Paavali näki, näettekö te? Kari Peitsamo soittaa, laulaa, keikkailee ja aikoo papiksi sivut 8 10

Transkriptio

1 Tamperelainen seurakuntalehti kesäkuu 2014 siltalehti.fi Tampereen Kirkkosanomat on nyt nimeltään Silta Iryna Gorkun-Silén on yksi Tampereen seurakuntien kesän esiintyjistä. Kesän tapahtumat liitteessä Paavali näki, näettekö te? Kari Peitsamo soittaa, laulaa, keikkailee ja aikoo papiksi sivut 8 10 Patrik Lindström Miksi Jalovaara-ratkaisu tehtiin vasta nyt? Oliko se oikea? sivut 3 ja 15 Rakentavatko Kai Sadinmaan ajatukset ja käskyt kirkkoa? sivut 6 7 Into Kustannus/Nauska Seurakuntavaalien ehdokkaita etsitään jo kuumeisesti. sivut 2, Hannu Jukola

2 2 Silta 5/2014 pääkirjoitus Kirsi Airikka vt. päätoimittaja kesäkuu Tampere TULEVAT PYHÄT Usko sinäkin hyvän tekemiseen Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on jo alkanut Tampereella. Tällä hetkellä kotikaupungissamme ehdokkaita etsii kolme valitsijayhdistystä. On mielenkiintoista nähdä, saadaanko syksyn vaaleihin mukaan uusiakin ryhmiä. Seurakuntavaalityötä ja ehdokkaiden värväämistä on tehty kekseliäästi eurovaalikojuilla, toritapahtumissa sekä lähikirkkojen tilaisuuksissa. Kannattaakin olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. On hienoa, että monet kirkolliset ja yhteiskunnalliset toimijat yrittävät vauhdittaa ehdokasasettelua ja aktivoida keskustelua. Erityisesti minua ilahduttaa maakuntalehtemme Aamulehden innostus vaaleihin. Se muun muassa järjestää ensi viikolla tilaisuuden, jossa on mukana mielenkiintoisia keskustelijoita. Aamulehti aikoo syksyn aikana tehdä myös vaalikiertueita ympäri maakuntaa. Vaaleja on pidetty ja pidetään esillä kevään ja kesän puoluekokouksissa, ovathan useat puolueet merkittäviä toimijoita myös seurakuntavaaleissa. Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu ovat yhdessä tuottaneet kansainvälisen työn teesit. Ehdolle asettuvien ja luottamustoimin pääsevien toivotaan huolehtivan, että seurakunta kantaa vastuutaan maailman köyhistä ja on osa maailmanlaajuista kirkkoa Helluntaipäivä Kun 50 päivää pääsiäisestä oli kulunut ja Jeesus oli jo mennyt pois, hän ei jättänyt seuraajiaan orvoiksi. Lupauksensa mukaan hän lähetti Puolustajan ja Lohduttajan. Jeesus ei siis lähettänyt Syyttäjää ja Itkettäjää. Totuuden Henki puhaltaa voimakkaammin kuin mikään totuuden torvi Pyhän Kolminaisuuden päivä salattu Jumala Jumala on aina enemmän, enemmän kuin ymmärrämme tai edes pystymme kuvittelemaan Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) Jos kaikki olisi tapahtunut Suomessa: Kun Tule, Pyhä Henki Johannes raivasi tietä Jeesukselle, siinä olisivat kaatuneet juhannuskoivutkin Katoavat ja katoamattomat aarteet Toiset aarteet vain ovat pysyviä, ja nämä maalliset jäävät tänne. Käärinliinoissa ei ole taskuja Kutsu Jumalan valtakuntaan Sakkeus, tule alas puusta! Lapset, tulkaa kotiin! Kivikirkon messu helluntaina 8.6. klo 18 Messukylässä Keskiaikaisesta Pyhän Hengen rukouksesta tunnetaan kaksi suomenkielistä versiota. Pieniä poikkeamia siellä täällä, mutta sisältö on sama. Kesällä hykerryttää tämä: helteessä Pyhä Henki on käännöksestä riippuen joko vilvoitus tai virvoitus. Molempia tarvitaan. Vilvoitus tuo mieleeni viilentävän tuulen, virvoitus puolestaan raikkaan veden. Helluntain tuulet, kasteen kirkas vesi! PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Suomen Partiolaisten mukaan ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia partiolaisia ja partiolaisten ystäviä. Lähes kolme neljästä partiolippukunnasta on saanut taustayhteisökseen seurakunnan. Se tarkoittaa esimerkiksi ilmaisia kokoontumistiloja, taloudellista tukea tai apua hengellisessä kasvatuksessa. Seurakuntien päätöksentekoon kannattaa siis pyrkiä mukaan. On hienoa, että monet toimijat yrittävät vauhdittaa ehdokasasettelua. Tampereen seurakuntien rakenneratkaisun pitkittyminen on varmasti uuvuttanut monia ihmisiä. Toisaalta uusi rakenne ja uudet seurakunnat luovat päätöksentekoon tuoreen ja mielenkiintoisen tilanteen, joka varmasti heijastuu ehdokasasetteluun ja vaalikeskusteluihin. Nyt on siis aika toimia, jos uskoo hyvän tekemiseen ja haluaa vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen. Olen itsekin miettinyt, keitä voisin ystävä- ja tuttavapiiristäni innostaa ehdokkaiksi. Jos ehdokkuus kiinnostaa, mutta mukaan lähteminen vielä askarruttaa, asian voi vielä kesän ajaksi laittaa mietintämyssyyn. Ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta. Tampereen seurakuntavaaleista on tulossa mielenkiintoiset. Ole sinäkin mukana vaikuttamassa: ehdokkaana tai äänestäjänä! HELMI Kimmo Ahonen Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän myi iloissaan kaiken minkä omisti ja osti sen pellon. Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen. (Matt. 13:44 46)

3 Silta 5/ kysymystä Vesa Marttinen/Vantaan Sanomat Yhteisöviljely valtasi kesäksi kasvihuoneet Kalevankankaan tyhjenneille kasvihuoneille löytyi hyötykäyttöä, kun kaupunkiviljelijät pyysivät lupaa niiden käyttöön. Nyt niissä kukoistavat juurekset, yrtit, salaatit, kaalit ja tomaatit. Kasvatussäkit ilmestyivät rakennusten kupeeseen marraskuussa. Pikku hiljaa yhdessä huoneessa alkoi taimien esikasvatus. Aspinniemessä kaksi kesää touhunneet viljelijät joutuivat lähtemään tunnelityömaan tieltä. Siellä viljely sai alkunsa Hukkatila-yhdistyksen pystytettyä paikalle esiintymislavan, kahvilan ja skeittirampin kesällä Yhteisöllinen kaupunkiviljely on yhdessä tekemistä, ihmisten tutustumista, viljelyintoa ja ruuan tuottamista. Jouni Turtiainen ❶ Kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen, olet aikaisemmin moittinut kirkkoa liian hitaasta reagoinnista Pirkko Jalovaaran toimintaan. Useissa seurakunnissa on nyt päätetty, ettei Jalovaaran rukousiltoja enää pidetä. Mutta tuleeko vastuunkanto liian myöhään? On hyvä, että kirkkoherrat tarttuvat asiaan nyt eivätkä vieläkin myöhemmin. Toivoisin kaikilta kirkollisilta johtajilta, niin kuin muiltakin ihmisiltä, itsenäistä havainnointia ja ajattelua. On helppoa olla lauman mukana passiivinen, kun kukaan muukaan ei ole tehnyt mitään. Nyt, kun tuuli on kääntynyt, on helppo käyttää minäkin kyllä silloin vähän ajattelin, että... -tyyppisiä puheenvuoroja. Ei ajatus mitään auta, jos se ei johda tekoihin eikä sitä edes sano ääneen ennen kuin jälkikäteen. Espoonlahden kirkkoherra vielä vuosi sitten puolusti Jalovaaraa äänekkäästi. Häneltä voisi kysyä, miksi hän reagoi toisin vasta nyt, kun media toi hänen seurakunnassaan tapahtuneet epäkohdat esiin. Eikö hän tosiaan ollut kuullut mitään epäilyttävää itse? Johanna Korhonen ❷ Jouni Turtiainen, miksi vasta nyt? Pirkko Jalovaara on vieraillut seurakunnassamme noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Ennen viime vuoden MOT-kohua ja tämän vuoden mediakirjoittelua meillä ei ole ollut mitään ongelmia hänen iltojensa suhteen. Niissä on ollut tervettä kristillistä opetusta ja hyvä järjestys. Olemme kuitenkin olleet huolissamme viime vuoden kohun jälkeen siitä, että Jalovaaran opetuksen painopiste on siirtynyt ihmisten kohtaamisesta ja kipujen hoitamisesta hänen omaan toimintaansa ja ratkaisukeskeisyyteen (sairauksien paranemista on painotettu kuuntelevan rukouksen sijaan). Lisäksi hänen puheisiinsa on tullut demonipainotteisuutta ja lääketieteellisen hoidon kielteisyyttä. Toiminnassaan hän ei ole myöskään osoittanut halua toimia yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Tästä syystä olen Espoon piispaa konsultoituani ja oman luottamushenkilöstön ja työyhteisön kanssa käymien keskustelujen jälkeen päätynyt siihen, että emme voi enää kutsua Pirkko Jalovaaraa seurakuntamme rukousiltoihin. Miksi toimiminen kesti? ❸ Jalovaaran rukousillat on peruutettu Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista. Miksi, tuomiorovasti Olli Hallikainen? Vaikka tietooni ei ole Tampereen rukousilloista tullut Espoon kaltaista palautetta, haluan varmistaa, ettei kukaan täällä joudu samanlaisen hengellisen väkivallan kohteeksi. ❹ Koskeeko päätös kaikkia Tampereen kirkkoja ja kaikkia julistajia, Harjun kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen ja Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkinen? Jokaisen kirkkoherran vastuulla on seurakuntansa tilaisuudet. Kiertäviä puhujia on aika paljon ja yleensä kaikki menee ongelmitta. Pirkko Jalovaara on noussut julkisuuteen kiistanalaisena tilaisuuksien järjestäjänä. Silloin lääninrovastin kanssa etsimme yhteistä viisautta ja linjaa, konsultoimme piispaa, jos on tarvetta. Toimimme Tuomiokirkon hengen mukaisesti Jalovaara-asiassa. Muut julistajat ovat sitten erikseen. Lisää: siltalehti.fi Katso myös sivu 15 Asta Kettunen Janne Ruotsalainen Yhdistyksen, kuten viljelmänkin tavoitteena on kaupunkitilan ja -kulttuurielämän elvyttäminen. Yhteisöllinen kaupunkiviljely on yhdessä tekemistä, ihmisten tutustumista, viljelyintoa ja ruuan tuottamista. Parhaimmillaan se vahvistaa myös luontosuhdetta, kertoo Kalevankankaan lähellä asuva kaupunkiviljelijä ja ympäristöpolitiikan tutkija Krista Willman. Seurakuntien hautaus- ja puistopalveluiden työnjohtaja Juha Katajamäki pitää ideasta: Näin kasvihuoneet pysyvät siistimpinäkin. Huonoon kuntoon päässeet kasvihuoneet jäivät pois käytöstä reilu pari vuotta sitten, kun niiden kunnostaminen todettiin kannattamattomaksi. Nyt seurakuntien omistama tontti odottaa kaavoituksen tuloksia. Kalevankankaalla ehdittiin tuottaa kukkia hautausmaille ja seurakuntien toimitiloihin vuosikymmenien ajan. Asta Kettunen Raini Vallinharju kantaa kesäkurpitsan ja avomaankurkun taimia.

