaan ATK-koulutuista, jottei lahjakkaiden nuorten tarvitsisi lähteä pois maasta ja usein jäädä sille tielleen. Gambian NMKY:lle perustettiin ATK koulu, joka vuodesta 1996 on kouluttanut vuosittain parisataa nuorta ATK -taitoihin/ammatteihin. Toiminta on laajennut ja monipuolistunut ja nykyisin koululla on oma multimediastudio, joka voi tuottaa mainosfilmejä ja materiaalia Gambian televisiolle. Gambian NMKY:n pääsihteerinä toimi Sam Thorpe, joka sai avukseen Joseph Peacockin 2001 (hän jatkaa kehitysprojektien koordinoijana apulaispääsihteerinä) rakennustoiminta jatkui. Suomen tuella rakennettiin 3. kerros päätaloon (uusi hostellikerros 2. kerroksen muututtua pakolais- ja opiskelija -asuntolaksi), nettikahvila (suomalaisia vapaaehtoisia nuoria rakentajina), erillinen koulutusrakennus ATK -koululle ja multimediastudiolle. Rakennus työt vauhdittuivat myös Kabekelin kylällä (yksi NMKY:n mallikylistä maaseudulla), jossa saatiin aikaan huomattavaa kehitystä kasvien ja vihannesten viljelyssä. Olimme rahoittamassa laajaa HIV/AIDS -projektia Gambiassa hyvin tuloksin Projekti, jolla oli oma radio-ohjelma ja kaikkien koulujen valistusmahdollisuus muodosti alun Gambian valtion jatkuvalle toiminnalle tämän tuhoavan taudin torjunnassa ja muidenkin kansantautien (mm. malaria) voittamisessa. Terveitä elämäntapoja korostava informaatio vaikutti ja sai aikaan terveys-olojen paranemista. Viimeisin kuusivuotinen projekti Takku Liggey ( ) keskittyi nuorten vajaakuntoisten kouluttamiseen. Gambiassa on runsaasti koulupudokkaita, joiden koulutus on keskeytynyt ja joilla ei ole mitään ammatillista koulutusta. Samalla kun nuorisotyöttömyys on ongelma yli puolelle maan nuoresta väestöstä, on kaikki ammattikoulutukseen sijoitetut toiminnat elintärkeitä. Takku Liggey -toiminta loppuu maaliskuun lopussa Toiminnan kautta on koulutettu yli nuorta kahdeksaan eri ammattiin, tarjottu pienyritysten perustamiseen mikrolainoja, koulutettu naisryhmiä (n. 800 naista kafoos -opintoryhmissä) tuotannollisen toiminnan käynnistämiseen ja omien tuotteiden markkinoimiseen (mm. painettuja batiikkikankaita, niistä valmistettuja liinoja ja vaatteita, kasseja, omoa /pesupulverista käytetään nimeä Omo, saippuaa ja koristekäsitöitä). Toiminta on antanut monelle nuorelle uskoa tulevaisuuteen ja ammattitaidon, jonka avulla voi elättää itsensä ja perheensä. Tapauskertomukset, joita myös opintomatkoillamme Gambiaan olemme saaneet kuulla ja nähdä, vahvistavat, että monien elämään Takku Liggey on ollut myönteisen muutoksen avain. Gambian valtio on antanut tunnustusta NMKY:lle merkittävimpänä nuorisotyöllistäjänä. NMKY:lle perustettu job center välittää työtä nuorille ja etsii koulutuksessa mukana olleille harjoittelu- ja työpaikkoja. Takku Liggeyn omarahoituksen keräämiseen on osallistunut lukuisia yksityisiä NMKY- ja Y-kiltalaisia, NMKY -yhdistyksiä, Y-kiltoja ja muita lahjoittajia. Lahjoittajat ovat osallistuneet Takku Liggey Oy:nä ja Takku Liggey Nova Oy:nä useampivuotiseen säännöllisen avustamiseen. Lahjoitusvolyymiltaan projekti on lähes euroa, johon vuosien mittaan on tarvittu euroa omarahoitusta/lahjoituksia. Uusimpana hankkeena on ollut tavaralahjoitusten välittäminen lahjoituskontissa Gambiaan. Tämä on mainio esimerkki yhden jäsenyhdistyksen (Svenska KFUM i Helsingfors) toteuttamasta aktiviteetista, jonka kautta lukuisat gambialaiset saivat materiaalista tukea. LP/NBM Jani Lindroosin tiimi teki hyvää työtä ja toiminta jatkuu. Lahjansaajien ilo ja samalla lahjoittajien ilo on paras palkinto hyvästä yhteistyöstä. Antaessaan saa! Omia kokemuksia Minulla on ollut yli 30 vuoden ajan etuoikeus elää mukana Gambian NMKY:n kehityksessä ja samalla nähdä Gambiassa tapahtunutta kehitystä. Ryhmämatkoja olemme järjestäneet vuodesta viime vuosina vuosittain ja niihin on osallistunut yli 200 henkilöä. Nyt viimeisimmälle matkalle osallistui 41 henkilöä. Gambian NMKY on kehittynyt pysyväksi ja pystyväksi kehityskeskukseksi, joka palvelee maata tarttumalla ajankohtaisiin ongelmiin. Kehitys jatkuu ja saa uusia tukijoita. Gambian NMKY:stä on löytynyt hyviä ystäviä, joiden kanssa on eletty ja koettu kaikenlaista. James Gomes ja Sam Thorpe ovat olleet kuin suomalaisia työtovereita, joiden kanssa on aina ollut iloista ja miellyttävää tavata ja tehdä työtä. Uusin pääsihteeri John Njie aloitti Gambialaiset ovat iloisia ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä. Hyvin vajavaisissa oloissa elävätkin ihmiset osaavat iloita ja suuri yhteisöllisyys, joka maassa suurperheissä vallitsee, takaa kaikkien - niin vanhojen kuin nuortenkin - yhteenkuuluvuuden ja turvan elämän myrskyissä. Uskonnollinen suvaitsevaisuus muslimimaa Gambiassa on esimerkillistä: muslimien (90 % väestöstä) ja kristittyjen (5-8 % väestöstä) välillä ei ole ristiriitoja, uskonnolliset johtajat tukevat toistensa työtä maan kehittämisessä. Näyttää siltä, ettei islamistiset ääriliikkeet ole toistaiseksi saaneet merkittävää jalansijaa Gambiassa ja kristittyjen toimintaa ei mitenkään rajoiteta. NMKY:ssä on Kampalan prinsiippien mukaisesti kristillinen johtajuus avoin jäsenyys : johto on kristittyjen käsissä ja jäsenistöstä suuri osa on muslimeja. Gambian talouselämä on kehittynyt pienin askelin. Simpukankuoripäällysteiset tiet on vähin erin asfaltoitu, sähkökatkokset eivät ole yhtä pitkiä ja ongelmallisia kuin ennen (voimataloutta on kehitetty ja aggregaatteja hankittu turvaamaan sähkönsaantia), rakennustoimintaa on kaikenaikaa käynnissä, konttisatama toimii ja tuo pientä tuloa maalle. Viimeisen vuoden aikana BKT on laskenut vain pari prosentti sen tultua reilummin alas. Työttömyys rasittaa maan taloutta, investointien puute on huutavaa. Arabikevään jälkeen tuli Välimeren maista runsaasti väkeä takaisin kotimaahan työttömiksi. Samalla maalle niin tärkeät ulkomailla asuvien gambialaisten kotiin lähettämät merkittävät rahavirrat ehtyivät. Huolestuttavaa on presidentin uuskolonialismin vastustamisen merkeissä sulkeutuvat kansanyhteisön ja EU:n investoinnit ja tukirahavirrat. Kehitystukea tarvitaan, mutta sille pitäisi luoda edellytykset toimia. Gambia on merkinnyt minulle silmien avautumista globaaleihin ongelmiin. Samalla se on haastanut aktiiviseen toimintaan, jossa NMKY -järjestö on ollut hyvä instrumentti. NMKY:n kautta apu menee lyhentämättömänä perille ja kohdistuu maan keskeisiin kehitystarpeisiin. Toiminta ei ole vain avustustoimintaa vaan se on paljon enemmän: hyviä ihmissuhteita kehitysmaahan, elämän kokonaisuuden hahmottamista laajemmasta näkökulmasta ja ennen kaikkea yhteyden kokemista ihmisten kanssa, joilta puuttuu paljon aineellista, mutta joilla on paljon annettavaa ihmisiä. Nuorten suomalaisten vieminen Gambiaan kokemaan, näkemään, oppimaan ja oivaltamaan on ollut palkitsevaa. Heidän kauttaan ja projektiemme avulla voidaan - toki pieneltä osaltaan - muuttaa joidenkin ihmisten koko maailma. Hyvä niin. Tule mukaan NMKY:n Gambiat -toimintaan itse kokemaan, näkemään, avartumaan ja auttamaan! Jaakko Koikkalainen, NGS FAKTAA GAMBIASTA (lähde: UNDP HDI -raportti) Gambia on maailman kansantaloustilastoissa sijalla 168 (tilastoituja maita 182). Maa on köyhä ja luonnonrikkauksia ja teollisuutta ei juuri ole. Elinajanodote Gambiassa on 56,6 vuotta, yli 40 vuotiaista 21,8 % ei tule tuloillaan toimeen. Ravitsemusolot ovat puutteelliset ja tietämys terveellisestä ruokavaliosta heikko. Liian moni kuolee jo nuorena malariaan ja HIV/AIDS:iin. Bruttokansantuote asukasta kohti (GDP per capita) on USD (n euroa) ja keskipalkka per asukas on n. 60 USD ( n. 43 euroa). Nuorisotyöttömyys on yli 60 % ja nuoret työllistyvät usein alipalkattuihin tehtäviin (esim. hotellien apuhenkilöstölle maksetaan vajaat 40 euroa/kk) Väestöstä alle 15 -vuotiaita on 41 %. Nuoressa väestössä on valtavasti potentiaalia ja Afrikan ennustetaan olevan tulevina vuosina eniten kehittyvä/taloudellisesti kasvava maanosa. Yhdistetty cross enrollment ratio on 46,8 (maailmassa sijalla 163.) HDI (Human development index / Inhimillisen kehityksen indeksi) arvo on 0,41 (maailmassa 151.) Nuorista ilmoittautuu peruskouluun (Primary School) 77 % ja toisen asteen kouluun (Secondary School) 45 %. Peruskoulun suorittaa loppuun n. 60 % ilmoittautuneista (vajaa puolet lapsista) ja toisen asteen koulun n.80 % (noin 1/3 nuorista). Koulutus on edelleen kehityksen avainkomponentti. Laadukkaan koulutuksen puute ja peruskoulun jälkeiseen koulutuksen osallistuvien vähäinen määrä on suurena huolenaiheena. Koulutus on avoinna molemmille sukupuolille, joskin poikien epäsuora suosiminen on traditionaalista. Opetusministeriö panostaa perusihmisoikeutena tyttöjen koulutuksen edistämiseen: tämä auttaa merkittävästi kansallista kehitystä.

