KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Merkinnät ja määräykset. Luonnos
|
|
- Sakari Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Merkinnät ja määräykset Luonnos
2 Sisällys 1 Maakuntakaava-alue 2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Rakennettu kulttuuriperintö 12 4 Luonnonperintö 15 5 Luonnonvarat 18 6 Virkistys 20 7 Liikenne 22 8 Tekninen huolto 31 1
3 Merkinnät ja määräykset 1 Maakuntakaava-alue Kaava-alue MAAKUNTAKAAVA-ALUE Maakuntakaava-alue on Kymenlaakson maakunta, johon kuuluvat vuoden 2019 alusta Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,5 metriä (N2000-järjestelmässä) alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti. Maankäytön tarkemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytyksiä vaelluskalakantojen luontaiselle lisääntymiselle jokialueilla. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on seuraavanlainen, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta. Päivittäistavarakauppa: koko Kymenlaakso k-m2; Erikoiskauppa ja laajan tavaravalikoiman kauppa: Kotka, Kouvola k-m2, Hamina, Inkeroinen, Myllykoski k-m2, muu Kymenlaakso k-m2; Tilaa vaativa kauppa: Kotka, Kouvola k-m2, muu Kymenlaakso 4000 k-m2. Alueiden käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että toiminta ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon tunnetut muinaisjäännökset. Ajantasainen tieto on tarkistettava museoviranomaiselta. 2
4 2 Alue- ja yhdyskuntarakenne A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät, kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan. Taajama-alueita laajennettaessa tulee turvata sekä olemassa olevien että uusien taajaman osien yhteydet taajamarakenteen ulkopuolisiin yhtenäisiin virkistysalueisiin. Taajama-alueilla tulee myös varmistaa niiden sisäisten vapaa-alueiden riittävyys sekä virkistysreitistöjen jatkuvuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava kestävän liikkumisen toimintaedellytyksistä eri liikkumismuodot huomioiden. Rakennettujen alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn. akt KEHITETTÄVÄ JA TIIVISTETTÄVÄ KAUPUNKIALUE Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu seudullisesti ja strategisesti merkittäviä kaupunkikehittämisen ja tiivistämisen tarpeita. Kehitettävillä ja tiivistettävillä alueilla tulee yhdyskuntarakennetta kehittää niin, että elinkeinotoiminnan, asutuksen, kaupan ja muiden palveluiden sekä joukko- ja kevyen liikenteen kehittämismahdollisuuksia edistetään. Yhdyskuntarakennetta kehittämällä tulee luoda rakenteellisia ja toiminnallisia kokonaisuuksia kaupunkialueen osakeskusten välille. Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla alueen ominaispiirteet huomioiden. 3
5 ar TAAJAMATOIMINTOJEN RESERVIALUE Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen pitkän aikavälin reservialueita. at KYLÄ Merkinnällä osoitetaan yhteyksiltään hyviä palvelutasoltaan vaihtelevia maaseudun kyliä ja saariston kyliä, joiden asutus on pääasiassa loma-asutusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että kylän omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. C, c KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoiset keskustat ja seudullista merkitystä omaavien taajamien keskustatoimintojen alueet. Keskustatoimintojen alue sisältää asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava kestävän liikkumisen toimintaedellytyksistä eri liikkumismuodot huomioiden. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaupunkikuvan kehittämiseen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn. 4
6 rk RAJAPALVELUIDEN JA -KAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu vähintään maakunnallisia valtakunnan rajan toimintojen kehittämistarpeita. Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saavutettavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovitettava ne Suomen huomattavimman maaraja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. kma_r VÄHITTÄIS- JA RAJAKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan kohdealueet, joilla on rajakaupan ominaispiirteitä. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään k-m2. Jos alue on noin 80 % toteutunut ( k-m2) ja selvityksiin perustuen voidaan osoittaa tuleva kaupan rakentamisen merkittävä lisätarve, niin kerrosala voidaan ylittää korkeintaan 50 % ( k-m2). kma VÄHITTÄISKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen. Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palveluiden saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Jumalniemi k-m2; Kauppakeskusalue k-m2; Summa k-m2. Summaan voidaan sijoittaa päivittäistavarakauppaa enintään k-m2. 5
