HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 11. JYVÄSKYLÄ Äitejä ja huoria, isiä ja rakastajia Mihály Babitsin jakaantunut maailmankuva.

Transkriptio

1 HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 11. JYVÄSKYLÄ 1998 Äitejä ja huoria, isiä ja rakastajia Mihály Babitsin jakaantunut maailmankuva Eliisa PlTKÄSALO 1. Mihály Babitsin naiset Mihály Babitsin maailmankuvan jakautuneisuus heijastuu hänen tuotantonsa nais- ja mieskuvan kautta. Tässä artikkelissa keskityn pääasiassa proosaan, vaikka naiskuvan jakautuneisuus johtaa teemana läpi koko Babitsin tuotannon. Lyriikkaa ei kuitenkaan sovi jättää täysin huomiotta, joten johdatukseksi teemaan olen valinnut runon Strófák a Wartburgi dalnokversenyből (Stroofeja Wartburgin runonlaulajakilpailusta) 1, jossa madonna - huora -tematiikka on selvästi nähtävissä. Runon ensimmäisessä osassa Wolfram ylistää madonnansa puhdasta ja siveää kauneutta: Fehérruhás az én madonnám, kihez köt fehér szerelem, megvívok érte hősi tornán, kiontom érte életem. 2 (Madonnani on valkeapukuinen, minut sitoo häneen valkea rakkaus, hänen vuoksensa taistelen sankarillisissa turnajaisissa, hänen tähtensä vuodatan elämäni nesteen.) Toisessa osassa taas kuvataan täysin toisenlaista rakkautta täysin toisenlaiseen naiseen: Vigyázz! Tudod, szerelmem ég. Úgy mint a tűz. Vagy mint a jég, a jég mely ég és éget. Szerelmem nem tej, nem fehér. Itala bor. S a bora vér. Vigyázz! Megöllek téged! 3 1 Kelevéz 1995, Kelevéz 1995,

2 ELIISA PITKÄSALO (Varo! Tiedät, että rakkauteni palaa. Niinkuin tuli. Tai niinkuin jää. Jää, joka palaaja polttaa. Rakkauteni ei ole maitoa eikä valkoinen. Sen juomana on viini. Ja sen viini on verta. Varo! Tapan sinut!) Nämä kaksi rakkauden kuvausta ovat mainioita esimerkkejä länsimaisesta naiskuvan kahtiajakautuneisuudesta. Intohimo ja siveys erotetaan kahdeksi hahmoksi, kainoksi ja puhtaaksi madonnaksi ja eroottista voimaa pursuavaksi Naiseksi. Naiskuvan jakautumisen ongelma juontaa juurensa kaukaa ihmiskunnana historiasta. Hannele Koivunen on väitöskirjassaan The Woman Who Understood Completely tutkinut Maria Magdaleenan myyttiä gnostilaisessa Marian evankeliumissa Pohjan tälle tutkimukselle antaa väitöskirjan johdantokappaleessa esitelty yleinen naiskuvatutkimus, jonka mukaan länsimainen naiskuva perustuu juutalais-kristilliselle huora - madonna -kaksijakoisuudelle. Patriarkaalinen yhteiskunta on muovannut myös naisen omakuvaa: naiseus nähdään miehen näkökulmasta. Seksuaalisuuttaan häpeämätön nainen on huora, toinen ääripää on epäseksuaalinen, neitseellinen madonna ja äiti. Molemmat ovat miehen hallitsemia, koska naisen seksuaalisuus on pelottavaa kaoottisuudessaan, se täytyy panna kuriin. Siispä mies subjektina asettaa toiseutena naisen, objektin, järjestämäänsä muottiin. Raamatun Maria Magdaleena ja Neitsyt Maria ovat ne naistyypit, myytit naiseudesta, jotka yhä edelleen leimaavat länsimaisen yhteiskunnan naiskuvaa. 4 Länsimainen käsitys naisesta äiti-madonnana tai huorana sopii hyvin Freudin oidipus kompleksi-teoriaan. Freud näkee naisen passiivisena, narsistisena, masokistisena, penistä kadehtivana ja miestä moraalisesti löyhempikäytöksisenä. 