6 Ykkösketju 6 Gambia- Pierre Jallow`n silmin Taannoinen matkani Gambiaan oli todella silmiä avaava. Se oli ensimmäinen kerta, kun matkustin kotimaahani suuren Suomen NMKY:n seurueen kanssa ( 41 suomalaista). Tämän johdosta sain hyvän käsityksen Suomen NMKY:n ja Gambian NMKY:n välisistä suhteista. Suomen NMKY:n työntekijänä matka oli minulle suuri mahdollisuus työskennellä Gambian NMKY:n työntekijöiden kanssa ja samalla luoda pohjaa uudelle projektille Scholar Athleter for Change Ry:lle. Sain hyvän käsityksen kuinka paljon meneillään olevat projektit ovat vaikuttaneet positiivisesti koko Gambian väestöön. Koulutetun väestön karkaaminen vaikuttaa massiivisesti maan kehitykseen ja Gambiassa se on viivästyttänyt maan kehitystä. Joka tapauksessa toistuvat vierailuni ( 2 kertaa vuodessa) kotimaahani ovat The recent trip to Gambia was an experience to behold. It was my first time travelling to my homeland with that big of a group (41 Finns) and therefore I was able to have a new perspective on the relationship between YMCA Finland and YMCA Gambia. As an employee of the former, I also had the opportunity to work closely with the staff members in Gambia in the hopes of creating a new project in partnership with Scholar Athletes for Change ry. The ability to see the ongoing projects has led me to greatly appreciate their impact on the entire Gambian population. The effects of brain drain on any country has been considered colossal in hindering its development, and as a Gambian living in the diaspora and directly contributing to this phenomena, I can only take my part of the blame. However, my frequent visits to the country (about 2 times a year), has reinforced my decision vahvistaneet tahtoani asua ja työskennellä ulkomailla. Hankittuani tutkinnon Yhdysvalloista palasin Gambiaan kantamaan korteni kekoon kotimaani puolesta. Kuitenkin palattuani kotiin yllätyin kuinka vaikeaa oli löytää töitä. Tämän johdosta päätin alkaa pelaamaan koripalloa ammatikseni ympäri maailmaa. Koulutettujen ihmisten mahdollisuudet ja heidän arvonsa eivät kohtaa kaikissa maissa. Voit vaan kuvitella mikä on tilanne kouluttamattomien ihmisten kohdalla. Työmahdollisuuksien puute voidaan nähdä positiivisena lähtökohtana, jolloin yksityisyritteliäisyyden avulla voidaan luoda itselle työpaikka. Uusi verotussysteemi on ollut suuri este monille yrityksille viime aikoina ja se on myös aiheuttanut yritysten Gambia in my eyes by Pierre Jallow to live and work abroad. From my point of view, the biggest issue is that of opportunity. When I graduated with my bachelor s degree from the United States, I headed back to Gambia to contribute my quota to national development. However, I was unprepared for the rigors and troubles I would face in finding a job or creating one for myself. I therefore decided to turn professional in basketball, and work internationally. The opportunities for educated people and their value, are just not at par with most other countries and you can imagine what that means for the less/ uneducated. The problem of opportunity can also be looked at in terms of entrepreneurship and being able to create your own work. The new value added tax system has been a major hurdle for most businesses in recent toiminnan vähentämistä tai jopa ajanut ne konkurssiin. Hallituksen tarkoituksen verotulojen kasvattamiseen ymmärtää, mutta silti sen ei tulisi olla maan talouden selkäranka. Mahdollisuuksien puute näkyy räikeästi tilastoista - 43% nuorista on työttömänä. Karu tilasto ei tietenkään ole ainoastaan hallituksen syytä, sillä monet nuoret ajattelevat olevansa liian hyviä tiettyihin töihin ja he tarvitsevat ilmastoidun toimiston, jotta he haluavat ottaa työn vastaan. Lisäksi useat nuoret uskovat, että ensimmäinen maailma on ainoa paikka, jossa he voivat menestyä. He ovat valmiita riskeeraamaan elämänsä matkatessaan vaarallisilla veneretkillä luvattuun maahan. Työttömyys on suuri ongelma kotimaassani, eikä asialle times, leading to many businesses drastically reducing or stopping their operations. Of course, one can understand the Government s standpoint in creating more revenue for itself, but that shouldn t be in detriment to the backbone of any country, the private sector. The problem of opportunity is further reinforced by the statistic that about 43% of youths are jobless. This figure of course is not entirely a reflection of the Government, as many youths have developed this idea of being too good for certain jobs that you cannot sit in an air conditioned office for. In addition, there is this belief in most youths that the first world is the only place to be successful, and therefore they use any means necessary such as the deadly boat trips to Spain or Italy, in order to get to the so called promised land. This being tehdä juurikaan mitään. Sen vuoksi on helppoa korostaa kuinka tärkeitä yhdessä Suomen NMKY:n kanssa toteutettavat projektit `` Takku Ligueye`` ja mahdollinen uusi projekti Dimbalnate``ovat gambialaisille. Tarkoitus ei ole ainoastaan kouluttaa nuoria, vaan antaa myös idea siitä, että työtä voi myös itselleen ja olla samalla riippumaton muiden tuesta. Idean toinen tärkeä ajatus on toiminnan tuottamat tuotteet ja työkalut, jotka välittömästi muuttavat positiivisesti nuorten sekä heidän perheidensä elämiä. Pierre Jallow said, there is still the issue of joblessness amongst youths and in my opinion, not much is being done about it. This therefore highlights the importance of the projects that the YMCA Finland has been involved in, case in point the Takku Ligueye project and perhaps the new project idea Dimbalante. Not only are they meant to educating youths, but also give them opportunities to be creative and make their own work instead of depending on someone else. The importance of the container idea is also of equal importance, as the new jobs or opportunities created by the participants, can be further complimented by products and tools that will make an immediate difference in the lives of the youths and their families. Pierre Jallow

