Perniön lukio ABIN OPAS YLIOPPILASTUTKINTO

Transkriptio

1 Perniön lukio ABIN OPAS YLIOPPILASTUTKINTO SYKSY 2018 KEVÄT 2019

2 1 YHTEYSTIEDOT Rehtori Arttu Karhulahti Opinto-ohjaaja Markku Kaartinen Vararehtori Susanna Pärkkä Perniön lukio Erveläntie 1, Perniö Terveydenhoitaja Kirsi Vasama Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) Opintosihteeri Anne Hägg SEURAA KOULUN ILMOITUSTAULUA, WILMAN TIEDOTTEITA JA LUKION KOTISIVUA: ILMOITTAUTUMISAIKA YO-KOKEISIIN TENTTILISTAT JA MUUT AIKATAULUT REHTORIN INFOTILAISUUDET YO-KOKEISTA YO-KOKEIDEN OHJEET

3 2 SISÄLLYS LUKIOTUTKNTO 3 YLIOPPILASTUTKINNON SUORITTAMINEN 3 TUTKINNON RAKENNE 4 PAKOLLISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKEET 4 ILMOITTAUTUMINEN 6 TUTKINTOMAKSUT 6 OSALLISTUMISOIKEUS 7 KOKEIDEN UUSINTA 7 KOMPENSAATIO 8 ERITYISJÄRJESTELYT 9 YO-KOKEET JA TARVITTAVAT KOEVÄLINEET 11 KOETILANTEESEEN LIITTYVIÄ OHJEITA 13 KOKEIDEN ARVOSTELU 15 TULOKSET 15 TARKISTUSARVOSTELU 16 YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS 16 TIETOJEN LUOVUTTAMINEN 17 PRELIMINÄÄRIT, TENTIT JA KOROTUSTENTIT 17 SYKSYN 2018 JA KEVÄÄN 2019 ALUSTAVA AIKATAULU 19

4 3 LUKIOTUTKINTO Lukiotutkinto koostuu päättötodistuksesta ja ylioppilastutkintotodistuksesta. Ylioppilaaksi päästäkseen täytyy ylioppilastutkinnon lisäksi saada lukion päättötodistus tai todistus ammatillisesta tutkinnosta. Päättötodistuksen vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia lukio-opintoja. Joista vähintään on pakollisia kursseja ja 10 syventäviä kursseja. Oppiaineen päättöarvosanan saamiseksi, eli pakollisten ja syventävien kurssisuorituksien keskiarvoa, nelosten määrä ei saa ylittää annettuja rajoja (kursseja 3-5 joista nelosia voi olla 1, kursseja 6-8 joista nelosia voi olla 2, kursseja 9- joista nelosia voi olla 3). Ylioppilastutkintotodistus koostuu hyväksytysti suoritetuista ylioppilaskirjoituksista. YLIOPPILASTUTKINNON SUORITTAMINEN Lukiolaki L766/ , Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä L672/2005 ja Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta A915/2005 sisältävät säännökset tutkinnosta ja sen järjestämisestä. Tutkinnon toimeenpanosta huolehtii ylioppilastutkintolautakunta. Tutkinnon kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa rehtori. Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ( voi tutustua ylioppilastutkinnon yleisiin ja ainekohtaisiin määräyksiin ja ohjeisiin. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen kerran aikana (ks. kuitenkin myös kohta Kokeiden uusinta, Hylätty pakollinen koe ). Tutkintoa voi täydentää vasta sen jälkeen, kun se on hyväksytysti suoritettu. Pakollisessa kokeessa hylätyksi tullut kokelas ei voi siis täydentää tutkintoa uusilla aineilla ennen kuin hylätty koe on hyväksytysti uusittu. Tästä syystä ilmoittautuessasi ensimmäistä kertaa ylioppilastutkintoon ja laatiessasi kirjoitussuunnitelmaasi mieti tarkasti valintojasi! Yo-kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) yhtä aikaa kaikissa lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi ja kaikki tutkintoon sisältyvät kokeet on suoritettava samalla kielellä.

5 4 TUTKINNON RAKENNE PAKOLLISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKEET Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. (L 766/2004, 18 ) Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa (L 672/2005, 6 ). Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 :n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina (A 915/2005, 1 ). Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet. (L 672/2005, 2 ) Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 2 :n 2 momentissa tarkoitettu vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe (L 672/2005, 6 ). Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. Tutkinto tulee suoritetuksi pakollisessa kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä, jos arvosana ei ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. (L 672/2005, 6 )

