Vanhoja kappaleita. Sisältö

Transkriptio

1 Vanhoja kappaleita Sisältö 1 Laulujen sanoja Leo Adamson Muistan sua Elaine (1932) Ville Alanko Ali Baba (1930) Matti Jurva Hei hamsterit (1940) Karjalan kaunis Kerttu (1940) Laulu marjaviinistä (1932) Äänisjärven jäällä (1942) Kalevala Kantele Tulen synty Kilpalaulanta Leo Kauppi Aika poika (1928) Amalia (1929) Ei tule suvi (1930) Elämään kyllästymisestä (1929) Emma (1929) Heitä huolet pois Herra Adamson (1929) Herra Petteri (1923) Honolulu (1928) Juhannustanssit Paksulassa (1927) Kalle parka (1930) Kesälaitumelta (1929) Kulkurin heila (1931) Kuuliaiset Kottilassa (1926) Laivan kannella (1928) Laulu on iloni ja työni (1912) Ma odotan sua (1928) Maailman Matti (1926) Meren aallot (1927) Mikko ja Miina markkinoilla (1929) Mun eukkoni on maalla (1928) Nujulan kaupungin historia (1931) Oi, Aino (1929) Oi, tyttö tule (1928) Pikku Liisa (1928) Renk'Jussi Palajaa Sodasta (1923) Rivakka polkka (1929) Salkolan syntymäkemut (1912) Villiruusu (1929) Yhteinen Susannamme (1929) Elmer Lamppa Viinatrokarin laulu (1927)

2 1.6.2 Suomalainen kansanlaulu (1927) Volpi Lehto Elomme päivät (1928) Eugen Malmstén Ryyppymiesten valssi (1931) Puoli prosenttia (1931) Tatu Pekkarinen Aetan oven takana Ai, Ai, Artturi Aina sattuu Anna sen mennä Avulias ystävä Jos sulla sellaista on Kirkonkylän tanssit (1928) Kyllä tästä selvitään (1927) Laulu almanakasta (1928) Laulu radiosta (1929) Muistoja Suomesta (1928) Pieni sydän (1939) Posetiiviveisu Suomesta (1928) Puuhellalla ajetaan (1940) Riijuu rallatus (1927) Ruhtinaan viulu (1937) Sepän sälli Sujut ollaan (1938) Soita Humu-Pekka (1936) Terveiset Berliinin olympialaisista (1936) Uusi hattu (1929) Vanhat viinaveikot (1928) Vesivehmaan jenkka (1955) Vosikan viimeinen virsi autovallan alkaessa Tapio Rautavaara Kulkuripoikana Mannakorven mailla Kauan on kärsitty Troikka Ateenalaisten laulu Hannes Saari Armas vanhaksi jo käyn Iloinen meripoika Kaivosmies (1930) Kaunis on kesä Kehtolaulu (1927) Kulkurin masurkka (1925) Meripojan heilat Meripojan tervehdys Oi, mistä saataisiin (1927) Porilaisten marssi (1913) Punavangin laulu (1928) Sonja (1927) Ruski Iivana pakolaisena Suomessa (1926) Tienraivaaja

3 1.12 Hiski Salomaa Askon kolmirivinen (1927) Auvisen akkahommat (1932) Dahlmannin paartit Elisan valssi (1929) Emännät piknekissä Häät Remulassa Iitin Tiltu Kemppaisen avioelämä Laulu taiteilijoista Lännen lokari (1930) Ryöstöpolkka Savonpojan Amerikkaan tulo (1928) Talvella maa oli valkoinen Taattoni maja Tiskarin polkka Vapauden kaiho Vanhanpiian polkka Värssyjä sieltä ja täältä Sekalaista Karjalan mail Soittoniekka Martti Similä Jos kaikki Suomen järvet (1927) Antti Syrjäniemi Daytonin apinajuttu (1929) Sanfrid Takala Puuställin häät Härmässä (1912) Takalan Matin laulu (1912) J. Alfred Tanner Kulkijaksi luotu Nujalan talkoopolkka Heikki Tuominen Kieltolakilaulu (1930) Theodor Weissman Helsinki on hauska (1930) Kieltolakilaulu (1929) Linnunrata (1929) Olavi Virta Metsäkukkia (1952)