4 4 Silta 5/2014 Zara Järvinen/KUA Haitin tavoitteena on saada 1,6 miljoonaa lasta takaisin kouluun vuoteen 2016 mennessä. Haitiin kymmenen koulua Kirkon Ulkomaanapu rakentaa Haitiin kymmenen koulua yhteistyössä Latinalaisen Amerikan kehityspankin kanssa. Rahoittajana on myös Suomen ulkoministeriö. Hanke maksaa noin kuusi miljoonaa euroa. Vuoden 2010 maanjäristyksessä lähes puolet Haitin kouluista tuhoutui tai vaurioitui. kirkonulkomaanapu.fi/ ajankohtaista/uutiset Valtakunnalliset lähetysjuhlat järjestetään Vaasassa kesäkuuta. lahetysjuhlat.fi Tampereen Eteläisen seurakunnan lähetystyön palvelusopimuksen teemoiksi on valittu muun muassa koulutus sekä kylä. Mahdollisia kohdemaita ovat Etiopia, Nepal tai Israel. Kuvassa on koululaisia Etiopian maaseudulta. Lähetystyö on murroksessa Suomen Lähetysseura rakentaa parhaillaan ehdotusta palvelusopimushankkeesta Tampereen Eteläiselle seurakunnalle. Ehdotuksen suuntaviivoista keskusteltiin 4. toukokuuta, kun joukko seurakunnan työntekijöitä ja lähetysaktiiveja Viinikasta, Hervannasta ja Härmälästä kokoontui miettimään lähetystyön tulevaisuutta. Palvelusopimushankkeen lähtökohtana on uusi näkökulma lähetystyöhön. Nykyajan lähetystyötä ovat kumppanuus ja vuorovaikutus, jotka voimaannuttavat kaikkia yhteistyötahoja, pohtii kirkkoherra Jussi Mäkinen. Palvelusopimus on kuin sateenvarjo, jonka alle kootaan seurakunnan lähetystyö, kansainvälinen diakonia ja seurakunnan maahanmuuttajatyö. Lähetystyö ei ole enää oma erillinen saarekkeensa, vaan työtä tehdään kokonaisvaltaisesti koko seurakunnassa, sanoo Mäkinen. Mäkisen mukaan lähetystyössä on meneillään vanhan ja uuden kulttuurin murros, joka voi myös herättää keskustelua. Lähetysseuran palvelusopimus sekä lähikirkkojen yhteistyö voivat avata uusia hienoja mahdollisuuksia. Toisaalta moni voi pohtia, tuleeko lähetystyöstä uudistusten myötä liian kasvotonta ja pääsevätkö pienet lähetysjärjestöt enää mukaan uuteen kehitykseen. Eteläisen seurakunnan palvelusopimuksen teemoina ovat kirkko ja seurakuntatyö, koulutusasiat sekä kylähanke. Mahdollisia kohdemaita ovat Etiopia, Nepal tai Israel. Tampereen Eteläinen seurakunta ohjasi viime vuonna runsaat euroa eri kirkkojen kanssa tehtävään lähetystyöhön SLS:n kautta. Juha Leppänen Nainen tutkii Raamattua Megane Yesus -kirkon jumalanpalveluksessa Addis Abebassa. Juha Leppänen Kohti kumppanuutta Suomen Lähetysseura etsii uusia tapoja tehdä lähetystyötä yhdessä seurakuntien kanssa. Uusi palvelusopimushanke on otettu käyttöön esimerkiksi Lappeenrannassa, jossa seurakunta ja muut toimijat ovat mukana Meijän kylä -hankkeessa yhdessä Etiopian Mekane Yesus -kirkon, Suomen Lähetysseuran ja Suomen ulkoministeriön kanssa. Tampereella uutta mallia on jo pohdittu Eteläisessä seurakunnassa ja Tuomiokirkkoseurakunnassa. Kiinnostusta uuteen hankkeeseen on myös Messukylässä ja Harjussa. Nykyisen lähetystyön lähtökohtana on nimikkolähettisopimusjärjestelmä, joka on ollut käytössä jo reilut 50 vuotta. Lähetysseuran seurakunnille tekemän kyselyn perusteella vuonna 1962 alkanut järjestelmä kaipaa kipeästi päivittämistä. Monissa seurakunnissa kaivataan muutoksia. Varsinkin isoilla seurakunnilla on yleensä lukuisia nimikkosopimuksia, joiden hallinnointi koetaan raskaaksi ja hankalaksi, kertoo palvelupäällikkö Matti Huotari Suomen Lähetysseurasta. Uusi palvelusopimusmalli perustuu hankesuunnitelmaan. Aluksi seurakunta pohtii, miten se haluaa tehdä lähetystyötä ulkomailla. Kun yhteinen tahtotila on löydetty, aletaan miettiä, mitä tulee tehdä, jotta hanke toteutuu. Seurakunnissa uutta innostusta Seurakunta ei enää välttämättä sitoudu tukemaan pelkästään yksittäisiä lähetystyöntekijöitä, vaan työtä, jota tehdään tietyssä kohteessa. Hanke voi sisältää erilaisia osioita. Seurakunta voi esimerkiksi päättää tukea paitsi lähetystyöntekijää, myös kummikoulua, naisten terveydenhoitoprojektia ja työpajatoimintaa. Näin turvaamme, että työ jatkuu, vaikka työntekijät vaihtuisivatkin, pohtii Huotari. Lähetystyön tekemisen kulttuuri on muuttumassa. Harva tekee enää koko työuraansa lähetystyössä. Nykyisin työjakso ulkomailla saattaa olla vain yksi elämänvaihe. Toki lähetystyöhön kutsutaan jokaista kristittyä koko elämän ajaksi, toteutti sitä sitten ulkomailla tai kotimaassa. Palvelupäällikkö korostaa, että lähetystyö on seurakuntien toimintaa. Kumppaneina työssä ovat Lähetysseura, yhteistyötahot kotimaassa sekä yhteistyökirkot ja muut toimijat ulkomailla. Mukaan voidaan kutsua seurakunnan alueen muita toimijoita eli järjestöjä, kouluja ja yrityksiä. Matti Huotari on kiertänyt esittelemässä palvelusopimushanketta seurakunnissa. Olen kohdannut paljon uutta innostusta ja halua yhdessä tekemiseen. Kirkossa tapahtuu paljon tällä hetkellä. Tampereen seurakunnat käytti viime vuonna lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan yhteensä euroa. Järjestöistä eniten tukea saivat Suomen Lähetysseura (39,9 prosenttia) ja Kirkon Ulkomaanapu (28,4 prosenttia). TEKSTI: Kirsi Airikka Lue lisää Meijän kylä -hankkeesta: meijankyla.blogspot.fi

5 Silta 5/ Lähikirkkoalueet nimettiin Seurakuntaneuvostot ovat päättäneet lähikirkoista. Messukylän alueita ovat Aitolahti, Teisko sekä Linnainmaa Uusikylä ja Messukylä Kaukajärvi. Tuomiokirkkoseurakunnan lähikirkkoalueet ovat Kaleva, Tuomiokirkko ja Pyynikki, ja Eteläisen seurakunnan Hervanta, Härmälä ja Viinikka. Harjussa toimivat Pispalan, Tesoman ja Lielahden lähikirkot. Lue lisää: tampereenseurakunnat.fi/uutiset Hannu Jukola, TSA Uittotunneli sai ristin muistoksi palaneesta kirkosta Pispalan uittotunneli sai toukokuussa koristeekseen keskiaikaisen ristin, joka on maalattu kattoon, Harjun palaneen kirkon kohdalle. Muistomerkkiä juhlistettiin helatorstaina. Kynttilänpäivänä 4. helmikuuta vuonna 1968 harjulaisia odotti lohduton näky. Arkkitehti Wivi Lönnin vuonna 1908 suunnittelema kirkko oli tuhoutunut yöllisessä tulipalossa. Syttymissyyksi epäiltiin uittotunnelityömaan aiheuttamaa sähköhäiriötä. Kolme vuotta myöhemmin harjulaiset saivat uuden kirkon, mutta yhä edelleen monet tamperelaiset muistelevat palossa tuhoutunutta kotikirkkoaan. Harjun seurakunnasta kysellään myös usein, missä vanha kirkko sijaitsi. Siitä pastori Markku Komulainen sai idean ristin maalaamisesta. Olen kotiseutuhistorian vannoutunut amatööri. Muistaminen sekä perinteen näkyvä sanoittaminen tuleville polville on minulle tärkeää. Tuon ristin myötä tunnelia pitkin kulkevat ihmiset muistavat vanhaa Harjun pyhäkköä. Kastemaljan jalusta pelastui Tampereen kaupungilta pyydettiin maalaamiseen lupa ja se heltisikin saman tien. Idea oli niin hieno, ettei siinä tarvinnut sen enempää miettiä, sanoo satamamestari Matti Joki, joka oli itse todistamassa Harjun kirkon paloa. Myös muusikko Vesa Haapaniemellä on paljon omakohtaisia muistoja kirkosta. Nuori mies opiskeli tuolloin Sibelius-Akatemiassa ja oli toiminut kirkossa sivutoimisena lukkarina vuodesta 1962 lähtien. Hänellä oli myös lupa harjoitella soittamista kirkon uruilla. Minulla oli avain kirkkoon ja olin harjoittelemassa myös kohtalokkaana kynttilänpäivän aattona. Mitään syttymiseen tai tulipaloon viittaavaa en illalla lähtiessäni havainnut, kertoo Haapaniemi. Haapaniemi sai aamulla kuulla palosta ja riensi savuaville raunioille. Hän pelasti palamisjätteen seasta kirkon kastemaljan jalustan ja vei sen kunnostettavaksi. Nykyisin se koristaa Pispalan kirkon eteistä. Hannu Jukola Pispalan uittotunneli sijaitsee Tampereella Pispalan kaupunginosassa. Tunneliputki, jonka halkaisija on 5,5 metriä, valmistui Sitä pitkin oli tarkoitus uittaa puutavaraa nippuina Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tukinuittoon sitä ei kuitenkaan tarvittu, vaan se säilyi käyttämättömänä yli 40 vuotta. Uittotunneli avattiin uudelleen viime kesänä ja tukkinippujen sijaan tunnelista kulkevat nyt veneilijät, kävelijät ja pyöräilijät Näsijärveltä Pyhäjärvelle. Vesa Haapaniemi (vas.) ja Markku Komulainen muistelivat Harjun palanutta kirkkoa, joka sai muistoristin Pispalan uittotunnelin kattoon. Tämä hyvin säilynyt hautaristi koristaa vuonna 1846 kuolleen kauppaneuvos Gustaf Lundahlin hautaa Pyynikin kirkkopuistossa. Pyynikin hautamuistomerkit kunnostetaan Pyynikin kirkkopuiston vanhojen hautamuistomerkkien kunnostaminen alkoi toukokuussa. Hanke kestää vuoteen 2016, ja se toteutetaan Tampereen kaupungin, Pirkanmaan maakuntamuseon ja Tampereen seurakuntayhtymän yhteistyönä. Pyynikin kirkkopuisto on ainutlaatuinen puistokohde ja sillä on erityisasema Tampereen kaupungin ensimmäisenä hautausmaana. Se otettiin käyttöön vuonna 1784 ja oli käytössä aina vuoteen 1880 asti. Kirkkopuistoon on haudattu kaikki Tampereen ensimmäiset asukkaat. Hautamuistomerkkejä tai niiden jäänteitä on 180, ja niistä noin puolet on vaurioitunut tai kadonnut. Lue lisää: tampereenseurakunnat.fi/uutiset 8.6. Suvivirsivaellus 8.6. Metsäkappelissa Lähtö Hervannan kirkolta klo vihreaviikko.fi LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ TILAA UUSI POSTIMYYNTILUETTELO! Pyydä omasi veloituksetta asiakaspalvelustamme. SUJUVAAN ARKEEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi

6 6 Silta 5/2014 Helsinkiläinen pastori Kai Sadinmaa laati kirkolle 10 käskyä, jotka ovat sekä innostaneet että suututtaneet ihmisiä laajasti. Sadinmaan radikaaleihin ajatuksiin on otettu kantaa niin mediassa kuin nettikeskustelussa. Sadinmaan käskyt eivät jätä kylmäksi Yhteiskunnallisesti kantaa ottavista aamuhartauksista tunnettu pastori Kai Sadinmaa laati kirkolle 10 käskyä, jotka ovat sekä innostaneet että suututtaneet ihmisiä laajasti. TEKSTI: Helena Hyvärinen KUVAT: Into Kustannus/Nauska, Hannu Jukola seuraaminen ei ole mikään harrastus. Se ei ole Suvivirren veisuuta, kivoja kirkollisia happeningeja, sisäsiistejä raamattupiirejä, kirkkokahveja ja Jeesuksen tunnelmointia, vaan kapina, anarkiaa ja uhmaa. Jeesus ei kutsunut seuraajiaan kutomaan sukkia seurakunnan lähetyspiirissä, vaan luopumaan kaikesta, asettamaan itsensä alttiiksi yhteiskunnasta ulossulkemiselle. Näin kirjoittaa helsinkiläinen pastori Kai Sadinmaa 10 käskyä kirkolle -kirjassaan, joka ei näytä jättävän lukijoitaan kylmäksi. Sadinmaan radikaaleihin ajatuksiin on otettu kantaa niin mediassa kuin nettikeskustelussakin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys, auttavatko Sadinmaan ajatukset oikeasti kehittämään kirkkoa ja rakentamaan samalla parempaa yhteiskuntaa. Tätä kysymystä lupautui pohtimaan Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Sami Uusi-Rauva, jolla on seurakuntatyön lisäksi kokemusta muun muassa kehittämis- ja johtamistehtävistä setlementtiliikkeessä. Sadinmaa korostaa, että köyhät, heikot, halveksitut ja muut yhteiskunnan hylkäämät ihmiset ovat Jumalan valtakunnan päähenkilöitä, ja että on tärkeä tunnistaa tavat, joilla erilaiset ihmisryhmät suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Se on tärkeää puhetta. Uusi-Rauvan mukaan Sadinmaan ajattelussa yhteiskunnallisuus kuitenkin tarkoittaa läpi koko kirjan puolen valitsemista. Eikö se johda väistämättä siihen, että joitakin ihmisiä ja ihmisryhmiä suljetaan ulos? Ja luodaanko samalla vastakkainasettelun kansalaisyhteiskuntaa? Vision tulee olla uskottava Sami Uusi-Rauva kiittelee monen muun lailla Sadinmaan tekstin sujuvuutta. Sanat eivät kuitenkaan yksin riitä, vaikka ne ovatkin tärkeitä. Uusi-Rauva vertaa Sadinmaan kirjaa vertaa Mikael Pentikäisen Luottamus-teokseen. Pentikäinen tarjoaa myös konkreettisia työkaluja esimerkiksi siihen, miten hyvää organisaatiokulttuuria rakennetaan teoin ja sanoin, Uusi-Rauva sanoo. Hänen mielestään Sadinmaakin olisi voinut esittää 10 käskynsä ohessa enemmän konkreettisia valintatilanteita ja toiminnallisempia tavoitteita. Se olisi ollut olennaista ajatellen yksittäisen ihmisen valintoja tai koko kirkon kehittämistä.

7 Silta 5/ Sadinmaa maalaa kirjassaan tietynlaista visiota. Mielestäni tarvitaan visiota, joka on yhteisesti jaettu ja myös uskottava. Uskottavuus syntyy siitä, että puhutaan niistä asioista, jotka ovat merkityksellisiä ihmisen arjelle. Silloin ihminen haluaa olla toteuttamassa niitä. Kytkentä arkeen vahvistaisi vision uskottavuutta. Käytännön kansalaistoimintaa ei pelkästään Sadinmaan kirjan varassa synny, pohtii Uusi-Rauva. Eri tavoin ajattelevat yhdessä Uusi-Rauva ottaa vertailukohteeksi setlementtiliikkeen, joka edustaa toisenlaista yhteiskunnallista teologiaa. Setlementtiliikkeen vahvuus on siinä, että se onnistuu tuottamaan hankaliin yhteiskunnallisiin kysymyksiin konkreettisia ja käytännönläheisiä ratkaisumalleja. Uusi-Rauvan mukaan hyvä esimerkki on kansalaisopiston englannin kielen ryhmä, jossa on mukana sosiaaliselta taustaltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Siinä ilmenee setlementtitoiminnan perusidea eli eri tavoin ajattelevat ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Keskinäistä luottamusta tarvitaan, Uskottavuus syntyy siitä, että puhutaan niistä asioista, jotka ovat merkityksellisiä ihmisen arjelle. jotta syntyy kanssaihmisistä välittävä yhteiskunta, Uusi-Rauva sanoo. Tämän ymmärsi aikoinaan setlementtiliikkeen Suomeen tuonut pastori Sigfrid Sirenius, joka rakensi vuoden 1918 sisällissodan hajottamassa yhteiskunnassa siltaa kahtia jakautuneen kansan välille. Yhteinen tekeminen on ollut setlementtitoiminnassa aina erityinen arvo. Kukin meistä on eri syistä riskissä pudota yhteisön ulkopuolelle. Silloin tarvitaan erityistä panostusta siihen, että putoamisvaarassa oleva ihminen pääsee mukaan yhteiseen tekemiseen. Toivon, että kirkon johdolla ja erityisesti piispoilla olisi rohkeutta ottaa kantaa vaikeisiin kysymyksiin omana itsenään eikä puhuttaisi vain konsensuksen hengessä, Kai Sadinmaa sanoo. Onko puoli pakko valita? Kai Sadinmaa, rakennetaanko puolen valitsemisella hyvää arkea ja hyvää elämää? Eikö se johda joidenkin ihmisten ja ihmisryhmien ulossulkemiseen? Puolen valitsemisella tarkoitan kirkon suhdetta globaaliin finanssikapitalismiin ja sen tuottamaan politiikkaan. Siinä ei voi mielestäni olla ikään kuin välimaastossa. On selkeästi ja kirkkaasti annettava tuomio talouden hegemonialle, joka on tuhoamassa koko luomakuntaa. Me olemme lopulta kaikki samassa veneessä. Tuho kohtaa niin rikkaita kuin köyhiä. Pastori Sami Uusi-Rauvan (vas.) mukaan yhteinen tekeminen on ollut setlementtitoiminnassa aina erityinen arvo. Se toteutuu hyvin muun muassa Aleksanterin kirkon Avoin kirkko -toiminnassa. Samaa mieltä ovat suntio Susanna Lauronen, opas Heljä Ossa ja vapaaehtoistyöntekijä Tapio Matikainen. Käskyt keräävät kommentteja Kielellisesti, emotionaalisesti, esteettisesti ja populaariteologisesti parasta, mihin olen luterilaisuuden piirissä törmännyt. Anna Kontula Facebook -seinällään Sadinmaata pitää kuunnella! Historioitsija ja yhteiskuntatieteilijä Arto Luukkanen Uuden Suomen blogissaan Sadinmaa tarjoaa sanallista nokkeluutta, paatoksellista käsitevyörytystä ja kuulostaa pakoin väitteissään hurjistuneelta kirkolliselta verkkokeskustelijalta, joka arvelee yksin edustavansa oikeaa tulkintaa. julkaisupäällikkö, kirjailija Olli Seppälä Kotimaassa Sadinmaan mielestä kirkon tulee olla merkkinä Jumalan valtakunnasta, luoda toivon merkkejä ja vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja ekologista elämäntapaa eikä olla korviaan myöten mukana likaisessa, epäeettisessä sijoitusbisneksessä. Me olemme lopulta kaikki samassa veneessä. Tuho kohtaa niin rikkaita kuin köyhiä. Vihollinen on meidän kaikkien yhteinen, vaikkakin köyhät kärsivät eniten varallisuuden kasautuessa yhä pienemmän porukan käsiin. Yhteiskunta eriarvoistuu julkisen sektorin alasajon myötä. Sadinmaa on vakuuttunut, että suurten liikepankkien ja suurten korporaatioiden hallitsema maailma johtaa väistämättä yhteiskuntien alasajoon, koska pyrkimyksenä on vain voittojen yhä suurempi maksimointi. Ajatus vuoropuhelusta on hänestä naiivi. Kenen kanssa neuvotellaan? Suurten liikepankkien? Suurten firmojen? Niillä ei ole siihen mitään tarvetta, koska niillä on kaikki valta ja voima. Siksi kirkon on annettava vastaansanomaton tuomio finanssikapitalistisille toimijoille. Siinä ei suljeta ketään ulos vaan vaaditaan päinvastoin sellaista taloutta ja politiikkaa, joka sulkee ihmiset sisään, ei työnnä ulos. Kai Sadinmaan 10 käskyä kirkolle 1. Älä valehtele Jeesuksesta 2. Lopeta jäsenten kosiskelu 3. Julista poliittista evankeliumia 4. Lopeta sijoitusbisnes 5. Lopeta rikkaiden suosiminen 6. Älä kumarra valtaa 7. Luovu tekopyhyydestä 8. Luovu messusta ja muusta magiasta 9. Anna homon rakastaa 10. Älä tee Raamatusta Jumalaa

8 8 Silta 5/2014 Kari Peitsamo ja kitaralaukku on ollut tuttuakin tutumpi näky jo useiden vuosikymmenien ajan. Tulevaisuudessa matkavarustuksiin kuuluu myös Kirkkokäsikirja. Peitsamo lukee teologiaa päätyäkseen papiksi.

9 Silta 5/ Papiksi käy Peitsamon kulku TEKSTI: Hannu Ranta KUVAT: Hannu Jukola, Jani Laukkanen Säveltäjä, sanoittaja ja solisti Kari Peitsamo elää parhaillaan itselleenkin mielenkiintoisia vuosia. Hän opiskelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ja aikoo papiksi. Jeesus ja myös Paavali tulivat minulle läheisiksi ja läsnäoloisiksi 2000-luvun aikana. Pöydälläni teologisten kirjojen pino kasvoi kasvamistaan nyt meneillään olevalla vuosituhannella, kiinnostus hengellisiin asioihin lisääntyi ja syveni vuosi vuodelta, Peitsamo puhuu. Mutta vaikka Jeesus inspiroi, kirjoja piisaa ja hengelliset asiat ottavat tulta, niin eikö tuossa kaikessa ole silti vielä ainakin hitusen matkaa siihen, että pappeus kiinnostaa ammattina ja päivittäistehtävänä? Tässä kohdin haluan puhua vaimostani. Kirjapinoni kasvaessa hän sanoi minulle, että enkö voisi opiskella jumaluusopillisia asioita ihan yliopistossa asti, kun tuo aihepiiri ei millään jätä minua rauhaan. Ja kun vielä kadulla tuli vastaan tuttumme, joka oli 35-vuotiaana lähtenyt opiskelemaan oikeustieteitä, niin päässäni päsähti, että mikäpä ettei teologiseen jonne siis sitten hain, pääsin ja aloitin opiskeluni. Ehtoollisalban alla bootsit Kari Peitsamo ei ole pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Hän käy etenkin erilaisilla nettipalstoilla jatkuvaa hengellistä keskustelua. Tietokoneen ääreltä hän ehtii myös kirkkoon. Kirkossa hän on usein kuulijana, mutta on hän kirkoissa puhunutkin. Ja jakanut ehtoollista. Vaikuttava näky olikin keväällä Agricolan kirkossa Helsingissä, kun ehtoollista jakavan keikoilta ja lehdistä tutun ihmisen päässä oli bandana-huivi ja valkoisen ehtoollisalban alta pilkottivat bootsit. Kari Peitsamo on Kari Peitsamo kirkossakin. Peitsamo on säveltänyt ja sanoittanut yli 800 laulua. Tunnetuin niistä on Kauppaopiston naiset. Se oli suuri hitti 1970-luvulla ja laulu soi radioista yhä. Biisiä Peitsamon on myös esitettävä yhä joka ikisellä keikalla. Kauppaopiston naiset ovat maksaneet monet yhtiövastikkeeni, Peitsamo viittaa kyseisen kappaleen kohtuutiheään radiosoittoon. Tuo Peitsamon ikihitti oli ja on myös siitä kiintoisa kappale, että se antoi kerralla ja väkevästi kasvot kauppaopistolaisille aikana, jolloin useat nuoret kautta Suomen pitivät vaihtoehtoina lukiota tai ammattikoulua. Useat Kari Peitsamon laulut jäävät mieleen siltä istumalta, hänen riimeissään on veikeitä hokemia: / Shanghaista Siuroon tätä biisiä lauletaan/ Shanghain satamassa laivoja lastataan/... / Tyttöni nimi on Jaana S. / Hän on laiha kuin nuorisokeihäs/... Ehkä sekin päivä koittaa, kun Kari Peitsamon pään ja käsien kautta syntyy virsi. Lainkaan mahdotonta se ei tämän hetken tilanteen valossa ole. Kari Peitsamo on ollut Suomen Kommunistisen puolueen ehdokkaana kunnallis-, eduskunta- ja eurovaaleissa:..päässäni päsähti, että mikäpä ettei teologiseen.. Kristus on Kristus. Mielestäni häntä ei voi politisoida, Peitsamo kiteyttää. Kaikuja kaukaa, kumminkin Vaikka Kari Peitsamo sanoo, että vasta 2000-luvulla hänen kiinnostuksensa Raamattuun, Jumalaan ja Jeesukseen vasta oikeastaan heräsi, niin kaikuja asiasta voi nähdä kaukaa. Jo 1970-luvulla hän lauloi yhdessä laulussaan: Mikään ei kestä/ paitsi yksi/ Vedestä nousee kasvi/. Voiko tuossa laulunsirussa nähdä Kristuksen ja hänen tulemisensa? Kyllä voi. Alitajuisesti minulla on näitä nyt pintaan pulpahtaneita asioita mukana jossain määrin ollut, ja on minulla Jeesuksesta suoriakin kommentteja, mutta eivät nuo asiat siltikään selkeästi kohdallani olleet läsnä siten kuin nyt, Peitsamo toteaa. Onko väliä sillä missä sinä pappina työskentelet? Haluatko papiksi kaupunki- vai maaseutuseurakuntaan vai kenties jopa saaristoon? Tuo riippuu sitten aikanaan työtilanteesta ja omasta tilanteestani, etenkin se riippuu siitä, että minne minut määrätään. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Minun on ensin opiskeltava monta vuotta. Sata bandanaa Peitsamon jo kauan nähtävissä ollut tavaramerkki on otsalle kietaistava bandana-huivi. Niitä hänellä on sata kappaletta, punaisia ja sinisiä. Ihan viime aikoina sininen huivi on ollut entistä useammin päässäni, johtuneeko tuo sitten merellisestä Helsingistä? Muutin Tampereelta Helsinkiin seitsemän vuotta sitten, ja sekin oli iso muutos. Ei kuitenkaan niin iso kuin tämä teologian opiskelu, Peitsamo toteaa. Teologian opiskelu on ollut minulle avartavaa, hedelmällistä ja kaikin tavoin mielekästä. Ehkä jopa itsestään selvää on se, että siinä saa olla perimmäisten kysymysten äärellä. Siinä on jotain hienoa ja ihmeellistä, kun voi pohtia ihmisen ydinasioita. Kari Peitsamo: Syntynyt Nokialla, asunut Tampereella. Asuu nyt Helsingissä. 56-vuotias Säveltäjä, sanoittaja ja solisti = muusikko Opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa. Opiskeli suomea ja kotimaista kirjallisuutta Tampereen yliopistossa 1980-luvulla. Ensimmäinen pitkäsoittolevy vuonna 1977 Yli 50 pitkäsoittolevyä uran aikana

