Päätös Nro 70/2013/1 Dnro ESAVI/259/04.08/2012

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 70/2013/1 Dnro ESAVI/259/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee kiinteistöllä Herrgård RN:o 2:8 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista, Raasepori LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Österlund Thomas ja Magnus Sillböle Herrgårdsvägen TENALA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Uuden lypsykarjanavetan rakentaminen Herrgårdin tilalle Raaseporin Sillbölessä, kiinteistötunnus Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Toiminnan olennaiselle muutokselle on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aiemmin myönnetty ympäristölupamenettelylain 2 :n mukainen ympäristölupa, jonka Tammisaaren ympäristölautakunta on myöntänyt (11 ). Jorma Österlund on tehnyt vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962, muutettu 429/1970 ja 816/1989) mukaisen ilmoituksen navetasta, jonka mukaan navetassa oli 80 lypsylehmää. Uudenmaan ympäristökeskus on tekemänsä tarkastuksen perusteella kirjeessään No YS 1351 ( ) katsonut, että toiminta (käsittäen 130 nautaa, joista enintään 80 on lypsylehmiä, 25 hiehoa ja 25 vasikkaa) tilalla Herrgård RN:o 2:8 vastaa olennaisilta osiltaan ympäristönsuojelulain (86/2000) vaatimuksia. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen tarvitaan lupa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään (sopimuskausi ja jatkositoumus vuoteen 2014 saakka). Tila on tehnyt viisivuotisen lannanlevityssopimuksen kolmen maanomistajan pelloille Tenholassa (sijaintitunnukset , ja ). Talouskeskuksen alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä , ei ole tilakeskuksen tai sen lähiympäristön alueella kaavamerkintöjä. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ja joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä , talouskeskuksen ulkopuolella sen länsi-, pohjois- ja itäpuolella on kaavamerkintänä MLY, metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Talouskeskus sijaitsee haja-asutusalueella Raaseporin kaupungin (aiemmin Tenholan kunnan) Sillbölen kylässä kiinteistöllä Herrgård (kiinteistötunnus ) noin 10 kilometrin etäisyydellä Tenholan kirkonkylästä. Tilakeskukseen kuuluu kylmä pihattonavettarakennus (rakennettu ), vanha kivinen parsinavetta ja varastorakennuksia. Uusi navetta lietesäiliöineen rakennetaan näiden pohjoispuolelle. Vanha kivinavetta jää pois käytöstä laajennuksen myötä. Tilakeskuksen lähiympäristö on viljeltyä

3 peltoa ja metsää. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä uudesta navettarakennuksesta sen lounaispuolella. Maaperä ja pohjavesi Pintavedet Maaperä alueella on enimmäkseen savimaata. Hölklötin pohjavesialue (II luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, antoisuus 250 m 3 /d) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kaakon suunnassa. Tilalla on 2 omaa porakaivoa. Tilakeskuksen eteläpuolella noin 1,8 kilometrin päässä on meri (Lunkbölefjärden) ja koillispuolella noin 400 metrin päässä pieni järvi, Lillträsk. Sen itäpuolella on suurempi Puontpyölinjärvi (Frankböleträsket). Vesi virtaa Puontpyölinjärvestä Lillträsketiin ja edelleen Sillbölebäckenin kautta mereen Mönäsuddenin itäpuolella. Sillbölebäcken kulkee hakijan kiinteistöllä talouskeskuksen länsipuolella ja myös talouskeskuksen vesiä kulkeutuu puroon. Luonto ja luonnonsuojelu Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita tiedossa olevia suojelukohteita. 3 TOIMINTA Tuotanto ja kapasiteetti Tilalla harjoitetaan maataloutta pääsuuntana maidontuotanto. Uuteen navettaan tulee 149 lypsylehmää ja 20 hiehoa. Hiehot kasvatetaan pääosin vanhassa navetassa, samoin sonnivasikat, jotka menevät välitykseen. Karjan kokonaismäärä on 149 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 30 vasikkaa. Maidon tuotantomäärä on laajennuksen jälkeen 1,4 miljoonaa litraa. Lannan käsittely ja varastointi Lietelanta Uudessa navetassa lannankäsittely tapahtuu lietteenä. Navetan yhteyteen rakennetaan betoninen lietesäiliö. Lietesäiliön tilavuus on m 3 ja lietekuilujen tilavuudet 30 m 3 eli yhteensä m 3. Tilakeskukseen rakennettava lietelantasäiliö perustetaan perusmaalle kaivamalla. Tasatun perusmaan päälle asennetaan ensin suodatinkangas ja sen päälle tiivistetään murske- tai soratäyttö, jonka päälle tulee betonilaatta (120 mm, betonin lujuusluokka vähintään K30-2 ja ympäristöluokka Y2). Säiliön seinät rakennetaan lietesäiliöelementeistä. Säiliön ympärille tulee

