Sörnäistenniemellä sijaitsevan parrulaiturin ruoppaus ja täyttö sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 155/2011/4 Dnro ESAVI/46/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Sörnäistenniemellä sijaitsevan parrulaiturin ruoppaus ja täyttö sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupungin rakennusvirasto HAKEMUS Helsingin kaupungin rakennusvirasto on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Sörnäistenniemellä sijaitsevan parrulaiturin ruoppaukseen ja täyttöön hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Helsingin kaupungissa. SUUNNITELMA Hankkeen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kalasataman alueella noin 2 km Helsingin ydinkeskustan koillispuolella. Nykyinen Parrulaituri sijaitsee Sompasaaren laiturialtaan pohjukassa Sompasaaren ja Hanasaaren laitureiden pohjoispäässä. Suunnittelualueella on rantaviivaa noin 200 m. Alue rajautuu Sompasaaren laiturialtaan pohjukkaan. Alueen rakentamisen valmistuttua Parrulaiturilla tarkoitetaan sekä Sompasaaren laiturialtaan ja tulevan Sompasaaren kanavan pohjoisreunaa että niiden myötäiseksi kaava-alueelle rakennettavaa katua. Kohdealueelle on suunniteltu rakennettavaksi asuinrakennuksia, liike-, toimisto- ja palvelutiloja, puisto- ja virkistysalueita sekä liikennealueita. Sörnäistenniemen eteläpuolella sijaitsevan Parrulaiturin rakenteita on esitetty kaavassa osittain purettavaksi sekä korjattavaksi. Laiturin rakenteiden korjaaminen ja tulevan Sompasaaren kanavan rakentaminen edellyttävät ruoppaus- ja täyttötöitä nykyisen laiturialtaan pohjukassa. Sörnäistenniemen alue on ollut Helsingin Sataman käytössä. Alueella on ollut sataman toimintaan liittyviä autojen ja konttien varastoalueita sekä varasto- ja huoltorakennuksia. Satamatoiminta on siirtynyt vuoden 2008 loppuun mennessä Vuosaareen satamaan. Hanasaaren voimalaitoksen hiilikuljetukset jatkuvat Sompasaa- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 ren laiturialtaan pohjoispuolella sijaitsevaan Hanasaaren laituriin. Sompasaaren laiturialtaan edustalle johtaa Kustaanmiekka-Sörnäinen väylä. Sompasaaren laiturialtaan ruoppausmassojen osalta on tutkittu sedimenttien läjityskelpoisuutta. Sedimenttinäytteiden orgaanisista tinayhdisteistä tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät paikoitellen ylemmän haitta-ainetason (taso 2). Sedimenttinäytteissä on myös haittaainetason 2 ylittäviä PCB- ja PAH -yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Sedimentin eri kerroksissa on myös haitta-ainetason 1 ylittäviä metalli-, TBT-, PCB-, PAH-, sekä öljyhiilivetypitoisuuksia. Suunnitelmaalueelta tulee ruopattavaksi ja täytettäväksi yhteensä noin m 2 :n suuruinen alue Sompasaaren laiturialtaan pohjoisosassa. Parrulaiturin ja Sompasaarenlaiturin kulmaan rakennetaan esitäytöksi louhetukipenger (noin m 3 ktr) tulevaa rakentamista varten. Ennen ruoppaustöiden aloittamista suunnitelma-alueella tullaan tekemään lisätutkimuksia, jolloin kohdealueen pilaantuneisuus ja pilaantuman rajaus syvyyssuunnassa saadaan mahdollisimman luotettavasti selvitettyä. Laiturialtaan päädyn ruoppausmassojen määräksi arvioidaan noin m 3 ktr, joista luokitellaan ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisiksi pilaantuneiksi ruoppausmassoiksi noin m 3 ktr. Nämä ruoppausmassat sijoitetaan maalle luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Ruoppaus ja läjitysohjeen mukainen haitaton ruoppausmassa on tarkoitus läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Lähtökohtana on, että ruoppaustyöt päästään käynnistämään syyskuussa ja ne saatettaisiin loppuun vuoden 2011 aikana. Toimenpidealueen itäpuolelle rakennetaan kanava. Kanavan kaivu ja rannan leikkauskaivu on käsitelty Sörnäistenniemen pilaantuneiden maiden kunnostuksen ympäristölupahakemuksessa. 2 Vesistötiedot Yleiskuvaus merialueesta Sompasaaren laiturialtaan edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahdenrannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta m:n välillä. Yli 20 m:n syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Suunnittelualueen edustalla sijaitseva Kruunuvuorenselkä on etelään avautuva Helsingin sisäsaariston suurin selkä, jonka keskisyvyys on yli 10 m. Selältä on yhteys ulos merelle Suomenlinnan kautta. Kruunuvuorenselkää kuormittavat etenkin Vantaanjoen mukanaan tuoma jätevesi, rankkasateiden aiheuttamat Helsingin kantakaupungin viemäristön ylivuodot, ranta-alueiden pilaantuneet maat ja jätteet sekä vesiliikenteen satunnaispäästöt. Parrulaiturin alueen haitta-ainekuormitus on lähinnä hiililaivojen, voimalaitoksen ja satamatoimintojen aiheuttamaa. Sedimenttejä haitta-aineilla