4 1. Laulujen sanoja 1.1. Leo Adamson Muistan sua Elaine (1932) Jos minne lie polkuni vie, oli päivä tai synkkä yö, niin muistan ain' sinut armas Elaine. Sä muistatko vielä puistikkotien, missä kahden istuimme silloin illoin ain', oma armas Elaine? Linkki: Hehkuvan katsees loisteesta nauttia sain, suudelmas kuuman tunnen viel' huulillain Ville Alanko Ali Baba (1930) Linkki: 2x Ali Baba, oi tumma Ali Baba, no ylin on Bosbori kimmeltää iloinen. Istambulin kulta sormus rakkimuu rubiini kulta punaista takkiluu Ali Baba, oi tumma Ali Baba on meidän yllämme tuhannen yhden yön rakkautein. Ali Baba, oi tumma Ali Baba on yllä puolikuun valoinen kirkkaana Istambulin sormus armaalle anna moskeijaan hänet vihille kanna. Ali Baba, oi tumma Ali Baba, ei lopu tuhannen yhden yön rakkaus konsanaan ei Matti Jurva Hei hamsterit (1940) Linkki: Nyt tyhjää saa odottaa, kysellä, jonottaa. Turhan vuoksi käymme hamstraamaan. Kaikki on kortilla ja jonot on portilla. Korvikkeita vain nyt annetaan. 4

5 Sokeria, sikuria etpäs enään saa. vain kahviketta, korviketta, jos on kortit jaa. Turhaan saa odottaa, kysellä, jonottaa. Tyhjää kohta käymme hamstraamaan. Sakkariini, margariini löytyy kyllä viel, rusinoita, veskunoita vaikka tekis miel. Turhaan saa odottaa, kysellä, jonottaa. Tyhjää saamme käydä hamstraamaan Karjalan kaunis Kerttu (1940) Linkki: Mie muistan, ko Viipurin kavul' mie astelin, taaksen' jäi Papulan silta. Iloissain olin mie, vastaan ko tulit sie ihana oli se ilta. Ko saapui se hetki taas välleen, et' kohattais' toisemme jälleen. Myö haasteltiin rattoisast', Kuu paistoi ihanast', kahen kun haaveiltiin. Kerto: Viel monta muistoo Viipurist' ois. Kerttukii männyt on jo miulta pois. Konsa sinut, Kerttu, nähdä vielä saan, pyörees' myös tornis' häitä tanssitaan. Polvellein silloin istutan mie siun ja tunnen, että sie oot ikuisesti miun Laulu marjaviinistä (1932) Linkki: Kotimaisen harrastus nyt muoti on uus kaikkialla siitä puhutaan. Erittäin on suosittuna viiniteollisuus, mut' kuiskaten vain siitä huhutaan. Kerto: Kas, kun vitamiinit ennen kielletty on, siksi kansa keksi marjaviinin. Kodikkaasti marjakeitos käy, luksuttaa ja valmistajan suuta kutkuttaa. Marjat, hiivat, sokerit kun pannaan pullohon ja vesilukko päälle korkataan, siitä syntyy iloliemi voittamaton jota tuskin miedoks' morkataan. 5

6 Kaljapullon kylkihin on lyöty prosentit, mut' sisällys on aina pluttanaa. mutta kotiviinipullosta kun sieppaat tuikkarin niin ilo on kohta tuttava. Perhejuhlissakin ompi talon antimet silloin vasta oikein kukassaan, vierailta kun irti pääsee kielenkantimet ja he tuntee viinin tukassaan Äänisjärven jäällä (1942) Linkki: Ajelen mä, ajelen mä hummallani tuolla Äänisjärven täällä. Hei sinä tyttöni, hei sinä kultani, jos sinä oisit täällä. Kerto: Ajattele, kuvittele, itseäni huvittele, hei, sinä tyttöni, hei, sinä kultani, jos sinä oisit täällä, hei, jos sinä oisit täällä. Sulle minä tyttöni kertoisin, mitä aatos mieleen antaa. Kesällä me mökkimme laitettais tähän Äänisjärven rantaan. Sinisiä, punasia kukkasia kasvais mökkimme pellon laita. Ja pirtissä pikkunen komppania kasvais uusia sotilaita. Joskus me mentäis' verkkoja heittään Vienanlahden suuhun. Isot kalat vietäisiin Aunukseen ja pienet omaan suuhun. Kasvaa, kasvaa ne Äänisen rannat kukkia punaisia. Siellä on taistellen valvottu noita tuntia tuhansia. 6