7 7 NUORET HAASTATTELIVAT: Haastattelu jokiristeilyllä: okiristeilyllä ollessamme päädyin juttelemaan veneellä työskennelleen keittäjän kanssa. Hän kertoi minulle tyttärestään, jonka kanssa hän halusi minun ystävystyvän. Vaihdoimme yhteystietoja, ja myöhemmin sovimme tapaamisen hotellillamme. Harmikseni kommunikoinnissa kävi pieni kömmähdys (luetunymmärtämiseni ei ollutkaan ihan niin hyvä, kuin kuvittelin), joten olin paikalla kolme tuntia ajoissa. Mutta mikäs siinä, aulassa odotellessani oli hyvin aikaa keksiä kysymykset valmiiksi! Viimein sain puhelun, että he olivat perillä, ja minut tarvittiin allekirjoittamaan turvamiehen vieraskirjaan, jotta he pääsisivät sisälle hotellialueelle. Porteilta noutamani naiset hymyilivät leveästi, kun saavuin paikalle ja siirryimme viileään aulaan juttelemaan. Tässä on pieni ote keskustelustamme: Minulle annettiin tehtäväksi haastatella Gambialaista nuorta, onko ok, jos kysyn sinulta muutamia kysymyksiä? - On tietysti! Anna tulla vain! Aloitetaan perinteisellä. Mikä sinun nimesi on? - Haddy Badjie Kuinka vanha olet? - Olen 18-vuotias. Kertoisitko jotain taustastasi? Esimerkiksi perheestäsi tai koulusta. - Asun äitini ja kahden siskoni kanssa. Olen valmistunut peruskoulusta, ja siskoni käyvät myös koulua. Äitini on siitä kovin ylpeä. Isäni kuoli kaksi vuotta sitten, joten äitini täytyy käydä töissä, jotta koulunkäyntimme olisi mahdollista. Mitä teet nyt? - Opiskelen kaupallista alaa, muun muassa rahoitusta. - Mitä haluaisit tulevaisuudeltasi? Onko sinulla unelma-ammattia? Haluaisin olla lääkäri. Uskotko, että sinun on mahdollista toteuttaa unelmasi nykyisessä elämäntilanteessasi, vai onko tiellä jotain ongelmia? - Raha koulutuksen maksamiseksi on aina ongelma. Äitini on kuullut, että joillain opiskelijoilla on sponsoreita, ja hän yrittää tutkia sitäkin mahdollisuutta. Oletko kuullut NMKY:stä? Olen. NMKY järjestää nuorille koulutuksia täällä. Heistä voi tulla kampaajia tai ompelijoita tai melkein mitä vain! Oletko itse ollut mukana NMKY:n toiminnassa? Haluaisitko olla, mikäli mahdollisuus tulisi? - En ole ollut, mutta haluaisin kyllä. Olisi hienoa voida osallistua sellaiseen koulutukseen. Haastattelu 27.2 Sunset Beach Hotellilla 1. Mikä on nimesi? Bobby M. Bangura 2. Kuinka vanha olet? 35 vuotta vanha 3. Mistä olet kotoisin? Olen kotoisin köyhästä perheestä Sierra Leonesta. Siellä oli sota, joten tulin Gambiaan kuusi vuotta sitten. Nykyisin asun Kololissa, Serrekundassa. 4. Mitä teet: opiskelet, työskentelet? Olen valmistunut Ahmidaggan lukiosta. En ole käynyt sen jälkeen kouluja, mutta nyt olen toiminut kolme vuotta Sunset Beach Hotellin viihde manageri. Olen siis tanssija, laulaja ja koreografi. Aikaisemmin toimin tanssiopettajana. 5. Millaisena näet tulevaisuutesi? Kirkas tulevaisuus! Haluaisin työskennellä ulkomailla ja unelmani olisi avata tanssikoulu. 6. Oletko kuullut NMKY:stä ja oletko ollut mukana heidän toiminnassaan? Olen kuullut, mutta en ole ollut mukana. Voisin kyllä lähteä mukaan. Tämä johti siihen, että ehdotin hänelle ehdottomasti lähteä mukaan toimintaan ja, että NMKY:n kautta hänen tanssikoulu-unelmansa voisi olla ehkä toteutettavissa. - Hanna Koskela KAREN MBALLOW, Gambian NMKY:n muutosagentti, 27-vuotias 1. Olen syntynyt Gambiassa; sukuni on alun perin kotoisin Guinea-Bissausta. Asun äitini kanssa, isäni menehtyi ollessani pieni. Minulla on sisko, mutta hän ei asu enää kotona koska on naimisissa. 2. Tällä hetkellä työskentelen Banjulin pormestarin alaisuudessa kaupunginhallituksessa. Lisäksi olen nuorisojärjestöaktiivi. 3. Olen käynyt sekä päiväkodin että ala- ja yläasteen St. Theresan koulussa. Opiskelin arkkitehtuuria Gambia Technical Training Institutessa. 4. Näen tulevaisuuteni valoisana! NMKY tulee varmasti olemaan osa tulevaisuuttani, sillä järjestö on kehittänyt minua ihmisenä ja auttanut minua auttamaan nuoria tekemään tärkeitä muutoksia elämässään. Haddy Touray Ikä: 21 Asuinpaikka: Barranquilla, Gambia Pituus: 187cm Perhe: Isä, äiti ja isoveli (asuu äitinsä ja veljensä kanssa) Opiskelu: Valmistunut lukiosta, opiskeli Business linjalla Matkustelu: Haddy on ollut onnekas ja päässyt näkemään maailmaa. Haddy on käynyt Amerikassa, Iso-Britanniassa sekä Ranskassa Tällä hetkellä: Toimii vapaaehtoisena YMCA:lla, opettaa lapsia pelaamaan koripalloa. Tulevaisuudessa: Toivoo pääsevänsä pelaamaan koripalloa ammatikseen. Jos Haddy saisi itse valita, hän lähtisi Amerikkaan tai Suomeen luomaan koripallouraansa. Haastattelin 28 vuotiasta Awa Minteh Peacockia. Hän on lähtöisin Banjulista, Gambiasta ja asuu siellä edelleen. Hän kävi koulunsa Gambiassa ja on opiskellut Gambian yliopistoa ja on opiskellut hetken Britanniassa. Hän työskentelee tutkijana CIAM ohjelma toimistossa, mikä sijaitsee lähellä YMCA:n tiloja. Awa on tullut mukaan paikallisen namikan toimintaan noin viisi vuotta sitten ja on sen jälkeen ollut mukana kaikessa toiminnassa, tai on ainakin tietoinen kaikesta toiminnasta mitä YMCA Gambiassa on. Hänen koulunsa käytti YMCA:n rakennuksessa olevia luokkahuoneita opetustiloina ja siellä opiskellessaan hän tapasi miehensä Joseph Peacockin. Joseph oli kuulemma huomannut Awan ja tullut juttelemaan, nyt heillä on oma pieni vuokra asunto lähellä Kotunaluetta. Awa on Mandika-heimosta joten hän on kasvanut isossa perheyteisössä ja hänen äitinsä oli isänsä neljäs ja nuorin vaimo. Awa on kasvanut ja elänyt enemmän isosiskonsa kanssa. Kun sisko meni naimisiin kuului jonkun perheenjäsenen muuttaa hänen kanssaan. Awa muutti siis siskonsa miehen taloon ennen kuin meni naimisiin Peacockin kanssa. Peacock on toisesta paljon pienemmästä heimosta jossa miehellä ei ole tapana ottaa kuin yksi vaimo. Tämän heimon perinteisiin kuuluu myös että kun poika menee naimisiin hän muuttaa pois kotoa, minkä takia Awa ja Peacock eivät asu samassa pihapiirissä miehen vanhempien kanssa. Awa ystävällisesti näytti minulle ja Hanna Koskelalle gambialaisen naisen arkea ja opetti meitä kokkaamaan afrikkalaista ruokaa. Meistä kolmesta tuli hyvät ystävät Gambian matkamme aikana! Kirjoittanut Oona Vilkman FY4-nuori ja Vantaan NMKY-hallituksen jäsen Hei, Olen Andrew Jatta 36-vuotias ATK-tukihenkilö Latrikunda Germanista, Gambiasta. Perheeseeni kuuluvat vaimoni, lapseni Pierre, joka on muuten nimetty Pierre Jallowin mukaan, äitini sekä kolme sisarta. Lisäksi omistan 12 lammasta, joita tykkään hoitaa. Koulutukseltani olen siis ATK-tukihenkilö ja työskentelen myös samaisissa tehtävissä Samsungilla. Peruskoulun ja lukion jälkeen siirryin opiskelemaan yksityiseen IT-alan oppilaitokseen nimeltä Quantumnet institute of technonlogy. Suoritin oppilaitoksessa 2-vuotta kestävän ITkurssin, jonka jälkeen pääsin heti työskentelemään Samsungille. Työni on todella haastavaa, mutta samaan aikaan erittäin antoisaa. Työskentelen kuutena päivänä viikossa yhteensä n. 48 tuntia. Sunnuntait ovat pyhitettyjä kirkolle. Ammatillisina haaveina minulla on lisäkouluttautuminen johtamiseen liittyvissä opinnoissa. Toivon, että voisin tulevaisuudessa perustaa eläintenkasvatukseen keskittyvän maatilan. Johtamisopinnot olisivat haaveeni kannalta äärimmäisen hyödylliset. Valitettavasti lisäkouluttautuminen ei tällä hetkellä ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kaikki on avoinna. Tiedän, että tämä haastattelu tulee Suomen NMKY:n lehteen, joten haluan kertoa hieman omia näkemyksiäni paikallisen NMKY:n toiminnasta. Minulla on varsin vähän henkilökohtaista kosketuspintaa paikallisen NMKY:n toimintaan. Merkittävimmät kokemukseni liittyvät koripallo-otteluihin, joita olen pelannut NMKY:ta vastaan. Oma lempipelaajani on muuten Shaq O Neal ( Eeron näkemys: yhdennäköisyys on huomattava). Näen kuitenkin NMKY:n toiminnan erittäin arvokkaana, mutta järjestön