YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 358 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 124/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 358 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Haaroistensuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Oripää Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Haaroistensuo sijaitsee Länsi Suomen läänissä, Oripään kunnan Oripään kylässä, noin 7 km Oripään keskustasta koilliseen. Haaroistensuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 2000 ja turvetuotanto vuonna Tuotantokelpoinen pinta ala on 77,6 ha, joka on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Haaroistensuolla Vapo Oy:n hallinnassa on yhteensä 91,7 ha maa alueita. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Haaroistensuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Alueella ei ole aikaisempia ympäristölupia tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Vapo Oy on jättänyt Lounais Suomen ympäristökeskukselle ennakkoilmoituksen Haaroistensuon turvetuotantoalueen kuntoonpanon aloittamiseksi ja saanut siihen oikeutuksen ympäristökes

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet 2 kuksen antamalla lausunnolla nro 0298Y Haaroistensuon turvetuotantoalue on ilmoitettu Lounais Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Merkintä on tehty Vapo Oy:n hallinnassa on Haaroistensuolla maa alueita yhteensä 91,7 ha, jotka on vuokrattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla yksityisiltä maanomistajilta. Haaroistensuolla ei ole Vapon omistamia alueita. Vapo on vuokrannut turvetuotantoa ja tarvittavaa tiealuetta varten Oripään kylän yhteisen rahkasuoalueen RN:o 878:1. Turvetuotantoalueeksi vuokrattujen alueiden vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2036 ja tiealueiksi vuokrattujen vuosina 2039 ja Varsinais Suomen seutukaavassa ei Haaroistensuon turvetuotantoalueen kohdalla ole varausmerkintöjä. Alue on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Haaroistensuolla on tähän mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta yhteensä noin m 3 ja ympäristöturvetta m 3. Turvetta on jäljellä vielä noin m 3 ja tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Tuotannosta poistuneita alueita ei vielä ole. Haaroistensuon lähiympäristö on vireää maaseutua. Suon ympäristössä on useita maatiloja, joiden viljelysmaat rajoittuvat suoalueeseen. Suo on pääosin peltojen ympäröimä. Suon ympäristössä 500 metrin vyöhykkeellä on seitsemän asuinkiinteistöä. Asuinkiinteistöt sijaitsevat suon länsi, pohjois ja itäpuolella lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Suon ympärille on jätetty vähintään 20 metriä leveä suojavyöhyke, jolta ei ole poistettu puustoa. Suon länsipuolella noin 2,0 kilometrin etäisyydellä on Myllykylän pieni kylätaajama. Hanhijoen valuma alueella sijaitsee kaksi yksityistä turvetuotantoaluetta (n. 7 ha ja 13 ha). Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita. Haaroistensuon ympäristössä on kunnallinen vesijohtoverkosto, mutta ainakin yksi ympäristön talouksista ottaa talous ja käyttövetensä tilakohtaisesta kaivosta. Haaroistensuon lähietäisyydellä sijaitsee kaksi suojelukohdetta, jotka molemmat kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Haaroistensuon pohjoispuolella, noin kilometrin etäisyydellä sijaitseva Himmaistenrahka (FI ) on paksuturpeinen kermikeidas, jossa on laaja, vähäpuustoinen keskiosa ja hyvin kehittynyt reunaluisu. Alueen pinta ala on 383 ha ja se sijaitsee Alastaron ja Oripään kuntien alueella. Alue