6 5 Ohje pakollisten aineiden osalta: Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. (Lukio laki /629, luku 4, 18 Ylioppilastutkinto. Lähde: #L4P18.) Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Kaikille pakollinen: 1. äidinkielen koe Vieraskieliset kokelaat voivat suorittaa suomi toisena kielenä kokeen äidinkielen kokeen sijasta. Äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi osaa eri koepäivinä: lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttyyn arvosanaan koe Muut kolme pakollista ainetta valitaan seuraavista ja näistä yhden näistä on oltava A-tason (pitkä) koe: - kotimainen kieli (ruotsi) - yksi vieras kieli - matematiikka - reaaliaine Pakollisten kokeiden lisäksi tutkinnossa voi olla ylimääräisiä kokeita oman valinnan mukaan. Ylimääräisten kokeiden suorittamisesta saa myös kompensaatiopisteitä siinä tapauksessa, että jostakin pakollisesta aineesta tulee hylätty arvosana, jolloin kompensaation kautta on mahdollisuus päästä ylioppilaaksi hylätystä arvosanasta huolimatta. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa, eli ei esimerkiksi pitkää ja lyhyttä matematiikkaa. Lukiossa suoritetuista opinnoista riippumatta opiskelija voi valita kokeen tason matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä, eli esimerkiksi A-ruotsia opiskellut kokelas voi suorittaa B-ruotsin ylioppilaskokeen. Yhdellä tutkintokerralla voi osallistua vain yhteen pitkän vieraan kielen kokeeseen (A-kieli). Yhdellä tutkintokerralla voi osallistua kahteen lyhyen vieraan kielen kokeeseen.

7 6 Reaaliaineiden koepäiviä on kaksi. Yhtenä koepäivänä opiskelija voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen, johon hän on etukäteen ilmoittautunut. Toisen reaaliaineen koepäivän aineet: Toisen reaaliaineen koepäivän aineet: biologia kemia filosofia maantiede fysiikka terveystieto historia yhteiskuntaoppi psykologia uskonto, elämänkatsomustieto Sähköisten ylioppilaskirjoituksien siirtymäaikataulu: Lähde: ILMOITTAUTUMINEN Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään ja syksyn tutkintoon 5.6. mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa koulun ilmoittamana aikana. Sähköinen lomake on allekirjoitettava, tulostettava ja palautettava rehtorille. Ilmoittautumisesta tulee selvitä, ilmoittautuuko tutkintoon, erillisiin kokeisiin, uusimaan hyväksyttyä tai hylättyä koetta vai täydentämään tutkintoa. Ilmoittautumisesta on käytävä ilmi myös valittuja kokeita koskevat tiedot (pakollinen/ylimääräinen, kokeen taso). Jos kokelas tulee pakollisen aineen vaativammassa kokeessa hylätyksi, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että tutkintoon sisältyy edelleen yksi vaativamman tason koe.

8 Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuessa tehtyjä valintoja, jotka koskevat ainevalintoja, kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tai kokeen tasoa ei voi jälkikäteen muuttaa. Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä mitätöidä ilmoittautumisen hakemuksen perusteella, jos ilmoittautumisessa on todistettavasti tapahtunut virhe. 7 TUTKINTOMAKSUT Tutkintomaksut suoritetaan ylioppilastutkintolautakunnalle. Perusmaksu on 14 euroa ja koekohtainen maksu kultakin kokeelta 28 euroa. Ilmoittautumisen jälkeen opiskelijoille lähetään lasku, jolla tutkintomaksut maksetaan annettuun eräpäivään mennessä. Kokelas ei pääse kirjoittamaan eikä hänelle anneta ylioppilastodistusta, jos kyseiset maksut ovat suorittamatta. Koekohtaisten tutkintomaksujen palauttamista voi pyytää ylioppilastutkintolautakunnalta, jos opiskelijalla ei ole osallistumisoikeutta kokeeseen tai jos lautakunta on hakemuksesta mitätöinyt ilmoittautumisen. Pyyntö maksujen palauttamisesta on esitettävä lautakunnalle viimeistään sen vuoden loppuun mennessä, jonka aikana järjestetystä tutkinnosta on kyse. OSALLISTUMISOIKEUS Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon ylioppilaskokeeseen, kun hän on suorittanut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista kyseisen oppiaineen pakolliset kurssit. Ylioppilaskokeen tehtävät laaditaan kuitenkin pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärän perusteella. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän mukaiseen kokeeseen voi osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorin päätöksellä voi osallistua tutkinnon kokeeseen myös muilla perusteilla kuin yllä mainituilla. Ammatillista tutkintoa suorittavalla on osallistumisoikeus tutkintoon ja sen kokeisiin aikaisintaan puolentoista vuoden opintojen jälkeen. KOKEIDEN UUSINTA Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana.