näkyvyys on täällä paikallisella tasolla mielestäni varsin heikkoa. Toivoisin, että Gambian NMKY saisi lisättyä näkyvyyttään ja tunnettavuuttaan, jotta sen toimintaan voitaisiin sitouttaa yhä useampia nuoria, joille järjestön toiminnassa mukana olemin voisi olla jopa koko elämänsuunnan kääntävä prosessi. Loppuun haluaisin vielä sanoa oman näkemykseni Gambian tulevaisuudesta. Tulevaisuus täällä näyttäytyy silmissäni varsin kirkkaalta. Koulutus on hyvissä kantimissa ja yhä useammalla nuorella on mahdollisuus opiskella. Aikaisemmin tytöt jäivät pääasiassa kotiin, mutta nykyään myös yhä useammat gambialaisista tytöistä opiskelevat ja saavat sitä kautta hankittua itselleen ammatin. Yhteiskunnan kannalta tärkeimpinä tulonlähteinä täällä on edelleen turismi. Näenkin turismin kehittämisen ja laadukkaamman markkinoinnin ehkä jopa tärkeimpinä yksittäisin asioina valtion taloudellisen tilanteen kannalta. Gambiasta löytyy kyllä upeita turisti kohteita, mutta niiden kohdentaminen oikeille tahoilla on aika ajoin ollut haastavaa. Haastattelija Eero Nummenmaa ( FY4/Tampere)

8 Ykkösketju 8 Gambian hallinto Gambia on Afrikan vanhimpia monipuoluedemokratioita; maassa on pidetty viiden vuoden välein vapaita vaaleja sen itsenäistymisestä lähtien lukuun ottamatta sotilasvallankaappauksen aikaa 1990-luvun puolivälissä. Gambia itsenäistyi viimeisenä Britannian siirtomaista vuonna Valtionpäämies on ollut presidentti vuodesta 1970; tätä ennen muodollisesti maata johti Brittein kuningatar Elisabet II. Gambian presidentti on sekä valtionpäämies että johtaa hallitusta. Huolimatta suhteellisen pitkästä itsenäisyydestä on maassa ehtinyt hallita vasta kaksi presidenttiä - ennen vuoden 1994 nykyisen presidentti Jammehin johtamaa sotilasvallankaappausta johtajana toimi pitkään Dawda Jawara. Presidentin alaisuudessa päätöksentekoa valtiossa johtaa yksikamarinen, viisi vuotta istuva parlamentti, jossa on 53 jäsentä. Näistä 48 valitaan vaaleilla, loput viisi ovat presidentin päättämiä.presidentin alaisuudessa omia osa-alueitaan hoitavat maan 16 ministeriä ministeriöineen. Erikoista on, ettei Gambialla ole lainkaan pääministeriä - tämän vastuualuetta hoitaa käytännössä maan varapresidentti, joka on vuodesta 1997 lähtien ollut Isatou Njie-Saidy. Saidyllä on harvinainen asema kotimaassaan, sillä hän on Gambian ensimmäinen naisvarapresidentti. Vuodesta 1982 vuoteen 1989 Gambia muodosti maata ympäröivän naapurivaltionsa Senegalin kanssa Senegambian valtioliiton. Valtioliiton perustamisen syynä olivat maiden yhteiset turvallisuusriskit, sillä sekä Gambiassa että Casamancan alueella (Senegalin eteläosa Gambian alapuolella ) eli kansannousujen uhka. Lopulta valtioliitto kuitenkin palveli lähinnä vain osapuolten poliittista valtaeliittiä, eivätkä valtioiden kansat hyötyneet konkreettisesti juurikaan konfederaatiokokeilusta - täten liitto purettiin jo seitsemän vuotta perustamisensa jälkeen. Vuonna 2013 Gambia erosi Kansainyhteisöstä, joka ylläpitää Britannian ja sen entisten alusmaiden ja territorioiden suhteita. Kansainyhteisö oli aiemmin kehottanut Gambiaa kohentamaan ihmisoikeus- ja korruptiotilannettaan, mutta maan hallitus kieltäytyi muodostamasta komiteoita korjaamaan yhteisön vaatimuksia. Nuorisotyöttömyys Gambiassa Gambiassa väestön ikärakenne on huomattavasti nuorisopainottunut, arviolta noin 60 % väestöstä on alle 30-vuotiaita. On siis nuorten tehtävä pyörittää kokonaista valtiota, mutta toisaalta se johtaa siihen, ettei nuorilla ole aina mahdollisuutta käydä kouluja. Nuorisotyöttömyyden määräksi on arvioitu yli 40 %, mutta ero naisten ja miesten välillä on suuri. Naisista peräti 58 % on työttömiä, kun vastaavasti miehistä vain noin 26 %. Työnhakijoiden valintaan vaikuttavat myös monet erilaiset mielikuvat, jotka liittyvät esimerkiksi ammattiin ilman korkeakoulututkintoa. Samankaltainen asenne löytyy myös Suomessa, eihän täälläkään ole samanarvoisessa asemassa ole peruskoulusta töihin lähtenyt automekaanikko ja korkeakoulun käynyt insinööri. Nuorilla ei ole vaadittavaa koulutusta, jotta he saisivat hyväpalkkaisen työn, eikä tilannetta helpota koulutuksen maksullisuus. Mitä asialle sitten tehdään? Yksi loistava esimerkki on juuri loppuun saatettu Suomen ja Gambian NMKY:n yhteistyöprojekti Takku Liggey, jota Gambian NMKY pyrkii ymmärtääkseni jatkamaan itsenäisesti. Näillä näkymin sitä voitaisiin pyörittää yli jääneillä tukirahoilla vielä muutaman vuoden ajan. Takku Liggeyn tarkoitus pähkinänkuoressa on tarjota nuorille lyhyt ammattikoulutus ja siten pätevyys johonkin ammattiin. Valmistuville annetaan pieni laina, jotta he voisivat itse työllistää itsensä, ja myöhemmin toivottavasti myös muita. On lisäksi äärimmäisen tärkeää muuttaa valloilla olevia ajatusmalleja. Edelleenkin monet nuoret jättävät koulun kesken, on syynä sitten töiden aloittaminen, raskaus tai muutto muualle paremman tulevaisuuden toivossa. Tilannetta saattaisi auttaa myös se, jos jotenkin saataisiin muutettua niiden työpaikkojen mielikuvaa, joihin tarvitaan työntekijöitä, mutta joita nuoret eivät halua. Viivi Lindblom/FY4 Liikuntakasvatus Liikuntakasvatuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa liikuntaan liittyviä ilmiöitä toteutetaan kasvatuksellisesta näkökulmasta. Pedagogisen näkökulman lisäksi liikuntakasvatukseen liittyvät siis yhtälailla sosiaalisen kasvatuksen teemat sekä liikunnan hallintoa ja rakentamista koskevat kysymykset, mikäli niissä otetaan huomioon kasvatukselliset näkökulmat. Keskeisimmät liikuntakasvatuksen näkökulmat liittyvät kuitenkin Liikuntaan kasvattamiseen sekä liikunnan avulla kasvattamiseen. ( Liikuntaan kasvattamisesta keskustellessa keskeisimmäksi tavoitteeksi nousee sellaisten tietojen, taitojen ja asenteiden synnyttäminen, joiden varassa henkilö pystyy ja haluaa harrastaa vapaaehtoista liikuntaa. Liikunnan avulla kasvattamisessa keskiöön voidaan puolestaan nostaa erilaiset kasvatustavoitteet sekä liikunnan tarjoamat kasvatusmahdollisuudet, jotka voidaan ulottaa ryhmädynamiikan ymmär- tämisestä aina moraalikasvatuksen piiriin asti. ( Liikuntakasvatuksen näkökulmasta lienee selvää, että esimerkiksi Gambia ja Suomi painivat eri sarjoissa. Siinä missä Suomessa liikunta kuuluu pakollisena oppiaineena jokaisen nuoren koulupolkuun aina toisen asteen koulutukseen asti, on liikunta gambialaisissa kouluissa vapaaehtoista. Opettajien pedagoginen ote on myös varsin erilainen. Suomessa liikunnanopettajat pohjaavat toimintansa liikuntakasvatuksen aatteeseen ja käyttävät pedagogista osaamistaan rohkaistessaan nuoria liikkumaan. Gambiassa opettajat lähinnä luovat puitteet urheilulle tarjoamalla välineet harrastamiseen. Kasvatuksellisen näkemys siis puuttuu lähes kokonaan. Tällöin ei voida puhua varsinaisesta liikuntakasvatuksesta vaan ennemminkin juuri liikunnan mahdollistamisesta. Toki on kuitenkin hyvä muistaa, että liikuntakasvatus on käsitteenä kulttuurisidonnainen.