4 routimaton murske- tai soratäyttö. Lisäksi lietesäiliön ympärille tulee salaojitus. Lietesäiliön kokonaiskorkeus on 4 m ja sisähalkaisija 43,7 m. Suunnitelman mukaan lietesäiliön yläreuna on 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Lietesäiliöön ei rakenneta kiinteää katetta, vaan siinä voidaan käyttää kevyttä turvekatetta. Säiliö täytetään altapäin. Lietelantaa syntyy vuodessa laskennallisesti m 3. Kuivikelanta ja kuivikepohja Kuivikelantamenetelmällä on 70 hiehoa ja 30 vasikkaa vanhemmassa navetassa. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta ja olkea. Kuivikelantaa varten on lantalatilaa yhteensä noin m 3. Kuivalantaloiden koot ovat m 3 ja 442 m 3. Kuivalantaloiden pohjat ovat betonia ja seinät valuharkkoa. Kuivalantalaa käytetään lannan varastoinnin lisäksi myös pilaantuneen rehun varastointipaikkana. Uuden navetan poikivien lehmien osastolle tulee kestokuivikepohja. Lattian ja reunojen materiaalina on betoni. Kuivitetun alueen pinta-ala on 210 m 2. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 50 cm ja kuivikkeen paksuus 50 cm. Kuivikkeena käytetään olkea. Poistettu kuivikepohja tyhjennetään vanhaan kuivikelantavarastoon. Tavoitteena on, että pohja tyhjennetään kerran tai pari vuodessa. Poistettavaa kuivikepohjaa arvioidaan syntyvän m 3 /a. Virtsa on tähän asti johdettu virtsasäiliöihin (virtsakaivo 180 m 3 ja katettu säiliö 380 m 3 ), jotka ovat betonipohjaisia ja seiniltään valuharkkoa. Virtsasäiliöt jäävät pois käytöstä laajennuksen myötä. Jaloittelutarhat ja laidunnus Karjaa ei laidunneta. Ruokinta ja säilörehu Tilalla on olemassa nykyisen navetan yhteydessä jaloittelupiha. Tämä jää pois käytöstä, kun lehmät siirtyvät uuteen navettaan. Säilörehua tarvitaan noin tonnia vuodessa. Se tehdään esikuivattuna. Säilörehu varastoidaan pyöröpaaleissa ainakin aluksi. Säilörehu pyritään tekemään niin kuivana, ettei puristenestettä juurikaan kerry. Paaleihin mahdollisesti tuleva neste jää rehusekoituspisteessä olevalle lattialle eikä pääse maastoon. Säilörehusta puolet varastoidaan pellolla ja puolet tilalla. 4