3 3 on merkittävä lintujen pesimäalue. Kasvillisuudeltaan Himmaistenrahka on monipuolinen. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan SL alueeseen. Haaroistensuon länsipuolella, lähimmillään noin 2,3 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Myllylähteen Natura 2000 alue (FI ). Alueen pinta ala on noin 15 ha ja se sijaitsee Alastaron ja Oripään kuntien alueella. Myllylähde on kasvistoltaan erittäin arvokas iso lähdelampi. Lammesta tapahtuu vedenottoa. Hankealueen läheisyydessä on yksi luokiteltu pohjavesialue, Oripäänkankaan pohjavesialue (nro ). Alue sijaitsee Haaroistensuon tuotantoalueen länsipuolella, lähimmillään noin 2 km etäisyydellä. Vesistön tila ja käyttö Haaroistensuo sijoittuu Hanhijoen valuma alueelle (35.916), joka kuuluu Loimijoen valuma alueeseen (35.9) ja edelleen Kokemäenjoen vesistöalueeseen (35). Hanhijoen ja Loimijoen valuma alueiden maankäytöstä suurin osa on kangasmaita ja peltoa, turvemaita on noin 7 8 %. Haaroistensuon kuivatusvedet johdetaan yhdellä laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja Haapalahdenoja Hanhijoki Loimijoki. Tuotantoalueelta on matkaa Loimijokeen noin 14,5 km. Valuma alue Laskuoja (Haapalahdenoja) laskussa Hanhijokeen Hanhijoki laskussa Loimijokeen (Hanhijoen valumaalue) Pinta ala km 2 Valuma alueiden hydrologisia tietoja on esitetty seuraavassa taulukossa: Tuotantoalan osuus % Matka (km) tuotantoalueelta Keskiylivirtaama MHQ m 3 /s 18 4,3 0,09 2,12 0,17 0,01 91,72 0,8 14,2 9,9 0,87 0,05 MQ Keskivirtaama m 3 /s Keskialivirtaama MNQ m 3 /s Hanhijoen veden laatua on tutkittu vuosina 2004 ja 2005 Haaroistensuon laskuojan ylä ja alapuolelta. Hanhijoen vesi on ollut kohtalaisen humuspitoista ja runsasravinteista sekä sameaa. Haaroistensuon alapuolella pitoisuudet ovat olleet yläpuolta hieman korkeammat. Turvetuotannon lisäksi alapuoliselle pisteelle kohdistuu myös voimakas maatalouden kuormitus. Loimijoki on sameavetinen joki, jonka veden laatu on pääosin välttävä. Vedessä on runsaasti ravinteita. Maatalous on varsinkin joen yläjuoksulla merkittävimpiä kuormittajia. Haaroistensuon turvetuotannon vaikutuksia ei vedenlaatutiedoissa voida havaita, sillä Hanhijoen alapuolisen mittauspisteen veden laatu on ravinteisuuden osalta 2000 luvulla pikemminkin parantunut kuin heikentynyt.

4 4 Hanhijoessa harjoitetaan kalastusta melko vähän. Saalislajeja ovat ahven, hauki, lahna, särki, toutain, turpa ja kirjolohi. Jokiravuista on havaintoja, mutta niitä ei ole pyydetty. Hanhijokeen ei ole viime vuosina istutettu kaloja. Loimijoessa välillä Alastaro Vampula esiintyvät kalalajit ovat ahven, ankerias, hauki, kirjolohi, kivennuoliainen, kuha, lahna, made, mutu, nahkiainen, pasuri, ruutana, salakka, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja törö. Vuosina Loimijokeen välille Alastaro Vampula on istutettu kirjolohta, haukea ja kuhaa. Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueella tapahtuva kalastus on yksinomaan kotitarve ja virkistyskalastusta. Hakijan tietojen mukaan suon alapuolisen vesistön vettä ei käytetä talousvetenä. TURVETUOTANTO Haaroistensuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 2000 ja turvetuotanto vuonna Tuotantomenetelmänä on mekaaninen kokoojavaunumenetelmä. Tuotantoalueen pinta ala on 77,6 ha ja se on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Suolla on kaksi laskeutusallasta, joiden pinta alat ovat 440 m 2 ja yksi pintavalutuskenttä, jonka pinta ala on 3,0 ha. Tuotantoalueen ympärille on jätetty vähintään 20 m levyinen suojavyöhyke. Auma alueita on neljä. Tukikohta sijaitsee tuotantoalueen pohjoispäässä. Yhteensä Vapo Oy:n hallinnassa Haaroistensuolla on 91,7 ha maa alueita. Haaroistensuolla on tähän mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta yhteensä noin m 3 ja ympäristöturvetta m 3. Turvetta on jäljellä vielä noin m 3 ja tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Koko tuotantokelpoisen alueen ollessa samanaikaisesti tuotannossa, vuotuinen tuotanto ja toimitusmäärä on noin m 3. Energiaturpeen käyttökohteet ovat Forssan Energia Oy:n Forssan voimalaitos ja Voimavasu Oy:n Salon voimalaitos. Ympäristöturve toimitetaan lähiseudun pienasiakkaille mm. kuivikkeeksi, lietteiden imeytykseen, kompostointiin ja maanparannukseen. Tuotantopäiviä on vuodessa noin Haaroistensuolla ei vielä ole tuotannosta poistuneita alueita eikä arvioidulla luvan ehtojen tarkistamiskaudella alueita tule poistumaan tuotannosta. Hakija on vuokrannut alueen yksityisiltä maanomistajilta, jotka aikanaan päättävät alueen jatkokäytöstä. Turvetuottajalla on sopimusten mukaan velvollisuus siistiä alue tuotantovaiheen jälkeen mm. poistamalla alueelta tarpeettomiksi käyneet rakennelmat ja koneet. Vapo Oy Energialla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98 HEL AE 057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä sertifikaatti nro 97 HEL AQ 484).