9 9 Gambian koulutusjärjestelmä Gambiassa Koulutusjärjestelmä Gambiassa on säädetty siten, että ensimmäiset kuusi luokkaa ovat ilmaisia. Silti kouluun menee vain 79% väestöstä (79% pojista ja 78% tytöistä). Lukutaitoisia kansalaisia Gambiasta löytyy 46,5% väestöstä (vuoden 2003 tilastot). Opetuskieli on aina Englanti. Wallahia ei opeteta, vaan se opitaan suoraan puhumalla. Kindergarden (Tarha): 3-5 vuotiaat Primary School (Ala-aste): 5-11 vuotiaat luokat 1-6 Junior Secondary (Yläaste): vuotiaat Luokat 7-9 High School (Lukio): vuotiaat Luokat High Schoolissa on kolme linjaa: 1. taide, 2. tieteet, 3. yritys Haetaan oppimenestyksen mukaisesti. Muilla asteilla opiskellaan kaikkia aineita tasavertaisesti, jotta saadaan käsitys kaikista aloista University (Korkeakoulu): Kestää neljä (4) vuotta. Korkeakoulut yleensä kalliita. Yleiset koulut ovat ilmaisia, mutta yksityiset koulut maksavat. Primary tasolla noin 5000d/3kk Junior tasolla noin 7000d/3kk Liikuntakasvatus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään koulumaailmaan. Myös Gambiassa nuorisojärjestöillä on keskeinen rooli nuorten liikuttajina. Eräs tärkeä nuorten liikuttaja on tietenkin paikallinen NMKY, joka luo puitteet harrastuksille sekä palkallisten että vapaaehtoisten työntekijöiden voimin. Urheilulajien kirjo on laaja sisältäen muun muassa aerobicia, circuit trainingia, joogaa, zumbaa, koripalloa, lentopalloa sekä judoa. Nämä harrastukset perustuvat ohjattuun toimintaan, joten liikuntakasvatuksen perusaatteen voidaan nähdä toteutuvan niissä jo aivan eri tavalla kuin koululiikunnassa. NMKY:n ohella toinen mainitsemisen arvoinen Gambiassa toimiva kansalaisjärjestö on Pierre Jallowin perustama Scholar Athletes for Change eli SAC. SAC toimii huonoosaisten nuorten hyväksi tukemalla heitä koulutuksen ja urheilun parissa. SAC:in päätavoitteena on luoda kannustava ja tasa-arvoinen ympäristö, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja avaimet parempaan huomiseen. Nuoria kannustetaan kouluttautumaan, omaksumaan terveelliset elämäntavat sekä liikkumaan aktiivisesti. Vaikka liikuntakasvatus on Gambiassa edelleen lasten kengissä luovat NMKY:n ja SAC:in kaltaiset toimijat uskoa paremmasta. Liikuntakasvatuksen roolia nuorten elämässä ei sovi väheksyä. Liikunnan ilon ohella se tarjoaa puitteet myös monien elämässä hyödyllisten taitojen kuten esimerkiksi vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen. Liikunta tuo ihmisiä yhteen ja onkin ilo huomata, että myös Gambiassa on huomattu liikunnan merkitys nuorten hyvinvoinnin kannalta. Tästä on hyvä jatkaa, kohti liikuntakasvatuksen aatetta. Eero Nummenmaa FY4/Tampere Lähteet: [viitattu: ] Gambian reissu on nyt siis takana, vatsatauditkin on kärsitty ja paljon on tapahtuneesta sulateltavaa. Ohjelmaa oli paljon, eikä kyseessä todellakaan ollut rantaloma, vaikka omaakin aikaa kyllä oli. Saimme paljon huomiota paikallisessa mediassa (mm. TV ja lehdistö) ja paljon kiitosta paikallisilta ihmisiltä, tekemästämme hyväntekeväisyystyöstä. Erityisen lämmittävää oli saada palautetta tuntemattomilta ihmisiltä esim. tarjoilijoilta, jotka huomasivat paidassamme NMKY:n logon ja tulivat keskustelemaan kanssamme ja kiittämään saamastaan koulutuksesta Gambian YMCA:ssä, jota me suomalaiset olemme olleet mahdollistamassa. He ovat päässeet hyvään työhön, saaneet omaa ja perheensä taloutta kuntoon, johon heillä ei kouluttamattomana olisi muuten ollut mahdollisuutta.toinen mieltä lämmittävä asia oli nähdä se lasten iloinen ja välitön riemu, kun he saivat lahjana kenkiä, koulutarvikkeita tai vaikka sitten vain tikkarin. Monille vierailumme olikin kuin oikea joulu konsanaan. Yksi vierailumme tärkeimmistä kohteista olikin SOS -lapsikylän vierailu. Veimme sinne mm.kenkiä, huppareita ja leluja. Vastaanotto oli riemukas. Vierailimme myös paikallisessa sairaalassa, jossa oli synnyttävien äitien ja vastasyntyneiden lasten lisäksi hammashoitoa hakevia potilaita sekä rokotusta hakevia lapsia äitiensä kanssa. Olosuhteet olivat kyllä vähintäänkin ankeita eikä hygieniataso ollut alkuunkaan meidän tasolla, intimiteettisuojasta puhumattakaan. Oppilaitten valmistujaisjuhlassa luovutettiin kontti symbolisesti Gambian YMCA:lle. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Gambian YMCA.n paikallisen johdon lisäksi mm. pääkaupunki Banjulin pääimaami Cherno Kah. Kuvassa yhteistyötä käsi kädessä yli uskonnollisten rajojen. Luovutimmme myös 5 kpl kannettavaa tietokonetta SAC:lle (Scholar Athletes for Change joka toimii huono-osaisten nuorten hyväksi tukemalla heitä koulutuksen ja urheilun parissa yhteistyössä Gambiasn YMCA:n kanssa). Tapasimme yhdistyksen johtoa ja hallituksen puheenjohtajana toimii Gambian olympiakomitean ex-puheenjohtaja George Gomes. KFUM kutsuttiin harjoittelemaan Banjuliin ja pelaamaan paikallista Gambian seniorijoukkuetta vastaan. Otimme haasteen vastaan kiitollisina ja lupasimme aloittaa tunnustelut KFUM:n pelaajien kiinnostuksesta Gambian korkeanpaikanleiriä kohtaan. (kuvassa George Gomes, Jani ja taustalla PJ). Matkallamme oli mukana siis myös koripalloileva Gambian oma poika, Suomessa NMKY:n toimistossa työskentelevä, Pierre Jallow (PJ). Hän on ehtinyt pelata korista ammattilaisena ainakin Englannissa, Hollannissa, Australiassa, Saksassa, Eestissä ja Suomessakin jo viisi vuotta (nykyisin Järvenpäässä, 1.div.). PJ toimi oppaana ja yhteyshenkilönä varsinkin FINYMCA:n nuorten kanssa. Kontista vastaavat KFUM:n Timo Nevalainen ja Jani Lindroos

10 Ykkösketju 10 Perhematkan elämyksiä Gambiassa 12 vuotta sitten pesin Gambian punaiset hiekat jaloistani ja ajattelin, että nyt tuo maa oli nähty. Uutta reissua ei tarvitsisi tehdä. Koskaan ei kuitenkaan kannata sanoa ei koskaan! Vuosi sitten keväällä ryhdyimme suunnittelemaan matkaa Gambiaan, ja vieläpä koko perheen voimin. Saimme ystäväperheenkin houkuteltua mukaan ja näin kuukausi toteutuneen matkan jälkeen on kiva todeta, että olipahan loistoreissu! Perheeseemme kuuluu kaksi lasta: Iivari 11v. ja Alina 7v. Lapset ovat jo varsin kokeneita matkaajia, sillä olemme viime vuosien aika bongailleet innokkaasti hyviä matkatarjouksia ja näin pystyneet tekemään useampia ulkomaanreissuja. Lasten kanssa matkaillessa valovoimaisimmaksi tekijäksi on muodostunut uiminen. Mitä enemmän merta, uima-altaita ja vesiliukumäkiä, sitä paremmat rankingpisteet lomakohde on saanut lapsilta. Gambian matkaan valmistautuminen aloitettiin selvittämällä lapsille, ettei maassa olisi ensimmäistäkään vesiliukumäkeä. Sen sijaan aurinkoa, merta ja aaltoja sitäkin enemmän. Hotellivalinnassa tärkeimmäksi kriteeriksi nousikin kunnon uima-allas. Ennen matkaa katsoimme myös