5 5 Lannan hyödyntäminen ja levitys pellolle Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 240 ha, josta omaa 73 ha, vuokrapeltoa 34 ha ja sopimuspeltoa 133 ha. Lannanlevitysalasta noin 2 ha on peltoa, jonka fosforiluokka on niin korkea, ettei sinne voi levittää lietettä. Vähäinen osa pelloista (noin 3,9 ha) sijaitsee Hölklötin pohjavesialueella. Pohjavesialueella oleva pelto on maalajiltaan hiesua. Tätä peltoalaa ei tulla käyttämään lannanlevitykseen. Osa sopimuspeltoalasta sijaitsee Hultan tärkeän pohjavesialueen tuntumassa. Lantaa ei levitetä myöskään tälle pohjavesialueelle. Lannanlevitysajankohdissa otetaan huomioon nitraattiasetuksen vaatimukset. Lannan levitys tehdään mahdollisimman lyhyellä aikavälillä niin, että yksi levityskerta kestää 1 3 päivää. Lannanlevitystä vältetään juhlapyhien ja merkkipäivien aikaan. Levityksessä pyritään käyttämään urakoitsijaa, joka pystyy multaamaan lietteen. Polttoaine- ja öljysäiliöt sekä energia Kemikaalit Vedenhankinta Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä (3 000 l ja l), jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliöt eivät ole 2-vaippasäiliöitä eikä niissä ole suojaallasta eikä suojakatosta. Pienempi säiliö sijaitsee vanhan kivinavetan vieressä ja suurempi kuivurin vieressä. Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 l, ja ne säilytetään konehallissa. Rehunsäilöntäaine on biologinen säilöntäaine, joka säilytetään pakastimessa ennen käyttöä. Eläinlääkkeet säilytetään lääkekaapissa tai jääkaapissa. Pesuaineita käytetään 200 kg vuodessa ja ne säilytetään navetan varastotilassa tai karjakeittiössä. Desinfiointiaineita käytetään noin 10 kg vuodessa ja niitä säilytetään navetan varastotilassa. Muut mahdolliset kemikaalit varastoidaan valmistajan ohjeen mukaan niille varatussa tilassa. Tilalla on kaksi omaa porakaivoa, joiden vettä käytetään eläinsuojien vesihuoltoon. Luvan hakijan arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Uuden navetan ilmastointi toteutetaan hiljaisena, vähän hajua tuottavana luonnolliseen ilmanvaihtoon perustuvana verhoseinäratkaisuna. Ilman poisto tapahtuu pihaton harjalta hormeista. Lietelantasäiliötä ei kateta kiinteällä katteella, sillä naudanlanta muodostaa pintaan kovan kerroksen, kun virtsa painuu pohjalle. Tällöin lantakaasuja ei

6 haihdu varastoinnissa. Kuoren muodostumista voidaan vielä edesauttaa käyttämällä kevyttä turvekatetta, jolloin hajuhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lietelantasäiliö myös täytetään altapäin, jolloin täytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittaa. Lanta levitetään pellolle mahdollisimman nopeasti ja urakoitsijalta toivotaan lietteen multausmahdollisuutta. Tilalla syntyvät jätteet käsitellään mahdollisimman paljon kierrättäen. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Haju ja melu Maitohuoneesta syntyvä jätevesi (noin 100 m 3 /a) johdetaan lietesäiliöön, samoin eläinsuojan muut pesuvedet (noin 150 m 3 /a). Käymäläjätevedet johdetaan omaan erilliseen umpisäiliöön. Lisääntyvän eläinmäärän myötä nurmiviljelyala lisääntyy, jolloin suurin osa peltoalasta jää syksyisin nurmelle ja peltojen eroosioherkkyys vähenee. Peltomaan humuspitoisuus ja rakenne paranee samalla. Toiminnasta aiheutuu maidontuotannolle tavanomaisia ympäristövaikutuksia. Hajuhaittoja esiintyy suurimmillaan lietealtaiden sekoituksen ja lannan levityksen yhteydessä. Eläimet pidetään uuden navetan valmistuttua sisätiloissa, joten hajuhaitat voivat nykyisestä jopa pienentyä. Liikenne ja muu kuormitus alueella Tilan liikenne keskittyy Sillböle Herrgårdsvägenille ja Trollshovdanvägenille. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Lannankuljetusta tapahtuu lananlevitysaikoina. Pelloilla osin varastoitavaa säilörehua siirretään sulan kelin aikana tilalle. Väkirehutäydennystä tulee tilalle kerran kuukaudessa. Teuraseläimiä ja välitysvasikoita viedään tilalta pois pari kertaa kuukaudessa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuolleet naudat ( ) 0,5 5 t/a toimitetaan Honkajoki Oy:lle käsiteltäviksi. Pilaantuneet rehut, kuten kasvijäte ( ), 3 8 t/a sijoitetaan kuivalantalaan ja levitetään pellolle. Muovit ( ) noin 5,5 t/a toimitetaan muovin kierrätykseen Kuusakoski Oy:lle. Muut pakkausmateriaalit toimitetaan sekajätteenä Rosk n Rollille. Loisteputket ( *) noin 200 kg/a toimitetaan Tammisaareen jäteasemalle Horsbäckiin. Jäteöljyt ( *)