10 10 Silta 5/2014 Mielestäni yksi teologin monista tehtävistä on auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja kutakin ihmistä tajuamaan myös itseään. Kari Peitsamo on reilusti yli viisikymppinen opiskelija, mutta on tuon merkkipaalun ylittäneitä teologian opiskelijoita muitakin, ainakin Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja monikymmenvuotisen sotilasuran tehnyt nyrkkeilyn olympiaedustaja Juha Hänninen. Peitsamo opiskeli yliopistossa jo 1980-luvulla; tuolloin hänen opinahjonaan oli Tampereen yliopisto, jossa hän opiskeli suomea ja kotimaista kirjallisuutta. Kristuksen valloittava olemus Jeesuksen Kristuksen valloittava ja kaiken voittava olemus on Kari Peitsamon mieleen. Mutta tuon tuosta hän puhuu ja kirjoittaa myös Paavalista. Paavali näki, että Kristus on miehen pää. Siis näki, näettekö te? Eikä Paavalin näky ollut suinkaan hallusinaatio, vaan se oli visio todellisuudesta, jossa jokainen meistä elää. Siis asia on ihan toisin: He, jotka eivät näe Kristusta, ovat hallusinaation vallassa. Hän jatkaa puhetta päästä, silmistä, lampusta ja valosta. Peitsamo tuntuu miettivän sydänjuuriaan myöten ihmisen ja kaiken olemusta. Nokialaislähtöinen ja vuosikausia Tampereella asunut Kari Peitsamo on pesunkestävä suomalaismies. Hän ei ole kovin paljon reissannut saati edes keikkaillut ulkomailla: Tosin ihan Singaporessakin saakka keikkailin kerran. Nokia (yhtiö) halusi sitä niin kovasti; Englantiin, Brightoniin, sinne minut kutsuttiin muutama vuosi sitten pubin avajaisiin. Lauloin siellä suomeksi ja englanniksi, Peitsamo muistelee vuosiaan kitaran kanssa. Tai tottahan mies ja kitara on yhä. Tämän tästä teologian opiskelija Peitsamo kulkee kitaransa kanssa johonkin kuppilaan ja nykyään yhä useammin myös johonkin kirkkoon. Itse asiassa mies keikkailee talvesta ja tenteistä päästyään sen minkä opiskeluiltaan ja lukemisiltaan ehtii. Huhtikuussa hänellä oli 12, toukokuussa 10 ja kesäkuussa 11 keikkaa. Eikä miehen keikkatahti tuosta laannu. Peitsamo nähdään kitaroineen myös Tampereella vielä useasti nyt meneillään olevana vuonna: kesäkuussa hän on mukana Annikin Runofestivaaleilla, heinäkuussa hän tähdittää Tammerfestiä ja lokakuussa hänen kulkunsa käy Sana soi -tapahtumaan Tuomiokirkkoon. Mikä muu sinua kiinnostaa musiikin ja henkis hengellisten kirjojen lisäksi? Nyrkkeily. Se on pelkistettyä todellisuutta, ehkä jopa hieman brutaalia toimintaa, mutta selkeätä taistelua kumminkin. Nyrkkeilyä seuraan mielelläni ja sitä myös harrastan. Olen kuntonyrkkeillyt jo jonkin aikaa. Pappina, sitten joskus, Kari Peitsamo haluaa mennä koreilematta ja konstailematta suoraan asiaan niin kuin hän tavan takaa tekee vilpittömissä, visuaalisissa ja naivismiin vivahtavissa lauluissaankin. He, jotka eivät näe Kristusta, ovat hallusinaation vallassa. Keikat ovat toistuvasti perin intensiivisiä tilaisuuksia, eikä esittäjällä ole pulaa materiaalista: Kari Peitsamo on levyttänyt yli 50 pitkäsoittolevyä eli hän on yksi maamme tuotteliaimpia artisteja, ellei peräti tuotteliain. Tammikuussa hän esiintyi Tampereella Seurakuntien talon alakerrassa Suurella Sydämellä -klubilla. Kari Peitsamo menee helposti ihmisten juttusille ja pohtii asioita yhdessä, mutta sanoo terävästi oman mielipiteensä ja uppoaa ajoittain omiin ajatuksiinsa.

11 Silta 5/ Hannu Jukola Kuva: Naisten Pankin kuvapankki, Elisabeth Back Naisten Pankki Tampereelle lahjoitettujen taulujen MYYNTINAYTTELY Nuorten autosuunnistus testissä ensi kertaa Kaksikymmentä nuorta ja muutama vapaaehtoinen viettävät tänä vuonna todella erilaista juhannusta. Tarkoitus on suunnistaa autoillen reilun kolmen päivän ajan. Tämä on ensimmäinen yritys, enkä minä eivätkä nuoretkaan vielä tiedä, miten tämä onnistuu, sanoo nuorisotyönohjaaja Tuomas Perkiö Messukylän seurakunnasta. Tarkoitus on tehdä tästä jatkuva tapahtuma. Matkaan lähtevät nuoret ovat olleet mukana suunnittelussa alusta lähtien. Esikuvina toimivat Hervannan alueen Femmaralli, eri puolilla maata toteutetut leirikoulujen suunnistustapahtumat ja Helsingin Amazing Race julkisilla kulkuvälineillä. Rastit johdattavat eteenpäin. Mukaan tulee seikkailun tuntua, kun ei tiedä, mihin mennään seuraavaksi. Lähtö on torstaina puolenpäivän aikaan Aitolahden kirkolta, mutta päätepiste on vielä salaisuus. Matkaa kertyy viitisensataa kilometriä. Älypuhelimet navigaattoreineen ovat takavarikossa ja suunnistus tapahtuu tiekarttojen avulla. Jokaisessa autossa on neljästä viiteen ihmistä, joista kaksi on kuskeja. Rahaa tapahtumaan on kerätty talkoillen. Itse ajelen huoltoautoa. Vapaaehtoiset pitävät kisatoimistoa ja ohjaavat seuraavalle rastille, Perkiö kertoo. Asta Kettunen Ravintola Henriksissä Satamakatu 7, Tampere puh Tule tutustumaan. Nauti taiteesta ja hyvästä ruuasta Naisten Pankki Tampere -menu 44,00 Ryhdy vapaaehtoiseksi, auta kehitysmaiden naisia kohti parempaa huomista. Tämä työ on kuin hedelmäpuu, joka kantaa satoa vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Tule mukaan Naisten Pankki Tampereen mukavaan talkooporukkaan. Ota yhteys: Merja Talkio-Vilanen Johanna Jaara Naisten Pankki mukana: Ympäristötorilla 2.6. (Tammelan tori) sekä Kouluratsastuksen SM-kilpailut tapahtumassa Niihamassa. Tutustu Naisten Pankin toimintaan. Tilaa SILTA 15 Tutustumistarjous vuodelle 2014! p siltalehti.fi K H Hinta normaalisti 25. Tilaus jatkuu kestotilauksena. U Tutustu valikoimaan A M H L S S S Tule lomailemaan ja virkistymään! Vietä ikimuistoiset juhlat! Kuntoutumiskeskus Apila tarjoaa ryhmille mahtavat puitteet virkistyspäivien viettoon. Liikuntaryhmästä saat sopivasti puhtia ja luennoilta vinkkejä arkeen. Päivän kruunaa herkullinen ruoka. 39 /hlö Apilassa järjestät monenlaiset juhlat syntymäpäivistä häihin, ristiäisiin ja lakkiaisiin. Erinomainen ruoka ja kauniit kattaukset ovat osa onnistunutta juhlaa. Ruuasta vastaa Apila Ravintoloiden korkeatasoinen keittiö keittiömestari Pekka Tolpan johdolla. Ja jos mieli kaipaa kunnon piristystä Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja! tarjoaa Kuntoloma oivan tilaisuuden heittää hetkeksi arjen huolet 117 /vrk/hlö syrjään. Kuntolomalla liikut oman kuntosi mukaan. Loman pituuden voit sovitella oman toiveittesi mukaan. Kuntoutumiskeskus Apilan myyntipalvelu: , myynti@kuntoutumiskeskusapila.fi