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön 5 Haaroistensuon vesienkäsittelymenetelmänä käytetään laskeutusaltaita (2 kpl), sarkaoja altaita ja päisteputkipidättimiä. Alueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden jälkeen pumppaamon kautta 3,0 ha suuruiselle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Laskeutusaltaat toimivat pumppausaltaina Haaroistensuon laskennalliset brutto ja nettohuuhtoumat koko tuotantokelpoisen pinta alan ollessa tuotannossa on esitetty alla olevassa taulukossa (pintavalutuskentän vaikutus on arvioitu seuraavasti: kiintoaine 60 %, fosfori 50 % ja typpi 30 %). Bruttokuormitusluvuissa on mukana sekä turvetuotannon aiheuttama että luonnonhuuhtouma, nettokuormitusluvuissa ei ole mukana luonnontasoa vastaavaa perushuuhtoumaa. Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine (kg) Typpi (kg) Fosfori (kg) brutto netto brutto netto brutto Netto 77, ,0 8,4 Haaroistensuon ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa on seuraava: Tarkastelupiste Laskuoja laskussa Hanhijokeen Hanhijoki laskussa Loimijokeen Loimijoki, alarajana Hanhijoen yhtymäkohta Loimijokeen Loimijoki laskussa Kokemäenjokeen Kiintoaine mg/l Typpi µg/l Fosfori µg/l 0,18 66,6 1,56 0,04 13,0 0,31 0,002 0,69 0,016 0,001 0,38 0,009 Pöly, melu ja liikenne Haaroistensuon turvetuotantoalueella tuotantomenetelmänä on käytetty mekaanisia kokoojavaunuja. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny jatkuvasti suon eri puolilla. Haaroistensuon läheisyydessä sijaitsevat asuinkiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueen pohjois, koillis ja itäpuolella, joten pölyhaittaa saattaa esiintyä lähinnä länsi, lounais ja ete

6 6 lätuulten vallitessa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin takia, mikä samalla vähentää maksimaalisten pölyhaittojen leviämistä. Haaroistensuon aumaalueet sijaitsevat tuotantoalueen pohjois lounaissektorin laidoilla. Pölyhaittoja minimoidaan myös urakoitsijoille annettavilla työohjeilla. Suon laidoille jätetty vähintään 20 m leveä puustoinen suojakaistale estää pölyn leviämistä ympäristöön. Muuten tuotantoalueen ja lähimpien asuinkiinteistöjen välissä on peltoa. Haaroistensuon tuotantotoiminnan meluvaikutusta ei ole mitattu. Voidaan kuitenkin arvioida, ettei turvetuotanto aiheuta melun ohjearvojen ylityksiä läheisillä asuinkiinteistöillä. Mahdollisesti häiritsevien meluhaittojen arviointi on vaikeampaa. Kyse on kuitenkin vanhasta turvetuotantoalueesta, jolla toiminta on jo vakiintunut eikä taustamelu tule siten lisääntymään. Maatalousvaltaisella alueella esiintyy samantyyppistä maatalouskoneista aiheutuvaa taustamelua muutoinkin. Energiaturve toimitetaan pääasiassa lämmityskauden (syyskuusta huhtikuuhun) aikana. Turpeen kuljetusreitti suolta suuntautuu Vapon kunnostamaa paikallistietä suon pohjoispuolella kulkevalle Myllykyläntielle ja sitä pitkin edelleen joko valtatielle nro 41 tai itään Alastaron suuntaan. Kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä on asutusta vasta Myllykyläntien varrella. Vuotuinen toimitusmäärä voi olla 350 rekkakuormaa. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko elokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on lähinnä urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotannossa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle kesäksi ja tuotantokoneet ovat työmaalla ympäri vuoden eikä niitä juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus ja ympäristösuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Tämä liikenne kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytettävien traktoreiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 240 litraa sekä muita voiteluaineita noin 50 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, joka on rakenteeltaan sellainen, ettei aineita pääse vahinkotapauksissa leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta alueella niille varatuissa paikoissa. Alueella arvioidaan syntyvän vuosittain jäteöljyä 240 kg, kiinteää öljyjätettä 40 kg, paristoja ja akkuja 12 kg, metalleja 160 kg sekä sekajätettä noin 1 m 3. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen tuotantoalueiden tukikohdan jätekatokseen, jonne on järjestetty