7 l/a toimitetaan Oy Ekokem Ab:n vastaanottopisteeseen. Akut ( *) 100 kg/a annetaan akkumyyjälle uuden akun oston yhteydessä. Muut ongelmajätteet (vaaralliset jätteet nykytermillä) 1 2 kg/a toimitetaan vastaanottopisteeseen. Metallijätteen keräysauto Romulus vie tarvittaessa metalliromun ( ) 0,1 1 t/a romun keräyspisteeseen. Jätepaperi ( ) 100 kg/a toimitetaan kierrätykseen. 7 TOIMINNAN TARKKAILU Luvan hakija ei ole esittänyt toiminnan tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuustilanteiden varalle laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma sekä varautumissuunnitelma vesi- ja sähkökatkojen varalta. Navetan suunnittelussa kiinnitetään huomiota palo-osastointiin ja eläinsuojan tyhjentämisen sujuvuuteen sekä riittäviin hätäuloskäynteihin. Rakennus varustetaan riittävällä alkusammutuskalustolla. Ympäristön kannalta suurimmat riskit liittyvät lähinnä lannan varastointiin ja levitykseen. Varastoinnin suurin riski liittyy altaan vuotoriskiin. Lantavaraston mahdollisia vuotoja pystytään kontrolloimaan lietealtaan salaojituksen tarkkailulla tarkastuskaivosta. Riskit ympäristölle lannan varastoinnissa ovat kuitenkin minimaaliset lantavarastojen riittävän koon vuoksi. Lantala mitoitetaan suuremmaksi kuin vuoden tarve edellyttäisi ja näin luodaan puskuria epäedullisten sääolojen varalle. Lisäksi tilalla on kuivalantalakapasiteettia yli tarpeen, jota voidaan poikkeustilanteissa käyttää lisävarastona. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Raaseporin kaupunginkansliassa.

8 8 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Raaseporin kaupungilta sekä Raaseporin kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. 1) Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että esitetty lantavarastokapasiteetti on riittävä, samoin kuin lannan hyödyntämiseen käytettävissä oleva peltoala. Jätevesien käsittelystä ei liioin ole huomautettavaa. ELY-keskus ei näe estettä luvan myöntämiselle. 2) Eteläkärjen ympäristöterveys (Raaseporin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena) toteaa, että navetan ja lannanlevitykseen käytettävien peltojen läheisyydessä ei ole I luokan pohjavesialueita. Lantaa levitetään osin vuokrapellolle, joka sijaitsee osaksi II luokan pohjavesialueella Hölklöt. Muita häiriintyviä kohteita, kuten esimerkiksi uimaranta tai koulu, ei ole. Lausunnonantaja puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Toiminnasta ei kuitenkaan saa aiheutua terveyshaittaa melun tai hajun vuoksi ja toiminta on järjestettävä niin, ettei oman tai toisen talousvesikaivon veden laatu huonone. 3) Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta puoltaa hakemusta. Lannan varastotilojen on oltava riittävän suuria ja lannan levittämiseen on oltava riittävästi peltoalaa. Levitys on suoritettava nitraattiohjeiden mukaisesti. Lähin pohjavesialue (Hölklöt) on 970 metrin päässä nykyisestä navetasta. Alueella ei ole asemakaavaa. Muistutukset ja mielipiteet Vastine Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijalta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää vastinetta annetuista lausunnoista, koska kaikki lausunnot ovat olleet laajennusta puoltavia. Lausunnoissa ei myöskään ole tullut ilmi mitään sellaista, joka ei olisi jo tiedossa eikä niissä ole esitetty tavanomaisesta poikkeavia vaatimuksia toiminnalle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymälle Österlund Thomas ja Magnus ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan kiinteistöllä Herrgård eläinsuojan toiminnalle ja toiminnan laajentamiselle. Eläinsuoja on tarkoitettu 149 lypsylehmälle, 90 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk).

