LAPSEMME. Iloa elämään. Lapsiperhe ja verotus. Yksinäisyys tekee kipeää. Seikkaile kotiseudulla. Sosiaaliset taidot opitaan

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2011 LAPSEMME Iloa elämään Sosiaaliset taidot opitaan Seikkaile kotiseudulla Yksinäisyys tekee kipeää Lapsiperhe ja verotus

2 Pääkirjoitus Vaikuttamisen vuosi S uurimmalla osalla meistä oma arki tuntuu sujuvan aika mukavasti. Kun näkökulmaa hiukan laajentaa, on helppo huomata asioita, joita pitäisi korjata. Tuhansia nuoria jää koulun jälkeen tyhjän päälle. Köyhiä lapsiperheitä on liikaa ja terveyserot kasvavat. Liian monen työnsaanti takkuaa, vaikka työkykyä ja halua olisi. Isoja haasteita, joita tavallisen kansalaisen on vaikea korjata. Päätökset, joilla hyvinvointikysymyksiä ratkotaan, tehdään eduskunnassa, sillä lainsäätäjillä on mahdollisuus ohjata myös kuntia käyttämään voimavarojaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vaalit ovat vaikuttamisen paikka. Vähintä, mitä jokainen kansalainen voi tehdä, on käydä äänestämässä. Vaalien alla ehdokkaat ovat alttiita kuuntelemaan, joten juuri nyt on hyvä hetki haastaa heitä pohtimaan lasten ja nuorten hyvinvointia. MLL:n eduskuntavaaliohjelma antaa hyviä eväitä vaalikeskusteluihin. Hallitusohjelmassa oli kaunis ajatus: ketään ei jätetä yksin. Valitettavasti konkreettiset toimenpiteet tukea tarvitsevien tai heikoimmin toimeentulevien hyväksi jäivät vaatimattomiksi. Vaikka päättäjillä on paljon valtaa muuttaa rakenteita ja toimintamalleja niin, että pahoinvointi vähenee, asiat etenevät hitaasti. Onneksi hyvinvoinnin lisääminen ei ole vain julkisen vallan haaste. Onneksi jokainen meistä voi omalta osaltaan auttaa, osoittaa välittämistä, toimia muiden hyväksi. Vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella on suuri hyvinvointia lisäävä vaikutus. Parasta on, että siitä nauttivat sekä toiminnan järjestäjät että siihen osallistuvat. Vapaaehtoistyö mainitaan juhlapuheissa, mutta sen laajuutta ja positiivista vaikutusta ei kuitenkaan täysin ymmärretä. on Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, jonka aikana vapaaehtoistyön merkitystä nostetaan yhteisesti esiin. Samalla kutsutaan mukaan yhä uusia ihmisiä. Jos ei itse ehdi ohjaamaan kerhoja tai toimimaan tukihenkilönä, yhtä tärkeää on tukea muiden talkootyötä maksamalla jäsenmaksun tai tekemällä lahjoituksen. Kiitos, että olet mukana rakentamassa parempaa maailmaa! Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Verotusta uudistetaan, mutta miten se liittyy lapsiin? 15 Puheenjohtajalta 16 Sosiaaliset taidot syntyvät sylissä 20 Iloa elämään 24 Voihan vempain! Nykykodin tekniikka vaatii uusia taitoja 26 Millainen on hyvä koulu? 28 Huomaa minut! Yksinäisyys tekee kipeää 31 Isän kynästä 32 Kotiseutu on seikkailun arvoinen 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Tanssi sopii kouluun Kulttuurikierros 39 Lasten asialla 40 Liittokokous Oulussa 42 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Kristiina Kontoniemi Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@ mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@ bouser.fi. Lapsemme 2/2011 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta. Lapsemme 1/2011 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Pääsihteerin kiitollisuus Onnea Jussinpekan tukarit! Sieviläinen Jussinpekan koulu sai tunnustuksen yhteishenkeä vahvistavasta välituntitoiminnasta ja kiusaamisen ehkäisemisestä. MLL valitsi koulun vuoden tukioppilaskouluksi. 300 oppilaan koulussa toimii 17 tukioppilasta ja kaksi tukioppilasohjaajaa. Tukioppilaat ovat järjestäneet mm. retkiä, juhlia, teemapäiviä ja -tunteja sekä päivänavauksia. He kokoontuvat viikoittain suunnittelemaan toimintaa sekä kartoittamaan, esiintyykö koulussa kiusaamista. Valtakunnallisella välituntiviikolla tukioppilaat järjestivät joka päivälle ohjelmaa pihaleikeistä kisailuihin, joihin myös opettajat ja rehtori osallistuivat. MLL palkitsi kunniamaininnalla kuusi muuta koulua: Tenetin koulun tukioppilaat Sotkamosta, Kallaveden koulun tukioppilaat Kuopiosta, Ikaalisten yhteiskoulun tukioppilaat Ikaalisista, Tapiolan koulun tukioppilaat Espoosta, Aleksanteri Kenan koulun tukioppilaat Sodankylästä sekä Turengin yhteiskoulun tukioppilaat Janakkalasta. Apurahoja MLL:n tutkimussäätiö on myöntänyt täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin väitöstutkimuksiin: Psykologi Sira Määttä: Kielellisten vaikeuksien riskitekijöiden varhainen tunnistaminen OTM, VT Henna Pajulammi: Lapsen autonomia käsitteenä ja periaatteena FM Anna Rönkä: Koulujen lakkauttamisen yhteydet oppilaiden opintopolkuihin ja kiusaamiskokemuksiin. Kevät tuo Kevätilon! Keräys MLL:n paikallisen työn tueksi MLL:ssa on jäsentä 35 perhekahvilaa sai Piltti-stipendin 35 perhekahvilaa on saanut Piltin perhekahvilastipendin. Piltti tuki MLL:n perhekahvilatoimintaa yhteensä eurolla. Palkitut hankkeet valittiin yli 200 hakemuksen joukosta. Stipendit myönnettiin mm. perhekahviloiden remonttitalkoisiin, työpajoihin, teemaluentoihin ja retkiin sekä lautapelien hankkimiseen. Kuva: Anne Voltti Yhteisvastuu nuorista MLL on mukana Yhteisvastuu keräyksessä, jonka tuotto käytetään nuorten yksinäisyyden torjumiseen. Keräys alkaa 6.2. ja sitä voi tukea lahjoittamalla rahaa lippaaseen tai suoraan keräystilille. Vaalit lähestyvät MLL esittää, että seuraavalla eduskunta- ja hallituskaudella vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalveluita, korjataan lapsiperheiden sosiaaliturvan jälkeenjääneisyys sekä sisällytetään lapsivaikutusten arviointi julkisen vallan päätöksentekoon mukaan lukien talousja veropolitiikka. Tutustu liiton eduskuntavaaliohjelmaan. Kiitos Lämmin kiitos kaikille MLL:n Juhla-arpajaisiin osallistuneille ja liiton työtä tukeneille! Voittoja voi lunastaa saakka osoitteessa Kuva: MLL/RaisaKyllikki Karjalainen vapaaehtoisuudesta Suurin osa maailmassa tehdystä työstä on sellaista, josta ei makseta. Se on hoivaa ja huolenpitoa, se on siivoamista ja korjaamista, se on kaikenlaista jokapäiväistä puuhailua. Tämän lisäksi moni ihminen tekee vapaaehtoistyötä, käyttää aikaa ja omia voimavarojaan toisen tukemiseksi tai auttamiseksi. Professori Juho Saaren mukaan vapaaehtoistyö luo yhteisöön luottamusta, poistaa yhteisöstä sosiaalista myrkyllisyyttä ja sivullisuuden tunnetta. Vapaaehtoistyö on eräänlainen kitti, joka pitää yhteisön kasassa. Tänä vuonna vietetään Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuotta. MLL pyrkii houkuttelemaan uusia vapaaehtoisia mukaan Päivä MLL:n vapaaehtoisena -kampanjan avulla. Viime vuonna liiton vapaaehtoiset käyttivät yli tuntia vapaaehtoistyöhön. Se on lähes käsittämätön määrä aikaa lapsen, nuoren tai perheen hyvinvoinnin puolesta! Mirjam Kalland Puheenjohtajat opissa Liittokokous Oulussa Katso sivut paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa on innostunut kehittämään osaamistaan MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksessa. Viime vuoden puolella alkanut vuoden mittainen lähi- ja etäopiskeluna toteutettava koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää yksilöllisiä johtamisvalmiuksia ja samalla yhdistyksen toimintaa. Tavoitteena on mm. selkeyttää toiminnan päämääriä, oppia käyttämään voimavaroja mielekkäästi ja kestävästi sekä näkemään yhdistyksen toiminta osana järjestön kokonaisuutta. MLL toteuttaa koulutuksen yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kuva: Sari Granander Vanhamäki palkittiin Vanhamäen hyvinvointikeskus Suonenjoella on saanut Sosiaalija terveysturvan keskusliiton järjestökohtaisen kansalaistoiminnan palkinnon. Pohjois-Savon piirin ylläpitämä hyvinvointikeskus tarjoaa virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille. Keskuksessa järjestetään mm. nuortenleirejä, erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia sekä liikuntapalveluja. Paikka tunnetaan myös luomuruoan tuotannosta. Vanhamäellä toimii lisäksi lastenkoti ja maahanmuuttajanuorten perheryhmäkoti. Uusia julkaisuja Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa k -kirjassa kerrotaan lapsen oikeudesta turvalliseen ryhmään ja ystävyyssuhteisiin. Julkaisu on osa MLL:n ja Folkhälsanin hanketta Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten parissa. Hinta 15 e. Mediatyökaluja varhaiskasvatukseen on 3 5-vuotiaiden lasten kasvattajille suunnattu opas. Siinä on runsaasti media-aiheisia toimintavinkkejä, jotka harjaannuttavat lasten sosiaalisia taitoja ja tukevat kasvatuskumppanuutta. Hinta: Julkaisu on maksuton, postituskulut 4 e. Julkaisujen tilaukset Julkaisut voi ladata osoitteesta Auta meitä vastaamaan - ryhdy kuukausilahjoittajaksi ja katso mihin olemme lupautuneet. 4 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/2011 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Eeva Hämäläinen Suurperheiden äidit nauttivat vertaistuesta MLL:n Oulun yhdistyksessä toimii jo viidettä vuotta kahdeksan suurperheen äidin vertaisryhmä 5+äitiverkko. Tapaamisissa jaetaan kuulumiset sekä paneudutaan monipuolisesti vanhemmuuden, äitiyden ja naiseuden teemoihin. Aiheista kuullaan myös vierailevia luennoitsijoita. Tämä vastaa keskustelunhaluuni oikeista asioista, kuvailee kahdeksan lapsen äiti Kristiina Ketola-Orava. Perheväsymyksestäkin saa puhua pelkäämättä arvostelua, lisäävät muut äidit. Usein kuulee, kuinka suurperheellisen stressi ja huolet ovat omaa syytä ja siksi niistä pitää vaieta. Äitiverkossa ei ajatella niin, viiden lapsen äiti Ulla-Maija Pyykkönen toteaa. 6 Lapsemme 1/2011 Kuva: Mia Viljanen Perhetalossa tapahtuu Marjo Käsmä, Lea Karjula, Kristiina Ketola-Orava, Ulla-Maija Pyykkönen, Eeva Hämäläinen, Maarit AlAmir, Jaana Myllylä ja Tarja Linnanmäki kuuluvat 5+äitiverkkoon. Äitiverkko tarjoaa meille huokaisun paikan: hyvät tarjottavat, ihmiset ja aiheet, viidentoista lapsen äiti Lea Karjula täydentää. Ryhmän taika on erilaisissa persoonissa, jotka taiteilevat samanlaisessa elämäntilanteessa. Lapsia äideillä on yhteensä 63. Vakaumukset, taustat ja perhemuodot ovat kirjavat. Silti koetaan voimakasta iloa ja yhteenkuuluvuutta, ryhmää luotsaava seitsemän lapsen äiti Eeva Hämäläinen kertoo. Suunnitteilla onkin tulevaisuudessa kehittää pohjoispohjanmaalaisten suurperheiden vertaisryhmätoimintaa tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan viettävässä yhdistyksessä. Haluatko tukihenkilöksi? MLL kouluttaa tukihenkilöitä lasta odottaville ja neuvolaikäisten lasten perheille. Tukihenkilöt ovat luotettavia aikuisia, jotka tukevat vanhemmuutta ja perheen hyvinvointia, antavat voimia arkeen ja auttavat perhettä elämänhallinnassa. Tukihenkilöt haluavat antaa aikaansa ja kulkea perheen rinnalla. Perheitä autetaan keskustelemalla, kuuntelemalla ja yhdessä tekemällä, lähtemällä esimerkiksi vaunulenkille tai käymään asioilla. Tapaamisia on yleensä joka toinen viikko muutaman tunnin ajan kerrallaan. Tukihenkilöt saavat ammatillista tukea ja ohjausta. Voisitko sinä toimia vapaaehtoisena tukihenkilönä? Varsinais-Suomen piiri järjestää kevään aikana maksuttomia vanhempainiltoja Perhetalo Heidenikissä aiheena on media ja isyys. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: varsinaisuomenpiiri.mll.fi KAISA EEROLA KUVA SAKARI SUIHKONEN Mannerheimin Lastensuojeluliiton neljä piirijärjestöä yhdistyy uudeksi Järvi-Suomen piiriksi. Tavoitteena on tukea paikallisyhdistyksiä ja perheitä entistä tehokkaammin. Neljästä tulee yksi Järvi- Suomen suurpiiri I dea uudesta piiristä on syntynyt Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan piirien keskinäisessä tapaamisessa. Hanke perustuu piirien johtohenkilöiden vahvaan visioon ja haluun uudistaa rakenteita, niin että toiminta turvataan myös tulevina vuosina, MLL:n järjestöjohtaja Milla Kalliomaa sanoo. Uutta piiriä on alueella valmisteltu alusta asti yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Järvi-Suomen piirillä näyttääkin olevan yhdistysten vahva tuki, koska kaikki päätökset syntyivät yksimielisesti. Paikalla oli tavallista piirikokousta runsaammin väkeä ja 74 yhdistystä kävi allekirjoittamassa piirin perustamiskirjan. Järvi-Suomen piirin puheenjohtajan Reino Rouhiaisen mukaan piirien yhteistyötä on kaivattu. Suunnittelussa oli mukana piirien, paikallisyhdistysten ja työntekijöiden edustajia. Suunnittelukokouksissa keskustelu oli kriittistä ja rakentavaa. Yhteistyö tuo vahvuutta ja uusia mahdollisuuksia toimintaan. Tärkeä lähtökohta on myös taloudellisuus. Leppävirralla perustettuun MLL:n Järvi-Suomen piiriin kuuluu 120 paikallisyhdistystä ja yli jäsentä. Piirin varsinainen toiminta alkaa vuoden 2012 alusta. Neljä piiriä tiivistää yhteistyötään jo tämän vuoden aikana. Ohjausta ja neuvontaa Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on MLL:n ydintehtävä. Järvi-Suomen alueen piirien yhdistämisen tavoitteena on turvata mahdollisimman vahva tuki alueen kaikille paikallisyhdistyksille. Paikallisyhdistykset odottavat, että he voivat saada asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa omasta piiristään. Yhteisen piirin etuna on, että keskittämällä hallintoa ja muodostamalla neljän erillisen piirin sijaan yksi yhteinen organisaatio, voidaan paremmin ohjata resursseja toimintaan. Isommassa organisaatiossa on mahdollista luoda selkeämpää työnjakoa ja kehittää osaamista toisella tavalla kuin pienessä, Milla Kalliomaa täsmentää. Koko järjestön vaikuttavuus kasvaa, kun se on isompi ja vahvempi tekijä alueellisesti. Paikallisyhdistykset saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Toiminta pysyy ja paranee, Reino Rouhiainen sanoo. Tavoitteellista yhteistyötä Järvi-Suomen piirin tietotaitoa voidaan hyödyntää koko alueen eduksi. Etelä-Savon piirissä lapsiperheiden tukihenkilötoiminta on laadukasta ja Keski-Suomen piirissä on satsattu vapaaehtoistoiminnan ohjaamiseen. Pohjois-Savon piiri on panostanut tukioppilastoimintaan ja Pohjois-Karjalan piiri lasten kulttuuritoimintaan. Uskomme, että MLL:n muut piirit saavat Järvi-Suomesta arvokasta kokemusta omaan kehittämistyöhönsä. Jo nyt on nähtävissä aikaisempaa tavoitteellisempaa yhteistyötä piirien välillä. Aiemmin lastenhoitovälitys toimi jokaisessa piirissä, nyt hoitajia välitetään kuudessa eri pisteessä ja pienemmillä kustannuksilla. Myös hankerahoituksen muuttuminen asettaa kaikille haasteita, koska rahoittaja edellyttää jatkossa vaikuttavampia ja suurempia kehittämishankkeita, Milla Kalliomaa toteaa. Järvi-Suomen piiri on suurin ja merkittävin MLL:n organisaation kehittämishanke sitten 1950-luvun, jolloin liiton piirit perustettiin pitkälti silloisen läänijaon mukaan luvulle saakka alueellista tehtävää oli hoidettu yhteistyössä SPR:n kanssa. Uusi Järvi-Suomen piiri on MLL:n suurin piirijärjestö. Piirissä tulee toimimaan useita alueellisia palvelupisteitä. Uuden piirin perustamiskokouksen päätteeksi piirihallituksen jäsenet asettuivat yhteiskuvaan. Yhteistyötä ja vastuuta Kysyimme muutaman paikallisyhdistyksen puheenjohtajan mielipidettä suurpiiristä. Koen uuden piirin mahdollisuutena saada entistä asiantuntevampaa apua yhdistykseen puhelimitse ja netin välityksellä. Toivon myös uutta, entiset lääninrajat ylittävää yhteistyötä. Uudet ideat ja vanhat toimintamuodot jakaantuvat entistä laajemmalle yhteiseen ideapankkiin. Ritva Väyrynen puheenjohtaja, Juukan yhdistys Uudessa suurpiirissä voimme käyttää voimavarojamme paremmin ja vaikuttavammin hyödyksi. Viemme yhdessä eteenpäin kehitettäviä asioita ja jokainen tuo mukaan omat vahvuutensa. Piiristä tulee niin hyvä kuin toimijat sen sisällä. Jokainen on vastuussa siitä, millaisen piirin yhdessä rakennamme. Anne Walden puheenjohtaja, Kuopion yhdistys Uskon, että paikallisyhdistysten tuki kasvaa ja vastuuhenkilöillä on enemmän aikaa käydä paikallisyhdistyksissä kokouksissa ja tapahtumissa ja antaa sitä kautta tukea vapaaehtoistyöhön. Toivon, että koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia muiden vapaaehtoisten kanssa järjestetään lisää. Liisa Alftan Puheenjohtaja, Joutsan yhdistys Lapsemme 1/2011 7