12 12 Silta 5/2014 Johanna Subanin mukaan kirkolla on nyt tuhannen taalan paikka päästä enemmän mukaan yhteiskunnan keskiöön ja tavallisen ihmisen arkeen kanssakulkijana, tukijana ja toivontuojana. Pakertamista ja kuplivaa iloa SEURAKUNTAVAALIEN TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Kolme Tampereen seurakuntien luottamusnaista, Anni Pälä, Piippa Jumppanen ja Johanna Suban haluavat kannustaa tamperelaisia ryhtymään ehdokkaiksi seurakuntavaaleissa. Siitäkin huolimatta, että eivät enää itse aio asettua ehdolle. Luottamushenkilönä toimiminen on antanut minulle uutta näkökulmaa moniin asioihin elämässä, miettii Anni Pälä, joka on ollut mukana päätöksenteossa 20 vuotta Kirkkodemareiden edustajana. Hän on Harjun seurakuntaneuvoston, yhteisen kirkkoneuvoston sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Samoilla linjoilla on Kokoomusta edustava Piippa Jumppanen, joka on ollut 12 vuotta Kalevan, nykyisin Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Työ on ollut mielenkiintoista, varsinkin hallinto, joka on ollut vahvuuteni. Esille on aina noussut uusia asioita. Seurakuntatyö on hyvin antoisaa työtä. Myös Yhdistynyttä seurakuntaväkeä edustava Johanna Suban, Messukylän seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, on pitänyt luottamustyötä antoisana. Työ on aikaa vievää pakertamista, melkoista vääntämistä, kuplivaa iloa ja ehdottomasti innostavaa, ihmisten kanssa ja keskellä toimimista. Suban on kokenut pystyvänsä vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja suuntaan, jonne kirkko Tampereella on menossa. Työ ei ole vain papereiden pyörittelyä. On ollut tärkeää saada toimivia yhteyksiä kentälle, jotta tietää, mitä siellä oikeasti tapahtuu ja mitä mieltä ihmiset eri asioista ovat. Ole oma itsesi Anni Pälän mukaan luottamushenkilönä pärjää, kun on oma itsensä sekä innostunut uusista asioista ja tulevaisuudesta. Olen kokenut, että kirkko on kaikkien ihmisten yhteinen, ei vain herätysliikkeiden. Siellä on voinut vaikuttaa. Kirkko onkin kehittynyt monessa asiassa. Viime vuosina on ollut innostavaa, kun luottamushenkilöt ovat päässeet aktiivisesti mukaan suunnitteluun. Pälä ei enää asetu itse ehdolle seurakuntavaaleissa. Nyt on nuorempien vuoro. Vaalityö kuitenkin jatkuu! Olen mukana etsimässä uusia ehdokkaita ja haluan antaa heille tukeni. Piippa Jumppasen mielestä luottamustoimet vievät jonkin verran aikaa, mutta jos kiinnostusta on, tehtävät saa kyllä hoidettua. Kirkossa voi toimia varsin monipuolisesti. Vapaaehtoistyö on hyvä tapa tutustua seurakuntaelämään, miettii Jumppanen, joka on toiminut diakoniatyön vastuuryhmän puheenjohtajana ja tehnyt diakoniaan liittyvää vapaaehtoistyötä. Jumppanen ei asetu ehdokkaaksi, sillä hän haluaa tehdä tilaa nuoremmille ehdokkaille. Elämänkokemuksesta on toki hyötyä seurakunnan päätöksenteossa, ja kaikenlaisia ehdokkaita tarvitaan. Myös Johanna Subanin mukaan kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä tarvitaan päätöksenteossa. Papiksi opiskeleva pienten lasten äiti ei kuitenkaan ryhdy itse ehdokkaaksi nykyisen elämäntilanteen ja aikapulan vuoksi. Sinua kuunnellaan, sinut hyväksytään sellaisena kuin olet ja kokemustasi arvostetaan. Yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa kirkkopolitiikassa, etenkin kotiseurakunnan asioihin. Mihin hyvään sinä uskot? Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa ja tee kirkosta omannäköisesi. Ehdokasasettelu päättyy klo Ennakkoäänestys Vaalit isänpäivänä Kun täytät 16 vuotta viimeistään , sinulla on äänioikeus seurakuntavaaleissa. Kun täytät 18 vuotta viimeistään , voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Seurakuntavaaleista keskustelutilaisuus Aamulehti järjestää seurakuntavaalikeskustelun keskiviikkona 11. kesäkuuta kello 18 Aamulehden auditoriossa. Keskustelijoina ovat Mari Leppänen, Ilkka Hjerppe, Ari Hukari, Ismo Harju, Leena Lampela ja Anna Kontula.

13 Silta 5/ Piippa Jumppasen mielestä on innostavaa, että kirkossa voi toimia varsin monipuolisesti. Luottamustoimet vievät jonkin verran aikaa, mutta jos kiinnostusta on, tehtävät saa kyllä hoidettua. Samuli Vornanen (vas.), Heli Harjanne ja Santeri Koivisto pysähtyivät kuuntelemaan, kun Anni Pälä kertoi ohikulkijoille seurakuntavaaleista. Keskustelun edetessä kävi ilmi, että sekä Pälä että nuoret ovat Harjun seurakunnan jäseniä. Yhteinen kiinnostuksen kohdekin löytyi: ystävyysseurakunta Peetel Tallinnassa. Ehdokkaita kalastellaan toreilla ja lähiöissä TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Hannu Jukola, Rami Marjamäki Huhtikuussa alkanut seurakuntavaalien ehdokasasettelu on jo tuottanut tulosta Tampereella. Tällä hetkellä ehdokkaita seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon etsii kolme entuudestaan tuttua valitsijayhdistystä: Tampereen Kirkkodemarit, Kokoomus ja Yhdistynyt seurakuntaväki. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valitaan syksyn vaaleissa 51 jäsentä. Tampereen Kirkkodemarit alkoi valmistella ehdokasasettelua jo joulukuussa. Silloin kartoitettiin kaikki edellisissä seurakuntavaaleissa mukana olleet ehdokkaat ja asiamiehet, kertoo yhdistyksen yhteyshenkilö Sirpa Koivisto. Kirkkodemarit ovat saaneet kevään aikana uusia ehdokkaita sekä suoraan että puolueosastojen kautta. Ehdokkaiksi on ryhtynyt kaikenlaisia ihmisiä: kokeneita, pitkään mukana olleita, työikäisiä sekä nuoria. Kokoomuksen kirkkopoliittinen verkosto on kartoittanut mahdollisia ehdokkaita ja pitänyt avoimen kirkkopoliittisen tapaamisen. Kiinnostuneita on jo löytynyt ja yhteydenottoja on tullut. Seuraava tapaaminen järjestetään kesäkuussa. Näyttää siltä, että seurakuntavaalit kiinnostavat, kertoo Kokoomuksen järjestösihteeri Jenni Vartiainen. Yhteisen seurakuntaväen varsinainen vaalirekrytointi alkaa näkyä ja kuulua lähiaikoina. Eri seurakunnissa on ollut ilahduttavasti omatoimisuutta, vaikka koko kaupungissa järjestäytyminen onkin tapahtunut vasta hiljattain. Yhteinenkin kampanjointi alkaa jo hahmottua, kertoo Heikki Päätalo, Yhteisen seurakuntaväen valtuustoryhmän puheenjohtaja. Päätalon mukaan on ollut ilahduttavaa, että ryhmä on saanut suoria yhteydenottoja. Yhteinen seurakuntaväki toivoo ehdokkaiksi kaikenlaisia ihmisiä. Ryhmän yhdistävä tekijä on sitoutuminen ja halu vaikuttaa seurakuntaelämään. Erityisesti voisi toivoa, että vakiintuneiden ja usein aika varttuneidenkin rinnalle saataisiin nuoria ehdokkaita, pohtii Päätalo. Näistä tulee vielä hyvin mielenkiintoiset vaalit. Innolla näitä odotetaan! Viisi leipää ja kaksi kalaa Jenni Vartiaisen mukaan Kokoomuksen kampanjointi tarkentuu kesän kuluessa. Tarkoitus on tehdä mahdollisimman laaja kampanja. Vaalityöhön pääsee vaikuttamaan ottamalla yhteyttä ja osallistumalla kirkkopoliittisen verkoston työhön. Kirkkodemarit jatkaa ehdokkaiden etsimistä kesän aikana ja tekee samalla jo vaalityötä. Olimme esimerkiksi kalamarkkinoilla, jossa päivän teemana oli diakonia eli viisi leipää ja kaksi kalaa. Ihmiset jäivät kyselemään syksyn seurakuntavaaleista. Kiinnostuneita oli myös vappuna. Jatkamme toritapahtumissa samalla aiheella käyttäen näkyvästi kirkon teemaa Usko hyvän tekemiseen, kertoo Sirpa Koivisto. Keskustorin eurovaalikojua on seurakuntavaalityössä hyödyntänyt ainakin Kirkkodemarit. Yhteinen seurakuntaväki tekee vaalityötä eniten paikallisesti, aiempien seurakuntien alueilla. Seurakuntien rakennemuutoksen myötä on ymmärrettävää ja suotavaakin, että aiempi paikallisseurakunta haluaa äänensä kuuluviin uudessa seurakuntaneuvostossa. Toivottavasti tämä alueellinen aktivoituminen saa äänestäjätkin liikkeelle, sanoo Päätalo. Yhteinen seurakuntaväki arvelee, että pitkittynyt muutosvaihe on uuvuttanut luottamushenkilöitä, mikä näkyy jonkinlaisena passiivisuutena. Toisaalta uusi rakenne ja uudet seurakunnat ovat luoneet samalla täysin uuden tilanteen. Vaalien tulos onkin tällä kertaa erityisen mielenkiintoinen ja tilanne kaupungin eri osissa on hyvin erilainen, pohtii Päätalo. Vaalimatematiikkaa ja spekulointia Yhteinen seurakuntaväki arvelee, että Harjussa vaalit eletään läpi pitkälti entiseen tapaan. Tuomiokirkkoseurakunnassa ja Eteläisessä seurakunnassa eri alueet ovat periaatteessa aika samankokoisia, mutta erityisesti Messukylässä tilanne on mielenkiintoinen. Aitolahti ja Teisko pieninä, ja vanha Messukylä isona. Kun tähän yhdistetään vaalimatematiikka, riittää tässä spekuloitavaa useammankin kahvikupin ääreen, arvelee Heikki Päätalo. Hän toivoo, että nykyinen tilanne saisi etenkin pienemmillä alueilla niin ehdokkaat kuin äänestäjätkin aktivoitumaan. Näistä tulee vielä hyvin mielenkiintoiset vaalit. Innolla näitä odotetaan! Myös Kirkkodemarit uskovat, että seurakuntien rakennemuutoksella saattaa olla jonkin verran vaikutusta ehdokasasettelun alkamisessa. Kynnys asettua ehdokkaaksi on ehkä korkeammalla kuin aikaisemmin. Totta on, että lähikirkkoalueen ehdokkaat ovat erilailla kiinnostuneet aiheesta. Harjussa ehdokasasettelu on edistynyt vauhdilla, ja alueelta on löytynyt useita ehdokkaita. Viinikan ja Messukylän lähikirkkoalueilta taas etsimme lisää ehdokkaita, sanoo Koivisto. Lisätietoja valitsijayhdistyksistä ja ehdolle asettumisesta: tampereenseurakunnat. fi/seurakuntavaalit

14 14 Silta 5/2014 Hyvä tyyppi Motoristit koulukiusaamista vastaan Viime vuoden huhtikuussa Aamulehdessä julkaistiin kahdeksanvuotiaan pojan koskettava kirje. Poika kertoi, että häntä kiusataan koulussa, ja että hän pelkää. Kirje sai motoristit Ari Santaharjun ja Jompe Vuopion pohtimaan, mitä he voisivat tehdä, ettei kenenkään pienen tarvitsisi enää kirjoittaa samanlaista kirjettä. Syntyi Motoristit koulukiusaamista vastaan -projekti, joka on kerännyt sosiaalisessa mediassa jo tykkääjää ja avannut motoristeille ovet koululuokkiin ympäri Suomen. Takana on 30 ajoreissua eri puolille Suomea. Parhaimmillaan letkassa on ollut mukana yli 80 motoristia. Vastaanotto on ollut sydämellinen ja lämmin jokaisessa koulussa, kertoo Santaharju. Haluamme viedä kouluihin viestin, että me motoristit emme hyväksy kiusaamista. Koulukiusaaminen jättää rumat jäljet ihmiseen ja seuraukset voivat tuntua vielä vuosikymmentenkin päästä. Entisenä koulukiusaajana Santaharju tietää mistä puhuu. Eihän sellainen ole kunniaksi kenellekään. Yritän siksi hyödyntää omia kokemuksiani puhuessani oppilaille. Se on vähän kuin itselleen puhuisi. Santaharjun mukaan ongelmana ei ole tiedonpuute vaan asenteet. Nuoret kyllä tietävät, että kiusaaminen on väärin. Pyrimme vaikuttamaan asenteisiin ja mielikuviin ja herättämään oppilaat ottamaan yhdessä vastuuta siitä, ettei ketään kiusattaisi. Jokainen voi olla omassa yhteisössään sillä tavalla sankari, että sanoutuu irti kiusaamisen tukemisesta. Ei tarvitse välttämättä nousta kiusaajaa vastaan. Riittää, että kieltäytyy suostumasta yleisöksi. Motoristit koulukiusausta vastaan -kampanja jatkuu taas elokuussa koulujen alettua. Kiinnostuneet koulut voivat esittää motoristeille vierailukutsun esimerkiksi Ari Santaharjun kautta: ari.santaharju@evl.fi, p TEKSTI: Eva Wäljas KUVA: Hannu Jukola Seurakuntien nuorisotyöntekijälle Ari Santaharjulle usko merkitsee sitä, että kykenee antamaan itselleen ja muille anteeksi.

