LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 102/2010/1 Dnro LSSAVI/329/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Porsastuotannon laajentamista ja lihasikojen kasvatustoiminnan aloittamista koskeva ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, Karijoki Keitaanranta Timo Sysiläntie KARIJOKI ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee porsastuotantotoiminnan laajentamista ja lihasikojen kasvatustoiminnan aloittamista Karijoen kunnan Ylikylän kylässä tiloilla Keitaanranta RN:ot 5:65 ja 2:8 sekä Keitaanperä RN:o 2:9. Nykyisin tilalla on satelliittisikala, jossa on paikat 40 emakolle. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi emakkosikala 220 emakolle porsaineen sekä 40 siitossialle. Nykyinen satelliittisikala muutetaan lihasikalaksi. Lihasikalassa on muutostöiden jälkeen tilat 479 lihasialle. Laajennuksen jälkeen tullaan emakkosikalassa tuottamaan noin 5000 porsasta vuodessa ja lihasikalassa noin kg sianlihaa vuodessa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 AIKAISEMMAT LUVAT momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on eläinsuoja, joka vastaa vähintään 1000 lihasian eläinsuojaa. Nykyiselle toiminnalle on Karijoen ympäristöviranomainen myöntänyt ympäristöluvan vuonna SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lihasikala sijaitsee Karijoen kunnan Ylikylän kylässä Sysiläntien varrella. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Lähin asuinrakennus on vanhasta sikalasta noin 150 metrin etäisyydellä itään, sekä uudisrakennuksesta noin 230 metrin etäisyydellä koilliseen. Seuraavaksi lähin olemassa olevasta tuotantorakennuksesta on noin 200 metriä kaakkoon ja uudisrakennuksesta noin 180 metriä itään. Näiden lisäksi kilometrin säteellä on yksi asuinrakennus noin 625 metrin etäisyydellä. Sikalat ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähteenkorven vedenottamolle on matkaa noin 1,1 km. Hakija on ilmoittanut, että hän luopuu Polar Waterin läheisyydessä olevista levityspelloista ja korvaa ne myöhemmin lähettämällään uudella sopimuksella. Eläintilat ja tuotanto Suunnitelmien mukaan tilalle rakennetaan 1919 k-m 2 :n suuruinen emakkosikala, jossa on tilat enintään 220 emakolle porsaineen ja 40 ensikolle. Nykyinen satelliittisikala muutetaan ensikko- ja lihasikalaksi porsastuotantoyksikön valmistuttua. Hanke toteutetaan aikana. Liha- ja ensikkosikapaikkoja on muutoksen jälkeen enintään 479 paikkaa. Lannan ja jätevesien varastointi Hakemuksen mukaan lanta tullaan käsittelemään ja varastoimaan lietelantana. Emakkosikalan yhteyteen rakennetaan betoninen lietesäiliö, jonka tilavuus on suunnitelmien mukaan 1600 m³. Lietelantalat täytetään altapäin, uutta lietesäiliötä ei ole suunniteltu katettavaksi kiinteällä katteella. Käytössä olevan katetun lietesäiliön tilavuus on 780 m³. Lietetilavuutta kuilujen kanssa tulee olemaan yhteensä 2775 m³. Sikaloiden pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin ja emakkosikalan wc-vedet johdetaan 3 m 3 :n umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja lietesäiliöihin johdetut jätevedet käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 139 hehtaaria peltoa, josta omaa on 39 hehtaaria, vuokrapeltoa 5,2 hehtaaria ja sopimuspeltoa 95 hehtaaria. 2