5 Freudilainen naiskäsitys on patriarkaalisessa seksistisyydessään aiheuttanut vastustusta lähinnä feminististen tutkijoiden keskuudessa. 6 Naiskuvan kahtiajakautuneisuutta löytyy Mihály Babitsin kaikista romaaneista, sekä A gólyakalifasta. (Haikarakalifi), Halálfiaista. (Kuoleman 3 Kelevéz 1995, Ks. Koivunen 1994, Kate Millett tarkastelee teoksessaan Sexual Politics freudilaista naiskäsitystä. 6 Tähän liittyvät kiinnostavalla tavalla J. Lacanin ja J. Kristevan näkemykset, joiden mukaan nainen nähdään patriarkaalisessa yhteiskunnassa lacanilaisesti ilmaistuna miehen toiseutena. Tästä enemmän esim. Moi 1990 ja Lacan

3 MIHÁLY BABITSIN JAKAANTUNUT MAAILMANKUVA omat), Elza pilóta, vagy a tökéletes társadalomista (Pilotti Elza, eli täydellinen yhteiskunta) että Timor Virgil fiasta (Virgil Timarin poika), jossa se kuitenkin jää taka-alalle, vain maininnaksi. A gólyakalifassa ja Halálfiaissa naiskuva jakautuu eri henkilöihin, kun taas Timor Virgil fiassa naiskuvan kahtiajakautuneisuus esitetään Linan hahmossa, joka on ollut huono nainen, mutta vanhenemisen ja sairastumisen myötä muuttunut askeettisen uskonnolliseksi. Siten kaksi ensin mainittua ovat tältä kannalta verrattavissa keskenään. Elza pilóta, vagy a tökéletes társadalomm naiskuvan jakautuneisuus liittyy yleiseen yhteiskunnaaseen jakautuneisuuteen, lähinnä älymystöön - ennen suurta sotaa olevien arvojen kunnioittajiin - ja sotilaisiin, eli sodan tuomien arvoihin tai niiden puuttumiseen sopeutujiin. Mihály Babitsin proosassa toistuvat samat naishahmot: vanha nainen, äiti ja rakastettu. 7 A gólyakalifassa kaikki kolme naishahmoa ovat jakaantuneet edelleen siten, että oppipoika-virastoapulaisen maailmassa on kaikille Elemérin maailman naishahmoille vastineensa. Nanna, Elemérin maailman vanha nainen, on Elemérin läheisin ihminen, ja kun hän näyttäytyy toisessa todellisuudessa hotellin työntekijänä, Elemér kokee suuren pettymyksen. Bábicsin mukaan tämä kirjailijan valinta aiheuttaa Nannan hahmon arvonmenetyksen. 8 Elemér suhtautuu äitiinsä kuin jumalattareen, palvoo häntä kaukaisena, kauniina olentona uskaltamatta olla läheisessä kontaktissa hänen kanssaan. Hän kuitenkin suhtautuu äitiinsä seksuaalisena olentona, joka ilmenee siten, että hän ei halua pukeutua hänen edessään ja väistää tämän yrittäessä antaa hänelle suukon. Elemérin äitiä edustaa oppipoika-virastoapulaisen maailmassa ilotyttö, joka olisi halunnut tuhota poikansa jo ennen tämän syntymää. Elemér tunnistaa äidissään tuon toisen äidin, kun äiti hymyilee keimailevasti lääkärille. Pojan tiedostamaton oidipaalinen toive seksuaalisesta suhteesta äitiin on muuttunut peloksi äidin siveettömyydestä. Suhtautuminen äitiin vaikeutuu nyt, kun Elemér näkee äitinsä seksuaalisesti epämoraalisena olentona. Hän alkaa tahtomattaan nähdä äitinsä käytöksessä moraalisesti arveluttavia piirteitä. Édesanyám mosolyogva fordította feléje szép fejét, hirtelen és önkénytelen kedves örömmel, mint mindig szokta, ha érezte, hogy tetszik valakinek. De reám ez a gyönyörű mozdulat, amelyet máskor annyira szerettem, most valami kellemetlen, szinte kínos hatást tett - magam sem tudtam, miért. 9 7 Bábics 1992,45. 8 Idem. 9 Babits 1994,46. 45

