YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTEN PALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA. Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa Outi Linnossuo ja Maura Tiuraniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTEN PALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA. Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa Outi Linnossuo ja Maura Tiuraniemi"

Transkriptio

1 YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTEN PALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa Outi Linnossuo ja Maura Tiuraniemi 1

2 Taitto: Maura Tiuraniemi Kuvat: Halaten materiaalit Julkaisija: Halaten hanke, Kirjapaino: X-COPY, Turku 2014

3 Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa Outi Linnossuo ja Maura Tiuraniemi YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTEN PALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. YKSINTULLEEN PALVELUPOLKUKUVAUS 4 3. FAHRANIN TARINA 6 4. TURVAPAIKAN HAKEMINEN 8 5. OLESKELULUVAN MYÖNTÄMINEN KOTOUTTAMISPALVELUT KUNNISSA SIIRTYMINEN NORMAALIPALVELUIHIN ASIANTUNTIJAVERKOSTON PALVELUT 16 LÄHTEET 24 LIITE 1. AIHEESEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET LIITE 2. PALVELUPOLKUUN LIITTYVÄT LAIT LIITE 3. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ 1

6 1. JOHDANTO Yksintulleet pakolaislapset päätyvät Suomeen erilaisista syistä. Lähdön taustalla on useimmiten lähtömaiden pitkittyneet konfliktitilanteet ja yleinen turvattomuus. Tyypillinen vailla huoltajaa maahan saapunut alaikäinen turvapaikanhakija on vuotias tyttö tai poika Somaliasta, Irakista tai Afganistanista. Suurin osa alle 15-vuotiaista lapsista saapuu maahan sukulaisten tai ystävien saattamana. Pakolaislasten määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2013 Suomeen saapui 156 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Kuva 1. Yksintulleet turvapaikanhakijat vuosina

7 Turvapaikanhakijalapset saapuvat Suomeen erilaisia reittejä. Osa lapsista on tehnyt matkaa muutaman päivän, osa heistä on ollut matkalla jopa vuosia pakoillen poliiseja ja eläen kaduilla useissakin eri maissa. Yksintulleiden lasten taustalla on usein monenlaista turvattomuutta ja traumatisoitumista. Euroopan komission toimintasuunnitelma 2010 on asettanut tavoitteeksi yhteisen normiston luomisen ilman huoltajaa maahan saapuvien lasten suojelemiseksi. Myös Suomen valtion kotouttamisohjelman mukaan lapsiin ja nuoriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. HALATEN haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -projekti tukee alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden pakolaisten kotoutumista ja kehittää heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamista Varsinais-Suomessa. Alaikäisistä yksintulleista tehdyn tutkimuksen ja heidän kanssaan toteutettujen ryhmätoimintojen lisäksi projektin aikana luotiin monialainen, alueellinen asiantuntijaverkosto. Tässä asiantuntijaverkoston (Liite 3) kanssa yhteistyössä toteutetussa oppaassa kuvataan yli 14-vuotiaiden yksintulleiden pakolaislasten kotoutumista edistäviä palveluita turvapaikanhakuvaiheesta kotouttamisajan päättymiseen Varsinais-Suomessa. Opas on osa Maura Tiuraniemen opinnäytetyötä. Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten palveluista ei ole aiemmin tehty kattavaa selvitystä Varsinais-Suomen osalta. Tässä kuvaamme turvapaikan hakemiseen ja kotoutumisen tukemiseen liittyvät prosessit. Palvelupolkukuvaus sisältää neljä eri osaa: 1. graafinen kuvaus, 2. esimerkkitarina, 3. graafisen kuvauksen avaava tekstiosa sekä 4. osallistuvien organisaatioiden toiminnan kuvaus. Opas on tarkoitettu yksin Suomeen tulleiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Kuvaus koskee ko. kohderyhmän kanssa työtä tekeviä Varsinais-Suomen alueella toimivia julkisia palveluja, kuntia (Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali), kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä organisaatioita ja palvelun tuottajia. 3

8 2. YKSINTULLEEN PALVELUPOLKUKAAVIO Seuraavassa kaaviossa esitetään pelkistetysti kuvaus yksintulleen pakolaislapsen palvelujen etenemisestä. Käytännössä vaiheet limittyvät ja lisähaasteita tuottaa muuttuva toimintaympäristö. Lait ja käytännöt kehittyvät jatkuvasti joten kuvausta pitää päivittää riittävän usein. Kaavio kuvaa palveluja syksyllä Sen selitysosio löytyy tekstistä kappaleista 4-7. Kappaleessa 3 polku havainnollistuu Krister Björklundin tutkimuksen useista haastatteluista kootun kuvitteellisen esimerkkihenkilön avulla. 4

9 5

10 3. FAHRANIN TARINA 16-vuotias Fahran tuli laivalla Turkuun maaliskuussa Hänellä ei ollut mitään käsitystä Suomesta, oli vaan kuullut sedältään pohjoisesta maasta, jossa ihmiset olivat yhtä kylmiä kuin ilmastokin. Satamassa häntä oli neuvottu menemään poliisiasemalle hakemaan turvapaikkaa. Vastattuaan poliisin kysymyksiin, Fahran vietiin SPR:n Turun vastaanottokeskukseen Pansioon. Afganistan oli Fahranin syntymämaa, mutta hän oli joutunut muuttamaan perheensä kanssa Iraniin levottomia oloja pakoon. Siellä perheeseen syntyi toinen poika ja tytär. Kulttuuri, kieli ja uskonto olivat melko lailla samat kuin Afganistanissa, mutta elämä oli vaikeaa ja köyhää, koska he eivät saaneet oleskelu- tai työlupaa. Kun tilanne Afganistanissa hieman rauhoittui, perhe muutti takaisin vanhaan kotikyläänsä. Rauhaa ei kuitenkaan kestänyt kauan, vaan pian he joutuivat taas lähtemään pakosalle. He harkitsivat Pakistania, mutta pitivät sitä liian vaarallisena heille. Päämääräksi valittiin Eurooppa. Perhe pääsi vaaroja uhmaten salakuljettajien matkassa Turkkiin asti. Siellä Fahran joutui eroon perheestään. Hänen onnistui päästä Evros-joen yli, ja niin syvälle Kreikkaan ettei häntä saatu kiinni. Myöhemmin hän sai puhelimitse yhteyttä perheeseensä. Turkin poliisi oli vanginnut heidät ja lähettänyt perheen takaisin Afganistaniin. Kreikkaan Fahran ei voinut jäädä, kadut olivat turvattomia ja olot yleensäkin huonot, joten hän jatkoi matkaa länteen ilman selvää päämäärää. Monien vaiheiden jälkeen hän löysi itsensätukholmasta ja sai siellä neuvon hakeutua laivalla Turkuun, koska mahdollisuudet saada turvapaikka saattaisivat olla paremmat kuin Ruotsissa. SPR:n Turun vastaanottokeskuksen ryhmäkodissa Fahran pääsi uuden elämän alkuun. Arkirutiinit ja opiskelu jäsensivät päiviä. Fahran tutustui muihin ryhmäkodin asukkaisiin, ja vaikka yhteisen kielen löytäminen oli alussa hankalaa, hän sai ystäviä. Elämää varjosti kuitenkin epätietoisuus oleskeluluvasta. Poliisin tekemä turvapaikkakuulustelu ja perusteellinen turvapaikkapuhuttelu Helsingissä olivat olleet raskaita kokemuksia. Piti tuntikausia selvittää seikkaperäisesti elämän kaikki vaiheet Suomeen saapumiseen asti. Fahranilla oli ollut tukenaan hänelle nimetty edustaja, sosiaalityöntekijä ja tulkki. Silti Fahran koki häneen kohdistetut epäilyt nöyrryyttävinä. Hänelle oli jopa tehty oikeuslääketieteellinen ikätutkimus, koska hän ei viranomaisten mielestä näyttänyt kuusitoistavuotiaalta. Vaikka Fahran yleisesti ottaen viihtyi ryhmäkodissa, epätietoisuus Suomeen jäämisestä ja perheen kohtalosta Afganistanissa painoivat mieltä. Murehtiminen haittasi muutenkin vaikeita kieliopintoja. Eikä motivaatio oppia suomea muutenkaan ollut kovin suuri kun ei tiennyt saisiko jäädä maahan. Ohjaajat ja sosiaalityöntekijä olivat Fahranin tukena, ja heihin hän luotti. Hänen viral- 6