3 Lanta levitetään viikoilla (80 %), ja (20 %). Sosiaalitilojen jätevesilietteet toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle.' Polttonesteet Jätteet Tilalla sijaitsee kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 6000 litraa. Tilan konevarastossa säilytetään muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litraa. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet toimitetaan niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet, arviolta noin 7500 kg/v, toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla on raatokontti, josta raadot noudetaan säännöllisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva alue on sikalalle soveltuva. Paikalla on harjoitettu kotieläintaloutta useita kymmeniä vuosia ja nykytekniikalla toteutettava laajennushanke ei muuta oleellisesti toiminnan ympäristövaikutuksia. Tuotantolaitoksen lannanpoisto perustuu lietelannalle ja imulannan poistoon. Lantavarastot mitoitetaan 12 kk:n tarvetta vastaavaksi. Lietelanta levitetään multaavalla kalustolla, mikä vähentää hajuhaittaa. Tilalla on tavoitteena päästä 100 % kevätlevitykseen. Näin menetellen typen haihtuminen saadaan vähenemään oleellisesti. Kaikkien eläinryhmien rehustus perustuu liemiruokintaan, joka koneellistetaan ja automatisoidaan niin, että ruokinta saadaan vastaamaan kulloinkin eläimen ja tuotantovaiheen tarvetta. Ruokinnan suunnittelu perustuu tarkkuuteen ja rehuoptimoinnilla kontrolloidaan lannan ravinnepitoisuutta. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Tuotantorakennusten ilmanvaihto toimii koneellisesti sekä on automatisoitu. Tuotantotilojen osastoihin asennetaan sumukastelu sitomaan pölyä ja vähentämään hajuhaittaa. Onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisista laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Näistä riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla sikalan ruokinta- ja ilmastointilaitteet sellaisella hälytystekniikalla, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Sikalan ympäristö varustetaan valvontalaitteilla, jolla vähennetään mahdollisen ilkivallan tuomia riskejä. Ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. 3

4 4 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Ilmastointi TIEDOT LIIKENTEESTÄ Tuotantorakennusten ilmanvaihto toimii koneellisesti sekä on automatisoitu niin, että poistettava ilmamäärä vastaa kunkin eläinryhmän tarvetta ja ilmanvaihto on koko ajan tarkassa kontrollissa. Tuotantotilojen osastoihin asennetaan sumukastelu sitomaan pölyä ja vähentämään hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. Sumukastelu mahdollistaa myös alkuliotuksen osastojen vaihtopesuissa ja pesussa tarvittava kokonaisvesimäärä pienenee. Teuras- ja rehuautot liikennöivät kerran viikossa ja jätekuljetukset hoidetaan joka toinen viikko. Lietteen ajoa kevään ja syksyn levitysviikoilla noin 125 kuormaa / vuosi. Sikalan lannanlevityspellot sijaitsevat lähellä tuotantolaitosta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Karijoen kunnan ilmoitustaululla, osoitteessa Kristiinantie 3, Karijoki ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet yleisesti nähtävillä Karijoen kunnanvirastossa osoitteessa Kristiinantie 3, Karijoki. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Karijoen kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tilalle tehty tarkastus Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on esittänyt hakemuksesta seuraavan lausunnon: Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevien piirrosten mukaan hakemuksen eläinmäärää tulisi tarkentaa. Emakkosikalassa on emakoille ja ensikoille yhteensä 280 paikkaa ja lisäksi sairaskarsinat. Mikäli näistä 40 paikkaa on varattu siitossioille, tulisi emakkopaikkojen määrän hakemuksessa olla 240 kappaletta. Liha- ja siitossikojen määrä on lihasikalassa piirrosten mukaan 479