7 7 asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Paikallinen yrittäjä noutaa sieltä sekajätteen. Jäteöljyn ja ongelmajätteen noutaa Ekokem. Aumamuoveja kuluu vuosittain noin 2000 kg. Muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Muovi voidaan esim. paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotantoon. Hankealueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvittaessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Haaroistensuon tuotantoalueen kasvillisuus ja linnusto on kokenut muutoksen, kun suo on ojitettu ja muokattu turvetuotantoa varten. Hankkeesta ei tässä vaiheessa aiheudu muutoksia maaluontoon tai maisemaan. Tuotantoalueen reunojen puustoiset kaistaleet estävät osittain tuotantoalueen näkymistä ympäristöön. Tuotannosta poistuvien kenttien jälkikäyttö parantaa maisemakuvaa. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee kaksi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Hakijoiden käsityksen mukaan turvetuotannon harjoittaminen Haaroistensuolla ei heikennä Natura 2000 verkostoon sisällytettyjen alueiden luonnonarvoja. Hankealueelta ei johdeta kuivatusvesiä Natura alueille ja suojelukohteet sijaitsevat niin etäällä, ettei pöly ja meluhaittoja aiheudu. Haaroistensuon keskimääräisen vuosituotannon suora työllisyysvaikutus on noin 5 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus noin 6 henkilötyövuotta eli yhteensä noin 11 henkilötyövuotta. Hankealueen läheisyydessä ei ole ulkoilu tai virkistysalueita, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Marjastaminen on mahdollista tuotantoalueen reunoilla ja metsästys on mahdollista tuotantokauden ulkopuolella. Haaroistensuon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Hanhijokeen, jossa ne aiheuttavat vain vähäisiä ainepitoisuuksien nousuja. Loimijokeen aiheutuvat kiintoaine ja ravinnelisäykset ovat käytännössä olemattomia. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen, koska suon alapuolisen vesistön vettä ei käytetä talousvetenä. Hakija on katsonut, ettei Haaroistensuon kuivatusvesien johtamisesta aiheudu rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle korvattavaa haittaa.

8 8 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Haaroistensuon turvetuotanto on voinut aiheuttaa veden ja kalojen elinympäristön laadun muutoksia Hanhijoessa, joskin määräävä tekijä Hanhijoen veden laadun suhteen on maa ja metsätalouden kuormitus. Haaroistensuon aiheuttama lisäkuormitus jää pieneksi. Loimijoen kalastoon ja kalastukseen hankkeella ei ole vaikutusta, koska hankealue kattaa alle 0,05 % joen valuma alueesta. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannosta Hanhijoen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat ovat tehostetusta vesienkäsittelystä ja Hanhijoen vähäisestä kalataloudellisesta merkityksestä johtuen niin pieniä, että niistä ei ole aiheutunut eikä tule aiheutumaan korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Hankealueen läheisyydessä on yksi luokiteltu (luokka I) pohjavesialue, Oripäänkankaan pohjavesialue (nro ). Alue sijaitsee Haaroistensuon tuotantoalueen länsipuolella, lähimmillään noin 2 km etäisyydellä. Suon ja pohjavesialueen välisen etäisyyden vuoksi Haaroistensuon turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Hakijan käsityksen mukaan Haaroistensuon turvetuotantoalueella ei ole ollut eikä tule olemaan merkittävää vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Hakijan käsityksen mukaan Haaroistensuon turvetuotannosta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Voidaan myös arvioida, ettei turvetuotanto aiheuta melun ohjearvojen ylittymistä läheisten asuinkiinteistöjen alueella. Työmaalle laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma, joka toimitetaan myös paloviranomaisille. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaalle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Henkilöstön toimintavalmiuksia ylläpidetään koulutuksella ja harjoituksilla. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö. Palotilanteissa on käytössä seitsemän vedenottopaikkaa eri puolilla tuotantoaluetta. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten ja varastoinnin yms. yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita.

9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu sekä vaikutustarkkailu 9 Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma. Ohjelmassa ei ole kuormitustarkkailupistettä Haaroistensuolla eikä vesistötarkkailupistettä alapuolisessa vesistössä. Hakija on esittänyt, että hankkeen vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen jatkuva päästötarkkailu ei ole tarpeen. Vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kuitenkin kahtena vuonna vesinäytteitä Haaroistensuon purkupisteessä touko, kesä, heinä ja elokuussa. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraava kesäkausi. Vesistötarkkailun näytepisteet sijoitetaan Hanhijokeen Haapalahdenojan purkupaikan ylä ja alapuolelle. Näytteitä otetaan kolmen vuoden ajan vuodesta 2006 alkaen edellä mainitun yhteistarkkailuohjelman aikataulun mukaan. Jatkossa tarkkailun tarpeesta keskustellaan Lounais Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hakija on katsonut, ettei perusteita kalatalous, pöly, melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiseksi ole. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Oripään ja Alastaron kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alastaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä), Alastaron ja Oripään kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Oripään kunnalta.

10 10 Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet 1) Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto on todennut, että lupaharkinnan yhteydessä tulisi huomioida ainakin seuraavat asiat: Meluisat työvaiheet tulisi pyrkiä ajoittamaan klo 7 22 väliselle ajalle. Tuona aikana keskiäänitaso ei saa ylittää lähimmissä asuinhuoneissa 35 db eikä asuinrakennusten piha alueilla 55 db. Yöllä, kello välisenä aikana, keskiäänitaso ei saa ylittää asuinhuoneissa 30 db eikä asuinrakennusten piha alueilla 50 db. Loma asuntojen piha alueilla keskiäänitaso ei saa ylittää 45 db päivällä eikä yöllä 40 db (VN melutasopäätös 993/92). Toiminnasta ei saa aiheutua lähialueen asukkaille pölyhaittaa. Tuotantoalueen ympärillä, aumojen läheisyydessä ja lastauspaikoilla yms. myös tuotantoalueen luode ja länsipuolella, tulisi olla suojaukset ja/tai leveät suojakaistaleet suon, peltojen ja asumusten välissä näkösuojana sekä pöly ja meluhaittojen vähentämiseksi. Urakoitsijoiden työohjeiden mukaista työtä tulee valvoa pölyhaittojen minimoimiseksi. Luvan saajan tulee tarkkailla lähialueen pohjaveden korkeutta ja laatua Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on varastoitava alueella ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristöön viihtyvyystai terveyshaittaa. 2) Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueen hallitus on vaatinut, että hakijalle määrätään 500 vuotuinen euron kalatalousmaksu, koska turvetuotannosta on aiheutunut mm. rapukantojen menetystä kauttaaltaan seudun purovesissä ja muutoinkin turvetuotanto aiheuttaa veteen suurta kuormitusta. Lisäksi muistuttaja on esittänyt, että hakija velvoitettaisiin suorittamaan suunnitelmia laatiessaan ympäristövaikutusten arviointi ja ylläpitämään jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että öljyastiat säilytetään varastossa, jonka perustus on eristetty muovikalvolla. Akut, paristot, putket ja lämpömittarit ym. ongelmajätteet on kerättävä jätesäiliöihin ja toimitettava asianomaisen laitoksen käsiteltäväksi. Loimijoen ja Kokemäenjoen merkitys virkistykselle ja kalastukselle on kiistaton. Kokemäenjoen ja Loimijoen sivujoet ja purot ovat tärkeimpiä rapujen lisääntymisalueita.