7 1.4. Kalevala Kantele Tuopa se viisas Väinämöini lähtööp on hevosen ettsoh suvikunnan kuunteloige, otti ohjakset olalle. Peäty tuolla mättähällä peäty päivärinkisellä kuuli purren itköväkse valitti veno punani. Mitäpä sie itket, uusi pursi 2x valitat veno punani? Sitä itken, uusi pursi kun vanhatki vesillä, miep oon tervoitta teloilla. Työntipä purren juoksomahe latopa laian neitosia toisenpa laian sulhosia, ite istuutu perähe. Laski päivän moavesiä toisen päivän merivesiä kolmannen selän vesiä. Vanha souti, piä vapisi 2x nuori souti, airot notku. airon pyyryt pyinä vinku nenä joiku joutsenina tellöt teyrinä kukerti perä korsku korppiloina Puuttupa pursi juoksomasta takaltu veno punani Kivelläkö, kannollako vainko vatturaunivoilla? Vainkopa hauin hartejilla, vejen koiran koukkuluilla? Sepä oli hauvin hartejilla, vejen koiran koukkuluilla. Ottipa hauvin hartejite, vejen koiran koukkuluute. Panipa poloisna paloikse murkinallisiks muruikse häntäjouhet joutavilla sappi ilman istujilla peä perän pitelijällä kouhkot koissa vuottajilla 7

8 maksatpa maalta katsojilla Tuopa se viisas Väinämöini loatipa soiton sorsanluisen kannelvon kalaneväsen. Sorminpa soitti Väinämöini kielin kannelvo pakasi. Tuopahan vejen emäntä 2x vetäyty vesikivillä ruoko rintoa lykkeleikse Tuopa se viisas Väinämöini Tuopa se vejen emäntä vetäyty vesikivillä ruoko rintoi lykkelekse Tuopa se viisas Väinämöini sormin soittaa Väinämöini Kielin kannelvo pakasi tuopahan metän isäntä harppasi hakohavulta lykkeliutu lymmys siihe Tulen synty (Toistaen) Iski tulda ilman ukko, välähytti Väinämöini viiel on vivutsimella, kuuvella kokon sulalla, eläväl on ennuksella. Tuiskaht on tuli soroni, läpi moan, läpi Manulan Läpi tuost on tuuran putken, halgi kirvehen hamaran. Kasvo rautaset orahat. Suten suurilla jälillä karhun kämmenen sijoilla. En minä sure susia pelgäj on metän petoja. Kaik on suet suitsipäissä karhut rautakahlehissa Kilpalaulanta Yks oli vanha Väinämöinen, toin oli nuori Joukahainen ajettih hyö vastakkahe, aisapa tarttui aisan piähän rahkis rahkehe takertui, 8