5 eläinpaikkaa ja lisäksi emakkosikalassa olevat 40 ensikkoa eli yhteensä 519 liha- ja siitossikaa. Piirrosten mukaisilla eläinmäärillä muodostuva lietteen määrä on yhteensä m 3. Mikäli uusi m 3 :n lietesäiliö rakennetaan kattamattomana, tulee sen tilavuutta kasvattaa niin, että sinne mahtuvat myös sadevedet. Hakemuksen liitteenä olevan lietesäiliön piirroksen mukaan lietesäiliön tilavuus olisi lisäksi vain noin 1500 m 3, jolloin lietevarastojen hyötytilavuus olisi yhteensä vain m 3. Lannanlevitykseen tarvitaan piirrosten mukaisille eläinmäärille peltoa noin 145 ha. Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmällä ei ole muuta erityistä huomautettavaa Timo Keitaanrannan ympäristölupahakemuksen johdosta. Karijoen kunnan kunnanhallitus on esittänyt hakemuksesta seuraavan lausunnon: Suunniteltu hanke sijaitsee haja-asutusalueella. Etäisyys Sahankankaan teollisuusalueelle on noin 1,2 km ja Lähteenkorven vedenottamolle noin 1,1 km. Toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haju- ym. Ympäristöhaittoja. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta on esittänyt hakemuksesta seuraavan lausunnon: Ympäristölautakunnan lausunto: Ympäristölautakunta päättää antaa puoltavan lausunnon ympäristölupahakemuksesta ja katsoo, että hanke täyttää ympäristönsuojelulain velvoitteet seuraavin ehdoin: 1. Lietesäiliö tulee kattaa kelluvalla katteella. Uusi sikalarakennus sijoittuu kokonaisuudessaan lähemmäs lähimpiä asuinrakennuksia ja sijoittuu näihin nähden vallitsevien tuulien yläpuolelle. 2. Sikalan ilmanvaihdon poistoilman purkukorkeutta on syytä miettiä mahdollisimman tarkoin. Sikalarakennukset sijaitsevat rauhallisella alueella, mutta kuitenkin lähimmät asuinrakennukset ovat lähietäisyydellä. Lähimmän asutuksen kannalta olisi edullisinta, että haju-massa laimenisi mahdollisimman paljon. Kauemmaskaan kulkeutuva hajumassa ei haittaisi juurikaan muuta asutusta. Sikalarakennuksen ilmanvaihto on suunniteltu eläinten hyvinvoinnin kannalta mahdollisimman hyväksi, ei niinkään ympäröivän asutuksen kannalta. Hajumassan määrään oleellinen tekijä on lämpötila tuotantorakennuksessa, sekä lietelannassa itse sikalassa, että lietelantavarastossa. 3. Suunnitelmien mukaisesti tilalla tulee olla kuolleille eläimille nk. raatokontti, jonka tulee olla jäähdytettävä. Syntyvät raadot tulee toimittaa hyväksyttyyn toimituspaikkaan. 4. Ruokinnalla on iso merkitys syntyvään hajuun ja sen määrään. Suunnitelmien mukaisesti ruokinta tulee siten toteuttaa, että ruokinta on opti- 5

6 maalinen ja käytettävät rehut mahdollisimman vähän sian elimistössä käymistä aiheuttavaa. 5. Tilalla oleva öljysäiliö tulee varustaa lukituksen lisäksi laponestolla. 6. Sikalassa olevien sosiaalitilojen jätevesien käsittely tulee toteuttaa asetuksen 542/2003 mukaisesti. Hakemuksen mukaisesti syntyviä jätevesiä tulee n. 15 m³. Jätevesien käsittelyratkaisu tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. 7. Lietelannan levittäminen pohjavesialueelle ei ole pääsääntöisesti sallittua. Lähteenkorven alueelle ( ) ei ole määritetty varsinaista pohjavesialuetta, mutta peltoalueen itäreunalla sijaitsee Polar Waterin vedenottamo (p , i Siltaneva, Hp 74) ja lähde. Vedenottamo on noin 1100 metrin etäisyydellä kaakkoon. Samalla peltoalueella sijaitsee pohjaveden havaintoputki 75 (p , i ), joiden perusteella pohjaveden virtaussuunta on peltoalueella pohjoisesta etelään. Lietelannan levityksessä tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet vedenottamoon ja mahdollisesti alueella oleviin talousvesikaivoihin (talousvesikaivo nro 204) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta hakijan tilalle tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä. Hakija on ilmoittanut, että vastineen antoon ei ole tarvetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Timo Keitaanrannalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan porsastuotannon laajentamiselle ja lihasikojen kasvatustoiminnalle Karijoen kunnan Ylikylän kylään tiloille Keitaanranta RN:ot 5:65 ja 2:8 sekä Keitaanperä RN:o 2:9. Rakennettavaan emakkosikalaan voidaan sijoittaa enintään 220 emakkoa porsaineen ja 40 siitossikaa. Lihasikalaksi muutettavaan sikalaan voidaan sijoittaa enintään 479 lihasikaa kerrallaan. 1. Sikaloiden ja lietesäiliöiden rakenteet, lannan ja jätevesien varastointi Sikaloiden pohjarakenteet, lietesäiliöt, lietekuilut ja muut lietteen johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti (MMM-RMO-C4). 6

