Transkriptio

1 Tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka, Rikosuhripäivystys, Seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Välitä!, Pro -Tukipiste, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Pirkanmaan sovittelutoimisto, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys, Maria Akatemia, Kriisikeskus Osviitta Emma Laine/ Maria Akatemia Tarja Saurio/ Kriisikeskus Osviitta

2 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määritelmä muodot tunnistaminen yleisyys vaikutukset Teemaa avaavia videoita ja kuunnelmia Keskustelua Tänään

3 Meidän kokemukset Keskustele naapurin kanssa tilanteista, joissa olet mahdollisesti ollut VÄKIVALLAN TEKIJÄ esim. olen tukistanut lastani ja kun olet ollut VÄKIVALLAN UHRI/TODISTANUT VÄKIVALTAA esim. minua on uhkailtu

4 Kuka tahansa ihminen riippumatta iästä, kulttuurista, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, elämäntyylistä, koulutuksesta tai taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta voi joutua väkivallan kohteeksi tai olla väkivallan tekijä

5 Väkivallan määritelmiä: WHO Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen. (Krug et al. 2005, 21)

6 Väkivallan muotoja Fyysinen väkivalta töniminen, kiinnikäyminen, puristelu, pureminen, potkiminen, lyöminen, kuristaminen, ravistaminen, tavaroiden heittäminen, esineiden/omaisuuden tuhoaminen Henkinen väkivalta uhkailu, pelottelu, nimittely, syyllistäminen, mitätöinti, nöyryyttäminen, alistaminen, rajoittaminen, eristäminen, mustasukkaisuus, kontrollointi, määrääminen, manipulointi, hallinta, vastuuttomuus, välinpitämättömyys, tunnekylmyys (tunneilmapiiri) Taloudellinen väkivalta toisen omaisuuden luvaton/tahallinen käyttö ja/tai käytön estäminen ja kontrollointi, menojen/kustannusten epätasainen jakautuminen Seksuaalinen väkivalta seksuaalinen ahdistelu/koskettelu, tekoihin pakottaminen, pornografian katseluun, matkimiseen tai siihen osallistumiseen pakottaminen, raiskaus tai sen yritys (alistaminen, pelko, uhkailu osana pahoinpitelyä/osana sovintoa ) Hengellinen väkivalta uskonnollisiin instituutioihin (rakenteet, normit, säännöt) perustuvaa pelottelua, uhkailua, pakottamista, painostamista Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti 6 (Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002)

7 Ihmisten välinen Väkivalta perheessä (lapsi, kumppani, vanhempi) yhteisössä (ystävä, tuttava, vieras) Itseen suuntautuva itsemurhalla uhkaaminen, itsemurha itsen vahingoittaminen esim. viiltely, syömishäiriöt, päihteiden käyttö Kollektiivinen sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen

8 Lähisuhdeväkivalta on Perheen jäsenten tai lähisuhteissa elävien välistä, useimmiten kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa (perheväkivalta) Kohteena voi olla puoliso/kumppani, lapsi tai vanhempi Keskiössä vallankäyttö: kontrollointi ja hallinta (epäsymmetrisyys, toistuvuus/jatkuvuus) Voi olla esim. parisuhdeväkivaltaa lapsiin kohdistuva väkivaltaa aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamaa väkivaltaa Naisen (erityisesti äitien) väkivaltaisuus edelleen tabu jää tunnistamatta, ei puututa

9 Millaista parisuhdeväkivalta on? Heidi kertoo 1: yvalta_tuntuva_alku_ei_valttamatta_lupaa_hyvaa/

10 Mistä merkeistä voi epäily voi herätä? 1/2 uhri tai joku muu kertoo asiasta! näkyvät vammat tai jäljet esim. mustelmia, haavoja, raapimisjälkiä, lähteneitä hiustuppoja, repeytyneet vaatteet, rikotut esineet hyvä arvioida, ovatko voineet tulla henkilön kertomalla tavalla (uhri voi selittää onnettomuuksiksi, kieltää väkivallan) ei aina näkyviä vammoja HUOM! Väkivaltaa ei voi päätellä mistään yksittäisestä merkistä varmaksi.

11 Mistä merkeistä voi epäily voi herätä? 2/2 pelokkuus, arkuus, paha olo, selittämättömät kivut ja vaivat elämän kaventuminen, ei enää pääse tapaamaan ystäviä tai sukulaisia (tekosyyt) muutos pukeutumisessa, ulkonäössä kotiintuloajat, perään soittelu, puolison jatkuva mukanaolo neuvolassa/lääkärissä ei jakseta huolehtia kodista, lapsen kaltoin kohtelu rahattomuus, rahojen käytön kontrollointi, velkaantuminen toistuvat raskaudet ja niiden keskeytykset puhelinnumeron, osoitteen tai asuinpaikan vaihtuminen toistuvasti

12 Heidi kertoo 2

13 Video: Emma ja Joonas clcggaecdkmd2o69ayhai&index=11 Rigth to choose -hanke

14 Väkivallan riskiä lisääviä tekijöitä ja tilanteita Aiemmin elämässä koettu väkivalta Erotilanne ja erokriisi Ylikorostunut vastuuntunto ja väkivalta Kulttuurierot Elämäntilanteen kriisit masennus, työuupumus, stressi, vakava sairaus, työttömäksi joutuminen, ylivelkaantuminen Alkoholi ja muut päihteet Tilannesidonnainen väkivalta Parisuhteen muut ongelmat (esim. mustasukkaisuus) Lähde: Jussityö

15 Tutkittua tietoa 1/3 Yli 15-v. naisista Suomessa 30/47% on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Parisuhteessa olleista naisista 10-20% kokenut fyysistä tai väkivaltaa tai uhkailua nykyisen kumppanin taholta, miehistä 6-16% Naisten väkivaltakokemuksista 27% tapahtuu parisuhteessa, miesten 2% 80-90% parisuhdeväkivallan uhreista on naisia Poliisin tietoon tulleista perheväkivaltatapauksista oli törkeitä pahoinpitelyjä (vuonna 2007) 62% nainen kohteena 38% mies kohteena

16

17 Tutkittua tietoa parisuhdeväkivallasta Tutkittua tietoa 2/3 Vuosittain keskimäärin 27 naista ja 2-5 miestä kuolee parisuhdeväkivallan seurauksena Suomessa naista on elänyt yli 10 vuotta väkivaltaisessa liitossa Eronneista naisista 49% on kokenut väkivaltaa tai uhkailua entisen miehen taholta (18-20% seksuaalista väkivaltaa). Väkivalta tällöin usein vakavampaa Vainoaminen Poliisin kotihälytyksistä noin kolmasosa liittyy perheväkivaltaan Kaikista poliisille ilmoitetuista pahoinpitelyistä 10% koskee perheväkivaltaa V % parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista ilmoitti asiasta poliisille, % (FRA+kansallinen rikosuhritutk.)

18 Tutkittua tietoa 3/3 Parisuhdeväkivaltaa esiintyy myös lesbo- ja homosuhteissa Suomessa parisuhdeväkivaltaan puututaan heikommin kuin muissa EU-maissa Uhri kokee usein henkisen väkivallan pahempana kuin fyysisen väkivallan Lapset altistuvat väkivallalle aina, kun toinen vanhemmista käyttää väkivaltaa Lähteet: Peltonen et al. 2014; Taloustutkimus 2016; Piispa, Heiskanen 1998/2006, Niemi-Kiesiläinen 2005, EU:n tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta 2014; Väestöliitto

19 Parisuhdeväkivalta esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa alkaa usein henkisenä ei yleensä lopu itsestään ei pääty vanhetessa voi alkaa vanhetessa lapset tietävät, vaikkeivat näkisi lapset kärsivät lapset syyllistävät itseään

20 Huomaa Suhteesta lähteminen ei välttämättä lopeta väkivaltaa. Väkivallan tekijä ei suinkaan aina ole päihteiden käyttäjä tai mielenterveysongelmainen. Väkivaltaa salaillaan ja peitellään: se on piilevää. Kynnys hakea apua on korkea. Miehillä avun hakemisen kynnys on vieläkin korkeampi. Kaikki osapuolet tarvitsevat apua.

21

22 Miksi kokija ei lähde suhteesta? Väkivallan normaalius Pelkää, häpeää Rakastaa edelleen, toivoo muutosta On sitoutunut suhteeseen Uskoo jäämisen olevan lasten etu Uskoo olevansa itse syyllinen Ei riittävää itseluottamusta, eristynyt ja yksinäinen Ulkopuolisten painostus Ei usko eron olevan mahdollista Epävarma tulevaisuus

23 Heidi kertoo 3

24 Pikku hiljaa se ihmisen oma minuus hävitetään sillä tavalla, että se jotenkin supistuu se elämänpiiri ja sit loppujen lopuks se ei oo ko siinä kotona. Ja just et siun kuuluu tehä tätä ja siun kuulu tehä tuota, et tiiät et siun on pakko tehä, et sie haluut et sie piet sillei, että se toinen ihminen on tyytyväinen. Sillei mie tarkotan just arkipäiväsiä juttuja, vaikka että joku paidan silittäminen tai tämmönen. Mutta jos sie tiiät, että siun on pakko, että muuten teillä ei mee niin sanotusti hyvin (AAP 2009)

25 Valmis lähtemään vasta kun Havahtunut väkivaltaan ja sen raaistumiseen Vakuuttunut, että puoliso ei muutu Uskoo, että ero on parempi ratkaisu Uskaltanut puhua tilanteestaan Saanut rohkeutta, itseluottamusta, uskoo selviytyvänsä Päässyt omasta syyllisyydentunteestaan Ymmärtänyt oman historiansa taakan Saanut riittävästi voimia ja tukea sekä konkreettista apua Kaikki eivät koskaan lähde väkivaltaisesta suhteesta!

26 Tauko

27 Väkivalta on traumatisoivaa Trauma = Psyykkinen kapasiteetti käsitellä tilannetta ylittyy tilanteen voimakkaan stressaavuuden vuoksi elimistön hälytystila Tapahtumaan liittyvän tiedon käsittely (havainnot, aistimukset, tunteet, ajatukset) ei onnistu normaalilla tavalla, koska eri aivoalueiden toiminta ja niiden välinen yhteistyö häiriintyy Tapahtuneesta ei muodostu yhtenäistä, loogista, sanallista kertomusta ja muistikuvaa, vaan tapahtumaan liittyvät havainnot, ajatukset ja tunteet jäävät sirpaleisiksi ja toisistaan irralleen (dissosiaatio) Tunnusomaiset oireet Uudelleen kokeminen Välttäminen Kehon ylivireystila

28 Psyykkisiä seurauksia o Akuutti stressireaktio > traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) o Pelot o Syyllisyys, häpeä > salailu o Avuttomuuden tunne o riippuvuus tekijästä o Ahdistuneisuus o Univaikeudet o Paniikkikohtaukset o Keskittymis ja aloitekyvyn heikkeneminen o Mielialahäiriöt, erityisesti masennus o Itsetuhoinen käytös, itsemurha-ajatukset ja yritykset o Päihdeongelmat

29 Fyysisiä seurauksia Kivut, säryt Vammat Pysyvät vammat Suurentunut somaattisten sairauksien riski Ruumiinkuvan muutokset Tulkinnat ruumiillisista ja psyykkisistä tuntemuksista voivat vääristyä/sekoittua Traumaperäiset neurofysiologiset muutokset elimistön kortisolitasoa säätelevän HPA-akselin häiriintyminen ja sen myötä tunne-elämän ja elimistön säätelyn häiriöt ja kuormitus

30 Sosiaalisia seurauksia Läheisyyden välttäminen Vaikeus luottaa, epäluuloisuus Pelot Huonommuuden tunteet Vaikeus pitää puoliaan vs. vaikeus hallita aggressioita Varautuneisuus Eristäytyminen Vaikeudet vanhemmuudessa

31 Taloudellisia seurauksia Väkivallan kokija voi olla taloudellisesti riippuvainen väkivallan tekijästä Taloudellinen kontrolli Omaisuus puolison nimissä Lasten elatusmaksut Sairaanhoitokulut Sairaslomien/ työkyvyttömyyden vaikutus tuloihin

32 Muutokset elämän olosuhteissa Vaikutukset työ- ja opiskelukykyyn Asuinpaikan vaihto Koulun/ työn vaihto Harrastusten/harrastuspiirien muutos Sosiaalisen verkoston muuttuminen Perhe-elämän muutokset Muut vaikutukset Välttelyoireet voivat vaikeuttaa monia toimintoja ja muuttaa elämän olosuhteita lukemattomin tavoin

33 Miten voit auttaa Kuuntele, usko ja osoita ymmärtämystä Anna tunnustusta, että on uskaltanut kertoa Ota selkeä kanta: väkivalta on aina väärin Kerro tukipalveluista, oikeuksista, lähestymiskiellosta Tarkista lasten tilanne Huomioi, että voi olla monenlaisia seurauksia Rohkaise, motivoi Varmista jatkoapu (saattaen vaihto)

34 Ei kannata Syyttää tai syyllistää eikä selvittää syitä Vähätellä, lohdutella, mitätöidä väkivaltaa Arvostella, vaikka ei pystyisi irtautumaan Painostaa lähtemään Kritisoida väkivallan tekijää (vaan väkivaltaa) Antaa suoria neuvoja (vaan tietoa) Odottaa nopeita päätöksiä (vaan pohdintaa)

35 Auta tekemään turvasuunnitelma 1/2 Mistä tunnistaa vaaran, miten valmistautua siihen Tietoa oikeusturvasta, auttavista tahoista Arvioi väkivallan hengenvaarallisuutta Missä lähin turvakoti, puhelinnumero Voiko lähteä naapuriin, ystävien tai sukulaisten luo Miten voi lähteä Keskustelu lasten kanssa Mitä /mistä mukaan kiireessä

36 Turvasuunnitelma 2/2 Älä pakene tilaan, josta ei toista ulospääsytietä Vältä perääntymistä keittiöön Hätänumero kännykän pikavalintaan Jonkun naapurin numero pikavalintaan tai edes keskustelu naapurin kanssa.. Turvalaukku helposti saatavilla Lapset mukaan, jos mahdollista Opeta lapset soittamaan hätänumeroon Hakeudu lääkäriin

37 Mahdolliset avun hakemisen paikat ystävät, sukulaiset, naapurit, lähikauppa päiväkoti, koulu, harrastukset äitiysneuvola, lastenneuvola, perheneuvola terveyskeskus (omahoitaja, -lääkäri), päivystys/acuta perhetyö, sosiaalityö kriisikeskus, poliisi, sosiaalipäivystys turvakoti

38 Noku miulla oli itelläki iha väärä kuva väkivallasta. Minä aattelin, että jos miulla ei oo silmä musta tai suunnilleen puukko rinnassa ni minä en oo minkäänlaisen väkivallan uhri.-- vasta lopussa, ku miulle kerrottiin väkivallan määritelmä, ni minä tajusin. (AAP 2009) ********** Heidi kertoo 4 38

39

40 Lapset ja väkivalta I Lapset kokevat väkivaltaa useammin kuin aikuiset aikuisilla on taipumusta vähätellä lasten kokemaa väkivaltaa 17% lapsista on kuullut tai nähnyt väkivaltaa omassa perheessään. Alle 14-vuotiaista lapsista 72 % on ollut vanhempiensa lievän väkivallan kohteena, vakavasti on pahoinpidelty 8 % lapsista. 46 % lapsiperheitä edustavista vastaajista on tukistanut ja 30 prosenttia oli näpäyttänyt sormille lastaan, seitsemän prosenttia oli antanut piiskaa Henkilöt, jotka olivat lapsena kokeneet ruumiillista kuritusta, suhtautuivat siihen keskimääräistä sallivammin Perheissä, joissa oli vähintään kolme lasta, oli käytetty edellä mainittuja keinoja useimmin Piispa & Heiskanen 1998/2006; Pitkänen 2013