3 Vedenkorkeudet kuormittanutta toimintaa on alueella ollut jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Hanasaaressa on toiminut muun muassa asfalttitehdas, joka valmisti mm. asfalttilakkaa, carbolineumia, kreusolia sekä katto- ja erikoishuopaa. Sörnäisten satama on toiminut myös öljysatamana vuosina Merentutkimuslaitoksen Helsingin mareografiaseman havaintojen mukaan merivedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot ovat vaihdelleet havaintojaksolla vuosina seuraavasti: HW (ylivedenkorkeus) = MW ,51 m MHW (keskiylivedenkorkeus) = + 0,89 m MW (keskivedenkorkeus) = ± 0,00 m MNW (keskialivedenkorkeus) = - 0,63 m NW (alivedenkorkeus) = - 0,93 m Helsingissä meriveden korkeus on yleensä alimmillaan huhti toukokuussa ja korkeimmillaan marras joulukuussa. Vedenkorkeusvaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa. Vedenkorkeuden vaihteluun vaikuttavat mm. ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden altaan vesimassan ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella merialue jäätyy Suomenlinnan havaintopaikan tietojen mukaan keskimäärin tammikuun alkupuolella, jolloin myös pysyvä jääpeite alkaa muodostua. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alussa ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolivälin tienoilla. Veden laatu Pohjaeläimistö Suunnittelualueen veden laatu vastaa Helsingin sisäsaariston veden laatua. Rannikkoalueella veden laatu on vuonna 2009 noudatellut pitkäaikaiskeskiarvoja. Kasviplanktonmäärät ja leväkukinnot ovat olleet kokonaisuutena pienempiä kuin edellisinä vuosina. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja sitä edeltäneiden kaupungin vesientutkimusyksiköiden toimesta on seurattu Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa 1960-luvulta lähtien. Kruunuvuorenselällä (näyteasemat 18 ja 22; syvyydet 16 ja 13 m) pohjaeläinten tiheydet ovat olleet korkeimmillaan 1980-luvulla, jolloin yhteisöjä ovat hallinneet selvästi harvasukamadot (Oligochaeta). Tämän jälkeen näyteaseman 18 harvasukamatojen, liejusimpukan ja surviaissääsken toukkien hallitsemassa yhteisössä on tapahtunut tasaista vähenemistä. Näyteasemalla 22 on havaittu uutta runsastumista liejusimpukan määrän lisääntymisen myötä. Harvalukuisista lajeista merisukasjalkainen (Hediste diversicolor) näyttäisi taantuneen, mutta 3

4 viherlimamatoa (Prostoma obscurum) on havaittu runsaammin viime vuosina. Alueelle on asettunut myös Marenzelleria viridis monisukamato vuonna Espoon ja Helsingin edustan merenlahtien pohjaeläinmäärät ovat olleet vuonna 2009 pääsääntöisesti suurempia kuin aikaisemmin 2000-luvulla, mikä kuvastaa hyvää happitilannetta ja pohjaeläimistön elpymistä. 4 Kalasto Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Ympärivuotisesti toimenpidealueen yläpuolisella Vanhankaupunginlahdella runsaimmin tavataan lähinnä reheviin ja sameisiin vesiin tottuneita särkikaloja (mm. särki, lahna, sorva ja pasuri). Paikallisista kaloista yleisiä ovat lisäksi ahven, hauki ja kuha. Merikaloista lahdella on tavattu mm. silakkaa ja kampelaa. Vaelluskaloista Vanhankaupungin lahdella tavataan lähinnä istutuksin ylläpidettävää meritaimenta ja lohta sekä vaellussiikaa ja kirjolohta. Alueelle on istutettu runsaasti muitakin kalalajeja kuten toutainta, karppia ja harjusta. Sörnäistenniemen alueella ja Mustikkamaan läheisyydessä on havaittu ahvenia, siikoja, haukia ja särkikaloja sekä kuhia. Toimenpidealue ei tiettävästi ole merkittävä kalojen syönnös- tai lisääntymisalue. Sörnäistenniemen itäpuolitse kulkee Vanhankaupunginlahdelle ja edelleen Vantaanjoelle johtavan vaellusreitin toinen haara. Toinen haara kulkee Kulosaaren ja Herttoniemenrannan välistä. Reitit kuuluvat vaelluskalojen jokeen nousua turvaamaan perustettuun ns. Vantaanjoen kalaväylään, joka ulottuu Suomenlinnan eteläpuolelta jokisuulle saakka. Kalastus Vesiliikenne Sompasaaren laiturialtaan välittömässä läheisyydessä ei harjoiteta kotitarve-, virkistys- tai ammattikalastusta. Kalasataman alueella ja Mustikkamaalla harjoitetaan pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Sörnäisten sataman lähialue kuuluu Helsingin kaupungin kalavesien alueeseen. Ruoppausalueen itäpuolella kulkee kalojen vaellusreitti Vanhankaupunginselälle, Vantaanjoen kalaväylä. Kalaväylän alueella kalastus on kielletty seisovilla kalanpyydyksillä. Lisäksi kaikenlainen kalastus ongintaa, pilkintää ja uistelua lukuun ottamatta on kielletty Vanhankaupunginselällä, Hopeasalmessa, Sompasaarensalmessa ja Pohjoissatamassa huhtikuun alusta vuoden loppuun ja Kruunuvuorenselällä ja Tuulisaarenselällä huhtikuun alusta syyskuun 15. päivään saakka. Ruoppausalue sijaitsee entisessä Sörnäisten satamassa sijaitsevassa Sompasaaren laiturialtaassa. Ruoppausalueelle johtaa Kustaanmiekka- Sörnäinen väylä, jota käyttävät mm. Hanasaaren voimalaitoksen hiilikuljetuksia suorittavat alukset.