9 Jos opiskelija hajauttaa tutkinnon suorittamisen kolmeen perättäiseen tutkintokertaan ja viimeisellä näistä tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa, hän saa uusia hylätyn kokeensa vielä kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkintokertaan. 8 Hylätyn pakollisen kokeen tason voi halutessaan vaihtaa pitkän tason kokeesta lyhyempään. Tämä edellyttää kuitenkin, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi pitkän oppimäärän koe. Lyhyempään oppimäärään perustuvan kokeen suorittaminen katsotaan alkuperäisen kokeen uusimiseksi. Esimerkiksi pitkässä matematiikassa hylätyn arvosanan saanut kokelas voi hylättynä kokeena uusia lyhyen matematiikan kokeen. Tällöin hänen tutkintoonsa on sisällyttävä jokin muu vaativamman tason koe. Jos kokeeseen ilmoittautunut henkilö jää saapumatta kokeeseen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi. Jos kolmen peräkkäisen tutkintokerran määräaika kuluu umpeen tai koetta ei suoriteta hyväksytysti toisellakaan uusintakerralla, koko tutkinto on suoritettava uudelleen. Hylätty ylimääräinen koe Ylimääräisen kokeen hylätystä suorittamisesta ei tule merkintää todistukseen ja tällaisen kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei voi koetta uusittaessa vaihtaa. Ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen tutkintoa voi kuitenkin täydentää suorittamalla eri tason kokeen. Hyväksytty koe Hyväksytyn kokeen (sekä pakollisen että ylimääräisen) voi uusia yhden kerran ilman aikarajaa. Todistukseen merkitään uusitusta kokeesta saatu parempi arvosana. Tutkintotodistuksen antamisen jälkeen uusitusta hyväksytystä kokeesta annetaan erillinen todistus. Myös kokeen, josta lautakunta on antanut arvosanan laudatur, saa uusia. KOMPENSAATIO Mikäli kokelas saa jostakin pakollisesta kokeesta hylätyn arvosanan improbatur, tämä ei automaattisesti tarkoita, että hän ei pääse ylioppilaaksi vaan muista hyväksytysti suoritetuista ylioppilaskokeista saa kompensaatiopisteitä, mikä voi

10 mahdollistaa ylioppilaaksi pääsyn. Kompensaatiossa otetaan huomioon ylioppilastutkintoon kuuluvien pakollisten ja ylimääräisten kokeiden arvosanat. Kustakin hyväksytystä kokeesta annetaan kompensaatiopisteitä kokeen arvosanaa vastaava pistemäärä: 9 Laudatur (L) = Eximia cum laude approbatur (E) = Magna cum laude approbatur (M) = Cum laude approbatur (C) = Lubenter approbatur (B) = Approbatur (A) = Improbatur (I) = 7 pistettä 6 pistettä 5 pistettä 4 pistettä 3 pistettä 2 pistettä 0 pistettä Hylättyyn arvosanaan tarvitaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: I+ 12 pistettä I 14 pistettä I- 16 pistettä I= 18 pistettä Esimerkiksi jos opiskelija saa hylätyn arvosanan I+, mutta hänellä on muista tutkinnon kokeista arvosanat M, C, A ja A, hän saa yhteensä 13 kompensaatiopistettä ja pääsee ylioppilaaksi. Kompensaatio toimii automaattisesti, ellei opiskelija kirjallisesti ilmoita, että ei halua kompensaatiota. Mikäli kokelas on hylätty useammin kuin kerran jossakin pakollisessa kokeessa, hylätyistä kokeista otetaan kompensoinnissa paras improbatur huomioon. Mikäli kokelas tulee ylioppilaaksi kompensaation kautta, hänellä on hylätyn kokeen osalta oikeus kahteen uusimiskertaan ilman aikarajaa. ERITYISJÄRJESTELYT Jos koesuoritukseen on vaikuttanut haitallisesti suorituskykyä tilapäisesti heikentävä sairaus tai muu vastaava seikka, lukio lähettää ylioppilastutkintolautakunnalle kokelaalta tai hänen huoltajaltaan saamansa lääkärintodistuksen sairaudesta. Lääkärintodistuksen tulee olla päivätty sille yo-kirjoituspäivälle, jonka kokeeseen se halutaan osoittaa.