5 LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuvat MATTI MATIKAINEN, TUIJA LINKOLA JA RODEO Verotusta uudistetaan - miten se liittyy lapsiin? U utisissa puhutaan kestävyysvajeesta. Huolestuneen näköiset ministerit muistuttavat, että yhteiseen kassaan ei kerry riittävästi rahaa kattamaan kuluja. Valtio velkaantuu eikä tilanne kunnissa ole parempi. Kuntien verotulot ja valtionosuudet riittävät huonosti palvelujen kustannuksiin. Niinpä teitä pidetään kunnossa, vanhainkoteja rakennetaan ja terveyskeskuksia ja kouluja pyöritetään velkarahalla. Valtion velka on taantuman aikana kasvanut nopeasti. Onneksi talous näyttää kääntyvän kasvuun, minkä ansiosta vuoden 2011 budjetissa velanottotahti hidastuu, kun verotulot taas kasvavat. Vaikka talous elpyy, perusongelma pysyy. Kenellekään ei liene epäselvä tulevaisuuden suuri haaste: suuret ikäluokat vanhenevat ja työssä käyvien joukko pienenee. Tämän pienemmän joukon pitäisi jaksaa tehdä pitkää ja tehokasta päivää, jotta he saavat maksettua edes edellisen sukupolven eläkkeet. Sen lisäksi pitää saada kokoon rahat muihin tulonsiirtoihin ja peruspalveluihin. Osa poliitikoista ja virkamiehistä sanoo, että vaje on niin suuri, että tarvitaan sekä verotuksen kiristämistä että palvelujen ja etujen leikkaamista. Arviot kuitenkin vaihtelevat. Viimeisimpien tietojen mukaan väestön vanhenemisesta aiheutuvat kulut eivät ehkä olekaan niin suuria kuin aikaisemmin on laskettu, koska ikääntyvät ovat huomattavasti hyväkuntoisempia kuin edellinen eläkeläissukupolvi. Lähivuosiksi povataan ankaraa kuuria: palveluja ja tulonsiirtoja leikataan, veroja kiristetään. Kevään vaaleissa valittavien päättäjien pitäisi tehdä viisaita päätöksiä ja muistaa arvioida myös niiden vaikutus lapsiin. Vakaa talous on yhteinen etu Hyvin hoidetusta, laajaan veropohjaan perustuvasta julkisesta taloudesta hyötyvät kaikki, sillä jokainen kansalainen käyttää yhteisillä varoilla luotuja palveluja ja rakenteita päivittäin. Lapsiperheiden arkea helpottaa, että palvelut ovat jatkossakin laadukkaita ja sopivan lähellä. 8 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/2011 9

6 Vakaa julkinen talous varmistaa, että yhteinen ympäristö on turvallinen, viihtyisä ja tarjoaa myös virikkeitä. Keskimääräiset nettotulonsiirrot (saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot) Lähde: Tilastokeskus Yhden hengen kotitaloudet Kaikki kotitaloudet, joissa lapsia Lapsettomat parit Saadut tulonsiirrot Saadut tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, sosiaaliavustuksista kuten lapsilisistä ja toimeentulotuesta sekä muista saaduista tulonsiirroista, kuten elatusavusta. Maksetut tulonsiirrot Maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut elatusavut. Yhteisesti rahoitetaan paitsi lapsuuden neuvolakäynnit ja maksuton opetus alakoulusta yliopistoon myös esimerkiksi kunnallistekniikka, turvallisuus eli poliisi ja maanpuolustus sekä rata- ja tieverkoston kunnossapito. Jos vaihtoehtoina ovat verotuksen kiristäminen ja palvelujen leikkaaminen, suurin osa kansalaisista on vaikka ehkä pitkin hampain verojen kiristämisen kannalla. Kaikkien kansalaisten saatavilla olevia peruspalveluja kuten kirjastoja, päiväkoteja ja terveydenhuoltoa kannattaakin puolustaa. Peruspalvelut ja kohtuullinen sosiaaliturva lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä, vähentävät syrjäytymistä ja lisäävät yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta. Muistetaanko lapset? Julkisen talouden pitkäjänteinen kehittäminen ei ole ihan yksinkertaista. Käsitykset siitä, pitäisikö verotusta keventää vai kiristää, tai olisiko verotuksen tuloeroja tasaavaa vaikutusta syytä lisätä vai siirtyä lähemmäs tasaveromallia, riippuu päättäjien arvomaailmasta ja puoluekannasta. Veropolitiikan suunta muuttuu sen mukaan, mikä ryhmittymä milloinkin on vallassa. Isoissa päätöksissä tulisi aina arvioida niiden kansalaisiin kohdistuvat vaikutukset, myös lapsivaikutukset. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea suosittelee, että lapsivaikutusten arviointi tehdään aina kun laaditaan tai toimeenpannaan uusia toimintaohjelmia, uutta lainsäädäntöä, kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason talousarviota tai hallinnollisia muutoksia. Verotusta uudistettaessa pitäisi siis arvioida muutosten vaikutukset erilaisten lapsiperheiden toimeentuloon ja talouteen. Näin ei tällä hetkellä automaattisesti tapahdu. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan vuonna 2009 alle puolessa hallituksen eduskunnalle antamista lakiesityksistä arvioitiin kansalaisvaikutuksia. Vaikutuksia lapsiin ja nuoriin arvioitiin vain 2,5 %:ssa esityksiä. Verolinjausten arviointi jää siis vanhemmille, jotka kevään vaaleissa äänestävät sekä omasta että lastensa puolesta. Millainen talous- tai veropolitiikka olisi lasten ja perheiden etu? Oikeudenmukaisuutta ja ohjaavuutta Hyvän verojärjestelmän kriteereiksi on yleensä lueteltu yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus ja kyky edistää taloudellista kasvua. Oikeudenmukaisuuteen liittyy verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus. Suomessa ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, siis niin, että ne, joilla on suuremmat tulot, maksavat enemmän ja heikommin pärjäävät vähemmän. Näin pyritään varmistamaan, että jokainen osallistuu, mutta kykyjensä mukaan. Progressiivisuus koskee tällä hetkellä vain ansiotuloja, pääomatuloissa on tasaveromalli. Verotuksella voidaan myös ohjata kansalaisten ja yritysten käyttäytymistä. Esimerkiksi verottamalla tiettyjä tuotteita tai palveluja ankarammin pyritään vähentämään ympäristönkuormitusta tai edistämään terveyttä. Taloudellista kasvua edistävä veromalli kannustaa perustamaan yrityksiä ja palkkaamaan työntekijöitä. Hetemäen ryhmän ehdotukset Valtiovarainministeriössä on etsitty mallia verotuksen kokonaisuudistukselle. Asiaa pohtinut alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä julkisti joulun alla ehdotuksensa. Sen mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Painopisteen siirtämisellä tavoitellaan talouskasvua, joka toisi työllisyyttä, joka lisäisi verokertymää, joka tasapainottaisi julkista taloutta. Välitöntä lisäystä verokertymään ehdotus ei tuo, sillä ehdotuksessa kevennykset ja kiristykset menevät tasan. Hetemäen ryhmä esittää, että yhteisöverotusta kevennetään ja henkilötason pääomaverotusta kiristetään. Kulutusta halutaan verottaa tiukemmin, joten arvonlisäveroa ehdotetaan nostettavaksi, samoin valmisteveroja, lähinnä sähkön, lämmityspolttoaineiden ja liikennepolttoaineiden. Asuminen kallistuisi, sillä kiinteistöveroa halutaan nostaa ja asuntolainan koroista saatavaa verovähennystä kutistaa. Lisäksi energiaverojen korotus lisäisi asumiskustannuksia. Hetemäen ryhmä ehdotti myös ns. terveysveroja: alkoholin, tupakan, karkkien ja limsan verotuksen nostamista. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet viimeisten 15 vuoden ajan. Hetemäen ryhmän ehdotus ei kaventaisi tuloeroja. Keskituloisille jäisi käteen hiukan enemmän. Kaikkein hyvätuloisimpien joukossa tulot hiukan pienenisivät koska pääomaveroa korotettaisiin. Kaikkein heikoimmin toimeentulevien tilanne ei helpottuisi, vaan käteen jäävä tulo pienenisi edelleen 1 2 % verran. Tämä johtuu siitä, että ehdotuksen mukaan ansioverotuksen kevennys koskisi vain palkkoja. Kaikkein köyhimmät, joiden toimeentulo on tulonsiirtojen varassa, eivät siis hyödy kevennyksestä. Alv tuntuu perheen kukkarossa Koska arvonlisävero on sama jokaiselle, sen korotuksella on iso vaikutus varsinkin pienituloisille lapsiperheille, joiden käyttämästä rahasta suuri osa menee elämiseen: ruokaan, vaippoihin, vaatteisiin, kodin lämmittämiseen ja liikkumiseen. Arvonlisävero on suurin erä valtion verotuloissa. Vero koskee hyvin monenlaisia palveluja ja tuotteita. Ruoan arvonlisävero on oleellinen, kaikkia koskeva asia, ja sen alentaminen oli varsinkin lapsiperheille tervetullut päätös. Tupakan ja alkoholin veroja saakin kansalaisten mielestä nostaa. Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä vastaajat saivat valita kaksi tärkeintä kohdetta, jos julkisen talouden tasapainottaminen vaatii veronkiristyksiä. 61 % vastaajista oli valmis nostamaan alkoholin ja tupakan verotusta. 42 % tuki pääomatulojen verotuksen kiristämistä. 36 % kannatti makeisten ja virvoitusjuomien verotuksen tiukentamista. Arvonlisäveron korotuksen sijaan pienituloinen lapsiperhe hyötyisi enemmän tuloverojen korottamisesta, sillä progressiivisuudesta johtuen sen vaikutus perheen tuloihin olisi pienempi. Perheet eivät siltikään muutu verohyötyjiksi, sillä nykytilanteessa perheiden maksamat verot ylittävät saadut tulonsiirrot. Vaikka lapsettomat toisinaan väittävät joutuvansa maksamaan lapsiperheiden kulut, todellisuudessa lapsiperheet ovat tulonsiirtojen nettomaksajia. Myös tie- ja rataverkoston ylläpito ja rakentaminen maksetaan verovaroilla. Poliisia tai hammaslääkäriä tarvitsee harvoin, mutta tarvitessaan odottaa, että apua saa nopeasti. 10 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

7 Valtion tuloarvio 2011 alkoholijuomavero 1,3 mrd energiaverot 3,9 mrd tupakkavero 0,7 mrd autovero 1 mrd Muut verot 2,6 mrd Valmisteverot 6 mrd Liikevaihdon perusteella kannettavat verot 15 mrd Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 mrd arvonlisävero 14,6 mrd Valtion tulot yhteensä 50,5 mrd verot ja veroluonteiset tulot 35,8 mrd muut tulot 6,6 mrd nettolainanotto ja velanhallinta 8,1 mrd ansio- ja pääomatuloverot 7,4 mrd yhteisövero 3,8 mrd Verot ja veroluonteiset tulot 35,8 mrd Nettolainanotto ja velanhallinta 8,1 mrd Kohti tasaveroa? Euroopan maat verottavat kansalaisiaan hyvin eri tavoin. Pohjoismaat ovat olleet perinteisesti ankarampia verottajia kuin Etelä-Euroopan maat. Suomessa kokonaisveroaste vuonna 2009 oli 43 %, Ruotsissa 46 % ja Tanskassa peräti 48 %. Euroopassa lempeimpiä verottajia olivat Slovakia ja Kreikka 29 % Irlanti 28 % ja Turkki 25 %. Suomessa kokonaisveroaste nousi vuoteen 2000 saakka mutta kääntyi sen jälkeen laskuun. Syynä on ollut henkilötulo- ja yritysverojen alentaminen. Juhani Turkkilan tuore väitöskirja kertoo, että tuloveroasteikkoja on kevennetty huomattavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 tuloveron osuus reaalituloista oli vain kolmannes siitä, mitä vuoden 1988 tuloveroasteikolla olisi samoista tuloista verotettu. Eroa selittää vuonna 1989 toteutettu kokonaisverouudistus, jonka yhteydessä tuloveroasteikkoa kevennettiin merkittävästi. Tuloveroasteikon keventäminen on ollut yleinen trendi myös viime vuosina. Samalla verotuksen merkitys tulojen tasaajana on vähentynyt. Veromalli on siis vähitellen siirtynyt lähemmäs tasaverotusta. Joidenkin laskelmien mukaan enää 10 % verotuloista kertyy progressiivisesti. Laskelma perustuu siihen, että tuloverotuksen kevennyttyä rahaa kertyy enemmän muista veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Kevyempi verotus lisää työpaikkoja? Verotuksen keventämisen tärkein perustelu on ollut työllisyyden tukeminen. Uskotaan, että kun verotus on maltillista, syntyy uusia työpaikkoja. OECD-lukujen perusteella matalalla verotuksella ja korkealla työllisyydellä ei kuitenkaan näytä olevan suoraa yhteyttä. Esimerkiksi Tanskassa, jossa verotus on OECDmaiden tiukinta, työikäisistä oli vuonna 2009 työssä 76 %. Norjassa veroaste oli 41 %, työllisyysaste 77 %. Suomen työllisyysaste joulukuussa 2010 oli 67 %. Matala verotus ei taas välttämättä takaa työllisyyttä. Klassinen erimerkki on USA, jonka veroaste oli 27 %, työllisyysaste 68 %. Yhteys verotuksen ja työllisyyden välillä ei siis ole suoraviivainen, vaan työllisyysasteeseen vaikuttavat hyvin monet asiat. Tiukan verotuksen maassa työllisyyttä voi lisätä myös se, että julkinen talous on iso työnantaja. Hyvinvointipalveluilla myös järjestetään koulutusta ja kuntoutusta ja ylläpidetään terveyttä ja työkykyä. Lisäksi hyvin järjestetty päivähoito mahdollistaa molempien vanhempien osallistumisen työelämään. Vaikka yritys- ja henkilötuloverotusta laskettaisiin merkittävästi, työttömyys ei välttämättä vähene, jos työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työelämän vaatimukset ovat koventuneet. Sen myötä joukko ihmisiä, jotka aiemmin työllistyivät, jäävät nyt työelämän ulkopuolelle. Kestävyysvaje on tosiasia, eikä siihen tunnu löytyvän helppoa ratkaisua. Jotta peruspalvelut ja tulonsiirrot saadaan turvattua, olisi ehkä aika suostua siihen, että verotusta tiukennetaan. Samaan aikaan tulisi entistä tehokkaammin varmistaa, että kaikki työkykyiset pääsevät töihin. Julkisen sektorin ja järjestöjen mahdollisuuksia työllistää on tuettava ja nuorten putoaminen koulutuksen ja työelämän väliin on estettävä. Tuhansien nuorten jättäminen oman onnensa nojaan on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätön ratkaisu. Mitä huonommin työllistämisessä onnistutaan, sitä suurempiin tulonsiirtoihin pitää varautua. Se tietää uusia paineita verotukseen tai palvelujen karsimiseen. Työllisyysaste on vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste on vastaavasti työttömien osuus työikäisestä väestöstä. Väliin jäävät esimerkiksi opiskelijat sekä kotiäidit, joita ei tilastoida kumpaankaan ryhmään. 12 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

8 Puheenjohtajalta Yhteistyötä lasten terveyden hyväksi Kevätilo-keräys Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja äitiysja lastenneuvoloiden toiminta on aina kytkeytynyt läheisesti toisiinsa. Tiivis yhteistyö on kantanut erinomaista hedelmää. Parina viime vuosikymmenenä neuvoloiden toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin jyrkästi huonontuneet. Vaikka yhteiskunnan kaikilla portailla tunnustetaan lasten ja lapsiperheiden tuen tarve, resurssien niukkuus on pakottanut kunnat vähentämään lapsiperheille tarjotut neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut minimiinsä. Käynnit neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla ja -lääkärillä on monissa kunnissa jouduttu typistämään, niin että aivan perustavaakin laatua olevat neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimet on ollut pakko hyllyttää odottamaan parempia aikoja. Mittava, koko lapsiväestöä ja lapsiperheitä koskeva uusi neuvola- ja kouluterveydenhuoltoasetus tuo tervetulleita uusia tuulia neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintaan. Tuoreeseen asetukseen liittyy valtion myöntämä taloudellinen tuki, joka on tarkoitettu neuvolahenkilökunnan lisäämiseen. Koska valtion rahoitus ei yleisen kuntarahoituskäytännön mukaisesti ole korvamerkittyä, onkin tärkeää kuntakohtaisesti varmistaa ja valvoa, että kunnat kohdentavat valtion rahoituksen oikeisiin kohteisiinsa. Uusi asetus edellyttää myös entistä tiheämpiä ja vaativampia terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksia ja myös entistä mittavampia laajoja terveystarkastuksia. Laajat terveystarkastukset yritetään toteuttaa, niin että molemmat vanhemmat voivat osallistua niihin yhdessä lapsensa kanssa. Vaikka viime vuodet osoittavatkin, että yhä suurempi osa isistä on mukana lastensa neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa, isien osallistumisaktiivisuutta on syytä entisestään nostaa. Viime vuosina MLL:n ja kuntien yhteistyö on entisestään tiivistynyt. Tutkittavana ja testattavana on yhä paremmin toimivia lapsiperheiden vertais- ja muita tukimuotoja. Taas kerran riittää haasteita luovalle MLL:n toiminnalle. Olli Simell professori, ylilääkäri Osallistu Kevätilo-keräykseen! Tuet MLL:n paikallista työtä lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Keräyksen tuotto käytetään MLL:n perustoimintaan esimerkiksi perhekahvilan ylläpitoon, kerhotoimintaan, retkien, leirien tai tapahtumien järjestämiseen. Lue lisää Lapsemme 1/

9 Sosiaaliset taidot 0 3 v 4 6 v 7 12 v v VIRVE JÄRVINEN PIIRROS PEKKA RAHKONEN Sosiaaliset taidot syntyvät sylissä V aikka kaverit ja yhteiset leikit ovat pienellä vauvalla vasta edessäpäin, yhteisissä touhuissa tarvittavat taidot ottavat ensiaskeleitaan: edellytykset myöhäisempiin kykyihin luodaan varhaislapsuudessa. Vauva tarvitsee turvallisen kiintymyssuhteen hoitajaansa. Varhainen vuorovaikutussuhde on koko lapsen psyykkisen kehityksen kivijalka. Turvallinen kiintymyssuhde hoitajaan heijastuu lapsen myöhempään kykyyn solmia Lepertele, hulluttele ja hymyile vauvalle. Hellyyttä pursuavassa kodissa kasvaa ihmissuhdetaitureita. pitkäaikaisia, luottamuksellisia ihmissuhteita, varhaiskasvatuksen professori, psykologian tohtori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta kertoo. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja häntä hoitavien vanhempien yhteistä olemista, kokemista ja tekemistä ensimmäisinä elinvuosina. Vauva on vanhempiensa kanssa vuorovaikutuksessa liki koko valveillaoloaikansa. Kun hän viestii nälästään kitinällä, vanhemmat vastaavat hänelle tarjoamalla maitoa. Toinen ääni kellossa kertoo, koska on aika vaihtaa vaippa, mennä untenmaille tai tankata läheisyyttä. Vanhempien tapa vastata näihin viesteihin välittömästi kertoo lapselle, että hän on tärkeä ja turvassa ja että häntä kuunnellaan. Samalla pieni ihminen oppii, kuinka hän voi omilla tekemisillään vaikuttaa toisiin. Vauva aistii ilot ja surut Jo nelikuinen osaa odottaa tuttua hoitajaa. Jos hoitaja tässä iässä vaihtuu, heijastuu se vauvan psyykkiseen kehitykseen. Hänestä voi tulla aiempaa levottomampi, syöminen takkuaa ja uni on rauhattomampaa. Vauvaa ei voi helliä liikaa. Vaikka hän ei vielä vastaa puheella, hänelle pitää jutella ja hymyillä. Hän aistii hoitajansa äänensävystä, ilmeistä ja eleistä, että kaikki on hyvin. Yhtä lailla hän aistii, jos vanhemmalla on surua, Marja-Leena Laakso sanoo. Pieni ihminen tarvitsee kehitykseensä myönteisiä kokemuksia ja niitä kannattaa virittää varta vasten. Varpaiden kutittelu ja lorut ja leikit hauskuttavat vauvaa ja vanhempaa. Jaettu ilo ja myönteisten tunteiden vahvistaminen opettavat lapselle keinoja mielihyvän hankkimiseen, mikä suojaa esimerkiksi myöhemmiltä riippuvuusongelmilta. Aikuinen on peili Sosiaaliset suhteet sujuvat empaattiselta. Jotta kyky empatiaan eli taito asettautua mielikuvissa toisen ihmisen asemaan syntyisi, lapsen on opittava tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan. Vauva tarvitsee näiden taitojen oppimiseen aikuista peiliksi. Aikuisesta tulee peili esimerkiksi silloin, kun hän osallistuu vatsanpuruista kärsivän vauvan tunteeseen kurtistamalla otsaansa ja sanomalla, että masuun sattuu. Peilisuhde vanhempaan alkaa jo ensimmäisenä elinpäivänä ja jatkuu nuoruuden loppuun saakka. Ilmeiden ja eleiden lisäksi sanat ovat tarpeen: tutkimusten mukaan lapsi saa muita paremmat sosiaaliset taidot perheessä, jossa puhutaan tunteista, Marja-Leena Laakso painottaa. Jo puolivuotias hallitsee empatian alkeet. Hän osaa tuntea myötätuntoa eli sympatiaa: kun kaveri purskahtaa neuvolassa itkuun, toisellekin tulee paha mieli ja neuvolassa käynnistyy itkukonsertti. Kaksivuotias kykenee jo kuvittelemaan, miltä surevasta kaverista tuntuu. Kyky empatiaan ei säily eikä kehity, ellei lapsi saa siihen aikuisen tukea. Aikuisen tulee näyttää lapselle, että hän arvostaa tämän huolenpitoa ystävästään. Lapsen kanssa kannattaa miettiä, kuinka yhdessä voitaisiin auttaa kaveria selviämään pahasta olostaan. Aikuisen tehtävänä on opettaa lasta selviämään ikävistä tunteistaan tai muuten sosiaalisissa suhteissa tärkeä itsehillinnän taito jää kehittymättä. Kun pienen vauvan vatsaa vääntää, aikuinen voi ottaa lapsen syliin. Sylissä kipu lievenee. Vähitellen lapsi oppii, että ikävillä tunteilla on elinkaarensa. Syliin tulo on lapselle keino tunteiden säätelyyn. Myöhemmin, kun lapsi kasvaa ja oppii puhumaan, keskustelu vanhemman kanssa on kelpo keino tunteiden käsittelyyn. Lapsi kokeilee taitojaan Lapsen temperamenttipiirteet ja aikuisen kyky huomioida ne vaikuttavat sosiaalisiin taitoihin. Sosiaalisen lapsen on muita helpompi oppia yhteiselossa tarvittavia taitoja, sillä luonteenpiirteensä vuoksi hän hakeutuu toisten seuraan ja häntä kiitetään usein seurallisuudestaan. Ujolla mahdollisuus sosiaalisten taitojen oppimiseen voi jäädä seurallista vähäisemmäksi. Aikuisen tehtävänä on antaa jokaiselle lapselle temperamentista riippumatta tilaisuus harjoitella sosiaalisia taitoja ja toimia lapselle mallina. Ujo kaipaa aikaa ja rohkaisua. Jos ujoa ja varovaista lasta rajoitetaan liikaa, hänestä tulee arka ja uusien ihmissuhteiden solmiminen vaikeutuu, Marja-Leena Laakso neuvoo. Vanhemman kannattaa miettiä, miten hän puhuu lapsestaan tämän kuullen muille. Lapsi kerää kuulemastaan aineksia minäkuvaansa jo ennen kuin hän osaa puhua, ja myöhemmin hän sovittaa käytöksensä kuulemaansa. Ujona esitelty lapsi pysyttelee mieluummin käsi vanhemman kädessä kuin lähtee tutustumaan uusiin ihmisiin. Pettymykset kasvattavat Vaikka elämän ensimetreillä äiti ja isä ovat lapselle ne läheisimmät, on tärkeää, että lapsi tottuu pienestä pitäen erilaisiin ja eri-ikäisiin ihmisiin. Ikätovereistakin on iloa ja hyötyä pienelle lapselle. Lapsen on päästävä kokeilemaan oppimiaan sosiaalisia taitoja eri ihmisten kanssa, mikä tarkoittaa usein hauskanpidon lisäksi eripuraa. Tätä on turha pelätä. On tärkeää, etteivät aikuiset suuressa suojelunhalussaan liiaksi silota lapsen sosiaalisia suhteita. Lapsi hyötyy siitä, että hän saa kokemuksia ristiriidoista ja niiden käsittelystä sekä joutuu kohtamaan pettymyksiä. Vanhempien asettamat rajat opettavat lapselle pettymyksen sietokykyä. Sietokykyä tarvitaan, jotta lapsi pystyisi kompromisseihin sosiaalisissa suhteissa tärkeään taitoon. Ellei lapsi kotona ole tottunut kohtaamaan pettymyksiä, viimeistään hiekkalaatikolla niitä voi tulla eteen samana päivänä useampia. Pettymys herättää suuttumuksen, joka laantuu rauhallisen aikuisen sylissä. Kun kuohu on ohi, yhdessä voidaan miettiä, mistä kiukku oikein alkoi. Näin lapsi oppii käsittelemään pettymyksiään itse. Lapsen on hyvä nähdä ja kuulla aikuisen suusta, ettei maailma kiukkuun kaadu. Aikuisen esimerkistä lapsi oppii, että vihan purkamiseen on olemassa hyväksyttyjä ja sopimattomia keinoja. On parempi kiljua tovi kuin paiskoa tavaroita seinään. Lähteet: Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, WSOY 2010 ja Laura Kirves: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa, MLL, Folkhälsan 2010 Käsitteet kohdalleen Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre. Sosiaalisella ihmisellä on tarve ja halu olla toisten kanssa ja hän nauttii muiden seurasta. Sosiaalisuus ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihminen tulisi loistavasti kaikkien kanssa toimeen. Sosiaaliset taidot ovat opittuja, kokemuksella ja kasvatuksella hankittuja kykyjä. Niitä tarvitaan, jotta ihminen tulee toimeen toisten kanssa. Ne tarkoittavat myös kykyä ymmärtää toista ihmistä, hänen näkökantojaan ja tunteitaan. 16 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

10 MLL:n nuorisomallisto! Meillä on asiaa -malliston on suunnitellut Jarno Tiainen, joka sai idean tuotteisiin MLL:n Nuortennetistä. MLL:n olivat mukana suunnittelemassa ja valitsemassa uuden malliston printtejä. Halusin tehdä malliston, joka ei paapo nuoria, vaan ottaa heidät tosissaan. Nuoret ovat vahvoja tyyppejä ja heillä on hyviä mielipiteitä. Heitä pitää kuunnella. Tuotteet on valmistettu orgaanisesta puuvillasta tuuli- ja aurinkovoimalla toimivissa tehtaissa. Viljelyyn on käytetty 95 % sadevettä. Paitojen hiilijalanjälki on noin 90 % tavallisia t-paitoja pienempi. T-paidat 100 % luomupuuvillaa 25 e Meillä on asiaa -kassi 100% reilunkaupan puuvillaa 25 e Mulla on asiaa -kassi 100 % luomupuuvillaa pinkki 15 e Meillä on asiaa -kassi 100 % luomupuuvillaa musta 15 e Meillä on asiaa -pussukka kotimainen kierrätyskangas vihreä 20 e 18 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

11 MARJO HENTUNEN Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI Iloa elämään Lapsi nauttii hetkistä vanhemman kanssa. Ilman iloa lapsesta ei voi kasvaa tasapainoista aikuista. Ilo löytyy arjen keskelle avautuvista kuplivista tuokioista. I lo on synnynnäinen viestintämekanismi sille, että jokin asia on meille hyväksi, tiivistää lastenpsykiatri ja kehityspäällikkö Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ilo on myönteisten tunteiden kokemista. Huumori on keino jakaa ajatuksia ja kokemuksia, jotka herättävät iloa. Kyky iloon ja sen jakamiseen on olemassa jo vauvalla, joka syntyessään herättää vanhemmissa hersyviä ilon tunteita. Huumorintaju kehittyy myöhemmin. Iloisella vauvalla aivojen välittäjäaineet ovat erilaisessa tasapainossa kuin apaattisella vauvalla. Ilo voi olla kuplivaa, piikkeinä nousevaa tai syvää tyytyväisyydentunnetta. Vauvalle on erittäin tärkeää saada tuntea olevansa hyväksytty, Mäkelä sanoo. Eläinten ja ihmisten mielihyvää tuottavat aivoalueet ovat hyvin samankaltaisia. Eläintutkimukset ovatkin tuoneet ymmärrystä ilon syvimpään olemukseen. Jaetun ilon hetkillä aivoissa syntyy hyvän olon hormoneja, kuten oksitosiinia ja endorfiineja. Kun aikuinen nappaa vauvan hymyn ja hymyilee takaisin, mielihyvää käsittelevät aivojen alueet vahvistuvat. Vauva kikattaa ja nauraa koko olemuksellaan, ojentelee käsiään ja jalkojaan. Eläimetkin nauravat Tuskin on mitään vilpittömämpää kuin koira, joka toivottaa häntä huiskien omistajansa tervetulleeksi kotiin. Science-lehdessä kymmenen vuotta sitten julkaistu tutkimus nauravista rotista oli käänteentekevä. 20 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

12 Hulluttelu tekee hyvää! Äiti on syntynyt hevosen vuonna, isä vuohen vuonna. Sisu, 5. Turvallista kiintymystä vahvistaa se, että lapsen hätään, mutta myös myönteiseen viestiin, kuten hymyyn, vastataan. Ilottomassa ilmapiirissä lapsi kokee vähemmän kiintymystä kuin myönteisessä ilmapiirissä. Turvattomuus stressaa lasta. Kuormittavassa ilmapiirissä lapsi menettää todennäköisesti osan luovuudestaan. Tämä saattaa olla totta tilanteissa, joissa vanhempi ei saa apua masennukseen tai työttömyyden tuomaan toivottomuuteen, toteaa Mäkelä. Ilman jaettua iloa lapsen on vaikeampi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Lapsuudessa koettu ilottomuus altistaa erilaisille mielenterveysongelmille, kuten masennukselle ja ahdistuneisuushäiriöille. Myös monia persoonallisuushäiriöitä yhdistää synkkä ja kyyninen maailmankuva. Epävakaa persoonallisuushäiriö syntyy usein ympäristössä, jossa on uhkaavaa ilmapiiriä tai väkivaltaa. Jos vanhempi on lapsen kannalta ennustamaton, omien tunteidensa mukana raivoava, lapsi kiintyy turvattomasti ja ristiriitaisesti. Tällöin lapsestakin saattaa kehittyä lähimmäisiään manipuloiva, omaan hätäänsä keskittyvä ja narsistisesti häiriintynyt. Onnen hetkiä arjessa Vanhemmat lukee meille paljon. Se on tosi kivaa. Välillä pelataan, katsotaan lastenohjelmia tai mennään pulkkamäkeen. Synttäreille leivotaan yhdessä. Vilma, 6 ja Helmi, 5. Työn ja perheen yhteensovittaminen tuo omat haasteensa lasten kasvatukseen. Onnellinen hetki lapsen kanssa ei vie kuitenkaan montaa sekuntia. Se voi olla ihan sitä, että herättää lapsen, koskettaa poskelle ja kysyy, millainen yö oli ja odottaa, että lapsi katsoo ja hymyilee, sanoo Mäkelä. Lapsi on aina valmis ottamaan vastaan viestin, että hänet on hyväksytty. Hän odottaa sitä loppuun asti. Ehkä lohdullisin viesti onkin se, että korjaavat liikkeet lapsen ja vanhemman suhteessa ovat aina mahdollisia. Vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa ovat keskeisiä kukkuu- ja loruleikit. Leikki-ikäisenä, 3 4-vuotiaana alkavat roolileikit. Roolileikit ovat täynnä kuvitelmaa ja fantasiaa. Lapsi oppii antamaan ja ottamaan vastaan. Ilo tulee siitä, kun me ommellaan äidin kanssa Batmanin ja Robinin pukuja, hattuja ja Zorron naamioita. Välillä leivotaan, paistetaan lettuja ja tehdään jäätelöä. Luca, 5. Ihminen palaa aikuisena lapsuuden hyvänolon kokemuksiin, esimerkiksi rakastuessaan tai tuntiessaan harmoniaa luonnon kauneudesta. Kun rotta huomaa toisen rotan viestin ytimen, se peilaa sen takaisin ja lähtee vuorovaikutteiseen leikkiin. Tämä peilaava leikki on myös ihmiseksi kasvamisen tärkein taito, se, että osaamme olla hyvässä yhteistyössä läheistemme kanssa. Peilaus ohjaa lasta kehittymään yhteisölliseksi ja sosiaaliseksi, toista huomioivaksi ihmiseksi. Eläimen tavasta hoivata poikasiaan voi nähdä, kuinka emo on sitä aikanaan hoitanut. Vaikka ihmisellä on kyky muuttaa toimintatapojaan, kahden sukupolven kiintymystutkimukset osoittavat, että noin 80 prosenttia kiintymysmalleista on ennustettavissa lapsuuden tunneilmapiiristä. Kuitenkin esimerkiksi psykoterapia tai hyvä puolisosuhde voi palauttaa uskon turvalliseen kiintymykseen. Nykyään myös psykoterapioissa etsitään menetelmiä, joilla voisi vahvistaa positiivisten tunteiden kokemista ja omien voimavarojen löytämistä. Iloon kuuluu leikki Leikit ovat tärkeä osa ilon ja yhteyden kokemista. Kerran leikittiin äidin kanssa paloautoilla. Äiti oli pieni paloauto, minä iso. Pontus, 5. Ilolla ja myönteisillä kokemuksilla on lapsen elämässä suurempi merkitys kuin on aikaisemmin uskallettu myöntääkään. Jos lapsi ei tunne olevansa rakastettu ja arvokas, hän putoaa tyhjiöön. Jos vanhempi on masentunut, vauvan tunneviestintä kutistuu dramaattisesti. Lapsella ei ole aikaa odottaa. Siksi vanhemman masennuksen hoitoon pitäisi tarttua nopeasti. Jos peruskokemus itsestä on, etten voi olla kenellekään iloksi, siinä on aika vaikea rakentaa ehjää itsetuntoa. Elokuvassa Fanny ja Alexander onnellinen elämä loppuu perheen isän äkilliseen kuolemaan. Isäpuolen paikan omii piispa Vergerus, joka ankaruudessaan vaatii äitiä ja lapsia katkaisemaan välit sukulaisiin ja teatteriin. Näytelmä on hyvä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos lapsen elämässä ei ole iloa. Kasvatuksessa on tärkeää muistaa, että lapsi ymmärtää huumoria eri tavoin kuin aikuinen. Lapsen ei kuulu kestää vinoilua ja sarkasmia tai niin sanottua mustaa huumoria. Toisaalta yksikin hyvä, pysyvä ja turvallinen ihmissuhde lapsuudessa voi pelastaa paljon. Tasapainoiseksi aikuiseksi Lapsi nauttii siitä, että vanhemmat hulluttelevat yhdessä hänen kanssaan. Vanhempien kanssa leikitään joskus pikkuautoilla. Joskus äiti on heppa, ja kun sanon, että juokse, niin se juoksee. Vinkkejä vanhemmille Viettäkää aikaa yhdessä, laittakaa ruokaa, pelatkaa lautapelejä, lähtekää hiihtoretkelle. Olkaa valmiita yllättymään lapsen aloitteista, pohdinnoista ja ehdotuksista. Pienikin hetki lapsen kanssa tuottaa iloa. Lähde mukaan hulluttelemaan ja leikkimään! Kaikilla on huonoja päiviä. On tärkeää ilmaista hyväksyvänsä lapsen kiukun ja turhautumisen tunteet. Lapsi ei ole koskaan liian iso saamaan myönteisiä viestejä siitä, että hänen kanssaan on hyvä olla. Koululainen tarvitsee vanhemman tukea ja hetkiä, joissa voi yhdessä iloita ja nauraa. Murrosikäisen tarkkanäköinen, jopa sarkastinen huomauttelu aikuisten heikkouksista voi olla parhaita kohtaamisen paikkoja. Omille epäonnistumisille nauraminen voi kertoa paremmin kuin mikään muu, että kunnioittaa nuoren identiteetin etsintää. Onko perheessäsi uhmaikäinen? Lähestyykö lapsesi murrosikää? Painavatko mieltäsi kasvatusasiat? Tarvitsetko tietoa tai tukea? Kaipaatko kuuntelijaa? Soita Vanhempainpuhelin p (0,08 e/min + pvm/mpm) ti klo ja ke klo to klo tai klikkaa 22 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

13 KAARINA KOKKONEN Kuvat MATTI MATIKAINEN Voihan Tekniikkaan liittyvissä asioissa lapset ovat monesti vanhempiaan neuvokkaampia. vempain! Nykykoti on täynnä teknisiä laitteita. Niistä huolehtiminen vie aikaa ja kysyy monenlaista osaamista. D igiboksi temppuilee eikä nettiyhteys toimi kuten pitäisi. Verkkokaupan lasku yllätti. Virustorjuntaohjelma olisi pitänyt päivittää ja operaattorisopimus sanoa irti. Tuttuja tilanteita yhdessä jos toisessa huushollissa. Nykykodissa median ja tekniikan käytöstä ja ylläpidosta on tullut lastenhoidon, ruuan valmistamisen ja puhtaanapidon rinnalle uusi kotitaloustyö. Koti on markkinapaikka, jossa hoidetaan niin kauppa- kuin pankkiasioita sekä sosiaalisia suhteita, sanoo ylitarkastaja Taina Mäntylä Kuluttajavirastosta. Virasto selvitti hiljattain nuorilta aikuisilta, millaisia taitoja he tarvitsevat arjesta selviytymiseen ja mihin aikaa ja rahaa käytetään. Erityisen tärkeinä vastaajat pitivät esimerkiksi taitoa valmistaa ruokaa ja huolehtia omasta jaksamisesta, perheenjäsenistä sekä suhteista muihin ihmisiin. Arjessa pärjäämisen tärkeiksi taidoiksi katsottiin myös median käyttö sekä kodin laitteiden hankkimiseen ja toimintaan, kuten kulujen, sopimusten ja turvallisuuden hallintaan liittyvät taidot. Sen ymmärtää. Tuiki tyypillisestä kodista voi bongata digiboksin, television, cd-soittimen, pelilaitteen ja tietokoneen printtereineen. Omassa huoneessaan nuori puhua pulputtaa kännykkään, kuuntelee mp3:sta ja näppäilee läppäriä. Se on iso summa, mitä näihin välineisiin käytetään. Aikaisemmin esimerkiksi nelihenkisellä perheellä oli yksi puhelin, nyt puhelimia on neljä ja niistä tulevat maksut. Monelle perheelle kertyy hiipien erilaisia pieniä kuluja. Netissä taustakuvan tai soittoäänen ilmaiseksi tilannut lapsi onkin huomaamattaan liittynyt maksullisen kerhon jäseneksi. Oma neuvoni lapsille on ollut, että ok:ta ei napsauteta eikä puhelinnumeroja ja henkilötietoja kirjoiteta tilauslomakkeisiin ilman vanhemman lupaa, Taina Mäntylä kertoo. Uusia palveluja Arjen laitteista, palveluista ja sopimuksista huolehtiminen vie aikaa, ja se koetaan usein haastavaksi. Esimerkiksi puhelimitse kaupattavan sähkösopimuksen hahmottaminen pelkän kuullun perusteella on vaativaa. Moni on kokenut neuvottomuutta jo televisiosta kadonneen tekstityksen palauttamisessa tai verkkokaupassa asioimisessa. Taitoja, joita tällä hetkellä kodeissa tarvittaisiin, ei opita koulussa, Taina Mäntylä huomauttaa. Kuluttajavirasto saa eniten yhteydenottoja matkapuhelin- ja laajakaistaliittymistä, jotka ovat kotien yleisimpiä palveluja ja rahanreikiä. Liittymä-asiat ovat monimutkaisia palvelukokonaisuuksia, joihin voi liittyä runsaasti erilaisia ongelmia aina yhteyksien toimivuudesta laskutukseen. Taina Mäntylä arvioi, että tulevaisuudessa koteihin myydään yhä enemmän laitteisiin, niiden päivityksiin ja huoltoon liittyviä palveluja tyyliin päivitämme tietokoneesi. Siis samaan tapaan kuin nyt voi ostaa kotiin esimerkiksi siivouksen. Toimintasuunnitelma Jos tällaiseen ylellisyyteen ei ole rahaa, mitä kodissa voisi tehdä, jotta välttyisi vaikeuksilta ja velalta? Taina Mäntylä ehdottaa perhettä kokoontumaan pöydän ääreen ja varaamaan ison paperin. Omaa kotitaloutta pitäisi ajatella kuin se olisi yritys, miettiä, miten toimii meidän atk- ja miten talousosasto ja millaisia suunnitelmia meillä on tulevaisuudelle. Lapset on tärkeä ottaa mukaan keskusteluihin, sillä heillä on paljon kokemuksia, näkemyksiä ja toiveita. Lapset ovat usein myös tekniikkaan liittyvissä asioissa vanhempiaan näppärämpiä. Pieniä tehtäviäkin voi antaa, perheen tekniikkataituri voisi huolehtia esimerkiksi tietokoneen viruspäivityksestä. Valvominen ja vastuu kuuluvat kuitenkin aina vanhemmille. Taina Mäntylä suosittelee perhettä kirjaamaan paperille kaikki kodissa kuluja aiheuttavat laitteet ja sopimukset. Hyvä apuväline on myös kalenteri, johon merkitään, miten kauan mikin sopimus on voimassa, minkä jälkeen se voidaan sanoa irti ja vaihtaa tarvittaessa edullisempaan. Perheen palaverissa käydään läpi myös tulot ja menot: mihin meidän eurot kuukausittain hupenevat ja riittävätkö rahat kaikkiin laskuihin. Jos kotona on tiukkaa, silloin pohditaan, mitä listalta voi karsia ja milloin, maksetaanko kenties jostain palvelusta, joka on turha. Omia kulutustottumuksia on myös aiheellista aprikoida. Kun asioista puhutaan yhdessä lasten kanssa, heidän on myös helpompi käsittää, ettei rahaa välttämättä ole ihan kaikkiin toiveisiin. Ei riitä, että jokin laite maksaa tietyn summan, vaan huomioon pitää ottaa myös, mitä sen käyttäminen maksaa ja mihin sitoutuu, Taina Mäntylä painottaa. Lisätietoa tutkimuksesta: Nuorten aikuisten koti, kulutus ja ajankäyttö. Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2010. Tietoa ja tukea median käyttöön ja kulujen hallintaan Tietoturvaopas.fi-sivusto antaa vinkkejä ja neuvoja turvalliseen ja helppoon netin käyttöön. Fiksun verkkoasioinnin muistilista tiivistää nettikauppaa ja -pankkia, sähköpostia ja tekniikkaa koskevat keskeiset seikat. Kuluttajaviraston Lapset ja matkapuhelin -osioon on koottu tietoja ja ohjeita muun muassa siitä, kuinka lasta opastetaan maksullisten matkapuhelinpalvelujen käytössä ja toimitaan ongelmatilanteissa. Viestintäviraston sivuille on koottu hyödyllistä tietoa esimerkiksi matkapuhelin- ja laajakaistapalveluista aina sopimuksista säästövinkkeihin. Raha-asiat.fi-sivustolta löytyy runsaasti käytännönläheistä tietoa niin vanhemmille kuin nuorille oman talouden hoitoon ja hallintaan, kuten velkaantumisen välttämiseen, menojen seuraamiseen ja säästämiseen. 24 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

14 Nuoret kertovat 1. Millainen on Pyysimme yläkoulun oppilaita kertomaan ja kuvaamaan, millainen on hyvä koulu. hyvä koulu? Hyvää kouluruokaa! Opettajat pitää kuria eikä anna joidenkin häiriköiden pilata kaikkien oppimista. Hyväksytään erilaisuutta eikä tartte näytellä olevansa jotain muuta kun on. Saa olla kavereiden kanssa. Autetaan jos ei jotain osaa eikä vaadita liikaa. Rentoo, ei oteta asioita liian vakavasti. Hyvä kouluruoka, parempi mieli. Oppilaiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia pitää kuunnella. Ja myös toteuttaa niitä! Koulun tulee varmistaa, että vanhemmilla, oppilailla ja opettajilla on suora yhteys. Että jos tulee jotain vaikeuksia niin ne voi selvittää yhessä. Siistiä ja viihtyisää. Sisustukseen pitää panostaa. Koulussa pitäis olla kunnon taukohuone, missä voi olla kavereiden kanssa, pelejä, sohvia, lehtiä. Toiveruokapäiviä. Opetetaan monipuolisesti asioita ja silleen, että tietää mitä hyötyä niistä oppiaineista on. Tehään retkiä ja ryhmätöitä. Opettajat ei saa olla koulussa hirveän korkeammalla kuin oppilaat. Tarkoitan siis, että täytyyhän olla selkeät erot, mutta ei liialliset. Ollaan ystävällisiä, annetaan työrauha. Kokeet poistetaan eikä oppilaita saa arvostella. Opettajat eivät kiusaa ja antaa kohtuullisin määrin läksyjä. Oppilailta kysytään mielipiteitä. Koulurauha-työryhmä, Myllytullin koulun oppilaat Ettei kukaan olis yksinäinen, jokaisella olis joku jonka kanssa voi jutella. Toisten mielipiteitä kunnioitetaan. Ei katota pitkään, jos joku ei ole samaa mieltä kun kaikki muut. Annetaan ilmaisunvapaus! Jokainen on oma itsensä. Erilaisia ei kiusata. 26 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

15 KAARINA KOKKONEN Kuvat LEHTIKUVA OY Huomaa minut Olin taas yksin välitunnilla. En mä usko, että muut mua varsinaisesti inhoaa, mutta mä oon sellanen varakaveri, jonka kanssa ollaan, kun kukaan muu ei suostu. Yksinäisyys satuttaa pahimmillaan sairastuttaa ja syrjäyttää. Yksinäinen nuori kaipaa kavereiden huomiota ja hyväksyntää, pääsyä porukkaan. M itä yksinäisyys on, hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta? Ihminen kaipaa toisten ihmisten seuraa. Yksinäisyys on sitä, kun saatavilla ei syystä tai toisesta ole muita ihmisiä tai sellaisia ihmisiä, joiden seurassa haluaisi juuri sillä hetkellä olla. Mikä aiheuttaa yksinäisyyttä? Sosiaaliset suhteemme perustuvat paljolti vapaaehtoisuuteen. Meillä on mahdollisuus valita, keiden kanssa haluamme olla tekemisissä, suhteen on tyydytettävä molempia osapuolia. Kun kaksi löytää toisensa, kolmas jää usein sivuun. Kun joku hylätään riittävän usein tai jätetään toistuvasti valitsematta, yksinäisyydestä tulee osa ihmisen identiteettiä, jolloin hän alkaa etääntyä muustakin kanssakäymisestä. Yksinäiseksi valikoidutaan. Tämän kehityskulun lähtökohtana ovat usein hyvin pienet erot ihmisten välillä. Mistä tietää, että joku on yksinäinen? Yleensä ihminen kertoo siitä itse, esimerkiksi netissä. Jos meillä on myötäelämisen kyky ja avoimet silmät, näemme hänet, välitunnilla koulunpihalla yksin seisoskelevan, näkymättömän nuoren. Nykyisin lapsetkin hakevat ja löytävät itse leikkiseuransa, jolloin osa kavereista jää sivuun. Yksinäisyyden tunteet ovat yleisiä nuoruudessa, mutta milloin on syytä huoleen? Kun ihminen alkaa määritellä itsensä yksinäiseksi. Siinä tilanteessa kyky osallistua yhteiseen tekemiseen heikkenee, ja muuri muiden kohtaamiseen kohoaa. Jos taloyhtiössä järjestetään talkoot, yksinäinen jää kotiin ja katsoo muita verhojen raosta, tai kun hän näkee kadulla kävelemässä onnellisia pareja, hänen on palattava kotiin, koska katsottava tekee kipeää. Mitä yksinäisyys tekee lapselle ja nuorelle? Osalle se tarkoittaa alkua elinikäiselle syrjäytymiselle sosiaalisista suhteista. Monet aikuisena yksinäiset ovat olleet yksinäisiä jo kouluaikana. Heillä on ikäviä kokemuksia siitä, etteivät omat vanhemmat ole luottaneet tai uskoneet heihin tai toiset lapset ja opettajat ovat syrjineet heitä. Yksinäinen ei löydä paikkaa muiden seurassa vaan jää pois, kun muut menevät diskoon tai rock-konserttiin. Ulkopuoliseksi itsensä tunteva jättäytyy joukosta uudestaan ja uudestaan. Miten vakava asia yksinäisyys on? Kyse on samantapaisesta asiasta kuin tupakointi, ylipaino tai perheväkivalta, jolla on isoja seurauksia. Yksinäiset voivat muita huonommin ja ovat sairaampia. Masennus on yleistä. Kysymys on myös Yksinäisyyttä puretaan puhelimessa ja netissä Yksinäisyys on riski lapsen ja nuoren kehitykselle. Kavereiden merkitys korostuu entisestään nuoruusiässä, jolloin kavereita tarvitaan kehityksen tueksi. Kuulumattomuuden ja kelpaamattomuuden tunteet ovat lapselle ja nuorelle niin kipeitä, ettei niistä aina pystytä puhumaan edes läheisille aikuisille. Toisaalta monissa tapauksissa lapsi tai nuori on jakanut asiansa läheisen aikuisen kanssa, mutta tilanne on pysynyt ennallaan, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki- Alasara. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä kaverittomuuteen, ulkopuolelle jättämiseen, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen liittyvät yhteydenotot ovat vakavista aiheista yleisimpiä. Viime vuonna näitä asioita käsiteltiin yhteydenotossa. Yhteisvastuun kohde Tämän vuoden Yhteisvastuu-keräyksen kotimaan kohteena on MLL:n, Mielenterveysseuran ja SPR:n yhdessä toteuttama hanke, jolla pyritään vähentämään ja ehkäisemään nuorten yksinäisyyttä. MLL:ssa keräyksen tuotto käytetään Kaikille kaveri -hankkeeseen. Nelivuotisessa hankkeessa ( ) tukioppilaat vahvistavat yksinäisten ja kiusattujen oppilaiden kaverisuhteita ja kouluyhteisöön kiinnittymistä järjestämällä mm. välituntitoimintaa ja toimimalla yksinäisten tukihenkilöinä myös verkossa. Hankkeessa mukana olevissa kouluissa otetaan käyttöön uudenlainen nettipalvelu, jossa oppilaat voivat nimettömästi olla yhteydessä oppilashuoltoryhmään yksinäisyyteen ja kiusaamiseen liittyvissä huolissa. Koululaisten vanhempia opastetaan vanhempainilloissa tukemaan lastensa kaverisuhteita. Tavoitteena on kehittää myös pienempien lasten kaverisuhteita edistävää kummioppilastoimintaa alakouluille. Kaikille kaveri toteutetaan pilottikouluissa Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Hankkeen viimeinen vuosi käytetään toiminnan laajempaan levittämiseen. 28 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

16 Isän kynästä Arvokkainta, mitä toiselle voi antaa on aika ja huomio. Mulla oli tänään synttärit. En kehdannut kertoa äidille, että kukaan ei tuu juhliin. Sanoin sille, että koko luokalla on yhteinen retki, jonne kaikki menee. Uskoi se sen. oikeudenmukaisuudesta, jonka yksi peruste on itsekunnioitus. Itsekunnioitus syntyy siitä, että olet kiinnostava muille. Yksinäiset ovat huonommassa asemassa, sillä he kokevat etteivät kiinnosta ketään. Sanotaan, että arvokkainta, mitä toiselle voi antaa, on aika ja huomio. Millainen ongelma yksinäisyys on laajemmin? Koettu yksinäisyys on yhteiskunnassa vähenemässä, mutta yksinäisyydestä aiheutuvat haitat lisääntyvät. Yksinäiset ovat entistä heikommalla. Asumme aiempaa pienemmissä kotitalouksissa, eikä onnellisuuden lähde vauraassa yhteiskunnassa ole työssä ja tavarassa vaan toisista välittämisessä. Olemme myös siirtymässä vaiheeseen, jossa erilaisina avunantajina eivät ole enää sukulaiset vaan ystävät ja kaverit. Yksinäisyys on siitä hankala asia, että sitä ei voi ratkaista suoraan. Onnellisuutta ei voi lisätä sillä, että perustetaan onnellisuusministeriö ja sitten yritetään hampaat irvessä olla onnellisia. Yksinäisyyttä ei myöskään voi vähentää perustamalla yksinäisten yhdistys poistamaan yksinäisyyttä. Pystyykö yksinäinen itse auttamaan itseään? Suuri osa pystyy lääkityksen ja terapian avulla. Moni saa apua myös itseapuoppaista. Tilanne paranee, varsinkin jos yksinäisyys liittyy ohimenevään elämäntilanteeseen. Sitten on ihmisiä, joita on kohtuutonta vaatia nousemaan yksin. Kun heitä pyydetään mukaan, he eivät voi, kykene tai halua. Tässä tarvitaan viisautta kansalaisyhteiskunnalta. Yksinäisyyden ongelmaan on puututtava varhaisessa vaiheessa. Ratkaisevassa asemassa on koulu ja se, miten yhteiskunta tukee nuorten osallistumista ja toimintaa. Aikuiset eivät voi korvata nuorelle kavereiden puutetta. Mitä he voivat tehdä? Vanhemmat voivat kannustaa lastaan harrastuksiin tai menemään muiden mukaan, mutta viime kädessä he ovat ulkona nuorten yhteisöistä, joissa kaverit valitaan. Hyvät suhteet vanhempiin ovat elämässä tarpeen, mutta kavereiden saamisessa on kyse nuorten välisestä vuorovaikutuksesta, siitä miten paljon nuorilta löytyy empatiaa toisilleen. Valintatilanteita pitäisi välttää. Esimerkiksi koulun liikuntatunneilla käytetty tapa, joissa kaksi parasta saa valita joukkueet, vahvistaa nokkimisjärjestystä jotkut jäävät aina viimeisiksi. Nuoret asettavat itsensä nopeasti arvojärjestykseen. Kun olet pohjalla, saatat pian olla yksinäinen. Mikä on paras tapa vähentää nuorten yksinäisyyttä? Tarvitaan epäsuoria keinoja, empatiaa ja kanavia nuorten välille, niin että ihmiset voivat kertoa tunteistaan, ajatuksistaan ja nähdä toisensa hieman avarammin. Silloin koulupihan näkymätönkin kaveri muuttuu näkyväksi. Yksinäisen luokse meneminen voi jollekin olla pieni askel, mutta yksinäiselle valtava myönteinen kokemus. Pienet positiiviset teot koulussa, harrastuksissa tai lähipiirissä voivat vaikuttaa dramaattisesti ihmisten tulevaisuuteen. Niin kauan kuin yksinäisyys nähdään yksilön ominaisuutena, sille ei voi oikein tehdä mitään. Kun ymmärrämme, että yksinäisyys liittyy toistemme kanssa olemiseen ja kohtaamiseen, tulee asiasta yhteinen, johon voi vaikuttaa. On katsottava esimerkiksi, miten koulunpihat ja lapset siellä toimivat. Tukioppilaiden kouluttaminen sivuun jääneiden koulutovereiden auttamiseksi, ja tällaisen toiminnan juurruttaminen osaksi koulujen arkea, on tärkeää. Moni on kiitollinen siitä parikymmentä vuotta myöhemmin. Lisätietoa: Juho Saari: Yksinäisten yhteiskunta. WSOYpro. Joka kymmenes vailla ystävää Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojista 13 %:lla ja tytöistä 6 %:lla ei ole ainuttakaan ystävää, jonka kanssa voisi puhua omista tärkeistä asioista. Lukiolaispojista ilman läheistä ystävää oli 11 % ja -tytöistä 8 %. Ammatillisten oppilaitosten pojista ystävä puuttui 11 %:lta ja tytöistä 5 %:lta. Yläkoululaisista 11 %:lla oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, lukiolaisista ja ammattikoululaisista 9 %:lla. 13 % yläasteikäisistä kärsi keskivaikeasta tai vaikeasta masennusta. 8 %:a kiusattiin koulussa vähintään viikoittain. Kouluterveyskysely THL. Kuva: Ulriikka Lipasti Mikään ei ole tärkeämpää kuin ohjata lapset pienestä pitäen hyvän kirjallisuuden pariin, mistä syystä lueskelin omilleni iltasaduksi vanhaa pankkikirjaa. Löysin sen siivotessani, ja se on yksi kirjallisuushistorian aliarvostetuimpia teoksia, vaikka juuri se sisältää elämän koko kirjon. Kas näin: Pankkikirjat ovat kauniita kirjoja. Kivat, arvokkaat kannet. Hyvää paperia. Ja sisältö, se vasta jännittävä onkin! On ylä- ja alamäkiä. Periodeja, jolloin päähenkilöllä menee selvästi huonosti (kuun lopussa) ja sitten taas hetkiä, jolloin vastoinkäymiset muuttuvat voitoiksi (palkkapäivä). Toisinaan juoni on hyvin dramaattinen (pesukone meni rikki, hyvästi säästöt!). Toisinaan kirjan kerronta on hidasta, mutta määrätietoista kuin Tolstoilla. Sivu sivulta, pikku hiljaa, vääjäämättä, kuljetaan kohti tavoitetta, joka lopulta saavutetaan. Päähenkilö saa pyöränsä, jota varten niin kovasti on säästänyt. Kyseessä on myös jatkokertomus. Lukija saatetaan jättää tilanteeseen, jossa ei ole lainkaan selvää, miten päähenkilö selviää seuraavista viikoista. Huhhuh. Melkein kuin Kauniissa ja rohkeissa. Vanhasta pankkikirjasta näkee myös suuruuden päivät. Ne hetket, jolloin tilillä oli paljon rahaa. Mihin ne hävisivät? Karkkiako rahoilla tuli ostettua? Entä jos ei olisikaan tuhlannut niitä Nyt olisi varaa vaikka mihin. Pankkikirja on siis myös kelpo moraaliopas tai Jännityskirjallisuuden aatelia sietämätön besserwisseri, jos asian niin haluaa nähdä. Kun pankkikirja jäi pois, raha muuttui askelen abstraktimmaksi. Pankkikirjassa, sen käsintehdyissä merkinnöissä ja tietenkin itse talletus- tai nostotapahtumissa lapsi sai konkreettisen kosketuksen rahaan. Ne rahat siellä tilillä olivat ihan oikeasti minun kolikoitani, minun säästöpossustani. Nykyisen virtuaalirahasysteemin ongelma on, että rahaa näkee kovin harvoin. Palkka tulee, palkka menee, kortti vinkuu, eikä taskun pohjalla ole koskaan edes parkkimaksun verran kilisevää. Virtuaalirahaa on myös helppo tuhlata, koska siihen ei ole minkäänlaista suhdetta. Onneksi nykylapsilla, omillamme ainakin, on vielä kosketuskohta konkreettiseen rahaan paitsi esikoisella, joka on jo siirtynyt järjestäytyneen yhteiskunnan osaksi ja hankkinut pankkitilin. Ne loput lapset pitävät nimittäin rahojaan pankinjohtajan kauhistukseksi kukkarossa. Se on heistä kätevää, koska kukkarosta rahat on helppo kaataa lattialle ja laskeskella niitä kuin Roope Ankka. Myös meidän vanhempien näkökulmasta se on mainio asia, sillä jos sattuu tulemaan rahapula, voi olla varma, että lattialta löytyy aina muutama kolikko. Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Kuitenkin, kun näkee lapset kaatamassa rahaa päälleen, herää väkisin kysymys, onko sittenkään onnistunut olemaan heille hyvänä ja esikuvallisena mallina suhteessa rahaan ja sen käyttöön. Ovatko he oppineet, että rahan eteen pitää tehdä työtä ja että raha on kelpo renki mutta huono isäntä? Eivät tietenkään ole. Eivätkä opikaan niin kauan kun kuuluvat hyväosaiseen keskiluokkaiseen perheeseen, jollaisia kaikesta huolimatta on suurin osa suomalaisista perheistä: ei siis varsinaisesti rikkaita, mutta kyllin vauraita pystyäkseen halutessaan ostamaan uuden Wiin tai kitaran tai DS:n tai polkupyörän tai mitä nyt milloinkin muka tarvitaan. Opi siinä krääsän keskellä sitten laittamaan isomummun tapaan jogurttipurkkeja talteen, kun sillä keinoin säästää juomamukimenoissa. Tai keräämään kumilenkkejä ja pussinsulkijoita pahan päivän varalle, jolloin, öö maailman kumilenkki- ja pussinsulkijateollisuus on konkurssissa, eikä niiden tuotteita saa enää mistään. Tarkemmin ajatellen se lompakkosysteemi taitaa sittenkin olla parasta taloudellista kasvatusta. Siinähän sitä oppii säästämisen idean, kun ensin on kauhea kasa viisisenttisiä, joita tuskin jaksaa kantaa ja sitten lelukaupassa käsittää, että se on joko Spiderman tai pullea lompakko, ei molempia. Tosin kuopus ratkaisi tämän säästää ja syödä kakku -ongelman nerokkaasti: Mä taidankin toivoa tätä joululahjaksi Poliitikkoainesta. Roope Lipasti 30 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

17 Varuskuntarakennukset leimaavat Hyrylän maisemaa. Ilmatorjuntamuseo kertoo menneestä. Tuolla on tutka. Katsopa, lentokone on pudonnut ihan nokilleen, Toni selvittää. MARIANNE SAINE Kuvat C-J ÅHMAN Kotiseutu on seikkailun arvoinen Avaa silmät arkireissuilla ja näytä lapselle kotipaikan tärkeät asiat. Kotiseutu kertoo tarinansa myös retkillä lähiluontoon ja -nähtävyyksiin. Kotiseudun tutkiminen lisää lapsen turvallisuudentunnetta ja kasvattaa juuret. T yömaalla ei ole tänään kaivinkonetta, kaksivuotias Akseli huomaa matkalla päiväkotiin. Naapurin talotyömaan edistyminen tarkistetaan päivittäin. Talo on osanen Akselin kotiseutua. Aikuisena hän saattaa kertoa omalle lapselleen: Tuo talo rakennettiin kun olin lapsi. Siinä asui paras kaverini Ville. Pikkulapsi alkaa kiinnittyä kotiseutuunsa arkisilla taipaleilla kodin ulkopuolella. Kun lapsi tuntee ympäristönsä, hän kokee olevansa turvassa, Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo sanoo. Päiväkoti- ja kauppareissuilla lapselle voi näyttää, mitä kaikkea mielenkiintoista ympäristöstä löytyy. Se voi olla uimahalli, vanha komea puu tai kioski, josta isä osti ekoilla viikkorahoilla Aku Ankan. Lassi Saressalo kertoo Hervannassa tehdystä kotiseututestistä. Siinä tokaluokkalaiset piirsivät kartan paikoista, joissa olivat viikon aikana käyneet. Kartoissa toistuivat polut kouluun, kauppaan ja urheilukentälle. Niiden laajuudeksi tuli puolisen neliökilometriä, jonka keskiössä kotitalo näkyi. Tampereella kun oltiin, monet olivat tehneet yhden pitemmän matkan lätkämatsiin iskän kanssa. Nykyään kotiseutuidentiteetti on toisenlainen kuin silloin, kun synnyttiin, kasvettiin ja kuoltiin pienen alueen sisällä. Ihmisellä voi olla monta kotiseutuidentiteettiä. Valkeakoskella syntynyt ja Korsoon muuttanut, Helsingissä töissä käyvä voi esitellä itsensä tilanteesta riippuen valkeakoskelaiseksi tai korsolaiseksi. Helsinkiläiseksikin, jos ollaan ulkomaanmatkalla. Osaksi kulttuuriympäristöä Vuosittain noin 10 % Suomen väestöstä vaihtaa asuinpaikkaa. Vastamuuttaneen perheen aikuiset voivat kokea itsensä uudella paikkakunnalla yhtä oudoiksi kuin lapsi. Muuttajien kannattaa aktiivisesti tutustua kotipaikkaansa ja antaa sen kertoa tarinaansa lapselle. Samalla oppii itsekin, Lassi Saressalo kehottaa. Kotiseutua ei ole vain sen ikonikohteet - kotiseutumuseot ja kulttuurimaisemat. Kotiseutu muodostuu ihmisistä, tunnelmista, luonnosta, maisemista ja rakennuksista. Ikonikohteet ovat kuitenkin tärkeitä, jotta lapsi pääsee kuulemaan kotiseudun historiasta. Kotiseutuun kiinnittyminen kasvattaa myös vastuullisuutta ympäristöstä. Kun kasvaa lapsesta saakka kulttuuriympäristönsä osaksi, voi olla halukkaampi ottamaan kantaa esimerkiksi ympäristöasioihin, kaavoitukseen tai historiallisten rakennusten purkamiseen, Saressalo toteaa. Kotiseutu-sana tuo monille vielä mieleen Suomi-elokuvan maalaismaisemat, pellot, metsät, sinisen taivaan ja lehmät laitumella. Urbaani ympäristö on kuitenkin monen nykyajan lapsen kotiseutua. Tämä on tiedostettu ainakin suurimmissa kaupungeissa. Äkkivilkaisulla netistä löytyi esimerkiksi lasten oma kulttuuriraitti Hilma ja pumpulitehdas Tampereella, Helsingistä Viikarien Viikki ja luontoretkiä Harakan saareen. Turussa vietetään valtakunnallisia kotiseutupäiviä , ja erilaisia tapahtumia on runsaasti. Muuttajaperhe kotiutuu vähitellen Akselin vanhemmat, toisen sukupolven stadilaiset Emmi ja Toni Tarvainen muuttivat Helsingistä Tuusulaan pari vuotta sitten. Tuusula on tyypillinen muuttovoittokunta metropolin reunalla. Sinne synnytään mutta ennen kaikkea muutetaan. Emmi ja Toni matkustavat päivittäin Helsinkiin töihin. Melkein pimeässä sepän pajassa oli vähän pelottavaa. Sepän touhuja oli hyvä katsoa isin sylissä. Löydä luonto läheltä Luontoretken voi tehdä olipa koti kaupungissa, taajamassa tai maalla. Kertaluontoinen eväsretki kansallispuistoon ei välttämättä edesauta kestävän luontosuhteen muodostumisessa. Luontoa voi havainnoida yhdessä lapsen kanssa jo omalla pihalla, lähipuistossa tai kauppamatkalla, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen. Jos lapsi on kotona toipilaana, voi tehdä vaikka ikkunaluontoretken, Nieminen vinkkaa. Mitä meidän pihassa kasvaa, mitä lintuja käy lintulaudalla, tuolla lentää perhonen! 32 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

18 Taiteilija Pekka Halosen kotimuseossa pöydän päältä löytyi puujuna. Lastenkulttuuri Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Mistä saa kotiseututietoa? Kuntien ja kaupunkien kotisivuilla on tietoa paikkakunnan historiasta, kotiseutunähtävyyksistä ja tapahtumista. Kirjasto on aarreaitta. Pääkirjastosta voi löytyä erillinen kotiseutuosasto ja hyllyiltä kotiseutukohteiden esitteitä. Joillakin paikkakunnilla on tehty kotiseutupolkuja. Niistä kerrotaan kaupunkien ja kuntien nettisivuilla sekä Luontoretkiä voit katsoa tai Kotiseutuliiton sivuilta löytyy mm. oman kotipaikan kotiseutuyhdistys. Tuusula tuntuu Helsingin lähiöltä. Emme ainakaan vielä koe olevamme erityisen tuusulalaisia, Emmi sanoo. Tunne lienee samanlainen kuin niillä, jotka muuttivat aikoinaan Helsingin keskustasta lähiöön. Vahva lähiöidentiteetti muodostui vasta seuraavalle sukupolvelle. Akseli on kuitenkin syntyperäinen tuusulalainen. Siksi kotiseudun nähtävyydet ovat kohdelistalla, kun arki kotinurkissa kyllästyttää. Tarvaiset asuvat Hyrylässä. Siellä on päiväkoti, kauppoja ja muskari. Keravalla käydään marketissa ja Hoplopissa, Järvenpäässä elokuvissa. Helsinkiin matkustetaan isompiin lastentapahtumiin, mummilaan ja ystäviä tapaamaan. On jännä nähdä, millaiseksi Akseli kokee kotipaikkansa tulevaisuudessa. Epäilen, että hänen kotiseutunsa on koko pääkaupunkiseutu. Lisukkeena on vielä netti, joka avaa koko maailman, Emmi pohtii. Kanoja, leluja ja kakluuneja Koska Tuusulaan muutettiin ihan ummikkoina, Emmi etsi Tuusula-tietoa kun- nan nettisivuilta ja kirjastosta heti muuton jälkeen. Tuusulan valtteja ovat kauniit maaseutumaisemat, vanhan varuskunta-alueen rakennukset ja Tuusulanjärven rantatie taiteilijoiden kotimuseoineen. Viime kesänä käytiin monta kertaa Lassilan maatilalla, joka on erikoistunut kanoihin. Talviretkellä työläiskotimuseon sepän paja oli vähän pelottava mutta Halosenniemestä Akseli tykkäsi. Puuhellaa ja kakluuneja, vanhoja leluja ja huonekaluja tarkasteltiin perusteellisesti, Emmi kertoo. Tarvaisilla ei voida ohittaa mitään selvittämisen arvoista arkimatkoillakaan. Akselin kyselyikä alkoi jo ennen kaksivuotissynttäreitä. Mikä toi on? Mitä tolla tehdään? toistuu ja toistuu eikä poika tyydy pintaselitykseen. Sivari-isä on joutunut etsimään tietoja muun muassa Hyrylän varuskunta-alueen ilmailumuseon vempaimista. Museon ohi kuljetaan joka päivä, koska Akselin päiväkoti on varuskunta-alueella. Ensi kesänä tehdään retki Muumimaailmaan. Listalla on myös Tuusulan alueen historiapaikkoja. Kierretään ainakin yksi kotiseutupolku, joita Tuusulassa on kolme. Käydään myös Sibeliuksen Ainolassa ja kotiseutuja automuseossa, Toni suunnittelee. Kirjasto on aarreaitta kotiseudun tutkijalle. Kuvat kirjoista: Telma ja tarinoiden talo, Otava, 2010 ja Harvapäinen hirvi, Tammi, Kirjakko Vuoden 2010 lastenkirjoista huomattavan moni kertoi yksinäisyydestä, eri-ikäisten ystävyydestä ja yhteisyyden voimasta. Kuinka naapuri kesytetään? Vuoden kiistellyin kuvakirja oli Finlandia Junior-ehdokkaanakin ollut Katarina von Numers-Ekmanin ja Christel Rönnsin Konrad ja Kornelia (Schildts). Arvostelijat sanoivat, ettei lapsi voi kiinnostua Konradeläkeläisen ja vanhapiika Kornelian yksinäisyydestä ja rakastumisesta, koska kirjassa ei ole lapselle samaistumiskohdetta. Puoltajat taas muistuttivat Kornelialla lapsuudesta asti olleesta mielikuvitusystävästä Penttisestä yksinäiset lapsethan turvautuvat usein kuviteltuun kaveriin. Niin tai näin, kirja kertoo lämpimästi, ja kuvissa myös hauskasti, kaupunkilaisista ja kaiken ikäisiä vaivaavasta läheisyyden kaipuusta. Myös Mila Teräksen viehättävässä lastenromaanissa Telma ja tarinoiden talo (Otava), jonka on kuvittanut Karoliina Pertamo, on yksinäinen vanha nainen tämä saa kuitenkin ystävän pikkutytöstä. Kirja kertoo, kuinka yksi kuvittelukykyinen ekaluokkalainen voi kesyttää kokonaisen kerrostalon kyräilevän väen. Puoliksi espanjalaissyntyinen Telma on uudessa kodissa ikävissään ja kuvittelee talon ikkunoiden takana asuvia ihmisiä. Löytämänsä kulkukissan kautta hän myös tutustuu naapureihinsa ja saa nämä yhteisiin puuhiin. Yksinäisyys lievittyy, lehdet tulevat haravoiduiksi, Villa-kissa saa kodin. Kaikki tämä kerrotaan kirkkaalla, maalauksellisella kielellä, jota kuitenkin on helppoa lukea. Ikääntyneen yksinäisyys ja vanhustenhuolto ovat puikahtaneet jopa eläinsatuun. Hannu Hirvosen kolmas Murisevan metsän kirja, Harvapäinen hirvi (Tammi, Keltanokka), tarttuu asiaa suoraan sarvista. Vanha hirvi unohtelee ja höperehtii aiheuttaen vahinkoja, kuten Pia Sakin kuvistakin näkyy. Asiaan yritetään siis porukalla löytää ratkaisua. Hirveä ei kuitenkaan voida karkottaa metsästä, koska tämä on yhteisön arvokas jäsen: lannoittaa metsää ja pitää pusikot kurissa, ja isot sarvetkin ovat edelleen kiipeilykelpoiset. Onneksi hirvi ystävystyy pikku krokotiilin vanhan Krrakatau-sedän kanssa ja lähtee tämän kaveriksi Egyptiin. Hiukan ratkaisu tosin maistuu vastuun pakoilulta, sillä ennen pitkää kai Krrakataunkin voimat ehtyvät Mitä jos sittenkin? Vuoden käännöskirjoista löytyy ikärajaton dickensmäinen helmi, jossa on ripaus sadun kimallusta. Kate DiCamillon orporomaani Taikurin norsu (Otava) tapahtuu 1800-luvulla tuntemattomassa maassa, jonka nimistössä kaikuvat ainakin saksan, italian, englannin ja ranskan kielet. 10-vuotias Peter Duchene asuu vanhan sekopäisen sotilaan luona, joka väittää pojan koko perheen kuolleen, isän sodassa ja äidin ja pikkusisaren synnytyksessä. Povari kuitenkin paljastaa, että sisar on elossa ja löytyy seuraamalla norsua pikkukaupungissa täysin epätodennäköistä eläintä. Haikea kertomus vaatii uskomaan uniin ja mahdottomien kysymysten mahdollisiin vastauksiin: Miksipä ei? Mitä jos sittenkin? Juoni yhdistää joukon kohtaloihinsa juuttuneita yksinäisiä ihmisiä, aikuisia ja lapsia, joiden herättämiseen tarvitaan peräti katon läpi rysähtävä norsu. Pakahduttava kirja kertoo vastuusta ja uskollisuudesta, ja niin kuin klassisessa tarinassa aina loppu on onnellinen: orvot löytävät kodin ja muutkin oman paikkansa, jopa surullinen norsu, joka taikurin isottelun takia on joutunut mieron tielle. DiCamillon pieni kirja on esineenäkin käteen sopiva ja kaunis. Kansikuvan lumisateessa vaeltava norsu saattajineen vetää maagisesti puoleensa ja houkuttelee tarinaan, vaikka olisi sen jo lukenut. Onnistunut suomennos on Pirkko Biströmin. 34 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

19 Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo Tanssi sopii kouluun Tanssija Marja Merisalo on parin viime vuoden aikana tanssittanut satakuntalaisia koululaisia. C ygnauksen koulun oppilaat eläytyvät tarinaan intialaisen apinakuninkaan seikkailuista. Poikien muodostama apina-armeija ryhtyy hurjaan tanssiin viidakkorummun säestyksellä. Värikkäillä huiveilla koristeltu tyttöryhmä eläytyy viidakkoon kadonneen kuningattaren etsimiseen. Kyseessä on Tuulen poika -esitys, johon osallistui viitisenkymmentä porilaista lasta. Teos kuuluu Porin taidetoimikunnan Namaste-hankkeeseen, jossa koululuokat saavat kuuden viikon ajan opetusta tanssi-ilmaisussa. Opetusjaksot päättyvät esitykseen, jonka yleisöksi kutsutaan alueen kouluja ja lastentarhoja. Porin lastenkulttuurin läänintaiteilija, tanssija Marja Merisalo ohjaa ja koordinoi projekteja, joissa tanssia viedään sinne, missä sitä muutoin ei ole tarjolla. Koulut ovat otollinen kenttä ammattitanssijan opetukselle, sillä monet luokanopettajat tuntevat itsensä epävarmoiksi tuomaan tanssia esille oppitunneilla. Tanssi ei välttämättä vaadi erityislahjakkuutta, vaan se sopii kouluun oikein hyvin, huomioi Marja Merisalo. Tanssi on samalla yhteisöllistä ja itseilmaisullista, ja se sopii sekä tytöille että pojille. Se on myös oiva tapa lisätä yhteishenkeä. Koulujen tanssiprojekteissa rutiinit unohtuvat ja roolit murtuvat, kun opettajatkin ovat lasten mukana opiskelemassa. Työpaja tanssii kyläkouluihin Marja Merisalo on kotimaisten tanssiopintojen jälkeen opiskellut ikivanhaa kathak-tanssia Intiassa. Hän kokee, että intialaisen tanssin ilmeikkyys ja tarinallisuus sopivat hyvin lapsille. Merisalon Taketum-tanssityöpaja on kiertänyt Satakunnan kyläkouluja, joissa yhden päivän ajan koko koulu on omistautunut tanssille. Työpajassa lapset ovat perehtyneet tanssijan johdolla ja elävän musiikin säestyksellä rytmiin, lauluun, improvisointiin ja tarinankerrontaan. Päivän päätteeksi on opeteltu pieni koreografia, joka on esitetty yleisölle. Esiintyminen antaa itsevarmuutta ja luottamusta omiin kykyihin. Jännityskin karisee, kun esitys tarjoillaan lapsille kuin näyttämölle tuotuna leikkinä, Merisalo kuvailee. Hän myöntää, että tyttöjen ja poikien liikunnallisuudessa on eroja. Tytöt ovat motorisesti kehittyneempiä ja oppivat nopeammin kuin pojat. Poikien valttina on energisyys ja urheilullisuus. Monikulttuurisuus ei yleensä ole lapsille ongelma, eikä heillä ole vaikeuksia ottaa vastaan vieraan kulttuurin elementtejä. Monesti lapset ovat kysyneet, missä voisi tanssia lisää. Toivon, että työpajat poistavat ennakkoluuloja tanssia kohtaan, niin että yhä useampi lapsi ja nuori voisi harrastaa tanssia ja katsoa tanssiesityksiä. Lapset kertovat tanssityöpajasta 1. Mitä asioita opit tanssityöpajassa? 2. Sopiiko tanssi kouluun? Malla Messo, 9 vuotta 1. Opin kärsivällisyyttä. Esiintyminen oli jännittävää ja tykkäsin siitä. 2. Tanssi sopii kouluun. Tanssimme myös koulun joulujuhlassa. Kuva: Mirja Linnemäki Pate Lahti, 10 vuotta 1. Aluksi en halunnut esittää pääosaa, mutta se olikin paljon kivempaa kuin luulin. Esityksen apinapipot olivat aika hikisiä. Oli kivaa, kun yleisö taputti. 2. Kyllä se sopii ihan hyvin. Koulun liikuntasalissa olen harrastanut myös judoa. Kuvat: Carl-Johan Häggman Reeta Ruoho, 10 vuotta 1. Opin kaikenlaista Intiasta. Eka esiintymiskerta jännitti, mutta siitä tuli kiva olo. 2. Oli vähän outoa tanssia koulussa, mutta kyllä se oli kivaa. Tanssi on hyvä lisäaine kouluun. Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Elokuva Kotimainen retroanimaatio luonnon arvosta Eetun kotipihan ainoa luontopaikka on kaunis lampi, joka on vaarassa jäädä parkkipaikan alle. Eetu on ystävystynyt Konna-sammakon kanssa, joka on tuonut maan päälle merkillisen laitteen. Sammakkojen edistyksellistä teknologiaa alkavat havitella haltuunsa maailman suurvallat. Eetu ja Konna saavat peräänsä huippuagentit ja joutuvat seikkailuun ympäri maapalloa. Kari Häkkisen ohjaama, kotimaisin voimin toteutettu animaatio on tehty perinteiseen tapaan akvarelleilla ja piirroksilla. Vauhdikas koko perheen elokuva luotaa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta seikkailullisten tapahtumien kautta. Ystävyys ja läheisistä huolehtiminen ovat sittenkin teknistä kehitystä tärkeämpiä! Eetun ja Konnan pääosien ääninä kuullaan Onni Tommilaa ja Chike Ohanwea. Muissa äänirooleissa esiintyvät mm. Matti Ranin, Pamela Tola ja Jenni Vartiainen. Nähtävillä kevään aikana elokuvateattereissa kautta maan. Teatteri Aarteenetsintää maailman merillä Nuori Jim Hawkins löytää aarrekartan ja ajautuu etsimään aarretta Luurankosaarille pahamaineisten merirosvojen pariin. Robert Stevensonin klassikkoon perustuva merirosvoseikkailu avautuu nyt Joensuun kaupunginteatterin näyttämölle. Perttu Leinosen ohjaama Aarresaari-näytelmä on täynnä suolaisten maininkien ja yksinäisten saarten lumoa. Yli 6-vuotiaille sopivan esityksen ensi-ilta on Itämaista taikuutta Aladdinin tapaan Aladdin on joutunut yksin luolaan ja etsii kuumeisesti ulospääsyä. Yllättäin eräästä lampusta astuu esiin Lampun Henki, joka lupaa toteuttaa pojan jokaisen toiveen. Aladdin ja taikalamppu -näytelmä loihtii esiin taikuutta ja huumoria koko perheelle. Ensi-ilta Porin kaupunginteatterissa Musiikki Musiikkitaru aikuiseksi kasvamisesta Hereä-yhtye kertojanaan Susanna Haavisto herättävät Pohjan neidon tarinan eloon teatteri Kapsäkin Salissa Helsingissä Nuorille sopiva visuaalinen musiikkitaru kertoo aikuiseksi kasvamisen matkasta. Näyttelyt Talo täynnä Mauri Kunnaksen piirroshahmoja Kalevalaiset koirat, Kuningas Artturin ritarit ja Koiramäen lasten maailma löytyvät kaikki saman katon alta Sastamalasta. Keskiaikaista ritarilinnaa vartioi ärjyvä lohikäärme, Koiramäen sekatavarakaupassa voi ihmetellä entisajan tuotteita ja toimintahuoneessa voi piirtää ja lukea. Herra Hakkaraisen talo on kirjailija Mauri Kunnaksen kanssa kehitetty lasten elämystila, jossa piirroshahmot heräävät eloon ja lastenkirjojen tarinoihin voi tutustua leikkimällä keskellä satumaailmaa. Ympäri vuoden auki oleva lasten oma paikka sijaitsee Sastamalan ydinkeskustassa, Vammalassa. Koteja ja pihoja maailmalta Kansainvälinen lasten ja nuorten kuvataidenäyttely käsittelee tällä kertaa kodin teemaa. Lapset ovat kuvanneet kotiensa sisätiloja ja pihoja, kotikaupunkeja ja -kyliä, mielikuvituskoteja ja eläinten pesiä. Hankkeeseen kaikkiaan osallistuneesta yli 7000 työstä on kerätty verkkonäyttelyyn 50 kuvan otos. My home - Kotini -näyttely löytyy osoitteessa 36 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/

20 Lasten asialla Esa Iivonen on MLL:n johtava asiantuntija, jonka vastuualueena on lapsen oikeuksien edistäminen ja lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen. Lapsilisä ja päivähoito kuuluvat kaikille perheille Alkuvuonna on virinnyt keskustelu lapsilisistä. On esitetty, että suurituloisilta lapsiperheiltä tulisi poistaa oikeus lapsilisään. Lapsilisän muuttaminen tuloharkintaiseksi etuudeksi merkitsisi valtavaa periaatteellista muutosta perhepolitiikassa. Lapsilisien tarkoituksena on tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia lapsettomien kotitalouksien ja lapsiperheiden kesken. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on kyse kustannusten tasaamisesta perheiden eri elinvaiheiden kesken. Valtaosa väestöstä kuuluu elinaikanaan lapsiperheisiin kahden jakson ajan, ensin lapsena ollessaan ja sitten vanhempana ollessaan. Jos lapsilisän universaalisuudesta luovuttaisiin, kustannuksia ei enää tasattaisi lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä, vaan suurituloisten ja pienituloisten lapsiperheiden välillä. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että universaali, kaikkia koskeva perhepolitiikka ehkäisee tehokkaammin lapsiperheköyhyyttä kuin tarveharkintainen köyhyyspolitiikka. Maissa, joissa lapsilisä on tuloharkintainen etuus, lapsilisän taso on yleensä matala, lapsilisään oikeutettujen osuus lapsiperheistä pienehkö ja lapsiperheköyhyys korkealla tasolla. Keskustelua on herättänyt myös päivähoito-oikeus. On ehdotettu, että perheillä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat syystä tai toisesta kotona, ei tulisi olla oikeutta päivähoitoon. Keskustelussa on sivuutettu lapsen näkökulma. Päivähoito on lapsen oikeus ja palvelu, joka edistää lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia sekä vertaissuhteita. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumiselle päivähoidolla on erittäin suuri merkitys. Päivähoito on myös merkittävä lastensuojelullinen tukimuoto. On myös syytä huomata, että Suomessa päivähoitoon osallistuvien lasten osuus on selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Päivähoito-oikeuden rajaamisella saataisiin aikaan varsin vaatimattomia lyhytaikaisia säästöjä, mutta saatettaisiin lisätä tarvetta monille päivähoitoa kalliimmille erityispalveluille. Lapsilta vietäisiin kasvatuksellisesti ja sosiaalisesti vahvistava kasvuympäristö ja vertaissuhteiden areena. Julkisen talouden menoista ja julkisen talouden kestävyydestä puhuttaessa on syytä muistaa, että lapsiperheet ovat tulonsiirtojen nettomaksajia. Lapsiperheet maksavat välittömiä veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja huomattavasti enemmän kuin itse saavat tulonsiirtoja. Lasten vanhempien työllisyysaste on myös korkeampi kuin samanikäisten lapsettomien aikuisten. Julkisen talouden lapsiperhemenot ovat laskeneet. Perhe ja lapset -ryhmän sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,3 % vuonna 1998 ja 2,9 % vuonna Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut. Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on tällä hetkellä reaaliarvoltaan 19 % ja toisesta lapsesta 29 % matalampi kuin vuonna Julkisen talouden kestävyysvaje tuleekin kuroa umpeen muilla tavoin kuin heikentämällä lapsiperheiden etuuksia tai palveluita. Piirros: Kari Puumalainen Lapsemme 1/