41 Lapset ja väkivalta II 6% äideistä myöntää käyttäneensä vakavaa väkivaltaa lapsiin Joka vuosi Suomessa menehtyy 10 ja vammautuu vakavasti 300 lasta vanhempiensa pahoinpitelemänä Kuritusväkivallan hyväksyy 23 prosenttia suomalaisista satunnaisena kasvatuskeinona lasten ruumiillinen kuritus kielletty laissa yli 30v. sitten Ote Huono äiti -blogista

42 Lapsiin kohdistuvan väkivallan muotoja Fyysinen pahoinpitely on vanhemman tai muiden aikuisten lapseen kohdistamaa fyysistä väkivaltaa, joka vahingoittaa lapsen terveyttä tai aiheuttaa hänelle kipua. Esim. vauvan ravistelu, kuritusväkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen hyväksikäyttö Perustarpeiden laiminlyönti Väkivallalle altistuminen: joku perheenjäsenistä käyttää väkivaltaa Kemiallinen pahoinpitely: lapselle annetaan huumaavaa lääkettä tai alkoholia.

43 Lapsen riskiin joutua väkivallan kohteeksi vaikuttavat Lapsen ikä ja sukupuoli Lapsen tarpeisiin vastaamisen ongelmat Lapsen vammaisuus Perheen elämäntilanteen ja ihmissuhteiden epävakaus Vanhemman päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat Sosiaalinen eristyneisyys (tuen hakemisen/saamisen vaikeudet) Krug et al. 2005, 86-89, Lapsiin kohdistuva väkivalta -tutkimus

44 Lapsen oireiden tunnistaminen Kehossa omituisia fyysisiä merkkejä Reagoi epätavanomaisesti tiettyihin esineisiin tai asioihin On aggressiivinen tiettyjä esineitä tai muita lapsia kohtaan Kertoo tarinoita, joissa vihjailee tai kertoo suoraan väkivallasta Leikkii jatkuvasti roolihahmoa, joka on väkivaltainen Leikki on mekaanista, samaa kaavaa toistavaa tai ilotonta ei leiki ollenkaan Piirtää jatkuvasti hirviöitä, kuolleita olentoja tai muuta pelottavaa Tietää suhteettoman paljon väkivallasta, siihen liittyvistä termeistä ja asioista Saman painajaisunen toistuminen Haluton viettämään aikaa kotonaan Ei halua kutsua kavereita kylään (Holmberg 2000, Perttu et al. 2002, 67-68)

45

46

47 Ikääntyviin kohdistuvan väkivallan riskitekijät ja varhaisen vaiheen tunnistaminen Yksilötaso Päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat Kognitiiviset ja fyysiset vajavuudet Uupumus, stressikokemukset Perhe- ja ihmissuhdetaso Suhteen laatu ja valta-asetelma Suhteen/perheen historia Riippuvuus

48 Ikääntyviin kohdistuvan väkivallan riskitekijät ja varhaisen vaiheen tunnistaminen Väkivallan tunnistamisen kannalta keskeisiä merkkejä ovat Käyttäytymisen muutokset Takertuminen, kiihtyneisyys Epäluuloisuus, paranoidisuus Palveluista kieltäytyminen/palveluiden suuri käyttö Ruuan puute/ruokarahojen puute Hoitamattomuus (vaatteet, hygienia) Lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen lääkitys (väsymys, tokkuraisuus) Aliravitsemus, kuivuminen Niveljäykistymät, makuuhaavat (Perttu et al. 2002, 67)

49

50 Mitä laki sanoo? Väkivallan käyttäminen lähisuhteessa on virallisen syytteen alainen rikos lähtien myös lievä pahoinpitely Vakaan tahdon pykälä poistettu Seksuaalirikosnimikkeet koskevat myös parisuhteita raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994 Vainoaminen on rikollista alkaen Oikeus hakea lähestymiskieltoa Lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia lastenvalvojalla.