11 10 Koskee: Kuulovammaiset kokelaat o Liite 1: Lausunto kuulovammasta o Liite 2: Opettajan lausunto kuulovamman vaikutuksesta Luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa o Lomake 1: Lukihäiriöstä kärsivän kokelaan koetilanteen erityisjärjestely o Lomake 2: Lausunto lukihäiriöstä Vieraskieliset kokelaat o Selvitys vieraskielisyydestä Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa o Lomake 1: Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa o Lomake 2: Lukion opettajien / asiantuntijoiden havaintoja kokelaan työskentelystä ja erityisjärjestelyjen tarpeellisuudesta Lausunto lukihäiriöstä tai selvitys vieraskielisyydestä toimitetaan ylioppilastutkintolautakuntaan jo ilmoittautumisen yhteydessä. Tavoitteena on, että lukihäiriöistä opiskelijaa autetaan erityisjärjestelyillä eikä arvosanamuutoksilla. Kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä keskivaikean tai vaikean lukihäiriön perusteella. Erityisjärjestelyhakemus tehdään silloin, kun kokelas ensimmäisen kerran ilmoittautuu tutkintoon. Kevään tutkinnon osalta hakemukset on toimitettava liitteineen lukiolle ennen 23. marraskuu ja syksyn tutkinnon osalta ennen 23. huhtikuuta (varmista päivä rehtorilta). Lausunto lukihäiriöstä ja erityisjärjestelyhakemus kirjoitetaan YTL:n lausuntolomakkeille. Lausuntojen tulee olla pääsääntöisesti lukioaikana hankittuja. Lukihäiriöstä ja sen vaikeusasteesta antaa lausunnon lukihäiriöön perehtynyt erityisopettaja, lukihäiriöön perehtynyt psykologi tai lukihäiriöön perehtynyt puheterapeutti. Lisäksi lausunnon kirjoittaa vähintään kaksi lukion opettajaa. Rehtori allekirjoittaa hakemuksen. Lievissä lukihäiriötapauksissa kokelas voi saada enintään yhden arvosanan korotuksen silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Sama koskee myös keskivaikeasta tai vaikeasta lukihäiriöstä kärsivää kokelasta ellei hän ole hakenut erityisjärjestelyjä. Ennen kuin kokelas ryhtyy hakemaan lautakunnalta erityisjärjestelyjä ja hankkimaan lausuntoja, hänen on neuvoteltava tarvittavista erityisjärjestelyistä sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista rehtorin kanssa. Erityisjärjestelyjä ei tarvitse erikseen hakea joka kerta ilmoittautumisen yhteydessä uudestaan,

12 jos lukihäiriö on pysynyt ennallaan. Rehtorilta ja opinto-ohjaajalta saa lisätietoja lukitesteistä. Kokelaan on itse huolehdittava lausuntojen hankkimisesta ajoissa ja niistä aiheutuvista kustannuksista. 11 YO-KOKEET JA TARVITTAVAT KOEVÄLINEET Ylioppilaslautakunnan ohjeet USB-tikun kirjoittaminen Windowsilla, Macilla tai Linuxilla Oman koneen boottaus, eli käynnistäminen Abittiin Kokeen suorittaminen Matemaattisen tekstin kirjoitus Abitissa Koeympäristön ohjeiden hyödyntäminen matemaattisen tekstin kirjoittamisessa Kemian rakennekaavojen piirtäminen Muiden ohjelmien esittelyvideoita Käyttöehdot Ainekohtaiset ohjeet Yo-kirjoituksiin on annettu ainekohtaiset ohjeet. Vastausten määrä ja vaatimukset ovat ainekohtaisia. Tarkat tiedot löytyvät osoitteesta: Vanhat yo-kokeet mallivastauksineen löytyvät osoitteesta:

13 12 Digitaalisessa kokeessa tarvittavat välineet sekä niiden käyttö Kokelas - on perehtynyt sähköisen yo-kirjoituksen ohjeisiin ja laitevaatimuksiin - on tehnyt viimeisimmät oman päätelaitteensa päivitykset ennen yo-kirjoituksen alkamista - tuo mukanaan o kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, esim. ajokortti o sähköiseen yo-kirjoitukseen päätelaiteohjeen mukaisen tietokoneen, kannettavan tietokoneen, virtajohdon o USB-liitäntäiset kuulokkeet o kirjoitusvälineet - halutessaan kokelas voi käyttää päätelaitteessaan lisälaitteita: - näppäimistöä, langallista hiirtä (USB-liitäntä) tai muuta vastaavaa osoitintyökalua Päätelaitteiden verkkoliikenne saattaa vaatia USB-liitäntäisiä lisälaitteita, kuten Ethernet- tai WLAN-adaptereita. Tarvittavien laitteiden liittäminen saattaa vaatia USB-toistimen (USB-hubin) käyttöä. - vastaa itse päätelaitteen ja ohjelmien toimivuudesta kokeen aikana - osaa o osaa käynnistää päätelaitteensa lautakunnan toimittamalta USBmuistilta Abitti-järjestelmässä o käyttää kokeessa vaadittavia ohjelmia - kirjoituksen päätyttyä o osaa päättää kokeen ja sammuttaa koneen o ottaa itse irti tuomansa laitteet ja välineet Lisälaitteet eivät saa sisältää kokelaan koesuoritusta edistäviä aineistoja tai toimintoja (esim. oikoluku). Langattomien lisälaitteiden käyttö on kokonaan kielletty. Lisälaitteet eivät saa häiritä muita kokelaita. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien päätelaitteiden ja lisälaitteiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että lisälaitteet tarkistetaan etukäteen. Rehtori voi tarvittaessa määrätä kokelaan käyttämään lukion päätelaitetta oman päätelaitteensa sijasta. Vilpin estämiseksi kokelaan vastauksia sisältävien ikkunoiden kirjasinkoon suurentaminen on kielletty ilman etukäteen annettua erityisjärjestelypäätöstä. Jos koejärjestelmän oletuskirjasinkoko kokelaan koneen näytöllä ei koneen teknisten ominaisuuksien vuoksi mahdollista kokeen suorittamista, kokelas voi kuitenkin