5 5 Meriarkeologia Lähimpänä ruoppauskohdetta sijaitseva tunnettu hylky on Kruunuvuorenselällä Hylkysaaren kupeessa yli 1,5 km:n päässä ruoppauskohteesta ja noin 7 m:n syvyydessä sijaitseva höyrylaiva Europan hylky. Hylky ei sijaitse toimenpidealueella eikä vaikuta toimenpidealueen rakentamiseen. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Pohjan ja ruopattavien massojen laatu Yleistä Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse erityisiä rakenteita, joille hankkeesta saattaisi aiheutua haittaa. Sompasaaren laiturialtaan lounaispuolella noin 0,5 km:n päässä sijaitsevat mm. Pohjoisrannan, Tervasaarenkankaan, Siltavuorensalmen ja Siltavuorenrannan venesatamat. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (2004) on laatukriteerit sedimenttien normalisoiduille haitta-ainepitoisuuksille. Laatukriteerien perusteella voidaan arvioida ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuutta. Massojen meriläjitettävyyden arviointia varten sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa on esitetty kaksi haitta-ainetasoa: alempi taso (taso 1) ja ylempi taso (taso 2). - Haitaton ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. - Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaalle alueelle ). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. - Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). Ruoppauskohteessa tehdyt sedimenttitutkimukset Sompasaaren laiturialtaan sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia on selvitetty vuosina 2007 ja FCG IP-Tekniikka Oy on tehnyt alueella tutkimuksia syksyllä Tutkimuspisteitä oli yhteensä 47 kpl, joista kaksi sijaitsee laiturialtaan alueella. Kala- ja Vesitutkimus Oy:n selvityksessä laiturialtaan sedimenttejä tutkittiin kolmesta näytepisteestä (pisteet SS1- SS3).

6 FCG IP-Tekniikka Oy:n ottamien sedimenttinäytteiden profiilit ovat 30 cm (näytepiste 14) ja 10 cm (näytepiste 15, kova pohja esti syvemmälle pääsyn). Kala ja vesitutkimus Oy:n Sompasaaren laiturialtaasta ottamien sedimenttinäytteiden profiilit ovat 50 cm. Sörnäistenniemen kaava-alueella tullaan sedimenttejä ruoppaamaan Sompasaaren laiturialtaan pohjukassa Parrulaiturin edustalla. Ruoppausalueelta tai sen läheisyydestä on tutkittu sedimentin haitta-ainepitoisuuksia yhteensä viidestä pisteestä. Pisteen 15 näytteestä analysoitiin vain organotinayhdisteet. Muista näytepisteistä neljästä analysoitiin mineraaliöljyjen, metallien sekä PCB- ja organotinayhdisteiden pitoisuuksia. Kahdesta näytepisteestä analysoitiin PAH-yhdisteiden ja yhdestä dioksiinien ja furaanien (PCDD/F) pitoisuuksia. Pisteissä 14 ja SS1-SS3 todettiin kohonneita pitoisuuksia, kolmessa pisteessä todettiin tason 2 ylityksiä (SS2, SS3 ja 14) jonkin tutkitun haitta-aineen osalta ja neljässä pisteessä tason 1 ylittäviä haitta-aineen pitoisuuksia. Pohjamateriaali laiturialtaassa on pääosin tummanharmaata savea, jonka seassa on runsaasti hiesua/hiekkaa. Pohjatyyppi on vesiliikennealueelle tyypillistä transportaatiopohjaa, jossa potkurivirrat sekoittavat sedimenttiä. Transportaatiopohjalle sedimenttiä kerrostuu ajoittain, mutta ajoittain tapahtuu myös sedimentin kulkeutumista ja sekoittumista uudelleen vesimassaan virtauksien ja potkurivirtojen johdosta. Kaikkien sedimenttinäytteiden pinnalla oli hapellinen liejukerros, mutta syvemmällä oli havaittavissa rikkivedyn hajua. Pohja todettiin tutkimusalueilla niin kovaksi, että näytteitä ei saatu kolmessa pisteessä 0,5 m syvemmältä. Pisteen 14 näytesyvyys rajoittui 30 cm:iin ja pisteen 15 rajoittui 10 cm:iin. Pilaantuneita sedimenttejä on Kalasataman alueella todettu löyhemmässä pintakerroksessa sekä osittain 1,0 m:n syvyyteen asti. Toimenpidealueen sedimentissä oletetaan pilaantuneisuuden noudattavan Kalasataman alueelle tyypillistä syvyysjakaumaa, jolloin pilaantuneisuus rajoittuu ylimpään, maksimissaan metrin (1 m) sedimenttikerrokseen. Ruopattavan alueen sedimenteissä esiintyi kohonneita haittaainepitoisuuksia neljässä näytepisteessä syvyyksillä 0 0,3 m ja 0 0,5 m. PCB-yhdisteiden, metallien ja organotinayhdisteiden (TBT ja TPT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät neljässä näytepisteessä ympäristöministeriön asettaman haitattoman ruoppausmassan rajan (taso 1). Tason 1 ylitykset metallien (Cd ja Hg) osalta olivat lieviä. Pilaantuneeksi luokiteltavia, tason 2 ylittäviä PCB-yhdisteiden pitoisuuksia esiintyi yhdessä näytepisteessä. PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät tason 2 kahdessa näytepisteessä. Myös mineraaliöljyjen ja organotinayhdisteiden pitoisuus ylitti tason 2 kahdessa näytepisteessä. Ruoppauskohteessa suoritettavat lisätutkimukset Kohteessa tullaan suorittamaan lisätutkimuksia ennen ruoppaustöiden aloittamista, jotta pilaantuneen sedimentin laatu ja syvyysulottuvuus saa- 6