9 vesi tippui vempeleestä usva uuen aisan piästä rasva kiehui rahkehesta. Virkkipä nuori Joukahainen: "Sinä herra, minä herra, kumpi meistä tien pitääpi?" Virkkipä vanha Väinämöinen: "Mitellähpä miekkojamme koitellahpa konstiamme, kummall' on miekka pitempi jolla on kortta korkiampi, sehän tässä tien pitääpi." Miteltih hyö miekkojansa koiteltiinpa konstiansa. Tuonpa vanhan Väinämöisen miekka tuli pitemmäksi jopa kortta korkiemmaksi. Hiki tippui nuoren piästä. Virkkipä vanha Väinämöinen: "Min tiiät syvintä sanoa 1.5. Leo Kauppi Aika poika (1928) Linkki: Minä lystin vuoksi maailman syntynyt oon olen uskottu onneni huomaan itselleni hauskuutta etsimään ja toisillekin suomaan. Hauskuutta itselleni etsimään ja toisillekin suomaan. Tässä on manu, joka jalkasin ei käy eikä huonoilla rattahilla, vaan komiasti kulkee kun kuvernöörit benssiinihevosilla. Minä hyvä olen korttia pelaamaan, hyvä laulamaan ja juomaan. Ja hyvä olen tyttöjä riiaamaan vaikka en kotia tuomaan. Älä sinä vanha mun äitini sure mun hurjia kulkujani, vaan anna minun pelata ja anna minun juoda ja laulella laulujani. Sillä ennen minä riemuni rikkaaruahoist' ja ohdakkeista kitken, ennen kun mä maailman katkerata maljaa tyhjentäissäni itken. 9

10 Ennen kun mä maailman katkerata maljaa tyhjentäissäni itken Amalia (1929) Linkki: Amalian aittaan se aurinko paistoi ja paistoihan sinne muukin. 2x Suru oli Amalian syrämessä ja olihan siel' joku muukin. Ja kaikki ne rahat, jotka vaskesta on valettu, ne annan minä vaivaisille. 2x Kun tytölle mä olisin kelevanna, mut' en kelevanna vanhemmille. Jalitalon Amalia linnan pihalla se ikävissään itki. 2x Sano, voi kun mun rakkaalla kallullani nuo on raurasta hinkselitkin Ei tule suvi (1930) Linkki: Ja ei tule suvi ja ei sula lumi ja eikä se leivonen laulakaan. 2x Heili on kaukana vieralla maalla ja eikä se enää naurakkaan. Ja olen minä nähnyt pääskysen ja kuullut sen käen kukkuvan. 2x Olen nähnyt oman heilani toisen viereen nukkuvan. Ja mitäs sitä heilani omilla rahoillasi korviisi renkaita ostitkaan? 2x Olisit vaan ollut, kun Jumala on luonut vaaleapunatukkiaan. Kun heilini minua uskotteli, niin en minä raaskinut kieltää, juu. Enkä minä raaskinut pahoitella tuon oman heilini mieltä, juu. Ja heilini heilutti kirkon kongilla komealla varrellansa, juu. Aina se rakkaus pysyväinen onpi kiitosta napakassa, juu. Ja voi kuinka nätti pari meitsistä tullee 10

11 kahdesta napakasta, juu. Tytöstä hoikan solakasta ja pojasta matalasta, juu. Ja vaikka olen köyhästä kodista, niin olen minä rikkaan renki, juu. Jos minä tahdon, niin minä kihlaan talon tyttärenkin, juu. Ja seitsemän sataa tuolloista rahaa myötäjäisiä maksettu on juu. (?) Ja sellaista tyttöä halaella pitää, jota ei annettu kaikil' juu. Ja eikö se lie ollut kiusattua tuon Vuoksen virran vesi, juu, jolla se pappi tän tällaisen pojan ensimmäisen kerran pesi, juu Elämään kyllästymisestä (1929) Linkki: Tunsin herran, joka etsi iloisinta puolta elämän mutkista. Mutta sitä etsiessään itsens' löysi tuolta Poliisin putkista. Missä vika, sen hän kyllä arvas: on ilomaljan pohjasakka karvas. On loppuna ain' lystäilystä, hyi ei ihme jos hän viimein kyllästyi. Puhuen: Se kyllästyminen oli niin perinpohjainen että eräänä iltana teki varman päätöksen tehdä lopun mokomasta. Ja annas olla seuraavana aamuna hän meni vaatekaapilleen ja otti housujensa takataskusta kylmän paljonpuhuvan kappaleen ja ojensi sen kohti avonaista suutansa ja täräytti pullostansa krapulanaukun. Kerran erään nuorukaisen muuan neito pauloi lempensä huumalla. Oli poika ihmeen onnellinen, unissaankin lauloi kallalla kuumalla. Ja niin he kaksi yhdessä unelmoi. Oli poika niin kuin tytön kanssa olla voi. Mutta lopputulos tästä oli, hyi! Ei ihme jos jo poika kyllästyi. Puhuen: Ja kyllästyi niin perinpohjaisesti, että muutti toiseen kaupunkiin, 11