valtavasti valokuvia aikaisemmilta reissuilta, olihan lasten Vesa-isä käynyt Gambiassa NMKY:n porukassa jo viisi kertaa. Lasten kanssa keskustelimme maan vaatimattomista olosuhteista verrattuna suomalaislasten tavarataivaaseen sekä suomalaisen ja gambialaisen koulumaailman erilaisuudesta mm. oppivelvollisuuden, opetusvälineiden ja koulupukujen suhteen. Innokkaasti lapset pakkasivat matkalaukkuihinsa mukaan pehmoleluja, koulutarvikkeita, kertakäyttöhammasharjoja sekä ison pussillisen suklaamunista kertyneitä pikkuyllätyksiä. Tuliaisiksi Gambian lapsille. Matka tarjosi lapsille valtavasti elämyksiä. Yksi loman huippuhetkistä oli parikymmenpäisen apinalauman vierailu hotellihuoneemme terassilla. Apinat ottivat maapähkinöitä lasten kädestä, nappasivat banaanin taskusta ja ryöväsivät limsapullon rikkoen sen lopulta portaikkoon. Muita uusia eläintuttavuuksia olivat mahtavan monipuolinen ja värikäs linnusto korppikotkista pikkulintuihin, erilaiset liskot, kulkukoirat ja -kissat, hotellialueella majaileva isokokoinen varaani, teiden varsilla kävelevät eläimet possuista aaseihin ja kanoihin sekä tietenkin krokotiilit, joita lapset rohkeasti uskalsivat silittääkin. Nautimme auringosta, uimisesta ja lupsakkaan leppoisasta lomafiiliksestä, mutta myös paikalliseen elämänmenoon tutustuminen oli meistä kaikista tosi tärkeää. Jälkeenpäin lapset ovat useaan kertaan muistelleet Gambiassa tehtyjä retkiä. Namikan porukan kanssa kävimme mm. Kabekelin kylässä, koulussa ja opettajan kotonakin. Tjäreborgin retkellä tutustuimme rumpupajaan, batiikin valmistukseen, erityiskouluun ja yhteen paikallisista terveyskeskuksista synnytysklinikoineen ja lasten neuvoloineen. Omin päin retkeilimme useilla markkinoilla ja toreilla, apinapuistossa, kalasatamassa sekä pitkillä retkillä meren rannalla. Yksi suosikkikohteistamme oli Leybaton rantaravintola, jossa saattoi köllötellä riippumatossa palmujen katveessa kuunnellen samalla Atlantin aaltojen pauhua. Erityisesti ihailimme monenlaisten käsityöntekijöiden sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä työnsä tekemiseen sekä heidän ylpeyttään omia valmiita tuotteitaan kohtaan. Afrikkalainen musiikki, värikkäät kankaat, varsin sekava liikenne ja monimuotoinen autokanta, iloisina vastassa olevat lapsijoukot ja hehkuvilla hiilillä kiehuvat teepannut jäivät varmasti koko perheen mieliin. Omien asenteiden ja arvojen tarkistaminen oli yksi tärkeimmistä Gambian matkamuistoista. Toivoisin, että olisin pystynyt kotiin lähtiessä pakkaamaan matkalaukkuihin pelkästään No problem -asennetta, hymyä ja elämäniloa. Toisaalta mm. kotimaan puhdas vesi, sähkö, hyvä hygienia, varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmä sekä toimiva julkinen liikenne tuntuivat aiempaa arvokkaammilta asioilta. Vastaavasti pienistä asioista nariseminen tuntuu niin turhalta. Kokonaisuudessaan matka oli erittäin onnistunut. Näimme ja koimme monenlaisia uusia asioita, lomailimme ja rentouduimme, vietimme aikaa yhdessä koko perheen voimin, kaikki säilyivät suurin piirtein terveinä koko reissun ajan, lapset saivat uida riittävästi, äiti ehti lukea kirjoja ja isäkin viihtyi ostoksilla. Ystäväperheen kanssa matkustaminen oli mukavaa. Välillä kuljimme omilla reissuillamme, välillä taas yhtä matkaa. Lapsilla oli kavereita ja puuhaa, kertaakaan ei kuulunut "mulla ei oo mitään tekemistä". Minkälaiselle perheelle Gambian matkaa voisi sitten suositella? Alina ja Iivari vastaavat: Perheelle, joka on käynyt ennenkin ulkomailla Perheelle, joka ei vaadi kaikessa hienoutta ja luksusta Perheelle, joka ei ole kovin tarkka aikatauluista No, lähtisikö meidän perhe uudestaan Gambiaan? Ilman muuta!! Teksti: Riikka Hämäläinen Kuvat: Vesa Hämäläinen

11 11 Suomen NMKY:n urheiluliitto edistämässä liikkumista seurakunnissa -Liikkuva seurakunta haluaa vähentää istumista ja lisätä liikettä NMKY:n sihteeripäivillä haettiin merkitystä (työ)elämään! NMKY:n sihteeripäiville kokoonnuttiin Helsinkiin Kulttuurikeskus Sofiaan. Tämän kertaisten päivien koollekutsujana toimi Helsingin NMKY. Sihteeripäivien merkitys on viime vuosina kasvanut, koska ihmisillä on omassa namikalaisessa arjessa jatkuva kiire. On tärkeää nähdä kollegoita ja keskustella ajankohtaisista teemoista. Erityisen hienoa tämän vuoden ohjelmassa oli kansainvälinen ulottuvuus. arvioi Helsingin NMKY:n pääsihteeri Timo Laulaja. Mukana sihteeripäivillä oli 34 NMKY-työntekijää Turusta, Tampereelta, Oulusta, Vantaalta ja Helsingistä. Päivät olivat tiivis paketti työtä koskettavaa faktaa ja vapaita kohtaamisia. Maanantai käynnistyi NMKY-liikkeen ja paikallisyhdistysten ajankohtaisilla kuulumisilla sekä Namikalainen toimintakeskus-hankkeen teettämän NMKY-toiminnan nykytilaa koskevan selvityksen tuloksilla. Menestyksen avaimet-hanke haastoi pohtimaan tarjoammeko omassa toiminnassamme lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset avaimet menestykseen? Iltapäivää vietettiin teemakohtaisissa ryhmissä pohtien perhekeskeisyyttä, vapaaehtoisuutta, järjestöjen palvelujen tuotteistamista ja arviointia. Ensimmäisen päivän vierailevina puhujina olivat YMCA North Tynesiden nuorisotyön johtaja Bruce Robertson ja Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Bruce Robertson teki puheenvuorossaan ajankohtaisen katsauksen Pohjois-Englannin nuorisotyön tilaan, sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä kertoi paikallisen NMKY:n tavasta vastata niihin. Tuomas Kurttila rohkaisi NMKY-työntekijöitä tukemaan toiminnassa olevien lasten ja nuorten perheitä. Neuvoksi hän tiivisti: Tunne, tue ja ole toiset silmät! Yhteiseen illanviettoon rauhoituttiin metropoliitta Ambrosiuksen toimittamassa hartaudessa Kulttuurikeskus Sofian Pyhän viisauden kappelissa. Tiistai aamupäivänä syvennyttiin löytämään työhön merkitystä henkilökohtaisen kasvun valmentajan Vesa Vuorisen (Menestysvoima) johdolla. Aiheen käsittely aloitettiin pohtimalla miten yksi työpäivä voitaisiin luoda merkitykselliseksi. Avuksi tähän Vuorinen tarjosi kolmea neuvoa: Valitse ja toteuta työpäivän kolme tärkeintä tehtävää, ole tietoisesti läsnä ja keskity sekä pidä päiväkirjaa. Tämän jälkeen näkökulmaa laajennettiin miettimällä koko elämän kokemista merkityksellisenä. Ennen kotimatkalle lähtöä sihteeripäivien osallistujat kävivät tutustumassa Helsingin NMKY:n, Pukinmäen toimintakeskukseen, jossa oli mahdollisuus kokea vanhempien eroa käsittelevä Vetskari-mielikuvaseikkailu. Sihteeripäivät olivat ensikertalaiselle oikein mukava kokemus - niihin mahtui mielenkiintoista ohjelmaa, inspiroivia keskusteluja ja ystävällisiä ihmisiä. Vasta aloittaneena työntekijänä sain päiviltä kattavasti tietoa NMKY:n toiminnasta