7 Sörnäisten sataman nykytilanne daan luotettavasti selvitettyä. Lisätutkimuksista on laadittu erillinen päivätty suunnitelma. 7 Yleistä Sörnäisten satama avattiin 1860-luvulla. Sitä laajennettiin voimakkaasti 1960-luvulla ja kehitettiin lautta- ja konttisatamaksi luvulla jatkettiin sataman rakennustöitä lähinnä Sompasaaressa. Sataman aluetta on siten laajennettu rantaa täyttämällä useissa vaiheissa pitkän ajan kuluessa. Alue on pääosin ollut sataman käytössä. Alueella sijaitsi lähinnä sataman toimintaan liittyviä toimitilarakennuksia sekä konttien varastoalueita. Rannassa oli laituripaikkoja työ- ja kuljetusaluksille. Laiturit olivat lähinnä rahtiliikenteen käytössä. Sörnäisten satamasta oli säännölliset viikoittaiset yhteydet mm. Englannin, Alankomaiden, Belgian, Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Puolan satamiin. Hankesuunnitelma Satama-altaan nykyinen käyttö Yleistä Sörnäisten sataman tavara- ja matkustajaliikenteen toiminnot ovat siirtyneet vuoden 2009 alusta alkaen Vuosaaren satamaan. Sompasaaren laiturialtaan pohjoisosassa sijaitseva Hanasaaren laituri toimii nykyisin vain Hanasaaren voimalaitoksen hiililaivojen kiinnittymispaikkana ja hiililastin purkupaikkana. Laiturialtaan luoteispuolella sijaitseva Hanasaaren B- voimalaitos on valmistunut 1974 ja sen energialähteenä on kivihiili. Voimalaitoksessa tuotetaan energiaa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilikuljetukset tukeutuvat myös jatkossa Sompasaaren laiturialtaan pohjoisosan laituriin. Kalasataman uuden kaupunginosan rakennustöiden toteutuessa Sompasaaren laiturialtaan eteläpuolella sijaitsevan Sompasaaren laiturin toiminta tulee nykyisestä muuttumaan. Helsingin Sataman käytössä olleen Sörnäistenniemen toiminta on vuoden 2008 loppupuolelta lähtien muuttunut voimakkaasti. Sataman toiminnot siirrettiin Vuosaareen vuoden 2009 alkuun mennessä. Satama-alueelta on purettu lähes kaikki rakennukset. Kalasataman alueelle on tarkoitus kaavoittaa asumista noin asukkaalle. Alue rakennetaan osakokonaisuuksina noin 25 vuodessa. Alue sisältyy Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaan. Yleiskaava-alue on jaettu useisiin erillisiin asemakaavoihin, joita valmistellaan eri aikatauluissa. Sörnäistenniemen asemakaava vahvistettiin Kohteeseen on suunniteltu pääosin asuin- ja toimitilarakentamista sekä viheralueita ja kanava. Sompasaaren altaan ja Sompasaaren salmen välisen kanavan rakentamisen yhteydessä poistetaan pilaantuneet maamassat kanavan kohdalta.

8 8 Sörnäistenniemen kaava-alueen pilaantuneen maan puhdistamiselle ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maan hyödyntämiselle on voimassa oleva ympäristölupa pvm (Dnro UUS-2008-Y ). Päätös on voimassa toistaiseksi. Sedimentin ruoppaus Parrulaiturin edustalta ruopataan pehmeitä maita syvimmillään tasoon noin -15,5 m. Ruopattavien massojen kokonaismäärä on noin m 3. Pilaantunut sedimentti poistetaan ensin. Pilaantuneen pintasedimentin paksuudeksi ruopattavalla alueella on arvioitu noin 0,5 1,0 m, jolloin kuorittavan pintasedimentin massamäärä on yhteensä noin m 3 ktr. Ruopattavien puhtaiden savi- ja liejukerrosten paksuus vaihtelee noin 1 5 m:n välillä. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin m 2. Pilaantuneen sedimenttikerroksen paksuus ja ruopattava määrä tarkentuvat ennen ruoppausta tehtävissä lisätutkimuksissa Laiturialtaassa suoritettujen sedimenttitutkimusten perusteella ruoppausalue on pohjamateriaaliltaan pääosin savea, jonka seassa on runsaasti hiesua/hiekkaa. Löyhän pilaantuneen pintasedimenttikerroksen paksuudeksi on arvioitu noin 0,5 1 m. Vesisyvyys ruoppauskohteen alueella vaihtelee noin 9 11 m:n välillä. Haitta-ainepitoisten sedimenttien ruoppaus toteutetaan ympäristökauhalla (kahmari- tai visiirikauhalla), jossa kauhan sulkeutuva mekanismi vähentää hienoaineksen leviämistä ympäristöön. Pilaantuneen sedimentin ruoppauksen jälkeen ruoppausmassat siirretään ja läjitetään hakijan osoittamalle maa-alueelle. Puhtaat sedimentit ruopataan urakoitsijan valitsemalla kalustolla, esimerkiksi tavallisella kauharuoppaajalla. Ruoppauksessa käytettävät menetelmät ja kalusto tarkentuvat myöhemmin urakkaneuvotteluissa. Puhtaiden sedimenttien siirto ja läjittäminen tapahtuu Taulukarin meriläjitysalueelle tai muulle meriläjitysluvan omaavalle alueelle. Massojen siirto ja läjitys Pilaantuneet pintasedimentit ruopataan joko suoraan tiivislava-autoihin tai proomuihin, tarvittaessa välivarastoidaan ja kuivatetaan luvitetulla välivarastointialueella ja kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa pilaantuneita sedimenttejä. Kyseisten massojen määräksi arvioidaan noin m 3 ktr. Välivarastointialueena on tarkoitus käyttää Kalasataman välivarastokenttää, jonka ympäristölupa on voimassa asti (pvm , Dnro UUS-2009-Y ). Ruoppauskohteesta kuorittujen pilaantuneiden sedimenttien jälkeen ruopattavat puhtaat massat siirretään proomukuljetuksena läjitettäväksi Tau-

9 Työnaikaiset järjestelyt Sompasaaren kanava lukarin meriläjitysalueelle noin 5 km:n etäisyydelle ruoppauskohteesta. Läjitysalueelle kuljetettavien ruoppausmassojen määrä on noin m 3 ktr. Puhtaiden massojen läjitys meriläjitysalueelle tapahtuu voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Taulukarin meriläjitysalueelle antaman päätöksen nro 103/2008/3 mukaisesti. Ruoppausmassoja voidaan sijoittaa myös jollekin muulle meriläjitysalueelle, jolla on voimassa oleva lupa ottaa vastaan kyseessä olevia ruoppausmassoja. Parrulaiturin louhepenkereiden tekoon liittyvistä ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuvan sameuden leviämisen seuranta toteutetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailuohjelman avulla. Ruoppausmassan siirtoon käytettävistä proomuista ei sallita vuotoja tai ruopatun massan karkaamista lastauksen ja siirron yhteydessä. Sompasaaren laiturialtaaseen johtavalle laivaliikenteelle aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään työsuunnittelulla saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Ruoppaus-/täyttöalue merkitään työn aikana erikoisviitoin. Merkintäsuunnitelma on hyväksytettävä Helsingin satamakapteenilla ennen työn alkua. Satamakapteeni ilmoittaa asiasta tarvittaville tahoille. Alueen itäpuolelle rakennetaan kanava Sompasaaren laiturialtaasta Sompasaarensalmelle. Sompasaaren kanava kaivetaan nykyiseen sekalaiseen täyttöön osin vedenalaisena kaivuna. Alue pidetään padottuna merestä kaivutyön ajan. Kanavan länsipään patoamisen edellytyksenä on, että Sompasaaren laiturialtaan pohjukassa suoritetaan ruoppaus- ja esitäyttötöitä. Kaivutyö suoritetaan osin vedenalaisena kaivuna. Kanavalinjan päät avataan vesistöön vasta kaivutyön loppuvaiheessa, jolloin samentuma ja mahdollinen haitta-aineiden kulkeutuminen vesistöön saadaan minimoitua. Kanavan kaivun edellyttämä pilaantuneiden maiden kaivu on käsitelty Sörnäistenniemen pilaantuneille maille annetussa ympäristölupapäätöksessä UUS-2008-Y , YS 675, ). Toteuttamisaikataulu Alueen esirakentamistyöt on suunniteltu aloitettavaksi syyskuussa 2011, jolloin aloitetaan ruoppaus- ja esitäyttötyöt. Kiireellinen aikataulu edellyttää, että työt voitaisiin käynnistää ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Sörnäistenniemen rakentamiseen liittyvät täyttö- ja ruoppaustyöt sijoittuvat Helsingin kaupungin omistamalle vesialueelle Töölön vesi RN:o 5:2, Töölön kylä. 9

10 10 Kaavoitus Sörnäistenniemen satama- ja varastoalue muuttuu kantakaupunkimaiseksi merenrantakaupunginosaksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kalasataman osayleiskaavan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Osayleiskaava on saanut lainvoiman Sörnäistenniemen uusi asemakaava on vahvistettu Asemakaavan muutos mahdollistaa pääosin satamakäytössä olleen Sörnäistenniemen muuttamisen asuin- ja toimipaikka-alueeksi. Sörnäistenniemelle tulee lisäksi puisto (Kalasatamanpuisto), julkinen rantapromenadi ja merellinen katuaukio. Sörnäistenniemen osalta asemakaavan muutoksen toteutus tapahtuu vaiheittain vuosina Hankkeen vaikutukset ja haittojen vähentäminen Yleistä Hankkeesta ei aiheudu vahinkoa eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan vesistön ja sen ranta-alueiden tilaan. Täyttö mahdollistaa kaavoitetun uuden Parrulaiturin ja Sompasaaren kanavan rakentamisen. Merellisyyttä on korostettu Sörnäistenniemen suunnittelussa. Laiturialtaan pohjoispuolelle rakennettava Kalasatamanpuisto tulee eteläpäädystään rajoittumaan Parrulaituriin. Ympäristö ja vedenlaatu Ruoppaus- ja täyttötyöt eivät aiheuta pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesistön tilaan eikä veden laatuun. Ruoppaus- ja täyttötyöt aiheuttavat tilapäisesti veden samentumista ja kiintoaineksen sedimentaatiota lähialueella. Sedimenttipartikkeleihin sitoutuneita haitta-aineita kulkeutuu samentuman mukana työalueen lähiympäristöön. Partikkelikulkeuma ei voi aiheuttaa merkittävää sedimentin pilaantumista, sillä suunnittelualueen ympäristössä on todettu haitta-ainepitoisuuksiltaan samanlaatuista sedimenttiä. Ruoppauksen johdosta sedimentistä saattaa liueta veteen pieniä määriä haitta-aineita. Haitta-aineet sitoutuvat sedimentin orgaanisiin ainesosiin tai savihiukkasiin, joten aineiden vesiliukoisuus on erittäin vähäistä. Ruoppausten ja läjitysten johdosta kohonneet kiintoainepitoisuudet ovat yleensä alle 10 mg/l. Näin pienissä kiintoainepitoisuuksissa veteen liukenevat haitta-ainemäärät jäävät yleensä alle määritystason. Länsisataman väylän ruoppauksen yhteydessä kesällä 2007 suoritettujen sameusmittausten perusteella on todettu, että ruoppaustyöstä ei aiheutunut selvästi muusta satamatoiminnasta erottuvaa sameutta. Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuva veden samentuminen on tilapäinen ja rakennustöiden osalta kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole merkitystä Sörnäistenniemen kaava-alueen edustan vesialueen tilaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia alueen vedenlaatuun.

11 11 Virtaukset Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Hankkeesta ei aiheudu muutoksia virtausolosuhteisiin. Sörnäistenniemen kaava-alueen etelärajalle ruoppauskohteesta länteen kaivettava kanava tulee valmistuttuaan aukaisemaan vesiväylän Sompasaaren laiturialtaan ja Sompasaarensalmen välille. Kanava lisää veden vaihtuvuutta nykyisessä satama-altaassa. Kanavalla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sompasaarensalmen virtausoloihin. Sompasaaren laiturialtaassa tehtävät ruoppaukset eivät vaikeuta liikennöintiä kohteen edustan vesialueella ja nykyisillä väylillä. Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilikuljetukset jatkuvat Sompasaaren laiturialtaan pohjoispuolella sijaitsevaan Hanasaaren laituriin myös uuden Kalasataman kaupunginosan valmistumisen jälkeen. Hankkeesta ei aiheudu Sompasaaren laiturialtaan vesialueella eikä sen ulkopuolella harjoitettavalle vesiliikenteelle mitään haittaa tai vahinkoa. Vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat väliaikaisia ja kohdistuvat ruoppaustöihin liittyvään veden tilapäiseen samentumiseen sekä erilaisten työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan. Veden samentuminen ja melu saattavat karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Sataman vesialue ei ole merkittävä kalojen esiintymisalue eikä kalataloudellisesti merkittävä. Sörnäistenniemen edustan välittömässä läheisyydessä harjoitettava kotitarve- ja virkistyskalastus on vähäistä. Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Toimenpidealueen sivuitse kulkee toinen ns. Vantaanjoen kalaväylän haaroista. Väylä on merkittävä nousureitti kaloille Vanhankaupunginlahteen ja edelleen Vantaanjokeen. Pääasiallisesti nousu ajoittuu syksyyn; meritaimen ja lohi nousevat elo-lokakuussa sekä vaellussiika syyskuun lopulta aina jäiden tuloon saakka. Ruoppaus ja täyttö laiturialtaan pohjukassa eivät aiheuta häiriötä kalojen nousulle. Suunnittelualue ei ole merkittävä kalojen lisääntymis- tai syönnösalue ja alueella harjoitettava kalastus on vähäistä. Hanke ei huononna vesialueen kalantuottoa ja kalastusoloja nykytilaan verrattuna. Ruoppauksessa poistetaan laiturialtaan pohjasta arviolta m 3 pilaantunutta pintasedimenttiä. Toimenpide vähentää alueen haitta-ainekuormitusta ja siten parantaa alueen vesieliöstön elinolosuhteita. Sompasaaren laiturialtaan pohjukkaan kohdistuvat toimenpiteet sijoittuvat voimakkaassa muutostilassa olevalle Sörnäistenniemen kaava-alueelle, eikä ko. aluetta käytetä virkistykseen. Lähin virkistykseen käytettävä alue

12 Hyödyt ja haitat on Tervasaaren ulkoilualue noin 400 m:n päässä hankkeen kohteena olevasta ruoppausalueesta etelään. Lisäksi Mustikkamaan virkistysalue uimarantoineen sekä Korkeasaari sijaitsevat noin 1 km ruoppausalueen itäpuolella. Hankkeella ei ole vaikutusta ranta-alueisiin eikä vesiluontoon tai sen tilaan. Valmistuttuaan hanke tulee parantamaan mahdollisuuksia alueen virkistyskäytölle. Rantarakenteet ja laitteet Luonnonsuojelualueet Muut vaikutukset Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvattavia/odotettavissa olevia haitallisia muutoksia Kruunuvuorenselän eikä Kruunuhaan ranta-alueiden nykytilaan. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse sellaisia rantarakenteita tai laitteita, joille aiheutuisi korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Lähimmät luonnoltaan arvokkaat alueet ruoppauskohteen läheisyydessä ovat Norppa (23) ja Kuutti (24), jotka ovat rahoitettuja luonnonsuojelualueita. Ne ovat arvokkaita lintuluotoja. Norppa ja Kuutti sijaitsevat Kruunuvuorenselällä noin 1,5 km:n päässä ruoppauskohteesta. Lähin Natura alue (Vanhankaupunginlahden lintuvesi, FI ) sijaitsee Vantaanjoen suistossa noin 3 km:n päässä koilliseen Sörnäistenniemestä. Aluetta suojellaan sen monipuolisen pesimä- ja muuttolinnuston vuoksi. Hankkeella ei ole vaikutusta edellä esitettyjen luonnossuojelu- ja Naturaalueiden ranta-alueisiin eikä vesiluontoon tai sen tilaan. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle maankäytön järjestämiselle. Hanke edistää alueen kehittämistä. Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu Työn aikaista meriveden sameutta sekä ravinteiden ja haitallisten aineiden pitoisuuksia tullaan seuraamaan erikseen laaditun vesistövaikutusten tarkkailuohjelman mukaisesti. Sörnäistenniemen alueelle tehdään yhtenäinen, julkinen rantapromenadi ja urbaani merellinen katuaukio. Merellisyyttä pyritään hyödyntämään alueella kaikin tavoin ja asuinkorttelit suunnataan merelle päin. Koko entistä satama-aluetta tulee tulevaisuudessa kiertämään yhtenäinen, sijaintinsa puolesta poikkeuksellisen pitkä rantakävelyreitti. Alueen rannat suunnitellaan osaksi tätä kävelyreittiä, joka luo perinteisistä suurista virkistyspuistoista poikkeavan urbaanin lähivirkistysmahdollisuuden. Ranta-alueen muutok- 12

13 sesta saatavaa hyötyä on verrattu siitä aiheutuviin haittoihin seuraavassa luettelossa esitetyn mukaisesti: Hyödyt - Hanke on osa entisten satama-alueiden muuttumista asumisen, virkistyksen ja työnteon alueiksi. - Hanke mahdollistaa Sörnäistenniemen merellisen korttelirakenteen toteuttamisen, jossa asunnot ovat merelle päin ja rannassa on yleinen merellinen promenadi. - Ranta-alue yhdistyy koko entistä satama-aluetta kiertävään kävelyreittiin, joka luo urbaanin virkistysmahdollisuuden - Hanke mahdollistaa Sompasaaren kanavan rakentamisen, joka edelleen lisää alueen merellistä luonnetta ja palauttaa Sompasaaren irtonaiseksi mantereesta. - Rantojen avaamisella kaikkien lähialueen asukkaiden käyttöön kytketään lähialueen kaupunginosat takaisin mereen ja merellisiin virkistysalueisiin. - Parrulaituri kytkee tulevan kaupunginosapuiston (Kalasatamanpuisto) osaksi alueen merellisyyttä. - Ranta-alueen muutoksen yhteydessä suoritettava pilaantuneiden pintasedimenttien läjitys maa-alueelle pienentää Sörnäistenniemen edustan vesialueen pohjassa nykyisin laajalla alueella vapaana esiintyvien haittaaineiden määrää. Haitat - Rakennustöiden aiheuttama lievä samentuminen heikentää tilapäisesti veden laatua ja aiheuttaa kalojen tilapäistä karkottumista rakentamispaikan välittömästä läheisyydestä. - Vesirakentaminen saattaa aiheuttaa vähäistä haitta-aineiden leviämistä lähialueelle. - Ruoppaus saattaa aiheuttaa veden lievää samentumista Hakaniemen ja Tervasaaren rannoilla, toteuttamisajankohdan olosuhteista riippuen (tuulensuunta, jääolosuhteet, paikalliset virtaukset). 13 Töidenaloittamislupa Hakija on hakenut lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista vesilain 2 luvun 26 :n mukaisesti. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan maankäytön ja asumisen toteutusohjelman (MA-ohjelma) vuosiksi Ohjelman tavoitteena on muun muassa nostaa asuntotuotanto Helsingissä keskimäärin asuntoon vuodessa. Kalasataman rakentaminen on tärkeä osa tämän ohjelman toteuttamista. Työt voidaan aloittaa tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle pysyvää haittaa. Periaatteessa tehdyt täytöt voidaan poistaa ja ruopattuja massoja vastaavat massat voidaan palauttaa meren pohjaan.

14 14 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että alueella on voimassa oleva asemakaava. Suunniteltu hanke on kaavan mukainen. Alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita eikä pohjavesialueita. Hakemuksessa esitetyt lisätutkimukset ruopattavien sedimenttien laadusta ovat asianmukaiset, mutta määrityksiin tulisi sisällyttää haihtuvat hiilivedyt. Määritykset tulee tehdä akkreditoiduilla menetelmillä, joiden määritysrajat ovat mahdollisuuksien mukaan riittävän alhaiset tason 1 ylitysten toteamiseen. Tutkimukset tulisi suorittaa ennen luvan myöntämistä, jotta lupaa myönnettäessä voidaan tarvittaessa arvioida sellaisten massojen läjityskelpoisuus, joissa tason 1 ylityksiä ei voida sulkea pois näytteenoton ongelmien tai määritysrajat alittavien pitoisuuksien takia. Hakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma voidaan hyväksyä, mutta ainakin perusmääritykset (sameus, kiintoaine ja ravinteet) tulisi kuitenkin määrittää myös Sompasaaren laiturialtaan ulkoreunassa sijaitsevalta Hanasaaren voimalaitoksen tarkkailupisteeltä Hanasaari 158 (YKJ ), josta on olemassa vedenlaatutietoa pitkältä ajalta. Kuorittavan kerroksen rajaamiseksi tehtävien täsmentävien sedimenttitutkimusten tulokset tulee ottaa huomioon haitallisten aineiden määritysvalikoimassa. Määritykset tulee tehdä akkreditoiduilla menetelmillä, joiden määritysrajat ovat riittävän alhaiset. Mahdollisesti tarpeellisia muutoksia ohjelmaan voidaan tehdä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kirjallisesti hyväksymällä tavalla. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että edellä mainitut seikat huomioon ottaen hanke voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti ja työt voidaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 2) Helsingin Energia on (kiinteistötunnus ) lausunut, että Hanasaaen B-voimalaitoksen jäähdytysvedet ja kaukojäähdytysverkoston jäähdytysvedet puretaan Hanasaaren ja Sompasaaren väliseen altaaseen. Molemmille toiminnoille on saatu säädösten edellyttämät luvat. Muistuttaja on edellyttänyt, että hanketta toteutettaessa ja sen jälkeen jäähdytysvesien purkamiselle nykyisissä purkuputkissa satama-altaaseen ei aiheudu haittaa

15 ja että jäähdytysvesien purkaminen on voitava jatkua kaikissa tilanteissa ilman keskeytyksiä. Hanasaaren B-voimalaitoksen ja kaikkien öljylämpökeskusten polttoainehuolto hoidetaan laivakuljetuksina Hanasaaren laiturin kautta. Laiturissa käy sekä kivihiili- että öljylaivoja. Satamatoiminnalle on myönnetty säädösten edellyttämät luvat. Helsingin Energia on edellyttänyt, että hanketta toteutettaessa ja sen jälkeen Hanasaaren B-voimalaitoksen polttoainekuljetuksille ei aiheudu haittaa ja että kuljetukset voidaan suorittaa kaikissa tilanteissa ilman keskeytyksiä ja turvallisesti. Muilta osin Helsingin Energialla ei ole ollut hakemuksen johdosta huomautettavaa. 15 HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut päivätyn selityksen muistutuksista ja vaatimuksista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on lausunut seuraavaa: Sedimentit Lisätutkimussuunnitelman mukaiset tutkimukset (3 tutkimuspistettä) tehtiin Tutkimuksessa otetuista näytteistä analysoitiin lisätutkimussuunnitelmassa osoitettujen haitta-aineiden sekä syanidin pitoisuudet. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia ei määritetty. Ruopattavan sedimentin todettiin olevan kokonaisuudessaan meriläjityskelvotonta. PAH-yhdisteiden pitoisuudet tutkimusalueella vaihtelivat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylittäviin pitoisuuksiin (sekä yksittäiset yhdisteet että summapitoisuus). Kaiken esitäytön edellyttämässä laajuudessa poistettavan sedimentin arvioidaan olevan pilaantunutta. Poistettavan sedimentin paksuus on 1,5 9,0 m ja massamäärä noin m 3. Sedimentit sijoitetaan luvitetulle välivarastointialueelle". Haihtuvien yhdisteiden mahdollinen esiintyminen sedimentissä ei vaikuta sedimentin meriläjityskelpoisuuden luokitteluun eikä tulevan kunnostustyön toteuttamiseen. Haihtuvien hiilivetyjen todentaminen erillisellä tutkimuksella ennen ruoppaustöiden aloittamista ei toisi merkittävää lisätietoa pilaantuneesta sedimentistä, koska ruopattavat sedimentit sijoitetaan kokonaisuudessaan maalle. Haihtuvat hiilivedyt määritetään ruoppaustöiden alettua ensimmäisistä ruopatuista massoista otetuilla näytteillä.

16 16 Vesistötarkkailu ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Tarkkailupiste TP2 korvataan pisteellä Hanasaari 15. Lisätutkimuksissa todettiin ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 ylittäviä metalli, PAH, PCB ja mineraaliöljypitoisuuksia. Edellä mainitut haitta-aineet määritetään vesistötarkkailun yhteydessä. Helsingin Energian muistutukset hakija ottaa huomioon ruoppaustyötä suunniteltaessa. Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan Sörnäistenniemellä sijaitsevan parrulaiturin ruoppaukseen ja täyttöön hakemukseen liitetyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Louhetukipenger on rakennettava asemapiirroksen nro 29675/590, luonnos osoittamaan paikkaan. Penkereen täyttämiseen käytettävä massamäärä on noin m 3. 2) Parrulaiturin edustalta ruopattavan pilaantuneen sedimentin kokonaismäärä on noin m 3. Pilaantuneita ruoppausmassoja ei saa läjittää merialueelle. 3) Parrulaiturin edustaa ruopataan enintään noin tasoon -15,5 m. 4) Ruoppauksessa on käytettävä kauhaa, joka vähentää hienojakoisen sedimentin leviämistä ympäristöön. 5) Ruoppausmassan kuljetuksessa on huolehdittava, ettei ruoppausmassaa pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 6) Ruoppaus on pyrittävä tekemään mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muulle vesiliikenteelle ja ympäristölle. Toimenpiteistä ei saa aiheutua haittaa Helsingin Energian jäähdytysvesien purkamiselle satama-altaaseen eikä polttoainekuljetuksille.

17 7) Louhetukipenkereen täytössä saa käyttää vain louhetta tai puhtaita massoja. 8) Pilaantunut ruoppausmassa on toimitettava paikkaan, jolla on asianmukainen lupa kyseisten massojen sijoittamiseen. 9) Ruoppauksista ja massojen sijoittamisista on pidettävä kirjaa, josta käy selville ruoppaus- ja sijoituspaikka sekä massojen määrä. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10) Luvan saajan on tarkkailtava töiden vaikutuksia merialueeseen hakemukseen liitetyn Vesistövaikutusten seurantaohjelman ( ) mukaisesti siten muutettuna, että tarkkailupiste TP2 korvataan pisteellä Hanasaari 158. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä tarpeellisia muutoksia tarkkailuohjelmaan. Tarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. 11) Luvan saaja on vastuussa tämän päätöksen mukaisista töistä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 12) Tämän päätöksen mukaisiin töihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja ruoppaus on tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi viiden vuoden ja täyttöalue kymmenen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 13) Ruoppauksen ja louhetukipenkereen rakentamisen aloittamisesta on etukäteen kummastakin erikseen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Ruoppaustyön ja louhetukipenkereen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kummastakin erikseen kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on sisällytettävä tiedot täytettyjen massojen määrästä ja laadusta sekä toteutuneista rakenteista. 17 Perustelut Louhetukipenkereen rakentaminen on tarpeen alueen tulevaa rakentamista varten. Ruoppaus on tarpeen pehmeiden maamassojen poistamiseksi ennen louhepenkereen rakentamista ja alueen täyttöä. Ruoppauksen yhteydessä laiturialtaasta poistetaan merkittävä määrä pilaantunutta sedi-

18 menttiä, joka ruoppauksen jälkeen ei aiheuta nykyistä vastaavaa kuormitusta vesi- ja pohjaeliöstölle. Ruoppaustöistä aiheutuu toimenpidealueiden lähistön merialueen paikallista ja lyhytaikaista veden samentumista. Rakentaminen on asemakaavan mukaista. Ottaen huomioon lupamääräykset ja alueen sijainti satama-alueella, hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteita hyvän tilan saavuttamiseksi merialueella. Merialueen ruoppauksesta ja louhetukipenkereen rakentamisesta tämän lupapäätöksen mukaisesti saatava hyöty on huomattava verrattuna hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hakemuksen mukaisista ruoppaus- ja läjitystoimenpiteistä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Hanke ei merkittävästi heikennä lähimmän noin 1,5 km:n päässä sijaitsevien rauhoitettujen luonnonsuojelualueiden suojeluarvoja. Toimenpiteet sijoittuvat luvan saajan hallinnassa olevalle alueelle. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 23 c, 2 luvun 1 a, 3, 6 :n 2 momentti, 11, 11 a, 12, 16 luvun 23 a Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43 ja 46 TÖIDENALOITTAMISLUPA Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 18 Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle merkittävää taloudellista menetystä. Ruoppauksesta ja täytöstä määräysten mukaan toteutettuna ei aiheudu muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.

19 19 Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Aluehallintovirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan ruoppausta ja vesialueen täyttöä yli m 3 ktr koskevan asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Päätös Helsingin kaupungin rakennusvirasto Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla.

20 20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

21 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.