12 sillä hänen oli mahdoton sietää naista, jolla oli pieni, mutta tavattoman iljettävä nuuskamälli suussa suudellessaan. Muuan ukko naimisiin kun meni toisen kerran lastensa tähden kai, niin myötäjäisiks' lapsia hän pirtillisen verran entisten jatkoks' sai. Ja vuoden päästä ilmestyi taas uusi, ja ajan mittaan kokonaista kuusi. Ja joka vuosi järjestänsä, hyi! Ei ihme jos jo äijä kyllästyi. Puhuen: Se suoristi kinttunsa ja sanoi: "Ellei tästä suvun lisääntymisestä tule perinpohjaista loppua, niin, niin maapalloa on laajennettava." Ja sitten hän otti ja kuoli. Niin nuori poika elämäänsä kyllästyen huokaa kun rakkaus riemut vei. Niin moni tyttö kyllikseen saa suudelmien ruokaa ett' tippaakaan maistu ei. Siks' säästellen sä nauti elon mettä ja ole siitä aina varma, että on lopputulos parhaastakin, hyi! Mihin ennen sua jo sadat kyllästyi Emma (1929) Linkki: Oi muistatko, Emma, sen kuutamoillan, kun yhdessä tanssista kuljettiin? Sun syömmesi annoit, ja valasi vannoit, ja lupasit olla mun omani. 2x Oi Emma, oi Emma, oi Emma, oi Emma, kun lupasit olla mun omani. Kuiskasit minulle "paina sun pääsi vasten mun palavaa rintaani!" Sinä omistit minut, minä omistin sinut, ja tahdoimme lempiä alati. 2x Oi Emma, oi Emma, oi Emma, oi Emma, me tahdoimme lempiä iäti. Sinä estelit minua epäilemästä etkä tahtonnut petosta minulle. Vain puhtahan lemmen, viattoman rakkauden tahdon minä uhrata sinulle. 2x Oi Emma, oi Emma, oi Emma, oi Emma, sen tahdon mä uhrata sinulle. 12

13 Minä uskoin ja vannoin, ja sormukset annoin, ja lupasin olla omasi. Sinä valasi taitoit ja lahjastani laitoit vain heiluvat renkahat korviisi. 2x Oi Emma, oi Emma, sä mokoma remma, vain heiluvat renkahat korviisi Heitä huolet pois Linkki: Olen kulkenut merta ja maata, vaikken kertoa mä kaikkea saata, mitä nähnyt ja tehnyt on kulkeissain - no sen laulan nyt teille vain. Mikä minunkin peijakkaan sai pilojani laskemaan? Kai arvaatte nyt, että dollar' on se, mikä minunkin laulaan saa. Oli kolmenkolmatta vasta, kun kodistani matalasta hyväst' heitin mä isälle ja äidille vaan. Sanoin lähteväni Kultalaan. Viel' korvissani soi äidin ilosanat noi "Heitä huolet pois, vaikka kohtalo sois tien sullekin raskahan". Matkani hauska oli kyllä, kun nuoruuden into oli yllä, kun lapsen lail' olin unteni mail' mutta dollareita taskussain. Ja mä pikkusen kerrassaan aloin hiljaa laulamaan: "juo maljat pois, että hauska sun ois, kyllä näkyvis' on lännen maa". En tuntenut maata lännen vaan jänkin rautakämmen pani minunkin kyllä tuntemaan, et' turha on haaveilla. Viel' korvissani soi nyt kalliit sanat noi "heitä haaveet pois, että parempi sun ois päästä pinnalle maailmaan". Jos totuutta haluatte multa, minä toivon, että mulla ois kulta sillä vanhaks' pojaks' mä aio en, 13