7 km VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvat taajamarakenteeseen liittyvät alueet. Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palveluiden saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Sutela k-m2; Siltakylä k-m2. Siltakylään voidaan osoittaa päivittäistavarakauppaa enintään k-m2. kmk VÄHITTÄISKAUPAN MYYMÄLÄKESKITTYMÄ Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvia kaupan myymäläkeskittymiä, joiden saavutettavuus on hyvä. Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palveluiden saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa sellaisia seudullisesti merkittäviä kaupan suuryksiköitä, joilla ei ole merkitystä päivittäiseen palvelujen saavutettavuuteen. Alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Jylppy k-m2; Keltakallio k-m2; Korjala k-m2. p PALVELUIDEN ALUE Merkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuoliset maakunnallisesti merkittävät julkisten palveluiden alueet. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen hyvän saavutettavuuden turvaamiseen ja kehittämiseen sekä liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen. 6
8 TP TYÖPAIKKA-ALUE Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät monipuoliset työpaikka-alueet. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia sekä toimistoja palvelutyöpaikkoja. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueiden hyvään saavutettavuuteen, ympäristöön ja olemassa olevaan rakenteeseen sopeutuvan ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn. Aluekohtainen suunnittelusuositus: Miehonkankaan työpaikka-alueen suunnittelun ja toteutuksen tulee mahdollisuuksien mukaan tukea moottoriurheiluradan toimintoja. TP_l TYÖPAIKKA-ALUEEN LAAJENEMISSUUNTA Merkinnällä osoitetaan Rantahaan työpaikka-alueen laajenemissuunta. Ei kaavamääräystä. T, t TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueellisesti laajat teollisuusalueet ja teollisuuden varastoalueet. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaetäisyyksin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn. 7
9 T/kem TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA MERKITTÄVÄN, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTAVAN TAI VARASTOIVAN LAITOKSEN Merkinnällä osoitetaan teollisuus- ja varastoalueet, joilla on tai joille saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn. sev KONSULTOINTIVYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan Seveso III-direktiivin mukaisten laitosten konsultointivyöhykkeet. Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen kuten asuinalueiden, vilkkaiden liikenneväylien, yleisölle tarkoitettujen kokoontumistilojen ja sairaaloiden sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunto. 8
10 mv MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu vähintään maakunnallisia matkailun kehittämistarpeita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. RM, rm MATKAILUPALVELUJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita. Alueisiin kuuluu matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, kylpylöitä, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee toimintojen sijoittumisen ohjauksella ja rakentamisen mitoituksen määrittelyllä turvata alueen erityisten kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyminen. luontoarvojen, e ERITYISALUE Merkinnällä osoitetaan moottoriratoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. 9
11 EP PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat varuskunta-alueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. EAH/S PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, JONKA TOISSIJAINEN KÄYTTÖTARKOITUS ON LUONNONSUOJELU Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat Vanhankylänmaan ja Mustamaan saaret, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Mikäli alue vapautuu puolustusvoimien käytöstä, se varataan luonnonsuojelutarkoituksiin. EAH PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat ampuma- ja harjoitusalueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön ampuma- ja harjoitustoimintoja varten. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Virolahden Vallanjärven ampuma- ja harjoitusalueen suunnittelussa ja alueidenkäytössä on varmistettava Harjun oppimiskeskuksen alueelle sijoittuvan opetustoiminnan käyttömahdollisuus. Kouvolan Selänpään, Vekaranjärven ja Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen suunnittelussa ja alueidenkäytössä on varmistettava läpikulkumahdollisuus Repoveden kansallispuiston Tervajärven sisääntulolle. 10
12 raj ALUE, JOLLA KULKEMINEN ON RAJOITETTU Merkinnällä osoitetaan Pahkajärven ampuma-alueen edellyttämä rajoitusalue. ea AMPUMARATA Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä ampumarata-alueita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. me MELUALUE Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden melutaso ylittää valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Alueelle ei tule osoittaa uutta asutusta tai muuta melulle herkkää toimintaa. 11