9 Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lantaa, virtsaa, jätevesiä tai säilörehun puristenestettä vesiin. 2. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lantaloiden ja lietelantasäiliöiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 3. Eläinsuojassa syntyvä lietelanta sekä maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava tiiviiseen lietelantasäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet on johdettava erilliseen umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. 4. Eläinsuojissa syntyvä kuivikelanta ja kestokuivikepohja on sen poistamisen jälkeen varastoitava lantalassa. Päästöt ilmaan ja lannan levitys 5. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lietelantasäiliö on tarvittaessa katettava esimerkiksi turpeella. Mikäli käytetään kelluvaa katetta, on kelluvana katteena käytettävä vähintään 10 cm turvekerrosta tai muuta vähintään yhtä tehokasta katetta. Katetta on tarvittaessa lisättävä niin useasti ja niin laajalle alalle, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny lannan varastoinnista syntyviä merkittäviä hajuhaittoja. 6. Levitettäessä eläinsuojasta peräisin olevaa lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. Lietelannan levityksessä on kyseisellä alueella käytettävä multaavaa maan pinnan alle lietteen sijoittavaa vaunua tai levitetty lanta on mullattava välittömästi. Lannan käsittelyä ja levitystä on myös vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä. 7. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. 9

10 10 Melu ja tärinä 8. Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen ja raaka-aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksien mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, akut ja loisteputket, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen vähintään vuosittain. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Raaseporin kaupungissa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. 10. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Valumavesien pääsy ympäristöön on ehkäistävä asianmukaisesti. Kuormausta odottava eläinjäte, kuten kuolleet naudat, on säilytettävä tiiviillä alustalla peitettynä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, on varastoinnin tapahduttava tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. Varastointi 11. Kuivikelannan varastointia varten on lantaloissa oltava varastointitilavuutta yhteensä vähintään m 3. Lisäksi lantaloissa on oltava riittävä varastointitilavuus poistetulle kuivikepohjalle ja pilaantuneille rehuille. 12. Lietelannalle, eläinsuojassa syntyville pesuvesille ja maitohuoneen jätevesille on oltava käytettävissä yhteensä vähintään m 3 varastointitilavuutta. Lisäksi lietelantasäiliöön on varattava sadevesille 450 m 3 varastointitilavuutta. 13. Lietelantasäiliö on perustettava kantavalle pohjalle. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen rakenteet ovat lu-

11 jia, vakaita ja vesitiiviitä sekä soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät säiliön suunnitellun käyttöiän. Lisäksi säiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siihen rakentamisen ja käytön aikana kohdistuva kuormitus aiheuta sortumista taikka säiliön lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia, heikennä vesitiiveyttä eikä vaurioita säiliön muita osia taikka säiliön laitteita ja varusteita. Seinäelementtien asennus ja saumojen tiivistys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Säiliön täyttöä ja tyhjennystä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. Säiliön salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuus- ja vahinkotilanteessa salaojaveden pääsy ojaan voidaan tarvittaessa estää ja että salaojavesien laatua voidaan tarpeen mukaan seurata salaojakaivosta tai erillisestä havaintoputkesta. Yhden m 3 :n lietelantasäiliön sijasta voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa samalle paikalle sijoittuen 2 vierekkäistä pienempää lietelantasäiliötä, joiden tilavuus on noin m 3 /säiliö. 14. Rakennettavan lietelantasäiliön rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista. 15. Rakennettavan lietelantasäiliön tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen lietelantasäiliön käyttöönottoa. 16. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 17. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Kuormauspaikalla on oltava aina riittävästi saatavilla imeytysmateriaalia, kuten turvetta. 18. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia tai ne on säilytettävä lukitussa tilassa ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja jakelusäiliöt myös laponestolla. Polttoainesäiliöiden on oltava varustettu tiiviillä suojaaltailla, joiden tilavuus vastaa säiliön tilavuutta, tai vaihtoehtoisesti säiliöiden on oltava kaksoisvaipparakenteisia. Suoja-altaat on pidettävä katettuina siten, ettei suoja-altaisiin kerry vettä tai lunta. Säiliöiden kunnosta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajalla on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita, kuten imeytysturvetta. 11

12 12 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. 21. Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteiden hallinnasta on laadittava suunnitelma, kuten lietelantasäiliörikon ja tulipalojen sammutusvesien hallinnasta sekä haittojen ennalta estämisestä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Toiminnan lopettaminen 22. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Lannan hyödyntäminen sekä muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 23. Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa saa tämän lisäksi toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa lannan hyödyntämiseen. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 143 ha. Mahdollisista uusista lannanlevitysaloista on toimitettava tiedot/kopiot tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 24. Kärpäshaittojen ja haittaeläinten torjunta on järjestettävä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 25. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

13 tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laji ja määrä l/a, kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, vaarallisista jätteistä, niiden määristä, laaduista, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, käsittelystä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista sekä päivämääristä tiedot lantavarastojen tyhjennyksen yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. Eläinsuojan toiminnasta, mukaan lukien lannan varastointi, tulee pitää käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 13 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeinen sovellettava säädös on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettu valtioneuvoston asetus (931/2000). Lupaharkinnassa on käytetty ohjeena ympäristöministeriön ohjetta Kotieläintalouden ympäristönsuojelu, ympäristöhallinnon ohjeita I/2010. Luvan myöntämisen edellytykset Österlundien eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu asetetut lupamääräykset huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavoitus. Ympäristöministeriön ohjeen I/2010 mukaan suositeltava etäisyys lähimmistä häiriintyvistä kohteista, kuten asuin- ja vapaa-ajan rakennuksesta, riippuu eläinsuojan tuotantosuunnasta, eläinmäärästä, esitetystä ympäristönsuojelutekniikasta, BAT-tekniikasta ja paikallisista olosuhteista. Eläinsuojaa laajennettaessa tulisi ottaa huomioon olemassa oleva toiminta, pai-

14 kalliset olosuhteet ja ympäröivä maankäyttö. Uuden eläinsuojan tulisi sijaita metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 metriä. Lähin ulkopuolisen omistama asuinrakennus sijaitsee talouskeskuksen lounaispuolella noin 300 metrin päässä rakennettavasta pihattonavetasta ja lietesäiliöstä. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteessä 4 on esitetty lupamenettelyssä sovellettavat suositukset uuden eläinsuojan vähimmäisetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin (YM antanut vuonna 2001). Nyt kyseessä olevassa tapauksessa uuteen pihattonavettaan on tulossa tilat 149 lypsylehmälle ja 20 hieholle. Tällöin uuteen pihattoon tulee eläinyksiköitä noin ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 3 mukaan laskettuna. Täten uuden pihaton vähimmäisetäisyyssuositus on noin 280 metriä (suotuisat olosuhteet). Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, etäisyydet ja alueen aikaisempi käyttö, hakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumista eikä sellaista haittaa tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle kuin naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetaan. Asiassa on otettu soveltuvin osin huomioon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin nitraattiasetukseen, kuten lannan varastointi tiiviissä lantavarastoissa. Vesienhoitosuunnitelman lisätoimenpiteistä on keskeistä eläinsuojien osalta ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävää määrää lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa ja tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Lupamääräysten perustelut Luvan saaja on velvollinen noudattamaan annettuja lupamääräyksiä. Niillä varmistetaan, että eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus järjestetään ja hoidetaan siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia melu-, haju- tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin tai haittoja vahinkoeläimistä. Määräykset 1 4. Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :ssä säädetään, että lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lan- 14

15 tavarastojen vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Pesu- ynnä muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen lietesäiliöön. WC-vedet on käsiteltävä vastaavasti, kuin on määrätty talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (209/2011). (YSL 43, NaapL 17, VNA 931/2000) Määräykset 5 7. Eläinsuojan ympäristössä on myös ulkopuolisten omistamia asuinrakennuksia piha-alueineen. Tämän vuoksi kohtuuttomien hajuhaittojen ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Jotta voidaan pienentää eläinsuojan lietelantavarastojen tyhjennyksen ja lannan levityksen yhdessä aiheuttamaa kokonaishajuhaittaa, on eläinsuojan välittömässä läheisyydessä käytettävä lannan levityksessä multaavaa vaunua tai levitetty lanta on mullattava välittömästi. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäivää, Tapaninpäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 6, 43, YSA 37, NaapL 17 ) Määräys 8. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 9 ja 10. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätelain (646/2011) 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä niin, että ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten, tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, mukaan lukien energiana hyödyntäminen. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 13 :n mukaan jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. 15

16 Eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi ns. sivutuoteasetuksessa (EY N:o 1069/2009) eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, joka on annettu muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen, eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen EY N:o 1774/2002 kumoamiseksi. (YSL 43, 45, YSA 37, JL 8, 13, NaapL 17 ) Määräykset 11 ja 12. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. 2 momentin mukaan varastointitilojen mitoituksessa noudatetaan asetuksen liitteessä 2 olevia mitoitusperusteita. Kuivikelantaa syntyy laskennallisesti vuodessa m 3 (70 hiehoa 15 m vasikkaa 4 m 3 ), minkä lisäksi kuivalantalatilaa tarvitaan poistettujen kuivikepohjien ja mahdollisesti pilaantuneen rehun varastointiin. Lietelantaa syntyy laskennallisesti vuodessa m 3 (149 lypsylehmää 24 m hiehoa 15 m 3 ), minkä lisäksi tarvitaan lietesäiliötilaa pesuvesiä ja sadevettä varten, koska lietesäiliö on kattamaton. Mahdollisia pesuja huuhteluvesiä voidaan periaatteessa johtaa myös virtsakäytöstä poistettaviin virtsasäiliöihin. (YSL 43, VNA 931/2000) Määräys 13. Ympäristöministeriön ohjeen Kotieläintalouden ympäristönsuojelu, ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010 mukaan lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä materiallista, jotta lannan ainesosat eivät pääse ympäristöön. Ohjeen mukaan betonin tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön lujuus- ja säänkestovaatimukset (MMM-RMO C4). Myös muissa rakenteissa tulee käyttää vaatimukset täyttäviä materiaaleja. Uudet lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. MMM-RMO C4:n mukaan lietelantavarastojen rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään K30-2 luokkaa ja säänkestävää. Betonielementeistä rakennetun säiliön koon tulee mahdollistaa lietteen riittävän tehokas sekoittaminen. Suurissa, yli m 3 :n kokoisissa lietesäiliöissä riskit säiliön kestävyydelle kasvavat, eikä niitä suositella rakennettavaksi. Hakemuksen mukaan eläinsuojan yhteyteen rakennettaisiin yksi m 3 :n lietelantasäiliö. Lupamääräyksessä on mahdollistettu tarvittaessa allastilavuuden rakentaminen vaihtoehtoisesti myös kahtena erillisenä altaana. Lietesäiliötä ei ole määrätty aidattavaksi, koska suunnitelman mukainen säiliön yläreuna on 2 m maanpinnasta. (YSL 43, YSA 37, VNA 931/2000) Määräykset 14 ja 15. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisten lupamenettelyjen yhteydessä määrätään tarvittaessa erityissuunnitelmien, 16

