KINNULAN KUNTA MYLLYMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS (MASTOALUE) SELOSTUS LUONNOS

Transkriptio

1 KINNULAN KUNTA MYLLYMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS (MASTOALUE) SELOSTUS LUONNOS 2008

2

3 KINNULAN KUNTA MYLLYMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Rakennettu kulttuuriympäristö MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohtatavoitteet Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Laaditut luonnosvaihtoehdot Kaavoitusprosessin aikana tutkitut vaikutukset SUUNNITTELUVAIHEEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Mitoitus Palvelut ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET MAISEMAKUVAAN JA LÄHIYMPÄRISTÖÖN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS KINNULAN KUNTA, MYLLYMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS luonnos

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Selostus koskee päivättyä luonnosvaiheen asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee tilojen Kulmarinne (3:226) ja Myllyharju (3:225) suojaviheraluetta Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kinnulan kirkonkylän alueella, Jääjoen paikallistien ja Kivijärventien (KT 58) välissä olevalla suojaviheralueella. Alueen pinta-ala on noin 0,25 hehtaaria. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti Kinnulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan päivänä kuuta 200_. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu..200_. 2

5 1.3. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) LIITE 2 Ote ajantasakaavasta LIITE 3 Leikkauspiirustus ja maston kuvasovite LIITE 4 Maston rakennuslupakuvat LIITE 5 PPO:n selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin. LIITE 6 Tiivistelmä ja vastineet luonnosvaiheen palautteesta LIITE 7 Tiivistelmä ja vastineet ehdotusvaiheen palautteesta 1.4. Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on mahdollistaa vapaasti seisovan maston ja siihen liittyvän huoltorakennuksen sekä huoltoyhteyden rakentaminen. Kaavatyö on käynnistetty kunnan aloitteesta kunnanhallituksen päätöksellä ( 190) 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta tiedottaminen..200_. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos nähtävillä..200_. Kaavaehdotus nähtävillä..200_. Hyväksyminen: Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan..200_ Asemakaava Kaavalla muodostetaan mastoalue nykyiselle suojaviheralueelle. Kaavassa huomioidaan nykyinen kevyenliikenteen väylä Asemakaavan toteuttaminen Alue voidaan toteuttaa kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajoittuu Jääjoen paikallistiehen ja Kivijärventiehen. Alueen kautta kulkee kevyenliikenteen väylä, muilta osin alue on puustoinen. Asemakaavamuutosalue on kooltaan 0,41 ha. 3

6 Kartta 2. Suunnittelualueen rajaus 3.2. Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Arvokkaat luontokohteet Alueelta ei ole tiedossa luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai metsä- ja vesilain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelua lukuun ottamatta alueelta ei ole tiedossa erityisiä ympäristöhäiriöitä. Alue kuuluu I luokan pohjavesialueeseen (Virpikangas ) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Kinnulan taajama-alueen pohjoislaidalla. Lännessä alue rajoittuu teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY) ja etelässä rivitalojen korttelialueeseen. Lähialueilla on sekä teollisuusrakentamista että pientalorakentamista. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Jääjoen paikallistien ja Kivijärventien (KT 58) risteysalueella. 4

7 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue on rakentamaton Maanomistus Tilan Kulmarinne (3:226) omistaa kunta ja tila Myllyharju II (3:225) on yksityisessä omistuksessa Suunnittelutilanne Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset tavoitteet Kaava-alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueisiin ei kohdistu valtakunnallisia erityistavoitteita. Seutukaava / Maakuntakaava Kinnula kuuluu Keski-Suomen liittoon. Keski-Suomessa on tällä hetkellä voimassa Keski-Suomen seutukaava (5. vaihekaava), joka on vahvistettu ympäristöministeriössä ja Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntahallituksessa ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vahvistettu maakuntakaava korvaa seutukaavan. Kaavamerkintöjä: ALUEEN SIJAINTI A vt yt pv Taajamatoimintojen alue Valta- tai kantatie Yhdystie tai -katu Pohjavesialue Kartta 3. Ote seutukaavasta 5