11 linen edustajansa oli tärkeä ja piti Fahrahin puolta virallisissa yhteyksissä, mutta hän oli etäisempi.kuukaudet kuluivat, ja eräänä kauniina syyspäivänä Fahran sai tietää, että hänelle oli myönnetty oleskelulupa. Helpotus oli suuri, mutta huoli omaisista yhä painoi häntä. Fahran halusi perheensä Suomeen. Hän ei kuitenkaan itse voinut sitä järjestää, vaan hänen vanhempiensa olisi hakeuduttava Kabuliin, Suomen suurlähetystöön ja jätettävä anomus perheenyhdistämisestä. Miten se järjestyisi? Fahranin perhe asui aivan eri osassa maata, ja matka Kabuliin oli kaikkea muuta kuin turvallinen. Lisäksi Fahran oli jo ehtinyt täyttää 17, ja pieni ihme olisi ollut tarpeen, että koko perheenyhdistämisprosessi olisi voitu saattaa päätökseen ennen kuin Fahran täyttäisi 18. Suuresta haaveesta oli luovuttava. Seitsemän ryhmäkodissa vietetyn kuukauden jälkeen Fahran sai kuntapaikan Raisiosta ja hän siirtyi tuettuun asumiseen. Pansiossa hän oli ystävystynyt hieman nuorempaan kohtalotoveriin, joka muutti perheryhmäkotiin Luolavuorentielle Turkuun. Fahran huomasi pian, että hänen kaverillaan oli helpommat olot perheryhmäkodissa, kun ohjaajat olivat aina läsnä, eikä vastuu arjesta ollut niin suuri kuin hänellä. Fahrania ei silti jätetty yksin. EHJÄ ry:n ohjaajat pitivät huolta hänestä ja hän koki elämänsä olevan järjestyksessä. Kotoutumissuunnitelmansa mukaisesti hän opiskeli suomea ja kävi aikuisten peruskoulua. Fahran oli ajatellut opiskella ajoneuvoasentajaksi, koska ammatti oli hänelle tuttu. Hänen isällään oli ollut pieni autokorjaamo Afganistanissa ja hän oli harjoittanut ammattiaan Iranissakin. Fahran oli pienestä pitäen ollut isänsä oikeana kätenä ja arveli, että asentajan työ Suomessa sopisi hänelle parhaiten. Hänen oli kuitenkin käytävä peruskoulu loppuun ennen ammattikoulua. Pitkä opiskeluaika turhautti Fahrania. Hän oli omasta mielestään nopeasti lähestymässä keski-ikää, jolloin pitäisi olla perhe, ammatti ja työ. Tyttöystävä oli jo, mutta ei taloudellista pohjaa suhteen rakentamiselle. Kaverit, jotkut heistä Pansion ajoilta, olivat lohtuna, koska moni heistä oli samassa tilanteessa. Työtä ei saanut ilman koulutusta, ja koulutukseen oli hankala päästä ellei osannut suomea hyvin. Sinnikkäästi yrittämällä Fahran pääsi kuitenkin toivomaansa koulutukseen. Nyt Fahran on löytänyt viihtyisän asunnon Kaarinasta, jossa hän asuu lähihoitajaksi opiskelevan vaimonsa kanssa, ja toivoo saavansa vakituisen työpaikan Turun seudulla. Hän näkee vieläkin öisin ahdistavia unia Afganistaniin jääneista vanhemmistaan ja sisaruksistaan, ja tuntee syyllisyyttä siitä, ettei voinut auttaa heitä niin kuin olisi halunnut. "On hyvä asua Suomessa. Mutta mulla on yks.. ulkomaalaisia.. meillä on yksi ongelma. Työasia, meillä on vaikeus.. tekemään työtä. Mä olen yhtä kurssille ja opiskelen neljä tuntia vain. Jos mä heräsin aamulla ei ole mitään tekemistä. On pitkä aika kun ei mitään tekemistä. Mulla on paljon aikaa sillä välillä. Välillä mä yritän itse työtä mutta en ole saanut mitään. Kaikki kysyy sulta, onko sulla ammatti?" 7

12 4. TURVAPAIKAN HAKEMINEN Turvapaikkahakemus jätetään henkilökohtaisesti rajaviranomaisille tai poliisille Suomeen saavuttaessa. Hakemuksen yhteydessä otetaan henkilötiedot ja henkilötuntomerkit. Alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään kiireellisinä. Turvapaikkakuulustelussa poliisi selvittää hakijan henkilöllisyyden, matkareitin, maahantulotavan sekä tiedot perheenjäsenistä ja omaisista. Alaikäisen kuulustelussa on aina läsnä tulkki, edustaja ja mahdollisesti myös oikeudellinen avustaja. Kotimaahansa lapsi voidaan palauttaa ainoastaan jos asianmukainen vastaanotto hänen kotimaassaan on varmistettu ja olosuhteet siellä katsotaan riittävän turvallisiksi. Jos lapsi on aiemmin hakenut turvapaikkaa muualta, voidaan hänet EU:n vastuunmäärittämisasetuksen (Dublin II) mukaan käännyttää takaisin kyseiseen maahan. Asetuksen soveltamisessa on kuitenkin viime vuosina oltu pidättyväisempiä ilman huoltajaa tulleiden kohdalla. Seuraavaksi maahanmuuttovirasto tekee turvapaikkapuhuttelun, jossa selvitetään kotimaan uhat. Puhuttelussa käytetään erityistä lomaketta, joista toinen on alle ja toinen yli 15-vuotiaille lapsille suunniteltu. Puhuttelussa on aina läsnä tulkki ja edustaja, joskus paikalla ovat myös oikeudellinen avustaja ja sosiaalityöntekijä. Turvapaikkatutkintaan voi liittyä erilaisia lisäselvityksiä, esim. kielitesti lähtöalueen selvittämiseksi ja oikeuslääketieteellinen ikätutkimus. Lapselle myönnetään turvapaikka, jos hänellä on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Jos turvapaikanhakijalle myönnetään turvapaikka, hän saa pakolaisen aseman Suomessa. Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, selvitetään voidaanko nuorelle myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Lupa voidaan myöntää, jos kotimaassa uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, voidaan oleskelulupa myöntää myös humanitaarisen suojelun perusteella, mm. kotimaassa tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia. Ilman huoltajaa saapuneet alle 18-vuotiaat majoitetaan ryhmäkoteihin. Asuminen ryhmäkodeissa on ilmaista. Yksiköiden työntekijät huolehtivat lapsen arjesta ja hänelle tarjottavista palveluista. Varsinais-Suomen alueella majoituksesta vastaa Suomen Punaisen Ristin Turun vastaanottokeskuksen ryhmäkoti. Nuoret 8

13 voivat asua myös yksityismajoituksessa esimerkiksi sukulaisten luona SPR:n vastaanottokeskuksen valvonnassa. Kielitasollinen alkukartoitus tehdään alaikäisille Pansion ryhmäkodissa koulunkäynnin aloituksen yhteydessä. Varsinais- Suomen alueella kaikki peruskouluikäiset pääsevät kunnan järjestämään perusopetukseen ja aluksi peruskouluun valmistavalle luokalle. Jos nuori on peruskouluiän ylittänyt, aloittaa hän ensin vastaanottokeskuksen suomen kielen kurssilla. Sen jälkeen hän voi hakea eri kouluihin Turussa kuten iltalukion kielikursseille, Turun kristilliseen opistoon jne. Opiskelupolun aikana nuori suorittaa vuosittain suomen kielen kokeen, jonka mukaan hän siirtyy kielitaitoaan vastaavalle linjalle, yksilöllisesti omien vahvuuksien mukaan. Kaikille alaikäisille yksintulleille määrätään edustaja. Lain mukaan edustaja käyttää puhevaltaa lasta koskevissa asioissa sekä valvoo, että lapsen etu huomioidaan ja että lapsi saa asianmukaisen kohtelun Suomessa. Edustajan tehtäviin kuuluu yhteistyö viranomaisten kanssa ja hän on mukana kaikissa lapsen virallisissa tapaamisissa. Edustajan tehtäviin ei kuulu lapsen päivittäisestä hoidosta ja kasvatuksesta huolehtiminen. Edustajan tehtävä lakkaa automaattisesti lapsen täyttäessä 18- vuotta tai jos hän saa huoltajansa Suomeen. 9

14 5. OLESKELULUVAN MYÖNTÄMINEN Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tehtävänä on osoittaa oleskeluluvan saaneille alaikäisille kuntapaikka. Sen jälkeen kunta on vastuussa lapsen tarpeista, hoivasta, kasvatuksesta ja kotoutumisesta. Lasta sijoitettaessa pidetään viranomaispalaveri, jossa ovat läsnä lapsen edustaja sekä ELY -keskuksen, ryhmäkodin, perheryhmäkodin ja ulkomaalaistoimiston edustajat. ELY -keskuksen edustaja kutsuu kokouksen koolle. Oleskeluluvan saaneet lapset, joilla ei ole perhettä Suomessa asuvat tavallisesti perheryhmäkodeissa. Osa näistä on yhdistettyjä ryhmä- ja perheryhmäkoteja. Perheryhmäkodeissa alaikäisille järjestetään kasvatuksen ja hoivan ohella sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tulkkipalveluita. Varsinais-Suomessa siirto tapahtuu yleisimmin vastaanottokeskuksesta Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perheryhmäkotiin siihen saakka kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Oleskeluluvan myöntämisen jälkeen lapselle tehdään alkukartoitus palvelutarpeista ja kotoutumissuunnitelma. Kotoutumislain mukaisella alkukartoituksella tarkoitetaan toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistä- vien palvelujen ja toimenpiteiden tarve. Alkukartoitus voi sisältää esimerkiksi alkuhaastattelun ja kielitaidon testauksen. Työ- ja elinkeinotoimiston (TE) kotoutumissuunnitelma tehdään kaikille nuorille sinä vuonna kun he täyttävät kouluvuoden aikana 17 vuotta. Lisäksi jokaiselle lapselle tehdään kotoutumissuunnitelma myös sosiaalityöntekijän toimesta ulkomaalaistoimistossa. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma voi sisältää mm. perusopintoja, lukio-opintoja, ammatillisia opintoja, korkeakouluun johtavia opintoja, täydennyskoulutusta, jatkokoulutusta ja oman äidinkielen opetusta. Myös mahdolliset lastensuojelutoimenpiteet tai niiden jälkihuolto sekä muut sosiaali- ja terveyspalvelut (ml. mielenterveyspalvelut) kirjataan suunnitelmaan. Lisäksi kotoutumisuunnitelmaan voi kuulua työpajatoimintaa, harrastusten ja vapaa-ajantoiminnan pariin ohjaamista sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamista. Alaikäisen kotoutumis-suunnitelma laaditaan paikallisten viranomaisten monialaisena yhteistyönä. Jos lapsi tai nuori on myös lastensuojelun asiakas kotoutumissuunnitelma tulee sovittaa yhteen lastensuojelun asiakas-suunnitelman kanssa. Laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää, että maahanmuuttajalle annetaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Perustietoa Suomesta opas on 10

15 kotouttamislain mukainen tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. Opas on saatavilla kolmellatoista eri kielellä Internetistä osoitteesta Opas annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikuntaja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä, eli poliisin toimipisteissä, maistraateissa tai Suomen edustustossa ulkomailla. Oleskeluluvan Suomesta saatuaan lapsella on mahdollisuus anoa perheenyhdistämistä eli oikeutta tuoda tietyin edellytyksin perheenjäsenensä Suomeen. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Käytännössä perheenyhdistäminen on hankalaa. Viime vuosina erityisesti kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on kiristetty. Oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi tehdä vain ulkomailla asuva hakija itse. Alaikäisen puolesta hakemuksen siis täyttää ja panee vireille hänen huoltajansa ulkomailla, lähimmässä Suomen ulkomaanedustustossa. Hakijan on itse maksettava kaikki hakemuskulut, matkat yms. ja perheenjäsenten välinen aiempi yhdessäolo on pystyttävä todistamaan. Alaikäisen yksintulleen pakolaisen perheenyhdistämishakemuksen käsittelyyn kuluu aikaa keskimäärin vuosi. Jos Suomeen alaikäisenä saapuvan turvapaikanhaun käsittelyyn menee niin kauan, että henkilö ehtii tulla täysi-ikäiseksi ennen oleskeluluvan saamista, hänellä ei ole enää oikeutta perheenyhdistämiseen. Elokuussa 2010 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen edellytetään, että perheenkokoaja on alaikäinen vielä perheenyhdistämispäätöksen antamispäivänä. 11

16 6. KOTOUTTAMISPALVELUT KUNNISSA Valtakunnallisesti pakolaisten kuntapaikkojen koordinoinnista vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Alueellinen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille, jotka neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten kuntapaikoista, asunnoista ja tarvittavista palveluista. Pakolaisten vastaanottosopimuksen tehnyt kunta sisällyttää osaksi kotouttamisohjelmaansa suunnitelman siitä, miten kuntaan osoitettavien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kotoutumista edistetään. Kunta voi tehdä tämän monivuotisen suunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Monivuotisena tehdyssä suunnitelmassa otetaan huomioon erityistarpeiden tunnistaminen terveyden, koulutuksen, työllistymisen ja muun kotoutumisen osalta. Suunnitelmassa arvioidaan, minkälaisia ryhmiä kunta aikoo eri vuosina vastaanottaa ja kotouttaa, miten vastaanotettaviin ryhmiin aiotaan varautua kunnan eri palveluissa sekä minkälaisia palveluita ja toimenpiteitä kunta sitoutuu järjestämään kotoutumisen tueksi. Siksi suunnitelma tulisi laatia monialaisena yhteistyönä. Valtion kotouttamisohjelma ( ) korostaa, että maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen olennainen perusta. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää tukea koulutusta sekä kehittää kunnallisia peruspalveluja. Maahanmuuttajien palvelut sekä pakolaisten vastaanotto ja asuminen ovat Turun seudulla keskittyneet Turkuun ja jossain määrin myös Raisioon. Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen ja pakolaisten vastaanoton laajentaminen Turun seudun ympäristökuntiin olisi välttämätöntä kotouttamisen tehostamiseksi ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sijoittumisen nopeuttamiseksi. Kuntaan muuton jälkeen oleskeluluvan saaneet lapset ovat oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin sekä tiettyihin kohderyhmälle kuuluviin erityispalveluihin. Keskeisiä toimijoita lasten ja nuorten kotoutumisen kannalta ovat opetus-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Kotoutumislain mukaan kunta järjestää alaikäisenä yksintulleelle oleskeluluvan saaneelle nuorelle tarvittaessa myös lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja. Lpaset, jotka ovat asuneet vasta lyhyen ajan Suomessa tai joilla ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa jatko-opintoihin hakeutuakseen, tarvitsevat erityisen voimakasta ohjausta ja opastusta. Osa näistä lapsista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Tärkeä rooli on koulujen opinto-ohjauksella, TE- toimistolla, eri viranomaisten yhteistyöllä (sosiaali-, terveys-, nuoriso, oppilaitokset, jne.), nuorisotoimen ohjauksella, etsivällä nuorisotyöllä sekä järjestöyhteistyöllä. Kunta voi tuottaa kotouttamispalvelujaan itse, hankkia niitä ostopalveluna kolmannel- 12

17 ta sektorilta tai ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Nykyään myös erilaisten rahoitusten turvin toimivat tutkimus- ja kehittämistyö sekä erilaiset hankkeet ja projektit ottavat vastuuta nuorten kotouttamisesta. Kotoutumista edistävän lain lähtökohtana on kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden järjestäminen osana kunnallisia peruspalveluja, työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Laki määrittelee kunnalle tehtävän huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, joille kuuluvat toimenpiteet ja palvelut tulee järjestää sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Turun kaupungin kotouttamisohjelma uudistettiin vuoden 2013 aikana ja se koskee vuosia Ohjelman mukaan pakolaisten vastaanotto ja alkuvaiheen palvelut on Turussa keskitetty hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimistoon. Ulkomaalaistoimisto palvelee Turkuun ulkomailta, vastaanottokeskuksista tai muista kunnista muuttavia kiintiöpakolaisia, oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita sekä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita paluumuuttajia. Myös edellä mainittujen myöhemmin Suomeen tulleet perheenjäsenet kuuluvat ulkomaalaistoimiston palvelujen piiriin. Ulkomaalaistoimiston toimintamuotoina ovat alkuvaiheen sosiaalityö, kotoutumispalvelujen järjestäminen ja koordinointi yhdessä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ulkomaalais-toimistossa vastataan lisäksi asiakkaiden alkuvaiheen terveydenhuollosta. Asiakkuusaika ulkomaalaistoimistossa arvioidaan tapauskohtaisesti. Alkuvaiheen jälkeen kotouttamispalveluissa pyritään asukkaiden kotoutumisen tukemiseen normaalipalveluissa yhteistyössä eri viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kesken. Turussa alaikäisille yksintulleille asumisjärjestelynä on Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti. Turun kotouttamispalvelut koostuvat hyvin laajasta skaalasta kaupungin omia palveluja ja ostopalveluja. Turun Infotorilla saa neuvontaa 20 eri kielellä. Palvelu on tarkoitettu Turun ja lähikuntien maahanmuuttajille. Kaikkia palvellaan riippumatta Suomeen tulon syistä. Neuvontaa ja opastusta annetaan mm. seuraaviin asioihin liittyen: taloudelliset ongelmat ja sosiaaliturva, oleskelulupa- ja kansalaisuusasiat, työelämä, asuminen, koulutus, lainopilliset kysymykset, asiakirjojen läpikäyminen ja lomakkeiden täyttäminen. Omakieliset neuvojat eivät tee päätöksiä, vaan ohjaavat tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Neuvontapisteeseen voi tulla suoraan päivystysaikana tai ajanvarauksella. Infotorin tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajayhdistysten roolia kotouttamistyössä. Turun tulkkipalvelukeskus tarjoaa palveluitaan seudullisesti. Tulkkipalvelun kielivalikoimassa on noin 60 eri kieltä. Turun kriisikeskus tarjoaa ja kehittää tukimuotoja turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille 13 ikävuodesta ylöspäin. Kriisikeskusta ylläpitää Lounais-Suomen Mielenterveysseura. 13

18 Sondip ry eli Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. on vuonna 2006 perustettu suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta edistävä liitto. Liiton tarkoituksena on edistää monikulttuurisuusyhdistysten näkyvyyttä ja kuuluvuutta yhteiskunnassa sekä lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Sondip on Varsinais- Suomen alueella toimiva kattojärjestö, jolla on tällä hetkellä 19 jäsenyhdistystä. Toiminta rakentuu projekteista ja ostopalveluista, joita tarjotaan eri tahoille. Seudulliseen kotouttamisohjelmaan (2013) kuuluu 11 kuntaa: Raisio, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Rusko ja Sauvo. Kotouttamisohjelman taustalla on paitsi uusi kotouttamislaki myös jo aiemmin laadittu vuoteen 2015 asti ulottuva Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jonka avulla halutaan mm. edistää maahanmuuttajien kotoutumista, kehittää kotouttamistoiminnan koordinointia sekä panostaa perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Kotouttamisohjelman mukaan kotouttamista tukevia toimia kunnissa ovat alkuinfo ja neuvonta, alkukartoitukset, kotoutumissuunnitelma, kotoutumiskoulutus, suomen kielen koulutus sekä tulkkaus. Ohjelmassa on esitelty kaikkien mukana olevien kuntien nykyiset palvelut maahanmuuttajille ja ehdotettu erilaisia kehittämistoimenpiteitä sekä kotoutumisen seurantaa. Koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, työllistäminen, asuminen sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut kuvaillaan seudullisessa kotouttamisohjelmassa kuntakohtaisesti. Myös poliisin, maistraatin, Kelan ja TE toimiston palvelut on esitelty kotouttamisohjelmassa. Turun ympäristökuntien seudullisen kotouttamisohjelman tavoitteena on antaa kuntien peruspalveluissa tarvittavaa ohjausta ja neuvontaa myös maahanmuuttajille. Työntekijöiden valmiuksia parannetaan järjestämällä heille monikulttuurisuuskoulutusta ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvää koulutusta sekä järjestämällä eri ammattialojen työntekijöiden seudullisia verkosto-tapaamisia. Kunnissa neuvontaa ja ohjausta antaa maahanmuuttajaasioihin erikoistunut sosiaalityöntekijä, maahanmuuton erityistyöntekijä ja mahdollisesti myös ohjaaja. Kunnat käyttävät ohjauksessa ja neuvonnassa myös seutuohjaajan palveluja lähinnä pakolaistaustaisten asiakkaiden kohdalla. Jos kunnilla on sopimus Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n kanssa, ohjaus ostetaan sieltä lähinnä alaikäisten yksintulleiden kohdalla. Kotoutumiskoulutusta Varsinais-Suomessa tarjoavia oppilaitoksia ovat mm. Turun aikuiskoulutuskeskus, Turun kristillinen opisto, Länsirannikon koulutus WinNova (Vakka-Suomi), Raision aikuiskoulutuskeskus Timali, Turun ammattiinstituutti (nuoret) ja Arffman Consulting oy. Suomen kielen opetusta antavia oppilaitoksia ovat lisäksi Kaarinan aikuislukio, Turun työväenopisto, Raision aikuiskoulutuskeskus Timali, Turun kristillinen opisto, Paimion kansalaisopisto, Raision Työväenopisto, Turun iltalukio ja Paasikiviopisto. 14

19 7. SIIRTYMINEN NORMAALIPALVELUIHIN Normaalipalveluihin siirtyminen tarkoittaa sitä, että oleskeluluvan saaneita koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin Suomessa asuvia. Julkisen vallan velvoite on edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa. Kotoutumislaissa kotoutumisaika on yksilöllinen: kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti, mutta oikeus siihen päättyy pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen suunnitelma on allekirjoitettu. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi, että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä. Jos kotoutumissuunnitelmaa ei ole tilapäisesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa voidaan pidentää vastaavasti. Kotoutumissuunnitelma pitää uudistaa vuoden kuluttua ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa. Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodin nuorella siirtyminen normaalipalveluihin tapahtuu, kun hän täysi-ikäiseksi tultuaan muuttaa omaan asuntoon. Kotouttamispalvelut eivät tässä vaiheessa muutu, vaan nuori on heti kuntapaikan saatuaan oikeutettu kaikkiin kunnan palveluihin, kuten muutkin kuntalaiset. Nuoren muuttoa tuetaan sekä perheryhmäkodin että Turun ulkomaalaistoimiston toimesta. Nuoren hyvinvointipalvelut hoidetaan edelleen ulkomaalaistoimistossa. Tämä jatkuu riippuen nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Pääsääntöisesti nuoret siirtyvät hyvinvointipalveluiden osalta tavanomaisen tuen piiriin noin vuoden yksinasumisen jälkeen. Jos nuorella 18 vuotta täytettyään on edelleen hoidon tarvetta, hän voi jatkaa asumistaan hoitopäivämaksulla perheryhmäkodissa, kunnes kykenee itsenäiseen asumiseen. Tästä on erikseen sovittava ko. nuoren asioista vastaavan ulkomaalaistoimiston sosiaalityöntekijän kanssa. Nuoren tullessa täysi-ikäiseksi tai saadessaan perheensä maahan, järjestetään viranomaispalaveri, jonka kutsuu koolle nuoren perheryhmäkodin omaohjaaja. Palaverissa on läsnä nuoren omaohjaajan lisäksi sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja edustaja. Palaverissa käydään läpi nuoren asumisaika perheryhmäkodissa ja ne seikat, jotka ovat tarpeen nuoren itsenäistymisessä. 15

20 8. ASIANTUNTIJAVERKOSTON TARJOAMAT PALVELUT SPR:n Turun vastaanottokeskus Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Turun vastaanottokeskus vastaanottaa ja majoittaa Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita. Keskuksen toimipisteet sijaitsevat Turun Pansiossa sekä Punkalaitumella. Pansion yksikkö ottaa vastaan vuosittain satoja uusia turvapaikanhakijoita, mikä johtuu sijainnista yhden maamme vilkkaimpien maahantuloreittien varrella. Toiminta Pansiossa tapahtuu eri yksiköissä joita ovat aikuispuolen vastaanotto sekä nuorten ryhmäkoti. Viimeksi mainittu on alaikäisyksikkö sellaisille lapsille ja nuorille, jotka ovat saapuneet maahan ilman huoltajaa. Ryhmäkodin 14 asiakaspaikkaa ovat tarkoitettu vuotiaille nuorille. Ensimmäinen vaihe ryhmäkodissa on omaohjaajan alkuinfo parin päivän sisällä maahantulosta ja majoittamisesta. Sen jälkeen ohjaaja varaa ajan rintakehän röntgenkuvaan ja laboratorioon. Maahantulotarkastukseen mennään vastaanottokeskuksen omalle terveydenhoitajalle. Peruskouluikäiset menevät myös lääkärille koulunaloitustodistusta varten. Kouluvastaavana toimiva ohjaaja etsii lapselle koulupaikan, sillä oppivelvollisuusikäisillä on oikeus peruskouluopetukseen. Seuraavaksi on vuorossa sosiaalityöntekijän alkuhaastattelu ja edustajan valinta. Nuoren kanssa tehdään tilannekartoitus matkasta, perheestä ja henkisestä hyvinvoinnista sekä annetaan hänelle tietoa palveluista kuten vastaanottorahasta. Edustaja tutustuu nuoreen, valmistelee hänet poliisin puhutteluun ja on tarvittaessa yhteydessä lakimieheen. Poliisin puhuttelussa keskitytään henkilöllisyyteen ja matkareittiin. Nuori jää odottamaan Maahanmuuttoviraston puhutteluaikaa ryhmäkotiin. Maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen nuori jää odottamaan ratkaisua oleskelulupa-asiaan, mikä on usein raskasta. Henkilökunta keskittyy tukemaan ja kannattelemaan nuorta. Nuorta kannustetaan keskittymään koulunkäyntiin, harrastuksiin ja normaaliin tasapainoiseen arkeen. Kotikokouksia järjestetään asioiden tiedottamista varten (tulkit paikalla) ja tarvittaessa nuoria tavataan tukikeskusteluissa tulkin kanssa. Sosiaalityöntekijä tai terveydenhoitaja voi ohjata nuoren psykologille Turun Kriisikeskukseen. Myönteisen oleskelupäätöksen tultua sosiaalityöntekijä hakee nuorelle kuntapaikkaa ELY-keskuksesta ja informoi oleskelulupaan liittyvissä asioissa. Kuntapaikkapäätöksen tultua muutto kuntaan hoidetaan yhteistyössä vastaanottavan tahon kanssa ja pidetään siirtopalaveri. Myös käännytysten ja vapaaehtoisten paluiden yhteydessä nuorelle annetaan tarvittavat tukitoimet. 16

21 Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti on kotoutumisyksikkö seitsemälle ilman huoltajaa Suomeen saapuneelle, kuntapaikan saaneelle alaikäiselle pakolaisnuorelle. Asukkaat ovat vuotiaita. Perheryhmäkoti tarjoaa turvallisen kodinomaisen ympäristön ja auttaa nuoria kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan unohtamatta heidän omaa kulttuurillista identiteettiään. Perheryhmäkodissa ohjataan nuorta hänen kasvaessaan kohti itsenäistä elämää. Perheryhmäkodin arki pyörii koulunkäynnin ympärillä ja nuoria ohjataan kunkin omien yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Perheryhmäkodissa työskentelee viisi ohjaajaa ja vastaava ohjaaja. Perheryhmäkodin toiminnan tavoitteena on kotoutumiseen tähtäävä kokonaisvaltainen lapsen ja nuoren edun huomioon ottava yksilöllinen kasvatus ja hoito. Nuoria ohjataan arkipäivän toiminnoissa yhdessä tekemisen avulla. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka vastaa nuoren hoidosta ja kasvatustyöstä yhdessä perheryhmäkodin henkilökunnan kanssa. Nuorelle laaditaan hoitosuunnitelma yhdessä nuoren, tämän omaohjaajan, edustajan sekä sosiaalityöntekijän kanssa. Perheryhmäkoti toimii yhteistyössä Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston ja Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa. Nuoret tulevat perheryhmäkotiin ELY-keskuksen ja Turun kaupungin sijoittamina Pansion vastaanottokeskuksen ryhmäkodista. Perheryhmäkodit kuuluvat hallinnollisesti Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Perheryhmäkodissa nuorten vapaa-ajan toiminta koostuu jokaisen omista mielenkiinnon kohteista. Nuoria kannustetaan erityisesti ohjattuihin harrastuksiin. Suosittuja harrastuksia ovat jalkapallo, uiminen ja kuntosalilla käynti. Ruoanlaitto on nuorille mieluista puuhaa ja iso osa perheryhmäkodin arkea. Nuoret voivat ohjatusti tutustua suomalaiseen ruokakulttuuriin sekä tehdä oman kulttuurinsa ruokia. Nuoret käyttävät runsaasti kaupungin nuorisotoimen ja erilaisten yhdistysten nuorille suunnattuja palveluja. Perheryhmäkodista tehdään myös retkiä, joiden suunnittelussa nuoret itse ovat mukana. Perheryhmäkodin kotoutumista tukevan työn keskiössä on koulunkäynnin tukeminen. Perheryhmäkodin nuoret opiskelevat kaupungin ja Turun ympäristökuntien oppilaitoksissa. Turun alueella on tarjolla erilaisia opiskelupaikkoja ja ohjaajien haasteena on löytää nuoren kanssa hänelle parhaiten soveltuva, parhaiten hänen tasoaan vastaava opiskelupaikka. Nuorten koulupolun jatkuvuutta ja tulevia opiskelumahdollisuuksia tuetaan yhteistyössä heidän opettajiensa kanssa. 17

22 Vuoden 2013 aikana nuoret suorittivat opintojaan Turun Ammatti-instituutin valmentavassa koulutuksessa, Metallialan koulutusohjelmassa, Turun iltalukion vieraskielisten nuorten peruskouluun johtavassa opetuksessa (POJO), iltalukion peruskoululinjalla, Turun kristillisen opiston perusopetuksessa sekä valmistavassa opetuksessa (VALMO) Vasaramäen koulussa. Nuori asuu perheryhmäkodissa noin vuodesta kahteen vuoteen. Asumisaikana kehitetään nuoren itsenäisen selviytymisen taitoja. Nuorelle annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa. Nuori ja omaohjaaja arvioivat nuoren kehitystä ja kotoutumista ohjaavien keskustelujen avulla. Perheryhmäkodissa kehitetään poismuuttaneille nuorille suunnattavaa jatkotukea yhteistyössä Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston kanssa. EHJÄ ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu lastensuojelun jälkihuoltoon, nuorten maahanmuuttajien tuettuun asumiseen sekä lastensuojelun tukihenkilötoimintaan. EHJÄ ry tarjoaa yksintulleille maahanmuuttajanuorille ja nuorille aikuisille tuetun asumisen toimintaa Varsinais-Suomessa. Tuen piirissä on tällä hetkellä 20 nuorta ja toiminta sijoittuu Raisioon, Naantaliin ja Lietoon. Nuoret tulevat tuen piiriin SPR:n Pansion vastaanottokeskuksesta Turusta ja kuntien sosiaalitoimen kautta. Kuntaan ja omaan asuntoon siirrytään sosiaalityön lähetteellä. Tuettavat nuoret ovat pääasiassa vuotiaita. Yksin alaikäisinä maahantulleiden lisäksi tuen piiriin kuuluvat kiintiöpakolaisena ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleet tulleet nuoret. Myös nuorten vanhempia tuetaan. EHJÄ ry:n toimintaan kuuluvat myös lastensuojelun jälkihuoltonuoret sekä ammatillinen tukihenkilötoiminta. Tuetun asumisen toiminnan tavoitteena on nuorten kokonaisvaltainen tukeminen ja integraatio yhteiskuntaan sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja itsenäistymisen tukeminen. Nuoria tuetaan vastuulliseen ja itsenäiseen aikuisuuteen. Tuetun asumisen toiminta on tavoitteellista, systemaattista ja ammatillista sosiaaliohjausta. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työtä joustavasti myös virka-ajan ulkopuolella nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tukisuunnitelmat laaditaan kaikille nuorille ja niitä täydennetään ja seurataan säännöllisesti neljän kuukauden välein. Toiminnassa tiivis yhteistyö nuoren verkoston kanssa on keskeistä. Nuorelle tehdään palvelutarpeen kartoitus ja tarvittaessa hänet ohjataan lisätuen piiriin, esim. Kriisikeskukseen. EHJÄ ry:llä on myös puhelintukipalve- 18

23 lu arkisin klo Tuki muodostuu ns. tuotteistetuista ohjelmista, joissa nuoren kanssa työskennellään esim. työnhaun, väkivallan ehkäisyn, riippuvuuksien sekä seksuaaliterveysasioiden parissa. Tuen kesto riippuu nuoren tuen tarpeesta ja vaihtelee puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Tuen päättyessä nuorelle pyritään löytämään tarvittaessa jatkotukipaikka tai muuta tukiverkostoa. Työntekijät raportoivat kuukausittain kirjallisesti palvelun tilaajalle nuoren kanssa tehdystä työstä sekä nuoren tilanteesta. Yhteistyötä tehdään tiiviisti nuoren sosiaalityöntekijän, edustajan ja muiden ammattilaisten kanssa. Ohjaustoiminta on pääasiassa yksilötyötä ja tarvittaessa myös parityötä. Omaohjaajatoiminnalla vahvistetaan yksilöllistä tukea. Keskeisenä työmuotona on kotikäynnit, jonka lisäksi toimitaan kentällä ja EHJÄ ry:n toimistolla. Nuoria tuetaan virallisten asioiden hoitamisessa, koulunkäynnissä, työelämään valmistautumisessa, asumiseen liittyvissä asioissa, arjen taidoissa ja harrastustoiminnassa. Erityisen tärkeää on psykososiaalinen tuki ja nuoren henkinen kannattelu haastavissa elämäntilanteissa. Nuorille järjestetään lisäksi leiri-, retki- ja harrastustoimintaa sekä nuorten iltoja. EHJÄ ry:n keskeiset yhteistyötahot ovat kuntien sosiaalitoimet ja ulkomaalaistoimistot, nuoria lähettävät vastaanottokeskukset sekä ryhmäkodit ja paikalliset yhteistyöverkostot kuten oppilaitokset, järjestöt, harrastustoiminnan järjestäjät ja nuorisotoimi. Onnistuneeseen perheenyhdistämiseen -projekti ( ) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja EHJÄ ry:n hallinnoima kehittämishanke. Hankkeen taustalla on niin Ehjä ry:n työssä kuin kunnissakin esiin noussut tarve tukea nuoria syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat erityistä tukea perheenyhdistämistilanteissa. Hanke toteutetaan Varsinais-Suomen toimipisteessä Naantalin, Raision ja Turun alueella. Projektin kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat perheenkokoajanuoret ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet vuotiaat nuoret. Päämääränä on edistää näiden nuorten sekä heidän perheidensä kotoutumista, lisätä heidän hyvinvointiaan haastavassa elämäntilanteessa, sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään. Perhedynamiikan tukemisen myötä projektista on välillisesti hyötyä myös perheen vanhemmille sekä mahdollisille alle 14-vuotiaille lapsille. Care Componentin Koordinaatti Care Component Oy on yksityinen, valtakunnallinen sosiaalialan erityispalveluita tuottava yritys, joka tuottaa lasten ja nuorten erityispalveluita yhteistyössä lasten ja nuorten, perheiden sekä julkisen 19

24 sektorin kanssa. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti ottaen huomioon lapsen ja perheen tilanteet ja tarpeet. Care Component Oy on osa MilaPro - yhteenliittymää, jossa ovat mukana Care Component Oy:n lisäksi Oiva Riihi Oy, Nuorisokoti Nummela Oy ja Sosiaalipalvelut Saraste Oy. Avopalveluita tuotetaan Turussa, Tampereella, Vaasassa, Helsingissä, Seinäjoella, Iisalmessa, Kuopiossa, Porissa ja Hämeenlinnassa. Avopalveluihin kuuluu muun muassa lastensuojelun jälkihuolto, perhetyö ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen. Koordinaatti-monikulttuuripalvelut on Care Component Oy:n alaista toimintaa, joka tarjoaa kotoutumisen tukemisen palveluja maahanmuuttajille. Palvelu räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Palvelu on asiakkaalle vapaaehtoinen. Tällä hetkellä kotoutumisen tukemiseen liittyen toimitaan Kaarinassa. Koordinaatin monikulttuuripalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja perheiden hyvinvointia kulttuuritaustaan katsomatta tarjoamalla kullekin tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koordinaatti kehittää uusia toimintamuotoja ja täydentää jo olemassa olevaa maahanmuuttajatyön verkostoa. Tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen toimiminen ja Koordinaatin tuen tarpeen häviäminen. Koordinaatti tukee maahanmuuttajan kotoutumista neuvoen, opastaen ja voimaannuttaen tätä selviämään arjen haasteista kokoajan itsenäisemmin. Palvelun tarve arvioidaan ja sisältö suunnitellaan yhdessä sosiaalitoimen edustajan ja asiakkaan kanssa. Koordinaatin monikulttuuripalveluiden asiakkaat tulevat Koordinaattiin sosiaalitoimen kautta. Sosiaalitoimen edustaja (erityistyöntekijä tai sosiaalityöntekijä) on asiakkuuden alkaessa yhteydessä Koordinaattiin. Sosiaalitoimen tai vastaanottokeskuksen edustaja kertoo alkutietoja tulevasta asiakkaasta, jonka mukaan arvioidaan Koordinaatin palveluiden tarkoituksenmukaisuus ja sisältö. Tämän jälkeen sovitaan ensimmäinen verkostopalaveri sosiaalitoimistoon tai vastaanottokeskukseen, jossa tullaan täsmentämään Koordinaatin tulevaa palvelua. Tilanteen salliessa asiakas tavataan ensimmäisen kerran ennen virallista aloituspalaveria asiakkaan kotona. Ensimmäiset tapaamiset sisältävät pääsääntöisesti seuraavia asioita mikäli asiakas on juuri muuttamassa kuntaan: Koordinaatin työntekijöihin tutustuminen, uuteen kotikuntaan tutustuminen, kodinhankintojen teko ja paperiasioiden hoitaminen (muuttoilmoitus, Kelan tuet, toimeentulotuki, kotivakuutus, sähkösopimuksen teko). Kaikki asiakastapaamiset raportoidaan Nappula- 20

25 järjestelmään. Niiden pohjalta laaditut yhteenvedot ja/tai raportit toimitetaan sosiaalitoimen edustajalle sovitusti. Sosiaalitoimen edustajaan ollaan yhteydessä nuoren elämässä tapahtuvista muutoksista. Nuoren muutettua kuntaan hän tapaa sosiaalitoimen edustajan toimeentulotukiasioiden selvittämiseksi. Koordinaatin työntekijä osallistuu palaveriin ja opastaa nuorta jatkossa toimeentulotuki- ja muissa raha-asioissa tarpeen mukaan. Sosiaalitoimen palaverissa käydään läpi nuoren historiaa. Hän kertoo menneisyydestään oman halunsa mukaan. Lisäksi täsmennetään toimintasuunnitelmaa ja käydään läpi jo toteutuneet asiat. Nuorta tavataan tarpeen ja palvelusopimuksen mukaan. Yhteyttä ylläpidetään soittamalla ja kartoittamalla tuen tarve. Tuen tarvetta ja toteutumista arvioidaan ja suunnitellaan säännöllisissä verkostopalavereissa. Yleisimmin tuen tarve liittyy virastoissa asiointiin, koulu- ja/ tai työpaikan hakuun, laskujen maksuun ja virallisten papereiden täyttämiseen. Keskeistä on konkreettisten asioiden hoidon lisäksi psykososiaalinen tuki. Nuoren kielitaidon ollessa vielä heikko asioidenhoito voi tuottaa hankaluuksia, kun esimerkiksi asiakasta ei ymmärretä pankissa ja virkailija puhuu liian nopeasti tämän kielitaitoon nähden. Tällaisissa tilanteissa Koordinaatti voi olla tukena selittäen nuorelle asiat selkokielellä ja selventäen virkailijalle asiakkaan tarkoittamaa asiaa tarpeen mukaan. Nuorta voidaan opastaa myös vapaa-ajan harrastusten pariin luonnollisen, sosiaalisen verkoston sekä henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Nuori ohjataan asianmukaisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin ja tarpeen mukaan hänet ohjataan myös päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Mahdollista on tehdä myös päihdekartoitus ja/tai mielialakartoitus. Nuoren psyykkistä hyvinvointia tuetaan antamalla mahdollisuus keskusteluihin tukityöntekijöiden kanssa. Rahankäyttöä suunnitellaan nuoren kanssa yhdessä ja opastetaan tätä tukien hakemisessa (yleensä kotoutumistuki, asumistuki ja toimeentulotuki). Laskujen maksua opetetaan käytännön tasolla. Maahanmuuttajien on vaikea saada verkkopankkitunnuksia, jolloin laskujen maksu tapahtuu pankista riippuen esim. tilisiirtolomakkeella tai laskuautomaatilla. Nuoria opastetaan työnhaussa sekä ansioluettelon ja hakemusten tekemisessä. Koordinaatin tukea vähennetään suunnitelmallisesti ja hallitusti yhdessä nuoren ja sosiaalitoimen edustajan kanssa. Pyrkimyksenä on nuoren kokoajan itsenäisempi toiminta ja tukisuhteen suunnitelmallinen lopettaminen. Tukisuhteen lopussa nuorta valmistellaan tukisuhteen päättymiseen. Keskusteluissa käydään läpi aikaa Koordinaatin pii- 21

26 rissä, nuoren haasteita ja voimavaroja sekä pyritään vahvistamaan uskoa itsenäiseen selviytymiseen. Nuorelle annettava Mitä jos? -lomake sisältää ohjeita toimimiseen Koordinaatin tuen loppumisen jälkeen. Paperiin on koottu asiakkaalle tärkeät yhteystiedot ja neuvot mistä saa apua asioihin, joissa tämä on aiemmin kääntynyt Koordinaatin puoleen. Tukisuhde lopetetaan sosiaalitoimessa pidettävään eropalaveriin, jossa käydään läpi asiakkuutta ja tuen tarvetta jatkossa. Turun kristillinen opisto Turun kristillisen opiston pedagogiikka on internaattipedagogiikkaa, jossa korostuu ajatus siitä, että kaikki opiston työntekijät ovat ohjausvastuussa, niin kiinteistönhuolto kuin opetustehtävissäkin toimivat työntekijät. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea opiskelijoiden itsenäistymistä ja vastuullisuutta sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saaminen tarpeen tullen. Internaattipedagogiikka toteutuu käytännössä opiskelijan yksilöllisessä ohjaamisessa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä sekä yhteisten tilaisuuksien tarjonnassa. Opisto tarjoaa monenlaisia tukipalveluja opiskelijoille terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.opiskelijan tukemiseen liittyviä palveluja opistolla ovat opinto-ohjaajan, kuraattorin, terveydenhoitajan, asuntolaohjaajan, opistopapin ja psykologin vastaanotot. Opinto-ohjaaja auttaa erityisesti opintososiaalisissa asioissa ja jatkoopintoihin ohjaamisessa. Kuraattori on opiskelijoiden käytettävissä silloin, kun he tarvitsevat erityistä tukea opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa tai sosiaalisissa ongelmissa. Opiskelijoiden fyysisten ja psyykkisten ongelmien osalta opiskelijahuoltaja ohjaa opiskelijoita kuntouttaviin palveluihin. Opistopapin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti elämän eri tilanteista. Psykologi ohjaa elämänhallintaan ja opiskelumotivaatioon liittyvissä kysymyksissä ja on opiskelijoiden käytettävissä tarvittaessa. Tukipalveluihin ohjaamisesta vastaa opiskelijan oma linjavastaava. Turun kaupungin nuorisotoimen etsivillä on päivystys opistolla kerran viikossa. Etsiviltä saa tukea sekä elämänhallinnallisissa asioissa että jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä, erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät saa toivomaansa opiskelupaikkaa kevään haussa. Koulutusten opinto-ohjaaja on vastuussa paikatta jääneiden opiskelijoiden tiedonsiirrosta nuorisotoimelle. Opistossa toimii opiskeluhuoltoryhmä, joka on monialainen työryhmä. Se suunnittelee, koordinoi ja kehittää opiston opiskelijahuoltotyötä. Lukuvuonna osa linjojen opiskelijoista osallistuu Nuotta-nimiseen ryhmään. Tämän ryhmän opiskelijat kuu- 22

27 luvat nuorisotakuun opintosetelirahoituksen piiriin. Kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen eivätkä pääse aikuisille suunnattuun työvoimapoliittiseen koulutukseen. Tarjottavan koulutuksen kohderyhmään kuuluvat opiskelijat opiskelevat myös omana ryhmänään. Kohderyhmälle järjestetään koko lukuvuoden ajan tehostettua ohjausta vastaamaan etenkin nuorten elämänhallinnallisiin ja -taidollisiin tarpeisiin. Opiskelijat osallistuvat oman linjansa ryhmäohjaukseen, minkä lisäksi vain kohderyhmälle suunnattuja yhteisiä opintoohjauksen tunteja on viikoittain. Tämä antaa mahdollisuuden kohdistaa ohjaus nuorten todellisia tarpeita vastaavaksi ja mahdollistaa myös täsmätutustumiskäynnit kohteisiin, jotka ovat kohderyhmälle merkityksellisimpiä. Ohjausta tehostaa ja henkilökohtaistaa sekin, että ohjausta järjestetään säännöllisesti myös pienryhmissä. Nuorilla maahanmuuttajilla on usein vain ohut suomalaisen kulttuurin tuntemus eikä lainkaan kokemusta työelämästä, edes omasta kotimaastaan, siksi opintoihin kuuluva intensiivinen työharjoittellujakso on tärkeä. ja ryhmäyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota lukuvuoden alusta alkaen. Neljä kertaa vuodessa järjestetään nk. teemapäivä, jolloin opiskelijat voivat koko päivän syventyä kädentaitojen kehittämiseen ja toisaalta toiminnallisiin kielitaitoa tai ympäristönhallintaa syventäviin tehtäviin (mm. kaupunki-suunnistukset). Kohderyhmän HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma -keskustelut käydään opinto-ohjaajan kanssa. Kuraattori käy henkilökohtaisen motivaatiokeskustelun kunkin opiskelijan kanssa kahdesti lukuvuodessa, aluksi mahdollisesti tulkin avustuksella. Koska moneen eri opiskelijaryhmään kuuluminen luo omanlaisiaan haasteita opintoihin ja oppimisympäristöön sitoutumiselle, yhteisöllisyyden lisäämiseen 23

28 LÄHTEET Alanko, S., Marttinen, I. ja Mustonen, H., (Toim.) 2011, Lapsen etu ensin Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa, Tallinna: As Spin Press, viitattu , web.pdf Alitolppa-Niitamo, A.;Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.), Olemme muuttaneet ja kotoudumme. Helsinki: Väestöliitto Björklund, K. 2014, Haluun Koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa, Turku: Painosalama Enoranta, T. (toim.) Työssä turvapaikan hakijan kanssa. Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL, Tampere: Cityoffset Oy Euroopan komissio -Välikertomus ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 2012, European Commission, European Migration Network, 2009, tutkimus ja artikkelikokoelma Yksintulleet näkökulmia ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten asemasta Suomessa, viitattu , fi.pdf, Finlex, Laki kotouttamisen edistämisestä, viitattu , ajantasa/2010/ ?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=laki%20kotouttamisen%20edist%c3%a4misest%c3%a4 Helander, R. ja Mikkonen, A., 2002, Ikävä äitiä Ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomessa, Helsinki: Väestöliitto Helsingin Diakonissalaitos (2010). Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen raportteja 1/

29 Ilman vanhempia tulleet turvapaikanhakijalapset Suomessa. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E 13/2002, Korhonen, V.; Puukari, S. (toim.), 2013, Monikuluttuurinen Ohjaus ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus Kotouttaminen, viitattu , Maahanmuuttovirasto viitattu , julkaisut/prosessit_lyhyesti, pdf?8912ae4a15f2d088 Pakolaisneuvonta ry, Parsons, A. (2010): Selvitys lapsen edun toteutumisesta turvapaikanhakija- ja pakolais lapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuutetun toimiston julkaisuja Punainen risti 2014, viitattu , Rantanen, Mervi (1998). Ilman huoltajaa tulevan alaikäisen edustaminen. Projektin loppuraportti. Maahanmuutto-osaston monisteita nro 4. Työministeriö. Maahanmuuttoosasto. Helsinki. Seudullinen kotouttamisohjelma , viitattu fi/poytakirjat/kokous/ pdf Sisäministeriö Kotoutuminen, viitattu , 25

30 Sjöblom-Immala, H Tervetuloa Suomeen? Siirtolaisuusinstituutti tutkimuksia A 44, Vaasa: Väestöliitto Sosiaali- ja terveysministeriö, viitattu , Sosiaaliportti Sosiaalialan ammattilaisille, viitattu , Suomen pakolaisapu 2014, viitattu , TE-palvelut, viitattu , Turun Ammattikorkeakoulu, Halaten hanke, viitattu , Turun kaupungin kotouttamisohjelma, viitattu , default.aspx?contentid=8545&nodeid=7045 Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma, viitattu , www05.turku.fi/ah/kh/2014/ x/images/ pdf Turun Kriisikeskus, viitattu , Työ- ja Elinkeinoministeriö, viitattu , Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisuja, Konserni 29/2014, Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet, viitattu , https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/ilman_huoltajaa_tulleiden_alaikaisten_turvapaikanhakijoiden_vastaanotto_ja_jarjestelman_kehittamistarpeet xhtml Valtion kotouttamisohjelma , viitattu , https://www.tem.fi/files/33350/valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_ _ _2.pdf 26

31 LIITE 1. AIHEESEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET Yksintulleen alaikäisen pakolaisen määritelmä. Alle 18-vuotiasta, ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevaa lasta kutsutaan yksintulleeksi alaikäiseksi turvapaikanhakijaksi, mutta käsitettä ei ole virallisesti määritelty. Suomen lainsäädännön mukaan henkilö, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, on alaikäinen. Käytännössä yksintulleeksi alaikäiseksi pakolaiseksi katsotaan henkilö, joka kertoo olevansa alle 18-vuotias, saapuu maahan joko täysin yksin tai sellaisen henkilön seurassa, joka ei ole hänen vanhempansa tai huoltajansa tai jonka huoltajuudesta ei ole riittävää näyttöä. Myös niin sanotun laajennetun perheen mukana tulevien lasten katsotaan olevan yksintulleita turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttajia ovat ihmiset, jotka asettuvat asumaan esimerkiksi Suomeen vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voin saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa) tai humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluu mahdoton aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia). Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai polittiisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen valtio määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.

32 Oleskeluluvalla tarkoitetaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikaista tai pysyvää lupaa asua valtionsa alueella. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan esim. suojelun tarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein. Turvapaikka on Valtion myöntämä suoja sen alueelle paenneelle ulkomaalaiselle. Edustaja. Oleskeluluvan saaneelle lapselle, joka on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa määrätään mahdollisimman pikaisesti edustaja. Hakemuksen edustajan määräämisestä tekee lapsen oleskelukunnan sosiaalihuoltolain mukaisesti määräämä monijäseninen toimielin. Ennen hakemuksen tekemistä lasta on kuultava ja lapsen etu otettava huomioon. Kotouttaminen. Suomen laissa kotouttaminen määritellään "maahanmuuttajan yksilölliseksi kehitykseksi, jossa hän pyrkii osallistumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan sekä samalla säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa". Tällä hetkellä virallinen kotouttamisjakso on kolmen vuoden pituinen, jaksoa voidaan erityistapauksissa pidentää. Kotouttaminen on osa monen viranomaisen työtä valtiolla ja kunnissa. Viranomaisten kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen. Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Toiset maahanmuuttajista kotoutuvat helposti, toiset tarvitsevat sopeutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli kotouttamistoimia. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotouttamispalvelut ovat maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ja palveluja.

33 LIITE 2. PALVELUPOLKUUN LIITTYVÄT LAIT Laki kotoutumisen edistämisestä /1386 Ulkomaalaislaki /301 Kotikuntalaki /201 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta /746 Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta /1573 Lastensuojelulaki 417/2007 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä /504 Laki alaikäisen edustamisesta Valtioneuvoston asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta /115 Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan kustannusten korvaamisesta valtion varoista 1393/2011 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista /1539 Dublin II asetus 343/2003

34 LIITE 3. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ Arvola, Outi. Projektipäällikkö. Turun AMK. Björklund, Krister. Vanhempi tutkija. Turun Siirtolaisinstituutti. Iisakkila, Tatu. Ohjaaja. Turun ensi- ja turvakoti ry. Perheryhmäkoti. Jonkka, Jenni. Projektisuunnittelija. Turun AMK. Kaivola, Juha. Rehtori. Turun kristillinen opisto. Koukka, Maija. Vastaava ohjaaja. SPR/Suomen punainen risti. Turun Pansion vastaanottokeskus. Levanto, Aino. Vastaava ohjaaja. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Raision toimisto. Linnossuo, Outi. Lehtori. Turun AMK. Rajakangas, Emmi. Apulaisjohtaja. Care Component. Söderström, Jaakko. Johtaja. Care Component. Siren, Hanna. Projektikoordinaattori. Turun AMK. Tiuraniemi, Maura. Sosionomiopiskelija. Turun AMK. Vanhanen, Sari. Suunnittelija. Womento -projekti. Väestöliitto. Turku. Österbacka, Miia. Seutuohjaaja. Turun kaupunki.

35

36 Tässä HALATEN haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -projektin asiantuntijaverkoston kanssa yhteistyössä toteutetussa oppaassa kuvataan yli 14-vuotiaiden yksintulleiden pakolaislasten kotoutumista edistäviä palveluita turvapaikanhakuvaiheesta kotouttamisajan päättymiseen Varsinais-Suomessa. Palvelupolkukuvaus sisältää neljä eri osaa: 1. graafinen kuvaus, 2. esimerkkitarina, 3. graafisen kuvauksen avaava tekstiosa sekä 4. osallistuvien organisaatioiden toiminnan kuvaus. Opas on tarkoitettu yksin Suomeen tulleiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Kuvaus koskee ko. kohderyhmän kanssa työtä tekeviä Varsinais-Suomen alueella toimivia julkisia palveluja, kuntia (Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali), kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä organisaatioita ja palvelun tuottajia. 32

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Alaikäisten vastaanotto kuntaanryhmäkodista

Alaikäisten vastaanotto kuntaanryhmäkodista Alaikäisten vastaanotto kuntaanryhmäkodista perheryhmäkotiin Kuntaliiton ajankohtaisseminaari 16.3.2016 1 Pekka Ihalainen ja Martta Blomqvist 2 lähde: Maahanmuuttoviraston internetsivut Alaikäisten, ilman

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Turvapaikkahakijalasten ja nuorten tukipalvelut. Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam

Turvapaikkahakijalasten ja nuorten tukipalvelut. Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam Turvapaikkahakijalasten ja nuorten tukipalvelut Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta Alaikäisten

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

LIEKSAN KRISTILLISEN OPISTON ESITYS PERHERYHMÄKODIN PERUSTAMISESTA LIEKSAAN

LIEKSAN KRISTILLISEN OPISTON ESITYS PERHERYHMÄKODIN PERUSTAMISESTA LIEKSAAN Sosiaali- ja terveyslautakunta 47 03.05.2016 LIEKSAN KRISTILLISEN OPISTON ESITYS PERHERYHMÄKODIN PERUSTAMISESTA LIEKSAAN 240/49.494/2016 SOSTERLA 47 Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry esittää

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta

Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta Hannele Häkkinen Erityisasiantuntija STM:n valmiusseminaari Haikon kartano, Porvoo 26.5.2016 Turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa Vastaanottovaiheen palvelut

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Osallisuus kotouttaa

Osallisuus kotouttaa Osallisuus kotouttaa Virpi Harilahti-Juola, Katja Ruunaniemi Pudasjärvi on mukana valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, jossa etsitään uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.2016 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa ollut kunnassa vuodesta 1992. Keskus toimii nyt neljättä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU 9.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELY/xxxx/2016 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Vaalan kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot