Janakkalan kunta Tervakoski

Transkriptio

1 Janakkalan kunta Tervakoski 1 Asemakaavan muutos, Koulukeskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no 233/2018 KAAVA-ALUE VAIKUTUSALUE Ahilammi KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Tervakosken keskustassa rajautuen eteläpuoleltaan Tervakoskentiehen, länsipuoleltaan Heimolan- ja Patalanteihin sekä itäpuoleltaan Maunontiehen. Alue käsittää Tervakosken yhteiskoulun ja lukion tilat sekä piha-alueet, pohjoispuoleisen omakotitalojen korttelialueen sekä viheraluetta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 8 ha. KAAVAMUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Janakkalan kunnalla on tarve uudistaa kouluverkkoaan. Nykyiset koulut ovat iäkkäitä ja useimmat ovat rakenteidensa, pintamateriaalien sekä talotekniikkansa johdosta elinkaarensa loppupuolella. Koulurakennuksissa on paljon turhia neliöitä (mm. kellarit, vanhat asunnot, sokkeloiset rakenneratkaisut ja isot keskikäytävät). Janakkalan koulujen peruskorjausvaihtoehto on kalliimpi kuin uusien kouluja monitoimikeskusten rakentaminen, joissa kaikki opetuksen ja muiden oheistoimintojen tarpeet pystytään toteuttamaan. Tulevaisuuden koulu tarjoaa nykyaikaisen, muunneltavan, monipuolisen, turvallisen, esteettömän ja terveellisen oppimisympäristön. Koulujen oppilasmäärät ovat ennusteiden mukaan laskusuunnassa. Janakkalan kunnan valtuusto hyväksyi koulu- ja monitoimikeskusten tarveselvityksen hankesuunnittelun osaksi. Koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnittelu käynnistyi tammikuussa Hankesuunnittelussa selvitetään ja arvioidaan tarvittavalla tarkkuudella hankkeen vaihtoehtoiset toteuttamismahdollisuudet ja -tavat sekä luodaan päätöksenteon perusteet. Hankesuunnitelman perusteella on tarkoitus tehdä investointipäätökset koulu- ja monitoimikeskusten rakentamisesta Tervakoskelle ja Turenkiin. Hankesuunnitelma valmistuu loppukesällä Tavoitteena on, että Tervakosken koulun ja yhteiskoulu-lukion oppilaat sekä alueen esikoululaiset siirtyvät uuteen koulu- ja monitoimikeskukseen syksystä 2021 alkaen, jolloin koulukeskuksen oppilasmäärä olisi yhteensä enintään 750 oppilasta. Tavoitteena on sijoittaa samoihin tiloihin myös Terva-