8 Kaavamerkintöjä: A kt pv Taajamatoimintojen alue kantatie Pohjavesialue ALUEEN SIJAINTI Kartta 4. Ote maakuntakaavaehdotuksesta Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Yleiskaava Suunnittelualueilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 1985 vahvistettu Kinnulan keskustan asemakaava, Kaavassa suunnittelualue on merkitty suojaviheralueena (EV). Kartta 4. Ote ajantasakaavasta, suunnittelualueen rajaus mustalla pistekatkoviivalla. 6

9 Rakennusjärjestys Kinnulan kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Kinnulan kunnanvaltuuston päätöksellä Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa olevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Pohjakartta Pohjakartta on rasterimuotoinen kartta ja se on laadittu mittakaavaan 1:2000. Kartta on hyväksytty Alueelle laaditut muut suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit Maston rakennuslupakuvat (LIITE 4). Pohjanmaan Puhelin Oy:n selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin (LIITE 5) Alue on olemassa olevaa tiealueiden suojaviheraluetta ja kaavamuutosalue on rajaukseltaan pienehkö, joten alueelle ei ole tarvetta tehdä erityisiä tutkimuksia tai selvityksiä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Pohjanmaan puhelin Oy aikoo parantaa kuuluvuusongelmaa rakentamalla alueelle 70 metriä korkean linkkimaston. Kuluvuusongelma vaatii sijoittamisen määrätyn peittoalueen sisälle. Tämän maston alueella etäisyys muista mastoista on niin suuri, että korvaavaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Työ on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kunnan hallitus on päättänyt kaavamuutoksen laatimisesta ( 109). Aloituskokous suunnittelun käynnistämisestä pidettiin kuussa 200_. Kaavamuutos laaditaan AIRIX Ympäristö Oy Tampereen toimistossa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Vireilletulo Kaavan vireilletulosta tiedotettiin

10 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen Tiedottaminen ja osallistuminen on hoidettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos olivat nähtävillä..-_ Kaavaehdotus Kaavaehdotus oli nähtävillä _. Päätöksenteko Kinnulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavamuutoksen..200_ Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos toimitetaan viranomaisosallisille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Ehdotusvaiheessa viranomaisilta pyydetään lausunnot. Hyväksymisaineisto liitteineen toimitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Keski-Suomen tiepiiriin, Keski-Suomen museolle, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ympäristökeskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että se mahdollistaa vapaasti seisovan maston pystyttämisen sekä siihen liittyvän huoltorakennuksen ja huoltotieyhteyden rakentamisen Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet Luonnosvaihe Ehdotusvaihe 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Laaditut luonnosvaihtoehdot Kaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa asemakaavaa siten että se mahdollistaa maston rakentamisen laadittujen suunnitelmien mukaisena. Alueesta ei ole tarpeen tehdä luonnosvaihtoehtoja. 8

11 Kaavoitusprosessin aikana tutkitut vaikutukset Kaavatyön aikana arvioidaan kaavan vaikutuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutukset on arvioitu kohdassa 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Suunnitteluvaiheen käsittely ja päätökset Luottamuselin Khall Suunnitteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pvm Päätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen Khall Kaavaluonnos Päätös valmisteluaineiston ja luonnoksen nähtävilleasettamisesta Khall Kaavaehdotus..200_ Esitys kaupunginhallitukselle ehdotuksen nähtävilleasettamisesta. K.valtuusto. Kaava..200_ Kaavan hyväksyminen 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavalla muodostetaan mastoalue (EMT) Mitoitus vanha kaava pinta-ala (ha) uusi kaava pinta-ala (ha) muutos (ha) EV 0,25 0-0,25 EMT 0 0,25 0,25 yhteensä 0,25 0, Palvelut Kaavalla ei osoiteta palveluita 5.2. Aluevaraukset Korttelialueet Kaavalla ei osoiteta korttelialueita Muut alueet Erityisalueet Mastoalueen (EMT) pinta-ala 0,25 hehtaaria. Mastolle ja sen tarvitsemalle huoltorakennukselle on osoitettu rakennusala pohjoisosaan. Kaavamääräys: Alueelle saa rakentaa enintään 70 metriä korkean harustamattoman maston sekä sen vaatiman enintään 15 m² apurakennuksen. Mastoa ja aputilaa rakennettaessa rakennusalan ulkopuolella olemassa oleva puusto ja kasvisto tulee säi- 9