15 Silta 5/ hartaudella On vaikeaa luopua omastaan Risto Räppääjä pohtii hyvänä ihmisenä olemista elokuvassa Risto Räppääjä ja polkupyörävaras. Hän luopuu uudesta polkupyörästään tukeakseen sairaalaan joutunutta poikaa ja kohtaa tutun tunteen: luopumisen tuskan. Jokainen joutuu elämässään tilanteisiin, joissa on tasapainoiltava tämän tuskallisen päätöksen kanssa: antaako vai ei?. On sitten kyse tavarasta, toimintatavoista tai tärkeästä ihmisestä, luopuminen on usein vaikeaa. Asiaa ei tee helpommaksi edes tieto siitä, että näin toimiessa voi helpottaa jonkun toisen elämää. Lukijalta Pirkko Jalovaarasta Olen tuntenut Pirkko Jalovaaran 19 vuotta. Totuus on, että Pirkko Jalovaara ei kiellä lääkkeiden syömistä eikä lääkäriin menoa. Hän ei manipuloi eikä hypnotisoi ihmisiä eikä harrasta hengellistä väkivaltaa. Tämänlaiset väitteet ovat valhetta. Esimerkiksi olin paikalla Espoonlahden kirkossa, jossa piti olla Jalovaaran rukousilta. Ilta oli peruttu yhden ihmisen väittämän vuoksi. Tilalla oli Kirkkoherra Jouni Turtiaisen esitelmä, jossa hän yritti aivopestä kuulijat uskomaan, ettei Jumala käytä ihmisiä toisten parantumiseksi. Saimme myös kuulla, kuinka Turtiaisen mielestä itsemurha ja sairaudet vain kuuluvat Sillan sisällössä olisi mietittävää Uusi Silta-lehti on ulkoasultaan piristävä ja tyylikäs, mutta sisällössä olisi miettimisen varaa. Luulisi lukevansa jotakin sosiaalitoimen tiedotuslehteä, on köyhyyttä, sairautta, työttömyyttä ja muuta osattomuutta. Miksi lehdestä ei juuri löydä Jumalan sanaa, Raamatun tekstejä ja niiden selityksiä? Tällaisen sisällön pitäisi olla keskeisellä sijalla seurakunnan lehdessä. Ei myöskään ole hyvä, että lehti lähtee viihdelehtien linjalle. On Hannu Jukola ihmisen elämään, mukamas osana Jumalan tahtoa. Ottaen huomioon, että sali oli täynnä sairaita ihmisiä, käytös oli pöyristyttävää. Lisäksi hän esti Jalovaaraa rukoilemasta syöpäsairaan kuolevan miehen puolesta, vaikka mies itse halusi rukousta. Turtiainen hyökkäsi Jalovaaraa vastaan kaikkien edessä ja kohteli häntä törkeästi. Eikös tämä ole manipulointia ja väkivaltaa pahimmillaan? Huolimatta muutamien ihmisten kommenttien negatiivisesta asenteesta lehtiemme palstoilla, kymmenet tuhannet ihmiset kerääntyvät silti perjantaisin Pirkko Jalovaaran rukousiltaa kuuntelemaan Radio Dein äärelle.harmillista tässä kaikessa on se, että muutamat kirkkomme työntekijät eivät julkkishaastatteluja, mainontaa ja menovinkkejä. Suutari pysyköön lestissään. Anneli Tunkkari Elämän kirjo saa näkyä lehdessä Silta-lehden tavoitteena on tuoda ajan ilmiöitä ja arkea esille ihmisläheisesti. Koko elämän kirjo iloineen ja suruineen saa näkyä palstoilla. Lehti antaa tietoa seurakuntien ja kirkon toiminnasta, hengellistä sisältöä unohtamatta. Risto päätyy laulussaan ajatukseen: Ois helpompaa luopua omastaan, jos ei sitä koskaan ollut ois. Mutta mikä oikeastaan on omaamme? Eikö kaikki ole loppujen lopuksi Jumalan meille antamaa? Emmehän me oikeasti taidakaan omistaa niin paljoa kuin luulimme. Olemme kuin Jumalan kartanon taloudenhoitajia, joiden tulisi parhaan kykynsä ja ymmärryksensä mukaisesti hoitaa taloutta isännän toiveiden mukaisesti. Onneksi isäntä on antanut meille kirjalliset ohjeet: Raamatun. Lukemalla ja pohtimalla lukemaamme voimme löytää vihjeitä siitä, miten meidän tulisi hoitaa meille uskottuja asioita. Näin voimme oppia tuntemaan Jumalan tahdon. Jumala kehottaa meitä rakastamaan Häntä, lähimmäisiämme ja itseämme. Rakkautta voimme osoittaa antamalla aikaamme, auttamalla tarvitsevia ja olemalla armollisia, myös itsellemme. Kun toimintamme lähtökohtana on rakkaus, tulee luopumisestakin helpompaa. Saatamme huomata, että luopumalla jostakin saammekin tilalle jotain paljon parempaa. Yksi tapa osoittaa rakkautta on osallistuminen avustuskeräykseen tai -tapahtumaan. Esimerkiksi Jakamisen Päivä -tapahtumaan osallistui yrityksiä ja lahjoittajia sekä yli 20 vapaaehtoista. Sadat ihmiset saivat apua. Elokuvan lopussa Risto Räppääjä sai yllätyksekseen uuden, vielä hienomman pyörän kiitoksena tekemästään uhrauksesta. Mutta ei Ristokaan sitä etukäteen odottanut saavansa. Antti Vanhala Kirjoittaja on Hervannan Pelipuiston seurakuntakodin toiminnanohjaaja ja neljän lapsen isä. ymmärrä lainkaan,etteivät ole heittämässä Jalovaaraa yksin pois kirkoistamme, vaan hänen kanssaan myös kymmenet tuhannet rukoilevat seurakuntalaiset. Tämänlainen käytös ei enää mielestäni kosketa vain Jalovaaraa, vaan kaikkia maallikkosaarnaajia, jotka ovat Herramme Jeesuksen Kristuksen asialla toteuttamassa käytännössä Hänen tahtoaan. Tämä on kirkkohistoriamme suurin häpeä kansamme keskellä Kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen edessä. Riikka Halko seurakuntalainen Vantaalta Lisää osoitteessa siltalehti.fi. Lehden tehtävänä on kertoa, miten ihmiset kristinuskon sanomaa todeksi elävät. Lehti voi toimia yhteytenä kirkkoon niillekin tamperelaisille, jotka eivät ole muuten seurakuntaelämässä mukana. Jokaisella on oma mielikuva hyvästä seurakuntalehdestä. Me Sillan rakentajat olemme sitä mieltä, että julkkishaastattelut, menovinkit ja mainonta kuuluvat nykyaikaiseen lehteen. Erityisen iloisia olemme kaupallisen mainonnan piristymisestä, mikä osaltaan turvaa lehdentekoa taloudellisesti. Kirsi Airikka Sillan vt. päätoimittaja saarnavuoro Harri Luoma kappalainen Hannu Jukola Laura Suomela nuorisotyönohjaaja, kirjailija Jyrki Pikkarainen diakoni Kristitty tarvitsee latausta Jumalalta n Harri Luoma: Mistä tekstistä saarnaatte ja oliko tekstissä jotakin vaikeaa? Teksti Joh. 15:1 10 on vaikeudessaan raskasta sarjaa. Sen ymmärtämiseksi tai tulkitsemiseksi vaaditaan runsas annos Jumalan Pyhän Hengen läsnäoloa ja rukousta. Salatusta Jumalasta puhuminen vie ihmisen pienelle paikalle, jossa Kristuksen kaikkivoipuuden näköala aukaisee meille armon oven rakoselleen. Silloin minäkin voin paljon, mutten itsessäni vaan Herrassani, joka on luvannut kulkea omiensa seurassa joka päivä. Kolminaisuuskirkon jälkeen syömme Kolminaisuustorttuja. Miten muuten seurakunta voisi sanan vastaanottaa kuin tulemalla kirkkoon rukoillen, että Pyhä Henki tekisi siellä työnsä? Vaikeus ja ilo on siinä, etten enää puhuisi minä, vaan Kristus minunkin kauttani. n Laura Suomela: Mikä on saarnanne näkökulma? Jeesus vertaa itseään viinipuuhun ja kristittyä oksaan. Runsasta hedelmää ei tarvitse yrittää kantaa omin voimin. Jeesuksen ohje on pysyä lähellä häntä, joka on itse elämän ja voiman lähde.kännykästä loppuu akku, jos sitä ei lataa. Kristittykin tarvitsee jatkuvasti voimaa ja latinkia Jumalalta. Löydätkö tekstistä yhtäläisyyksiä omaan elämääsi? Viinipuu-vertaus vakuuttaa siitä, että Jumala antaa joka päivä voimaa arjen keskelle. Vapahtajan läheisyys tyynnyttää sisimmän elämän melskeessä. n Jyrki Pikkarainen: Mitä haluat saarnassasi viestiä? Jeesus sanoo: Pysykää minun rakkaudessani. Kävin viime pyhänä viinitarhassa ja sain kuulla viininviljelystä. Kuulin samat asiat kuin päivän tekstissä. Oksat saavat elinvoimansa rungosta, ja viinitarhuri hoitaa oksia yksilöllisesti käsin. Miten vietät Pyhän Kolminaisuuden päivää? Kolminaisuuden aattona menen saunaan ja laitan Kolminaisuuskoristeet ikkunaan. Askartelen kolmiapiloita. Aamulla syön Kolminaisuuspuuroa. Kolminaisuuskirkon jälkeen syömme Kolminaisuustorttuja. Vielä en tiedä, mitä kolmea ainesosaa laitamme tänä vuonna torttuihin. Juhlimme myös oman poikani konfirmaatiota. Harri Luoma, Jyrki Pikkarainen ja Laura Suomela saarnaavat yhdessä päivärippikoulun konfirmaatiomessussa kello 10 Kalevan kirkossa. Hannu Jukola

