Raision Veneseura ry. TURVALLISUUSSUUNNITELMA Hirsiluoto Virutholm

Transkriptio

1 Raision Veneseura ry. TURVALLISUUSSUUNNITELMA Hirsiluoto Virutholm

2 1. YLEISTÄ - Raision Veneseuran saari-alueet Hirsiluoto ja Virutholm sijaitsevat Paraisten kaupungin, Korppoon Norrskatassa. - Toiminta ja oleskelu saarialueilla on vapaaehtoista ja tapahtuu jokaisen omalla vastuulla. - Saarissa olevat rakennukset eivät ole tarkoitettu yöpymiseen. - Saaressa ollessa tulee noudattaa hyviä tapoja ja huomioida muut saaressa olijat, erityisesti lapset. - Älä loukkaa puheilla tai käytökselläsi muita. - Tutustu saunavuorojärjestelyihin ja noudata niitä. - HiIRSILUOTO - Hirsiluodon sijainti N60 16,0 E21 42,7 - Alue on kooltaan noin 3.0 ha. - Saaressa on kerhorakennus, jossa on oleskelutila, puukatos, sauna ja ulkohuussi. Alueen etelä- ja itäpuolella on veneiden kiinnitystä varten laiturit ja poijuja, sekä saunan edustalla uimalaituri. - VIRUTHOLM - Virutholmin sijainti N60 16,5 E21 41,5 - Alue on kooltaan noin 10.0 ha. - Saaressa on kerhorakennus, erillinen sauna, puuvaja, kaksi ulkohuussia ja verkkovaja. Veneiden kiinnitystä varten kaksi laituria ja poijuja, sekä uimalaituri saunan edustalla. Hirsiluoto Virutholm 2. VALMIUS JA TOIMIMINEN HÄTÄTILANTEISSA YLEISJÄRJESTELYT - Turvallisuussuunnitelman päämääränä on antaa tarvittavat tiedot ja ohjeet, uhkaavien tulipalojen, tapaturmien ja onnettomuuksien sattuessa. - Hätätilannevalmius ja toiminta hätätilanteissa perustuu turvallisuussuunnitelmaan. Suunnitelma on nähtävissä RVS-kotisivuilla osoitteessa sekä saaritukikohdissa. - Hätätilanteiden ennakolta ehkäisyyn varaudutaan riskien tunnistamisella, olosuhteista ja laitteiden toimintakunnosta huolehtimisella. - Toimintaan hätätilanteissa varaudutaan siten, että tutustutaan oheisiin turvallisuusohjeisiin sekä huolehditaan alkusammutuskaluston toimintakunnosta. - Alueella on alkusammutuskalustoa. - Suojelu- ja pelastustoiminta perustuu paikalla olevien henkilöiden toimintaan ja yleiseen pelastuspalveluun. 2-2

3 TOIMIMINEN HÄTÄTILANTEISSA - Tee tilannearvio. Toimi tilanteen mukaan. - Pelasta ihmiset ja aloita tarvittaessa hätäensiapu - Estä lisäonnettomuudet - Tulipalon sattuessa aloita alkusammutus - Tee hätäilmoitus (soita hätänumeroon 112) - Tilanteen rauhoituttua, ilmoita tilanteesta seuran kommodorille ja saari-isännälle. (yhteystiedot sivulla 10) HELIKOPTERIN LASKEUTUMINEN - Hälytystilanteessa ihmisten pelastustoiminta tapahtuu yleensä helikopterilla. Tarkoitukseen soveltuva laskeutumispaikka Hirsiluodossa on kerhorakennuksen läheisyydessä oleva nurmikkokenttä. Virutholmissa on raivattu laskeutumispaikka ranta-alueelle, joka sijaitsee lahden pohjukassa, rannassa olevan verkkovajan takana. - Varmista, ettei laskeutumisalueella ole irtonaisia tavaroita tai rakenteita, jotka voisivat haitata laskeutumista - Pimeän aikaan osoita laskeutumispaikka-alue taskulampuilla 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TULIPALOT Henkilövahingot. Aineelliset vahingot. Vahingot veneille. Ympäristöön kohdistuvat vahingot ym. TAPATURMAT HUKKUMINEN YMPÄRISTÖVAHINKO Vakavia vammoja, luunmurtumia, verenvuoto, tajuttomuus Vedenvaraan joutuminen, hukkuminen Aineellisia ja taloudellisia vahinkoja. Päästöjä vesistöön. Imagoarvoja tapahtuneesta vahingosta. 3-3