12 lyttää. Maston piha-alue tulee maisemoida teiden puoleisilta sivuilta alueelle soveltuvin istutuksin. Alueen kautta on osoitettu kevyenliikenteen yhteys, jolla huoltoajo on sallittu Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa Nimistö Kaavassa ei osoiteta uusia nimiä. 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset) Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Kaavalla ei ole yhdyskuntateknisiä taloudellisia vaikutuksia, koska alueelle ei tarvitse rakentaa vesi- tai viemäriliittymiä ja sivuava kevyenliikenteen väylä on mastolle kohdistuvaan huoltoajoon riittävä. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen, koska mastoalueelle kohdistuva huoltoajo on vähäistä. Maston rakennusvaihe saattaa aiheuttaa poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. Kaavalla ei ole sosiaalisia vaikutuksia. Kaavalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen, koska alueelle sijoittuvalla toiminnolla ei ole maaperään tai pohjaveteen vaikuttavia ominaisuuksia. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaavamuutos ja sen sallima rakentaminen aiheuttaa maisemallisia muutoksia. Alueelle rakennettava masto tulee olemaan maisemaa hallitseva kiintopiste, joka näkyy kauas ja näin ollen se toimii myös suunnistusta, sijainnin määrittämistä sekä alueen hahmottamista helpottavana elementtinä. Maston väritys vaikuttaa olennaisesti sen näkyvyyteen ja korostumisen maisemassa. Maasta katsottaessa tummat värit vaaleaa taivasta vasten aiheuttavat suuren kontrastieron, jolloin tumma masto korostuu maisemassa. Vaalean harmaa sävy sitä vastoin häivyttäisi mastoa Vaikutukset maisemakuvaan ja lähiympäristöön Maankäyttö ja rakennusasetuksen 64 vaatii mastojen rakennuskohteissa rakennusluvan yhteydessä vaikutusten selvittämistä maisemaan ja naapureihin. Pohjanmaan puhelin Oy on tehnyt maston rakennuslupahakemuksen yhteydessä kyseisen selvityksen. Selvitys on selostuksen liitteenä (LIITE 5). 10

13 Seuraavana tiivistelmä selvityksestä: Maiseman eheys pyritään säilyttämään sijoittamalla masto erilleen asutuksesta. Koska masto ulottuu selvästi ympäristönsä yläpuolelle, siitä aiheutuu näköhaittaa olosuhteista riippuen muutaman sadan metrin tai kilometrin etäisyydelle. Masto on väriltään tumman vihreä, mikä osaltaan vähentää maiseman haittaa. Alue sijaitsee kokonaan puustoisella paikalla ja. lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä mastosta, joten masto ja asutuksen väliin jää suojaavaa puustoa, jolloin suoraa näköyhteyttä mastolle ei ole. Muita mastosta aiheutuvia vaikutuksia ovat rakennusaikana työmaalla liikkuvat työkoneet ja niistä mahdollisesti aiheutuva melu. Mastorakennelmien ei ole myöskään todettu aiheuttavan merkittävää meluhaittaa voimakkaalla tuulella. Tukiasemamastossa olevat antennit lähettävät radiotaajuussäteilyä. Useissa tutkimuksissa on todettu että matkapuhelintukiasemat eivät aiheuta haitallista säteilyä koska antennit ovat joka tapauksessa riittävän etäällä ihmisistä ja antennit ovat voimakkaasti suuntaavia, joten ne säteilevät pääasiassa suoraan eteenpäin. Antennit pyritään sijoittamaan siten, ettei pitkäaikainen oleskelu pääkeilan läheisyydessä ole normaaliolosuhteissa mahdollista. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. Tampereella..200_ Esko Hyytinen rakennusarkkitehti, YKS-373 Juha Poskela mil.ins. 11