Suomessa sekä paljon ideoita uuteen työhöni vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä., kommentoi samaisena päivänä Oulun NMKY:ssä työntekijänä aloittanut Katariina Tervonen. Namikalainen toimintakeskushankkeen syksyllä 2013 teettämän kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että NMKY:n sisäinen verkostoituminen, niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin, nähdään tuovan lisäarvoa paikallistason toimintaan. Sihteeripäivillä käydyssä yhteiskeskustelussa ajateltiin samoin. Sihteeripäivät itsessään nähdään hyvänä väylänä ajatusten ja kuulumisten vaihtoon sekä mahdollisuutena käynnistää tarpeesta nousevia yhteisponnisteluja ja -hankkeita. Ensi vuonna Suomessa järjestetään sekä European YMCA Staff Conference että kansalliset sihteeripäivät. Sihteeripäivien järjestelyistä tulee vastaamaan Tampereen NMKY. Kiitokset liitolle ja muille vuoden 2014 sihteeripäivien järjestelyissä mukana olleille! Tästä on hyvä jatkaa Euro Staff Meetingiin 2015, tervetuloa!, toivottaa Timo Laulaja. Ulla Huhtinen, Kehittäjä, Namikalainen toimintakeskus-hanke Tänä vuonna käynnistyvän Liikkuva seurakunta -hankkeen tavoitteena on aktiivisempi ja liikunnallisempi seurakunta. Tarkoituksena on vähentää istumista ja lisätä liikuntaa, oli lähtötaso mikä tahansa. - Liikunnallistaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että liikutaan enemmän kuin ennen, kirkkohallituksen liikunta ja urheiluasioista vastaava asiantuntija Mikko Mäkelä tiivistää Tietoa hankkeesta ja seurakuntatyön liikunnallisesta sisällöstä löytyy jota kehitetään koko ajan prosessinomaisesti eteenpäin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt NMKY:n Urheiluliitolle euron tuen hankkeelle- Hanke toteutetaan yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa. Pääyhteistyökumppaneina ovat myös Suomen Latu, Valo ry ja Suomen Icehearts ry. Liikkuva seurakunta hankkeen projektipäällikkönä (40% vuosityöajasta) toimii Mikko Mäntylä. Hän on aikaisemmin toiminut mm. Karhun Pojat ry:n toiminnanjohtajana, Helsingin NMKY:n juniorikoripallon toiminnanjohtajana, Suomen Voimisteluliiton ja Suomen Koripalloliiton Liikkuva koulu -projektiin liittyvän hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen tuotokset ovat ekumeenisesti ja kansainvälisesti kaikkien käytössä. - Liikkuvissa kouluissa liikunnallistaminen tarkoittaa sitä että lisätään liikettä koulupäivään ja sen yhteyteen. Tässä on hieno mahdollisuus seurakunnille. Seurakunnissa on jo nyt paljon hyviä käytäntöjä, niiden näkyväksi tekeminen on osa hanketta. Liikuta on hyvä väline yhteisöllisyyteen. Liikunta on myös parhaimmillaan hyvä väline ulkopuolisuuden ehkäisemiseen. Liikkuva seurakunta pyrkii olemaan moniulotteinen, monitasoinen ja muuttuva hanke. Projekti tukee konkreettisesti hyvän liikunta- ja nuorisokasvatuksen tavoitteita yhtälailla kun ikäihmisten liikuntaa. Kärkinä ovat istumisen vähentäminen, syrjäyttämisen ehkäisy liikunnan avulla sekä arkikeinot lisätä liikuntaa seurakunnan eri toimintamuodoissa. Hankkeessa pyritään lähtemään jokaisen yhteisön omista tarpeista liikunnan lisäämiseksi. Parasta aikaa menossa olevassa pilottiseurakunnaksi hakuvaiheessa seurakunnilta tiedustellaan heidän haasteistaan ja tavoitteistaan aiheen tiimoilta. Näiden seurakunnista itsestään lähtevien tarpeiden pohjalta pyritään hankkeen kautta tukemaan kohti liikkuvampaa huomista. Välttämättä liikunnan lisääminen ei maksa mitään, istumakokouksen voi muuttaa kävelykokoukseksi, päivänavauksessa voidaan käyttää liikunnallisia elementtejä ja päiväkerhossa voidaan lähteä lähimetsään liikkumaan. NMKY SUOMI FACEBOOK-SIVU Suomen NMKY:n Liittojen virallinen Facebook-sivu on avattu ja löytyy nimellä NMKY Suomi. Liitot jakavat Facebookissa ajankohtaista tietoa valtakunnallisista ja kansainvälisistä tapahtumista, asioista ja koulutuksista. NMKY:n paikallisyhdistykset voivat jakaa sivuilla myös tietoa omista alueellisista tapahtumistaan. Tervetuloa tutustumaan ja tykkäämään sivusta! Bruce Robertson

12 SUOMEN NMKY:n LIITTOJEN VUOSIKOKOUS ja KE- VÄTLIITTOPÄIVÄ JÄRVENPÄÄTALOLLA TEEMA: Maailmanneuvoston asioiden kansallinen seminaari - EMPOWERING YOUNG PEOPLE Suomen NMKY:n Liittojen vuoden 2014 kevätliittopäivä ja molempien liittojen virallinen vuosikokous pidetään alla olevan ohjelman mukaisesti lauantaina JÄRVENPÄÄSSÄ JÄRVENPÄÄTALOLLA, Hallintokatu 4, JÄRVENPÄÄ ( ). Ohjelma: klo 9.30 Avauskahvit Liittopäivien avaus ja isännän/emännän eli Järvenpään NMKY ry:n puheenvuoro Maailmanneuvoston kokousasiat I: - Change Agentsien ja FY4:n nuorten johtama työosio Lounas Maailmanneuvoston kokousasiat II: - Maailmanneuvostossa päätettävien asioiden kansalliset kannanotot Kokouskahvit Vuosikokousasioiden esittely Molempien liittojen vuosikokous TERVETULOA! URHEILULIITOLLE UUSI TOIMINNANJOHTAJA Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry:n Johtokunta valitsi NMKY:n Urheiluliiton toiminnanjohtajaksi valtiotieteiden maisteri Hilkka Laitisen 19.3 Tampereella pidetyssä kokouksessa. Hilkka Laitinen on tällä hetkellä Opiskelijoiden Liikuntaliiton pääsihteeri. Sitä ennen hän on työskennellyt mm. Eduskunnassa ja Opetusministeriössä. Tehtävään haki 24 henkilöä. Pääsimme valitsemaan hyvästä joukosta. Kiitämme kaikkia hakeneita NMKY:tä kohtaan osoitetusta kiinnostuksesta ja toivotamme teille kaikkea hyvää. Markku Sointu FM, Suomen NMKY:n Liittojen varapuheenjohtaja/nvp NAMIKATURNAUS TAMPEREELLA Koripallon Namikaturnaus on avoin kaikille seuroille. Lisäksi NMKY:n joukkueet ratkovat Suomen NMKY:n Urheiluliiton mestaruudet. Vuosittain turnaukseen on osallistunut n. 500 lasta ja nuorta. Sarjat Kaikille ikäluokille A-junioreista ( syntyneet tytöt ja pojat) supermikroihin (2006- ja myöhemmin syntyneet tytöt ja pojat). Jokaiseen sarjaan otetaan korkeintaan 12 joukkuetta, joukkueet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyk essä. Järjestäjällä on oikeus yhdistää sarjoja, mikäli tarvittava määrä joukkueita ei täyty (väh.4 joukkuetta / sarja). Ilmoittautuminen tulee suorittaa mennessä. Joukkuemaksu Joukkuemaksu on 100 euroa. Joukkuemaksu on maksettava ilmoittautumisen yhteydessä tilille TaNMKY:n Urheilijat/Koripallo, TSOP FI Viestiksi joukkueen nimi ja sarja/joukkuemaksu. Joukkuemaksua ei palauteta. NMKY:n joukkueista 15 ensimmäisen joukkuemaksun maksaa NMKY:n Urheiluliitto. NMKY:n Urheiluliiton joukkuemaksutukia jäljellä 4 kpl (tilanne 24.3.). Kisapassit B-kisapassi, 45 euroa sis. osallistumisen turnaukseen ja ruokailut (la lounas ja su lounas). A-kisapassi, 70 euroa sis. osallistumisen turnaukseen, koulumajoitus la-su, ruokailut (la lounas ja päivällinen, su aamupala ja lounas) sekä