7 7 Lietelanta tulee varastoida hakemuksen mukaisesti kahdessa lietesäiliössä. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä sadevesivaroineen vähintään 2753 m 3. Lietesäiliöt tulee tyhjentää ja tarkistaa vuosittain. Rakennettavan lietesäiliön ympärille on rakennettava suoja-aita, jonka korkeus on vähintään 1500 mm maanpinnasta ja suojaverkon koko enintään 100 mm. Lietesäiliöiden lastausalueet tulee olla tiiviitä. Sikaloiden piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen vähintään 3 m 3 :n kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Sikaloiden pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja jätevedet tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Ennen luovuttamista tulee kuitenkin esittää valvontaviranomaiselle voimassa oleva sopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 141 hehtaaria. Ennen toiminnan aloittamista tulee hakijan toimittaa valvovalle viranomaiselle sopimus ja kartat Polar Waterin vedenottamon läheisyydessä sijaitsevan lohkon korvaavasta peltoalasta sekä puuttuvasta 2 ha:n peltoalasta. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kalte-

8 vuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. 3. Hajuhaittojen vähentäminen 4. Jätteet Emakkosikalan yhteydessä oleva lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten 10 cm:n paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Katemateriaalia tulee lisätä säännöllisesti ja sen pysyvyys tulee varmistaa. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaaajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Tuotantotilojen osastoihin tulee asentaa sumukastelulaite sitomaan pölyä ja vähentämään hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. Jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei se aiheuta epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Ruhot tulee ennen käsittelyä varastoida tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa varastossa/paikassa. 8

9 Paperit, pahvit, metallit, maatalousmuovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee kompostoida tiiviillä alustalla ja käyttää pellolla lannoitteena. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket sekä rekisteristä poistetut kasvinsuojeluaineet tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. 5. Polttonesteiden varastointi Öljysäiliöt on varustettava tiiviillä, riittävänkokoisella suoja-altaalla ja katoksella, joka on tuulettuva ja palamattomasta materiaalista taikka säiliöiden tulee olla varustettu kaksoisvaipalla. Öljysäiliöt on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Öljysäiliöiden muutostyöt on toteutettava vuoden 2011 loppuun mennessä. Öljy- ja polttonestevuodot on estettävä pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Varastointipaikan luona on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja öljysäiliön kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Vahingoista tulee ilmoittaa välittömästi alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja öljyvahingoista lisäksi palo- ja pelastusviranomaisille. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lannan määrä (t ja m 3 /a) - lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/a), toimituspaikat ja ajankodat - lanta-analyysi - tiedot poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää valvovalle viranomaiselle, joka on alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI järjestelmää (

10 10 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja - lajin tai lannan käsittelyssä tai varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Karijoen kunnan Ylikylän kylään, joka on harvaanasuttua pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Toiminnan voidaan katsoa olevan vakiintunutta ja alueelle tavanomaista. Asiakirjojen ja tehdyn tarkas-

11 tuksen mukaan nykyisen ja suunnitellun toiminnan vaikutusalueella, alle 200 m:n etäisyydellä, on kaksi asuttua naapuria, joista toinen on kesäasunto ja toinen pysyvä asunto. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Sikalat ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähteenkorven vedenottamolle on matkaa noin 1,1 km. Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset hajuhaittojen vähentämisestä, erityisesti lannan varastoinnin ja levittämisen aikana. Lisäksi luvassa on annettu määräykset jätehuollosta, kuten eläinruhojen asianmukaisesta varastoinnista. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Lihasikalan pohjarakenteet, lietesäiliöt ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2578 m 3 vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 15 m³ vuodessa ja kattamattomaan lietesäiliöön 30 senttimetrin sadevesivara. Suunnitellun lietesäiliön tilavuuden voidaan katsoa riittävän. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Lihasikalan wc-vesien käsittely tulee vastata valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on 9 lihasikaa, 6 siitossikaa ja 2,7 emakkoa porsaineen yhtä peltohehtaaria kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa ovat kyseiset määräykset annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi, mikäli hakijan lannan levityspeltoalat myöhemmin muuttuvat. (määräys 2) 11

12 Kattamalla lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella vähennetään lannan varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliöt lietepinnan alapuolelta. Lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista on annettu määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä hyväksytyssä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa, jollaisen hakija on esittänyt. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 4) Polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin vähentämiseksi. (määräys 5) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. (määräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 7) 12 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

13 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki naapuruussuhteista (1920/26) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 : n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään.

14 14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle MUUTOKSENHAKU Jäljennös päätöksestä Karijoen kunnanhallitus Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa Wolffintie 35 ja Karijoen kunnan virallisella ilmoitustaululla, Kristiinantie 3. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Insinööri Heikki Laakso

15 15 Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Kartta

16 16 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 17