11 11 Hakijan vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta. Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon (1) vaatimusten osalta hakija on todennut, että päivä ja yöaikaiselle toiminnalle asetettavien melurajojen tulee olla vanhaa vakituista asutusta koskevina seuraavat: klo db (A) ja db (A), jolloin ei ole tarpeen puuttua eri työvaiheiden ongelmallisiin ajoittamiskysymyksiin ja sisätilojen melutarkasteluihin. Loma asutuksen osalta em. melurajat ovat 10 db (A) pienemmät. Selvityksen mukaan jyrsin ja palaturvetuotannon 40 db (A) meluvaikutus jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Lisäksi 40 db (A) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa. Pölyhaittoja koskevan vaatimuksen hakija on hyväksynyt periaatteellisesti siltä osin, että sietämiskynnyksen ja normitetun rajan ylittävän kohtuuttoman pölyhaitan aiheuttamisen on oltava kiellettyä. Hakija on katsonut, ettei Haaroistensuon turvetuotannosta aiheudu ympäristölle kohtuutonta pölyhaittaa eikä toimintaa koskevia rajoituksia ole pölyn vuoksi tarpeen määrätä. VNp (480/1996) kokonaisleijumaa tarkoittava ohjearvo 120 µg/m 3 (vuorokauden keskimääräinen pitoisuus) ei ylity Haaroistensuon ympäristössä. Valtioneuvoston asetuksen 2001/711 3 :ssä asetettu 24 tunnin keskiarvona laskettu rajaarvo hiukkasille (PM 10 ) on 50 µg/m 3, joka saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa. Haaroistensuolla tämän raja arvon ylittyminen ei ole mahdollista. Mikäli pölyävälle toiminnalle kuitenkin annetaan rajoitteita, ovat rajoitteet turpeen kuormausta edeltäville työvaiheille tarpeettomia. Hakijan käsityksen mukaan Haaroistensuon turvetuotanto ei välimatkasta johtuen vaaranna läheisen pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta ja hakija on katsonut pohjavesitarkkailuvaateen perusteettomaksi. Toimittaessa jätteiden osalta hakemussuunnitelman mukaisesti, ei ympäristölle tule aiheutumaan viihtyvyys tai terveyshaittaa. Kokemäenjoen ja Loimijoen kalastusalueen (2) vaatimusten osalta hakija on todennut, että Haaroistenjoen turvetuotannolla ei ole vaikutuksia Loimijoen kalastoon ja kalastukseen, koska hankealue kattaa vain 0,05 % joen valuma alueesta. Hanhijoen kalastuksellinen merkitys on pieni ja hakijan käsityksen mukaan turvetuotannosta Hanhijoen rapukannalle ja ravustukselle sekä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat ovat niin vähäisiä, että niistä ei ole aiheutunut eikä tule jatkossakaan aiheutumaan korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Kalatalousmaksuvelvoitteen määräämiselle ei hakijan mukaan ole perusteita. Kalataloudellisen tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista.

12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 12 Hakija on hakemuksessaan kuvannut hankkeen ympäristövaikutuksia voimassa olevan ympäristölainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden ja ongelmajätteiden osalta tavanomaiset lupamääräykset ovat riittävät. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Haaroistensuon turvetuotantoon Oripään kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 77,6 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.

13 13 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet virtaamansäätörakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitekarttaan merkityllä alueella idän ja kaakon välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty

14 14 käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään ja Alastaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ym

15 15 päristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Haaroistensuo on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Haaroistensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei heikennä Himmaistensuon ja Myllylähteen Natura 2000 alueiden luonnonarvoja. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.

16 16 Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla lohkoilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todennettavissa. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitetyt vaatimukset melurajoista ja pölystä huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Ympäristölupavirasto ottaa jätteiden varastointia ja kuljetusta koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksissä 8) ja 9). Pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailua koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto hylkää tarpeettomana. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eivätkä tuotantoalueelle kaivettavat ojat ulotu kivennäismaahan. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueen hallituksen muistutuksessa esitetyn vaatimuksen kalatalousmaksusta lupamääräyksessä 16) ja vaatimukset jätteiden säilytyksestä ja käsittelystä lupamääräyksessä 8) ja 9). Kalataloudellista tarkkailua koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 14). Ympäristövaikutusten arviointia koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan turvetuotantoalueisiin vain silloin, kun tuotantopinta ala on yli 150 ha (VNA ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 6 ).

17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen 17 Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Luonnonsuojelulain 65 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

18 18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 Haaroistensuon turvetuotantoalue Liite 2

21 Liite 3 HAAROISTENSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan Haaroistensuon laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

22 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.