13 3 Rakennettu kulttuuriperintö SM MUINAISMUISTOALUE Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltuja alueita Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon alueella olevat suojeltavat arkeologiset, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. Aluekohtainen suunnittelusuositus: Kyminlinnan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee asumisen, matkailu- ja tapahtumapalveluiden kehittämisen tukea seudun tasapainoisen palvelurakenteen kehittymistä. sm RUOTSINSALMEN MERITAISTELUALUE Merkinnällä osoitetaan Ruotsinsalmen meritaistelualueen ympäristö. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon meritaistelualueen kulttuuriympäristön ja merihistorian arvot. Alueelle suunniteltavat toimenpiteet eivät saa vaarantaa hylkyjen muodostamaa kokonaisuutta. Ennen alueella tehtävää vesirakennustyötä on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaista kulttuuriperintöä koskevan inventoinnin järjestämiseksi. sm_1 HISTORIALLINEN TIE Merkinnällä osoitetaan Suuren Rantatien olemassa olevat osat. Alueelle suunniteltavat toimenpiteet eivät saa vaarantaa tien linjausta tai siihen liityvän museosillan kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueelle tehtävistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 12
14 sm_2 SALPALINJA Merkinnällä osoitetaan alue, jolla sijaitsee Salpalinja-linnoitusketjun rakenteita. Ympäröivän alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon suojeltujen rakenteiden historiallinen arvo. un UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHDE Merkinnällä osoitetaan Verlan alue ja Struven mittausketjun piste Mustaviirin saaressa, jotka kuuluvat UNESCO:n maailmanperintökohteiden luetteloon. Aluetta ja sen lähiympäristöä on suunniteltava siten, että maailmanperintökohteen rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. kp KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Merkinnällä osoitetaan Kotkan kansallinen kaupunkipuisto. Ei kaavamääräystä. 13
15 ma/v, ma/e, ma/m KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet. Merkinnän perustelut ilmaistaan seuraavilla indekseillä: ma/v = kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue (kaavakartalla merkinnässä reunaviiva), ma/e = kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi esitetty alue (kaavakartalla ei reunaviivaa), ma/m = kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (kaavakartalla merkinnässä ei reunaviivaa). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. 14
16 4 Luonnonperintö S SUOJELUALUE Merkinnällä osoitetaan luonnonarvoiltaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä alueita tai kohteita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelualueiksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät alueiden luonto- ja ympäristöarvoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaan alueen suojelun toteuttamistavat. SL, sl LUONNONSUOJELUALUE Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Luonnonsuojelualueiksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- tai ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen. MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joiden luontoarvoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden ominaispiirteiden vaaliminen ja luontoalueen yhtenäisyys. 15
17 vyt SINI-VIHERYHTEYSTARVE Merkintää käytetään osoittamaan niitä virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassaolevia tai tavoitteellisia yhteyksiä, joilla on valtakunnallinen, maakunnallinen tai seudullinen merkitys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava sini-viheryhteyksien säilyminen ja edistettävä niiden toteutumista tavalla, joka huomioi alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen ja lajiston liikkumismahdollisuudet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä merkittävien virkistyskäytön verkostojen muodostamiselle. Sini-viheryhteyden mitoituksessa ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä luontomatkailun ja virkistystarpeiden yhteensovittamiseen. nat NATURA VERKOSTOON KUULUVA TAI EHDOTETTU ALUE Merkinnällä osoitetaan Euroopan unionin komission hyväksymät luontodirektiivissä määritellyt luontotyypit ja lajien elinympäristöt. Lisäksi osoitetaan komissiolle ilmoitetut lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet. Näiden suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. luo_v VEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä vedenalaisia alueita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon merellisten elinympäristöjen luonnon monimuotoisuuden ominaispiirteiden vaaliminen. Alueelle ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät riuttojen tai muiden arvokkaiden merellisten elinympäristöjen arvoja. 16
18 ge ARVOKAS HARJUALUE TAI MUU GEOLOGINEN MUODOSTUMA Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät harjualueet tai muut geologiset muodostumat, jotka ovat maisemallisesti tai geologisesti merkittäviä. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kokonaisuuden ohella otettava huomioon kunkin alueen varausperusteluissa esitetyt geologisten muodostumien suojeluarvot. Alueelle kohdistuvista maa-aineslupahakemuksista on pyydettävä maakunnan liiton lausunto. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee arvioida ja sovittaa yhteen käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. ge_v ARVOKAS VEDENALAINEN GEOLOGINEN MUODOSTUMA Merkinnällä osoitetaan arvokkaat vedenalaiset geologiset muodostumat ja niiden keskittymät. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon vedenalaisten geologisten muodostumien ominaispiirteiden vaaliminen. Alueelle ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät arvokkaiden vedenalaisten geologisten muodostumien arvoja. Alueelle kohdistuvista lupahakemuksista on pyydettävä maakunnan liiton lausunto. 17
19 5 Luonnonvarat EO MAA-AINESTEN OTTOALUE Merkinnällä osoitetaan alueellisesti laajoja ja ympäristön kannalta merkittäviä rakennuskivenottoalueita. EOt TURVETOTANTOALUE Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa. Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueiksi soveltuvia, luonnontilaltaan pitkälle muuttuneita turvealueita, joiden ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat. pv TÄRKEÄ POHJAVESIALUE Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat vedenhankintaa varten tärkeitä tai vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene, eikä pohjaveden määrä pysyvästi vähene. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat uudet toiminnot on sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. 18
20 w VEDENHANKINNAN KANNALTA ARVOKAS PINTAVESIALUE Merkinnällä osoitetaan pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Erityistä suojelua vaativan vesistön alueella tulee sovittaa yhteen käyttötarkoituksen mukainen virkistyskäyttö ja vedenhankintaan liittyvät tarpeet. 19
21 6 Virkistys V, v VIRKISTYSALUE Merkinnällä osoitetaan yhdyskunta- ja taajamarakenteen kannalta tärkeitä viheralueita sekä virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitettuja alueita. Virkistysalueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus sekä luonnonarvot. Virkistysalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueiden ominaisuuksiin sekä ekologisen verkoston että virkistys- ja ulkoilualueverkoston osana. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava viheralueiden yhtenäisyys, niiden keskinäinen verkottuminen ja laatu, virkistyskäytön ja suojeluarvojen yhteensovitus sekä aluekokonaisuuksien saavutettavuus. MU MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja - toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkujen tai ulkoilureittien ja niihin liittyvien levähdys- ja tukialueiden toteuttaminen. Alueen ulkoilutoiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästi haitata alueen maa- ja metsätalouskäyttöä. pa YLIMAAKUNNALLINEN PATIKOINTIREITTI Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisesti merkittävät patikointireitit. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava patikointireittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee lisäksi huomioida 2puolustusvoimien patikointireitille tai sen osalle mahdollisesti asettamat rajoitukset. 20
22 py YLIMAAKUNNALLINEN PYÖRÄILYREITTI Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisesti merkittävät pyöräilyreitit. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava pyöräilyreittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. mel YLIMAAKUNNALLINEN MELONTAREITTI Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisesti merkittävät melontareitit. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava melontareittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Huomioon on otettava reitin aloitusja lopetuspaikan, taukopaikkojen sekä välinevajojen yhteiskäyttömahdollisuus. 21
23 7 Liikenne L LIIKENNEALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät liikennealueet. Liikennealueisiin sisältyy niiden pääkäyttötarkoitusta tukevaa varastointi-, tuotanto-, palvelu- ja hallintotoimintaa. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa huomioitava aineista aiheutuvat ympäristöriskit. L_l LIIKENNEALUEEN LAAJENEMISSUUNTA Merkinnällä osoitetaan Kouvolan Kullasvaaran liikennealueen laajenemissuunta. ryt RAIDELIIKENTEEN YHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan mahdollisia ratayhteyksiä. Ratayhteyden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. 22
24 rp PÄÄRATA Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän pääradan sijainti. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. rp_s KEHITETTÄVÄ PÄÄRATA Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät pääradat, joihin liittyy merkittäviä parantamisen tarpeita. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää rataosuuden palvelutason nostoa sekä varautua junien akselipainojen nousuun, kaksoisraiteen rakentamiseen, tasoristeysten poistamiseen ja Ylänummen alueella kolmioraiteen rakentamiseen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon raideliikenteestä aiheutuvat melu- ja tärinähaitat. lp LIIKENNEPAIKKA Merkinnällä osoitetaan seudullisen liikennejärjestelmän kannalta tärkeät matkakeskukset ja rautatieliikenteen asemapaikat. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin ja -pyöräilyn tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus ja esteettömyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen saavutettavuuteen eri liikkumismuodot huomioiden. 23
25 lp_s KEHITETTÄVÄ LIIKENNEPAIKKA Merkinnällä osoitetaan seudullisen liikennejärjestelmän kannalta tärkeät kehitettävät matkakeskukset ja rautatieliikenteen asemapaikat. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin 23 ja -pyöräilyn tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus ja esteettömyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen saavutettavuuteen eri liikkumismuodot huomioiden. rp_o PÄÄRATA, OHJEELLINEN Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän uuden pääradan ohjeellinen sijainti. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuus ratayhteyden suunnitteluun ja toteuttamiseen. rs YHDYSRATA Merkinnällä osoitetaan teollisuuslaitoksille johtavien yksityisten ratojen sijainti. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. 24
26 LL, ll LENTOLIIKENTEEN ALUE Merkinnällä osoitetaan lentotoiminnoille varattu alue. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alue varataan yleisilmailukentäksi. Lentoliikenteen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee välttää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. LS, ls SATAMA-ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät satamien liikennealueet sekä yhteysalusliikenteen satamat. Liikennealueisiin sisältyy niiden pääkäyttötarkoitusta tukevaa varastointi-, tuotanto-, palvelu- ja hallintotoimintaa. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa huomioitava aineista aiheutuvat ympäristöriskit. Ennen uusiin vesialueisiin kohdistuvia toimenpiteitä tulee selvittää alueiden vedenalaisten muinaisjäännösten inventoinnin tarve. vs VENESATAMA Merkinnällä osoitetaan merkittävät pienvenesatamat. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava pienveneilyn ja virkistyksen tarpeet kulttuuriperintö- ja luontoarvoihin sekä varmistettava alueiden saavutettavuus. 25
27 lv LAIVAVÄYLÄ Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät kauppamerenkulun väylät. lv_s LAIVAVÄYLÄ, SUUNNITELTU Merkinnällä osoitetaan Kotka-Pietari suunniteltu yhteys. vv VENEVÄYLÄ Merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti veneilyn runkoväylät sekä muut alueellisesti merkittävät veneilyn pääväylät. vv_s VENEVÄYLÄ, SUUNNITELTU Merkinnällä osoitetaan Kimolan kanavan ja Voikkaa-Kuusankoski -välin suunnitellut veneväylät. 26
28 mo MOOTTORI- TAI MOOTTORILIIKENNETIE Merkinnällä osoitetaan moottori- ja moottoriliikennetiet. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta. mo_s MOOTTORI- TAI MOOTTORILIIKENNETIE, KEHITETTÄVÄ Merkinnällä osoitetaan kehitettävät moottori- ja moottoriliikennetiet. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta. vt2_s KAKSIAJORATAINEN VALTA-, KANTA- TAI SEUTUTIE TAI PÄÄKATU, KEHITETTÄVÄ Merkinnällä osoitetaan kaksiajorataiset valta-, kanta- ja seututiet ja pääkadut. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Ympäröivän maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta. 27
29 vt VALTATIE TAI KANTATIE Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet sekä niihin liittyvät kadut Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. st SEUTUTIE TAI PÄÄKATU Merkinnällä osoitetaan seututiet ja pääkadut. Maakuntakaavassa esitetyt seututiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. st_s SEUTUTIE TAI PÄÄKATU, SUUNNITELTU Merkinnällä osoitetaan uudet seututiet ja pääkadut. Maakuntakaavassa esitetyt seututiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. 28
30 yt YHDYSTIE Merkinnällä osoitetaan yhdystiet, jotka yhdistävät maakunnallisesti merkittävää maankäyttöä ylempiluokkaiseen tieverkkoon. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa esitetyt yhdystiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi. yt_s YHDYSTIE, SUUNNITELTU Merkinnällä osoitetaan uudet yhdystiet, jotka yhdistävät maakunnallisesti merkittävää maankäyttöä ylempiluokkaiseen tieverkkoon. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa esitetyt yhdystiet voidaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa määrittää pää- tai kokoojakaduiksi. tyt TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan uusia tieyhteyksiä, joiden toteuttamisesta ja linjauksesta ei ole riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. 29
31 etl ERITASOLIITTYMÄ Merkinnällä osoitetaan toteutetut eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. etl_s ERITASOLIITTYMÄ, SUUNNITELTU Merkinnällä osoitetaan suunnitellut eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. t_mo LIIKENNETUNNELI TAI KATETTU TIE Merkinnällä osoitetaan E18 tiehen liittyen Haminassa Husulan tunneli ja Virolahdella Vaalimaan tunneli. t_mo_s LIIKENNETUNNELI TAI KATETTU TIE, SUUNNITELTU Merkinnällä osoitetaan E18 tiehen liittyen Kotkassa ns. Karhulan kanjonin alue. Ei kaavamääräystä. 30
32 8 Tekninen huolto ET, et YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisen vesihuollon kannalta tärkeät vedenotto- ja imeytysalueet sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät jäteveden puhdistamot. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vedenotto- ja imeytysalueiden käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Yhdyskuntateknisen huollon alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. en ENERGIAHUOLLON ALUE Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. EJ JÄTTEENKÄSITTELYALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä jätteen vastaanottoa, käsittelyä ja loppusijoitusta palvelevia laitoksia, rakenteita tai alueita. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Jätteenkäsittelyalueen ympärille on jätettävä riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa jäteraaka-aineen uusiokäyttöön, hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. 31
33 tv TUULIVOIMALOIDEN ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoitusalueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on a) selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin ja otettava huomioon puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet sekä pyydettävä Puolustusvoimien lausunto, b) ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Rakentamismääräys: Alueella ei ole voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. z PÄÄSÄHKÖLINJA Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat. Merkinnällä osoitetaan sähkönsiirtoon tarkoitetut merikaapeliyhteydet saaristokyliin ja saariston keskeisiin matkailukohteisiin. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Aluekohteinen suunnittelusuositus: Pyhtään Lövsundetin ylittävän sähköjohdon merikaapelointi avaisi purjeveneliikenteelle väylän keskeisten matkailukohteiden ja Keihässalmen sataman välille. k PÄÄKAASULINJA Merkinnällä osoitetaan korkeapaineiset maakaasuputket. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 32
34 vj PÄÄVESIJOHTO Merkinnällä osoitetaan runkovesijohdot. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. jv SIIRTOVIEMÄRI Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärien linjat. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. 33
Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät
UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät Nähtävillä 8.10. 8.11.2019 0 Lukuohje Uusimaa-kaavan kaavaratkaisun lähtökohtana on, että Uusimaa-kaava kumoaa voimaan tullessaan aiemmat
Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 20.11.2017 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta
KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Ehdotusvaiheen vaikutusten arvionti
KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Ehdotusvaiheen vaikutusten arvionti 18.10.2019 Kymenlaakson maakuntakaava 2040 -vaikutusten arviointi 2 Sisällys 1. Vaikutusten arviointi... 4 1.1 Vaikutusalue... 5 2. Maakuntakaavan
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 Suomen ympäristökeskus ja WWF Suomi Ympäristösuunnittelija Frank
Maakuntakaava, ote 1:
Maakuntakaava, ote 1:100 000 ASUINALUEITA KOSKEVA KEHITTÄMISSUOSITUS Laajoja kokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet väestömäärältään suuriksi, mutta toiminnallisesti yksipuolisiksi asuiniksi kehitetään
Ehdotusvaiheen esittely
Ehdotusvaiheen esittely Muutokset ehdotusvaiheeseen #kymenlaaksokaava2040 Maakuntakaavaluonnoksen jälkeen laaditut selvitykset Vaalimaan kaupan selvitys Koskenkylä-Kouvola ratakäytäväselvitys Ratakäytäväselvitys
Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Luonnosvaiheen vaikutusten arvionti
KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Luonnosvaiheen vaikutusten arvionti 2 Sisällys 1. Vaikutusten arviointi... 5 1.1 Vaikutusalue... 6 2. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi aihealueittain... 7 2.1 Maakuntakaava-alue...
Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa
Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa 4.6.2019 ympäristösuunnittelija Anna Riikka Karhunen p. 044 747 8503 anna riikka.karhunen@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
Haemme muutosta NCC Roads Oy:n maa-ainesten oton ympäristölupapäätökseen (Tupavuori RN:o 2:311).
Sivu 1/5 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA Valitus Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 180 53101 Lappeenranta 4.4.2013 Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko
Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 3.6.2019 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE.
Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset
sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSLUONNOS HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Nämä merkinnät ja määräykset liittyvät 18.12.2008 päivättyihin kaavaluonnoskarttoihin
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset 2015 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset TAAJAMATOIMINTOJEN ALUEET (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen
Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221
VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 26.8.2015, tarkistettu 16.2.2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Maria Auranen 26.8.2015, tarkistettu
Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000
Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 KITEE SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000 ASEMAKAAVA KOSKEE MAANTIE 15524 (LEPIKONTIEN) POHJOISPUOLELLA OLEVAA ORIVEDEN RANTAAN ULOTTUVAA 288 HA:N SUURUISTA
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava
ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi
SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia
Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 30.9.2016 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo 29.3. 2.5.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65) pp.kk.-pp.kk.2016
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 29.2.2016 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo pp.kk.-pp.kk.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65) pp.kk.-pp.kk.2016
Kiviaineshuolto kaavoituksessa
Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi
Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto Tämän Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä esitetään kumottavaksi 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan jätehuollon ratkaisu
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
LIITE 9 Maakuntavaltuusto 1/1.6.2015 HL/112/03.00.00/2012 Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus 13.4.2015 Maakuntavaltuusto
Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään:
LIITE 3 / OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA 1(5) Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään: Otteet maakuntakaavan tarkistusehdotuksesta (ei mittakaavassa) LIITE 3 / OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA
Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset 2014 Luonnonvarat ja luontoarvot KALLIOKIVIAINESTEN OTTOALUE (EO3, eo3) Aluemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullista
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
122-AK1506 SÄKYLÄN KUNTA KARJANKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 168 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.1.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11. kaupunginosa Jylppy, osa Soravuorenpuistoa
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11. kaupunginosa Jylppy, osa Soravuorenpuistoa Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 775 KAAVA NRO 0619 Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus OSALLISTUMIS-
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 15.3.2017 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo 29.3. 2.5.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65 ja MRA 19 ) 22.12.2016
Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
122-AK1502 SÄKYLÄN KUNTA LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2015 20.5.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (7) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite. Maakuntakaava, ote ja määräykset
Liite Maakuntakaava, ote ja määräykset http://www2.uudenmaanliitto.fi/vahvistettu/tulostus.html?sr=12500.0&... / 1 23.11.2009 16.05 Uudenmaan maakuntakaava, vahvistettu 8.11.2006 5000 m. Uudenmaan maakuntavaltuusto
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
VÄHÄSÄKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
22-AK44 SÄKYLÄN KUNTA VÄHÄSÄKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLSTUMS- A ARVONTSUUNNTELMA 3.. Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.. OSALLSTUMS- A ARVONTSUUNNTELMA
Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 28.5.2007 Kansikuva: Sondby, Vessölandet / Seppo Mäkinen Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumiseen, palvelu-, ja työpaikka- sekä
vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
VÄHÄSÄKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
22-AK44 SÄKYLÄN KUNTA VÄHÄSÄKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLSTUMS- A ARVONTSUUNNTELMA 3.. 27.7.26 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.7.26 OSALLSTUMS- A ARVONTSUUNNTELMA
Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta.
1 Kv hyväksynyt 24.3.2003 ANJALANKOSKEN TAAJAMAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleiskaavamerkinnät on laadittu Ympäristöministeriön 31.3.2000 antaman asetuksen mukaisesti. Merkinnät on numeroitu
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE
Kirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
Taajamatoimintojen Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palveluja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamiset. Merkintä sisältää taajamien
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue
LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
SUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
MAAKUNTAKAAVAN MERKINTÖJEN SELITYKSET JA MAANKÄYTTÖ- LUOKKAKOHTAISET YLEISMÄÄRÄYKSET JA -SUOSITUKSET
MAAKUNTAKAAVAN MERKINTÖJEN SELITYKSET JA MAANKÄYTTÖ- LUOKKAKOHTAISET YLEISMÄÄRÄYKSET JA -SUOSITUKSET LIITE 1 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Vuoteen 2020 mennessä tarvittava TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE TEOLLISUUSTOIMINTOJEN
Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO
SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti
MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA
MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA KORJATTU KAAVAEHDOTUS 10.6.2002 Kaavamerkinnät ja -määräykset KYLÄALUE Yleiskaavalla ei osoiteta alueelle uutta rakennusoikeutta. ERILLISPIENTALOJEN
Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.