kuljetukset. A2-kisapassi, 90 euroa sis. osallistumisen turnaukseen, koulumajoitus pe-su, ruokailut (pe iltapala, la aamupala, lounas ja päivällinen, su aamupala ja lounas) sekä kuljetukset. H-kisapassi, 90 euroa sis. osallistumisen turnaukseen, hotellimajoitus la-su (3hh), ruokailut (la lounas ja päivällinen, su hotelliaamiainen ja lounas) sekä kuljetukset. H2-kisapassi, 130 euroa sis. Osallistumisen turnaukseen, hotellimajoitus pe-su (3hh), ruokailut (pe iltapala, la hotelliaamiainen, la lounas ja päivällinen, su hotelliaamiainen ja lounas) sekä kuljetukset. Tampere-paketti, 200 euroa/joukkue, sis. joukkueen ja valmentajien (12+2) osallistumisen turnaukseen ja kuljetukset. V-kisapassi, 40 euroa sis. koulumajoituksen joukkueen kanssa samassa luokassa la-su, ruokailut (la lounas ja päivällinen, su aamupala ja lounas) sekä kuljetukset. Vanhempainpassi on tarkoitettu vanhemmille, eikä oikeuta turnaukseen osallistumista. Varatessanne hotellimajoitusta, huomioittehan että hinnat koskevat vain turnaukseen osallistuvia. Jos joukkueen mukana tulee huoltajia tai kannatusjoukkoja, pyydämme tekemään hotellivarauksen suoraan. V2-kisapassi, 60 euroa sis. koulumajoituksen joukkueen kanssa samassa luokassa pe-su, ruokailut (pe iltapala, la aamiainen, lounas ja päivällinen, su aamupala ja lounas) sekä kuljetukset. Vanhempainpassi on tarkoitettu vanhemmille, eikä oikeuta turnaukseen osallistumista. Valmentajille ei ole erillistä kisapassia, vaan valmentajat lunastavat tarpeiden mukaisen passin, joka oikeuttaa turnaukseen osallistumiseen. Ruokalipun hinta on 7e, aamiaislipun 5e. Passit on maksettava mennessä, samat maksutiedot kuin joukkuemaksussa. Viestiksi joukkueen nimi ja sarja/ kisapassit. Palkinnot Jokaisen sarjan voittajajoukkue saa pokaalin. Supermikro-, mikro-, mini- ja C-sarjojen kolmelle parhaalle joukkueelle lisäksi mitalit (13 kpl). Huom! Osalla Pirkanmaalaisista joukkueista on mahdollisesti pelejä jo perjantai-iltana Lisätietoja TaNMKY / Jari Juhola, puh , jari.juhola@tanmky.fi Lue lisää: Arvot NMKY:n toiminta perustuu ns. kolmio-periaatteelle, jossa ihmisen fyysistä, henkistä ja hengellistä kasvua tuetaan tasapainoisesti. Toiminnan arvot on kirjattu ensimmäisen kerran NMKY:n maailmanliiton perustamisen yhteydessä Pariisissa vuonna 1855 ns. Pariisin Baasikseen, ja niitä on täsmennetty Kampalan maailmankokouksessa vuonna Viimeksi NMKY:n maailmanliitto on tarkastellut kolmio-periaatteita Frechenissä vuonna Pariisin Baasis Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää niitä nuoria miehiä, jotka tunnustaen Jeesuksen Kristuksen Jumalakseen ja Vapahtajakseen Pyhän raamatun mukaisesti tahtovat olla Hänen opetuslapsiaan uskossa ja elämässä ja jotka pyrkivät yhdessä Hänen valtakuntansa levittämiseen nuorten miesten keskuuteen. Mitkään mielipide-erot eivät saa häiritä Maailmanliiton jäsenten ja liittolaisten harmoonisia suhteita. (Pariisin kokous 1855) Kampalan prinsiipit NMKY:n tehtävänä on... - Työskennellä tasaveroisuuden ja yhtäläisen oikeuden luomiseksi kaikille. - Työskennellä sellaisen elinympäristön luomiseksi ja säilyttämiseksi, jossa rakkaus ja ymmärtämys vallitsee ihmisten välillä. - Työskennellä sellaisten olosuhteiden luomiseksi ja säilyttämiseksi NMKY:ssä ja yhteiskunnassa, että niissä otetaan huomioon rehellisyys, syvällisyys ja luovuus. - Työskennellä sellaisen johtajiston ja sellaisten ohjelmamuotojen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi, jotka ovat esimerkkinä kristillisen kokemuksen moninaisuudesta ja syvyydestä. - Työskennellä ihmisen koko persoonallisuuden kehittämiseksi. (Kampala 1973) Challenge 21 Kolmannen vuosituhannen kynnyksellä, vahvistaen v hyväksytyn Pariisin Basiksen aseman NMKY:n toiminnan perusasiakirjana, me julistamme, että NMKY on sellainen maailmanlaajuinen, kristillinen ja ekumeeninen vapaaehtoisjärjestö, jonka kohderyhmänä ja toimintaan aktiivisesti sitoutuneina osallistujina ovat nuoret. Lisäksi NMKY pyrkii levittämään kristillistä ihannetta rakentaa oikeudenmukainen rakkauden, rauhan ja sopusoinnun yhteisö. Jokaista jäsenyhdistystä kehotetaan toiminnassaan valitsemaan seuraavista haasteista sen oman tilanteen ja toimintaympäristön huomioonottaen tärkeimmät. Nämä v hyväksytyistä Kampalan prinsiipeistä kehitetyt haasteet kehottavat yhdistyksiä levittämään ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta ja edistämään yksilöiden hengellistä, henkistä ja ruumiillista hyvinvointia sekä yhteisöjen eheyttä rohkaisemaan kaikkia, etenkin nuoria ja naisia, ottamaan vastaan yhä vastuullisempia tehtäviä toiminnan kaikilla tasoilla sekä työskentelemään oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta puolustamaan ja edistämään naisten oikeuksia sekä vahvistamaan lasten oikeuksia edistämään vuorovaikutusta ja kumppanuutta eri uskontoja ja ideologioita edustavien ihmisten kesken, tunnustamaan eri ihmisten kulttuuri-identiteetti sekä edistämään kulttuurien elpymistä sitoutumaan solidaariseen työhön sekä köyhien, riistettyjen ja juuriltaan irti kiskottujen ihmisten että rodullisten, uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen kanssa pyrkimään toimimaan välittäjänä ja sovittelijana kriisitilanteissa ja auttamaan ihmisiä aktiivisiksi oman itsemääräämisoikeutensa edistämisessä puolustamaan Jumalan luomakuntaa kaikelta, mikä sitä vaarantaa, ja säilyttämään luonnonvarojamme tuleville sukupolville. Vastatakseen näihin haasteisiin NMKY tulee kaikilla toimintansa tasoilla kehittämään elämänhallintataitoja edistäviä yhteistoimintamalleja. (Hyväksytty 14. maailmanneuvostossa Frechenissä 1998) UUTTA! UUTTA! UUTTA! NMKY:n UUSI KANSALLINEN NUORTEN TOIMIT- TAMA "MERKKEJÄ ELÄMÄSTÄ - BLOGI" aloitti BLOGI JULKAISEE PARI KERTAA KUUSSA TUO- RETTA LUETTAVAA LIITTOJEN NETTISIVUILLA Avausblogissa tuotteen esittely, viimeisin blokkaus ( ) käsittelee Gambiaa! Lue säännöllisesti - pysyt ajanhermolla NMKY -asioissa! Elimäen NMKY Espoon NMKY Haminan seudun NMKY Hartolan NMKY Heinolan NMKY Helsingin NMKY Hämeenlinnan NMKY Joensuun NMKY ry Jyväskylän NMKY Järvenpään NMKY Kaarinan NMKY Kajaanin NMKY Kemin NMKY Keravan NMKY Klaukkalan NMKY Kokkolan NMKY Kullaan NMKY Kuopion NMKY Kälviän NMKY Lahden NMKY Lempäälän NMKY Leppävirran NMKY Lohtajan NMKY Lappeenrannan NMKY Mikkelin NMKY Mäntsälän NMKY Mäntän NMKY Naantalin NMKY Nastolan NMKY Nokian NMKY Oulun NMKY Pieksämäen NMKY Porin NMKY Porvoon NMKY Raision NMKY Rauman NMKY Rovaniemen NMKY Saarijärven NMKY Salon NMKY Savitaipaleen NMKY Savonlinnan NMKY Svenska KFUM i Helsingfors Sipoon NMKY Tampereen NMKY Turun NMKY Tuusulan NMKY Vaasan NMKY Vantaan NMKY Varpaisjärven NMKY Vieremän NMKY Viitasaren NMKY