4 ELIISA PITKÄSALO (Äitini käänsi hymyillen kasvonsa lääkärin puoleen, mieluisasti yllättyneenä ja tahtomattaan, kuten aina kun hän tunsi olevansa jonkun mielestä kaunis. Mutta tämä ihana liike, jota minä muulloin rakastin, teki minuun jotenkin kiusallisen, melkein tuskallisen vaikutuksen - en tiennyt itsekään miksi. 10 ) H Äidin käyttäytymisessä ei ole sinänsä mitään outoa, ehkä hieman kauniin naisen turhamaisuutta. Elemérin silmissä äidin luonnollinen ele saa nyt yhtäkkiä epämiellyttävän, seksuaalisen merkityksen. Halálfiain naiset edustavat loistavalla tavalla kristillistä naiskuva-ajattelua, vaikkakin madonna ja huora vaihtavat kertomuksen edetessä paikkojaan. Ensin madonnaa, tai hyvää äitiä edustaa Nelli ja kevytmielistä naista Erzsi. Nellin "lankeemuksen" seurauksena Erzsi ottaa myös Nellin lasten äidin paikan. Kumpikaan naisista ei edusta selkeästi siveää madonnaa eikä turmeltunutta huoraa. Tässä yhteydessä voitaisiin puhua mieluummin Erich Neumannin käsittein "hyvästä äidistä" ja "hirveästä äidistä"-.! 2 Äidin kaksijakoisuudesta on hyvänä esimerkkinä dialogi, jonka Nelli ja Erzsi käyvät, mutta jonka kolmen vuorosanan esittäjiksi mainitaan Rakhel ja Lia. 13 Dialogi viittaa Raamatun kertomukseen patriarkka Jaakobista, joka halusi vaimokseen kauniin Raakelin, mutta saikin ensin vanhemman sisaren Lean ja vasta paljon myöhemmin myös Raakelin. Jo tässä vaiheessa kertomusta annetaan vihje suhteiden muuttumisesta. Myöskin se, että naiset käyttävät samanlaisia vaatteita kertoo siitä, että he ovat itseasiassa yhden naisen kaksi puolta. Sisäisessä monologissa Erzsi ajattelee: "Szüksége volt Neilire, mint a levegőre. Tulajdonságaik kiegészítették egymást...". 14 ('Hän tarvitsi Nelliä kuin ilmaa. Heidän ominaisuutensa täydensivät toisiaan.') Myöhemmin Erzsi tosin ei pysy ystävättärensä rinnalla, vaikka hän vielä tässä vaiheessa kertomusta väittää aina pysyvänsä, vaan kääntää jopa Nellin lapset häntä vastaan. Elza pilóta, vagy a tökéletes társadalomissa naisia edustavat toisaalta Elza ja hänen äitinsä Lívia, toisaalta muut naiset. Livia, rouva Kamuthy, on ylempää luokkaa, koulutettu, hienostunut nainen, joka kärsii suunnat- 10 Babitsl978, Ongelma käännöksessä: '...kellemetlen, szinte kínos hatást' tarkoittaa: '...epämiellyttävän, miltei kiusallisen vaikutuksen'. 12 Erich Neumannin käyttämät termit teoksessa The Great Mother (1974) ovat "Good Mother" ja "Terrible Mother". 13 Babits 1937, Ibid.,

5 MIHÁLY BABITSIN JAKAANTUNUT MAAILMANKUVA tomasti uuden, sodan hallitseman yhteiskuntansa välinpitämättömyydestä. Hän on kasvattanut tyttärensä Elzan kunnioittamaan samoja arvoja, ja vaikka Elza ymmärtääkin olevansa pakotettu elämään ja toimimaan yhteiskunnan edellyttämällä tavalla osallistuma sotaan rintamalla, hän pitää samalla tiukasti kiinni vanhoista, ennen sotaa valinneista arvoista, joita yliopistossa opiskelee. Tiukasti vastakohtainen on se kuva, joka esitetään massaan kuuluvista naisista: he ovat välinpitämättömiä, raakoja ja itsekkäitä. Kaikenkaikkiaan naiset kuitenkin esitetään miesten vastakohtina, koska vasta nyt naisetkin joutuvat sotaan, jossa miehet ovat vuosikaudet suorittaneet velvollisuutensa tappajina, tuhoajina. Naisilla on tähän saakka ollut mahdollisuus selviytyä sodasta elävinä, mutta nyt sekin toivo on menetetty. Seksuaalisuus käsitetään tässä käännetyssä utopiassa yksinkertaisesti suvunjatkamisen välineenä. Elza poikkeaa yleisestä seksuaalisesta käyttäytymismallista, joka hyväksyy seksuaalisen kanssakäymisen miehen ja naisen välillä ainoastaan suvunjatkamisvelvollisuuden täyttämiseksi. Elza seurustelee sotilaan, Dezsőn kanssa, vaikka tietää tämän olevan lähdössä sotaan, ja on siis käytännössä jo kuolemaan tuomittu. A gólyakalifa^ Elemérin naiskuva rakastetusta on jakautunut, ei vain kahteen vaan neljään osaan. Näistä vain yksi, Etelka, on henkisen rakkauden edustaja. Muut kolme edustavat ruumiillista rakkautta, vaikka kassaneiti onkin virastoapulaisen korkeampien" toiveiden kohde. Virastoapulainen toivoo tulevansa rikkaaksi voidakseen taata kassaneidille aseman vakituisena naisystävänään, jopa vaimonaan. Tässä näkyy kahden todellisuuden rinnakkaisuus; oppipoika-virastoapulaisen elämäntilanteet ovat yhtäläiset Elemérin elämän kanssa, kuitenkin siten, että verrattaessa näitä kahta toisiinsa Elemér vetää aina pitemmän korren. 15 Tämän jakautumisen välityksellä korostetaan henkisen ja fyysisen rakkauden eroa. Kun Elemér tutustuu ruumiilliseen rakkauteen, hän siirtyy uneensa". Samoin käy hänen tutustuessaan Etelkaan, henkiseen rakkauteen. 16 Elemérin morsian Etelka on kaunis, puhdas, lähes eteerinen epäseksuaalisuudessaan. Elemér kieltää oman seksuaalisuutensa rakastaessaan Etelkaa platonisesti, ja halutessaan siten suojella häntä kaikelta pahalta, myös omalta "eläimelliseltä" himoltaan. Tiedostamattomassaan hän himoitsee seksuaalisesti ylikorostunutta myyjätärtä. Luonnolliset halut kärjistyvät luonnottomiksi. Nagy, lassú, tompa kéjt éreztem, amint öt boldog ujjam a lány sima nyakán feküdt, szorosan, szorosan, mintegy bele akarva hatolni, 15 Bábics 1992, Ibid.,

6 ELIISA PITKÄSALO mint szerelmes a párjába. ó, milyen gyönyör volt: ezekben a másodpercekben egy örökkévalóság volt, szorosan, szorosan beszorítva. 17 (Tunsin suurta, hidasta, tylsää nautintoa, kun viisi sormeani painautui nautinnollisesti tytön sileään ihoon, tiukasti, tiukasti ikään kuin yrittäen tunkeutua siihen kuin rakastava kumppaniinsa. Hekumaa se oli: iäisyys oli näissä sekunneissa, tiiviisti, tiiviisti puserrettuina. 18 ) Elemér ei pysty käsittelemään seksuaalisuuttaan vaan tiedostamattomassaan tappaa ilotytön. Tappaessaan tytön hän kuristaa myös äitinsä, hylkääjän ja seksuaalisesti saavuttamattoman. Samalla hän kieltää symbolisesti seksuaalisen himonsa, jota tuntee, mutta ei halua tunnustaa tuntevansa myös puhdasta Etelkaa kohtaan. Elemér pakenee huoran luota madonnan luo, jonka valitsee naiskuvakseen. Madonna-nainen koituu yllättäen Elemérin kohtaloksi, kun Etelka antaa hänelle neuvon, joka johtaa Elemérin kuolemaan. A gólyakalifa^ madonna - huora -jakautuneisuus on osoitus Elemérin seksuaalisuuden epätäydellisestä, epäkypsästä jakautuneisuudesta. Hän haluaa naisesta sitä, mitä heissä inhoaa: hän näkee seksuaalisuuden iljettävänä ja hävettävänä, mutta kuitenkin oppipoika-virastoapulaisen todellisuudessaan hänen suhteensa naisiin on seksuaalisesti korostunutta. Mihály Babitsin tuotannossa vallitsee kahtiajakautunut tila. Naisten merkittävä rooli heijastuu länsimaisessa kristillisessä yhteiskunnassa hallitsevana olevan jakautuneen naiskuvan kautta. Tältä kannalta Babits on sovinnainen, ja Myytti Naisesta elää ja voi hyvin hänen koko tuotannossaan. 2. Miesten maailma Mihály Babitsin proosassa esiintyvän mieskuvan jakautuneisuus sulautuu yleiseen kahtiajakautuneisuuteen. Psykologiselta kannalta kiinnostava seikka on A gólyakálifan. Elemérin isäkuva. Suhde isään on viileä. Elemér kunnioittaa isäänsä, mutta hänen ei kerrota rakastavan tätä. Elemér on tukahduttanut oidipaaliset vihan tunteensa isäänsä kohtaan, mikä heijastuu unen maailmaan - tai toiseen todellisuuteen -ja siinä esiintyviin lapseen projisoituihin vihanpurkauksiin. Oppipojalla ei ole isää, mikä järkyttää Elemeriä. Isän puuttuminen tiedostamattomassa kertoo oidipaalisen vaiheen jäämisestä puutteelliseksi. 17 Babits 1994, Babits 1978,

7 MIHÁLY BABITSIN JAKAANTUNUT MAAILMANKUVA Lapsen ja molempien vanhempien keskinen triadinen suhde ei ole päässyt muodostumaan. Oppipojan maailmassa isän sijaisena on Kincses, puuseppä, jota poika pelkää ja vihaa. Vihamieliset tunteensa hän kohdistaa Kincsesül kolmevuotiaaseen poikaan, koska tuntee sisaruskateutta tätä kohtaan. Hän saa tyydytystä lyödessään lasta. Murhanhimo kohdistuu lapseen, koska tämä on puusepän oikea lapsi. Oppipoika hakee paikkaansa yhteiskunnan pienimmässä yksikössä, perheessä, ja etsii hyväksyntää ja rakkautta. Isäkuvan kahtiajakautuminen ilmenee toisaalta kylmän arvokkaassa, hienostuneessa herrassa, toisaalta julmassa, väkivaltaisessa mestarissa. Elza pilóta, vagy a tökéletes társadalomm. ja A gólyakalifan isäkuvassa on yhtäläisyyksiä. Molemmissa oikea isä on viileä ja välinpitämätön. Elzán "toinen isä", opettaja ja päällikkö on älykäs, Timár Virgil flan Virgilpapin toisinto. Kiinnostavana seikkana voidaan pitää sitä, että Elza pilóta, vagy a tökéletes társadalomm. tohtori Schulberg sanoo suoraan olevansa homoseksuaali, seikka, joka käy ilmi myös - tosin tulkinnanvaraisesti - Virgil-papin käyttäytymisestä. Tulkinnanvaraiseksi Virgil Tunarin homoseksuaalisuuden tekee se, että hän ei pappina voi edes ajatella rakastavansa seksuaalisesti naista, joten hänen rakkautensa kohdistuu poikaan. Opettaja - oppilas -suhde muuttuu kuitenkin epäilyttävän intiimiksi. Tätä rakkautta voidaan kuitenkin pitää myös kielletyn rakkauden ohjaamisena toisaalle, henkilöön, jolle platonisen rakkauden osoittaminen on sallittua, joskaan ei toivottua. Tällöin kyseessä voi olla myös biseksuaalisuus, joka taas ilmentää seksuaalisen identiteetin kahtiajakautuneisuutta. Timár Virgil fia muistuttaa teemaltaan Mihály Babitsin novellia Mythológia. Sekä novellissa että romaanissa esitetään vanhemman miehen ja nuoren pojan välinen suhde. Pál Kardos puhuu isän/kasvattajan rakkaudesta poikaa kohtaan 19, mutta sitä voidaan pitää myös mestarin ja oppilaan suhteena. Menisin kuitenkin pitemmälle, koska molemmissa kuvataan rakkautta - rakastettua - eroottisesti, vaikkakin samalla puhtaasti, tai ainakin platonisesti. 20 Tarinan lopussa nuori poika jättää vanhemman miehen, koska tämän tarjoama älyllinen seura ja palvova rakkaus eivät riitä seikkailunhaluiselle nuorukaiselle. Tiet eroavat, poika hakee kokemuksia, myös vaaroja, joita kasvatusisä ei voi tarjota. Ero pojasta on raskas; se muistuttaa kuvaukseltaan eroa rakastetusta. 19 Ks. Kardos 1972, Unkarin kielessä on kaksi sanaa, jotka molemmat merkitsevät suomen käsitettä 'rakkaus': szeretet ja. szerelem. Jälkimmäinen tarkoittaa eroottista rakkautta. Sekä Mythologiassa että Timár Virgilfiassa.käytetään sanaa szeretet. 49

8 ELIISA PITKÄSALO Timár Virgilfiaaja.A gólyakalifa^ yhdistää toisiinsa mieskuvan kahtiajakautuneisuus, vaikka Timár Virgil fian mieskuva poikkeaakin A gólyakalifán mieskuvasta. Kasvatusisänä Virgil-pappi on arvokas ja viileä, mutta rakastava. Myös Pistän oikeasta isästä Vilmos Vitányista annetaan positiivinen kuva. Kahtiajakautuminen on pikemminkin aatteellisella pohjalla. Pappi on tosin älykäs ja oppinut, mutta lehtimies-isällä on kokemusta ja hän suhtautuu kyynisesti elämään. Yhteneväisyys A gólyakalifaan tulee esiin pikemminkin rakkauden kuvaamisessa, taivaallisen ja maallisen rakkauden erossa, joka on tietynlainen madonna - huora -asettelu, vaikkakaan kyseessä ei ole nainen vaan mies. Mihály Babitsin mies ei olekaan ainoastaan patriarkaalisen yhteiskunnan edustaja, kuten voisi ajatella, vaan Babits kuvaa tuotannossaan myös homoseksuaalista miesten välistä rakkautta. Tästä syystä - en ainoastaan tasa-arvon vuoksi - olen käsitellyt myös hänen tuotannossaan esiintyvää mieskuvaa. Kirjallisuus Babies, Andrea 1992: A gólyakalifa néhány szerkezeti sajátossága. Irodalomtörténet 1992/1: Babits, Mihály 1937: Timár Virgil fia, Halálfiai, Válogatott novellák (Magyar Remekírók sorozat). Budapest. Babits, Mihály 1978: Haikarakalifi (suom. Ilkka Firon, alkuper. A gólyakalifa 1916). Hämeenlinna. Babits, Mihály 1994 (1916): A gólyakalifa (sarjassa A Magyar Próza Klasszikusai). Budapest. Kardos, Pál 1972: Babits Mihály. Budapest. Kelevéz, Ágnes (tóim.) 1995: Babits Mihály összegyűjtött versei. Budapest. Koivunen, Hannele 1994: The Woman Who Understood Completely. A semiotic Analysis of the Mary Magdalene Myth in the Gnostic Gospel of Mary. Helsinki. Lacan, Jacques 1980: Ecrits: Selection (trans. Alan Sheridan, orig. Ecrits. Paris, 1971). London. Millert, Kate 1977 (1969): Sexual Politics. London. Moi, Toril 1990: Sukupuoli/Teksti/Valta, Feministinen kirjallisuusteoria (suom. Raija Koli, alkuteos: Sexual/Textual/Politics: Feminist Literary Theory, London, 1985). Tampere. Neumann, Erich 1974: The Great Mother. An Analysis of the Archetype, New Jersey. 50