LIITE 11 YPÄJÄN KUNTA YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA MK 1:10 000 Osayleiskaavan merkinnät ja -määräykset Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä
Uudellemaalle pitää olla myös helppo tulla jok Suomea - - ja maailmaltakin. Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Nähtävillä 27.2.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.
RYMÄTTYLÄ ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA VÄLI- JA SISÄSAARISTO 1:10 000 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A AM VL VR RA RA-1 RA/0 RM RM/0 Asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen
LAUSUNTOAINEISTO MATERIAL SOM SÄNDS FÖR UTLÅTANDE
LAUSUNTOAINEISTO 1.12.2015-29.2.2016 MATERIAL SOM SÄNDS FÖR UTLÅTANDE 1.12.2015-29.2.2016 1 Punaisella on esitetty ne muutokset, jotka tehdään voimassaolevien maakuntakaavojen merkintöihin ja määräyksiin.
Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen Luonnos
(toukokuu 2018) Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen Luonnos (2018) Maakunnan suunnittelujärjestelmä Kevät 2018 HH/Kainuun liitto Maakuntakaavoitus Kevät 2018 Kainuun liitto / HH Maakuntakaavoitus Maankäyttö-
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
285-AK1707 KOKEMÄEN KAUPUNKI PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.11.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa asemakaavan
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Suunnitteluratkaisujen perustelut ja kohdeluettelo. Luonnos
KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Suunnitteluratkaisujen perustelut ja kohdeluettelo Luonnos 13.8.2018 Sisällys 1 Maakuntakaava-alue 2 Alue- ja yhdyskuntarakenne 1 6 3 Rakennettu kulttuuriperintö 37 4 Luonnonperintö
MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013
Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin
Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys
Silloin kun viiva- tai kohdemerkintä sijaitsee aluevarausmerkinnän päällä, sovelletaan viiva- ja kohdemerkinnässä myös aluevarausmerkinnän suunnittelumääräyksiä. Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus
Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221
VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Maria Auranen Sisällysluettelo 1 Mikä on osallistumis- ja?... 1 2
MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVA- ALUEELLA
1 Jämsän taajamaosayleiskaava 2030 LIITE 11 MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVA- ALUEELLA Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 6. kaupunginosan telttailu- ja leirintäaluetta (Dnro NOK 233/2018 / TEKE 1233/2013).
6. KAUPUNGINOSA, VIINIKANNIEMI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE ALOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 6. kaupunginosan telttailu- ja leirintäaluetta (Dnro NOK 233/2018
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
122-AK1401 SÄKYLÄN KUNTA LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.5.2014 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (7) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue
Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen
Kallahti Kallvik ry 15.11.2018 Palaute Uusimaakaava 2050 -luonnokseen Uusimaakaava 2050 -luonnoksessa Helsingin Vuosaareen on merkitty Uudenmaan liiton Zonation-analyysin (2017, 2018) vastaisesti viheralue
Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,
YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2035 ehdotus 3.5.2017 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet. Merkinnällä on osoitettu aluevaraukset, joilla tapahtuu olennaisia muutoksia
Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 220 ja 209
VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 220 ja 209 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Maria Auranen Sisällysluettelo 1 Mikä on osallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...
PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut
1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue
Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.
RISTIINA LÖYTÖ-VITSIÄLÄ-HEIMARI OSAYLEISKAAVA Kaavaehdotus 17.2.1999 Merkintöjen selitykset: AT A KYLÄKESKUKSEN ALUE Olemassa oleva kyläasutuksen alue. ASUNTOALUE Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja
TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä
Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset - kaavaluonnos
Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset - kaavaluonnos Nähtävillä 20.1. 20.2.2015 1 Punaisella on esitetty ne poistot ja lisäykset, jotka tehdään voimassaolevien maakuntakaavojen merkintöihin