16 16 Silta 5/2014 tiesitkö Abraham Ladiesien eli Vivian Lamourin, Choko Chanelin ja Daisy Dayn tyyliä voi ihastella muun muassa Biker s Church -tapahtumassa. Juuso Laitinen kolumni Elina Grundström Kirjoittaja on toimittaja kirjailija, joka palasi juurilleen, kun hänet valittiin journalistiikan vierailijaprofessoriksi Tampereen yliopistoon. Vintagea ja 50-lukua Kirkkaanpunaista huulipunaa, kellohameita, korkeita korkoja, iloista naurua ja tanssia. Abraham Ladies sekä näkyy että kuuluu. Ryhmä perustettiin puolisentoista vuotta sitten tukemaan moottoripyöräkerho Sons Of Abraham MCC:n toimintaa. Ladies vastaa muun muassa kerhon support-tuotteiden mainonnan toteuttamisesta, myynnistä ja kehittämisestä. Abraham Ladies syntyi, kun huomasimme tyttöjen kanssa jakavamme yhteisiä mielenkiinnon kohteita, kuten Pin-Up, 50-luku ja Vintage. Lisäksi esiinnyimme monissa kerhon tapahtumissa, joten oli luonteva askel ottaa käyttöön porukalle myös nimi, kertoo Abraham Ladiesin jäsen Vivian Lamour. Ladies on saanut paljon näkyvyyttä oltuaan mukana Sons Of Abraham MCC:n tapahtumien järjestelyissä ja toteuttamisessa. Vaikka Abraham Ladies ei olekaan osa seurakunnan virallista toimintaa, vaan oma itsenäinen vapaaehtoistyötä tekevä toimintamuotonsa, siitä on silti ollut paljon apua seurakuntien eri tilaisuuksissa. Abraham Ladiesin ulkopuolella tytöt ovat olleet jo usean vuoden ajan monella tavalla mukana kirkon toiminnassa. Biker s Church Laukontorilla Moottoripyöräilijöiden oma messu Biker s Church järjestetään sunnuntaina 8. kesäkuuta kello 13 Laukontorilla. Liturgina on pastori Jussi Laine ja saarnaamassa Sons Of Abraham MCC:n presidentti Ari Santaharju. Silta siltalehti.fi 1. vuosikerta Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p , toimitussihteeri Asta Kettunen, p , s-posti: toimitus@siltalehti.fi ja etunimi.sukunimi@evl.fi. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, Tampere. Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p , mervi.juutilainen@medialiike.fi Messun jälkeen kello 14 esiintyy Wonderful Land. Messussa kerätään kolehti vähävaraisten tamperelaisten hyväksi. Motoristit kokoontuvat Tampere-talolle kello ja ajavat sieltä letkassa Laukontorille. Naiskauneutta 50-luvun tyyliin Abraham Ladies on edustustehtävissä Sons Of Abraham MCC:n mukana muun muassa Biker s Church-tapahtumassa ja Hot Rod & Rock Show-messuilla. Tytöt myyvät tuotteita, edustavat kerhoa ja järjestävät eri tilaisuuksiin showtanssiesityksiä. Ryhmä toimii myös ylöjärveläisen muusikon Aronin eli Juha Leppäsen Dream Elvis Show:n taustatanssijoina. Meillä on Facebook-sivut, joihin päivitämme mielestämme hienoja muun muassa pin-up-, vintage- ja bikerkuvia. Naisvartalo on kaunis: haluamme kuvillamme ottaa kantaa nykyajan ulkonäköpaineisiin ja osoittaa, ettei tarvitse olla kokoa nolla ollakseen upea! Emme lähtökohtaisesti yritä provosoida, vaan ilahduttaa seuraajiamme, Vivian Lamour kertoo. Hän osallistui lokakuussa Lahden Jenkkiautonäyttelyssä järjestettyyn Pin-Up Finland kilpailuun ja sijoittui toiseksi voittaen yleisöäänestyksen. Abraham Ladies vilahti myös Liv-kanavalla esitettävässä Kaksi julkkista ja yhdet häät -ohjelmassa yhdessä Aronin kanssa. Mukaan toimintaan Vaikka Abraham Ladies on tullut näkyvämmäksi osana Sons Of Abraham MCC:n toimintaa, se toimii silti itsenäisenä ryhmänä. Tarjolla on monenlaista toimintaa, joten jokaiselle löytyy kyllä tapa osallistua. Mukaan pääsee Sons Of Abraham MCC -kerhon toimintaperiaatteet hyväksyvä nainen ottamalla yhteyttä Abraham Ladies-facebook -yhteisön ylläpitäjiin, Lamour kertoo. Abraham Ladies on kunnianhimoinen ja suuntaa tulevaisuuteen myönteisin mielin korot kopisten. Uskon toimintamme tulevaisuudessa entisestään kasvavan. Toivotamme kaikki toiminnastamme kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan, Lamour summaa. Riikka Moilanen Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p , tuija@seema.fi Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi, p: Osoitteellinen jakelu: Itella Oy, tilaukset: sari.laakso@evl.fi, p Taitto: Kotimaa Oy Painosmäärä: kpl Paino: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu), Seuraavat lehdet ilmestyvät: 2.7., aineisto mennessä, 6.8. aineisto mennessä Tutkittu kolumni Suomessa kolumnit ovat usein kevyitä huitaisuja arkisista ajatuksista. Opettaessani tulevia toimittajia Tampereen yliopistossa pidin kurssin toisenlaisista mielipidekirjoituksista tutkituista kolumneista, jotka perustuvat kunnolliseen taustaselvitykseen. Harjoitustyön aiheeksi valitsin tuloerot, koska niistä kirjoitetaan usein virheellisiä väitteitä. Opiskelijat lukivat tutkimusraportteja ja soittivat asiantuntijoille. He saivat selville, että vaikka tuloerot ovat viime vuosien talouslamassa hiukan supistuneet, kokonaisuutena ne ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun alun jälkeen. Suomessa kuvitellaan, että meillä on epätavallisen pienet tuloerot. Se ei enää pidä paikkaansa. Esko Ahon hallitus toteutti vuonna 1993 verouudistuksen, jossa pääomatulojen verotusta kevennettiin. Sen jälkeen varakkaat suomalaiset alkoivat vaurastua entisestään. Tuloerot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin missään muussa OECD-maassa, ja Suomi on pudonnut alhaisten tuloerojen maiden listalta. Muutos näkyy monessa asiassa, dramaattisimmin siinä, miten Suomessa sairastetaan ja kuollaan. Muutos näkyy monessa asiassa, dramaattisimmin siinä, miten Suomessa sairastetaan ja kuollaan. Vielä Ahon hallituksen aikoina väestön köyhimpään viidesosaan kuuluvat suomalaismiehet kuolivat keskimäärin seitsemän vuotta nuorempina kuin rikkaimpaan viidennekseen kuuluvat miehet. Parissakymmenessä vuodessa kuolleisuusero on kaksinkertaistunut. Rikas mies elää nyt keskimäärin 12 vuotta vanhemmaksi kuin köyhä. Perheen tulotason aiheuttamat terveyserot ovat alkaneet näkyä selvästi myös koululaisten keskuudessa. Köyhyysrajan alla elävien lapsiperheiden osuus on yli kaksinkertaistunut vuoteen 1995 verrattuna, ja köyhyys on alkanut periytyä voimakkaammin kuin ennen. Nuoret journalistit haluavat olla omaperäisiä. Niinpä muutama opiskelija suunnitteli kirjoittavansa kolumnin tuloerojen hyvistä puolista. He selvittivät, pitääkö paikkansa, että kun rikkaat rikastuvat, siitä valuu aina rahaa myös köyhille. Ei, tällaista valumaefektiä ei tutkijoiden mukaan ole olemassa. He tutkivat, lisäävätkö tuloerot talouskasvua. Siitäkään ei löytynyt selviä merkkejä. Kun edessäni oli lopulta pino valmiita tutkittuja kolumneja, niistä ei löytynyt yhtäkään, joka piti tuloerojen kasvua hyvänä asiana. Lue kirjoittajan esittely ja kommentoi kolumnia osoitteessa: siltalehti.fi/blogi.

17 Silta 5/ LAKITOIMISTO RAJAMÄKI l perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre vesa.rajamaki@lakitoimisto.com monipuolisin den sisustusmyymälä K A I H D I N P U K K I L A irkanmaan Pirkanmaan monipuolisin monipuolisin auringonsuojatuotteiden Kaihtimien sisustusmyymälä markiisien sisustusmyymälä erikoismyymälä ILLE RVEKKEILLE UUTUUKSIA JA TERASSEILLE PARVEKKEILLE JA TERASSEILLE LIUKUOVET JA KAAPISTOT MITTATILAUSTYÖNÄ: LAUSTYÖNÄ: MITTATILAUSTYÖNÄ: timet Sälekaihtimet - ja terassikaihtimet Parveke- ja terassikaihtimet rulla- ja laskosverhot ot ja -tangot, taite- ja tilanjako-ovet Aurinkosuoja- ja turvakalvot iisit ja screenit ym. alan tuotteeet Sälekaihtimet Paneeli, rulla- ja laskosverhot myymälässämme, esillä Verhokiskot ja -tangot tervetuloa! Parveke- ja terassikaihtimet Liuku-, taite- ja tilanjako-ovet Paneeli, Aurinkosuoja- rulla- laskosverhot ja turvakalvot tervetuloa! Markiisit ja screenit Verhokiskot ym. alan ja tuotteeet -tangot Liuku-, taite- ja tilanjako-ovet Aurinkosuoja- ja turvakalvot Suuri Markiisit ja screenit valikoima ym. alan tuotteet on esillä myymälässämme, tervetuloa! Kaihdin Pukkila Viinikankatu 36, Tampere A VELOITUKSETON NNITTELUKÄYNTI YRITYKSIIN, YHTEISÖIHIN JA KOTEIHIN Suuri Suuri valikoima on TILAA VELOITUKSETON SUUNNITTELUKÄYNTI TILAA VELOITUKSETON YRITYKSIIN, SUUNNITTELUKÄYNTI YHTEISÖIHIN YRITYKSIIN, JA KOTEIHIN YHTEISÖIHIN JA KOTEIHIN on esillä Puh. (03) tai Suuri valikoima on esillä myymälässämme, tervetuloa! KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere Ammattilaiset palvelevat tukea & apua Soita seurakuntien avunvälitykseen, p arkisin klo täytä avunpyyntölomake osoitteessa suurellasydamella.fi tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle JUHLAKESKUS Kun on aihetta juhlaan... muistotilaisuudet perhejuhlat ristiäiset Kalevan puistotie 7, TAMPERE, p sähköposti: juhlakeskus@mancester.fi Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! Lordos-selkälauta 95 Tilaa tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere Hyvinvointi Jalkahoito kotikäyntinä 50 (Teisko + 5 ) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p Suutari Näsinsuutari Näsilinnankatu 19 p Avoinna ma-pe Kalevan puistotie 17 p. (03) Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi palveleva perheyrityksemme PÄIVYSTYS 24 h Kauppakatu 12 p. (03) Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella. Hattumuotia Kuninkaankatu 19 B kerros TERVETULOA Kesätyyli Nepalska Värikkäitä vaatteita kesän rientoihin! Laukontori 4 Ma-Pe La Kuolinpesät OSTAMME Muutto- ja kuolinpesien irtaimistot. Siivoamme kohteen myyntikuntoon. Ilmainen arviointi. Puh Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Rongankatu 2, Tampere, puh Kirjakauppoja Kirpputori Hakametsän Jäähallin JÄTTIKIRPPIS Tule myymään uutta tai vanhaa. Varaa kaksi pöytää hintaan 29. Yksi pöytä maksaa 19. Tervetuloa myymään tai tekemään huippuostoksia joka sunnuntai klo 10-15! Ammattilaiset palvelevat -palsta julkaistaan jokaisessa Silta-lehdessä