14 vaihtaa kirjasinkokoa käyttämällä koejärjestelmän sovellusvalikossa olevaa kirjasinkoon vaihtotoimintoa. Valvoja voi vilpin estämiseksi tarvittaessa määrätä kokelasta palauttamaan kirjasinkoon ennalleen. 13 Koetilaisuudessa hajoavan tietokoneen tilalle annetaan kirjoituskerran loppuajaksi koulun varakone. Koneen käyttöön ei anneta ohjeita koetilaisuuden aikana. Kokeen aikana tapahtuva sähköinen tietokatko merkitään kokelaskohtaisesti koepäiväkirjaa. Koeaika pidentyy jokaisen kahden minuutin ylittävästä katkoksesta. Kokeen aikana kokelaalla on käytettävissään luonnospaperia. Luonnoksissa tulee olla kokelaan nimi. Kokelas lopettaa kokeen suorittamisen kokeen lopussa olevasta Päätä koe -painikkeesta. Kokelaan poistuessa: kokelas palauttaa USB-muistitikun sille osoitettuun paikkaan kokelas palauttaa kaikki käyttämänsä luonnospaperit sille osoitettuun paikkaan Luonnospapereissa on oltava kokelaan nimi. Valvoja tarkistaa kokelaan henkilöllisyyden, jotta voidaan varmistaa, että hänen palauttamissaan lounnoksissa on oikea nimi. kokelas vie mukanaan tuomansa koevälineet ja muut tarvikkeet KOETILANTEESEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Kirjalliset kokeet alkavat klo Paikalla on oltava vähintään 30 minuuttia aikaisemmin. Kuullunymmärtämiskokeita varten laaditaan erillinen aikataulu ja ryhmäjako, jota on ehdottomasti noudatettava. Kirjallisista kokeista saa poistua aikaisintaan klo Koeaika on 6 tuntia. Kahden lyhyen oppimäärän kielen kokeita suorittavalla on 8 tuntia koeaikaa. Koko koeaika on syytä käyttää hyväksi vastausten huolelliseen laadintaan ja viimeistelyyn. Koekohtaisiin ohjeisiin on syytä tutustua etukäteen kunkin aineen opettajan kanssa. Ennen jokaisen koetilaisuuden alkua annetaan kyseistä koetta koskevat lyhyet ohjeet. Sen jälkeen, kun koe on alkanut, valvoja ei saa antaa minkäänlaisia ohjeita tehtävien suorittamisesta tai tarkistaa, menetteleekö kokelas ohjeiden mukaisesti. Mikäli sairastut ennen ylioppilaskoetta, ilmoita suullisesti asiasta mahdollisimman pian (päivästä ja ajasta riippumatta)

15 14 rehtorille puh (Arttu Karhulahti) tai vararehtorille puh (Susanna Pärkkä) Kirjoitustilaisuus pyritään tällöin järjestämään mahdollisuuksien mukaan tilanteeseen sopivassa tilassa. Voit kysyä terveysneuvoja myös terveydenhoitajalta puh (Kirsi Vasama). Koululle tulee toimittaa lääkärintodistus, josta käy selkeästi ilmi mistä sairaudesta on kyse, sairauden vaikeusaste ja työkyvyttömyysaika. Kysy ennen lääkärikäyntiä rehtorilta lisätiedot lääkärintodistukseen vaadittavista asioista. Koetilaisuus Kirjoitustilaan viedään tarjottimella kirjoitusvälineet ja eväät. Nenäliinat ja terveyssiteet saa koulusta. Reppuja tai laukkuja ei tuoda lainkaan koetilaan. Eväät laitetaan sellaisiin läpinäkyviin rasioihin, joissa ei ole mitään tekstejä. Kaikki etiketit on poistettava tai peitettävä jo kotona. Käärepaperit on poistettava ennen saliin menoa. Matkapuhelinten ja muiden elektronisten laitteiden tuominen koetilaan on ehdottomasti kielletty. Matkapuhelimen tai älykellon hallussapito ylioppilaskokeessa tulkitaan tutkintojärjestyksen rikkomiseksi, josta on sama seuraamus kuin vilpistä eli kaikki tutkintokerran kokeet hylätään. Jos tarvitset lääkkeitä, pakkaa ne läpinäkyvään muovipussiin ilman pakettia. Epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä rehtoriin tai terveydenhoitajaan ennen kirjoituksia. Diabeetikot ja astmaatikot Insuliinikynän, verensokerimittarin ja testiliuskojen käyttö on sallittu. Astmalääkeannostelijoiden käyttö on sallittu. Kaikkien em. välineiden tekstit on peitettävä tussilla tai teipattava. Numerot saavat näkyä. Mittarissa ja insuliinikynässä ei saa olla suojakoteloa. Muut lääkehoidot Pyri ottamaan tarvitsemasi lääkkeet ennen yo-kokeen alkua Jos tarvitset lääkkeitä yo-kokeen aikana, ota ne kotoa mukaasi ilman läpipainopakkausta/lääkepurkkia läpinäkyvässä muovipussissa.

16 15 Erityistilanteet Neuvottele etukäteen hoitavan lääkärin ja terveydenhoitajan/rehtorin kanssa. Jokaisen on koesaliin tullessaan tarkastettava ja painettava mieleen oma kokelasnumeronsa koetilan ulkopuolella olevasta listasta. Istumapaikan numero on sama kuin kokelasnumero. Istumajärjestys on näkyvissä salin ovessa mentäessä sisään saliin. Huomaa, että eri kokeissa sinulla voi olla eri kokelasnumero. Kokeen päättyessä Koetilaisuudesta poistuessaan kokelaan on jätettävä valvojalle kaikki kokeessa käyttämänsä paperit ehjinä ja niille sovituille paikoille. Suunnittelukonseptit rastitaan selvästi yli, jotta tiedetään, mitä ei ole tarkoitettu arvosteltavaksi. KOKEIDEN ARVOSTELU Kokeiden valmistavan arvostelun suorittavat koulun omat opettajat. Tämä antaa suuntaa lopullisesta arvosanasta. Jos lukion opettaja on esteellinen arvostelemaan koetta tai jos kokelas suorittaa kokeen aineessa, jota ei kyseisessä lukiossa opeteta, valmistelevaa arvostelua ei tehdä. Ylioppilastutkintolautakunta päättää arvosanojen pisterajat sen jälkeen, kun arvostelutyö on valmistunut jokaisella tutkintokerralla erikseen. Tästä syystä pisterajat vaihtelevat tutkintokerroittain. Kokeista annetaan arvosanoja seuraavasti: L 5%, E 15%, M 20%, C 24%, B 20%, A 11% ja I 15 %. TULOKSET Ylioppilastutkintolautakunta lähettää tulokset heti niiden valmistuttua kaikille lukioille yhtä aikaa. Kevään tutkinnon tulokset lähetetään viimeistään 25. toukokuuta ja syksyn tulokset viimeistään 23. marraskuuta. Koulu ilmoittaa tarkemmin, milloin tuloksia voi tiedustella. Kirjalliset koetulokset, jotka sisältävät kunkin aineen yksityiskohtaiset pistetiedot, annetaan koulun kansliasta opiskelijalle henkilökohtaisesti. Koetuloksia ei lähetetä opiskelijalle sähköpostitse. Koekohtaiset arvosanat tulevat näkyviin Wilman YO-seuranta -lomakkeelle mahdollisimman pian yo-tulosten saavuttua.

17 16 TARKISTUSARVOSTELU Kun koetulokset ovat saapuneet lukioon, aineen opettaja tai rehtori voi kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan sensorien puoleen ja tiedustella koesuorituksen arvosteluperusteita. Tiedustelut on syytä tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tulokset on julkistettu. Mikäli kokelas rehtorilta tai opettajalta saamastaan selvityksestä huolimatta on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta tarkistusarvostelua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta lukien, jolloin kokeeseen osallistuneella on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Rehtorille jätettävästä hakemuksesta tulee ilmetä mitä koetta ja kokeen osaa pyyntö koskee, kokelaan nimi, lukio, kokelaan osoite ja pankkiyhteys, josta ilmenevät tilinumero ja tilin haltijan nimi. Hakemuksen jättäessään hakijan tulee esittää rehtorille tosite maksun suorittamisesta (50 euroa). Maksu palautetaan, jos tarkistus johtaa arvosanan tai pelkän pistemäärän korottamiseen. Kokelas, joka haluaa nähdä koesuorituksensa ja siihen mahdollisesti tehdyt arvostelumerkinnät tai joka haluaa tilata suorituksestaan kopion, esittää pyynnön lautakunnalle puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Koesuoritukseensa voi tutustua lautakunnan kansliassa tai siitä voi tilata kopion aikaisintaan 20. kesäkuuta kevään tutkinnon osalta ja 20. joulukuuta syksyn tutkinnon osalta. Koesuorituskopio on maksullinen (32 e/koe). Koesuorituksen näyttö lautakunnan kansliassa on maksuton. YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon ja jolle annetaan lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta. Ylioppilastutkintotodistus päivätään sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä kokelas on hyväksytysti suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet. Jos siis tutkinnon pakolliset aineet tulevat suoritetuiksi keväällä 2019, tutkintotodistus annetaan tuolloin. Lautakunta toimittaa ylioppilastodistuksen koululle sen jälkeen, kun rehtori on ilmoittanut kokelaan saavan lukion päättötodistuksen. Todistukseen merkitään hyväksytysti suoritettujen kokeiden arvosanat ja kokeiden taso. Kompensoidusta kokeesta tulee todistukseen näkyviin hylätty arvosana. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen kuin tutkintotodistus on päivätty,

18 17 todistukseen merkitään annetuista arvosanoista parempi. Tutkintoa hajautetusti suorittavalle annetaan pyynnöstä ote ylioppilas-tutkintorekisteristä, josta ilmenee kullakin tutkintokerralla suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet sekä näiden arvosana ja pistesumma. Rekisteriote on maksullinen. Jos alkuperäinen ylioppilastutkintotodistus on kadonnut, ylioppilastutkinto-lautakunnasta voi tilata virallisen todistusjäljennöksen. Todistuksesta voi tilata myös ruotsin- tai englanninkielisen käännöksen. Jäljennös ja käännös ovat maksullisia ja niiden toimittaminen kestää noin kaksi viikkoa. TIETOJEN LUOVUTTAMINEN Sekä ylioppilastutkintolautakunnalla että lukiolla on oikeus antaa ylioppilaiden nimet julkaistavaksi sen jälkeen, kun lautakunta on lähettänyt lukiolle tutkinnon tulostiedot ja tietojen oikeellisuus on varmistettu. Ylioppilaiden nimet julkaistaan tavallisimmin Salon Seudun Sanomissa ja Turun Sanomissa. Jos kokelas ei halua nimeään julkaistavan, hänen tulee pyytää kirjallisesti sekä lukiota että lautakuntaa poistamaan nimensä julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta. Koululla ei ole lupaa julkaista arvosanatietoja ilman suostumusta tai ilmoittaa todistustenjakotilaisuudessa kokelaan arvosanatietoja. Ilmoittautuessasi yo-kokeisiin Wilmassa sinulta kysytään myös nimen julkaisulupa. PRELIMINÄÄRIT, TENTIT JA KOROTUSTENTIT Preliminääri Preliminäärikokeessa harjoitellaan ylioppilaskoetta varten. Preliminäärikokeessa on tavallista kurssikoetta enemmän aikaa vastata koetehtäviin. Se pidetään tavallisesti kertauskurssin päätteeksi. Preliminäärikokeeseen on mahdollista osallistua, vaikka ei olisi osallistunut kertaavalle kurssille. Tällöin olisi kuitenkin hyvä ilmoittautua etukäteen preliminäärikokeeseen suoraan opettajalle.

19 18 Tentti Tentti valmistaa opiskelijaa yo-kokeeseen (tentti). Tenttejä voidaan järjestää syksyisin ja keväisin. Abit sopivat keskenään minkä aineiden tenttejä halutaan ja laativat tenttiaikataulun. Tentteihin ilmoittaudutaan erikseen. Ellei opiskelija pätevästä syystä kuitenkaan voi saapua tenttiin, ilmoittaa hän opettajalle ennen tentin alkua. Syksyn tentteihin ilmoittautuvilla opiskelijoilla tentit voivat osua oppituntien päälle, jolloin opiskelijoiden on itse huolehdittava kyseisten oppituntien tehtävien hoitamisesta. Keväällä tentit pidetään ennen kirjallisia kokeita lukuloman aikana ainekohtaisesti. Eri aineissa on erilaiset tenttikäytännöt ja on tärkeää, että otat itse selville tentin pitävältä opettajalta, mitä tentissä tapahtuu ja miten siihen tulee valmistautua. Joissakin aineissa tenttiä varten jaetaan kirjallista opiskelumateriaalia, jonka tulee olla tehtynä tenttiin mennessä. Tentin kesto on n. 3 tuntia ja tenttiaikataulu laaditaan siten, että tentit eivät satu opettajien oppituntien kanssa päällekkäin. Yksittäisten opiskelijoiden aikatauluja ei tenttiaikatauluja laadittaessa pystytä huomioimaan. Valmistautuessasi tenttiin laadi itsellesi selkeä lukusuunnitelma ja valmistaudu tenttiin hyvin. Kysy opettajalta lisää lukuohjeita ja pyydä lisätehtäviä. Ota selville tenttipaikka ja -aika sekä ole ajoissa paikalla. Korotustentti Lukion oppiaineen päättöarvosanan korotustentti voi olla kirjallinen tai suullinen tai yhdistelmä tentti. Korotustentin tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus korottaa haluamansa aineen/aineiden päättöarvosanaa (ei siis yksittäisten kurssien arvosanoja). Opettaja voi painottaa kuulustelua etukäteen ilmoittamallaan tavalla. Ajankohta sovitaan erikseen aineen opettajan kanssa. Korotustenttiin on ilmoittauduttava kirjallisesti erillisellä lomakkeella ko. aineenopettajalle syksyllä ja keväällä ennen kirjallisia kokeita Huom! Päivämääriin tulee tarkennuksia. Lisäksi kevään tarkempi aikataulu jaetaan erikseen tammikuun 2019 alussa. Sähköisten yo-kirjoituksien ohjeistusta päivitetään Ylioppilaslautakunnassa lyhyelläkin varoitusajalla. Kokelaille tiedotetaan tapahtuvista uusista muutoksista koulun eri viestintäkanavien kautta. Tästä syystä on erityisen tärkeää seurata Wilman viestejä ja tiedotteita säännöllisesti.