4 4. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI TULIPALOT Tulipalot veneessä ja saaressa pyritään ehkäisemään ennakolta siisteydellä ja järjestyksellä, rakenteita suojaamalla, veneiden sähkö- ja kaasulaitteiden kunnon seuraamisella ja tarkastuksilla sekä ottamalla huomioon yleinen paloturvallisuus. Alkusammutusvälineinä ovat käsisammuttimet ja sammutuspeitteet, sekä rakennusten vesirännien alla olevat vesiastiat. Tupakointi on ehdottomasti kielletty sisätiloissa, terassilla sekä maastossa. Tupakoinnin tulee tapahtua paikoissa, jossa se ei aiheuta palovaaraa eikä haittaa muille saaressa olijoille. Jokaisen tulee noudattaa yleistä siisteyttä ja järjestystä. TULISIJOJEN TUHKAT Saunan kiukaiden ym. tulisijojen tuhkaa ei saa viedä muualle kuin sitä varten varattuihin tuhkaastioihin. Tulisijan puhdistuksen yhteydessä muodostuva sammunut tuhka laitetaan rakennuksen läheisyydessä olevaan kannelliseen, metallirakenteiseen tuhka-astiaan. Tyhjennyksen yhteydessä tulee varmistaa että tuhka on jäähtynyt, eikä muodosta palovaaraa. Tämän tuhka-astian tyhjennyksestä vastaa saari-isäntä. AVOTULEN TEKO Avotulen teko muualla kuin sitä varten tarkoitetuilla paikoilla on ehdottomasti kielletty. Avotulen saa sytyttää vain grillaukseen ja savustukseen varatuilla paikoilla. Avotulen polttamisessa näilläkin paikoilla tulee ottaa huomioon vallitsevat olosuhteet kuten tuulen suunta ja annetut viralliset metsäpalovaroitukset. Avotulen teko ei saa aiheuttaa ympäristölle tai saaressa olijoille haittaa. Juhannuskokon polttaminen ei ole suositeltavaa. TAPATURMAT Tapaturmia voi sattua työskenneltäessä metsässä puutalkoissa, polttopuiden hakkaamisessa tai maastossa kulkiessa. Vahingon sattuessa anna välitön ensiapu ja tarvittaessa toimita vahingoittunut hoitoon tai tilaa ulkopuolista apua paikalle. VEDENVARAAN JOUTUMINEN- HUKKUMINEN Vaaratilanteeseen voi joutua uintimatkalla, laiturilta- tai veneestä putoamalla. Jos olet joutunut vedenvaraan, pysy rauhallisena ja huuda apua. Vedenvaraan joutuneen pelastaminen vaatii nopeutta ja harkintakykyä. Parhaiten veden varaan joutunut voidaan pelastaa ojentamalla tai heittämällä hänelle jotain kättä pitempää, kuten pelastusrengas tai heittoliina tai vastaava. Kelluntavälineeksi soveltuu vaikka alassuin käännetty muoviämpäri, joka on heitetty vedenvarassa olevalle. Jos yritetään pelastaa hukkuvaa uimalla, häneen on aina tartuttava takaapäin, jottei hän veisi auttajaa mukanaan veden alle. Uimaan mennessäsi varmista, että näkö- ja kuuloetäisyydellä on muita. Älä mene yksin uimaan. Vältä laiturilta sukeltamista. Uidessasi varmista, ettei alueella ole veneliikennettä. Käytä avoveneessä aina pelastusliivejä. 4-4

5 4-5

6 SAIRAUSKOHTAUS Jos saaressa oleva henkilö saa sairauskohtauksen, tee nopea tilannearvio ja jos tilanne vaatii, tee hätäilmoitus. Varmista potilaan elintoiminnot ja jos hengitys tai sydämen toiminta ovat pysähtyneet, aloita elvytys ja jatka niin kauan, että apu on tullut paikalle. Rintakipu 1. Aseta potilas lepoon puoli-istuvaan asentoon. 2. Jos nitro ei auta tai sitä ei ole, anna puoli tablettia Disperiniä. 3. Soita hätänumeroon 112 ja kerro, että kyseessä on rintakipu. 4. Rauhoita potilasta ja tarkkaile hänen vointiaan. Pyörtyminen 1. Aseta potilas pitkälleen. 2. Nosta potilaan jalat ylös. 3. Anna potilaan levätä tarvitsemansa ajan. Epilepsia 1. Älä yritä estää kouristuksia. 2. Suojaa potilasta, jotta hän ei loukkaisi itseään. 3. Älä laita potilaan suuhun mitään. 4. Jos potilas ei toivu, soita hätänumeroon Anna potilaan levätä kohtauksen jälkeen. 6. Turvaa tajuttoman hengitys kylkiasennolla. Diabetes Anna tajuissaan olevalle sokeripitoista syötävää tai juotavaa. o Jos potilas ei pian toivu, toimita potilas hoitoon tai soita hätänumeroon 112. Jos potilas on tajuton, käännä hänet kylkiasentoon ja soita hätänumeroon