14 siinä kuulette totuuden. Minun lauluni kajahtaa niin kauan kuin tyttösen saan, eikä siihen se lopu, jos kestääpi sopu, vaan kaikaa ainiaan. Siis pitäkääpä tyttöset huoli, sillä poika on vielä nuori, usein on oma se dollarin saatte parempi, kun pauloihin. Se mulle hymyää, hälle lauluni laulan tään, "Heitä huolet pois, nyt jo maljakin jois kun onnemme hymyää" Herra Adamson (1929) Linkki: Et onpi Herra Adamson ehkä kunnon mies, senhän kaikki naapuritkin aivan hyvin ties. Hän otti ryyppyjään ja halas tyttöjään ja oli niinkuin kunnon mies, kunnon mies. Aamuyöstä näin hän kulki kotiinpäin ja sydämensä täynnä riemua, riemua. Sinisilmä, silkkisukka, poutaposki, polkkatukka, oot mun ihantein. Kerto: Saanko tulla, omas' olla ihastella, armastella sua vaan hetkisen? Tämä onpi pikkujuttu kaikkialla olen tuttu maineeni on verraton. Ehkä esitellä itsein saan: oon Herra Adamson. Et onpi herra Adamson ehkä ryyppymies hän ryypyn osaa kallistaa ja niinpä on ties' grogsit, liköörit, rommit, konjakit. Hän joi niin kuin kunnonmies, kunnonmies. Ja kun ryypyn saa hän alkaa rallastaa ja sydämensä tuosta riemastuu, riemastuu. Helmeilevä ihanainen, säteilevä vaahtovainen oot mun ihantein. Kas unta näki Adamson kerran valveilla, et' seisomassa oli hän jo taivaan portilla. Hän kumarsi, pokkuroi ja kovast' potiloio et hän se vast' on kunnonmies, kunnon mies. Vaan oviloikkari tuo pyhä Pietari se sormellansa ulos osoitti, osoitti 14

15 Adamson hikoili, rukoili ja pyyteli et oot mun ihantein Herra Petteri (1923) Linkki: Herra Petteri se kamarissa peilaili ja hän kampaili hiuksiaan. Ja hän kysyi siltä elatusmammaltaan, minkäs kuoleman minäkin saan. Puhuen: Niin mamma tuli ja sanoi: Et kuole sä tautiisi vuoteelle etkä kaatune sodassa, 2x mutta herra sua varjelkoon meren aalloilta - ne vaivat sun hukuttaa. Puhuen: Mutta siitä huolimatta Petteri lähti merille. Ja se laiva oli raudasta rakennettu ja mastot oli kalanluusta. 2x Ja kullasta oli se kajuutta suuri, jossa Petteri peilaili juuri. Puhuen: Kun yhtäkkiä merellä nousi hirveä myrsky, merimiehet löivät arpaa, ja arpa lankesi herra Petterille, niin herra Petteri sanoi, että oikein se mulle kävikin, sillä kolme kirkkoa olen minä polttanut ja ne papit olen tappanunna 2x ja kolme niin komeata mammanplikkaa olen pahasti mä narrannunna. Puhuen: Mutta merimiehet sanoivat, että turpa kiinne ja mereen. Niin herra Petteri lauloi: Sanokaa mun mammallein, et mä huilailen merien aalloilla, olla hyvä eikä surullinen Honolulu (1928) Linkki: Olen matkustellut maita mutta viime matkan tein ma vain Honoluluun tuon Havaijin 15

16 Enkä unhoittaa voi koskaan vaan päivinen mä muistan vain Honolulun, mihin saavunkin. Kerto: Oi, Honolulu, siellä olla saa kuin zulu selässä rengas, kuin zuluilla. Siellä heitetään sun aatteet, että riisutaan pois vaatteet. Tule Honoluluun, paratiisi se maa! Siellä lemmenpaulan koitin pienen neekertytön voitin pien' pörrötukka ja musta suu. Alla palmujen mä kuljin, hänet sylihini suljin kuutamoilta oli ihana. Ja kun elämäni päättyy ja kuolla minun täytyy, niin hautani tahdon tuonne Havajiin. Ja taivaaseen kun kuljen, niin portilla jo kuulen enkelten laulun mulle kuorossa: Juhannustanssit Paksulassa (1927) Linkki: Halitulijallaa tämä poika rallaa jämäkällä polkantahdilla. Juhannusyönä se tanssi on työtä ja pelimanni istui rahilla. Hei viululla veti se haitartaijaa huitunluitia aijaijaijaa. Kerto: Jousi se liikkui sousi ja kiikkui jalkakin tahtia jyskytti. Repäsevä rytke, tanssin jytke oli siellä Paksulan pirtissä. Kissakin säikkyi, pankolla väikkyi ja ihmetteli hampaat irvessä. Kun pelimanni veti sitä haitantaijaa huitunluitia aijaijaijaa. Maikki ja Kusti ne vimmatusti hakkasi lapikasta lattiaan. Sootarin Mari sano: ''Siin' on pari, jolla ei ole polvessa pattia.'' Hei viulu se vinkuu haitantaijaa 16

17 huitunluitia aijaijaijaa. Nurkassa muori perunoita kuori ja veisasi helvetin vaivasta Vaaripa hihkas Ullaa sihtas ja sano sieltä näkevänsä taivasta. Ja viulu se vinkui haitantaijaa huitunluitia aijaijaijaa. Kertoi sen kuiske: helmojen huiske oli ollut tallin takana. Huomasi kaikki, kun kalpeni Maikki ja kasvoilta oli kuin lakana. Viulu se vinkui vaan haitantaijaa huitunluitia aijaijaijaa. Kiihtyi se kutke, hulina ja hutke ja kissakin pyörtyi jo pankolla. Pelimanni naukkas, pullosta haukkas, ja sano, että tuokaapa sankolla. Ja sitten se veti heti haitantaijaa huitunluitia aijaijaijaa. Aamulla varhain sää oli parhain ja pelimanni pellossa pötkötti. Silmiä hieroi ja katseli kieroon kun iso sika vieressä rötkötti. Ja pelimanni valitteli aijaijaijaa eipä nyt kuulu haitantaijaa, lysti on loppu ja tyhjä on pottu ja päässäkin kohmelo jyskyttää Kalle parka (1930) Linkki: Kalle, kun hän syntyi tänne melskeeseen, huusi, kuin ois' pudonnut hän järvehen, niin kuin koko synnytys oisi suuri erehdys eikä tiennyt, mist' on kysymys. Ämmät siinä viisaina nyt hääräili, puntarilla miehenalkua määräili. Kallea, kun tutkittiin, silloin heti huomattiin seikka, josta sitten tulikin: Kerto: Kalle parka, pääs' on arka, sen jo huomaa päältä päin. Vaan sä varmaankin voit siinä onnistuu, 17

18 mis' ei onnistunut vielä kukaan muu. Kalle joutui rippikoulun penkille flikoille ja uskontonsa pyörteehen. Siin' on viisauden puu, siin' on miehen kylkiluu siinä tehtiin Aurinko ja Kuu. Sakramenttia oli hällä seitsemän, joskus joku vaille, joskus enemmän. Kaanaan häissä ryypättiin, mässättiin ja tapeltiin Juutas joutui trokarina kiin. Kalle alkoi tyttäriä riiaamaan ja kun vihdoin saa hän oman armahan. siinä vasta harmistuu, tyttönsä on vääräsuu suutelonsa aina leukaluun. Kalle etsi toisen nyt ja paremman se on taas kun elefantti naamaltaan. Niitä ei voi suudella, vaikka kuinka ponnistaa, nenä kun on aina vastassa. Kalle sentään lopuks' yhden lesken sai, halaili ja suuteli ja sitten nai. Leskelle - sen kaikki ties - Kalle oli kuudes mies. Silloin sammui Kalle syömmenlyönt'. "Mis' on akka miehet sulla entiset?" Yks' on kuollut, kaks' on vienyt vennehet, yks' on tullut hulluksi, yks' on tehnyt konkurssin, siinä Kallen sydän itkikin Kesälaitumelta (1929) Linkki: Kun sain kylläni kaupunkitaloista, päästin Helsingin tomut minä jaloista. Savoa kohti laiva hohki, Vaajasalmea kynti. Mua vaivasi herrojen tauti, mihkä kuuluu, ett' istu ja nauti, juo ja syö, mutt' heitä työ, sillä se on synti. Siksi lähdin maalle 18

19 3x kelliskeleen vaan. Siksi lähdin maalle kelliskeleen vaan, kelliin vaan ja saamaan auring'baadii. Siellä asuin minä paikassa jalossa, kauppias Pelkosen talossa. Olen syönyt ja uinut, vaan en puinut, siks' olen lihonutkin. Siellä saunan penkillä loijoin, raihnaita raajoja oijoin, tällöin, silloin, lauantai-illoin vatsalla selkää hutkin. Päivittäisin taasen 3x kelliskelin vain. Päivittäisin taasen kelliskelin vain, kellin vain ja otin auring'baadii. Mä aioin myös ahvenia onkia ja aloin niille matosia tonkia, sit' heitin veteen niiden eteen, odotin, jos heit' tullee. Mutta onkeani aina ne vieros' ja tuumivat silmät kieross', ett' ''Tuohon en me'!'' ja tuntui kuin ne ois sieltä huutaneet mulle: ''Pysy sie, äijä, maalla ja 3x kelliskele vaan. Pysy sie, äijä, maalla ja kelliskele vaan, kelli vaan ja ota auring'baadii''. Myös leikkasin ruista ja kauraa, se ei käynyt, ne alkoivat nauraa. Mä aattelin silloin, kun vieläkin illoin, jos oppisi tuonkin tempun, ettei tarvitsis' olla niin mykkä, kun on pellolle tehtävä kykkä, vois' tehdä niteen ja sitoa siteen, et' sais' ''ehta hentun''. Silloin ei tarvis muuta kuin 3x kelliskellä vaan. Silloin ei tarvis muuta kuin kelliskellä vaan, kellin vaan ja otin auring'baadii. Kun kävelin mä raitilla siellä, se huvittaa vähän mua vielä. M' nostin rintaa, se kohotti hintaa ja herraks' ne muakin luuli. Ne niias ja sanoivat päivää, minä vain: ''Päivää, päivää!'' Mutt' aikaa myöten juoden ja syöden kyllä nimeni kuulin. Mitäs minä tuosta, mä 19

20 3x kelliskelin vaan. Mitäs minä tuosta, mä kelliskelin vaan, kellin vaan ja otin auring'baadii Kulkurin heila (1931) Kulkijapoika näki kulkeissansa aukeevan ruusunkukan rakastaa vaikkei omistaa olis' kulkijapojallakin lupa Linkki: Kulkijan elämä on tyventäja tuulta, myötä- ja vastamaata. Odotella tuulella tyventä ei kulkijapoika saata. Pulmuni oma tummatukka silmäsi säihkyvät tulta. Sun katsees' on kaunis kuin lumpeenkukka. Olet kulkuripojan kulta. Ah, jos en koskaan kultani armas surua sun rintaasi toisi, ettei mun tähteni kyynel karvas silmiäs kostuttaisi. Koti on köyhä sulla ja mulla ja ahtaalla leivän muru. Mutta haihtuu ne huolet, kun yhteen mennään ja silloin on kaukana suru Kuuliaiset Kottilassa (1926) Linkki: Läksin mä kerran Kottilaan paikkakunnan tapoja vaan oppimaan, niin oli siellä kuuliaiskekkerit, missä heilu ne pullat ja lekkerit. Ei kutsuttu oltu mua vieraaksi vaan oli mulla kunnia kuokaksi. Ja niinhän se kävi, että ilta mulla meni siellä Kottilan kuuliaistanssissa. Sisähän kun astua pöllähdin, niin haju minun nenähäni pöllähti, kun ovensuussa oli siellä porsaita. Kanoja ja kukko oli kiukaalla. Nurkassa hyppeli vasikka ja puolet oli pirtissä lapsia. Mut' niin sitä juotiin 20