18 18 SILTA 5/2014 Kaunottaret kylpivät jumalten suosiossa Jumalat ovat läsnä kaikessa. Niitä pitää ruokkia ja niille täytyy uhrata. Jumalat voivat olla julmia tai puolustella tekojaan meille. Ehkä ne eivät vielä ole kehittyneet niin pitkälle kuin luulemme? Hän ajatteli, ettei jumalia ole olemassa tai että se hölmö! he olisivat parempia kuin ihmiset. Hänen päähänsä ei koskaan pälkähtänyt, että jumalat ovat todellisia ja katalampia kuin katalimmat ihmiset. Kauniimpi kuin Andromeda, kauniimpi kuin Helena, kauniimpi kuin itse Afrodite. Sinäkö korotat äänesi miesten neuvonpidossa? Lainaukset ovat Clive Staples Lewisin kirjasta Kasvoista kasvoihin tarina rakkaudesta. Se ilmestyi vuonna 1956, mutta julkaistiin suomeksi vasta viime vuonna. Naisen asema ei antiikin ajalla ollut kovin hyvä, joten jumalten suomat keinot kannatti käyttää hyödyksi. Kauneus oli ase. Sosiaaliturva oli perhe. Rakkaus ja kauneus ovat palvelleet hedelmällisyyttä, valottaa tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola. Vapriikin Afrodite-näyttely tuo esille ne monet keinot, joilla suloa pidettiin yllä. Kun Rooma valloitti muut alueet, kauneuden idoleista ilmentymineen tuli osa eurooppalaista kulttuuriperintöämme. Jumalien suopeus takasi hedelmällisyyden. Siksi jumalten monenkirjavaa joukkoa piti palvoa. Kauneuden jumalatar Afrodite löytyy myös Lewisin kirjasta; hän, jota Venukseksi ja Hathoriksikin kutsutaan. Kirjassa esiintyvä Psyyke oli Afroditen pojan Amorin rakastajatar. Ungit on siinä suuri jumalatar, vanha ja kuivunut. Hän on sama, jotka kreikkalaiset kutsuvat Afroditeksi. Ishtar/ Astarte/ Ashtor/ Asera oli yksi Lähi-idän tärkeimmistä jumaluuksista ja tulee esiin myös Raamatussa. Ei ole yhtä tarinaa, tutkija huomauttaa. Kotitalouksissa oli usein alttareita. Sen lisäksi oli hienoja temppeleitä kaikille. Ungitillakin on palatsi, mutta se on pimeä ja pelottava. Jumalia on voitu kiittää paranemisesta, tai antaa votiivilahja, jos on ollut ongelmia esimerkiksi lapsettomuutta. Mesopotamiassa ja Egyptissä oli myös riittejä, joissa vihaisia jumalia lepyteltiin lahjoilla. Kuolemanjälkeiset korut Elämään kuului valmistautuminen kuolemanjälkeiseen ikuisen kauneuden aikaan. Elämän jatkuvuuden symbolit näkyvät esineissä. Esimerkiksi Tutankhamonin aikaisessa puulusikassa koristeina ovat lootuksen versot, Nefertumilla lootus on päässä ja Afroditella kädessä. Kleopatrakin kantaa jumalallisia tunnuksia. Koruilla oli tärkeä tehtävä kantajansa suojelemisessa. Ne olivat tarpeen kuoleman jälkeenkin, joten koruja piti laittaa mukaan hautaan. Roomassa uskottiin, että kuolleiden perheenjäsenten ominaisuudet siirtyivät heitä Hannu Jukola ja Rijksmuseum van Odheden esittäneisiin kuviin. Mesopotamiassa taas johdettiin juomaa hautoihin putkien avulla. Näyttely on avoinna saakka. Asta Kettunen vapriikki.fi/afrodite Lisää: siltalehti.fi Kirjaidea arkkityypistä Tamperelaissyntyisen kirjailijan Ritta Jacobssonin Afrodite ja kuolema -kirjan pääidea on Afroditen ja hänen isänsä syvä suhde, jossa äiti jää toiselle sijalle. Kun Afrodite alkaa epäillä isäänsä kaverinsa murhasta, heidän suhteensa joutuu kovalle koetukselle. Kaverilta sain lahjaksi kirjan Ajattomat arkkityypit, ja sitä selaillessani löysin lauseen Afroditestä arkkityyppinä: Eniten hän vetoaa isäänsä, joka ei voi vastustaa prinsessansa pienintäkään toivetta. Koska löysin päähenkilöni nimen tällä tavalla, tein hänen äidistään taiteilijan, joka maalaa tauluja, jotka perustuvat krei- kan antiikin mytologiaan. Muuten en ole erikoisen kiinnostunut antiikin jumalista kuin juuri arkkityyppeinä. Afrodite-sarjan nuortenkirjoista on suomennettu kaksi ensimmäistä. Olisin ollut onnellinen, jos loput neljäkin olisi käännetty. Ehkä uudet kirjani Eviga glömskans allé ja Han kallar sig Esmeralda vielä vetäisivät ne uuden kerran esille. Eviga glömskans allé sai myös Ruotsin nuorisodekkaripalkinnon, Spårhunden, samoin kuin Afrodite ja kuolema. Ritta Jacobsson onkin toistaiseksi ainoa kirjailija, joka on saanut tämän palkinnon yksin kahdesti. Jacobsson tarttui haaveeseensa kirjailijanurasta vasta aikuisiällä. Hän on julkaissut kymmeniä nuortenromaaneja ja yhden aikuisten romaanin. Hänen Nina-sarjansa on myös suomennettu. Kesiään hän viettää Kämmenniemen suunnalla ja on innoissaan Afrodite-näyttelystä: Menen ehdottomasti sitä katsomaan, kun tulen Tampereelle! Koetan käyttää Tampereen kulttuuria hyväkseni ja käyn ainakin Vapriikin näyttelyissä lapsuuden kaverini kanssa. Asta Kettunen

19 SILTA 5/ Messukylän wanha Kivikirkko Soi klo 18 Virsi, Jazz, ja Bach! Laura Suomela on saanut tasapainotettua nuorisotyönohjaajan työn ja intohimon kirjoittamiseen, vaikka se välillä vaikeaa onkin. Riemastuttavia tarinoita kasvamisesta Laura Suomela hersyy myönteistä asennetta ja elämän iloa. Hän on oppinut kirjoittamaan metelin keskellä, keittiönpöydän ääressä perheen hyöriessä ympärillä ja ideoimaan juonta täydessä ruuhkabussissa. Suomelan esikoisteos Lokkisaaren säpinät näki päivänvalon pari vuotta sitten. Jatkoa tarjoilee toinen osa Kanarian säpinät, joka ilmestyi tammikuussa. Kumpikin osa on saanut varhaisnuorten (ja vanhempienkin) keskuudessa hyvän vastaanoton. Viime syksyn sain keskittyä pelkästään kirjoittamiseen, ja se oli kyllä luksusta. Ajatustyö ei kuitenkaan lakkaa milloinkaan. Teen jatkuvasti havainnointia ja prosessoin ideoita päässäni. Kaikki ideat eivät ole toteuttamiskelpoisia, mutta kun se oikea idea löytyy, sen vieminen pitemmälle vaatii raakaa työtä, summaa Suomela. Kirjat kertovat kahdesta alakouluikäisestä pojasta Istosta ja Juhosta, jotka ovat parhaat ystävät, mutta silti lähestulkoon toistensa vastakohdat. Pojanviikareiden tapaan he joutuvat jos jonkinlaisiin kommelluksiin. Riikka Moilanen Lue lisää: siltalehti.fi Kirjan verran kasvun voimaa Elämällä on käyttöohjeensa, Raamattu. Sitä kannattaa tutkia ja pohtia, mistä tässä elämässä pohjimmiltaan on kysymys mistä elämiseen saisi voimia, neuvoo tamperelainen pastori Matti Huotari, joka on koonnut koskettavia ja humoristisiakin hartaustekstejään Kasvun voimaa -kirjaan. Nämä tarinat ovat olleet minulle merkityksellisiä jossain elämäni polun mutkassa. Samalla kun olen tarinoita kertonut tai luonut, olen pyrkinyt opiskelemaan kerronnan taidetta. Monen tarinan kohdalla ajatukset ovat kulkeutuneet edelleen Raamatun kertomuksiin. Niistä löytyvät merkittävimmät kertomukset, tarinat kivusta ja petoksesta, etsimisestä ja löytämisestä, rakkaudesta ja toivosta. Mikä voisikaan olla merkityksellisempi tarina kerrottavaksi kuin suuri kertomus Jumalan yllättävästä armosta ja rakkaudesta? Huotarille kerronta ei ole sanojen asettelemista toistensa perään, vaan maalauksen luomista. Tarina luo kuvan, joka kasvaa kuulijan mielessä kokonaiseksi maisemaksi. Sellaisessa kerronnassa on suurta kasvun voimaa, sillä yksittäinen tarina liittyy aina toiseen kertomukseen ja yhdessä ne laajenevat elämäntarinaksi. Elämäntarinoista tulee suvun tai ihmisyhteisön tarinoita. Ne taas kasvavat edelleen kansojen tarinoiksi. Kaiken yllä on tarina Luojasta ja ihmisen osasta maailmankaikkeudessa. Kirjan hienot luontokuvat on ottanut tamperelainen pastori Jorma Satama. Kirjan on kustantanut Suomen Lähetysseura Se on myynnissä Suomen Lähetysseuran Basaarissa, basaari.mission.fi, sekä kirjakaupoissa. Runoja kaartin naisista Tamperetta puolustaneet naiset käänsivät kaupungin suunnan keväällä Vaikka he hävisivät, heidän uskonsa ja toiveensa on vuosien kuluessa toteutunut, kun sosiaalisesti oikeudenmukaista Suomea on rakennettu, pohtii runoilija Timo Malmi. Malmin uudessa runokokoelmassa annetaan ääni kaatuneille aseellisen kaartin naisille. Sanasato-kustantamon julkaisema teos julkistettiin Annikin runofestivaalin off-ohjelmiston avauksessa kesäkuun alussa. Raatihuonetta puolustavien tyttöjen tarina kuuluu modernin Tampereen brändiin, Malmi sanoo. Tytöt tarttuivat itsenäisesti oman onnensa ohjaksiin ja -muutokseen. Malmi selittää tyttöjen moraalikoodiston syntyneen rippikoulussa. Vuorisaarnan väkevyys sekoittui sata vuotta sitten eurooppalaiseen liberalismiin. Epistola oli luettavissa työväentalojen näyttämöiltä: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Kokoelma ei unohda ihmisten välistä rakkautta. Se kertoo toisen ihmisen tuomasta ilosta, Tampereen sydämestä, Malmi sanoo ja ihmettelee, kun kysytään, miksi vuosi 1918 ei jätä rauhaan. Kirja on saatavissa Tampereen Tulenkantajien kirjakaupasta Hämeenpuistosta. Sarjan ensimmäisessä osassa saatiin tutustua poikiin leirikesämiljöössä, mutta nyt Suomela lennättää pojat etelään. Koulumaailmaan sijoittuva kolmas kirja on jo työn alla. Jyrki Nisonen

20 20 Silta 5/2014 Hannu Jukola Kehitysvammaisohjaaja Riku Karppinen on toukokuussa perustetun Sateenkaariyhdistys Malkuksen puheenjohtaja ja toimii Sateenkaariperheetyhdistyksen hallituksessa. Hän muutti vastikään Tampereelta Ylöjärvelle päästäkseen asumaan lähempänä lastaan. Lestadiolaisten homojen tilaisuus? Tuoreen Sateenkaariyhdistys Malkuksen puheenjohtajan Riku Karppisen haaveena on lestadiolaistaustaisten tai herätysliiketaustaisten homojen ilta. Sellainen voitaisiin järjestää esimerkiksi Oulussa, jonka seudulla Karppinen on viettänyt lapsuuttaan. Viime syksynä pohdittiinkin jo vanhoillislestadiolaisten suhdetta homouteen. Karppisen mielestä herätysliikkeissä on syytä miettiä, miten tukea heitä, jotka käyvät kamppailua oman sukupuoli- ja seksuaalisen identiteettinsä kanssa. Esimerkiksi lestadiolaisten parissa siitä käytännössä vaietaan, eikä minkäänlaista apua ole tarjolla. Vaikka tukea on liikkeen ulkopuolella, sitä on hankala ottaa vastaan, jos on tottunut ajattelemaan, että paha on ulkopuolella. Toimimalla liikkeen sisällä voitaisiin varmasti ehkäistä monia itsemurhia. Karppinen toivoo myös nykyistä suppeampia tukiryhmiä. On kiinnitettävä enemmän huomiota suljettuihin yhteisöihin ja siihen, mikä vastuu niillä on omien jäsentensä hyvinvoinnista. Selviytymistarinoita tarvitaan Ahdistuksen helpottamiseksi kaivataan myös lisää selviytymistarinoita. Uusia kasvoja tarvittaisiin, Riku Karppinen hymyilee. Valtakunnallinen Malkus-yhdistys perustettiin, jotta kenenkään ei tarvitsisi luopua hengellisyydestä seksuaalisen suuntautumisen takia. Aiemmin muut ovat ajaneet homojen asiaa, mutta nyt homot ajavat omaa asiaansa. Tuki on tarkoitettu kaikille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajille. Se ei myöskään rajoitu kristittyihin, vaan pyrkii tukemaan kaikkea hengellisyyttä.varapuheenjohtajana toimii Johan Slätis Helsingistä. Muista hallituksen jäsenistä yksi halusi esiintyä etunimellään, joten loput päättivät tehdä samoin. Malkus-ryhmät toimivat esimerkiksi Helsingin ja Pirkanmaan Setassa. Näitä ryhmiä tuetaan yhdistyksen kautta. Toivottavasti vertaisryhmiä syntyy mahdollisimman monille paikkakunnille. Lue lisää: siltalehti.fi Ensi Numerossa: Sasha Barkov kertoo kannustamisesta Tulevatko nuoret kuulluksi? Veden varassa Asta Kettunen Anna palautetta Siltalehdestä Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu? Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute.