GRAALIN TARINOIDEN ALKUPERÄ JA. Legendoissa Graal kuvataan maljaksi, jota Kristus käytti viimeisellä ehtoollisella. MERKITYS

Transkriptio

1 GRAALIN TARINOIDEN ALKUPERÄ JA MERKITYS Montsalvatilla, Graalin linnassa oli tarinoiden mukaan Graalin ritarien veljestö, Graalin vartijat. He muodostivat kuningas Artusin ja tämän ritarien tavoin Pyöreän Pöydän. Kun he olivat kokoontuneet yhteen ja kun Graal kannettiin sisään, kaikki tulivat ravituiksi ihmeellisellä tavalla. Pelkästään Graaliin katsominen takasi ikuisen nuoruuden. Legendoissa Graal kuvataan maljaksi, jota Kristus käytti viimeisellä ehtoollisella. Joosef Arimatealaisen kerrotaan omistaneen maljan ja säilyttäneen siinä keräämäänsä Vapahtajan verta. Ihmeitä tekevä pyhä Graalinmalja on kaikkialla maailmassa esiintyvä aihe. Euroopan keskiajan legendoilla on kosketuskohtia useiden maiden traditioihin. Useissa uskonnoissa aurinko ja kuu esitetään jumalallisia ruokia sisältävinä maljoina. Sankarit saivat jalojen töidensä palkaksi vastaanottaa voimaa niistä. Kreikan filosofiassa kerrotaan sekoitusastiasta tai kraatterista, jossa ylijumala sekoitti luomistyön rakenneosia auringonvalon kanssa. Malja ojennettiin uudestiluoduille sieluille viisauden vastaanottamiseksi. Eräässä kreikkalaisessa vihkimysmysteerissä kerrotaan mystisestä juhlasta, joka muistuttaa suuresti Graalin ritarien yhteistä ateriaa. Osallistujille tarjottiin juomaa pyhästä astiasta nimeltä kernos. Sen avulla he pääsivät korkeampaan maailmaan. Samanlainen tapahtuma esiintyy myös kelttiläisessä perinteessä. Heillä oli kattila nimeltä cauldron, jonka sisältö voi tuottaa henkisen uudestisyntymän. Joissakin legendoissa esiintyy pyhän maljan sijasta vertauskuvana arvokas kivi tai helmi. Suurimmassa osassa tarinoita ilmoitetaan, että Graalinmaljan säilytyspaikka on varta vasten rakennettu temppeli tai linna. Esimerkiksi suuri, pyöreä ja kultakupolinen temppeli, jonne tähtitaivas on kirjailtu jalokivin ja jonka poikki kultainen aurinko ja hopeinen kuu kulkevat radoillaan. Joidenkin tutkimusten mukaan Persiassa olisi pyhällä Shizvuorella ollut sellainen temppeli. Siellä paloi pyhä tuli ja tuota paikkaa, Persian merkittävintä pyhäkköä, pidettiin myös Zarathustran syntymäpaikkana. Buddhalaisissa tarinoissa kerrotaan mystisestä Merun vuoresta Japanissa. Sen kuvaus saa meidät ajattelemaan Graalin temppeliä. Buddha istuu boddhisattvoineen vuoren huipulla, ja aurinko ja kuu kiertävät heitä. KORKEIN TASO, JONKA SIELU VOI SAAVUTTAA Kaikki nämä legendat todistavat siitä, että Graalin henkiset ominaisuudet pystyvät muuttamaan elämän täydellisesti. Ihmisellä on sisimmässään mahdollisuus vastaanottaa erityistä voimaa ja toimia sen avulla. Tätä kosmista alkuperää olevaa voimaa voitaneen nimittää jumalalliseksi vereksi. Ihminen, joka onnistuu löytämään ja saamaan tätä energiaa, muuttuu perinpohjaisesti ja pystyy vastaanottamaan Jumalan viisautta välikäsittä. Graalin 1

2 mysteeri ei ole ulkoinen prosessi, vaan tapahtuu korkeimmalla tasolla, jonka sielu pystyy saavuttamaan. Jos haluamme paljastaa tätä mysteeriä, meidän olisi parasta pyytää ohjeita vilpittömiltä ruusuristiläisiltä. Heidän mysteerinsä ovat välittömässä yhteydessä Graalin mysteereihin. Heidän perusolettamuksensa on, että näkyvän ja konkreettisen maailman lisäksi on olemassa korkeampi elämänjärjestelmä, jota omat aistimme eivät havaitse. Näkyvä maailma kaikkine puolineen, ihminen mukaan luettuna, syntyy, kehittyy huippuunsa ja katoaa jälleen. Tämän kokemuksen pohjalta jokainen voi päätellä, ettei maailmassamme ole mitään täydellistä. Silti sitä tukee ja ravitsee katoamaton, ikuinen maailma. Alkuperäisten viisaudenopetusten mukaan korkeamman maailman asukkaat ovat täydellisiä ja kuolemattomia. 2 Kaksitoista veljeä. Kniha Václava z Jihlavy, Tsekin tasavalta. Voidaan esittää peruskysymys: Onko täydellisten ja epätäydellisten maailmojen välillä siltaa, onko sfääriä, aluetta tai ulottuvuutta, jossa ikuisuus ja katoavaisuus voivat olla olemassa rinnakkain? Kysymys on yhteydessä Graalin mysteereihin. Täsmällisesti ottaen vastaus on kielteinen. Ripaus ikuisuutta ja täydellisyyttä tai ripaus katoavaista ja epätäydellistä ovat mahdottomuus. On olemassa kaksi perustavanlaatuisesti erillistä elämänkenttää. On kuitenkin olemassa siirtymäalue, jossa mainitut kaksi kenttää voivat olla lyhytaikaisessa yhteistyössä. Alue il-

3 mentyy sykkivänä liikkeenä, joka vetäytyy ajallaan pois. Ikuisen kentän täydelliset olennot liittyvät katoavan elämänkentän asukkaisiin rytmisenä liikkeenä. Tarkoituksena on nostaa heidät korkeammalle elämäntasolle. Prosessia visualisoidaan usein ristinä, jossa ikuisuus, pystypalkki, laskeutuu katoavaisuuden maailmaan, vaakapalkkiin lävistäen kuolevaisuuden. Tapahtuu ristiinnaulitseminen, jossa täydellisten maailma uhraa itsensä epätäydellisyydelle liittymällä sen yhteyteen. HE NÄYTTIVÄT TIEN JA ELIVÄT SEN MALLIKSEMME Suuret viisaudenopettajat kuten Buddha, Zarathustra ja Jeesus ovat rakentaneet maailmojen välille sillan, vahvistaneet sitä ja selittäneet sen ihmisille heitä palvellen. Näin he uhrasivat oman puhtaan verensä, näyttivät tien ja elivät sen malliksemme. He avasivat maailmojen välisen oven. Seuraajat ylläpitävät puhtailla sanoillaan ja puhtailla teoillaan heidän rakentamaansa henkistä siltaa. Silta on ihme. Useat legendat kutsuvat tätä lähes mahdotonta väliaikaista ikuisuuden ja ajan välistä yhteyttä Graaliksi, maljaksi tai sekoitusastiaksi, jossa aika ja ikuisuus sekoittuvat toisiinsa. Se on tila, varjeltu elämänkenttä ja ikään kuin kolmas luonnonjärjestelmä, jossa etsivä sielu voi löytää tiensä vastakohtaisuuksien maailman halki ja päätyä ikuisuuteen. Erilaiset Graal-legendat kuvailevat Graal-ritarien sankaritöitä. Se on nyt yhtä ajankohtaista kuin satoja vuosia sitten. Nykyinen ihmiskunta ei pysty havaitsemaan täydellisten maailmaa, lopullista päämääräänsä, sillä sen aistit eivät ole virittyneet siihen. Silti ihminen kokee, että on olemassa jotakin muuta, josta hänellä ei ole selvää kuvaa, joka tekee hänet levottomaksi ja saa hänet etsimään. Hän uumoilee, mikä elämän tarkoitus on ja miksi niin monien, ehkä juuri hänen itsensäkin, täytyy kärsiä toivottomasti. Parsifalin tavoin hän lähtee matkaan luottavaisin mielin, ja hänen polkunsa risteää varmasti Graalin ritarin polun kanssa. Tällä tavalla matkaan lähtijä kohtaa aikanaan - tai on jo kohdannutkin - Graalin, joskin vielä tiedostamattaan. ETSIVÄ SIELU SAAVUTTAA SIIRTYMÄALUEEN Yöllä nukkuessamme voi tapahtua sellaista, mikä on mahdotonta valveilla ollessamme. Osa persoonallisuudestamme irtautuu ruumiista ja palaa sisäistä elämäämme vastaaville alueille. Jos kaipaamme voimakkaasti, vaikkakin vielä suuntautumattomasti ja tiedostamattomasti elämän tarkoituksen ymmärtämistä, sielun korkeammat aspektit menevät unen aikana vastaaville alueille. Etsivä sielu voi päästä maailmojen väliseen siirtymäkenttään, missä Graalin puhdas energia koskettaa sielua. Se tapahtuu syvimmässä unessa, jolloin emme näe unia ja jolloin tietoisuus on sammunut niin paljon, ettei se ole esteenä. Näin tapahtui Parsifalille, kun hän saapui ensimmäistä kertaa Graalin linnaan eikä pystynyt ymmärtämään, mitä siellä tapahtui. Hän lähti Graalin linnasta yhtä tietämättömänä kuin oli sinne saapunutkin. Hänen piti elää vielä kauan vaillinaisuudessa, ennen kuin hän pystyi etsimään tietoisesti ja löytämään tien. Kultaisen Ruusuristin näyttämän tien tarkoituksena on herättää sisimmässämme uusi, estelemätön sielu ja saattaa se jumalallisen Hengen yhteyteen. Kultainen Ruusuristi avaa polun ennakkoluulottomalle etsijälle, Parsifalil- 3

4 le. Polku vie Graalin linnaan, sielun alkuperäiseen elämänkenttään. Kaikki Graal-legendat kuvailevat tätä polkua, vaikka niiden sisältö ja muoto poikkeaisi toisistaan. Monet niistä kuvaavat vain muutaman vaiheen Parsifalin kehityksestä. Esimerkiksi ranskalaisen runoilijan Chrétien de Troyes n Parsifal (1100-luvulta) on pelkkä katkelma. Siinä ei kerrota Parsifalin tietoisesta paluusta Graalin linnaan. Wolfram von Eschenbachin Parsifalissa (n ) kuvaillaan koko polku, mutta kirjoittaja antaa ymmärtää vain peitellysti, että polun loppuun kulkemiseen vaaditaan uusi tietoisuus ja että ensin pitää löytää ihmisessä oleva kätketty lähde. Kuningas Artusia koskevat legendat tarjoavat näitä selvemmän kuvan. Niissä kerrotaan nuhteettomasta ritari Galahadista. Hän lähtee yhdessä Parsifalin ja toisten Pyöreän Pöydän ritarien kanssa pyhän Graalin etsintään. Heidän lähestyessään Graalin linnaa he havaitsevat valon, joka ei ole peräisin auringosta. Galahadista tulee Graalkuningas. Hän on täydellinen ja ilmentää ihmisessä herännyttä uutta sielutietoisuutta. Hän on siis samalla ihmisen tuntemattoman puolen vertauskuva. Ihminen ei ole sitä, mitä hän ajattelee olevansa, sillä hänessä uinuu tietoisuus, joka ilmoittaa hänen tosiluontonsa: korkeimman hyvän tai suurimman mahdin tavoittelun. Kun ensimmäinen tietoisuusvaihtoehto aktivoituu, tie tietoiseen Graalin kokemiseen avautuu. VOIMATTOMUUDEN PAKSUT MUURIT Ihmisessä uinuu tuntematon puoli, Graal. Ruusuristiläisten mukaan tämän elementin avaaminen on maisen elämän todellinen tavoite. Kun nykyihmiskunta kohtaa oman voimattomuutensa paksut muurit, on tullut hetki, jolloin Graalin mysteeri voidaan jälleen paljastaa, sillä siihen kätkeytyy tie ulos. Graal-legendat ilmaantuivat lähes samanaikaisesti Euroopan länsi- ja itäosiin sekä jopa Persiaan, nimittäin 1100-luvulla jkr. Onko se sattumaa? Ei, sillä Graalin palvelijat tunnistivat, että lähestymässä oli aika, jolloin suurin osa ihmisistä kadottaisi yhteytensä korkeampaan maailmaan kokonaan tai se jäisi vain taustalle. Tieteen ja teknologian vaikutuksesta ihmiset tulisivat kehittämään mentaliteetin, joka katkaisisi heidän yhteytensä henkisielumaailmaan. Tämä on ehkä syynä siihen, että Graal-legendat pantiin kiertämään juuri tuolloin, niin että tulevina vuosisatoina ihmissydämiä voitaisiin silti yhä koskettaa näillä tarinoilla ja niiden ihmeellisellä mystiikalla ja romantiikalla. Ehkä syvälliset vertauskuvat toimisivat jonakin päivänä tienviittoina suuren sielunhädän hetkillä. Näinä levottomina ja epävarmoina aikoina vanhat Graal-legendat koskettavat vielä monia sydämiä, koska ne osoittavat sen, että ikivanha sisäinen tie on jälleen, juuri nyt, tehty kulkukelpoiseksi. Kulkukelpoisuus merkitsee sitä, että nykyajan etsijät voivat päästä korkeamman maailman yhteyteen samoin kuin kuningas Artusin Pyöreän Pöydän ritarit. Monissa legendoissa puhutaan kahdesta Pyöreästä Pöydästä: Graalin ritarien ja kuningas Artusin pöydistä. Se osoittaa, että korkeamman maailman ykseys, jota Graal-ritarien Pyöreä Pöytä ilmentää, täytyy toteuttaa myös alemmassa maailmassa, kuningas Artusin Pyöreässä Pöydässä. Graalin kohtaamiseen valmistautuvien tulee puhdistautua vaihe vaiheelta sisäisesti sekä vapautua alempaan elämään sitovista vaikutuksista. Heidän tulee samalla sulautua prosessissa korkeampaan Pyö- 4

5 reään Pöytään Kristuksen sanojen mukaisesti: Isä ja minä olemme yhtä, ja teidän on oltava yhtä minun kanssani. Tällä tiellä ehtoollista ei enää nautita vertauskuvallisesti vaan välittömästi ja konkreettisesti. Ryhmän jokainen jäsen sulauttaa keskitettyjä jumalallisia energioita oman valmiutensa ja sietokykynsä mukaan. Hänen sisäisen muutoksensa prosessi alkaa tällaisesta assimiloimisesta. Graal pystytetään häneen. Koska sama tapahtuu myös ryhmän muissa jäsenissä, näkymätön henkinen malja paljastuu ryhmälle ja se tuodaan keskelle maailmaa. Vanhassa egyptiläisessä vihkimyskirjassa nimeltä Corpus Hermeticum sanotaan: Hän lähetti alas suuren kraatterin, joka oli täytetty hengenvoimilla, ja lahjoitti sanansaattajan, jonka tehtävänä oli tiedottaa ihmissydämille: Sukeltakaa kraatteriin, te pystyvät sielut, te jotka uskotte ja luotatte siihen, että voitte nousta Hänen luokseen, joka lähetti sekoitusastian tänne alas, te jotka tiedätte, miksi teidät on luotu. Ne jotka noudattivat tätä tiedonantoa ja jotka hengenvoimat puhdistivat sukelluksen aikana, saivat osallisuuden gnosiksesta, Jumalan elävästä tiedosta, ja heistä tuli Hengen vastaanotettuaan täydellisiä ihmisiä. * * Jan van Rijckenborgh, The Egyptian Arch- Gnosis and its Call in the Eternal Present (Egyptiläinen alkugnosis ja sen kutsu elävällä nykyhetkellä), osa 2, Rozekruis Pers, Haarlem, Alankomaat,