7 METSÄTYÖT JA PUIDEN HAKKUU Metsätöissä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Moottorisahaa saa käyttää ainoastaan sen käyttöön perehtynyt henkilö ja puita kaadettaessa tulee huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Moottorisahaa käytettäessä tulee käyttää riittäviä henkilökohtaisia suojavarusteita. Mönkijällä suoritettava polttopuiden ajo tulee tapahtua siten, ettei ajon aikana ole kyydissä kuljettajan lisäksi muita henkilöitä. Polttopuiden hakkaaminen tulee tapahtua tukevalla alustalla ja erityistä varovaisuutta noudattaen. Vahinkotapauksessa huolehdi ensiavusta. MAASTOSSA KULKEMINEN Valitse maastossa kulkiessasi mahdollisimman helppo kulkuväylä. Maastossa kulkiessa käytä tukevia ja suojaavia jalkineita. Vältä jyrkällä kalliolla kiipeilyä. PUNKIT Saarissa liikkuessa on olemassa välitön vaara joutua punkin pureman kohteeksi. Varustaudu maastossa liikkuessasi suojaavalla vaatetuksella ja jalkineilla. Maastosta palatessasi, harjaa tai varistele vaatteet ennen kuin menet veneeseen. Suorita toimenpide sivummalla oleskelualueesta. Suorita punkkitarkastus. Jos olet joutunut punkin pureman kohteeksi, poista punkki ihosta mahdollisimman pikaisesti. Jos punkin puremasta on useampia vuorokausia tai purentakohta tulehtuu, ota yhteys lääkäriin. Hanki punkkirokote puutiaisaivokuumetta vastaan. (Kumlingen tauti) KÄÄRMEEN PUREMA Kyy on Suomen ainoa luonnonvarainen myrkyllinen käärme. Yleensä kyy pakenee ihmistä, mutta yllättävissä tilanteissa tai uhattuna se voi purra. Kahden myrkkyhampaan aiheuttama purema on tyypillisesti kaksi 3 4 mm:n etäisyydellä toisistaan sijaitsevaa pientä pistosreikää, mutta se voi olla muunkin näköinen. Kyyn myrkky sisältää kudosta vaurioittavia aineita, jotka aiheuttavat alkuun purema-alueella kudostuhoa ja turvotusta ja myöhemmässä vaiheessa yleisoireita kuten oksennuksia, ripulia, päänsärkyä, jopa tajunnan häiriöitä. Jos kyyn purema aiheuttaa nopeasti vakavia oireita, kuten kurkunpään turvotusta ja hengenahdistusta, kyseessä on allerginen reaktio. Ensiapu Purema-aluetta ei tule koskea eikä käsitellä millään tavoin. Pureman uhria on syytä rauhoittaa, ja jos purema on raajassa, se kannattaa lastoittaa ja kantaa uhri puremapaikalta. Pienten hydrokortisonimäärien (ns. kyypakkaus) antamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä, jos ei haittaakaan. Puremakohdan imemisestä tai avaamisesta ei ole hyötyä myrkyn poistamiseksi. Sen sijaan tulehduskipulääkkeitä ei tule antaa. Pureman uhri toimitetaan aina lääkärin arvioitavaksi. Sairaalatarkkailua tarvitaan, milloin kyy on purrut alle 15-vuotiasta, raskaana olevaa, vanhusta tai vakavasti sairasta, tai milloin puremakohdassa on voimakas paikallinen reaktio tai potilaalla on yleisoireita, kuten hengenahdistusta tai oksentelua. Kaikissa tapauksissa, jos puremakohta on pään tai kaulan alueella, on vaarana hengitysteiden ahtautuminen turvotuksen vuoksi ja siksi sairaalatarkkailu on tarpeen. Koska kyykäärmeen puremaan liittyy myös jäykkäkouristuksen mahdollisuus, huolehditaan rokotussuojasta. 4-7

8 YMPÄRISTÖVAHINGOT Käsitellessäsi öljyjä, polttoaineita tai muita kemikaaleja, varmista ettei niitä joudu mereen tai maastoon. Kerää ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, akut, patterit ym. ja toimita ne satamissa oleviin ongelmajätepisteisiin. Älä päästä pilssivesiä mereen. Vältä astianpesuaineiden joutumista mereen. Tiskaa mieluummin astiat maissa. Tee ilmoitus havaitsemastasi ympäristövahingosta saari-isännälle. UKKONEN-SALAMAN ISKU Ukkonen on voimakas sääilmiö, jossa pilviin syntyneet erimerkkiset staattiset sähkövaraukset purkautuvat salamaniskuna. Ukkosella yleensä tuulee kovasti ja sataa rankasti. Tuulen kaatamat puut ja lennättämät oksat voivat salaman lisäksi olla myös vaarallisia ihmiselle. Ukkosta kannattaa varoa, mutta ei pelätä. Ukkosella kannattaa pyrkiä sisälle ja maastossa välttää aukeita ja korkeita paikkoja sekä korkeita puita ja mastoja ja avoveneellä vesillä liikkumista. Saaressa ollessasi maadoita purjeveneen masto vanteista esim. akkukaapeleilla veteen ja siirry sisätiloihin. ALKUSAMMUTUSVÄLINEET Tulipalon sattuessa paikalla olevat henkilöt hälyttävät palokunnan ja suorittavat käytettävissä olevilla välineillä alkusammutuksen. Alkusammuttimia ovat käsisammuttimet, sammutuspeitteet, sadevesiastiat ja merivesi. Maastopaloissa ota sammutusvesi lähimmästä paikasta. Käytä tarvittaessa myös paikalla olevien veneiden sammuttimia. Saaressa olevat alkusammuttimet on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Normaalisti tarkastusväli on enintään kaksi vuotta. Kohteissa, joissa käsisammutin on jatkuvasti alttiina sammuttimen toimintakuntoa heikentäville tekijöille, kuten kosteudelle, sään vaihteluille ja tärinälle, on tarkastusväli enintään yksi vuosi. Sammutukseen käytetty ja osaksi tai kokonaan tyhjennetty käsisammutin on toimitettava välittömästi huoltoon. PALOILMOITIN Kerhorakennuksen oleskelutila on varustettu palovaroittimilla. Palovaroittimen ensisijainen tehtävä on ilmoittaa ja varoittaa kiinteistössä olevia henkilöitä ja alkavasta palosta niin aikaisessa vaiheessa, että pelastautuminen ja alkusammutus ehditään hoitamaan Kuullessasi palovaroittimen äänen, tarkista välittömästi tilanne ja varmista ettei ihmisiä ole sisällä. 4-8

9 HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro sijaintipaikka. Saaren koordinaatit löydät Jolla-lehdestä tai mökin ulko-oven vierestä 4. Vastaa kysymyksiin. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. 112 Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa. TULIPALO 1. PELASTA ensin vaarassa olevat ihmiset Tulipalon sattuessa TÄRKEINTÄ on ihmishenkien pelastaminen! Tulipalossa aika on ratkaiseva tekijä. 2. VAROITA Ensin vaarassa olevia, ja kehota muita ihmisiä poistumaan. ota poistumiskehotus vakavasti 3. SAMMUTA lähimmällä alkusammuttimella Älä sammuta sähkö- tai rasvapaloa vedellä 4. RAJOITA palon leviäminen Sulje rakennuksen ovet, ikkunat. Näin estät hapen pääsyä palotilaan. Maastopaloissa estä palon leviäminen. 5. HÄLYTÄ

10 YHTEYSTIETOJA Palo- ja pelastuslaitos Osoite Lähin palo- ja pelastusasema Meripelastuskeskus Turun Meripelastusyhdistys Pelastusalus P/V Rajakari P/V Arvinsilmä P/V Otkantti P/V Loistokari Naantalin Seudun Meripelastajat Pelastusalus P/V Nunnalahti P/V Teuvo Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitos Eerikinkatu 35, Turku Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Korppoon toimipiste Puhelin Puhelin Länsi-Suomen meripelastuslohko PL Turku c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4, Naantali HÄTÄKESKUKSEN YHTEYSTIEDOT Kohde kuuluu Varsinais-Suomen hätäkeskuksen alueeseen Puistokatu Turku Puhelin hätätilanne Ei kiireiset puhelut RAISION VENESEURAN YHTEYSTIEDOT Saari-isäntä Hirsiluoto Saari-isäntä Virutholm Kommodori Varakomodori Sihteeri Markku Pyy Kari Sorjasaari Jouko Penttinen Esko Salminen Ismo Heinonen