51 Ilmoitusvelvollisuudet poliisille ja lastensuojeluun Ammattilaisilla on velvollisuus tehdä aina ilmoitus sekä poliisille että lastensuojeluun, jos heillä herää epäily lapsen kaltoin kohtelusta Poliisi tutkii, onko kyseessä henkeen tai terveyteen kohdistuva rikos Lastensuojelu selvittää lapsen tuen tarpeen Tampereella käytössä oma toimintamalli: Kaltoin kohdeltu lapsi käsikirja kaltoin kohdellun lapsen kanssa työskenteleville Ilmoitusvelvollisuus myös iäkkään henkilön palveluntarpeesta sosiaalihuoltoon

52 Uhrin oikeudet Lähisuhdeväkivallan uhrilla on oikeus saada asianajaja ja tukihenkilö valtion varoista varallisuudesta riippumatta, jos kyseessä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos (esim. pahoinpitely, kunnianloukkaus, vapaudenriisto) tai seksuaalirikos kohteella on vaatimuksia (rangaistus, korvaus) ja syyttäjä ajaa syytettä Väkivaltainen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan pois yhteisestä kodista perheen sisäinen lähestymiskielto avioerossa mahdollista myös avioliittolain nojalla

53 Olkaamme rohkeita! Mitä aiemmin ongelmiin puututaan sitä vähemmän menetetään ja enemmän saavutetaan! Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:

54 MISTÄ APUA? Akuutti apu: Soita kiireellisessä tilanteessa hätänumeroon 112 ( 24h) TAYS Ensiapu Acuta (24h) puh

55 MISTÄ APUA? jatkuu Tampereen ensi- ja turvakoti- Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua perheväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville perheille. Mutkakadun turvakoti puh (24h), Hämeenkadun turvakoti (24 h) Nollalinja - Nollalinjalla puh (24h) ammattilaiset auttavat kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan Sosiaalipäivystys toimii Tampereen kaupungin päivystävänä sosiaaliasemana ja antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa. puh (24h) Akuuttipsykiatrian poliklinikka puh , päivystys arkisin ma - pe klo 8 15 yhteydenotot vakavissa kriisitilanteissa Terveyspalvelujen neuvonta , joka päivä klo 7-22: ajanvaraus omalääkärille ja sairaanhoitajalle - Rikosuhripäivystys RIKU auttaa rikoksen (esim. väkivallan) uhreja, läheisiä ja todistajia selviytymään kokemuksestaan. lisäksi RIKUsta saa tukea ja neuvoja rikosasian etenemiseen.

56 MISTÄ APUA? jatkuu Perheväkivaltaklinikka/ Setlementti Tampere ry Perheväkivaltaklinikka antaa apua miehille, naisille ja pareille, jotka ovat perheessä tapahtuvan väkivallan tekijänä ja/tai kohteena. Perheväkivaltayksikön palvelu on asiakkaille maksutonta. Seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Välitä!/ Setlementti Tampere ry Kriisiapua seksuaalisen väkivallan uhreille ja läheisille heti tapahtuneen jälkeen. Maria Akatemia, Avoin linja-päivystävä puhelin ti ja to klo 16-18, pe klo 12-14, chat ma klo 15-18, ke klo 13-16, to klo Apua naisen väkivaltaisuuteen. Pirkanmaan sovittelutoimisto- Lähisuhteissa tapahtuneen lähisuhdeväkivaltarikoksen sovittelupalvelu. Ohjaus palveluun poliisin tai syyttäjän toimesta. Kriisikeskus Osviitta - Kriisikeskukseen voi ottaa yhteyttä kuka tahansa, joka tarvitsee ulkopuolista keskustelutukea.

57 Osallistumistodistukset saatte mukaanne lähtiessänne Seuraava saman sisältöinen koulutus keväällä 2019 Puheeksi ottamisesta jatkokoulutus Erityisteemat: Kiitos mielenkiinnosta! Ikäihmiset ja kunniaväkivalta , Tipotien luentosali, järjestää Lähisuhdeväkivaltatyö, Tampereen kaupunki, ilmoittautuminen alkaen Pariskuntien kanssa tehtävä väkivaltatyö , ilm. viim , järjestää Setlementti Tampere Koulutusinfot, materiaalit ja tietoa auttavista tahoista löytyvät sivuilta