2 kosken kirjaston ja nuorisotoiminnan tiloja. Lisäksi saman korttelin alueelle on tavoitteena rakentaa erillinen sisäliikuntahalli. Alueen voimassa oleva asemakaava ei mahdollista lisärakentamista. Tavoitteena on nostaa koulun korttelin rakennusoikeuden määrää nykyisestä 5010 k-m 2 :stä vähintään k-m 2 :iin. Koulun korttelialueen lisäksi suunnittelualueelle sijoittuu viheraluetta, jonka alueelle on osittain tarve osoittaa koulu- ja monitoimikeskuksen pysäköintiä. Ajoneuvojen kulku alueelle on tarkoitus osoittaa pääasiassa itäpuolitse Maunontien kautta. Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy erillispientalojen korttelialue Patalantien varressa. Asuinrakentamisen korttelialue osoitetaan kaavamuutoksella nykyisten kiinteistörajojen ja rakentamistilanteen mukaisesti, ja tavoitteena on laajentaa kaavamuutoksella korttelin tonttikohtaisia rakennusaloja sekä nostaa hieman rakennusoikeutta. Asuinrakentamisen korttelin rakennusoikeuden määrää on tavoitteena nostaa nykyisestä 1993 k-m 2 :stä 2100 k-m 2 :iin. 2 ALUEEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, NYKYTILANNE Noin 4200 asukkaan Tervakoski on toinen Janakkalan päätaajamista. Tervakoski on vuosien saatossa rakentunut Suomen vanhimman edelleen toimivan paperitehtaan Tervakoski Oy:n ympärille, mistä kielivät persoonalliset vanhat asuinalueet ja muut viehättävät miljööt. Tervakoskelta löytyvät kaikki arjen palvelut, terveyskeskus, kirjasto, päiväkodit, ala- ja yläaste sekä lukio. Siellä on myös oma elokuvateatteri sekä uimahalli. Suunnittelualueella sijaitseva Tervakosken yhteiskoulu on rakennettu useassa osassa. Vanhin osa on 1950-luvulta, osa 1960-luvulta ja uusin osa 2000-luvulta. Koulun käytävät ja luokat ovat perinteisen mallisia, käytävät kapeita ja pitkiä ja luokat samanlaisia suorakaiteen muotoisia eikä muuntamismahdollisuuksia tilanpuutteen takia juurikaan ole. Tiloissa toimii myös n. 2 kertaa viikossa nuorisotoimi. Yhteiskoulun piha-alue on kohtalaisen suuri ja pääosin tasamaata. Etupihalla on koripallotelineet, keinut, kiipeilyteline ja pyörätelineet. Takapihalla on parkkipaikat ja aidattu jalkapallokenttä. Kunta omistaa koulun korttelialueen sekä siihen rajoittuvat kadut ja viheralueen. Myös suunnittelualueen omakotitalot ovat rakentuneet 1960-luvun alussa. Otteet alueen maastokartasta (aluerajaus likimääräisesti keltaisella) ja ilmakuvasta. ALUEEN LUONNONYMPÄRISTÖ Suunnittelualue on pääosin rakentunut, eikä alueella ole varsinaista luonnonympäristöä. Maunontien länsipuolinen laajahko viheralue on suurelta osin nurmea. Istutettua nuorehkoa puustoa kasvaa lähinnä alueen länsi- ja pohjoisosissa. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee itä-länsi -suuntaisesti Varisojan uoma laskien n. 400 metrin matkan Tervajokeen. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta ei myöskään tunneta luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta asemakaavan muutokseen. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella.

3 3 Suunnittelualue kuvattuna kaakosta päin Maunontieltä (GoogleMaps). SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistämään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. MAAKUNTAKAAVOITUS Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntavaltuuston hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on osoitettu alakeskusalueeksi (Ckm), asuntovaltaisten taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä työpaikka-alueeksi (TP). Alue kuuluu myös kehitettävän liikennekäytävän HHT-vyöhykkeeseen sekä seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (C-v km ). Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Voimaan tullessaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava 2040:n luonnos on ollut nähtävänä Ehdotusvaiheen aineistot ovat olleet nähtävillä viranomaislausuntoja varten asti ja julkinen ehdotusvaiheen nähtävillä olo on syksyllä Suunnittelualueelle on osoitettu vastaavat toiminnot kuin voimassa olevissa kaavoissa.

4 4 RAKENNEMALLI Vuonna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli on ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Rakennemallityön tarkoitus on Janakkalan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöstrategian päättäminen. Sillä kytketään väestön muutostekijät, elinkeinopolitiikka ja aluetalous maankäyttöön ja sen kehittämiseen. Suunnittelualue on osoitettu rakennemallissa keskusta-alueena ja asuntoalueena. Ote rakennemallista oikealla. YLEISKAAVA Tervakosken yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaava on osin vanhentunut, eikä se ole oikeusvaikutteinen. Kaavamuutoksen kohteena oleva alue on osoitettu yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (Y), asuinpientalojen alueeksi (AP) ja puistoalueeksi (VP). Ote Tervakosken yleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti keltaisella. ASEMAKAAVA Alueella on pääosin voimassa lääninhallituksen vahvistama asemakaava. Tervakoskentien osalta on voimassa hyväksytty kaava ja Heimolantien kaava on hyväksytty Alueelle on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), jonka pinta-ala on 3,34 ha. YO-korttelin 209 tehokkuusluku on e=0,15 eli korttelissa on nykyään rakennusoikeutta 5010 k-m². Korttelin kerroslukua ei ole määritelty. YO-korttelin pohjoispuolella sijaitsee omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO, 209), jossa sijaitsee seitsemän rakentunutta tonttia. AO-korttelin pinta-ala on 9966 m 2, tehokkuusluku on e=0,20 ja kerrosluku I. Lisäksi suunnittelualueen kuuluu puistoalutta (P) sekä katualueita.

5 5 Ote alueen voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. OLEMASSA OLEVA SELVITYSAINEISTO Kaavamuutoksen laadinnassa tukeudutaan olemassa oleviin selvitysaineistoihin, koska kyse on pääosin jo rakentuneesta alueesta. Koulu- ja monitoimikeskushankkeeseen liittyen laaditaan liikenneselvitystä (Trafix/WSP) sekä tontin käytöstä ja rakentamisesta erillisiä suunnitelmia (Ajan Arkkitehdit Oy). - Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-inventointi 2009) - Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Teija Ahola Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. - Ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelu - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Ehdotus Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Hämeen liiton julkaisu. Koski, K. & Hirvonen, A Janakkalan taajamien luontokohteet. Lammi, E., Ratia, A. & Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys. Janakkalan kunta Janakkalan historia. Janakkalan kunta, Janakkalan historia Pääradan ja kolmostien kunta. J. Peltola, Janakkalan kunta, 2015.

6 OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat. Sijaintikarttaan on rajattu välitön vaikutusalue. 6 Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Janakkalan kunta, tekninen toimi Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus Hämeen liitto Museovirasto Janakkalan Vesi Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy Telia Kanta-Hämeen pelastuslaitos YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIEN HUOMIOONOTTAMINEN Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava-aineistoon sisällytetään yleiskaavallinen tarkastelu vaikutusten arvioinnin tueksi. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi tapahtuu osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Rakennettu ympäristö, taajamakuva, julkisivukuva Liikenne (toimivuus, turvallisuus, kevyt liikenne) Luonnonympäristö ja maisema Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Taloudelliset vaikutukset (kiinteistöjen arvo, kuntatalous, keskustan vetovoimaisuus) Sosiaaliset vaikutukset (viihtyisyys, virkistys, palveluiden saavutettavuus ym.) TAVOITEAIKATAULU Kaavoituksen aloituspäätös, OAS ja kaavaluonnos, tekla xx Vireille tulo, OAS, ja luonnos nähtävillä Kaavaehdotusaineistot, tekla Kaavaehdotusaineistot, kh Kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla 12/2018 Valtuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen 02 03/2018 TIEDOTTAMINEN Tervakoskella järjestetään yleisötilaisuus , jonka yhteydessä kerrotaan koulun korttelin kaavoituksen vireille tulosta ja kaavoituksen etenemisestä. Kaavaluonnosaineistojen nähtävillä olosta tiedotetaan Janakkalan Sanomissa sekä kirjeitse kaavaalueen ja vaikutusalueen maanomistajille sekä muille osallisille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Aineistot ovat nähtävänä kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnanviraston pääaulassa, os. Juttilantie 1, Turenki sekä Tervakosken kirjastolla, os. Kivimiehentie 2, Tervakoski. Lisäksi aineistot ovat kunnan internet-sivuilla:

7 7 LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Hämeen liitto ja Museovirasto Janakkalan Vesi Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy Telia Kanta-Hämeen pelastuslaitos YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Janakkalan kunnan yhteyshenkilönä toimii kaavasuunnittelija Piia Tuokko. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa kirjallisesti nähtävänä oloaikana tekniikka ja ympäristö toimialan maankäytölle ao. osoitteella tai sähköpostilla kaavasuunnittelijalle. Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Juttilantie Turenki Kaavasuunnittelija Piia Tuokko s-posti: piia.tuokko@janakkala.fi puh:

8 Liite 1 Tervakosken koulukeskus, tontinkäyttöluonnos 8 Ajan Arkkitehdit Oy

9 9 Liite 2 Tervakosken koulukeskus, liikenneselvitys Ajoneuvoliikenne Jalankulkijat Trafix Oy/WSP Finland Oy

10 10 Liite 3 Tervakosken koulukeskus, johtokartta viemärit vesijohdot hulevedet maakaasu