17 kuten rakennesuunnitelmien ja selvitysten toimittamisesta kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Koska suuriin lietelantasäiliöihin, jotka on rakennettu osittain maanpinnan yläpuolelle, liittyy myös ympäristöonnettomuuden ja vesistön pilaantumisen riski, on rakennettavan lietelantasäiliön rakennesuunnitelmat toimitettava tiedoksi myös Uudenmaan ELYkeskukselle. Näin myös ympäristölupaa valvova viranomainen voi tarvittaessa todentaa, että säiliön suunnittelussa on menetelty asianmukaisesti ja lupamääräyksessä 13 esitetyt säiliön kestävyysvaatimukset on otettu huomioon rakennesuunnittelussa. (YSL 43, VNA 931/2000) Määräys 16. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (YSL 43, VNA 931/2000) Määräys 17. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (YSL 43, VNA 931/2000) Määräys 18. Varsinkin kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden varastoinnissa edellytetään erityistä huolellisuutta, jotta vältetään haitat ympäristölle ja terveydelle. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon myös valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa sanottu. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Jätteiden säilytystä koskeva erilläänpitovelvoite on annettu jätelain nojalla. Tilakeskuksessa on kaksi polttoainesäiliötä, joiden kokonaistilavuus on alle 10 m 3. Säiliöiden tulee olla suoja-altaissa tai 2-vaippasäiliöitä ympäristöriskien minimoimiseksi ja porakaivon veden laadun suojaamiseksi. (YSL 43, JL 15 ) Määräykset Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan kannalta. Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. Haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteisiin varautuminen on tarpeen. Varautumisen on oltava suunnitelmallista. (YSL 5, 7, 8, 43, 62, YSA 30 ) Määräys 22. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja vastaa edelleen tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi. Luvassa ei ole nyt annettu toiminnan lopettamista koskevia määräyksiä, koska toimintaa ollaan vasta laajentamassa. Yksityiskohtainen suunnitelma muun muassa lantavarastojen tyhjentämisestä ja jätteiden edelleen toimittamisis- 17

18 ta on kuitenkin tarpeen, jos toiminta lopetetaan. (YSL 43, 81, 90, JL 6 ) Määräys 23. Eläinsuojatoimintaa harjoittavalla tulee olla käytettävissään riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lantaa voidaan myös toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä sen johdosta tai virheellisenä ajankohtana suoritetun levityksen johdosta aiheudu ravinteiden huuhtoutumisriskiä vesiin. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu kotieläinten vuoden aikana lannassa erittämän typen ja fosforin keskimääräisiin määriin ympäristöministeriön ohjeen Kotieläintalouden ympäristönsuojelu, ympäristöhallinnon ohjeita I/2010 mukaisesti. Hakemuksessa esitetty lannan levitysala on riittävä. Vesienhoitosuunnitelmassa, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä, edellytetään myös lannan hyödyntämistä ja vesiensuojelunäkökohtien huomioon ottamista. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lantaa ei saa levittää sellaiseen paikkaan, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laatu voi olennaisesti huonontua tai että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Hakija on ilmoittanut, ettei lantaa levitetä pohjavesialueille, vaikka osa lannanlevityspelloista sijaitsee Hölklötin ja Hultan pohjavesialueilla. Luvan hakijalla on käytettävissään riittävästi asianmukaisia lannanlevitysaloja pohjavesialueiden ulkopuolella siten, että ei ole pakottavaa tarvetta levittää lantaa pohjavesialueille. Toiminnassa on huolehdittava tulevaisuudessakin riittävistä asianmukaisista lannanlevitysaloista. (YSL 43 ) Määräys 24. Eläinsuojan läheisyydessä on ulkopuolisten omistamia asuinrakennuksia piha-alueineen. Tämän vuoksi kärpästen ja muiden haittaeläinten, kuten rottien, aiheuttamat hygienia- ym. haitat on estettävä. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 25. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (YSL 43, 45, JL 12, 118, 119, 122, VNAJ liite 4) 18

19 19 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon lupapäätöksessä sekä sen määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden ehkäisemis- ja vähentämistoimista, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä, tiedot alueen kaavoituksessa ja maankäytössä tapahtuneista muutoksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Tämä päätös korvaa Tammisaaren ympäristölautakunnan Jorma Österlundille myöntämän navetan ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 36 38, 41, 42, 43, 45, 50, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 16, 118, 119

20 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle tai eläinsuoja, joka eläinyksikkökertoimien mukaisesti vastaa edellä mainittuja eläinmääriä tuotantosuunnan mukaisesti. Tällöin uuden toiminnan luvan käsittelymaksu olisi Koska kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen (toiminnan laajennus lietelantaloineen), maksun suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta eli LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Österlund Thomas ja Magnus Sillböle Herrgårdsvägen TENALA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Raaseporin kaupunginhallitus Eteläkärjen ympäristöterveys (kaupungin terveydensuojeluviranomaisena) Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan.

21 21 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Arja Johansson Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Arja Johansson ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen.

23 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.