20 19 SYKSYN 2018 JA KEVÄÄN 2019 ALUSTAVA AIKATAULU kevät 2018 yo-kirjoituksien alustava suunnitelma Wilmaan (opon lomake 2) ti (koulukohtainen) Ilmoittautuminen syksyn 2018 yo-tutkintoon. (5.6. mennessä) Jo tutkintonsa aloittaneiden viimeinen ilmoittautumispäivä on ti abi-info Syksyn abi-info pidetään elokuussa 2018, kevään abi-info pidetään huhtikuussa Tentit syksyllä 2018, järjestetään vain tarvittaessa. Syksyn 2018 yo-kokeet (aikataulu lopussa) ( Korotustentit järjestetään vain tarvittaessa.) pe Syksyllä valmistuvien ylioppilaiden kurssisuoritukset (vähintään 75 kurssia) on oltava Wilmassa. pe Tieto yo-lautakunnalle syksyn tutkinnon osalta niistä kokelaista, joiden yo-tutkinto on valmis, mutta jotka eivät syksyllä saa päättötodistusta. viimeistään Syksyn 2018 yo-tutkinnon tulokset lähetetään koululle. pe mennessä Ilmoittautuminen kirjallisesti keväällä järjestettävään tutkintoon joko varsinaisen tutkinnon suorittajaksi, erillisiin kokeisiin, uusimaan hyväksyttyä/hylättyä koetta tai täydentämään tutkintoa. Syksyn tutkintoon osallistuneiden ilmoittautumiset kevään tutkintoon viimeistään Ylioppilasjuhla

21 mennessä Ilmoittautuminen tentteihin. Abit laativat tenttilistan joulukuun aikana. Tentit pidetään ennen kevään tutkinnon kirjallisia kokeita. vk 7 Jaksotodistukset jaetaan ryhmänohjauksessa. to Abitodistukset (välitodistukset) jaetaan. Abiturienttien varsinainen koulutyö päättyy Tentit Kevään 2019 yo-kokeet (aikataulu lopussa) mennessä Lähetetään yo-lautakuntaan niiden kokelaiden nimet, jotka eivät halua nimeään julkaistavan lehdistössä uusien ylioppilaiden nimilistassa. Ilmoituksessa tulee olla kokelaan allekirjoitus mennessä Syksyllä valmistuvien ylioppilaiden kurssisuoritukset (vähintään 75 kurssia) on oltava Wilmassa mennessä Tieto yo-lautakunnalle kevään tutkinnon osalta niistä kokelaista, joiden yo-tutkinto on valmis, mutta jotka eivät keväällä saa päättötodistusta. viimeistään Kevään 2019 yo-tutkinnon tulokset lähetetään koululle. pe Ylioppilasjuhlan kenraaliharjoitus klo la Lukuvuoden päättäjäiset, ylioppilasjuhla n.12.30

22 21 SYKSYN 2018 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT Kirjalliset kokeet (klo , paikalla klo 8.15) ma äidinkieli (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ranska espanja saksa venäjä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä englanti ranska espanja saksa venäjä italia portugali latina saame ti to pe ma ke äidinkieli (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) saamen äidinkielen koe Sähköisessä kielikokeessa kuullunymmärtämisen osuus sisältyy kirjalliseen kokeeseen.

23 22 KEVÄÄN 2019 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT Kirjalliset kokeet (klo , paikalla klo 8.15) ti äidinkieli (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe to vieras kieli, lyhyt oppimäärä englanti ranska espanja saksa venäjä italia portugali latina saame pe ma psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ranska espanja saksa venäjä pe ma ti to äidinkieli (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe saamen äidinkielen koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Sähköisessä kielikokeessa kuullunymmärtämisen osuus sisältyy kirjalliseen kokeeseen.