aikuislukion opinto-opas

Transkriptio

1 Töölön yhteiskoulun aikuislukion opinto-opas

2 TÖÖLÖN YHTEISKOULUN AIKUISLUKIO Urheilukatu 10 12, Helsinki Ylläpitäjä: Töölön Yhteiskoulu Oy sähköpostiosoitteet: Rehtori Marja-Leena Ruha-Tuomola puh Kanslia ma-to klo 13 19, pe klo Opintokoordinaattori Petri Loman puh. (09) Opintosihteeri Jutta Heikkinen puh. (09) Kirjasto ma-pe klo Kirjastonhoitaja Outi Junell puh Kirjastonhoitaja Pipsa Ranta puh , Opinto-ohjaaja Leena Ervasti puh * Opinto-ohjaaja Essi Kentala puh * Erityisopettaja Jonna Ekstrand puh * * myös sähköinen ajanvaraus: Opintoavustaja Pipsa Ranta puh , Opintoavustaja Keise Ali puh Kuraattori (perusopetus) Elisa Parikka puh Psykologi (perusopetus) Petra Nokelainen puh Terveydenhoitaja Soile Tanska puh Terveydenhoitaja Pia-Veera Kivelä puh Vahtimestari Mohamed Achenchab puh (klo ) Talouspäällikkö Tuula Nordbo puh Taloussihteeri Nina Ojala puh (klo 9 15) Hallintosihteeri Pia Sevilem puh OPETTAJAT: etunimi.sukunimi@tyk.fi opettajainhuone, puh. (09) (klo ) Andersson Svetlana Fabritius Minna Haaksluoto Erja Hakala Olli Hakulinen Seija Hartikainen Frans Heikkinen Taru Hirvonen Ville Jahnsson Eliisa Jansson Jan Kaita Karoliina Kanniainen Janne Karhu Katja Karilainen Sanna Klemettinen Petra Korkiakangas Tiina Koskenniemi Milla venäjä ruotsi englanti elämänkatsomustieto englanti, italia fysiikka, matematiikka englanti yhteiskuntaoppi matematiikka, tvt kemia, matematiikka matematiikka englanti, espanja, ruotsi psykologia äidinkieli ja kirjallisuus elämänkatsomustieto, psykologia, uskonto biologia, maantiede, terveystieto englanti Kotro Arno filosofia, psykologia Kujala Taija äidinkieli ja kirjalisuus Kylä-Rekola Matti fysiikka, matematiikka Lehtonen Timo matematiikka Lemberg Janne matematiikka Mattila Satu suomi toisena kielenä; LUVA:n ryhmänohjaaja Routti Laura englanti Tuomisaari Laura biologia, maantiede, terveystieto Turumäki Päivi historia, tvt, yhteiskuntaoppi Uitti Jaana historia, yhteiskuntaoppi Umehara-Sorsa Hiromi japani Vallius Laura äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Vartiainen Hannele ranska, ruotsi Virtanen Merja suomi toisena kielenä 1

3 HYVÄ OPISKELIJAMME, Tervetuloa opiskelemaan Töölön yhteiskoulun aikuislukioon! Aikuislukiomme on Suomen vanhin ja yksi koko Euroopan vanhimmista aikuislukioista. Perinteikkäästi modernissa opinahjossamme kaikenikäiset opiskelijat toteuttavat tavoitteitaan. Tämä lukuvuosittain ilmestyvä opinto-opas on tarkoitettu opintojesi edistymisen tueksi. Oppaaseen on koottu tiivistelmä kaikista perusopetuksen ja lukion kursseista sisältöineen ja arviointiperusteineen sekä runsaasti tietoa koulun käytännöistä. Tavoitteellisen opiskelun onnistumiseksi sinun kannattaa tehdä opiskelusuunnitelma heti opintojen alkuvaiheessa ja pohtia, kuinka paljon itselläsi on aikaa käytettävissä opintojasi varten. Kun suunnittelet opintojasi, pidäthän mielessä mahdolliset jatkoopintosuunnitelmasi. Mikäli opiskelet lukion puolella, ota huomioon myös ylioppilaskirjoitukset ja niiden mahdollinen hajauttaminen. Oppaan loppuosassa kerrotaan ylioppilastutkintoon liittyvistä käytännöistä. Tarvittaessa voit aina kysyä ja tarkistaa mieltä askarruttavia opiskeluun liittyviä asioita kansliasta, opinto-ohjaajilta, erityisopettajalta, opettajilta ja koulun muulta henkilökunnalta. Olemme kaikki mielellämme opintojesi tukena. Tervetuloa opiskelemaan kaikille avoimeen aikuislukioon! 2

4 SISÄLTÖ: 1. KOULUN HENKILÖKUNTA JA TILAT Rehtori Kanslia Opinto-ohjaajat Erityisopettaja Kuraattori Psykologi Opettajat Tyk-tuki Kirjasto Vahtimestari Terveydenhoitaja Taloustoimisto Oppilaskunta Opiskelijoiden/oppilaskunnan taukotila Kuntosali Tulostimet ja kopiokone Langaton verkko (wlan/wifi) Iltakahvila monttu Ilmoitustaulut ja info-tv Luokat ja muut tilat LUKUVUODEN KULKU Jaksot, koe- ja palautepäivät Uusintakokeet Lomat Elokuun abikurssit, englanti ja äidinkieli Abi-infot Ylioppilastutkinnon koepäivät Lakkiaiset ja koulun päättäjäiset Jaksojärjestys PERUSTIETOA OPISKELUSTA JA KOULUSTA Ilmoittautuminen opiskelijaksi Aineopiskelu ja maksut Opintojen keskeyttäminen Etsivä nuorisotyö Kurssimuotoinen opiskelu Todistukset Tietokone opiskelun tukena Sähköinen oppimisympäristö peda.net Wilma Opiskelijakortti ja opiskelijaalennukset Hyvät tavat ja työrauha Tupakointi Autojen pysäköinti Löytötavarat Palaute Postia opettajille ja koulun henkilökunnalle Osoite- ja muut yhteystiedot Tiedottaminen Facebook Autokoulu OPETUSJÄRJESTELYT Opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma Oppimäärä Kurssi Kurssien suoritusjärjestys I lmoittautuminen kursseille Kurssiin kuuluvat osasuoritukset koti- ja harjoitustehtävät sekä... aineet kuullunymmärtämiskoe e-kurssien tehtävät Koeviikko, kokeet ja uusintakokeet.20 - palautepäivä uusintakokeet vilppi koetilanteessa ja kopiointi Kurssin ja oppimäärän arviointi sekä kurssiarvosanan korottaminen O-merkintä (osallistunut) K-merkintä (keskeytynyt) Aikaisemmat opinnot Päättötodistus Osallistuminen oppitunneille Lukiodiplomit Osallistuminen yhteishakuun Stipendit ERILAISIA TAPOJA OPISKELLA Lähikurssit lähikurssin tenttiminen Lukion e-kurssit PERUSOPETUKSEN, LUKION JA LUVA:N TUNTIJAKO Perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen tuntijako, uusi ops... ( alkaen) Perusopetuksen tuntijako, vanha ops. ( asti) Lukion tuntijako Lukion tuntijako, uusi ops

5 Lukion tuntijako, vanha ops l Lukioon valmistavan koulutuksen... (luva) tuntijako PERUSOPETUKSEN KURSSIT Biologia Elämänkatsomustieto Englanti, a1-kieli Fysiikka Historia Kemia Kuvataide Maantieto Matematiikka Musiikki Opinto-ohjaus Ruotsi, b1-kieli Terveystieto Tieto- ja viestintätekniikka, tvt Uskonto Yhteiskuntaoppi Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä LUKION KURSSIT Biologia Elämänkatsomustieto Englanti, a1-kieli Espanja, a1-kieli Espanja, b3-kieli Filosofia Fysiikka Historia Italia, b3-kieli Japani, b3-kieli Kemia Kuvataide Maantiede Matematiikka, yhteiset kurssit Matematiikka, lyhyt (b-oppimäärä) Matematiikka, pitkä (a-oppimäärä) Musiikki Psykologia Ranska, b3-kieli Ruotsi, b1-kieli Ruotsi, a-kielenä yo-kokeessa Ruotsi, b3-kieli Terveystieto Uskonto Venäjä, b3-kieli Yhteiskuntaoppi Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä YLIOPPILASTUTKINTO Yo-tutkinnon rakenne Hajauttaminen Ylioppilastutkinto sähköistyy Valmistautuminen sähköiseen yo-kokeeseen Yo-kokeisiin ilmoittautuminen Oikeus osallistua yo-kirjoituksiin lukion päättötodistuksen suorittaja:.74 - ammatillisen tutkinnon perusteella:.74 - tutkinnon korottaminen ja täydentäminen: Lääkärin- ja lukitodistukset, selvitys. vieraskielisyydestä lukihäiriö: sairaus tai vamma, kuulovamma: selvitys vieraskielisyydestä: Abi-infot ja oppiainekohtaiset yo-... valmentavat tilaisuudet Abikurssit Yo-tutkintomaksut Yo-koetilaisuudet Myöhästyminen yo-kokeesta Arvostelu tarkastuspyyntö: Yo-kokeiden uusiminen ja tutkinnon.. täydentäminen hyväksytyn kokeen uusiminen: hylätyn kokeen uusiminen: tutkinnon täydentäminen: Kompensaatio Ylioppilastutkintotodistus Nimitietojen luovuttaminen Yo-koepäivät...79 LIITTEET: jaksojärjestys, kurssitarjottimet 4

6 TÖÖLÖN YHTEISKOULUN AIKUISLUKION ARVOPERUSTA LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa arvostetaan laaja-alaista yleissivistystä, joka ilmenee avarakatseisuutena ja laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena sekä tukee identiteetin, maailmankatsomuksen ja -kuvan sekä ihmiskäsityksen muodostamista. OPPIMINEN ON AKTIIVISTA TOIMINTAA Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa oppiminen nähdään aktiivisena toimintana, jossa opiskelijan oppimisen ja kehittymisen halu ja näitä tukeva hyvä ja tavoitteellinen opetus ovat keskeisiä. Kouluyhteisössä arvostetaan luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua. MONIKULTTUURISUUS Opetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu eri kulttuurien vuorovaikutuksessa. Kouluyhteisö koostuu erilaisista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevista ihmisistä ja tarjoaa mahdollisuuden aitoon monikulttuurisuuteen. TOISTEN KUNNIOITTAMINEN Töölön yhteiskoulun aikuislukion toiminnan pohjana on yhtenäinen ihmisarvon kunnioittaminen ja pyrkimys tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Koulussa ei hyväksytä henkistä tai fyysistä väkivaltaa, syrjintää eikä rasismia. Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa kannustetaan erilaisuuden hyväksymiseen. OSALLISUUS Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa kannustetaan opiskelijoita osallisuuteen kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella ja yhteiskunnassa. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä koulun toiminnassa. Koulun toiminta edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia aktiiviseen osallisuuteen yhteiskunnassa. KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN Ekososiaalisen sivistyksen kehittäminen ohjaa kouluyhteisöä. Ekososiaalinen sivistys pyrkii luomaan elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle. TÖÖLÖN YHTEISKOULUN AIKUISLUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1 KOULUN NIMI Töölön yhteiskoulun aikuislukio. 2 JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Järjestyssäännöt tähtäävät siihen, että kaikkien kouluyhteisön jäsenten päivittäinen työskentely olisi sujuvaa, turvallista ja viihtyisää. Järjestyssäännöt koskevat kaikkia Töölön yhteiskoulun aikuislukion opiskelijoita sekä soveltuvin osin muita työyhteisön jäseniä. Ne pätevät koulun alueella, koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilanteissa ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Koulun alueeksi katsotaan koulurakennus (lukuun ottamatta vahtimestarin asuntoa), piha ja koulun edustan katuosuus. Kouluajaksi katsotaan koulun päivittäinen työaika ja koulunkäyntiin liittyvät myös koulun ulkopuolella tapahtuvat tilaisuudet ja matkat. Opettajat ja muu henkilökunta noudattavat heitä koskevia säädöksiä. 3 OPISKELIJOIDEN YHDENVERTAISUUS JA TASA- ARVO SEKÄ MUUT OIKEUDET Opiskelijalla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä huolimatta. Hänellä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 5

7 4 TURVALLISUUS, VIIHTYISYYS JA OPISKELUN ESTEETÖN SUJUMINEN HYVÄ KÄYTÖS Aikuislukion opiskelijan tulee asiallisella ja rehellisellä käytöksellään pyrkiä ylläpitämään ja edistämään koulun työrauhaa. Matkapuhelimien tulee olla äänettöminä oppituntien aikana ja suljettuina kokeiden aikana sekä kaikissa aikuislukion tilaisuuksissa. Oppituntien tallentamiseen tai tunneilla valokuvaamiseen tulee olla opettajan ja kaikkien läsnäolijoiden lupa. Kaikenlainen vilppi kokeissa tai kotitehtävissä johtaa yleensä kurssisuorituksen keskeytymiseen. Vilpillä tarkoitetaan sekä lunttaamista koetilanteessa että plagiointia, esimerkiksi Internetistä kopioitua tekstiä, joka esitetään omana. KOULUN TILAT JA TURVALLISUUS Aikuislukion toiminnan aikana noudatetaan siisteyttä ja pidetään huolta yhteisestä viihtyvyydestä. Koulussa ja koulualueella roskaaminen on kielletty ja jokainen on velvollinen siivoamaan omat jälkensä. Kirjastossa, tietokoneluokissa ja studiossa noudatetaan erikseen niitä varten annettuja ohjeita. Luokissa noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja opettajan antamia ohjeita. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan koulun henkilökunnalle havaitsemistaan turvallisuuteen liittyvistä vioista tai puutteista sekä epäasiallisesta käytöksestä. Kouluun ei saa tuoda eikä oppitunnin aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen. Koulun tilojen käyttö muuhun kuin opetukseen on sallittua vain rehtorin luvalla. Koulussamme on lukuvuosittain sovittava hiljentymistila. Ala-aulan ilmoitustaululla ilmoitteluun tarvitaan aikuislukion rehtorin lupa. Koulussa on tallentava kameravalvonta. KOULUN JA MUIDEN OMAISUUS Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta tulee viipymättä ilmoittaa koulun henkilökunnalle. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Toisen omaisuuden luvaton käyttöönotto, sen hukkaaminen tai vahingoittaminen on rangaistava teko. Koulun kirjaston kirjat ovat myös koulun omaisuutta, eikä niihin saa tehdä mitään merkintöjä edes lyijykynällä. Opiskelija joutuu korvaamaan kirjan hankintahinnan, mikäli merkintöjä on tehty. TUPAKOINTI, PÄIHTEET JA VAARALLISET AINEET Tupakointi, nuuskaaminen, sähkösavukkeiden käyttö sekä päihteiden ja huumeiden käyttö, myynti ja hallussapito tai niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty koulun alueella ja aikuislukion tilaisuuksissa. Alle 18-vuotiailta myös tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty. KURINPITO Ongelmatilanteet pyritään sovittelemaan kaikkia osapuolia kuullen. Tarvittaessa opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai johtokunta voi erottaa hänet koulusta määräajaksi. Ennen erottamispäätöksen tekoa opiskelijaa ja koulun johtokuntaa sekä mahdollisesti henkilökunnan edustajia kuullaan asiassa. 5 JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN SEURANTA JA TARKISTAMINEN Niissä asioissa, joista ei erikseen mainita näissä järjestyssäännöissä, noudatetaan lakeja ja asetuksia ja koulun ohjeita ja sääntöjä. Ylioppilaskirjoituksissa noudatetaan niihin liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Järjestyssäännöt ovat nähtävillä opintooppaassa. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on velvollisuus seurata niiden noudattamista ja toteutumista. Nämä järjestyssäännöt on hyväksytty , astuneet voimaan ja ovat voimassa toistaiseksi. 6

8 1. KOULUN HENKILÖKUNTA JA TILAT 1. 1 REHTORI Rehtorin työhuone sijaitsee 3. kerroksessa opettajainhuoneen yhteydessä. Rehtorin tavoittaa puhelimitse ja sähköpostitse marja-leena.ruha-tuomola@tyk.fi. Tapaamisen varmistamiseksi on hyvä varata aika etukäteen KANSLIA Aikuislukion kanslia sijaitsee 2. kerroksessa ja on avoinna ma-to klo 13-19, pe Kansliassa opintokoordinaattori ja opintosihteeri auttavat ja opastavat kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa. He vastaavat opiskeluun yleisesti liittyviin kysymyksiin, neuvovat muun muassa kurssivalintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa sekä vastaavat tiedusteluihin muun muassa opiskeluun liittyvistä aikatauluista. Koulun opiskelijaksi ja ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti kansliassa. Kansliasta saa tarvittaessa todistuksen suoritetuista opinnoista ja erilaisia opiskelutodistuksia läpi lukuvuoden. Kanslian väen tavoittaa puhelimitse (09) ja (09) sekä sähköpostiosoite aikuislukio@tyk.fi. Kanslian mahdollisista poikkeavista aukioloajoista tiedotetaan koulun internetsivuilla Ajankohtaista-osiossa OPINTO-OHJAAJAT Opinto-ohjaajat ovat tavattavissa pääsääntöisesti maanantaista torstaihin klo Opinto-ohjaajien työhuoneet sijaitsevat 1. kerroksessa, kadunpuoleisesta sisäänkäynnistä katsottuna oikealla aivan käytävän päässä ohjauksen kulmauksessa. Opintoohjaajalta on hyvä varata aika etukäteen. Opinto-ohjaajien yhteystiedot löytyvät tämän opinto-oppaan alusta. Lisäksi internetsivuillamme on mahdollisuus varata opinto-ohjaajalta ohjausaika sähköisesti. Myös opojen ovilla voi käydä koputtelemassa. Opinto-ohjauksesta voi hyötyä muun muassa halutessaan: - selkeyttää, jäsentää ja napakoittaa opintojen kulkua, - apua henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen (myös arvosanojen korotus suunnitelmat), - tietoa koulun tarjoamista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista (peruskoulu, LUVAja lukio-opinnot), - ohjausta yo-kirjoituksiin liittyvissä asioissa, - tukea hyvän reaalivastauksen kirjoittamiseen, - starttiapua e-kurssien suorittamiseen, - pohtia keinoja opintojen etenemisen kannalta pulmallisissa tilanteissa, - hyväksilukea aikaisempia opintoja (ota tällöin vanhat todistukset/opintosuoritusotteet mukaan), - pohtia jatko-opintomahdollisuuksia ja ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä, - valmennusta oppilaitosten pääsykoe-/haastattelutilanteisiin ERITYISOPETTAJA Erityisopettaja on tutkinto-opiskelijoiden tavattavissa koululla pääsääntöisesti maanantaista torstaihin klo ja sovittaessa myös perjantaisin. Erityisopettajan huone sijaitsee 1. kerroksessa kadunpuoleisesta sisäänkäynnistä katsottuna oikealla, vah- 7

9 timestarin työtilan ja portaikon välissä. Erityisopettajalta on hyvä varata aika etukäteen. Erityisopettajan yhteystiedot löytyvät tämän opinto-oppaan alusta. Lisäksi internetsivuillamme on mahdollisuus varata erityisopettajalta tapaamisaika sähköisesti. Myös erityisopettajan ovella voi käydä koputtelemassa. Erityisopettajalta opiskelija saa lisätukea opintojen edistymiseen muun muassa halutessaan: - tunnistaa vahvuutensa ja tuentarpeensa oppijana, - kehittää ja tehostaa opiskelutekniikkaansa, - tukea kaikkien oppiaineiden opiskeluun yksilö- ja/tai pienryhmäopetuksena, - apua lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä suomen kielen ymmärtämiseen, - lukitestausta ja lukilausunnon tarvittaessa. Ylioppilastutkintoon liittyvistä erityisjärjestelyistä kerrotaan opinto-oppaan luvussa KURAATTORI Kuraattorin palvelut on suunnattu perusopetuksen tutkinto-opiskelijoille. Kuraattori on tavattavissa koululla jokaisena arkipäivänä. Kuraattorilta on hyvä varata aika etukäteen. Kuraattorin työhuone sijaitsee 2. kerroksessa. Kuraattorilta saa apua, jos koulunkäynnissä ja/tai ihmissuhteissa on pulmia, taloudellinen tilanne mietityttää tai jos elämässä on suuria muutoksia. Myös kotitilanteeseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä kuraattorin puoleen. Kuraattorin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Kuraattorin yhteystiedot löytyvät tämän opinto-oppaan alusta PSYKOLOGI Psykologin palvelut on suunnattu perusopetuksen tutkinto-opiskelijoille. Psykologilta on hyvä varata aika etukäteen. Psykologin tehtävänä on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tukea opiskelua. Psykologiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi opiskelumotivaatioon, jännittämiseen, stressiin, ahdistukseen ja masennukseen liittyvissä pulmissa. Koulun psykologiin kannattaa olla yhteydessä jo silloin, kun ongelmat ovat pieniä. Psykologin huone sijaitsee 2. kerroksessa. Psykologin yhteystiedot löytyvät tämän opinto-oppaan alusta OPETTAJAT Opettajainhuone sijaitsee 3. kerroksessa ja useimmat opettajat tavoittaa sieltä ennen oppituntien alkua ja oppituntien välissä. Ohjausta ja tukea varten opettajilla saattaa olla myös aineohjausaikoja, joista tiedotetaan muun muassa koulun internetsivuilla ja ilmoitustauluilla. Mikäli ilmoitetut ajankohdat eivät sovi opiskelijalle, hän voi tiedustella opettajalta mahdollisuutta tukiopetukseen tai aineohjaukseen muuna ajankohtana. Sähköpostitse opettajiin saa yhteyden etunimi.sukunimi@tyk.fi. Wilma-viestejä opettajat eivät seuraa eikä heillä ole työpuhelinnumeroita. Listaus opettajista löytyy tämän opinto-oppaan alusta ja koulun internetsivuilta. Kurssikohtaiset opettajatiedot näkyvät koulun internetsivuilla ja tutkinto-opiskelijoille Wilmassa TYK-TUKI TYK-tukitoiminta on tarkoitettu kaikille aikuislukiomme tutkinto-opiskelijoille. TYKtuki on mukana edistämässä opiskelutavoitteiden toteutumista, tukemassa pulmakoh- 8

10 dissa ja auttamassa opintojen sujumisessa. TYK-tuen piiriin kuuluvat opinto-ohjaus, erityisopetus, tutor-toiminta, kuraattori- ja psykologipalvelut, aineenopettajien antama ohjaus, kieliklinikka ja matikkaklinikka. TYK-tuen lukuvuosittaisesta toiminnasta kerrotaan tarkemmin erillisessä esitteessä, koulun internetsivuilla ja ilmoitustauluilla KIRJASTO Koulun kirjasto on avoinna aikuislukiolaisille arkisin klo Kirjaston mahdollisista poikkeavista aukioloajoista tiedotetaan kirjaston internetsivuilla. Kirjaston vieressä sijaitseva hiljaiseen työskentelyyn tarkoitettu lukuhuone on myös opiskelijoiden käytettävissä. Kirjastossa voi paitsi lainata kirjoja, myös tehdä kotitehtäviä ja ryhmätöitä. Kirjastossa on koulutöitä varten tietokoneita, skanneri ja väritulostin. Aikuislukiomme tutkinto-opiskelija voi lainata kirjastosta useimmille kursseilleen oppikirjat. Kaunokirjallisuus on kaikkien opiskelijoiden lainattavissa. Kaikki materiaali lainataan kirjastonhoitajan kautta. Kirjaston lainaajaksi rekisteröidytään palauttamalla kirjastoon lomake, jonka saa kansliasta. Opiskelija näyttää lainaustilanteessa kirjastonhoitajalle kurssitarjottimeltaan valitsemansa kurssit. Tämän perusteella hän saa lainaksi kurssin oppimateriaalin. Lainat voi palauttaa kirjastoon sen ollessa avoinna tai 4. kerroksen palautuslaatikkoon milloin tahansa koulun aukioloaikana. Kurssikirjat lainataan aina jaksoksi kerrallaan, joten lainat tulee palauttaa tai uusia aina koeviikon loppuun mennessä. Myöhästyneistä palautuksista seuraa kahden viikon lainakielto. Lisää tietoa kirjaston toiminnasta saa kirjastonhoitajalta ja koulun internetsivuilta. Kirjastosta lainattuihin kirjoihin ei saa tehdä mitään merkintöjä, ei edes lyijykynällä. Jos kirjassa on merkintöjä tai jälkiä tehdyistä tehtävistä, kun se palautetaan, seuraa siitä lainaajalle aina 12 huomautusmaksu ja kirjan puhdistaminen. Jos kirjaa ei enää voi käyttää, tulee se korvata kokonaan VAHTIMESTARI Vahtimestarien työtila sijaitsee ala-aulassa 1. kerroksessa. Työtilan tunnistaa lasi-ikkunasta. Aikuislukion iltavahtimestari on tavoitettavissa arkisin klo jälkeen. Hänen puoleensa voi kääntyä erilaisissa käytännön asioissa. Vahtimestari päästää pyydettäessä muun muassa koulun kuntosaliin ja avustaa muun muassa hissin käyttämisessä. Löytötavarat toimitetaan vahtimestarille TERVEYDENHOITAJA Päiväkoulun terveydenhoitaja on aikuislukion tutkinto-opiskelijoiden palveluksessa sopimuksen mukaan. Päiväkoulun terveydenhoitaja ei kuitenkaan ole koululla iltaisin. Aikuislukiolaisille saattaa olla lukuvuoden aikana tarjolla myös aikuislukion oman terveydenhoitajan iltapäivystystä. Mikäli iltapäivystystä on tarjolla, siitä tiedotetaan erikseen lukuvuoden alkaessa koulun ilmoitustauluilla ja internetsivuilla. Terveydenhoitajan puoleen voi kääntyä muun muassa ajokortti- ja kutsuntatodistuksiin liittyvissä asioissa. Akuutit sairaustapaukset hoidetaan kuitenkin omalla terveysasemalla TALOUSTOIMISTO Koulun taloustoimisto sijaitsee 4. kerroksessa. 9

11 1. 13 OPPILASKUNTA Aikuislukion oppilaskuntaan kuuluvat kaikki aikuislukiomme opiskelijat. Oppilaskunnasta valitaan hallitus, joka kokoontuu säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppilaskunnan hallituksessa on mukana myös yksi opettajajäsen. Hallitukselle valitaan puheenjohtaja, joka edustaa aikuislukion opiskelijoita koulun johtokunnan kokouksissa ja tuo esiin opiskelijoiden kannan käsiteltäviin asioihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa monipuolisesti koulun arkeen ja toimintaan tulemalla mukaan oppilaskunnan hallitukseen tai kertomalla toiveistaan hallituksen jäsenille. Heidän yhteystietonsa löytyvät ala-aulan ilmoitustaululta. Koulussamme järjestetään lukuvuoden aikana myös erilaisia tapahtumia ja kyselyitä, joissa opiskelijat voivat tuoda esiin näkemyksiään. Kehittämisehdotuksia ja -toiveita voi myös pudottaa aikuislukion kanslian postilokeroon. (Lue myös kohta Palaute) OPISKELIJOIDEN/OPPILASKUNNAN TAUKOTILA Opiskelijoiden/oppilaskunnan taukotila sijaitsee kellarikerroksessa. Taukotilassa on tietokoneita sekä pöytiä, joiden ääressä voi muun muassa lukea ja tehdä tehtäviä. Tilaan johtava käytävä on vahtimestarin työtilan vieressä KUNTOSALI Koulun kuntosali sijaitsee kellarikerroksessa ja on opiskelijoiden käytettävissä opetuspäivinä klo Vahtimestari päästää kuntosaliin, kun opiskelijalla on esittää koulun opiskelutodistus. Opiskelutodistuksen saa kansliasta TULOSTIMET JA KOPIOKONE Tulostimia koulutöitä varten on kirjastossa 4. kerroksessa sekä 4. kerroksen käytävällä. Kirjastossa on opiskelijoiden käytössä myös skanneri. Opiskelijoiden käytössä on myös kolikoilla toimiva kopiokone 4. kerroksessa kirjaston läheisyydessä. Yhden kopion hinta on 10 senttiä. Kone toimii erisuuruisilla kolikoilla LANGATON VERKKO (WLAN/WIFI) Koulussamme on langaton lähiverkkoyhteys TYK_VERKKO, jonka voimassa oleva salasana (verkkoavain) on nähtävillä muun muassa kanslian ilmoitustaululla (2. krs käytävällä) ILTAKAHVILA MONTTU Iltakahvila Monttu sijaitsee kellarikerroksessa ja on avoinna lähiopetuspäivinä (ma to) klo Koepäivinä ja perjantaisin kahvila on kiinni. Viihtyisässä kahvilatilassa voi muun muassa lukea, tehdä koulutehtäviä, seurustella muiden opiskelijoiden kanssa ja nauttia kahvilan antimia. Kahvin ja teen lisäksi on tarjolla monipuolinen valikoima erilaisia leipiä, salaatteja, makeita leivonnaisia yms ILMOITUSTAULUT JA INFO-TV Koulun toiminnasta, tärkeistä tilaisuuksista, muutoksista ym. tiedotetaan aikuislukion ilmoitustauluilla, jotka sijaitsevat ala-aulassa ja kanslian ulkopuolella (2. krs). Päiväkohtaiset tiedotteet ovat ala-aulan lehtiötaululla, jota on hyvä vilkaista aina kouluun tullessa. Lisäksi ajankohtaisia tiedotteita on myös info-tv:ssä. 10

12 1. 20 LUOKAT JA MUUT TILAT Tämän oppaan takakannen sisäpuolella on koulun pohjapiirros, josta näkyy luokkien ja muiden tilojen sijainti. Kurssitarjottimessa kurssitunnuksen ja kauttaviivan jälkeen on kerrottu kunkin kurssin opetustila, esim. 1(1)/31. Luokan ensimmäinen numero kertoo luokan kerroksen, esim. luokka 31 sijaitsee 3. kerroksessa. Tarvittaessa opastusta saa kansliasta tai vahtimestarilta. 2. LUKUVUODEN KULKU JAKSOT, KOE- JA PALAUTEPÄIVÄT (ks. myös päiväkohtainen jaksojärjestys opinto-oppaan lopusta) 1. jakso: Opetusta ma ti Kokeet ke ma Kokeiden palautepäivä pe jakso: Opetusta ti ke Kokeet to ti Kokeiden palautepäivä to jakso: Opetusta ke ke Kokeet to pe Kokeiden palautepäivä pe jakso: Opetusta ma 8.1. ti Kokeet ke ma (HUOM! välissä talviloma vko 8) Kokeiden palautepäivä pe jakso: Opetusta ti to 5.4. Kokeet pe 6.4. ke Kokeiden palautepäivä pe jakso: Opetusta to to Kokeet pe ke Kokeiden palautepäivä to HUOM! Tarkat kurssikohtaiset koepäivät on merkitty kurssitarjottimen alareunaan UUSINTAKOKEET Uusintakokeet järjestetään pääsääntöisesti juhlasalissa (5. krs). Uusintakokeessa koeaika on klo Uusintakoepäivät lukuvuonna : pe 1.9., pe , to 7.12., pe 26.1., to 29.3., pe Uusintakokeeseen pitää ilmoittautua aina viimeistään viikkoa ennen uusintakoepäivää kirjallisesti sinisellä uusintakoelomakkeella, joita saa kansliasta ja kanslian ulkopuolelta käytävältä. Täytetty uusintakoelomake palautetaan kansliaan tai kanslian postilokeroon. Korjatut uusintakokeet saa takaisin kansliasta; palautuspäivät on merkitty jaksojärjestykseen LOMAT Syysloma ei syyslomaa, opetus normaalisti Itsenäisyyspäivä ke Joululoma ma pe 5.1. Talviloma ma pe Pääsiäisloma pe ma 2.4. Vappuloma ma ti 1.5. Helatorstai to

13 2. 4 ELOKUUN ABIKURSSIT, ENGLANTI JA ÄIDINKIELI Elokuun abikursseilla, ENA9 ja ÄI9(8), opetusta on poikkeuksellisesti viitenä iltana viikossa (ma-pe) ma 7.8 ma Abikurssien koepäivät ovat ti ja ke Abikurssien tarkempi aikataulu kerrotaan koulun internetsivuilla ja ilmoitustauluilla. Tarvittaessa aikataulua voi tiedustella myös kansliasta ABI-INFOT Abi-infoissa kerrotaan äärimmäisen tärkeää tietoa muun muassa ylioppilastutkinnon rakenteesta, yo-kokeisiin ilmoittautumisesta, yo-koetilanteesta ja sähköisistä yokokeista. Abi-infojen ajankohdat näkee muun muassa opinto-oppaan lopussa olevasta jaksojärjestyksestä YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT Yo-koepäivät on kerrottu ylioppilastutkintolautakunnan internetsivuilla ( sekä abi-infotilaisuuksissa jaetuissa materiaaleissa. Yo-koepäivät kerrotaan myös tämän oppaan lopussa LAKKIAISET JA KOULUN PÄÄTTÄJÄISET Syksyn 2017 uusia ylioppilaita ja perusopetuksen valmistujia juhlitaan pe klo 17- koulun juhlasalissa (5. krs). Kevään 2018 uusia ylioppilaita sekä perusopetuksen ja LUVA:n valmistujia juhlitaan pe 1.6. klo 17- koulun juhlasalissa (5. krs) JAKSOJÄRJESTYS Opinto-oppaan lopussa olevasta jaksojärjestyksestä (päiväkohtaisesta kalenterista) näkee yhdellä vilkaisulla muun muassa koko lukuvuoden jaksotuksen, vapaapäivät ja loma-ajat, koepäivät, uusintakoepäivät, yo-koepäivät sekä kokeiden palautepäivät. 3. PERUSTIETOA OPISKELUSTA JA KOULUSTA Aikuislukiossamme voi suorittaa perusopetuksen ja lukion päättötodistukset, ylioppilastutkinnon, lukioon valmistavan koulutuksen (LUVA) ja opiskella yksittäisiä oppiaineita (yksittäisten perusopetuksen kurssien aineopiskelu tietyin rajoituksin, ks. kohta 6. 1). Myös aiempien perusopetus- ja lukio-opintojen täydentäminen sekä päättötodistuksen arvosanojen korottaminen on mahdollista. Koulumme on Opetushallituksen valvoma ja sillä on virallinen todistuksenanto-oikeus. Aikuislukiosta saatu päättötodistus vastaa päiväkoulusta saatua päättötodistusta ILMOITTAUTUMINEN OPISKELIJAKSI Koulun opiskelijaksi ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti aikuislukion kansliassa. Opiskelijaksi voi ilmoittautua läpi lukuvuoden. Mukana tulee olla henkilöllisyystodistus sekä viimeisimmät opiskelutodistukset. Tutkinto-opiskelijaksi otettavalta opiskelijalta edellytetään vähintään 18 vuoden ikää. Lisäksi lukiotutkinnon suorittajaksi otettavalta opiskelijalta edellytetään perusopetuksen päättötodistusta tai vastaavan oppimäärän päättötodistusta. Koulun opiskelijaksi ottamisesta päättää rehtori. Alle 18-vuotias hakija voidaan rehtorin päätöksellä ottaa opiskelijaksi perusopetukseen, LUVA:an tai lukioon perustellusta syystä. 12

14 Mikäli perusopetuksen tutkinto-opiskelijaksi hakevan äidinkieli on muu kuin suomi, tulee hakijan osallistua suomen kielen testiin ja haastatteluun, jotka pidetään koulun tiloissa kahdesti vuodessa. Suomen kielen testiin ilmoittaudutaan etukäteen kansliassa. Lisätietoa saa tarvittaessa kansliasta ja opinto-ohjaajilta. Koulun opiskelijaksi ottamisesta päättää rehtori. Rehtori voi erityisestä syystä päättää, ettei perusopetuksen tutkinto-opiskelijaksi hakevan vieraskielisen täydy osallistua suomen kielen testiin AINEOPISKELU JA MAKSUT Tutkintotavoitteinen opiskelu on koulussamme maksutonta lukuun ottamatta ylioppilastutkintolautakunnan määräämiä yo-kirjoitusmaksuja. Koulussamme voi opiskella myös ilman tutkintotavoitetta yksittäisiä oppiaineita ja kursseja opiskelijan omien tarpeiden mukaan aineopiskelijana (perusopetuksen aineopinnot tietyin rajoituksin, ks. kohta 6. 1). Lukion jo aiemmin suorittaneet voivat esimerkiksi täydentää lukio-opintojaan uusilla oppiaineilla tai valmistautua pääsykokeisiin vahvistamalla taitojaan tietyissä oppiaineissa. Aikuislukiossa opiskelija voi myös harrastaa esim. kielten opiskelua ilman tutkintotavoitetta. Mikäli opiskelija ei ole suorittamassa perusopetuksen tai lukion päättötodistusta/ylioppilastutkintoa tai lukioon valmistavaa koulutusta, hän on aineopiskelija. Aineopiskelijalle aineopiskelijamaksu on 200 per lukuvuosi riippumatta suoritettavien kurssien/oppiaineiden määrästä. Jos aineopiskelija suorittaa kursseja vain syys- tai kevätlukukaudella, maksu on 100 per lukukausi riippumatta suoritettavien kurssien/oppiaineiden määrästä. Aineopiskelijamaksut maksetaan koulun pankkitilille kansliasta saatavien ohjeiden mukaisesti. Mikäli maksun maksaa esim. opiskelijan työnantaja, huoltaja tai muu taho, on tärkeää merkitä kanslian ohjeiden mukaisesti, kenen aineopiskelijamaksusta on kyse. Mikäli opiskelija on maksanut aineopiskelijamaksun, eikä sairastumisen vuoksi kykene kursseille osallistumaan, palautetaan maksu hänelle hakemuksesta lääkärintodistusta vastaan. Muutoin aineopiskelijamaksuja ei palauteta. Aineopiskelijamaksu on lukukausi-/ lukuvuosikohtainen OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN Opiskelun voi esimerkiksi työ- tai perheasioiden tai muiden syiden vuoksi keskeyttää joksikin aikaa ja jatkaa myöhemmin siitä, mihin opinnot ennen keskeytystä jäivät. Opintojen keskeytyksestä on kuitenkin syytä ilmoittaa aina kansliaan ETSIVÄ NUORISOTYÖ Mikäli alle 25-vuotias tutkintotavoitteinen opiskelija keskeyttää opintonsa ilman, että kertoo koululle siirtyvänsä toiseen oppilaitokseen tai työelämään, koululla on lakisääteinen velvoite ilmoittaa hänen yhteystietonsa opiskelijan kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten KURSSIMUOTOINEN OPISKELU Koulun lukuvuosi on jaettu syys- ja kevätlukukausiin sekä kuuteen jaksoon. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon. Eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseihin. 13

15 Kouluun ilmoittautuessaan opiskelija saa kurssitarjottimen (lukujärjestys), josta ilmenevät lukuvuoden aikana järjestettävät eri oppiaineiden kurssit aikatauluineen. Kurssitarjottimen avulla voi suunnitella itsenäisesti tai opinto-ohjaajan/kanslian kanssa opiskeluohjelman omien tarpeiden mukaiseksi TODISTUKSET Halutessaan opiskelija voi saada kansliasta todistuksen suorittamistaan opinnoista tai opiskelijana olosta (opiskelutodistus) milloin tahansa opintojen aikana. Päättötodistuksen saa, kun tutkintoon vaadittavat oppimäärät (eri oppiaineiden pakolliset kurssit) ja tarvittava määrä valinnaisia/syventäviä kursseja on suoritettu. Aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti lukion päättötodistukseen vaaditaan vähintään 44 kurssia, jos opiskelija on aloittanut lukio-opinnot yli 18-vuotiaana. Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneiden, mikäli opinnot eivät ole välillä keskeytyneet vähintään vuodeksi, vähimmäiskurssimäärä on aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti 48 kurssia taito- ja taideaineiden vuoksi. Aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti perusopetuksen päättötodistukseen vaaditaan vähintään 44 kurssia. Aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti lukioon valmistavan koulutuksen suorittamiseen vaaditaan vähintään 25 kurssia. Opintojen keskeytyessä opiskelijalle tehdään erotodistus/todistus siihen mennessä suoritetuista opinnoista TIETOKONE OPISKELUN TUKENA Sähköisissä ylioppilaskokeissa opiskelijalla on oltava käytössään oma kannettava tietokone, joka täyttää Ylioppilastutkintolautakunnan laitevaatimukset. Myös kurssien oppitunneilla ja kurssikokeissa hyödynnetään opiskelijoiden omia laitteita. Koulu ei lainaa opiskelijoille tietokoneita ylioppilaskirjoitusten ajaksi. Ylioppilaskirjoituksiin ja opiskeluun käy tavallinen kannettava tietokone (myös jotkin Applet, esim. MacBook Air ja MacBook Pro), joka on enintään noin seitsemän vuotta vanha. Keskusmuistia (RAM) pitää olla vähintään 2 gigatavua. USB-liitäntöjä olisi hyvä olla vähintään kaksi. Tavallisessa tuntityöskentelyssä tarvitaan langatonta lähiverkkoa, johon koneen täytyy pystyä liittymään. Sähköisissä kokeissa tarvitaan myös langallista lähiverkkoliitäntää (Ethernet), jonka voi tarvittaessa lisätä koneeseen USB-liitäntään kytkettävällä sovittimella. Lisätietoa sähköisistä ylioppilaskokeista löydät kohdasta 9. 3 sekä koulun Peda.netsivuilta SÄHKÖINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ PEDA.NET Koulussamme on käytössä sähköinen oppimisympäristö Peda.net, jonka löytää osoitteesta Oppimisympäristöstä löytyy materiaalia niin lähi- kuin e-kursseille sekä perusopetuksen, lukion että LUVA:n osalta. Materiaalien käyttöön vaaditaan kirjautuminen ja mahdollisesti kurssikohtainen salasana (liittymisavain), jonka saa kurssin opettajalta. Käyttäjätunnus Peda.nettiin luodaan itse rekisteröitymällä osoitteessa Tarvittaessa apua kirjautumiseen ja oppimisympäristön käyttöön saa kirjastosta tai tvt-pajasta. Peda.netin lisäksi opetta- 14

16 jat voivat käyttää tunneilla myös muita sähköisiä oppimisympäristöjä, joista saa tietoa kurssin opettajalta WILMA Lukion tutkinto-opiskelijat saavat opiskelijaksi ilmoittauduttuaan henkilökohtaiset Wilma-tunnukset muutamassa viikossa postitse. Mikäli tunnukset katoavat tai niitä ei jostain syystä tule postitse, tunnukset voi pyytää kansliasta. Wilma avautuu osoitteesta wilma.edu.hel.fi. Wilmaan voi kirjautua myös aikuislukion internetsivujen kautta. Wilman kautta opiskelijat voivat muun muassa ilmoittautua kursseille, nähdä omat kurssiarvosanansa ja kurssisuorituksensa sekä tiedot mahdollisesti puuttuvista osasuorituksista. Wilmasta näkee myös oman lukujärjestyksensä, yo-tutkintonsa tilanteen sekä lopulliset yo-tuloksensa. Wilma ei kuitenkaan ole aikuislukiossamme viestintäväline eivätkä opettajat seuraa Wilma-viestejä. Opettajiin saa yhteyden sähköpostitse etunimi.sukunimi@tyk.fi OPISKELIJAKORTTI JA OPISKELIJA-ALENNUKSET Tutkinto-opiskelijat saavat halutessaan kansliasta koulun opiskelijakortin. Korttia varten tarvitaan yksi valokuva. Vanhoihin koulumme opiskelijakortteihin tutkinto-opiskelijat saavat uuden lukuvuosileiman kansliasta. Kansliasta saa myös todistukset HSL:n, Matkahuollon ja VR:n opiskelija-alennuksia varten. HSL:n opiskelija-alennus on tarkoitettu vuotiaille tutkintoopiskelijoille ja Matkahuollon/VR:n opiskelija-alennus yli 17-vuotiaille tutkinto-opiskelijoille. Kansliasta saa pyydettäessä todistuksen myös Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi liittymistä varten HYVÄT TAVAT JA TYÖRAUHA Rauhallinen ympäristö helpottaa uusien asioiden omaksumista ja oppimiseen keskittymistä. Opetuksen ajankäyttö on tiivistä ja tehokasta, mikä edellyttää ehdotonta työrauhaa jokaiselle koulumme jäsenelle. Tästä syystä esim. matkapuhelinten tulee olla suljettuina oppitunneilla ja kokeissa. Oppitunnin kuvaaminen ja taltioiminen ilman opettajan ja kyseisen opetusryhmän erillistä lupaa on kielletty. Koulun järjestyssäännöt löytyvät opinto-oppaan alusta, sisällysluettelon jälkeen TUPAKOINTI Tupakkalaki kieltää ehdottomasti tupakoinnin alle 18-vuotiaille tarkoitetulla ulkoalueella eli koulumme sisäpihalla ja kadunpuoleisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Tupakointi näillä alueilla on kielletty myös varsinaisen kouluajan jälkeen. Myös naapuritalojen edessä roskaaminen on kielletty. Nuuskan käyttö on koulussa kielletty AUTOJEN PYSÄKÖINTI Koulun sisäpihalla autojen pysäköinti on ehdottomasti kielletty. Maksullisia parkkipaikkoja löytyy muun muassa Olympiastadionin ja Kisahallin pysäköintialueilta ja Urheilukadulta sekä muilta lähikaduilta. 15

17 3. 13 LÖYTÖTAVARAT Löytötavarat toimitetaan vahtimestarille. Häneltä voi tiedustella kadonneita tavaroita PALAUTE Jotta pystyisimme kehittämään koulumme toimintaa, kaikenlainen palaute ja kehittämisideat ovat aina tervetulleita. Palautetta/kehittämisideoita voi kertoa suoraan koulun henkilökunnalle joko kasvotusten tai vaikkapa sähköpostitse. Palautekyselyitä järjestetään opiskelijoille säännöllisesti POSTIA OPETTAJILLE JA KOULUN HENKILÖKUNNALLE Opettajiin saa yhteyden sähköpostitse Wilma-viestejä opettajat eivät seuraa eikä heillä ole työpuhelinnumeroita. Kanslian ulkopuolella (2. krs) harmaan kaapin kannessa on postilokero, jonne voi pudottaa postia opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle. Postia voi jättää myös suoraan kansliaan, josta se toimitetaan vastaanottajalle. Postista tulee käydä ilmi, keneltä se on ja kenelle se on osoitettu OSOITE- JA MUUT YHTEYSTIEDOT Pidäthän huolen siitä, että kansliassa olevat osoite- ja muut yhteystietosi ovat aina ajan tasalla. Muuttuneet yhteystiedot tulee ilmoittaa viipymättä kansliaan. Opiskelijoiden yhteystiedot eivät päivity koululle automaattisesti väestörekisteristä TIEDOTTAMINEN Koulumme ajankohtaisista asioista kertova jaksotiedote on jaossa aina jaksojen vaihteessa kanslian ulkopuolella (2. krs). Päiväkohtaisista asioista tiedotetaan alaaulan lehtiötaululla. Ota tavaksesi vilkaista sitä aina kouluun tullessasi. Aikuislukion ilmoitustaulut, joilla on pysyviä tiedotteita, ovat ala-aulassa ja kanslian ulkopuolella. Koulumme internetsivuilla on Ajankohtaista-osio, jota myös käytämme tiedottamiseen. Lisäksi info-tv:t näyttävät ajankohtaisia tiedotteita FACEBOOK Aikuislukiomme on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä, niin pääset seuraamaan, mitä koululla tapahtuu AUTOKOULU Aikuislukiomme opiskelijana voi suorittaa autokoulun Haagan autokoulussa alennettuun sopimushintaan. Autokoulukursseille voi osallistua sopimushintaan joko koulumme omissa tiloissa tai missä tahansa Haagan autokoulun toimipisteessä, joita on Haagassa, Kampissa, Töölössä, Kannelmäessä, Maunulassa ja Malmilla. Töölön toimipisteessä teoriatunteja järjestetään sekä aamulla että illalla. Lisätietoa: 16

18 4. OPETUSJÄRJESTELYT Lähikurssien opetusta järjestetään maanantaista torstaihin. Opetus järjestetään kaksoistunteina (2 x 40 minuutin pituisena opetuskertana). Kunkin kurssin opetusta on kaksi kertaa viikossa, joko maanantaisin ja keskiviikkoisin tai tiistaisin ja torstaisin. 3. jaksossa opetusta on poikkeuksellisesti joka kurssilla neljänä päivänä viikossa, koska jaksossa on vain 11 opetuspäivää. Lähikurssin tenttiminen on lukiossa mahdollista, kun asiasta sopii kurssin opettajan kanssa viimeistään kurssin alkaessa. (Tällöin kurssin opettaja kertoo, onnistuuko tenttiminen ja jos onnistuu, mitä tehtäviä kurssin suorittamiseksi tulee tehdä ja missä aikataulussa.) Koepäivä on lähikurssin koepäivä, ellei opettajan kanssa muuta sovita. E-kursseilla lähiopetusta on jakson aikana pääsääntöisesti kahtena iltana, yleensä perjantaisin. E-kurssien lähiopetus järjestetään kaksoistunteina (2 x 40 minuutin pituisena opetuskertana). E-kurssien lähiopetuksen aikataulu näkyy kurssitarjottimella vaaleanharmaalla pohjalla. E-kurssin materiaali ja suoritusohjeet löytyvät viimeistään kurssin alkaessa sähköisessä muodossa sähköisestä oppimisympäristöstä. Yleistä ohjeistusta e-kurssien suorittamiseen saa tarvittaessa kansliasta, opinto-ohjaajilta ja opettajilta OPETUSSUUNNITELMA JA LUKUVUOSISUUNNITELMA Koulutyötä säätelee opetussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa koulun tarjoamat kurssit ja niiden sisällöt, työtavat ja arviointi. Valtakunnallinen tuntijako puolestaan määrittelee eri oppiaineiden pakollisten, valinnaisten (perusopetus) sekä syventävien ja soveltavien (lukio) kurssien määrät (ks. kohta 6). Opetussuunnitelmaa täydentää lukuvuosittain laadittava lukuvuosisuunnitelma. Koulun opetussuunnitelmat ja lukuvuosisuunnitelma ovat nähtävillä koulun internetsivuilla ja sähköisessä oppimisympäristössä OPPIMÄÄRÄ Perusopetuksen, lukioon valmistavan koulutuksen ja lukion tutkinnot muodostuvat oppimääristä. Oppimäärät on lueteltu tuntijaossa. Perusopetuksen ja lukion tutkinnot on suoritettu, kun opiskelija on suorittanut vähintään 44 kurssia (tai 48 kurssia, jos lukio-opinnot on aloitettu alle 18-vuotiaana), joihin sisältyvät oppiaineiden pakolliset oppimäärät sekä tarvittava määrä valinnaisia/syventäviä kursseja. Lukioon valmistavan koulutuksen suorittamiseen vaaditaan vähintään 25 kurssia. Päättötodistukseen merkitään oppimäärän laajuus ja siitä saatu arvosana. Opiskelijan on valittava oppimäärään kuuluvien pakollisten kurssien lisäksi jonkin verran valinnaisia (perusopetus, LUVA) ja syventäviä (lukio) kursseja saadakseen tutkinnon vähimmäiskurssimäärän täyteen. Menestyäkseen ylioppilastutkintokokeessa parhaalla mahdollisella tavalla, on lukio-opiskelijan syytä valita kirjoitusaineistaan pakollisten kurssien lisäksi syventäviä kursseja KURSSI Oppimäärät muodostuvat kursseista. Kaikki lukion ja perusopetuksen kurssit ovat tuntimäärältään yhtä laajoja (28 x 40 min). Lähikurssi koostuu pääsääntöisesti 22:sta 17

19 oppitunnista (40 min), viiden oppitunnin pituisesta kokeesta ja yhdestä kokeen palautetunnista. Myös e-kursseissa opiskelijan työskentelyn määrä on mitoitettu yhtä laajaksi. E-kurssien lähiopetustunteja on kuitenkin pääsääntöisesti vain kahtena iltana kurssin aikana ja opiskelu painottuu opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Kurssien suoritusjärjestys on opiskelijan vapaasti valittavissa, mutta erityisesti kielissä, matemaattisissa aineissa ja äidinkielessä opiskelijan on syytä suorittaa pakolliset kurssit numerojärjestyksessä aineiden etenevästä luonteesta johtuen uusi opiskeltava aines rakentuu aiemmin opitun varaan. Näissä aineissa numerojärjestyksestä poikkeavasta suoritusjärjestyksestä kannattaa keskustella oppiaineen opettajan kanssa ILMOITTAUTUMINEN KURSSEILLE Opetusjärjestelyjen sujuvuuden vuoksi on tärkeää ilmoittautua kursseille hyvissä ajoin etukäteen, mielellään n. 2-3 viikkoa ennen jakson alkua. Kursseille mahtuu vain tietty määrä opiskelijoita ja kurssit täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli suunnitelmasi muuttuvat, muistathan perua kurssi-ilmoittautumisesi. Kursseille voi ilmoittautua kansliassa tai kanslian ulkopuolelta saatavilla kurssiilmoittautumislomakkeilla, jotka palautetaan täytettyinä kanslian ulkopuolella olevaan postilokeroon. Myös sähköpostitse voi kursseille ilmoittautua vapaamuotoisesti osoitteeseen aikuislukio@tyk.fi. Lukion tutkinto-opiskelijat voivat ilmoittautua kursseille myös Wilman kautta (wilma.edu.hel.fi). Wilman käyttäjätunnuksen ja salasanan saa kansliasta. (Lisää Wilmasta, ks. kohta 3. 8) 4. 6 KURSSIIN KUULUVAT OSASUORITUKSET Kurssiarvosanan saamiseksi kurssin kaikkien pakollisten osasuoritusten tekeminen on välttämätöntä. Mikäli opiskelijalta jää puuttumaan pakollinen osasuoritus, saa hän kurssiarvosanan sijaan merkinnän O (=osallistunut). Tällöin on oikeus vuoden ajan täydentää puuttuvia osioita. Opettaja kertoo kurssin arviointiperusteista ja kurssin osasuorituksista kurssiohjelmassa, joka jaetaan kurssin alkaessa. - KOTI- JA HARJOITUSTEHTÄVÄT SEKÄ AINEET Kursseihin saattaa kuulua pakollisia kotitehtäviä, mm. aineita sekä muita harjoitustehtäviä. Nämä on ehdottomasti palautettava opettajalle ilmoitettuna ajankohtana. Esimerkiksi kielten kursseilla opiskelija voi palauttaa kotiaineen määräajan jälkeen vain, jos hän on saanut siihen luvan kurssin opettajalta. Tehtävät ja aineet palautetaan opettajan ohjeiden mukaisesti. - KUULLUNYMMÄRTÄMISKOE Useimpiin kielten kursseihin kuuluu kuullunymmärtämiskoe. Kuullunymmärtämiskokeet alkavat minuutilleen ilmoitettuna aikana. Opiskelija, joka on jäänyt pois pakollisesta kuullunymmärtämiskokeesta, ei voi saada ko. kurssista arvosanaa. Arvostelulistaan ja opintorekisteriin hän saa kurssista merkinnän O (=osallistunut) ja voi suorittaa kuullunymmärtämiskokeen, kun kurssi on seuraavan kerran tarjolla ellei opettajan kanssa muuta sovita. 18

20 - E-KURSSIEN TEHTÄVÄT E-kurssien suorittamiseen kuuluu olennaisesti opiskelijan itsenäinen opiskelu kurssiin kuuluvan materiaalin, oppikirjan ja tehtävien avulla. E-kurssin materiaali ja suoritusohjeet löytyvät kurssin alkaessa sähköisestä oppimisympäristöstä. Tehtävien palautuksessa opettajalle on noudatettava opettajan antamia määräaikoja. Kurssi on suoritettu vasta, kun kaikki siihen kuuluvat osasuoritukset on tehty KOEVIIKKO, KOKEET JA UUSINTAKOKEET Jakson lopussa pidetään kurssien loppukokeet pääsääntöisesti koeviikon aikana. Koepäivinä ei ole oppitunteja eikä aineohjausaikoja (esim. matikkaklinikka, kieliklinikka jne.). Myös iltakahvila on suljettu koepäivinä. Kullakin kurssilla on oma koepäivänsä, joka saattaa poiketa opetustuntien viikonpäivästä. Lähikurssien koepäivät näkyvät kurssitarjottimen alareunassa. E-kurssien koepäivät kerrotaan kurssimateriaalissa/ kurssiohjelmassa. Loppukokeet alkavat klo ja kestävät viisi oppituntia (5 x 40 min) lukuun ottamatta joidenkin perusopetuksen kurssien kokeita tai lukion mahdollisia preliminäärikokeita, joiden ajankohdan opettaja ilmoittaa erikseen kurssilla. Kokeesta voi myöhästyä korkeintaan 40 min, ja tästä syystä kokeesta voi myös poistua aikaisintaan klo Jos kokeesta myöhästyy enemmän kuin 40 min, ei kokeeseen voi enää osallistua. Kokeet pidetään pääsääntöisesti samassa luokassa, jossa kurssin opetus on järjestetty. Mahdollisista luokkamuutoksista ilmoitetaan koepäivänä opetusluokan ovessa ja/tai ala-aulan lehtiötaululla. Koeaika päättyy klo Abien preliminäärikokeet voivat kestää pidempään, mikäli opettaja erikseen ilmoittaa asiasta. Mikäli opiskelijalla on kaksi koetta samana päivänä, tulee hänen itse sopia kokeiden suorittamisesta ja menettelytavoista etukäteen molempien kurssien opettajien kanssa. Kokeeseen otetaan mukaan omat kirjoitusvälineet, konseptipaperit (suuriruutuinen) ja oppiaineen apuvälineet, esim. laskin ja taulukkokirja. Sähköisissä kurssikokeissa noudatetaan opettajan ohjeistusta, ks. kohta 3. 6 Tietokone opiskelun tukena. - PALAUTEPÄIVÄ Kurssikokeet palautetaan jakson palautepäivänä. Palautepäivä näkyy kurssitarjottimessa. Palautepäivään on tärkeää osallistua, sillä silloin opiskelija saa välittömästi tiedon osaamisestaan ja voi saman tien kysyä opettajalta, jos ei ymmärrä kaikkea korjattua koepaperista. Palautepäivänä kerrotaan myös kurssin arviointiperusteet. Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan palautepäivään, on koe noudettavissa seuraavan viikon tiistaista alkaen kansliasta. Noutamattomia kokeita säilytetään kaksi kuukautta. - UUSINTAKOKEET Uusintakoetilaisuuksia pidetään kuusi kertaa lukuvuoden aikana. Uusintakokeiden ajankohdat näkyvät muun muassa kurssitarjottimessa ja jaksojärjestyksessä. Uusintakokeeseen on oikeus osallistua vuoden sisällä siitä, kun on osallistunut kurssille ja saanut siitä O-merkinnän (=osallistunut). Sen sijaan hyväksyttyä/hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran ilman aikarajaa osallistumatta kurssille uudelleen. Yhtenä uusintakoepäivänä voi tehdä enintään kaksi koetta samanaikaisesti. 19

21 Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen uusintakoetta kirjallisesti sinisellä uusintakoelomakkeella, joita saa kansliasta tai kanslian ulkopuolelta käytävältä. Lomake palautetaan huolellisesti täytettynä kansliaan tai kanslian postilokeroon, joka on kanslian ulkopuolella. Uusintakokeet pidetään pääsääntöisesti koulun 5. kerroksen tiloissa, yleensä juhlasalissa. Koepaikka ilmoitetaan uusintakoepäivänä ala-aulan lehtiötaululla. Uusintakoe alkaa klo ja päättyy klo Kokeesta voi myöhästyä enintään 40 min ja kokeesta saa poistua aikaisintaan klo Myös uusintakokeeseen otetaan mukaan omat kirjoitusvälineet ja oppiaineen apuvälineet, esim. laskin ja taulukkokirja. Uusintakokeessa ei kuitenkaan saa käyttää omia konseptipapereita, vaan tarvittavat paperit saa valvojalta koetilaisuuden alussa. Opettajilla on uusintakokeiden korjausaikaa yleensä viikko siitä, kun he saavat kokeet. Korjatut uusintakokeet saa takaisin kansliasta. Erillistä palautetuokiota ei uusintakokeille ole. Jaksojärjestyksessä on kerrottu, mistä alkaen korjatut uusintakokeet ovat kansliasta noudettavissa. Epäselvissä tilanteissa esim. korjausmerkinnöissä, on syytä ottaa heti yhteyttä opettajaan. Kokeet on hyvä noutaa ja tutkia esim. pistelaskun oikeellisuus sekä opettajan korjausmerkinnät. Kokeiden säilytysaika on kaksi kuukautta. - VILPPI KOETILANTEESSA JA KOPIOINTI Mikäli opiskelija yrittää täyttää kurssin arviointiperusteet vilpillisin keinoin, opiskelijan tilanne ja rikkeen vakavuus huomioon ottaen voidaan kurssisuoritus katsoa keskeytyneeksi (K), opiskelijalta voidaan vaatia koesuorituksen uusimista viivästetysti tai hänelle voidaan määrätä jokin muu korvaava suoritus. Jos vilppiä epäillään, opiskelijan kuulemiseen varataan mahdollisuus ennen merkinnän antamista ja tapaus kirjataan ylös. Asia menee tiedoksi myös kansliaan ja rehtorille, joka tarvittaessa kutsuu opiskelijan keskusteluun. Toistuvasta vilpistä tai muusta erityisen painavasta syystä asia voidaan käsitellä koulun johtokunnassa, joka päättää mahdollisista jatkotoimista. Jos lunttaamista tai vilppiä havaitaan koetilanteessa, koesuoritus hylätään. Kurssi voidaan tällöin katsoa keskeytyneeksi tai voidaan vaatia koesuorituksen uusimista viivästetysti. Koetta ei tällöin voi uusia heti seuraavassa uusintakokeessa, vaan pääsääntöisesti vasta sitä seuraavassa. Puhelin ei saa olla näkyvillä kokeessa, vaan sen tulee olla suljettuna laukussa. Kotitehtävien, aineiden ja muiden opettajien antamien tehtävien kopioiminen suoraan lähdettä ilmoittamatta ja omana tuotoksena esittäminen luetaan myös vilpiksi KURSSIN JA OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI SEKÄ KURSSIARVOSANAN KOROTTAMINEN Kurssiarvosana määräytyy loppukokeen tai sitä korvaavan työn sekä muiden näyttöjen perusteella. Tuntityöskentely voi vaikuttaa kurssin arvosanaan kurssin alussa sovitulla tavalla. Kurssi on suoritettu sitten, kun kaikki siihen kuuluvat osasuoritukset sekä koe tai sitä korvaava työ on hyväksytysti tehty. Jokainen kurssi arvostellaan erikseen ja muista oppiaineen kursseista riippumatta. 20

22 Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät/valinnaiset kurssit arvioidaan aina numeroin. Koulukohtaisista kursseista arviointi voi olla myös S (=suoritettu). Ulkomailla suoritetut kurssit ja kotimaassa kauan sitten suoritetut kurssit voidaan myös lukea hyväksi merkinnällä S, vaikka ne edellä mainittujen sääntöjen perusteella pitäisi arvioida numeroin. Hyväksyttyä/hylättyä kurssiarvosanaa voi yrittää korottaa uusintakokeessa yhden kerran ilman aikarajaa osallistumatta kurssille uudelleen. Mikäli opiskelija suorittaa uudelleen jo suorittamansa kurssin, parempi arvosana jää aina voimaan. Sen sijaan O-merkintää on oikeus täydentää vuoden ajan kurssin päätyttyä. Sen jälkeen kurssin suorittamiseen vaadittavat osasuoritukset vanhenevat (ks. kohta 4. 9 O-merkintä). Oppimäärän arvosana (päättöarvosana päättötodistukseen) lasketaan kurssiarvosanojen perusteella näiden keskiarvona. Keskiarvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Aineenopettajalla on kuitenkin mahdollisuus korottaa päättöarvosanaa poiketen keskiarvosta, mikäli opiskelija on osoittanut opinnoissaan huomattavaa edistystä. Lukion päättötodistuksessa oppimäärä voidaan arvostella suoritusmerkinnällä (S) numeroarvioinnin sijaan kaikissa niissä oppiaineissa, joissa opiskelija on suorittanut vain yhden kurssin ja niissä valinnaisissa vieraissa kielissä, joissa opiskelija on suorittanut enintään kaksi kurssia sekä liikunnassa riippumatta suoritettujen kurssien määrästä. Oppimäärän kursseista hylättyjä (4) voi olla perusopetuksessa ja lukiossa seuraavasti: Suoritettuja pakollisia/valinnaisia/valtakunnallisia joista voi olla hylättyjä kurssiarvosyventäviä kursseja aineessa yhteensä: sanoja enintään: 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän O-MERKINTÄ (OSALLISTUNUT) Kurssista, jonka kokeeseen opiskelija ei ole osallistunut, annetaan O-merkintä (=osallistunut), kun opiskelijalla on läsnäoloja tai muita osasuorituksia tarpeellinen määrä. O-merkintä annetaan myös silloin, kun koe on tehty, mutta muita kurssin suorittamiseen vaadittavia osasuorituksia puuttuu. O- merkintä antaa oikeuden osallistua uusintakokeeseen tai muuten täydentää kurssisuoritusta vuoden ajan kurssin päätyttyä. O-merkintä ei ole kurssisuoritus. O-merkinnän antamisesta ja siihen liittyvistä perusteista päättää kurssin opettaja K-MERKINTÄ (KESKEYTYNYT) K-merkintä (=keskeytynyt) annetaan, kun opiskelija on osittain osallistunut kurssille, mutta ei kuitenkaan riittävästi O-merkinnän (tai arvosanan) saamiseksi. K:lla merkitty kurssi on suoritettava uudelleen opetukseen osallistumalla. K-merkinnän saatuaan opiskelijalla ei ole oikeutta osallistua uusintakokeeseen tai muuten täydentää kurssisuoritustaan. K-merkinnän antamisesta ja siihen liittyvistä perusteista päättää kurssin opettaja. 21

23 4. 11 AIKAISEMMAT OPINNOT Aikaisemmat samansisältöiset opinnot otetaan huomioon siten, että opiskelija voidaan vapauttaa vastaavien kurssien suorittamisesta (osaamisen tunnistaminen). Tästä oikeudesta neuvotellaan opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. Mikäli opiskelija suorittaa uudelleen jo aiemmin suorittamansa kurssin, parempi arvosana jää aina voimaan PÄÄTTÖTODISTUS Perusopetuksen/lukion opiskelija saa päättötodistuksen, kun kaikki tutkinnon edellyttämät oppimäärät ja kurssit on suoritettu ja kokonaiskurssimäärä on vähintään 44 kurssia. Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneilla kursseja tulee olla vähintään 48. Lukioon valmistavan koulutuksen suorittamiseen vaaditaan vähintään 25 kurssia. Oppimäärä on suoritettu, kun opiskelija on saanut arvosanan/suoritusmerkinnän kaikista oppiaineen pakollisista kursseista ja kun pakollisista ja opiskelijan valitsemista syventävistä/valinnaisista kunkin oppiaineen kursseista vähimmäismäärä on hyväksytysti suoritettu (ks. kohta 4. 8). Kunkin oppimäärän arvosana päättötodistukseen (päättöarvosana) lasketaan kurssiarvosanojen perusteella näiden keskiarvona. Aineenopettajalla on kuitenkin mahdollisuus korottaa päättöarvosanaa poiketen keskiarvosta, mikäli opiskelija on osoittanut opinnoissaan huomattavaa edistystä. Lukion päättötodistuksessa oppimäärä voidaan arvostella suoritusmerkinnällä (S) numeroarvioinnin sijaan kaikissa niissä oppiaineissa, joissa opiskelija on suorittanut vain yhden kurssin ja niissä valinnaisissa vieraissa kielissä, joissa opiskelija on suorittanut enintään kaksi kurssia sekä liikunnassa riippumatta suoritettujen kurssien määrästä. Pyynnöt S-merkinnöistä päättötodistukseen tulee esittää kansliaan OSALLISTUMINEN OPPITUNNEILLE Opetukseen osallistuminen on yleensä osa kurssin suorittamista ja arvioinnissa huomioidaan opiskelijan tuntityöskentely kurssin aikana. Mikäli opiskelijalle tulee poissaoloja enemmän kuin neljä opetuskertaa, voidaan kurssisuoritus katsoa keskeytyneeksi tai opiskelija voi mahdollisesti sopia opettajan kanssa muita tapoja osoittaa oppimistaan niin, etteivät poissaolot vaikuta kurssin arviointiin. Kurssien opettajia on hyvä informoida pidemmistä poissaoloista. Varsinkin kurssin alussa on tärkeää olla yhteydessä opettajaan, mikäli ei pääse paikalle kurssin ensimmäisille oppitunneille. Kursseille mahtuu vain tietty määrä opiskelijoita ja mikäli opiskelija ei ole vahvistanut osallistumistaan opettajalle kurssin alkaessa, saattaa hän menettää kurssipaikkansa. Tenttimällä suoritettavista kursseista sovitaan aina etukäteen kurssin opettajan kanssa (ks. kohta 5. 1) LUKIODIPLOMIT - KUVATAIDE Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu yhden soveltavan kurssin puitteissa toteutettavasta teoksesta ja portfoliosta. Teos ja portfolio toteutetaan itsenäisesti oppilaitoksen tiloissa, opettajan valvonnassa. Työt tulee säilyttää kurssin aikana koululla. Kuvataiteen lukiodiplomikurssi edellyttää vähintään neljän lukion kuvataidekurssin 22

24 suorittamista ennen työskentelyn aloittamista. Teos ja portfolio arvioidaan erikseen, lopullinen arvosana muodostuu niiden keskiarvosta. Arvioinnin suorittavat oman koulun kuvataideopettaja ja toinen ulkopuolinen visuaalisen alan asiantuntija. Portfolion arvioinnissa kiinnitetään huomiota työskentelyprosessiin (idealuonnokset, kokeilut, aiheen kehittely, prosessin kuvaus). Teoksen arvioinnissa huomioidaan työn toteutus, työtapojen ja materiaalien valinta ja hallinta, tavoitteiden toteuttaminen. Lukiodiplomien aiheet ja ohjeet julkaistaan vuosittain, keväällä opetushallituksen sivuilla (edu.fi). - LIIKUNTA Liikunnan lukiodiplomi muodostuu liikuntatietoja mittaavasta kokeesta, liikunnallisten valmiuksien arvioinnista, yhteistyötaidoista, erityisosaamisen arvioinnista sekä portfoliosta (mahdollinen kilpaurheilu, koulun liikuntatoiminnassa ansioituminen, muiden kuin koululiikuntalajien harrastaminen yms.). Liikunnan lukiodiplomikurssi edellyttää vähintään neljän liikunnan ja/tai terveystiedon lukiokurssin suorittamista. Diplomin muita osiota voi suorittaa lukioaikana, mutta liikuntatietoja mittaava koe on valtakunnallisesti kaikilla samaan aikaan. Arvioinnin suorittaa liikunnanopettaja, erityisosaamisen arvioinnissa kaksi liikunnanopettajaa. Tarvittaessa voidaan pyytää myös ulkopuolisen arvioijan apua. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus OSALLISTUMINEN YHTEISHAKUUN Nuorten ammatillisen koulutuksen kevään ja syksyn yhteishaku (peruskoulu-/ lukio-opiskelijat): Halutessaan opiskelija saa yhteishakuun ja jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä tukea ja opastusta opinto-ohjaajalta. Jos opiskelija hakeutuu oppilaitoksiin itsenäisesti, tulee asiasta silloinkin ilmoittaa opinto-ohjaajalle. Tämä on välttämätöntä, jotta koulu voi lähettää päättöarviointi-/korotustiedot yhteishakurekisteriin asianmukaisesti. Tarkemmista yhteishaun pisteytyksistä ja valintaperusteista saa tietoa fi-sivustolta. Kevään yhteishaussa (syksyllä alkaviin opintoihin) on huolehdittava siitä, että päättötodistukseen tarvittavat pakolliset ja valinnaiset/syventävät kurssit tulevat suoritetuiksi 5. jakson loppuun mennessä STIPENDIT Töölön yhteiskoulun aikuislukio jakaa raha- ja kirjastipendejä opinnoissaan hyvin menestyneille opiskelijoille. Koulun omista varoista myönnetään rahastipendejä niin perusopetuksen, LUVA:n kuin lukion opinnoissa hyvin menestyneille ja tutkintonsa suorittaneille. Mahdollisia lehtistipendejä myöntävät koulun yhteistyökumppanit. Lisäksi aikuislukiomme perustajapariskunnan mukaan nimetty Yrjö Jahnssonin säätiö on myöntänyt vuosittain rahastipendejä koulun uusille ylioppilaille. Nämä stipendit on suunnattu ensisijaisesti mahdollisille tuleville tieteenharjoittajille. 5. ERILAISIA TAPOJA OPISKELLA Perusopetuksen ja lukioon valmistavan koulutuksen kurssit ovat kaikki lähikursseja. Lukiossa on lähikurssien lisäksi tarjolla myös e-kursseja. 23

25 5. 1 LÄHIKURSSIT Lähikursseilla edellytetään opiskelijan osallistumista kurssin oppitunneille, ellei opettajan kanssa toisin sovita (=tenttiminen). Tarkemmin oppitunneille osallistumisesta ja poissaoloista on kerrottu tämän opinto-oppaan kohdassa LÄHIKURSSIN TENTTIMINEN Lähikurssin tenttimisestä tulee sopia viimeistään kurssin alkaessa kurssin opettajan kanssa. Tällöin kurssin opettaja kertoo, onnistuuko tenttiminen ja jos onnistuu, mitä tehtäviä kurssin suorittamiseksi tulee tehdä ja missä aikataulussa. Tentittävään kurssiin opettaja voi liittää lisätehtäviä. Lähikurssin voi tenttiä vain siinä jaksossa, kun se on tarjolla lähiopetuksena LUKION E-KURSSIT E-kurssit ovat hyvä opiskelumuoto sellaisille opiskelijoille, joille perinteinen lähiopetukseen perustuva opiskelumuoto ei sovi esimerkiksi työn tai perhetilanteen vuoksi. E-kursseilla korostuu opiskelijan itseohjautuvuus ja itsenäinen tiedonhankinta. Opettajien puoleen opiskelija voi kääntyä ohjaustuokioilla tai sähköpostin välityksellä. E-kurssin lähiopetuspäivinä on tarkoituksena käsitellä kurssin keskeisimpiä/ vaikeimpia kohtia ja opiskelijoille mieleen nousseita kysymyksiä. Kielten e-kursseilla lähiopetuspäivinä voidaan pitää kuullunymmärtämiskokeita e-kurssin materiaalin aikataulun mukaisesti. E-kurssiin kuuluu pääsääntöisesti kaksi 2 x 40 minuutin mittaista lähituntia. - E-KURSSIN MATERIAALI JA SUORITUSOHJEET E-kurssin materiaali ja suoritusohjeet tehtävineen ja aikatauluineen löytyvät kurssin alkaessa sähköisestä oppimisympäristöstä. E-kurssin lähiopetuspäivinä mahdollisesti jaettua lisämateriaalia on noudettavissa kanslian ulkopuolella olevasta kaapista opettajakohtaisista kansioista. Aineistoa säilytetään niissä jakson koeviikon loppuun saakka. Kaikkien e-kurssien lähitunneilla ei materiaalia välttämättä jaeta. Lähituntien materiaalin noutamatta jättäminen ei ole este opintojen edistymiselle. Opettajat ilmoittavat omista käytännöistään e-kurssien materiaalissaan ja lähitunneilla. Yhteyttä opettajiin opiskelija voi pitää ensisijaisesti sähköpostin välityksellä. E- kurssin materiaalissa on opettajien yhteystiedot ja aineohjausajat. Noutamatta jääneet korjatut osasuoritukset opettajat jättävät kansliaan. 6. PERUSOPETUKSEN, LUKION JA LUVA:N TUNTIJAKO Opetussuunnitelma sisältää opetuksen yleiset tavoitteet sekä eri oppiaineiden tavoitteet ja oppimäärät sekä kurssit. Aikuislukioiden opetussuunnitelmat on sovellettu aikuisia varten ja niissä on otettu huomioon opiskelijoiden ikä ja aikaisemmin suoritetut opinnot. Halutessaan koulumme opetussuunnitelmiin ja niiden liitteisiin voi tutustua koulun internetsivuilla. Lukion ja perusopetuksen päättötodistusten kokonaiskurssimäärän tulee olla vähintään 44 kurssia sisältäen oppiaineiden pakollisten oppimäärien lisäksi va- 24

26 paavalintaisia oppimääriä ja kursseja. Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kokonaiskurssimäärän tulee olla vähintään 48 kurssia sisältäen taito- ja taideaineet. Lukioon valmistavan koulutuksen kokonaiskurssimäärä on vähintään 25 kurssia PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Koulussamme voi suorittaa perusopetuksen päättötodistuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Myös perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen on mahdollista. Yksittäisiä perusopetuksen kursseja voi suorittaa aineopiskelijana ilman tutkintotavoitetta seuraavissa oppiaineissa: toinen kotimainen kieli (ruotsi), uskonto, elämänkatsomustieto PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO, UUSI OPS ( alkaen) Perusopetuksen päättötodistuksen kokonaiskurssimäärän tulee olla uuden opetussuunnitelman mukaisesti vähintään 46 kurssia, jotka sisältävät oppiaineiden pakollisten oppimäärien lisäksi vapaavalintaisia oppimääriä ja kursseja. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman valinnaisten kurssien määrä selviää mennessä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän opiskelija voi suorittaa opiskelemalla joko suomea äidinkielenä tai suomea toisena kielenä. OPPIAINEET (Suluissa koulumme tarjonta.) Kielet: Äidinkieli ja kirjallisuus: - Suomi äidinkielenä - Suomi toisena kielenä, s2 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Vieras kieli (englanti) PAKOLLISET KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain. yhteensä vähintään 20 (äidinkieli ja kirjallisuus väh. 4) VALINNAISET KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Matematiikka 8 Uskonto/elämänkatsomustieto 1 Yhteiskunnalliset oppiaineet: Historia Yhteiskuntaoppi Luonnontieteelliset oppiaineet: Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Terveystieto Opinto-ohjaus ja työelämätaidot 2 Muita oppiaineita: Kuvataide Musiikki Tieto- ja viestintätekniikka, tvt Yhteensä vähintään: kurssia 25

27 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO, VANHA OPS ( asti) Perusopetuksen päättötodistuksen kokonaiskurssimäärän tulee olla vanhan opetussuunnitelman mukaisesti vähintään 44 kurssia, jotka sisältävät oppiaineiden pakollisten oppimäärien lisäksi vapaavalintaisia oppimääriä ja kursseja. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän opiskelija voi suorittaa opiskelemalla joko suomea äidinkielenä tai suomea toisena kielenä. Seuraavista oppiaineista* tulee valita vähintään neljä opiskeltavaa oppiainetta: biologia, fysiikka, historia, kemia, maantieto, yhteiskuntaoppi. OPPIAINEET (Suluissa koulumme tarjonta.) Äidinkieli ja kirjallisuus: Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä, s2 PAKOLLISET KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain. 4 4 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) 6 2 Vieras kieli (englanti) 8 5 Matematiikka 8 3 Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 Seuraavista vähintään 4 eri oppiainetta: Biologia Fysiikka Historia Kemia Maantieto Yhteiskuntaoppi Muita oppiaineita: Kuvataide Liikunta Musiikki Opinto-ohjaus Terveystieto Tvt, tieto- ja viestintätekniikka Yhteensä vähintään: * * * * * * kurssia VALINNAISET KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain

28 6. 2 LUKION TUNTIJAKO Koulussamme voi suorittaa lukion päättötodistuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Myös lukion päättöarvosanojen korottaminen ja yksittäisten oppiaineiden/ kurssien suorittaminen ilman tutkintotavoitetta on mahdollista. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa joko lukion oppimäärän tai ammatillisen tutkinnon pohjalta (ks. kohta 9. 5). Lukion päättötodistuksen kokonaiskurssimäärän tulee olla vähintään 44 kurssia, jotka sisältävät oppiaineiden pakollisten oppimäärien lisäksi vapaavalintaisia oppimääriä ja kursseja. Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla kokonaiskurssimäärän tulee olla vähintään 48 kurssia. Heillä taito- ja taideaineet kuuluvat pakollisiin kursseihin seuraavasti: 1 kurssi liikuntaa, 1 kurssi terveystietoa ja 2 kurssia musiikkia tai kuvataidetta, vaihtoehtoisesti yksi kurssi kumpaakin. Lukion päättötodistusta varten opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä vierasta kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti ja toista kotimaista kieltä (ruotsi) joko A- tai B1-oppimäärän mukaisesti. Mitä tarkoittavat lukio-opinnoissa seuraavat lyhenteet? - A-oppimäärä: ala-asteella/alakoulussa alkaneen kielen oppimäärä (esim. ENA1) - B1-oppimäärä: yläasteella/yläkoulussa alkaneen yhteisen kielen oppimäärä (esim. RUB1) - B3-oppimäärä: lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä (esim. EAB3) - matematiikassa: A = pitkä oppimäärä eli ns. pitkä matematiikka (MAA), B = lyhyt oppimäärä eli ns. lyhyt matematiikka (MAB), Y = yhteinen opintokokonaisuus (MAY) 27

29 LUKION TUNTIJAKO, UUSI OPS Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet lukio-opintonsa aikuislukiossamme syyslukukaudella 2016 tai sen jälkeen, noudattavat pääsääntöisesti lukion uutta opetussuunnitelmaa ja uutta tuntijakoa. Jos olet epävarma, kumpaa opetussuunnitelmaa noudatat, voit tarkistaa asian kansliasta tai opinto-ohjaajalta. OPPIAINEET (Suluissa koulumme tarjonta.) Äidinkieli ja kirjallisuus: Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä, S2 Kielet: A-oppimäärä (englanti, espanja) B1-oppimäärä (ruotsi) B3-oppimäärä (espanja, italia, japani, ranska, ruotsi, venäjä) Matematiikka: Yhteinen opintokokonaisuus Pitkä oppimäärä (A) Lyhyt oppimäärä (B) Luonnontieteelliset opinnot: (Vähintään yhdessä näistä aineista suoritettava 2 kurssia pakollisina kursseina.) Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot: Uskonto/elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Psykologia PAKOLLISET KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain (+MAY1) 5 (+MAY1) Yhteensä vähintään 5 kurssia Teemaopinnot - 1 Muita oppiaineita: Kuvataide Liikunta Musiikki Terveystieto Opinto-ohjaus Yhteensä vähintään: - alle 18-v. opintonsa aloittaneet * * * * - 44 kurssia 48 kurssia* SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain * Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla kokonaiskurssimäärän tulee olla vähintään 48 kurssia. Heillä taito- ja taideaineet kuuluvat pakollisiin kursseihin seuraavasti: 1 kurssi liikuntaa, 1 kurssi terveystietoa ja 2 kurssia musiikkia tai kuvataidetta, vaihtoehtoisesti 1 kurssi kumpaakin. 28

30 LUKION TUNTIJAKO, VANHA OPS Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet lukio-opintonsa aikuislukiossamme ennen syyslukukautta 2016, noudattavat pääsääntöisesti lukion vanhaa opetussuunnitelmaa ja vanhaa tuntijakoa. Jos olet epävarma, kumpaa opetussuunnitelmaa noudatat, voit tarkistaa asian kansliasta tai opinto-ohjaajalta. OPPIAINEET (Suluissa koulumme tarjonta.) Äidinkieli ja kirjallisuus: Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä, S2 Kielet: A-oppimäärä (englanti, espanja) B1-oppimäärä (ruotsi) B3-oppimäärä (espanja, italia, japani, ranska, ruotsi, venäjä) Matematiikka: Pitkä oppimäärä (A) Lyhyt oppimäärä (B) Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet: Filosofia Historia Uskonto/elämänkatsomustieto Psykologia Yhteiskuntaoppi Luonnontieteelliset aineet: Biologia Fysiikka Kemia Maantiede Terveystieto Muita oppiaineita: Kuvataide Liikunta Musiikki Opinto-ohjaus Yhteensä vähintään: - alle 18-v. opintonsa aloittaneet PAKOLLISET KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain * * * * - 44 kurssia 48 kurssia* SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain / * Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla kokonaiskurssimäärän tulee olla vähintään 48 kurssia. Heillä taito- ja taideaineet kuuluvat pakollisiin kursseihin seuraavasti: 1 kurssi liikuntaa, 1 kurssi terveystietoa ja 2 kurssia musiikkia tai kuvataidetta, vaihtoehtoisesti 1 kurssi kumpaakin. 29

31 6. 3 LUKIOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN (LUVA) TUNTIJAKO Koulussamme voi suorittaa lukioon valmistavan koulutuksen eli LUVA:n aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Lukioon valmistava koulutus on maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettu yhden lukuvuoden kestävä koulutus, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukioon siirtymistä varten. Lukioon valmistavan koulutuksen laajuus on 25 kurssia. Koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopetuksen, mutta jotka eivät ole suorittaneet sen jälkeen muuta tutkintoa. Koulutuksen aikana voi halutessaan korottaa myös perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja sekä suorittaa lukiokursseja. Opiskelijat lukioon valmistavaan koulutukseen valitaan erillisen haastattelun perusteella. Haastatteluun tulee ilmoittautua etukäteen kansliassa lukuvuosittain ilmoitetun aikataulun mukaisesti. OPPIAINEET PAKOLLISET KURSSIT VALINNAISET KURSSIT Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 10 - Perusopetuksessa alkanut kieli, englanti 3 - Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede) 2 - Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus (historia, yhteiskuntaoppi) 2 - Opinto-ohjaus 2 - Valinnaiset opinnot: Tvt, tieto- ja viestintätekniikka Perusopetuksen/lukion kursseja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Yhteensä vähintään: kurssia

32 7. PERUSOPETUKSEN KURSSIT Tarkista lukuvuosikohtainen kurssitarjonta kurssitarjottimelta. Oppiaineen valinnaiset kurssit ovat kursiivilla BIOLOGIA bi0, Johdatus biologian opiskeluun Sisältö: Kurssilla tutustutaan biologiaan, luontoon sekä eri eliöryhmiin, niiden rakenteisiin ja lajeihin. Kurssin aiheena ovat nisäkkäät, linnut, kalat, selkärangattomat eläimet, kasvit ja sienet sekä ihminen. Kurssilla opiskellaan havainnoimaan luontoa ja tunnistamaan eri eliölajeja sekä harjoitellaan biologian sanastoa, tehtävätyyppejä ja oppikirjan käyttöä. Tavoite on, että opiskelija kehittää omia opiskelutaitojaan. Oppikirja: SILMU Metsät (Sanomapro) Vapaavalintainen kurssi. Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi on suunnattu erityisesti peruskoulua aloittaville ja s2-opetuksessa oleville opiskelijoille. Arviointi: Kurssi on koulukohtainen ja arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Kurssin suorittamiseen kuuluu kaksi testiä, harjoituskoe, kurssimonisteen tehtävät sekä kurssin sääntöjen noudattaminen. bi1, Mitä elämä on? Sisältö: Kurssilla perehdytään elämän perusilmiöihin eli siihen mitä elämä on. Opiskellaan eliökunnan monimuotoisuutta ja eri eliöryhmien rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä. Tutustutaan myös evoluution ja perinnöllisyyden perusteisiin. Oppikirja: KOODI Elämä (Sanomapro) Pakollinen kurssi. Arviointi: Kurssi arvioidaan arvosanalla Arviointi perustuu tuntityöhön, testeihin ja loppukokeeseen. bi2, Kaupunkiluonto Sisältö: Kurssilla tutustutaan kaupungin luontoon, sen eläimiin ja kasveihin. Opiskellaan, sitä miksi tietyt eliöt menestyvät kaupunkiympäristössä sekä havainnoidaan ja tunnistetaan kaupungissa eläviä lintuja ja nisäkkäitä sekä kevään ensimmäisiä kasveja. Lisäksi pohditaan sitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa kaupungin eliöihin sekä puhutaan ympäristönsuojelusta. Oppikirja: SILMU Metsät (Sanomapro) Vapaavalintainen kurssi. Arviointi: Kurssi arvioidaan arvosanalla Arviointi perustuu tuntityöhön, testeihin ja loppukokeeseen. bi3, Ihminen Kurssilla tutustutaan ihmiskehoon, sen elimistöihin ja niiden toimintaan. Aiheita ovat ihmisen erilaiset solut, ruoansulatus, hengityselimistö ja verenkierto, luut ja lihakset, hermosto, näköaisti sekä lisääntyminen. Vapaavalintainen kurssi. Oppikirja: SILMU Ihminen (Sanomapro) Arviointi: Kurssi arvioidaan arvosanalla Arviointi perustuu tuntityöhön, testeihin ja loppukokeeseen ELÄMÄNKATSOMUSTIETO et1, Katsomukset ja ihmisoikeudet Sisältö: Kurssilla esitellään elämänkatsomustieto oppiaineena sekä tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja pohditaan niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Keskeisiä teemoja ovat mm. maailmankuva, maailmankatsomus, katsomusvapaus, suvaitsevaisuus, kulttuuri, sekulaari humanismi, 31 -PERUSOPETUS-

33 islam ja kristinusko. Kurssiin liittyvien teemojen kautta opiskelija saa mahdollisuuden pohtia omaa elämänkatsomustaan ja sen vaikutusta oman identiteetin rakentumiseen. Kurssiin liittyvä oppikirja ja muu materiaali ilmoitetaan kurssin alussa. Arviointi: kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, kurssiin liittyvien tehtävien sekä aktiivisen osallistumisen myötä syntyvän jatkuvan näytön perusteella ENGLANTI, A1-kieli ena0, Johdatus englannin kieleen Sisältö: Kurssi on suunniteltu opiskelijoille, jotka eivät ole aikaisemmin opiskelleet englantia. Tavoitteena on tutustua englannin perusrakenteisiin ja sanastoon sekä kielen äännejärjestelmään. Tunneilla tehdään paljon suullisia harjoituksia. Kielioppi: äänteet, aakkoset, lukusanat, be-verbi, have -verbi, do-verbi, persoonapronominit, lauseen muodostaminen, substantiivin yksikkö ja monikko, artikkelit. Materiaali: Everyday English: Starter, muutama kirjan alkukappaleista valikoiden. Arviointi: Arviointi loppukokeen ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S) tai opiskelijan niin halutessa numeroarvosanalla Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. ena1, Kielitaidon alkeet: Lähtökohtia englannin opiskelulle Sisältö: Tutustuminen englannin kieleen ja sen ääntämiseen, tervehdykset, itsestä ja perheestä kertominen, arkitoimet, kellonajat, viikonpäivät, lukusanat ja aakkoset. Painotetaan suullisia harjoituksia ja ääntämistä sekä opetellaan kielenopiskelutaitoja. Kielioppi: lukusanat, be-verbi, do-verbi, have-verbi, artikkelit, lauseen muodostaminen, paikan prepositiot, verbin s-muoto, kestopreesens. Materiaali: Otava: Destinations 1, kappaleet 1-4 Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ena2, Kielitaidon alkeet: Perusviestintää arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa Sisältö: Harjoitellaan tavallisimpia sosiaalisia tilanteita kuten matkustamista eri liikennevälineillä, puhelinkeskustelua, anteeksipyytämistä, tien neuvomista ja aikataulujen kysymistä. Käydään läpi myös kuukaudet ja jatketaan kielenopiskelutaitojen harjoittelua. Kielioppi: substantiivin yksikkö ja monikko, omistuspronominit, would like / can / could -verbit, ajan prepositiot, there is/ are -rakenne, be going to -rakenne. Materiaali: Otava: Destinations 1, kappaleet 5-9 Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ena3, Kielitaidon alkeet: Vuorovaikutus asiointitilanteissa Sisältö: Harjoitellaan kohtaamista arkipäivän tilanteissa. Kiinnitetään huomiota tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön. Painotetaan edelleen puhumista ja ääntämistä. Kielioppi: säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien imperfekti, persoonapronominien objektimuodot sekä adjektiivien vertailu. Materiaali: Otava: Destinations, book 2, kappaleet 1-5 Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. 32 -PERUSOPETUS-

34 ena4(-), Kielitaidon alkeet: Koulu ja opiskelu Sisältö: Opetellaan käyttämään englantia opiskeluun ja koulutukseen liittyvissä yhteyksissä opiskelijoiden omat tarpeet huomioon ottaen. Kielioppi: imperfektin sekä persoonapronominien omistus- ja objektimuotojen kertaus, konjunktiot, there was ja there were -rakenne. Materiaali: Opettajan oma materiaali. Hyödynnetään erilaisia medioita ja muita lähteitä. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ena5(6), Kehittyvä kielitaito: Työelämässä toimiminen ja muita muodollisia tilanteita Sisältö: Opetellaan käyttämään englantia työelämään liittyvissä yhteyksissä sekä erilaisissa muodollista kielenkäyttöä edellyttävissä tilanteissa kuten ravintolassa asioidessa. Tutustutaan myös kohteliaisiin tapoihin viestiä vaativammissa sosiaalisissa tilanteissa kuten juhlissa ja muissa tilaisuuksissa. Kielioppi: kestopreesensin kertaus, some ja any -sanojen käyttö, apuverbit, järjestysluvut, futuuri. Materiaali: Otava: Destinations, book 2, kappaleet opettajan oma materiaali Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ena6(-), Kehittyvä kielitaito: Palveluja viranomaistilanteet ja osallistuva kansalainen Sisältö: Harjoitellaan toimimista vaativammissa palvelutilanteissa kuten terveydenhoidossa ja viranomaisten kanssa asioimisessa. Kurssin muita aiheita ovat aktiivinen kansalaisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kielioppi: of-genetiivi, indefiniittipronominit, adverbit ja adverbien vertailu, perfekti. Materiaali: Otava: Destinations, book 3, valikoiden kirjan kappaleita opettajan oma materiaali Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ena7(4), Kehittyvä kielitaito: Kertomuksia minusta ja ympäristöstäni Sisältö: Käsitellään asumista erilaisissa ympäristöissä ja opetellaan kertomaan omasta taustasta. Opetuksessa painottuu suullinen vuorovaikutus. Kielioppi: epäsuora kerronta, perfektin kertaus, pluskvamperfekti, konditionaali. Materiaali: Otava: Destinations, book 3, kappaleet opettajan oma materiaali Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ena8(-), Kehittyvä kielitaito: Ajankohtaiset ilmiöt Sisältö: Käsitellään erilaisia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Opetuksessa painottuu kirjallinen vuorovaikutus ja tunneilla hyödynnetään sopivan tasoisia medioita ja muita lähteitä tiedonhaussa. Kielioppi: relatiivipronominit, passiivi, lisää konditionaalista, liitekysymykset. Materiaali: Opettaja ilmoittaa materiaalin kurssin alussa. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu kirjallisen ja / tai suullisen esityksen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ena9(5), Kulttuurikohtaamisia Sisältö: Tutustutaan erilaisiin kulttuuriilmiöihin ja vapaa-ajanviettotapoihin, esi- 33 -PERUSOPETUS-

35 merkiksi harrastuksiin, jaetaan kokemuksia ja pohditaan niitä. Kurssiin sisältyy mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vierailu tai opintoretki. Kurssilla painottuu suullinen vuorovaikutus ja kurssin sisältöä voidaan muokata opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaali: Opettajan oma materiaali Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu suullisen esityksen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella FYSIIKKA fy1, Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä Keskeiset sisältöalueet: Oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan fysiikan näkökulmasta. Kodin sähköturvallisuus. Lämpöilmiöihin tutustuminen kvalitatiivisella tasolla. Tutustutaan energiakäsitteeseen ja energian säilymisen periaatteeseen, sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Pohditaan fysiikan osaamisen merkitystä jatko-opinnoissa ja eri ammateissa. Havainnointi ja havaintojen esittäminen fysiikassa. Oppikirja WSOY: Aine ja energia, fysiikan tietokirja. fy2, Fysiikka maailmankuvan rakentajana Keskeiset sisältöalueet: Kurssilla käsitellään erilaisia vuorovaikutuksia ja kappaleiden liiketiloja. Tutustutaan maailmankaikkeuden rakenteisiin ja mittasuhteisiin. Kappaleeseen vaikuttavat voimat ja niiden yhteisvaikutus, kappaleen liike. Tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Oppikirja WSOY: Aine ja energia, fysiikan tietokirja. fy3, Fysiikka yhteiskunnassa Keskeiset sisältöalueet: Fysiikan ilmiöt ja teknologiset sovellukset erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Kestävä energiavarojen käyttö ja energiantuotanto. Virtapiiritään, sähkövirta ja jännite. Sähkön käyttö ja tuottaminen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi. Tutustuminen fysiikkaan liittyviin sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen. Oppikirja WSOY: Aine ja energia, fysiikan tietokirja. Fysiikan kurssien arvioinnista: arvosanaan vaikuttavat kurssikokeet, tuntityöskentely sekä mahdolliset tutkielmat tai esitelmät HISTORIA Kaikista kursseista on työtila verkkooppimisympäristössä, jossa on myös oppituntien monisteet. hi0, Suomi eilen ja tänään Sisältö: Suomi eilen - kronologia, katsaus esihistoriaan ja Ruotsin vallan aikaan. Suomi Venäjän osana ja itsenäistyminen. Itsenäisyyden ajan käännekohtia. Suomi tänään - Suomen tasavallan perusrakenne ja poliittinen järjestelmä, kuntarakenne, työelämän toimijat. Oppimateriaali: oppitunneilla jaetut monisteet ja materiaali sähköisessä oppimisympäristössä. Arviointi: kurssi on koulukohtainen ja arvioidaan tuntityöskentelyyn osallistumisen sekä tehtyjen tehtävien sekä mahdollisen loppukokeen perusteella suoritusmerkinnällä S. Kurssia ei voi tenttiä. 34 -PERUSOPETUS-

36 hi1v, Antiikista uuden ajan murrokseen (syksy 2017) Sisältö: Kurssin alussa pohditaan, mitä historia on ja miten sitä tutkitaan. Kurssilla paneudutaan demokratian syntyyn ja roomalaisen maailman perintöön. Tutustutaan keskiajan ihmisten maailmankuvaan Euroopassa; uskonnon ja kirkon merkitys. Uuden ajan murrosvaiheeseen perehdytään tutkimalla tieteessä, taiteessa ja uskomuksissa tapahtuneita muutoksia, esimerkiksi löytöretket ja reformaatio sekä heliosentrinen maailmankuva. Kurssiin liittyvät sanat ja käsitteet. Oppimateriaali: oppitunneilla jaetut monisteet ja materiaali sähköisessä oppimisympäristössä. hi1u, Suomen historian käännekohdat (kevät 2018) Sisältö: Kurssi syventyy selittämään Suomen rakentumista autonomian ajalta itsenäistymisen kautta hyvinvointiyhteiskunnaksi antaen opiskelijalle välineitä ymmärtää ja tulkita ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria; suomalaisen yhteiskunnan pohjoismaiset juuret, kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa autonomian aikana, Suomen itsenäistymisprosessi ja valtiolliseen kehitykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen ja elinkeinorakenteen muutoksen kautta käydään läpi arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Suomen sisällissodan käsittelyn yhteydessä voidaan pohtia opiskelijoiden lähtömaan tilannetta ja sisällissotien luonnetta. Kurssiin liittyvät sanat ja käsitteet. Oppimateriaali: oppitunneilla jaetut monisteet ja materiaali sähköisessä oppimisympäristössä. Arviointi: kurssi arvioidaan opiskelijan tuntityöskentelyyn osallistumisen, mahdollisten itsenäisesti suoritettujen tehtävien ja loppukokeen perusteella. Kokeisiin tarvittavat tuntimonisteet ovat myös sähköisessä oppimisympäristössä KEMIA Kurssi ke0 voidaan pääsääntöisesti sisällyttää vain kemian opintojen alkuun. ke0, Johdatus kemian opiskeluun Sisältö: Kurssilla opiskellaan kemian ja luonnontieteiden opiskelussa keskeisiä taitoja ja käsitteitä, mikä johdattelee luonnontieteiden ensimmäisille kursseille. Kurssilla harjoitellaan kokeellista työskentelyä, jota käytetään myös keskeisiin käsitteisiin tutustumiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. olomuodonmuutokset, aineen rakenne, keskeiset kemian merkinnät ja tärkeimmät suureet. Kurssi on suunnattu erityisesti peruskoulua aloittaville ja S2-opetuksessa oleville opiskelijoille. Oppikirja ilmoitetaan kurssilla. Kemian kurssien arvioinnista: Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeet, tuntityöskentely sekä kurssin ohessa työstettävät kurssitehtävät. Kurssi ke0 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Muista kursseista annetaan numeroarvosana KUVATAIDE ku1, Kuvat ja kulttuurit Perusopetuksen kuvataiteen kurssi on samansisältöinen lukion KU1-kurssin kanssa. Tarkempi kurssikuvaus löytyy lukion kurssien puolelta MAANTIETO ge0, Johdatus maantiedon opiskeluun Sisältö: Kurssilla tutustutaan maantietoon, maailmankarttaan ja maapallon eri alueisiin, niiden luontoon ja kulttuuriin. Opiskellaan maapallon maanosat, valta- 35 -PERUSOPETUS-

37 meret, suurimmat valtiot ja kaupungit sekä Suomen ja Pohjoismaiden maantietoa. Kurssilla harjoitellaan maantiedon sanastoa, erilaisia karttatehtäviä ja oppikirjan käyttöä. Tavoite on, että opiskelija kehittää omia opiskelutaitojaan. Oppikirja: AVARA Maailma (Sanomapro) Vapaavalintainen kurssi. Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi on suunnattu erityisesti peruskoulua aloittaville ja s2-opetuksessa oleville opiskelijoille. Arviointi: Kurssi on koulukohtainen ja arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Kurssin suorittamiseen kuuluu kaksi testiä, kurssimonisteen tehtävät sekä kurssin sääntöjen noudattaminen. ge1, Muuttuva maapallo ja kestävä tulevaisuus Sisältö: Kurssilla tutustutaan maapallon toimintaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen. Opiskellaan eri luonnonvarojen, puhtaan ilman ja veden sekä kasvien ja maankuoren kaivannaisten merkitystä ja riittävyyttä sekä kestävää käyttöä. Kurssilla pohditaan alueellisia kehityskysymyksiä sekä tutkitaan luonnon- ja kulttuurimaisemia. Oppikirja: GEOIDI Elämän edellytykset (Sanomapro) Pakollinen kurssi. Arviointi: Kurssi arvioidaan arvosanalla Arviointi perustuu tuntityöhön, testeihin ja loppukokeeseen. ge2, Maapallo ihmisen elinympäristönä Sisältö: Kurssilla tutustutaan maapalloon ihmisen elinympäristönä, eri maanosien piirteisiin ja niiden väestöön. Opiskellaan, miten kulttuuri, globalisaatio, kaupungistuminen sekä luonnonvarojen hyödyntäminen ja teollistuminen vaikuttavat ihmisten elämään maapallon eri alueilla. Oppikirja: AVARA Maailma (Sanomapro) Vapaavalintainen kurssi. Arviointi: Kurssi arvioidaan arvosanalla Arviointi perustuu tuntityöhön, testeihin ja loppukokeeseen MATEMATIIKKA Kurssien ma1 ma8 oppikirja: Sanoma- Pro, KOLMIO, matematiikan tietokirja ja matematiikan harjoituksia Koulukohtaiset valinnaiset lisäkurssit (matyk1-matyk2): matyk1, Perusopetuksen matematiikkaan valmentava kurssi Sisältö: kerrataan peruslaskutoimitukset ja harjoitellaan matematiikan esittämistä kirjoittamalla ja puhumalla. Tarvittava materiaali annetaan kurssin aikana. Arviointi: kurssi arvioidaan tuntityöskentelyyn osallistumisen ja loppukokeen perusteella suoritusmerkinnällä S. matyk2, Perusopetuksen matematiikkaan valmentava kurssi Sisältö: kerrataan geometrian peruskäsitteitä, kuvioita, mittasuhteita ja muotoja. Harjoitellaan geometristen kuvioiden piirtämistä. Tarvittava materiaali annetaan kurssin aikana. Arviointi: kurssi arvioidaan tuntityöskentelyyn osallistumisen ja loppukokeen perusteella suoritusmerkinnällä S. Valtakunnalliset pakolliset kurssit (ma1-ma8): ma1, Luvut ja laskutoimitukset I Sisältö: Kokonaislukujen ja murtolukujen peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys. 36 -PERUSOPETUS-

38 ma2, Luvut ja laskutoimitukset II Sisältö: desimaaliluvut ja likiarvojen pyöristäminen, potenssimerkintä, potenssilausekkeiden sieventäminen ja neliöjuuri. ma3, Lausekkeet ja yhtälöt Sisältö: polynomin laskutoimitukset ja ongelmanratkaisua eri menetelmillä. ma4, Yhtälöt ja lukujonot Sisältö: yhtälön ratkaiseminen, suhde ja verranto, suoraan ja kääntäen verrannollisuus. ma5, Geometria Sisältö: tasokuviot, piiri, pinta-ala ja mittayksikkömuunnokset. ma6, Prosenttilaskut, todennäköisyys ja tilastot Sisältö: prosenttilaskut, keskilukuja ja diagrammeja, todennäköisyyslaskennan perusteita. ma7, Funktiot Sisältö: mm. funktion käsite, koordinaatisto, funktion kuvaaja ja lineaarinen funktio. ma8, Geometria ja trigonometria Sisältö: geometrista konstruointia, Pythagoraan lause, trigonometriaa ja kappaleet. Matematiikan kurssien arvioinnista: Kurssien 1 8 lopussa on koe. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe ja osallistuminen tuntityöskentelyyn MUSIIKKI mu1, Musiikki ja minä Perusopetuksen musiikin kurssi on samansisältöinen lukion MU1-kurssin kanssa. Tarkempi kurssikuvaus löytyy lukion kurssien puolelta OPINTO-OHJAUS op1, Opinto-ohjaus Kurssia suositellaan opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Sisältö: peruskouluopintojen rakenne, opintosuunnitelman laatiminen, Suomen koulutusjärjestelmä, koulutusalat ja ammatit, jatko-opintomahdollisuudet (nuoriso-, aikuis-, ja työvoimakoulutus, oppisopimus) ja urasuunnittelu, työhön liittyvien arvojen ja asenteiden tutkiminen, omien tavoitteiden, vahvuuksien ja osaamis-/kiinnostusalueiden kartoitus. Arviointi: kurssi on koulukohtainen ja arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Kurssi suoritetaan osallistumalla ryhmäohjaustunneille ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. op2, Tutorkurssi Sisältö: Kurssilla pohditaan tutortoiminnan merkitystä ja tutorin roolia vertaisohjaajana sekä käsitellään uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä tarvittavia tietoja ja taitoja: opiskeluun liittyvät käytännöt, koulun tavat, opinto-oppaan ja kurssitarjottimen käyttö, opintosuunnitelman merkitys, koulun sisäiseen tiedottamiseen perehtyminen. Kurssi suoritetaan osallistumalla aktiivisesti tutortoimintaan. Kurssiin sisältyy tapaamisia tutorohjaajien kanssa ja perehdyttämiskoulutus. Tutoriksi voidaan valita opiskelija, joka noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja toimintatapoja. Tutoriksi haluava opiskelija täyttää hakemuslomakkeen ja palauttaa sen tutortoimintaa ohjaavalle opettajalle. Arviointi: kurssi on koulukohtainen ja arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Lisäksi opiskelija saa tutortoiminnasta todistuksen. 37 -PERUSOPETUS-

39 op3, Opiskelutaidot (läksytuki ja erityisopettajan tukitunti) Sisältö: Kurssilla harjoitellaan opiskelutaitoja ja opiskelumenetelmiä, joita opiskelija tarvitsee eri oppiaineiden kursseilla. Lisäksi opiskelija kerryttää muita tietoja ja taitoja, joita tarvitaan koulussa opiskeluun. Opiskelumenetelmiin tutustuminen auttaa opiskelijaa kehittymään aktiivisena oppijana. Kurssin painopisteenä ovat erityisesti kotitehtävien työstämisen ja säännöllisen työskentelyn taidot. Kurssilla harjoitellaan myös erilaisia opiskelutekniikoita erityisesti kokeisiin valmistautumisessa. Kurssi on tarkoitettu kaikille perusopetuksen opiskelijoille, jotka haluavat tehdä kotitehtäviä ja valmistautua kokeisiin yhdessä opettajan kanssa. Opetusta on tarjolla pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa (ma-to). Kurssin sisältämä erityisopettajan lisätuki on tarkoitettu kaikille perusopetuksen opiskelijoille, jotka kokevat tarvitsevansa lisäopetusta ja -harjoitusta opintojensa edistymiseen. Lisätukea antaa erityisopettaja. Lisätuen tunnit ovat pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa (ma-to). Arviointi: Olemalla läsnä säännöllisesti (vähintään 28 kertaa lukuvuodessa) saa suoritusmerkinnän S. op4, Opiskelutaitojen syventäminen (läksytuki ja erityisopettajan tukitunti) Sisältö: Kurssin keskeisenä sisältönä on eri oppiaineiden opiskelussa vaadittavien opiskelutaitojen syventäminen ja monipuolistaminen. Erityisesti kurssilla korostuvat pidemmälle opinnoissa edenneiden opiskelijoiden kohtaamien haastavampien tehtävien ja sisältöjen opiskelussa vaadittavat taidot. Oikeanlaisten ja opiskelijalle sopivien työskentelymenetelmien valitsemisen taidot ovat myös tärkeitä. Kurssi on tarkoitettu kaikille perusopetuksen opiskelijoille, jotka haluavat tehdä kotitehtäviä ja valmistautua kokeisiin yhdessä opettajan kanssa. Opetusta on tarjolla pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa (ma-to). Kurssin sisältämä erityisopettajan lisätuki on tarkoitettu kaikille perusopetuksen opiskelijoille, jotka kokevat tarvitsevansa lisäopetusta ja -harjoitusta opintojensa edistymiseen. Lisätukea antaa erityisopettaja. Lisätuen tunnit ovat pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa (ma-to). Arviointi: Olemalla läsnä säännöllisesti (vähintään 28 kertaa lukuvuodessa) saa suoritusmerkinnän S RUOTSI, B1-kieli rub1, Kielitaidon alkeet: Lähtökohtia ruotsin opiskelulle Tutustutaan ruotsin opiskeluun. Harjoitellaan itseä koskevien tietojen kertomista ja vaihtamista. Painotetaan ruotsinkielisen puheen havainnointia ja ääntämistä. Opetellaan kielenopiskelutaitoja. Tutustutaan alustavasti ruotsin kielen asemaan Suomessa. Havainnoidaan ruotsin kielen näkymistä arkipäivässä. Kielioppi: Lukusanat, persoonapronominit, är- ja har-verbit, substantiivien suku, prepositioita, kieltosanat, kysymyssanoja. Otava: Lycka till, kappaleet 1, 2, 3, 4 rub2, Kielitaidon alkeet: Perusviestintää arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa Harjoitellaan toimintaa tavanomaisimmissa sosiaalisissa kohtaamistilanteissa (perhe, suku ja ystävät, vapaa-aika). Painotetaan edelleen puhumista ja ääntämistä. Opetellaan kielenopiskelutaitoja ja 38 -PERUSOPETUS-

40 joidenkin kielitaidon alkuvaiheessa tarvittavien viestintästrategioiden käyttöä. Kielioppi: Kysymyslauseet, infinitiivi, preesens, apuverbit, persoonapronominien objektimuodot. Otava: Lycka till, kappaleet 5, 6, 7, 8 rub3, Kielitaidon alkeet: Vuorovaikutus asiointitilanteissa Harjoitellaan arkipäivän asiointitilanteita ruotsiksi, esimerkiksi kaupassa käynti, matka- ja pääsylippujen osto, jne. Kiinnitetään huomiota ruotsin kielen alueelliseen painottumiseen Suomessa. Kielioppi: Substantiivien ja adjektiivien taivutus sekä päälauseen sanajärjestys. Otava: Lycka till, kappaleet 9, 10, 11, 12 rub4, Kehittyvä kielitaito: Selviytyminen muodollisemmista tilanteista Opetellaan alustavasti käyttämään ruotsia myös työ- ja sosiaaliseen elämään liittyvissä yhteyksissä. Kielioppi: Järjestysluvut, genetiivi ja omistuspronominit, det finns-rakenne, kurssien rub1-3 rakenteiden kertausta. Otava: Hålligång 1, kappaleet 1, 2, 3 rub5, Kehittyvä kielitaito: Palvelu- ja viranomaistilanteet Harjoitellaan toimimista erilaisissa palvelutilanteissa, kuten ravintolassa ja hotellissa asioimista. Kielioppi: Verbien menneen ajan muodot, adjektiivien vertailu, man- ja detrakenne, adverbejä. Otava: Hålligång 1, kappaleet 4, 5, 6 rub6, Kehittyvä kielitaito: Ajankohtaiset ilmiöt Hankitaan tietoa ja harjoitellaan vaihtamaan ajatuksia erilaisista ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ruotsinkielisiä vaikeustasoltaan sopivia medioita tai muita lähteitä. Kielioppi: Verbien aikamuotojen kertausta, adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus sekä konditionaali ja partisiipin preesens alustavasti. Otava: Hålligång 2, kappaleet 1, 2, 3, 4 rub7, Kehittyvä kielitaito: Miksi Suomessa puhutaan ruotsia? Tutustutaan kielen näkökulmasta Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan, suomen ja ruotsin asemaan Suomen kansalliskielinä sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin ja kulttuuriperintöön. Kielioppi: infinitiivi att-sanan kanssa ja ilman, s-passiivi, ajanilmauksia. Otava: Hålligång 2, kappaleet 5, 6, 7, 8 rub8, Kehittyvä kielitaito: Avaimet elinikäiseen kieltenopiskeluun Pohditaan ja tarkastellaan opiskelijoiden jatkosuunnitelmia ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja tietoa. Lisäksi opiskelija voi laatia oman kielitaidon portfolion, jonka avulla kehittää kielitaitoaan, kartoittaa oman kielitaitonsa tasoa sekä arvioi kielenopiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan. Vaihtoehtoisesti portfoliota voidaan ryhtyä kokoamaan aiempien kurssien kuluessa. Materiaali jaetaan kurssilla. Ruotsin kurssien arviointi: Yksi laajempi tai useampi suppeampi testi; käytäntö ilmoitetaan kunkin kurssin alussa. Kurssiarvosanaan vaikuttaa koetuloksen lisäksi opiskelijan työskentely koko kurssin ajan TERVEYSTIETO te1, Terve elämä Sisältö: Kurssin tavoitteena on pohtia, miten omaa terveyttä voi edistää ja miten omilla valinnoilla voi ehkäistä sairauksia. 39 -PERUSOPETUS-

41 Kurssin aiheita ovat ihmisen kasvu ja kehitys, ihmissuhteet, seksuaaliterveys, itsehoito, turvallisuus sekä terveelliset elämäntavat ja terveyden voimavarat. Oppikirja: Kurssilla jaetaan kurssimoniste, ei oppikirjaa. Pakollinen kurssi. Arviointi: Kurssi arvioidaan arvosanalla Arviointi perustuu tuntityöhön, kurssitehtäviin ja loppukokeeseen. te2, Hygieniapassikurssi Sisältö: Kurssilla opiskellaan hygieniaosaamista ja mikrobitietoutta, jota tarvitaan, kun työskennellään elintarvikkeiden kanssa. Hygieniaosaamisen opiskelun tavoitteena on, että opiskelija voi osallistua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran viralliseen hygieniaosaamistestiin (= hygieniapassikoe). Kurssin aiheita ovat elintarvikehygienia, mikrobiologia, omavalvonta, ruokamyrkytykset, puhtaanapito ja lainsäädäntö. Kurssin jälkeen opiskelija voi halutessaan osallistua koululla järjestettävään maksulliseen hygieniaosaamistestiin, jonka pitää ulkopuolinen testaaja. Koulu maksaa testin niille opiskelijoille, jotka saavat kurssin loppukokeesta yli 25 pistettä (max.40). Evira myöntää hygieniaosaamistodistuksen niille opiskelijoille, jotka saavat hygieniaosaamistestistä pistettä (max.40). Oppikirja: Hygieniaosaaminen selkokielellä tai Ruokaa hygieenisesti (Opetushallitus) Vapaavalintainen kurssi. Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi on suunnattu erityisesti niille opiskelijoille jotka työskentelevät tai aikovat työskennellä elintarvikealalla, esim. ravintolassa, jossa työntekijöiltä vaaditaan Eviran hygieniaosaamistodistus (= hygieniapassi). Arviointi: Kurssi arvioidaan arvosanalla Arviointi perustuu tuntityöhön, välitestiin ja kurssin loppukokeeseen (eri kuin Eviran hygieniaosaamisesti). te3, Ensiapu Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Te3-kurssi antaa perustiedot ja -taidot auttaa hätätilanteessa ja tavallisimmissa onnettomuuksissa, tapaturmissa ja sairauskohtauksissa. Kurssiin sisältyy oppitunteja ja niiden puitteissa tehtäviä harjoituksia. Kurssilla käytettävä oppimateriaali ilmoitetaan kurssin alussa. Opiskelija voi kurssin käytyään suorittaa erillisen kokeen ja saada sen perusteella ensiaputaidoistaan EA1-kurssitodistuksen. Kokeesta ja mahdollisista maksuista kerrotaan kurssin alussa. Kurssin suorittaminen edellyttää tunneille osallistumista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, eikä tunneilta voi olla poissa kuin erityisen painavasta syystä. Lukuvuoden alussa tiedotetaan, millä perusteilla opiskelijat valitaan kurssille, jos halukkaita on enemmän kuin kurssille voidaan ottaa TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA, TVT Tieto- ja viestintätekniikan kursseilla harjoitellaan tietokoneen käyttämistä. Kursseilla opitaan, mitä tietokoneella voi tehdä, mikä on internet ja mihin tietokoneesta on hyötyä tavallisessa elämässä ja koulussa. Oppitunnit pidetään atk-luokassa, jossa kaikki pääsevät harjoittelemaan itse tietokoneen käyttöä. Kurssit arvioidaan S-merkinnällä kurssin alussa sovitulla tavalla. Suoritettuaan kaikki tvt-kurssit opiskelija 40 -PERUSOPETUS-

42 saa erillisen todistuksen suoritetuista tvt-opinnoista. tvt0, Tieto- ja viestintätekniikan alkeiskurssi Sisältö: Miten tietokone toimii ja mihin sitä käytetään? Miten kirjoitetaan tekstiä? Miten internetiä käytetään ja miten etsitään tietoa? Miten tietokoneella lasketaan? Miten katsellaan videoita? tvt1, Tieto- ja viestintätekniikan peruskurssi Sisältö: Miten tallennetaan tiedostoja kovalevylle ja muistitikulle? Miten tehdään hyvä salasana? Mitä ovat tietokonevirukset ja miten niitä torjutaan? Miten koulutehtäviä tehdään tietokoneella? Miten sähköistä oppimisympäristöä käytetään? tvt2, Internet ja viestintä Sisältö: Miten sähköpostia käytetään, ja mikä on liitetiedosto? Miten kirjoitetaan sähköposti opettajalle tai rehtorille? Miten työvoimatoimiston lomakkeita täytetään? Mitä on lähdekritiikki? Saako netistä kopioida tekstiä? tvt3, Tekstinkäsittely Sisältö: Miten kirjoitetun tekstin kokoa ja ulkonäköä muutetaan? Miksi kirje ystävälle ja koulutyö täytyy muotoilla eri tavalla? Miten sivun reunuksia (eli marginaaleja) muutetaan? Miten tekstiin liitetään kuva? Miten listaan tehdään automaattinen numerointi? USKONTO ue1, Uskonnot maailmassa Sisältö: Kurssilla tutustutaan uskontoon ilmiönä. Keskeisiä teemoja ovat uskonnon synty, keskeiset piirteet ja suhde muihin uskontoihin sekä uskonnon lähteet, oppi ja levinneisyys. Kurssilla tarkastellaan myös uskonnottomuutta Suomessa ja maailmalla sekä eri maailmankatsomusten eettisiä näkemyksiä. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan erikseen opettajan kanssa. Kurssiin liittyvä oppikirja ja muu materiaali ilmoitetaan kurssin alussa YHTEISKUNTAOPPI Kaikista kursseista on työtila verkko-oppimisympäristössä, jossa on myös oppituntien monisteet. yh1, Yhteiskuntajärjestelmä sekä julkiset palvelut Kurssilla perehdytään Suomen yhteiskuntajärjestelmään ja poliittiseen järjestelmään (mm. demokratia, vaalit). Kurssilla käydään läpi esimerkkejä peruslainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta mm. avioliitossa, perheessä ja työelämässä (perustuslaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, lastensuojelulaki) sekä perehdytään yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kurssilla tutustutaan tärkeimpiin julkisiin palveluihin kuten Kela ja terveyspalvelut (esim. kanta.fi), sekä viranomaisten toimintaan. Oppimateriaali: Otava, Forum 9 (2016) sekä oppitunneilla jaetut monisteet ja kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä. yh2, Työelämän tuntemus ja oma talous Kurssilla perehdytään talouden peruskäsitteisiin ja ilmiöihin sekä oman talouden suunnittelun perusteisiin (esim. tulot ja menot, lainat sekä verot oman talouden näkökulmasta) ja käydään läpi työelämän perustaitoja ja tapoja sekä tutustutaan työlainsäädäntöön työntekijän näkökulmasta. Kurssin aikana tarkastellaan yhteiskunnan tarjoamia kouluttautu- 41 -PERUSOPETUS-

43 mis- ja uramahdollisuuksia sekä viranomaispalveluja esim. koulutuspalvelut ja TE-palvelut. Kurssilla perehdytään yrittäjyyteen sekä tutustutaan lähiympäristön yrityksiin ja palvelun tuottajiin esimerkiksi erilaisten oppimistehtävien avulla. Kurssilla pohditaan kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tutustutaan kestävän kulutuksen periaatteisiin. Oppimateriaali: Otava, Forum 9 (2016) sekä oppitunneilla jaetut monisteet ja kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä. Yhteiskuntaopin kurssien arviointi: Arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamiseen sekä siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen opiskelija on oppinut rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta. Kurssi arvioidaan arvosanalla asteikolla Arviointi perustuu opiskelijan osoittamaan osaamiseen oppitunneilla, opiskelijan tekemiin kurssitehtäviin ja mahdolliseen työskentelyyn sähköisessä oppimisympäristössä sekä mahdollisesti järjestettävään loppukokeeseen. Tarkemmat arviointiperusteet kerrotaan kurssin alussa. Kurssin aikana opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta osaamisestaan ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ äi1, Suomen kielen ja kirjallisuuden perusteet Sisältö: Eritellään ja arvioidaan yleisimpiä asia-, media- ja verkkotekstejä. Tutustutaan kaunokirjallisuuden päälajeihin lyhyesti oman lukukokemuksen näkökulmasta. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen strategioita. Tutustutaan tiedonhakuun, tiedon luotettavuuden arviointiin sekä kirjaston käyttöön. Perehdytään puhe- ja kirjakielen eroihin, alkukirjaimiin, yhdyssanoihin, välimerkkeihin, lauseisiin, virkkeisiin ja kappaleisiin sekä tekstin perusrakenteeseen. Tuotetaan tekstiä vaiheittain palautetta antaen ja saaden. Työskennellään erilaisissa viestintäympäristöissä sekä monipuolistetaan viestintätaitoja. SanomaPro, Tekstitaituri 7 äi2, Monimuotoiset tekstit Sisältö: Laajennetaan ja syvennetään kaunokirjallisten tekstilajien sekä asia-, media- ja verkkotekstilajien tuntemusta. Harjoitellaan eläytyvää, erittelevää, tulkitsevaa ja kriittistä lukutapaa. Perehdytään kerronnan keinoihin ja kielikuviin. Vertaillaan kirjallista, visuaalista ja audiovisuaalista kerrontaa. Opetellaan sanaluokat, verbien persoona- ja aikamuodot sekä nominien taipuminen. Harjoitellaan lähteiden käyttöä, arviointia ja niihin viittaamista. Harjaannutaan oman mielipiteen esittämisessä ja perustelussa. SanomaPro, Tekstitaituri 7 ja 8 äi3, Tekstien tuottaminen ja tulkinta Sisältö: Tutkitaan genren ja tyylikauden vaikutusta kaunokirjallisiin teksteihin. Eläydytään kaunokirjallisiin teksteihin ja jaetaan lukukokemuksia muille. Tutustutaan vertaillen erilaisiin tekstityyppeihin: niiden tavoitteisiin, sisältöihin, rakenteisiin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, erityisesti verbien tapaluokkien vaihteluun. Harjoitellaan tekstien tulkinnassa tarvittavien käsitteiden käyttöä. Opetellaan lauseen jäsentäminen sekä pää- ja sivulause. Perehdytään tekstin sidosteisuuteen. Tuotetaan tekstejä eri muodoissaan. Harjoitellaan tekstilajiin 42 -PERUSOPETUS-

44 liittyvän palautteen antamista ja saamista. Opetellaan puheen ja kokonaisilmaisun keinoja. Harjaannutaan arvioimaan omaa viestintätapaa. SanomaPro, Tekstitaituri 8 äi4, Kieli ja kulttuuri Sisältö: Perehdytään suomen kielen, sen sukukielten sekä kotimaisen kirjallisuuden historiaan. Tutkitaan kotimaisen kirjallisuuden yhteyttä ympäröivään yhteiskuntaan. Havainnoidaan monikielistä ja monikulttuurista nyky-suomea. Pohditaan omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sen osana. Harjoitellaan tunnistamaan ja käyttämään tekstissä asiatyyliä, lauseenvastikkeita, verbin nominaalimuotoja, vierassanoja sekä lyhenteitä ja numeroita. Vertailemalla lyhyitä kaunokirjallisia tekstejä toisiinsa opetellaan luonnehtimaan niiden ominaispiirteitä. Tuotetaan laajahko hiottu teksti kurssin aikana luetun kaunokirjallisen klassikon pohjalta. SanomaPro, Tekstitaituri 9 Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi äidinkielenä) kurssien arviointi: Kurssitehtävät, oppitunneilla osoitettu osaaminen ja koe vaikuttavat arviointiin. äi7/s27, Minun portfolioni Kurssi on yhteinen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen s27:n kanssa. Sisältö: Kurssin aikana opiskelija kokoaa itsestään kertovan näytekansion. Tekstit tehdään tietokoneella. Kansioon laaditaan erilaisia kirjoitelmia, joiden avulla opiskelija kertoo itsestään, elämästään ja kulttuuritaustastaan. Lisäksi kurssilla tehdään oma cv sekä malli työhakemuksesta. Opiskelijaa kannustetaan itsearviointiin. Arviointi: Kurssin arviointi perustuu opiskelijan kirjallisiin tuotoksiin. Arvioinnissa korostetaan opiskelijan kykyä ymmärtää kirjoittaminen prosessina ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Koulukohtaiset lisäkurssit s2tyk1-s2tyk8 ovat valinnaiskursseja, joita suositellaan kaikille perusopetuksen opiskelijoille. Kursseilla on tarkoitus vahvistaa suomen kielen perustaitoja ja saada tukea myös muiden aineiden opiskeluun. Kurssit suositellaan otettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit s21-s25 ovat perusopetuksen valtakunnallisia kursseja, ja pakollisia ovat kurssit s21-s24. Koulukohtaiset kurssit s26-s27 ovat valinnaisia. Koulukohtaiset valinnaiset lisäkurssit (s2tyk1-s2tyk8): Arviointi: Oppitunneilla osoitettu osaaminen, kurssitehtävien aktiivinen tekeminen sekä koe vaikuttavat arviointiin. Arviointi annetaan numeerisena arvosanoilla 4-10 (vain kurssi s2tyk5 arvioidaan suoritusmerkinnällä S). s2tyk1, Vahvaan alkuun! Sisältö: Kurssilla kerrataan arkikielen sanastoa ja ilmaisuja, esim. perusfraaseja, numeroita ja ajan ilmaisuja (mm. päivämäärät ja kellon ajat). Vahvistetaan suomen kielen äänteiden, kirjainten ja aakkosten hallintaa. Tutustutaan nomini- ja verbityyppeihin. Harjoitellaan tietokoneen käyttöä opiskelun apuna ja tutustutaan koulun sähköiseen verkkoympäristöön. Tutustutaan opiskeluun liittyvään sanastoon ja teksteihin. 43 -PERUSOPETUS-

45 s2tyk2, Monipuoliseksi keskustelijaksi Sisältö: Kurssilla tehdään paljon erilaisia puheharjoituksia, mm. harjoitellaan kysymyksien tekemistä ja niihin vastaamista. Harjoitellaan erilaisia kuullunymmärtämistehtäviä ja tutustutaan tavallisimpiin puhekielen ilmauksiin. Harjoitellaan sijamuotoja yksikössä ja monikossa. s2tyk3, Nyt lukemaan! Sisältö: Kurssilla luetaan mm. erilaisia opiskeluun liittyviä tekstejä ja harjoitellaan keskeisen sisällön etsimistä niistä. Totutellaan lukemaan myös sähköisessä muodossa olevia tekstejä. Tutustutaan kirjaston toimintaan ja palveluihin. Pohditaan kappalejaon tehtävää teksteissä. Harjoitellaan verbien aikamuotoja. s2tyk4, Pisteestä pisteeseen! Sisältö: Kurssilla harjoitellaan sujuvaa ja selkeää kirjoittamista. Kirjoitetaan erilaisia pieniä tekstejä, esim. lyhyitä viestejä, kuvauksia tai mielipidekirjoituksia. Kerrataan virkkeen loppuvälimerkkien ja ison alkukirjaimen käyttöä. Harjoitellaan oman tekstin jaksotusta. Etsitään kirjoittamisen avuksi tietoa esim. kielenoppaista ja luotettavilta internet-sivuilta. Harjoitellaan adjektiivien ja adverbien vertailumuotojen käyttöä. s2tyk5, Kuuntele ja puhu! Sisältö: Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutustaitoja ja opetellaan selviytymään tavallisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelija harjaantuu ilmaisemaan mielipiteensä ja kertomaan tunnetiloistaan. Kurssilla harjoitellaan suomen kielen oikeaa ääntämistä ja puheen sujuvaa tuottamista. Lisäksi harjoitellaan äänteiden tunnistamista ja niiden keston kuulemista mm. saneluiden avulla. Esiintymiskokemusta hankitaan mm. pitämällä kurssin aikana ryhmälle esitelmä. Arviointi: Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S, ja sen saaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneilla ja loppukokeen tekemistä hyväksytysti. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti vaan osallistuminen oppitunneille on välttämätöntä. s2tyk6, Kohti työelämää Sisältö: Kurssilla luetaan erilaisia tekstejä ja tarkastellaan tekstien rakenteita. Erityisesti tutustutaan työelämäaiheisiin teksteihin ja sanastoihin. Opiskelussa harjoitellaan hyödyntämään erilaisia verkkoympäristöjä. Lisäksi harjoitellaan verbien modaalisuutta, mm. käskymuotoja. s2tyk7, Hyväksi kirjoittajaksi Sisältö: Kurssilla vahvistetaan omaa kirjallista tuottamista ja opetellaan suunnittelemaan omaa tekstiä sekä muokkaamaan sitä. Syvennetään verbien hallintaa eli harjoitellaan mm. rektioita ja passiivia. Tutustutaan oikeakielisyyssääntöihin (mm. yleis- ja erisnimet, yhdyssanat, pää- ja sivulauseet ja pilkku). Kerrataan tekstin jaksottamiseen liittyviä ohjeita. Kirjoitetaan tekstejä myös sähköisessä muodossa. s2tyk8, Tekstien maailmassa Sisältö: Kurssilla luetaan erilaisia tekstejä, esim. asiatekstejä, fiktiivisiä tekstejä, mainoksia ja taulukoita. Tekstejä luetaan paperilta ja sähköisesti, ja tekstien välityksellä opitaan lisää sanastoa. Harjoitellaan myös löytämään tekstistä keskeinen ajatus. Opiskellaan tavallisimmat lyhenteet. Opetellaan partisiippimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistamista ja ymmärtämistä. 44 -PERUSOPETUS-

46 Valtakunnalliset kurssit (s21-s25): Arviointi: Oppitunneilla osoitettu osaaminen, kurssitehtävien aktiivinen tekeminen sekä koe vaikuttavat arviointiin. Arviointi annetaan numeerisena arvosanoilla s21, Uutisia ja mielipiteitä Sisältö: Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita, mielipiteen perustelutaitoja, ja selostamista. sekä puhe-esityksen pitämistä. Kerrataan tavallisimpia arkikeskustelun fraaseja. Tutustutaan tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaisemistapoihin, kuten teitittelyyn ja sinutteluun. Kerrataan verbityypit ja tutustutaan modaalisuuden ilmaisemiseen verbien avulla (mm. imperatiivi ja konditionaali). Kurssilla harjoitellaan puhe-esityksen pitämistä ja sen havainnollistamista. Tutustutaan median puhuttuihin teksteihin. Lisäksi harjoitetaan omaa ääntämistä ja kuuntelutaitoja. Arviointi: Arvioinnin erityiskohteena on opiskelijan vuorovaikutus- ja esiintymistaidot. s22, Tekstit tutuiksi Sisältö: Kurssilla luetaan paljon erilaisia tekstejä esim. opiskeluun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvistä aiheista. Kurssilla tutustutaan kaunokirjallisuuden eri lajeihin ja tekstien kielellisiin piirteisiin. Harjoitellaan tekstien tulkitsemista. Etsitään tekstejä, jotka herättävät kiinnostuksen lukemista kohtaan. Arviointi: Arvioinnin erityiskohteena on opiskelijan kyky arvioida tekstilajeja ja tulkita tekstejä. s23, Kirjoittaminen prosessina Sisältö: Kurssilla kirjoitetaan monenlaisia tekstejä ja harjoitellaan myös eri tyylilajeja. Tutustutaan kirjoittamisprosessin eri vaiheisiin, ja totuttaudutaan työstämään ja analysoimaan omia tekstejä. Opetellaan käyttämään erilaisia tietolähteitä kirjoittamisen apuna. Lisäksi harjoitellaan eri persoonamuotojen ja aikamuotojen käyttämistä tekstissä. Opetellaan palautteen antamista ja vastaanottamista. Arviointi: Arvioinnin erityiskohteena on opiskelijan kyky tuottaa erilaisia tekstilajeja ja kirjoitetun kielen hallinta. s24, Kulttuuri ja identiteetti Sisältö: Kurssilla tutustutaan lisää kirjallisuuteen ja muihin taidemuotoihin, myös kuvanlukemiseen. Kurssilla syvennetään suomalaisen kulttuurin tuntemusta ja vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia. Tutustutaan mediakulttuuriin ja tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja. Arviointi: Arvioinnin erityiskohteena on opiskelijan kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen. s25, Kieli avaimena maailmaan Sisältö: Kurssilla tuetaan eri tiedonalojen kielen lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Arviointi: Arvioinnin erityiskohteena ovat opiskelijan tiedonhankintakyvyt ja taito arvioida omaa kehitystään viestijänä ja kielenoppijana. Koulukohtaiset valinnaiset lisäkurssit (s26-s27): s26, Sujuvasti jatkoon Sisältö: Harjoitellaan tiedon etsimistä erilaisista lähteistä, mm. Internetistä. 45 -PERUSOPETUS-

47 Suunnitellaan ja työstetään omia tekstejä myös sähköisessä muodossa. Harjoitellaan kirjoittamaan aineiston pohjalta. Tutustutaan tavallisimpiin opiskelupaikka- ja työhaastattelukysymyksiin ja harjoitellaan niihin vastaamista. Esiintymistä harjoitellaan mm. pitämällä ryhmälle esitelmä. Arviointi: Kurssin arviointi perustuu opiskelijan oppitunneilla osoittamaan osaamiseen sekä kirjallisiin ja suullisiin kurssitehtäviin. s27, Minun portfolioni Sisältö: Kurssilla laaditaan erilaisia kirjoitelmia, joiden kautta opiskelija voi kertoa itsestään, elämästään ja kulttuuritaustastaan. Opiskelija kokoaa kirjoitelmat näytekansioonsa, jossa voi olla muutakin opiskelijasta kertovaa materiaalia. Kurssilla tehdään myös oma cv sekä malli työhakemuksesta. Tekstejä kirjoitettaessa käytetään hyväksi tietotekniikkaa. Opiskelijaa kannustetaan itsearviointiin. Arviointi: Kurssin arviointi perustuu opiskelijan kirjallisiin tuotoksiin. Arvioinnissa korostetaan opiskelijan kykyä ymmärtää kirjoittaminen prosessina. 46 -PERUSOPETUS-

48 8. LUKION KURSSIT Tarkista lukuvuosikohtainen kurssitarjonta kurssitarjottimelta. Oppiaineen syventävät kurssit ovat kursiivilla BIOLOGIA Lukuvuonna kurssitarjottimella olevat kurssit ovat uuden opetussuunnitelman (voimassa syksystä 2016) mukaisia, ellei muuta erikseen ole mainittu. Suluissa on merkitty näkyviin, mitä vanhan opetussuunnitelman kurssia uusi kurssi vastaa. Jos vanhassa opetussuunnitelmassa ei ole vastaavaa kurssia, suluissa on viiva. Apua valintoihin saat opinto-ohjaajilta, kansliasta ja aineenopettajalta. Jos aiot kirjoittaa biologian ylioppilastutkintokokeessa, kannattaa valita kaikki tai ainakin mahdollisimman monta kurssia! Ylioppilaskoe perustuu vielä 1-2 vuotta vanhan opetussuunnitelman mukaisiin kursseihin. Biologian ylioppilaskoe muuttuu sähköiseksi keväällä Vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskeleville (vanhat) kurssit 1 ja 2 ovat pakollisia ja (vanhat) kurssit 3-5 syventäviä. Uuden opetussuunnitelman mukaan uudet kurssit 1 ja 2 ovat biologian ylioppilaskokeen kirjoittajalle pakollisia, 3-5 syventäviä. Lisää tietoa biologian opiskelusta ja biologian ylioppilaskokeesta löydät myös koulun SanomaPro sivuilta! BI1(-), Elämä ja evoluutio Sisältö: Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin, eliökunnan järjestelmään ja solubiologian perusteisiin. Keskeinen asiakokonaisuus on evoluutio ja sen merkitys. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua, ja kurssiin kuuluu itse tehtävä pieni tutkimus tai projekti. SanomaPro: BIOS 1, Elämä ja evoluutio (uusi ops, oranssi kansi). Painettu tai digikirja. Vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelevat voivat suorittaa kurssin osallistumalla sovituille tunneille ja opiskelemalla itsenäisesti ekologia-osuuden (vanha BIOS1-kirja, kannessa karhu). Myös heillä kurssiin kuuluu kurssitehtävä/projekti. Kurssin voi suorittaa myös e-kurssina ebi1(1). BI2(3), Ekologia ja ympäristö Sisältö: Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Kurssi perehdyttää myös ekologisiin ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Kurssilla tehdään ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevia tutkimuksia. SanomaPro: BIOS 2, Ekologia ja ympäristö (uusi ops, vihreä kansi). Painettu tai digikirja. BI3(2), Solu ja perinnöllisyys Sisältö: Biologiaa pienessä mittakaavassa. Kurssilla puhutaan soluista ja niiden rakenteesta ja toiminnasta sekä tarkastellaan solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Solutason tutkimustieto on monella tavalla keskeistä modernia biologiaa tähänkin kurssilla tutustutaan. Kurssiin kuuluu kokeen lisäksi kurssitehtävä. Kurssin voi suorittaa myös e-kurssina ebi 3(2). SanomaPro: BIOS 3, Solu ja perinnöllisyys (uusi ops, punainen kansi). Painettu tai digikirja. BI4(4), Ihmisen biologia Sisältö: Miten elimistö toimii? Kuinka kehomme on pantu kokoon? Miten uusi 47 -LUKIO-

49 ihmisyksilö kehittyy? Mikä on ympäristön ja perimän merkitys yksilön elämänkaaren toteutumisessa? Kurssi sopii kaikille jotka haluavat ymmärtää paremmin oman kehon toimintaa. Erityisen suositeltava kurssi on niille, jotka aikovat kirjoittaa ylioppilaskokeessa terveystiedon. SanomaPro: BIOS 4, Ihmisen biologia. Painettu tai digikirja. Uuden opetussuunnitelman mukainen kirja jos on ilmestynyt, muuten käytetään vanhaa kirjaa (kannessa tyttö ja gorilla). BI5(5), Bioteknologia / Biologian sovellukset Sisältö: Biotekniikka on modernia biologiaa, jossa käytetään hyväksi eläviä soluja tai niistä saatavia entsyymejä esim. elintarvikkeiden tai lääkkeiden valmistuksessa tai vaikkapa pilaantuneen ympäristön puhdistuksessa. Kurssilla puhutaan mm. bakteereista ja viruksista, kasvien jalostuksesta, geenien siirroista, perinnöllisten sairauksien tunnistamisesta sekä geenitekniikan lupauksista ja uhkakuvista. Huom! Kurssille osallistuminen edellyttää solubiologian ja perinnöllisyyden perusasioiden hallintaa (uusi BI3 tai vanha BI2). Kurssin tarkka sisältö riippuu siitä, miten kustantajan uusi opetusmateriaali valmistuu. SanomaPro: BIOS 5, uusi tai vanha (seuraa päivityksiä koulun SanomaProsivulla (Biologia!). Biologian kurssien arviointi: Kurssien arvosanaan vaikuttaa loppukoe, mahdollisten erikseen sovittavien kurssitehtävien suorittaminen ja lähikursseilla tuntityöskentely ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedossa on aikuislukiossa yksi pakollinen kurssi ja viisi valtakunnallista syventävää kurssia. ET:n ylioppilastutkintokoe perustuu näihin kaikkiin kursseihin. ET1(2), Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu Sisältö: Kurssilla tutustutaan erilaisiin maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä niiden tutkimiseen eri tieteiden tarjoamin välinein. Keskeinen teema on, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksen muotoutumiseen. Kurssilla perehdytään myös tiedon perusteluihin ja luotettavuuteen sekä argumentaation perusteisiin. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaa informaatiota. SanomaPro: Dialogi tiedosta ja maailmankuvista ET2(1), Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä Sisältö: Kurssilla perehdytään erilaisiin ihmiskäsityksiin ja -ihanteisiin sekä erilaisiin näkemyksiin hyvästä elämästä. Ihmisarvo ja ihmisoikeudet muodostavat kurssin keskeisen arvoperustan. Yksilön identiteetin rakentuminen sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ovat myös kurssin teemoja, joita lähestytään elämänmakuisten kysymysten kautta. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä analysoida ja ilmaista omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan toisia kunnioittaen. Ei oppikirjaa. 48 -LUKIO-

50 8. 3 ENGLANTI, A1-kieli A1 -kielen oppimäärä sisältää kuusi pakollista ja kaksi syventävää kurssia. ENA0(0), Perusasioiden kertauskurssi Sisältö: Perusasioiden kertauskurssi, jota suositellaan lukioon siirtyville. Kielioppi: Kerrataan aktiivin aikamuodot, kysymyslauseet, artikkelit. Materiaali: Otava: Insights (Course 1), valikoiden kirjan kappaleita. Kurssilla voi käyttää myös digikirjaa. Arviointi: Arviointi loppukokeen ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla ENA1(-), Englannin kieli ja maailmani Sisältö: Kurssilla harjoitellaan kielen opiskelutaitoja ja asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle. Kurssilla käsitellään englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä erilaisia kielenkäyttötilanteita ja -strategioita. Kurssin aihepiirit käsittelevät muun muassa Suomessa elämistä, omasta perheestä kertomista ja ulkomaille muuttamista. Kielioppi: Aktiivin aikamuodot ja liitekysymykset Materiaali: Otava: Insights (Course 1), valikoiden kirjan kappaleita. Kurssilla voi käyttää myös digikirjaa. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. ENA2(1), Ihminen verkostoissa Sisältö: Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja omia keskustelutaitoja. Kurssin aihepiirit käsittelevät muun muassa hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa ja Australiaa. Kielioppi: Sanajärjestys, it ja there -sanojen käyttö, pronominit, passiivi Materiaali: Otava: Insights (Course 2), valikoiden kirjan kappaleita. Kurssilla voi käyttää myös digikirjaa. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssin pakollisiin suorituksiin kuuluu kotiaine tai jokin muu kirjallinen tuotos sekä yksi kuuntelu. ENA3(5), Kulttuuri-ilmiöitä Sisältö: Kurssilla syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa sekä käsitellään erilaisia tekstejä. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. Kielioppi: Yksikkö ja monikko, artikkelit, genetiivi Materiaali: Otava: Insights (Course 3), valikoiden kirjan kappaleita. Kurssilla voi käyttää myös digikirjaa. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssin pakollisiin suorituksiin kuuluu kotiaine ja / tai jokin muu kirjallinen tuotos sekä yksi kuuntelu. ENA4(4), Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Sisältö: Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Käydään läpi erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia. Kielioppi: Vaillinaiset apuverbit, indefiniittipronominit, relatiivipronominit ja lauseet, kansallisuussanat Materiaali: Otava: Insights (Course 4), valikoiden kirjan kappaleita. Kurssilla voi käyttää myös digikirjaa. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mah- 49 -LUKIO-

51 dollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssin pakollisiin suorituksiin kuuluu kotiaine tai jokin muu kirjallinen tuotos sekä yksi kuuntelu. ENA5(6), Tiede ja tulevaisuus Sisältö: Kurssilla käsitellään erilaisia tiedon- ja tieteenaloja. Harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua. Kielioppi: Ilmoitetaan kurssin alussa. Materiaali: Oppikirja ilmoitetaan kurssin alussa, valikoiden kirjan kappaleita. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssin pakollisiin suorituksiin kuuluu kotiaine tai jokin muu kirjallinen tuotos sekä yksi kuuntelu. ENA6(3), Opiskelu, työ ja toimeentulo Sisältö: Käsitellään työelämää sekä jatkoopinto- tai urasuunnitelmia. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät opiskelijan elämänpiiriin sekä laajempia talouden ilmiöitä. Kielioppi: Ilmoitetaan kurssin alussa. Materiaali: Oppikirja ilmoitetaan kurssin alussa, valikoiden kirjan kappaleita. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssin pakollisiin suorituksiin kuuluu kotiaine tai jokin muu kirjallinen tuotos sekä yksi kuuntelu. ENA7(7), Kestävä elämäntapa Sisältö: Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla käsitellään kestävää elämäntapaa erilaisista näkökulmista. Kielioppi: Ilmoitetaan kurssin alussa. Materiaali: Oppikirja ilmoitetaan kurssin alussa, valikoiden kirjan kappaleita Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssin pakollisiin suorituksiin kuuluu kotiaine tai jokin muu kirjallinen tuotos sekä yksi kuuntelu. ENA8(8), Viesti ja vaikuta puhuen Sisältö: Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla käsitellään erilaisia aihepiirejä opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Materiaali: Otava: Open Road 8, valikoiden kirjan kappaleita Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu kirjallisen ja / tai suullisen esityksen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssiin kuuluu suullinen loppukoe. ENA9(9), Abikurssi Sisältö: Kerrataan englannin kielen keskeisiä rakenteita. Käydään läpi vanhoja ylioppilaskokeita ja harjoitellaan vastaustekniikoita. Materiaali: Otava: Abi englanti sekä mahdollinen muu materiaali Arviointi: Loppukokeena yksi pitkän englannin ylioppilaskoe kuunteluineen. Kurssin arvioitaviin suorituksiin kuuluu myös yksi kotona tehtävä ylioppilaskokeen kirjallinen osio. VANHAN OPSIN KURSSI: ENA2, Viestintä ja vapaa-aika Sisältö: Käsitellään kirjassa olevia tekstejä ja valikoiden teksteihin liittyviä 50 -LUKIO-

52 kirjallisia ja suullisia harjoituksia. Kurssin aihepiirit käsittelevät muun muassa vapaa-aikaa, nuorisokulttuuria, urheilua ja matkustamista. Kielioppi: Sanajärjestys, muodolliset subjektit it ja there, passiivi sekä persoonapronominit Materiaali: Otava: Open Road 2, valikoiden kirjan kappaleita Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu loppukokeen, tuntiaktiivisuuden ja mahdollisten muiden näyttöjen perusteella. Kurssin pakollisiin suorituksiin kuuluu kotiaine tai jokin muu kirjallinen tuotos sekä yksi kuuntelu ESPANJA, A1-kieli A1-kielen oppimäärä sisältää kuusi pakollista (EAA1-6), kaksi syventävää (EAA7 ja EAA8) ja yhden koulukohtaisen kurssin (EAA9). Oppikirja kaikilla A1-espanjan kursseilla on M. Kuokkanen-Kekki K. Palmujoki: Español dos, (Finn Lectura), 5. uudistettu painos (2007). Kaikki muu materiaali jaetaan kurssilla. EAA1(2), Kieli ja maailmani Kurssin teemat liittyvät opiskeluun, opiskelijan elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. Kielioppi: preesens, gerundi ja perfekti (sivut ). Español dos (Finn Lectura): Unidad cuatro (s ). Kurssin teemat tulevat esille myös kurssilla tehtävien luetunymmärtämistekstien sekä rakenne- ja kuunteluharjoitusten kautta. Kurssiin kuuluu yksi kotiaine, joka palautetaan ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Arviointi: Koe muodostuu kurssilla käsiteltyjen tekstien sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetun ymmärtämistekstistä sekä aineesta. Kurssin arvosana koostuu pääsääntöisesti kokeen arvosanasta mutta myös opiskelijan tuntiaktiivisuudesta. EAA2(1), Ihminen verkostoissa Kurssin teemana ovat ihmissuhteet ja kaikenlainen hyvinvointi. Kielioppi: preteriti, imperfekti ja pluskvamperfekti (sivut ). Español dos (Finn Lectura): Unidad tres (s ). Kurssin teemoja käsitellään myös kurssilla tehtävien luetunymmärtämistekstien sekä rakenne- ja kuunteluharjoitusten kautta. Kurssiin kuuluu yksi kotiaine, joka palautetaan ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Arviointi: Koe muodostuu kurssilla käsiteltyjen tekstien sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, kuullunymmärtämiskokeesta, luetun ymmärtämistekstistä sekä aineesta. Kurssin arvosana koostuu pääsääntöisesti kokeen arvosanasta mutta myös opiskelijan tuntiaktiivisuudesta. EAA3(5), Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla käsitellään erilaisia kulttuurisia ilmiöitä, espanjankielisiä medioita sekä luovaa toimintaa. Kielioppi: olla-verbit, tulla joksikin -verbit, adjektiivit ja järjestysluvut (sivut ; ). Español dos (Finn Lectura): Unidad cinco (s ). Kurssin aihepiirit tulevat esille myös kurssilla tehtävissä luetunymmärtämisteksteissä sekä rakenne- ja kuunteluharjoituksissa. Kurssiin kuuluu yksi kotiaine, joka palautetaan ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Arviointi: Koe muodostuu kurssilla käsiteltyjen tekstien sanastoista ja raken- 51 -LUKIO-

53 teista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, kuullunymmärtämiskokeesta, luetun ymmärtämistekstistä sekä aineesta. Kurssin arvosana koostuu pääsääntöisesti kokeen arvosanasta mutta myös opiskelijan tuntiaktiivisuudesta. EAA4(4), Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin teemana ovat yksilön ja yhteisöjen vastuut ja toimintamahdollisuudet, kuten ihmisoikeuskysymykset ja kansalaisyhteiskunta. Kielioppi: futuuri, konditionaali, passiivi ja persoonaton ilmaus sekä artikkelien käyttö ( ; ). Español dos (Finn Lectura): Unidad uno (s. 9-33). Kurssin aihepiiri tulee esille myös kurssilla tehtävien luetunymmärtämistekstien sekä rakenne- ja kuunteluharjoitusten kautta. Kurssiin kuuluu yksi kotiaine, joka palautetaan ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Arviointi: Koe muodostuu kurssilla käsiteltyjen tekstien sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, kuullunymmärtämiskokeesta, luetun ymmärtämistekstistä sekä aineesta. Kurssin arvosana koostuu pääsääntöisesti kokeen arvosanasta mutta myös opiskelijan tuntiaktiivisuudesta. EAA5(6), Tiede ja tulevaisuus Kurssin teemana ovat eri tiedon- ja tieteenalat. Kielioppi: pronominit ( ). Español dos (Finn Lectura): Unidad seis (s ). Kurssin teema tulee esille myös kurssilla tehtävien luetunymmärtämistekstien sekä rakenne- ja kuunteluharjoitusten kautta. Kurssiin kuuluu yksi kotiaine, joka palautetaan ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Arviointi: Koe muodostuu kurssilla käsiteltyjen tekstien sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, kuullunymmärtämiskokeesta, luetun ymmärtämistekstistä sekä aineesta. Kurssin arvosana koostuu pääsääntöisesti kokeen arvosanasta mutta myös opiskelijan tuntiaktiivisuudesta. EAA6(3), Opiskelu, työ ja toimeentulo Kurssin aihepiirit liittyvät talousasioihin sekä laajempiin talouden ilmiöihin. Kielioppi: imperatiivi, subjunktiivin preesens ja perfekti ( ; ). Español dos (Finn Lectura): Unidad dos (s ). Kurssin teemat tulevat esille myös kurssilla tehtävien luetunymmärtämistekstien sekä rakenne- ja kuunteluharjoitusten kautta. Kurssiin kuuluu yksi kotiaine, joka palautetaan ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Arviointi: Koe muodostuu kurssilla käsiteltyjen tekstien sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, kuullunymmärtämiskokeesta, luetun ymmärtämistekstistä sekä aineesta. Kurssin arvosana koostuu pääsääntöisesti kokeen arvosanasta mutta myös opiskelijan tuntiaktiivisuudesta. EAA7(7), Kestävä elämäntapa Kurssin teemana ovat edellisten kurssien aihepiirit kestävän elämäntavan eri näkökulmista katsottuna. Kielioppi: subjunktiivin mennen ajan muodot, aikamuotojen kongruenssi sekä aikamuodot epäsuorassa esityksessä ( ; ). Español dos (Finn Lectura): Unidad siete (s ). Kurssin teemat tulevat esille myös kurssilla tehtävien luetunymmärtämistekstien sekä rakenne- ja kuunteluharjoitusten kautta. 52 -LUKIO-

54 Kurssiin kuuluu yksi kotiaine, joka palautetaan ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Arviointi: Koe muodostuu kurssilla käsiteltyjen tekstien sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, kuullunymmärtämiskokeesta, luetun ymmärtämistekstistä sekä aineesta. Kurssin arvosana koostuu pääsääntöisesti kokeen arvosanasta mutta myös opiskelijan tuntiaktiivisuudesta. EAA8(8), Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla vankennetaan kaikenlaista puhumisen tuottamista, sujuvuutta sekä taitoa ymmärtää puhuttua kieltä. Kurssin aihepiirit ovat samoja, joita on käsitelty oppimäärän pakollisilla kursseilla, mutta muitakin aihepiirejä on mahdollista ottaa mukaan opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kurssin materiaali jaetaan tunneilla. Arviointi: Jatkuva näyttö, mahdollinen suullinen esitys ja suullinen loppukoe, joka kestää noin 20 minuuttia. Kurssia ei voi suorittaa tenttimällä tai itsenäisesti. EAA9(9), Vaativien tekstien ja kuuntelujen kurssi Kurssilla käydään läpi aiempia A-espanjan yo-kokeita sekä muita vaativia tekstija rakenneharjoituksia. Kurssin materiaali jaetaan tunneilla. Arviointi: säännöllisesti kurssille osallistuneet (vähintään 8 kertaa koko tunnin (= 2 x 40 min.) läsnä olleet) ja säännöllisesti kaikki kotitehtävänsä tehneet opiskelijat voivat halutessaan saada kurssista merkinnän S (= suoritettu), mikäli he ovat myös tehneet loppuharjoituskokeena viimeisimmän A-espanjan yo-kokeen opettajan ohjeiden mukaisesti. Kurssista EI järjestetä erillistä loppukoetta. Abikurssista tai sen osioista ei myöskään järjestetä uusintoja eikä kurssia voi suorittaa itsenäisesti. Mitään poissaoloa ei voi myöskään korvata "ylimääräisillä tehtävillä" ESPANJA, B3-kieli B3-kielen oppimäärä sisältää kahdeksan syventävää kurssia. Kurssikoodin EAB3 lopussa ilmoitetaan kurssin numero, esim. EAB34 = lyhyen espanjan 4. kurssi. Huom. Oppikirjat lukuvuonna : kurssit 1-3: Buenas Migas 1; kurssit 4-5: Buenas Migas 2; kurssit 6-8: Acción! 2. Siirtymäkauden jälkeen kaikilla kursseilla käytetään kirjasarjaa Buenas Migas. EAB31(1), Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen Sisältö: Kurssilla tutustutaan espanjan kieleen ja sen asemaan maailmassa. Harjoitellaan vuorovaikutusta ja viestintästrategioita arkipäiväisissä tilanteissa. Kielioppi: persoonapronominit, perusverbejä, kieltosanan paikka, artikkelit, yksikkö ja monikko, prepositioita, kysymyssanoja, genetiivi, ser + adjektiivi. Otava: Buenas Migas 1: Kpl 1, 2, 3, 4 sekä kertaustehtävät kappaleista 1 4. Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä sekä mahdollisesta kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. EAB32(2), Matkalla maailmassa Sisältö: Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilan- 53 -LUKIO-

55 teissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Harjoitellaan lisää vuorovaikutusta ja viestintästrategioita arkipäiväisissä tilanteissa. Kielioppi: estar + adjektiivi, henkilöobjektin a-prepositio, persoonapronominien prepositiomuodot, perusverbejä, datiivipronominit, määrän ilmauksia, demonstratiivipronominit, ser/estar + adjektiivi, lähitulevaisuuden ilmaiseminen. Otava: Buenas Migas 1: Kpl 5, 6, 7, 8 sekä kertaustehtävät kappaleista 5 8. Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. EAB33(3), Elämän tärkeitä asioita Sisältö: Kurssilla jatketaan vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Aihepiirit liittyvät opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kielioppi: adjektiivien vertailu, akkusatiivipronominit, järjestysluvut 1 10, perusverbejä, paikan prepositioita, adverbien muodostus, refleksiiviverbit, acabar de, hace que, diminutiivi, säännöllinen perfekti, refleksiivipassiivi. Otava: Buenas Migas 1: Kpl 9, 10, 11, 12 sekä kertaustehtävät kappaleista Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. EAB34(4), Monenlaista elämää Sisältö: Kurssilla harjoitellaan suullisen vuorovaikutuksen lisäksi lyhyiden viestien kirjoittamista. Viestinnässä kiinnitetään huomiota kulttuurisiin erityispiirteisiin. Kielioppi: adjektiivien käyttö, indefiniittipronominit, säännöllinen perfekti, epäsäännölliset partisiipit, akkusatiivi- ja datiivipronominit, gerundi, preesensin ja artikkeleiden kertausta, kenkäverbejä, ser/estar + adjektiivi, prepositioita. Otava: Buenas Migas 2: Kpl 1, 2, 3, 4 sekä kertaustehtävät kappaleista 1 4. Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. EAB35(5), Hyvinvointi ja huolenpito Sisältö: Kurssilla laajennetaan sekä suullisen että kirjallisen viestinnän keinoja ja hyödynnetään eri viestintäkanavia. Aihepiirit liittyvät hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Kielioppi: säännöllinen ja epäsäännöllinen preteriti, preteritin ja perfektin ero, hace, todo, imperfekti Otava: Buenas Migas 2: Kpl 5, 6, 7, 8 sekä kertaustehtävät kappaleista 5 8. Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja ra- 54 -LUKIO-

56 kenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. EAB36(7), Kulttuuri ja mediat Sisältö: Kurssilla tutustutaan espanjankielisten alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Kulttuurin ja median aihepiirejä käsitellään myös kurssilla jaettavissa teksteissä sekä kuullunymmärtämisharjoituksissa. Kielioppi: subjunktiivin preesens, subjunktiivin preesens sivulauseessa, subjunktiivi verbien pensar, creer, parecer ja decir kanssa, käskyt ja kiellot, hacía + ajanmääre + que + imperfekti, refleksiivipassiivi, futuuri sekä mahdollisuuden futuuri. SanomaPro: Acción! 2: Kpl 6A, 6B, 7A, 8A ja 8B. Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. EAB37(6), Opiskelu, työ ja tulevaisuus Sisältö: Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiireinä ovat koulu, opiskelu, työelämä sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Opiskeluun ja työhön liittyviä aiheita käsitellään myös kurssilla jaettavissa teksteissä sekä kuunteluharjoituksissa. Kielioppi: subjunktiivin perfekti, preesensin käyttö menneessä ajassa, adjektiivin paikka, konditionaali, menneen ajan futuuri, mahdollisuuden konditionaali, yhdistetty konditionaali, yhdistetty futuuri, subjunktiivin imperfekti, ehtolauseet, verbien aikamuodoista, subjunktiivin pluskvamperfekti, ehtolauseet menneessä ajassa sekä tulla joksikin -verbit (hacerse, llegar a ser, ponerse, convertirse en ja volverse). SanomaPro: Acción! 2: Kpl 11A, 11B, 12A, 12B ja 13A. Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. EAB38(8), Yhteinen maapallomme Sisältö: Kurssilla kerrataan ja laajennetaan edellisten kurssien tietoja. Aihepiireinä ovat mm. luonto ja kestävä elämäntapa. Kielioppi: relatiivipronominit, artikkelin käyttö, passiivi, se-pronominin käyttö, epäsuora kerronta, neutriartikkeli lo ja prepositiot para ja por. SanomaPro: Acción! 2: Kpl 17A, 17B, 18A, 18B ja19a. Arviointi: Loppukoe koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kaikista kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä 55 -LUKIO-

57 kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssin suorittamiseen kuuluu lisäksi yksi kotiaine, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan FILOSOFIA Filosofiassa on yksi pakollinen kurssi ja kolme valtakunnallista syventävää kurssia. Filosofian ylioppilastutkintokoe perustuu näihin kursseihin. FI1(1), Johdatus filosofiseen ajatteluun Sisältö: perehdytään filosofiaan oppialana, käydään läpi keskeisimpiä filosofisia ongelmia ja tutustutaan filosofiseen ajattelutapaan ja argumentaatioon. Oppikirja: Johdatus filosofiaan (Otava), tekijät Hämäläinen, Kotro, Arkko; myös e-kirjana FI2(2), Etiikka Sisältö: tutustutaan moraalifilosofian keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin ja pohditaan tärkeitä eettisiä ongelmia. Oppikirja: Etiikka (Otava), tekijät Kotro, Hämäläinen, Kovalainen; myös e-kirjana FI3(4), Yhteiskuntafilosofia Sisältö: tutustutaan erilaisiin yhteiskuntafilosofisiin teorioihin ja keskeisiin käsitteisiin sekä pohditaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä filosofisesta näkökulmasta Oppikirja: Yhteiskuntafilosofia (SanomaPro), tekijät Hakala, Kopperi FI4(3), Tieto, tiede todellisuus Sisältö: perehdytään erilaisiin filosofisiin käistyksiin todellisuuden luonteesta, tutustutaan tieteellisen tutkimuksen luonteeseen ja tieto-opin ja metafysiikan keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin. Oppikirja: Tiedon ja todellisuuden filosofia (SanomaPro), tekijät Hakala, Kopperi, Kotro FI1-kurssi pitää käydä ensimmäiseksi, mutta sen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi: Kurssien arvosana määräytyy monen tekijän perusteella. Arvosanaan vaikuttavat paitsi kurssin loppukoe tai loppukoetta korvaava itsenäinen työ esimerkiksi oppimispäiväkirja myös tuntityöskentely sekä mahdolliset välikokeet ja muut kirjalliset työt. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan opettajan kanssa ennen kurssin alkua. Koska kyseessä on uusi oppiaine, ensimmäinen kurssi suositellaan suoritettavaksi lähikurssina FYSIIKKA Fysiikassa on yksi pakollinen kurssi ja seitsemän valtakunnallista syventävää kurssia. Fysiikan ylioppilastutkintokoe perustuu näihin kursseihin. Fysiikan kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. Kurssin FY1 suorittamista suositellaan vasta sen jälkeen, kun jokin matematiikan kurssi on suoritettu. Kursseja FY2 FY8 varten kannattaa opiskella pitkän matematiikan kurssit MAA1 MAA5. Itseopiskelua varten kaikkiin kirjoihin on saatavissa harjoitustehtävien ratkaisut sisältävät opas. Opaskirjoihin voit tutustua kirjastossa, jossa on käsikirjakappaleet. Kaikilla kursseilla tarvitaan MAOL-taulukkokirja ja funktiolaskin. HUOM! Lukion fysiikan kurssit pidetään vielä vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. 56 -LUKIO-

58 Mikäli suoritat lukiota uuden opetussuunnitelman mukaan, fysiikan kurssit kannattaa suorittaa kuitenkin vanhanopetussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä FY1-FY8. Kurssivastaavuudet on merkitty kurssikuvauksiin. Lisätietoa fysiikan kursseista ja vastaavuuksista saa tarvittaessa fysiikan opettajilta sekä kansliasta ja opinto-ohjaajilta. FY1, Fysiikka luonnontieteenä Sisältö: Fysiikka liittyy elämäämme, fysiikka luonnontieteenä. Fysiikan suurejärjestelmä, likiarvoilla laskeminen, mittaaminen, graafinen esitys. Liikkeen fysiikkaa, vauhti ja nopeus, kiihtyvyys. Vuorovaikutus ja voima, voima liikkeen muutoksen aiheuttajana, mekaniikan peruslait. Perusvuorovaikutukset, makroja mikrokosmos, maailmankaikkeuden synty ja tulevaisuus. Energia fysiikan käsitteenä, aurinko energianlähteenä. Säteilyn luokittelua: ionisoimaton säteily ja ionisoiva säteily, säteilyltä suojautuminen, ionisoivan säteilyn hyötykäyttö. Vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia FY1 SanomaPro: Fysiikka 1, Fysiikka luonnontieteenä FY2, Lämpö Sisältö: Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen. Paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia. Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde. Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia. Energiavarat. Vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia FY2 SanomaPro: Fysiikka 2, Lämpö FY3, Aallot Sisältö: Harmoninen voima ja värähdysliike. Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen. Aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen. Heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen. Valo, peilit ja linssit. Ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen. Vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia FY5 SanomaPro: Fysiikka 3, Aallot FY4, Liikkeen lait Sisältö: Liikkeen mallit ja Newtonin lait. Etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste. Liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate. Liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate. Värähdysliikkeen energia. Vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia FY4 SanomaPro: Fysiikka 4, Liikkeen lait FY5, Pyöriminen ja gravitaatio Sisältö: momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen. Pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyväpyörimisliike. Pyörimisen liikeyhtälö. Pyörimismäärän säilyminen. Pyörimisliikkeen energia. Ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys. Gravitaatio ja gravitaation alainen liike. Heittoliike ja planeettojen liike. Satelliitit ja niiden käyttö. SanomaPro: Fysiikka 5, Pyöriminen ja gravitaatio FY6, Sähkö Sisältö: Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa. Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen. Ohmin laki. Joulen laki. Vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait. Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä. 57 -LUKIO-

59 Kondensaattori, kytkennät ja energia. Sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi. Vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia FY3. SanomaPro: Fysiikka 6, Sähkö FY7, Sähkömagnetismi Sisältö: Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä. Varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä. Induktiolaki ja Lenzin laki. Induktio ilmiöitä: pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio. Energian siirto sähkövirran avulla. Tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen. Värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä. Sähkö- turvallisuus. Energiateollisuus. Vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia FY6. SanomaPro: Fysiikka 7, Sähkömagnetismi. FY8, Aine ja säteily Sisältö: Mustan kappaleen säteily, valosähköinen ilmiö, röntgensäteily, aaltohiukkasdualismi. Atomimallit ja atomin energiatilat. Spektrit, aineen rakenteen tutkiminen. Atomiytimen rakenne, sidosenergia ja massavaje. Radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus. Hajoamislaki. Massan ja energian ekvivalenssi, ydinreaktiot ja ydinenergia. Aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. Vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia FY7. SanomaPro: Fysiikka 8, Aine ja säteily Fysiikan kurssien arviointi: loppukoe ja mahdollinen välikoe HISTORIA Historiassa pakollisia kursseja on kaksi ja valtakunnallisia syventäviä kursseja 3. Ylioppilastutkintokoe perustuu näihin kaikkiin kursseihin. E-kurssit opiskellaan peda.net-ympäristössä. HI1(4), Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa Sisältö: Historia tieteenalana: historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö. Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin: maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty, suurten jokilaaksojen kulttuurit, Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana. Keskiajan talous ja yhteiskunta: feodaaliyhteiskunta, keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki. Maailmantalouden syntyminen: löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille, kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet. Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset: modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu, muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa, muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset. Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat Oppimateriaali: Sanomapro, Historia ajassa 1 (myös digikirja) sekä kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä HI2(3), Itsenäisen Suomen historia Sisältö: Miten Suomesta tuli Suomi?: Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi, kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset ja 1900-lukujen taitteessa. Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet: itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa, sisällissodan syyt ja seuraukset sekä 58 -LUKIO-

60 eheyttämisen aika. Suomi kansainvälisissä konflikteissa: turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa, Suomi toisessa maailmansodassa, Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen. Kohti nykyistä Suomea: yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio, kulttuuri, tiede ja osaaminen, kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi. Oppimateriaali: Sanomapro, Historia ajassa 3, Itsenäisen Suomen historia (myös digikirja) sekä kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä HI3(2), Kansainväliset suhteet Sisältö: Kansainvälisen politiikan perusteet: historian käyttö politiikan välineenä. Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika: imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin, ensimmäisen maailmansodan seuraukset, demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa, ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat, toinen maailmansota seurauksineen. Jakautunut maailma: kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot, dekolonisaation merkitys ja vaikutukset, kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset. Keskinäisriippuvuuksien maailma : Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot, maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet, YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat. Oppimateriaali: Sanomapro, Historia ajassa 3, Kansainväliset suhteet (myös digikirja) sekä kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä HI4(1), Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Sisältö: Antiikin kulttuuripiiri: kulttuurit ja elämäntavat, tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty. Keskiajan kulttuuri: keskiaikainen maailmankuva, uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus. Uuden ajan murros: renessanssi ja tiedon vallankumous, reformaation merkitys, itsevaltiuden ajan kulttuuri. Valistuksen aikakausi: luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys, valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen. Aatteiden ja teollistumisen aika: keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset, tiede uskonnon haastajana, porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset. Monimuotoinen nykyaika: massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen, kulttuurin globalisoituminen,sukupuoli roolien murros, tieteen kehitys ja median kasvava merkitys. Oppimateriaali: Sanomapro, Historia ajassa 4 (myös digikirja) sekä kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä HI5(5), Ruotsin itämaasta Suomeksi Sisältö: Suomen alue ennen ristiretkiä: tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä, rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi. Keskiaika: Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen, kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen, yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri. Uusi aika: reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta, Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen, sääty- ja maatalousyhteiskunta, kehittyvä talous. Ruotsista Venäjän osaksi: Suomen aseman muutos ja yhteiskun- 59 -LUKIO-

61 nalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla, Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty, kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide. Oppimateriaali: SanomaPro: Linkki 5, Suomen varhaisvaiheet Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovittava opettajan kanssa. Tehtävät peda. net-ympäristössä. HI6(6), Maailman kulttuurit kohtaavat Sisältö: Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet. Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Amerikan alkuperäiskulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Aasian kulttuurit, Afrikan kulttuurit, arktiset kulttuurit, Latinalaisen Amerikan kulttuurit, Lähi-idän kulttuurit. Oppimateriaali: Otava: Forum, Kulttuurit kohtaavat Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovittava opettajan kanssa. Tehtävät peda. net-ympäristöss. Historian kurssien arviointi: Kurssien HI1-HI6 arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Historian kurssit arvioidaan numeroasteikolla Kurssin arviointi muodostuu kurssin alussa sovitulla tavalla ja mahdollisen loppukokeen lisäksi siihen vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävien avulla osoittama osaaminen. E-kurssien suoritusohjeet ja arviointi selvitetään ko. kurssimateriaalissa. Kurssisuoritus hylätään, mikäli opiskelija on plagioinut ominaan esittämänsä tuotokset ITALIA, B3-kieli B3- kielen oppimäärä sisältää kahdeksan syventävää kurssia. Kurssikoodin keskellä on oppimäärän tunnus B3. IAB31(1), Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen Sisältö: Italian kielen ääntäminen, esittäytyminen ja tervehtiminen, kohteliaisuusfraaseja, kahvilassa tilaaminen, itsestä kertominen. Kielioppi: Persoonapronominit, säännölliset are-verbit, tärkeimpiä epäsäännöllisiä verbejä, substantiivin suku sekä yksikkö ja monikko, epämääräinen ja määräinen artikkeli yksikössä, lukusanoja, prepositiot a, in ja di. SanomaPro: Bella Vista 1, kappaleet 0 3. Arviointi: Jatkuva näyttö ja monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. Vaihtoehtona erilaiset kurssitehtävät joiden sisällöstä sovitaan erikseen. IAB32(2), Matkalla maailmassa Sisältö: Erilaisia asioimistilanteita kaupungissa, kulkuvälineet, kellonajat, maita, kansallisuuksia ja kieliä, tutustutaan italialaiseen ruokakulttuuriin. Kielioppi: Lisää lukusanoja, määräinen artikkeli monikossa, säännölliset ere- ja ire-verbit, lisää epäsäännöllisiä verbejä, questo-sana, lisää prepositioita, preposition sulautuminen määräävään artikkeliin (johdatus), adjektiivityypit ja adjektiivin taipuminen, kysymyslauseita. SanomaPro: Bella Vista 1, kpl 4 6. Arviointi: Jatkuva näyttö ja monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. Vaihtoehtona erilaiset kurssitehtävät joiden sisällöstä sovitaan erikseen. IAB33(3), Elämän tärkeitä asioita Sisältö: Tapaamisesta sopiminen, Rooma, ikuinen kaupunki, suunnistaminen ja tien neuvominen, vapaa-aika ja harrastuksista kertominen. Kurssin erikoisuutena on 60 -LUKIO-

62 keskittyminen tiettyyn Italian kulttuurin osa-alueeseen (esim.ruokakulttuuriin). Aihe päätetään yhdessä kurssin opiskelijoiden kanssa. HUOM! Poikkeuksellinen kurssiaikataulu. Kielioppi: Isc-verbit, epäsäännölliset verbit uscire ja volere, eksistentiaalirakenteet Cè ja ci sono, lisätietoa prepositioiden yhdistymisestä määräävään artikkeliin, mi piace ja mi piacciono-rakenteet, adverbeja. SanomaPro: Bella Vista 1, kpl 7-8. Arviointi: Jatkuva näyttö ja monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. Vaihtoehtona erilaiset kurssitehtävät joiden sisällöstä sovitaan erikseen. IAB34(4), Monenlaista elämää Sisältö: hotellihuoneen varaaminen, ruoka-aineita, ruokaostoksilla, junalipun ostaminen ja matkustaminen, perhe ja sukulaiset. Kielioppi: Omistussanat, epäsäännölliset verbit rimanere, venire, dire, riuscire, dare ja salire, objektipronominit, prepositiot+ määräinen artikkeli yksikössä ja monikossa, partitiivinen artikkeli, ne-sana määränilmauksissa, datiivi ja datiivia vaativia verbejä, ci vuole / ci vogliono rakenteet SanomaPro: Bella Vista 1 kpl Arviointi: Jatkuva näyttö ja monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. Vaihtoehtona erilaiset kurssitehtävät joiden sisällöstä sovitaan erikseen. IAB35(5), Hyvinvointi ja huolenpito Sisältö: lomanviettoa, sääilmauksia, arkielämä ja päivän rutiinit, hyvinvointi, vaateostoksilla ja italialainen muoti. Kielioppi: perfekti, indefiniittipronomineja, sanat ci ja ne, refleksiiviverbit: preesens ja perfekti, mente-päätteiset adverbit, adjektiivin paikka, quello- ja bello-sanat, adjektiivin vertailu, adverbien epäsäännöllinen vertailu, -issimo-pääte. SanomaPro: Bella Vista 1 kpl Arviointi: Jatkuva näyttö ja monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. Vaihtoehtona erilaiset kurssitehtävät joiden sisällöstä sovitaan erikseen JAPANI, B3-kieli Kurssitunnuksen keskellä on oppimäärän tunnus B3. Japanin kielessä ei järjestetä ylioppilastutkintokoetta. JPB31(1), Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen Sisältö: Mitä on japanin kieli? Ääntäminen, kirjoitusjärjestelmä, hiragana-merkit, tietokoneen kieliasetukset ja kirjoittaminen, esittäytyminen, tervehtiminen, tilaaminen, substantiivin monikko ja yksikkö, persoonapronominit, kohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja, pitäminen ja ei pitäminen, olla-verbi ARU ja IRU, maat, kansalaisuudet, kielet. Finn Lectura: Takako Karppinen, Japanin kielen alkeet, kappaleet 1-6. Arviointi: Monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. JPB32(2), Matkalla maailmassa Sisältö: Katakana merkit, kanjin kehitys helpoista kanjeista, lukusanat ja laskeminen, lukusuffiksi, demonstratiivipronomini, missä on mitäkin, verbejä IKU, KURU, TABERU, NOMU, KAU, HANASU, KIKU, MIRU, KAKU, MISERU ym., perheenjäsenet, adjektiivi. Finn Lectura: Takako Karppinen, Japanin kielen alkeet, kappaleet 6-9. Arviointi: Monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. 61 -LUKIO-

63 JPB33(3), Elämän tärkeitä asioita Sisältö: Imperfekti, viikonpäivät, päivämäärät, kuukaudet, vuodenajat, kellonaika, lähipäivät, lähiviikot, lähikuukaudet, lähivuodet, verbin kielteinen muoto, adjektiivin taivutus imperfektissä, pyyntöimperatiivi, luvan pyytäminen, kestomuoto, ehdotusmuoto, kieltäminen, haluta tehdä. Finn Lectura: Takako Karppinen, Japanin kielen alkeet, kappaleet Arviointi: Monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. JPB34(4), Monenlaista elämää Sisältö: Adjektiivi, komparatiivi, superlatiivi, adjektiivien TE ja DE muoto, adjektiivin adverbimuoto, verbin kielteinen muoto, verbin infinitiivi, aikomus, voida/ osata/kyetä, verbi attribuuttina preesensissa ja imperfektissä, perfekti, pluskvanperfekti, -minen, kannattaa (parempi) tehdä. Finn Lectura: Takako Karppinen, Japanin kielen alkeet, kappaleet Arviointi: Monimuotokoe luettujen kappaleiden ja käsitellyn kieliopin pohjalta. JPB35(5), Hyvinvointi ja huolenpito Sisältö: Ma-partisiippi, konditionaali, aikomus haluta kokeilla ja haluta yrittää, korostus ja tunteiden ilmaisu, että = lauseiden sitoja, aikomus/ehdotus, WA... GA-rakenne, antaminen ja saaminen, kunnioittavat ja vaatimattomat ilmaisut, verbin passiivi, kysymyspronominit. Finn Lectura: Takako Karppinen, Japanin kielen alkeet, kappaleet Arviointi: Kirjoitus jostakin Japania koskevasta aiheesta KEMIA Aikuisten lukiokoulutuksessa on viisi valtakunnallista kurssia. Lukion oppimäärään tulee sisällyttää vähintään yksi kemian kurssi, vanhan opetussuunnitelman mukaan KE1 ja uuden opetussuunnitelman mukaan KE1 tai KE2. Kemian kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. Ylioppilaskoe perustuu kaikkiin kursseihin. Syventävillä kursseilla tarvitaan taulukkokirja ja laskin. Alla on lyhyet kuvaukset kursseista. Tarkat kemian kurssien tavoitteet ja sisällöt löydät koulun opetussuunnitelmasta. KE1(1), Kemiaa kaikkialla Tavoitteena on mm. herättää ja syventää kiinnostusta kemiaa kohtaan. Kurssilla opetellaan käyttämään ja soveltamaan tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ilmiöissä. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. jaksollinen järjestelmä kemian keskeisenä työkaluna, kemialliset sidokset aineen ominaisuuksien selittäjänä ja turvallinen kokeellinen työskentely. Otava: Mooli 1 (2016 tai uudempi) (painettu tai digikirja) KE2(2), Ihmisen ja elinympäristön kemiaa Tavoitteena on mm. käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöiden yhteydessä. Kurssilla harjoitellaan mm. ainemäärään liittyvien ilmiöiden tutkimista ja mallintamista kemiassa. Keskeisiä sisältöjä ovat orgaanisten yhdisteiden rakenteet, ominaisuudet ja isomeria sekä ainemäärä ja pitoisuus. Tutustutaan myös aineen rakenteen analysointimenetelmiin kuten spektroskopiaan. Otava: Mooli 2 (2016 tai uudempi) (painettu tai digikirja) 62 -LUKIO-

64 KE3(3), Reaktiot ja energia Tavoitteena on mm. käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä. Kurssilla perehdytään energiaan kemiallisissa reaktioissa ja sidosenergiaan sekä tutustutaan eri reaktiotyyppeihin. Kurssilla käsitellään myös kaasujen yleistä tilanyhtälöä. Reaktioiden tutkiminen kokeellisesti ja tulosten esittäminen ja esimerkiksi titraus analyysimenetelmänä ovat osa kurssin keskeisiä sisältöjä. Otava: Mooli 3 (2017) (painettu tai digikirja) KE4(4), Materiaalit ja teknologia Tavoitteena on mm. käyttää materiaaleihin ja teknologiaan liittyvää käsitteistöä ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöiden yhteydessä. Tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen ja käytetään jaksollista järjestelmää alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä. Materiaalien rakenne ja ominaisuudet ja sähkökemialliset ilmiöt ja niiden tutkiminen ovat keskeisiä sisältöjä kurssilla. Kokeellisessa työssä ideoidaan tutkimuksia ja esitetään tuloksia tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Otava: Mooli 4 (2017) (painettu tai digikirja) KE5(5), Reaktiot ja tasapaino Tavoitteena on mm. käyttää ja soveltaa kemiallisen tasapainon käsitteitä ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä. Kurssilla opetellaan käyttämään mm. laskennallisia malleja reaktioiden ja tasapainotilanteiden tutkimiseen ja mallintamiseen. Keskeisiin sisältöihin kuuluu reaktionopeuteen perehtyminen ja erilaiset tasapainotilanteet kuten happoemäs -tasapainot ja niihin vaikuttaminen. Kokeellisessa työssä arvioidaan tuloksia ja prosessia. Käytettävä oppikirja kerrotaan kurssilla KUVATAIDE Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneiden tulee suorittaa joko kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai vaihtoehtoisesti yksi kurssi kuvataidetta ja yksi kurssi musiikkia. KU1(1), Kuvat ja kulttuurit Sisältö: Omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina. Vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä. Erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista. Kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot. Kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot. Taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt. Kuvataiteen kurssin tukena voidaan käyttää opettajan ilmoittamaa oppikirjaa. Arviointi: arvioinnin perusteena on läsnäolo tunneilla ja tuntityöskentely. Kurssi arvioidaan tuntiaktiivisuuden, valmiiden töiden sekä mahdollisesti kokeen perusteella. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti ja kaikki kurssiin kuuluvat työt on tehtävä MAANTIEDE Lukuvuonna kurssitarjottimella olevat kurssit ovat uuden opetussuunnitelman (voimassa syksystä 2016) mukaisia, ellei muuta erikseen ole mainittu. Suluissa on merkitty näkyviin, mitä vanhan opetussuunnitelman kurssia uusi kurssi vastaa. Apua valintoihin saat opinto-ohjaajilta, 63 -LUKIO-

65 kansliasta ja aineenopettajalta. Jos aiot kirjoittaa maantieteen ylioppilastutkintokokeessa, kannattaa valita kaikki tai ainakin mahdollisimman monta kurssia! Ylioppilaskoe perustuu vielä 1-2 vuotta vanhan opetussuunnitelman mukaisiin kursseihin. Maantieteen ylioppilaskoe on syksystä 2016 lähtien sähköinen (tehdään tietokoneella). Jos kirjoitat maantiedon yo-kokeen, valitse kurssi GE4, siellä kokeessa tarvittavia taitoja harjoitellaan! Vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskeleville (vanha) kurssi 1 on aikuislukiossa pakollinen ja (vanhat) kurssit 2-4 syventäviä. Uuden opetussuunnitelman mukaan uudet kurssit 1 ja 2 ovat maantieteen ylioppilaskokeen kirjoittajalle pakollisia, 3-4 syventäviä. Lisää tietoa maantieteen opiskelusta ja ylioppilaskokeesta löydät myös koulun SanomaPro sivuilta! GE1(3), Maailma muutoksessa Sisältö: Kurssilla käsitellään niin luonnon aiheuttamia katastrofeja kuin myös luonnonvarojen liikakäytöstä ja väestönkasvusta johtuvia ongelmia. Käydään läpi esimerkkitarinoita eri puolilta maailmaa ja seurataan uutisia. Asioiden syiden ja seurausten ymmärtämisen lisäksi keskeisellä sijalla on se, kuinka ilmiöihin voidaan varautua ja kuinka ongelmia on ratkaistu tai pyritty ratkaisemaan. Kurssiin kuuluu mediaseurantatehtävä. Kurssin voi suorittaa myös e-kurssina ege 1(3). SanomaPro: GEOS 1, Maailma muutoksessa (vihreä kansi, uusi ops). Painettu tai digikirja. GE2(1), Sininen planeetta Sisältö: Luonnonmaantieteen kurssilla tutuiksi tulevat mm. tuulet ja sateet, kivien synty ja mannerlaattojen liikkeet, kotiplaneettamme pintaa muokkaavat eksogeeniset voimat sekä kasvillisuusvyöhykkeet tundrasta sademetsään. Kurssilla tutkitaan karttoja, tulkitaan sääennusteita, piirretään ilmastodiagrammeja ja tehdään maisema-analyysia. Kurssiin liittyy myös projektityö. SanomaPro: GEOS 1, Sininen planeetta (sininen kansi, uusi ops). Painettu tai digikirja. GE3(2), Yhteinen maailma Sisältö: Kulttuurimaantiede on kiinnostunut ihmisen toiminnan alueellisista piirteistä. Kurssilla puhutaan paljon väestöasioista väestönkasvun trendeistä eri aikoina ja eri puolilla maailmaa, muuttoliikkeistä ja kaupungistumisesta. Keskeisiä aiheita ovat myös ravinnontuotanto, liikenne, aluesuunnittelu ja luonnonvarojen (mm. energia, kaivannaiset, metsät) käyttöön liittyvät kysymykset. Aihepiirit antavat mahdollisuuden monenlaisiin tarkastelukulmiin ja eettisiin pohdintoihinkin. Kurssiin kuuluu kurssitehtävä. SanomaPro: GEOS 3 uuden opetussuunnitelman mukainen kirja jos on ilmestynyt (muuten käytetään vanhaa kirjaa GEOS2). GE4(4), Aluetutkimus / Geomedia Sisältö: Kurssi on erinomaista harjoitusta sille, joka haluaa kirjoittaa maantieteen ylioppilaskokeen, sillä maantieteen erilaiset työkalut kartoista tilastoihin ja diagrammeihin ovat monipuolisesti käytössä. Harjoitellaan myös sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavia taitoja ja tutustutaan paikkatietoon. Kurssin toteutustapa riippuu siitä, miten kustantajan uusi opetusmateriaali valmistuu. Seuraa päivityksiä koulun SanomaPro-sivulla (Maantiede!). Kurssiin 64 -LUKIO-

66 kuuluu laaja kurssitehtävä ja itsenäistä työskentelyä. Kurssille osallistuminen edellyttää aiempia maantieteen opintoja, et voi valita tätä ensimmäiseksi lukion maantieteen kurssiksi. SanomaPro: GEOS 4 (uusi tai vanha, ilmoitetaan myöhemmin kumpiko). Maantieteen kurssien arviointi: Kurssin arvosanaan vaikuttaa loppukoe, mahdolliset erikseen sovitut kurssitehtävät ja lähikursseilla tuntityöskentely MATEMATIIKKA, yhteiset kurssit Matematiikan yhteiset kurssit ovat tarkoitettu kaikille lukio-opiskelijoille. MAY1 on pakollinen kurssi sekä lyhyen että pitkän oppimäärän suorittajille. MAY1(MAB6/MAA1), Luvut ja lukujonot Sisältö: Kerrataan ja täydennetään matematiikan perusasioiden osaamista. Keskeisinä asioina reaalilukujen peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta, funktion kuvaajan piirto ja tulkinta, lukujonot ja summat, logaritmi ja potenssi. Huom! Kurssilla voi korvata vanhan opetussuunnitelman mukaisen kurssin MAB6 tai MAA1. SanomaPro: Yhteinen tekijä MAY0(0), Peruskoulun matematiikan kertauskurssi Sisältö: Kurssin tarkoitus on palauttaa mieleen peruskoulun matematiikan keskeisimmät asiat ja työskentelytavat. Kurssin sisältö voi vaihdella oppilasryhmän tarpeiden mukaan. Mahdollisia aihepiirejä: Rationaalilukujen laskutoimitukset, kirjainlausekkeiden sieventäminen, yhtälön ratkaiseminen, koordinaatiston käyttö. Kurssi on koulukohtainen. Tarvittava materiaali jaetaan kurssin aikana. MAY15(-), Tietokoneavusteinen matematiikka Sisältö: Tutustutaan ja opitaan käyttämään tietotekniikan matematiikkaohjelmistoja. Aiheina ovat funktion kuvaajien tuottaminen ja tulkitseminen, CAS- eli symbolinen laskenta, yhtälöiden ja lausekkeiden käsittely tietokoneohjelmistojen avulla, taulukkolaskenta ja matemaattisen tekstin tuottaminen erilaisilla editoreilla. Kurssi on koulukohtainen. Tarvittava materiaali jaetaan kurssin aikana. Yhteiset kurssit arvioidaan tuntityöskentelyn ja loppukokeen perusteella MATEMATIIKKA, lyhyt (B-oppimäärä) Matematiikan opiskelun tukena on matikkaklinikka, tarkempia tietoja saat aineenopettajilta. Kursseilla tarvitaan oppikirjan lisäksi funktiolaskin ja taulukkokirja (Maol- taulukot). Kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. MAB2(1), Lausekkeet ja yhtälöt Sisältö: Lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi, yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen, ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen, toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. SanomaPro: Tekijä Lyhyt matematiikka 2 MAB3(2), Geometria Sisältö: Suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen, geometrian käyttö koordinaatistossa. 65 -LUKIO-

67 SanomaPro: Tekijä Lyhyt matematiikka 3 MAB4(3), Matemaattisia malleja Sisältö: Lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen, eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla, lukujonot matemaattisina malleina. SanomaPro: Tekijä Lyhyt matematiikka 4 MAB5(5), Tilastot ja todennäköisyys Sisältö: Tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, regression ja korrelaation käsitteet, havainto ja poikkeava havainto, ennusteiden tekeminen, kombinatoriikkaa, todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä. SanomaPro: Sigma 5 MAB6(7), Talousmatematiikka Sisältö: Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia, taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. SanomaPro: Sigma 7 MAB7(4), Matemaattinen analyysi Sisältö: Funktioiden muutosnopeus, polynomifunktion derivaatta, polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen, polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen. SanomaPro: Sigma 4 MAB8, Matemaattisia malleja III HUOM! Tämä kurssi on vanhan opetussuunnitelman mukainen. Sisältö: Yksikköympyrä, radiaani, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, vektoreiden peruslaskutoimitukset ja komponenttiesitys, skalaaritulo. SanomaPro: Sigma 8 MAB9(9), Lukion lyhyen matematiikan kertaus Sisältö: Kurssin tarkoitus on koota yhteen lyhyen matematiikan kursseilla esille tulleet asiat. Kerrataan pakollisten kurssien keskeisimmät asiat ja lasketaan edellisten vuosien yo-kokeiden tehtäviä. Kurssin sisältö voi vaihdella oppilasryhmän tarpeiden mukaan. Kurssi on koulukohtainen. Tammi/SanomaPro: Sigma kertauskirja ja mahdollinen kurssilla jaettava materiaali. Lyhyen matematiikan kurssit arvioidaan tuntityöskentelyn ja kurssisisältöjen mukaisten loppukokeiden perusteella MATEMATIIKKA, pitkä (A-oppimäärä) Matematiikan opiskelun tukena on matikkaklinikka, tarkempia tietoja saat aineenopettajilta. Kursseilla tarvitaan oppikirjan lisäksi funktiolaskin ja taulukkokirja (MAOL- taulukot). Kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. HUOM! Lukion matematiikan kurssit pidetään sekä uuden (alkupään kurssit) että vanhan (loppupään kurssit) opetussuunnitelman mukaisesti. Myös uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevalle suositellaan kurssien suorittamista numerojärjestyksessä. Kurssivastaavuudet on merkitty kurssikuvauksiin. Lisätietoa matematiikan kursseista ja vastaavuuksista saa tarvittaessa matematiikan opettajilta sekä kansliasta ja opinto-ohjaajilta. 66 -LUKIO-

68 UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KURSSIT: MAA2(2), Polynomifunktiot Sisältö: polynomien laskutoimitukset ja muistikaavat; ensimmäisen, toisen ja korkeamman asteen polynomifunktiot, yhtälöt ja epäyhtälöt; murtofunktio, rationaaliyhtälöt ja -epäyhtälöt. SanomaPro: Tekijä Pitkä matematiikka 2 MAA3(3), Geometria Sisältö: geometrian peruskäsitteitä, tasokuviot (kulmat, suorat, monikulmiot, ympyrä) ja avaruuskappaleet (monitahokkaat, lieriö, kartio, pallo), yhteneväisyys ja sen sovellutuksia, yhdenmuotoisuus ja sen sovellutuksia, suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. SanomaPro: Tekijä Pitkä matematiikka 3 MAA4(5), Vektorit Sisältö: paikkavektori, vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, vektorit tasossa ja avaruudessa, suorat ja tasot avaruudessa, koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo. SanomaPro: Tekijä Pitkä matematiikka 4 MAA5(4), Analyyttinen geometria Sisältö: suoran yhtälö, kahden suoran leikkauspiste ja niiden välinen kulma, pisteen etäisyys suorasta, ympyrä ja sen tangentti ja normaali, paraabeli, yhtälöryhmä, itseisarvoyhtälö ja -epäyhtälö. SanomaPro: Tekijä Pitkä matematiikka 5 VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KURSSIT: MAA5 (jakso 1), Vektorit Sisältö: paikkavektori, vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, vektorit tasossa ja avaruudessa, suorat ja tasot avaruudessa, koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo. Kurssi vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia MAA4. SanomaPro: Pitkä Sigma 5 MAA6 (jakso 5), Tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa Sisältö: diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo, normaalijakauma. Kurssi vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia MAA10. SanomaPro: Pitkä Sigma 6 MAA7 (jakso 4), Derivaatta Sisältö: rationaalifunktio, -yhtälö ja -epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion derivaatta, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen, polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. Kurssi vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia MAA6. SanomaPro: Pitkä Sigma 7 MAA8 (jakso 5), Juuri- ja logaritmifunktiot Sisältö: juurifunktiot ja -yhtälöt, eksponenttifunktiot ja -yhtälöt, logaritmifunktiot ja -yhtälöt, yhdistetyn funktion derivaatta, käänteisfunktio, juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat. Kurssi vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia MAA8. SanomaPro: Pitkä Sigma LUKIO-

69 MAA9 (jakso 6), Trigonometriset funktiot ja lukujonot Sisältö: suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa, geometrinen jono ja summa. Kurssi vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia MAA7. SanomaPro: Pitkä Sigma 9 MAA10 (jakso 6), Integraalilaskenta Sisältö: integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali ja sen ominaisuuksia, pinta- alojen ja tilavuuksien laskeminen määrättynä integraalina. Kurssi vastaa uuden opetussuunnitelman kurssia MAA9. SanomaPro: Pitkä Sigma 10 Pitkän matematiikan kurssit arvioidaan loppukokeen ja mahdollisen kurssityön perusteella. MAA17, Lukion pitkän matematiikan kertaus Sisältö: kerrataan pitkän matematiikan kurssien MAY1 MAA10 keskeisiä asioita ja ratkotaan yo-tehtäviä. Kurssi on koulukohtainen. Tarvittava materiaali jaetaan ja mahdollinen oppikirja sovitaan kurssilla. Arviointi: loppukoe, joka on samalla yokirjoituksiin osallistuville ns. preliminäärikoe, jossa harjoitellaan yo-koetilannetta MUSIIKKI Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneiden tulee suorittaa joko kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai vaihtoehtoisesti yksi kurssi kuvataidetta ja yksi kurssi musiikkia. MU1, Musiikki ja minä Sisältö: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Hän saa tilaisuuksia taiteellisen ajattelun ja ilmaisutaitojen kehittämiseen. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. Arviointi: kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai opiskelijan halutessa numerolla PSYKOLOGIA Psykologiassa ei ole pakollisia kursseja. Ylioppilastutkintokoe perustuu kaikkiin valtakunnallisiin kursseihin. PS1(1), Psyykkinen toiminta ja oppiminen Sisältö: Kurssilla tutustutaan psykologiaan tieteenä ja käsitellään psykologian keskeisiä osa-alueita, suuntauksia ja peruskäsitteitä. Keskeisenä teemana on myös oppiminen psykologian näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan mm. oppimisen ja motivaation yhteyttä, tehokkaita opiskelumenetelmiä ja hiotaan omia opiskelutaitoja. Edita: Skeema 1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen 68 -LUKIO-

70 PS2(2), Kehittyvä ihminen Sisältö: Kurssilla tutustutaan yksilön psyykkiseen kehitykseen elämän eri vaiheissa ja psyykkisen kehityksen osa-alueisiin kehityspsykologisten teorioiden valossa. Keskeisiä teemoja ovat ympäristön ja perimän vaikutukset ihmisen psyykkiseen kehitykseen, psyykkisen kehityksen ongelmat ja niihin vaikuttaminen sekä psyykkisen kehityksen tutkiminen. Edita: Skeema 2 Kehittyvä ihminen PS3(3), Tietoa käsittelevä ihminen Sisältö: Kurssilla tutustutaan kognitiivisen psykologian aihepiireihin, tutkimukseen ja sovelluksiin. Keskeisiä teemoja ovat kognitiiviset prosessit kuten havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti, ajattelu ja luovuus sekä kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta. Edita: Skeema 3 PS4(4), Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys Sisältö: Kurssilla tutustutaan tunteisiin psykologisen tutkimuksen kohteena sekä ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Keskeisiä teemoja ovat tunteiden muodostuminen, tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus, uni ja nukkuminen, stressi, kriisit, mielenterveydenhäiriöt ja niiden hoito. Edita: Skeema 4 PS5(5), Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen Sisältö: Kurssilla tutustutaan persoonallisuuspsykologiaan. Keskeisiä teemoja ovat persoonallisuuden määrittely, persoonallisuusteoriat, persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus, ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan, kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Edita: Skeema 5 PS6(6), Psykologian harjoituskurssi Sisältö: Kurssilla kerrataan psykologian lukiokurssien keskeiset sisällöt. Erityisesti keskitytään keskeisimpien psykologian teorioiden ja käsitteiden kertaamiseen. Kurssilla hiotaan vastaustekniikkaa ja tutustutaan aiempien vuosien yo-tehtäviin. Kurssilla käytetään psykologian kurssikirjoja sekä psykologian kertauskirjoja. Arviointi: Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Psykologian kurssien 1-5 arviointi: kurssien arvosana muodostuu loppukokeen tai koetta korvaavan itsenäisen työn perusteella sekä aktiivisen osallistumisen myötä syntyvän jatkuvan näytön perusteella. Kurssien itsenäisestä suorittamisesta sovitaan erikseen opettajan kanssa RANSKA, B3-kieli B3-kielen oppimäärä sisältää kahdeksan syventävää kurssia. Kurssikoodin keskellä on oppimäärän tunnus B3. RAB31(1), Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen Sisältö: Kurssilla tutustutaan ranskan kieleen ja ranskan kielen asemaan maailmassa. Harjoitellaan vuorovaikutusta ja viestintästrategioita arkipäiväisissä tilanteissa. Kielioppi: Perusrakenteita, kuten verbit, substantiivit, persoonapronominit ja lukusanat. SanomaPro: Escalier 1, kpl 1-4. Arviointi: Kurssin lopussa on kurssikoe, joka sisältää sanasto- ja rakennetehtäviä. Kurssiarvosanaan vaikuttaa kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus. 69 -LUKIO-

71 RAB32(2), Matkalla maailmassa Sisältö: Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa tavanomaisissa sosiaaliseen kohtaamiseen ja asiointiin liittyvissä tilanteissa. Kielioppi: Adjektiivit, kysymyksen muodostaminen, omistuspronominit, kieltoilmaukset ja partitiivi. SanomaPro: Escalier 1, kpl 5-8. Arviointi: Kurssin lopussa on kurssikoe, joka sisältää sanasto- ja rakennetehtäviä. Kurssiarvosanaan vaikuttaa kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus. RAB33(3), Elämän tärkeitä asioita Sisältö: Kurssilla jatketaan vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Aihepiireinä ovat opiskelijoiden jokapäiväinen elämä, ihmissuhteet, vapaa-aika ja harrastukset. Kielioppi: Ajanilmaukset, järjestysluvut, kolmimuotoiset adjektiivit, refleksiiviverbit, adverbit ja lähifutuuri. SanomaPro: Escalier 1, kpl Arviointi: Kurssin lopussa on kurssikoe, joka sisältää sanasto- ja rakennetehtäviä ja luetunymmärtämisen. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus ja kotikirjoitelma. RAB34(4), Monenlaista elämää Sisältö: Kurssilla harjoitellaan suullisen vuorovaikutuksen lisäksi kirjoittamaan lyhyitä viestejä. Viestinnässä kiinnitetään huomiota kulttuurisiin erityispiirteisiin. Kielioppi: Pronominaali en, passé composé, adjektiivien ja adverbien vertailu. SanomaPro: Escalier 2, kpl 1-5. Arviointi: Kurssin lopussa on ja kurssikoe, joka sisältää kuunteluosion, sanastoja rakennetehtäviä, luetunymmärtämisen ja kirjoitelman. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus ja kotikirjoitelma. RAB35(5), Hyvinvointi ja huolenpito Sisältö: Kurssilla laajennetaan sekä suullisen että kirjallisen viestinnän keinoja ja hyödynnetään eri viestintäkanavia. Aihepiireinä ovat hyvinvointi ja ihmissuhteet. Kielioppi: Suorat ja epäsuorat objektipronominit, pronominaali y, imperfekti, passé composén ja imperfektin erot. SanomaPro: Escalier 2, kpl 6-9. Arviointi: Kurssin lopussa on kurssikoe, joka sisältää kuunteluosion, sanasto- ja rakennetehtäviä, luetunymmärtämisen ja kirjoitelman. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus ja kotikirjoitelma. RAB36(7), Kulttuuri ja mediat Sisältö: Kurssilla tutustutaan ranskankielisten kielialueiden kulttuuri-ilmiöihin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Kielioppi: Pronominit il, ce ja ça, pluskvamperfekti, relatiivipronominit, konditionaali ja imperatiivi. SanomaPro: Escalier 2, kpl Arviointi: Kurssin lopussa on kurssikoe, joka sisältää kuunteluosion, sanasto- ja rakennetehtäviä, luetunymmärtämisen ja kirjoitelman. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus ja kotikirjoitelma. RAB37(6), Opiskelu, työ ja tulevaisuus Sisältö: Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiireinä ovat opiskelu, työelämä sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Kielioppi: Epäsuora kysymyslause, subjunktiivi, indefiniittipronominit, gerundi ja futuuri. SanomaPro: Escalier 3, kpl 6-9. Arviointi: Kurssin lopussa on kurssikoe, joka sisältää kuunteluosion, sanasto- ja rakennetehtäviä, luetunymmärtämisen ja kirjoitelman. Kurssiarvosanaan vaikut- 70 -LUKIO-

72 tavat kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus ja kotikirjoitelma. RAB38(8), Yhteinen maapallomme Sisältö: Kurssilla kerrataan ja laajennetaan edellisten kurssien tietoja. Aihepiireinä ovat mm. luonto ja kestävä elämäntapa. Kielioppi: Edellisten kurssien kielioppirakenteiden kertausta. SanomaPro: Escalier 3. Lisäksi vanhoja ylioppilaskokeita. Arviointi: Kurssin lopussa on kurssikoe, joka sisältää kuunteluosion, kurssilla käsiteltyihin asioihin liittyviä tehtäviä sekä yo-tehtäviä. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus sekä kotikirjoitelmat RUOTSI, B1-kieli B1-kielen oppimäärä sisältää viisi pakollista ja kaksi syventävää kurssia. Ylioppilaskoe perustuu näihin seitsemään kurssiin. Lisäksi on kaksi koulukohtaista kurssia, RUB0 sekä RUB8. RUB0-kurssia suositellaan kaikille, jotka haluavat kerrata peruskoulun oppimäärää ennen varsinaisten lukiokurssien aloittamista. RUB8-kurssilla kehitetään vaativampien tekstien ymmärrystä ja kuullun ymmärtämisen taitoja sekä vahvistetaan kirjallista ilmaisua. Ylioppilaskokeeseen osallistuvan on ehdottoman aiheellista suorittaa kurssit RUB1-8. Kurssit suositellaan käytäväksi numerojärjestyksessä. RUB0(0), Perusasioiden kertauskurssi Sisältö: Kurssilla kerrataan peruskoulun ruotsin keskeistä sanastoa ja perusrakenteita sekä tutustutaan lukion työtapoihin, mistä syystä tätä kurssia suositellaan erityisesti lukio-opintojaan aloitteleville. Kurssi voidaan pääsääntöisesti sisällyttää vain ruotsin opintojen alkuun. Kielioppi: Peruskoulun oppimäärän tärkeimmät rakenne- ja kielioppiasiat (substantiivit, verbit sekä sanajärjestys) ja keskeistä sanastoa. SanomaPro: Signal Arviointi: Loppukoe, jossa rakenne- ja sanastokoe tunneilla käsitellyistä kappaleista, mahdollinen luetunymmärtäminen. RUB1(1), Minun ruotsini Sisältö: Kurssin aihepiirit ovat arkisia ja liittyvät esimerkiksi vapaa-aikaan, opintoihin, lähipiiriin ja asumiseen. Kurssilla pyritään vahvistamaan opiskelutaitoja ja harjoitellaan erityisesti yksinkertaista suullista viestintää. Kielioppi: Päälauseen sanajärjestys, verbin taivutus ja aikamuodot, substantiivin taivutus ja käyttö, adjektiivin taivutus ja käyttö sekä tavallisimmat prepositiot. Otava: Fokus, kurs 1 Arviointi: Loppukoe, joka koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista sekä luetunymmärtämistekstistä. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssiin kuuluu myös yksi kotikirjoitelma, joka palautetaan opettajan ohjeen mukaan. RUB2(2), Hyvinvointi ja ihmissuhteet Sisältö: Kurssin aihepiirit liittyvät esimerkiksi ruokaan, hyvinvointiin, ystävyys- ja ihmissuhteisiin sekä muotiin ja vaatteisiin. Kielioppi: Lukusanat, persoonapronominit, alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet, adjektiivin vertailu ja verbin käskymuoto. Otava: Fokus, kurs 2 Arviointi: Loppukoe, joka koostuu 71 -LUKIO-

73 käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssiin kuuluu myös yksi kotikirjoitelma, joka palautetaan opettajan ohjeen mukaan. RUB3(3), Kulttuuri ja mediat Sisältö: Kurssin aihepiirit liittyvät esimerkiksi Suomeen, suomalaisuuteen, suomenruotsalaisuuteen sekä erilaisiin kulttuuri-ilmiöihin. Lisäksi aletaan kiinnittää enemmän huomiota myös erilaisiin tekstityyppeihin sekä kirjalliseen ilmaisuun. Kielioppi: Relatiivilause, epäsuora kysymyslause, erilaisia pronomineja sekä prepositiot paikanilmauksissa Otava: Fokus, kurs 3 Arviointi: Loppukoe, joka koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssiin kuuluu myös yksi kotikirjoitelma, joka palautetaan opettajan ohjeen mukaan. RUB4(4), Monenlaiset elinympäristömme Sisältö: Kurssin aihepiirit liittyvät esimerkiksi kulttuurien moninaisuuteen, erilaisiin elämäntilanteisiin ja -valintoihin. Jatketaan myös kirjallisen ilmaisun harjoittelua. Kielioppi: Epäsäännöllisten verbien kertaus, apuverbit, infinitiivi, konditionaali ja prepositiot ajanilmauksissa. Otava: Fokus, kurs 4 Arviointi: Loppukoe, joka koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssiin kuuluu myös yksi kotikirjoitelma, joka palautetaan opettajan ohjeen mukaan. RUB5(5): Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi Sisältö: Kurssin aihepiireinä ovat mm. työelämä, jatko-opinnot, tulevaisuudensuunnitelmat sekä yrittäjyys. Syvennetään tekstinlukustrategioita sekä harjoitellaan viestintää myös muodollisissa tilanteissa. Kielioppi: Partisiipin preesens, s-passiivi ja s-päätteiset verbit, sanajärjestyksen kertaus sekä substantiivien käytön syventäminen. Otava: Fokus, kurs 5 Arviointi: Loppukoe, joka koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Kurssiin kuuluu myös kaksi erityyppistä kotikirjoitelmaa, jotka palautetaan opettajan ohjeen mukaan. RUB6(6), Viesti ja vaikuta puhuen Sisältö: Kurssilla harjoitellaan keskeisiä suullisen viestinnän tilanteita ja laajennetaan niissä tarvittavaa sanastoa. Lisäksi käsitellään ajankohtaisia aiheita suullisesti. Tavoitteena on ruotsin kielelle ja kulttuurille ominaisen suullisen viestinnän vahvistaminen sekä ilmaisurohkeuden lisääminen. Kurssi vaatii aktiivista 72 -LUKIO-

74 osallistumista ja sisältää joitakin etukäteisvalmistelua vaativia tehtäviä. Kurssin suorittamiseen vaaditaan tietty määrä läsnäolokertoja, jotka kerrotaan kurssin alussa. Kurssin materiaali jaetaan tunneilla. Arviointi: Jatkuva näyttö, lyhyitä suullisia esityksiä sekä suullinen loppukoe, joka kestää n. 20 minuuttia. Loppukoe suoritetaan pareittain. Kurssista annetaan sekä kokonaisarvosana että suullisen kokeen arvosana, josta voi myös saada erillisen todistuksen. RUB7(7), Kestävä elämäntapa Sisältö: Kurssilla käsitellään kestävää elämäntapaa eri näkökulmista tarkasteltuna. Kielioppi: Kieliopissa kerrataan ja syvennetään kaikkien edeltävien kurssien rakenteita. SanomaPro: Magnet 7 Arviointi: Loppukoe, joka koostuu käsiteltyjen kappaleiden sanastoista ja rakenteista, kurssiin kuuluvista kielioppiasioista, luetunymmärtämistekstistä, kuullunymmärtämiskokeesta sekä kirjoitelmasta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. Lisäksi ainakin yksi laajempi kirjallinen tehtävä, joka palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. RUB8(8), Vaativien tekstien ja kuuntelujen kurssi Sisältö: B-ruotsin kirjoittaville tarkoitettu abikurssi, jolla käydään läpi aiempia yo-kokeita ja muita vaativia teksti- ja rakenneharjoituksia sekä yo-kuunteluita. Kurssilla harjoitellaan yo-kokeessa vaadittavaa vastaustekniikkaa ja tuetaan opiskelijan valmentautumista ylioppilaskokeeseen. Kurssin suorittamiseen vaaditaan tietty määrä läsnäolokertoja, jotka kerrotaan kurssin alussa. Kurssin materiaali jaetaan tunneilla. Arviointi: Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Sen saamiseksi tulee tehdä tietty määrä kurssin alussa ilmoitettavia tehtäviä sekä noudattaa opettajan kurssin suorittamiseen antamia ohjeita RUOTSI, A-kielenä yo-kokeessa A-kielessä pakollisten ruotsin kurssien määrä on kuusi ja syventävien kurssien kaksi. A-oppimäärän ylioppilaskoe pohjautuu näihin kahdeksaan kurssiin. Käytännössä A-ruotsin yo-kokeeseen valmistautuvat opiskelijat opiskelevat vähintään B1-oppimäärän pakolliset kurssit 1-5 sekä syventävän kurssin RUB7. Lisäksi suositellaan ehdottomasti koulukohtaisen yo-kirjoituksiin valmentavan RUB8-kurssin suorittamista RUOTSI, B3-kieli Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 :n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B3-oppimäärän mukaisesti. Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa järjestetään lukuvuonna B3- oppimäärän kaksi ensimmäistä kurssia eli kurssit RUB31 ja RUB32. Loppujen kurssien tarkemmat tiedot ja käytettävä oppimateriaali täsmentyvät myöhemmin. RUB31(-), Tutustutaan toisiimme ja ruotsinkieliseen kulttuuriympäristöön Sisältö: Kurssilla hahmotetaan ruotsin kielen suhdetta opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä 73 -LUKIO-

75 kohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja. Tutustutaan ruotsinkieliseen kulttuuriympäristöön Suomessa ja Pohjoismaissa. Kielioppi: Lukusanat, persoonapronominit, substantiivien suku ja yksikkömuodot, prepositioita, kieltosanat, kysymyssanoja ja -lauseita, är- ja har-verbit sekä muita verbejä. Otava: Lycka till! ja opettajan jakama materiaali Arviointi: Loppukoe kurssilla opiskelluista asioista. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä. RUB32(-), Matkalla Pohjoismaissa Kurssilla harjoitellaan vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun sekä asioimiseen liittyviä vuorovaikutustaitoja ja kartoitetaan pohjoismaista kulttuuri- ja yleistietoutta. Opetellaan lisää viestintästrategioiden käyttöä. Kielioppi: Verbin infinitiivi ja preesens, apuverbejä, päälauseen sanajärjestys, persoonapronominien objektimuodot, kellonajat. Otava: Lycka till! ja opettajan jakama materiaali Arviointi: Loppukoe kurssilla opiskelluista asioista. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi jokin muu opettajan valitsema ja kurssin alussa ilmoittama arviointimenetelmä TERVEYSTIETO Terveystiedosta on tarjolla kolme valtakunnallista kurssia sekä koulukohtainen harjoituskurssi. Uuden opetussuunnitelman (syksystä 2016) ja vanhan opetussuunnitelman kurssit vastaavat suunnilleen toisiaan. Niiden kirjat ovat kuitenkin erilaiset, ja kursseilla kaikki käyttävät uuden opetussuunnitelman mukaisia kirjoja. TE1 on vanhan opetussuunnitelman mukaan pakollinen kurssi alle 18-vuotiaana aikuislukiossa opiskelunsa aloittaneille. Jos aiot kirjoittaa terveystiedon ylioppilastutkintokokeessa, kannattaa valita kaikki tai ainakin mahdollisimman monta kurssia! Terveystiedon ylioppilaskoe muuttuu sähköiseksi syksyllä Kirjoittajan kannattaa erityisesti valita kurssi TE4, siellä harjoitellaan sähköisessä kokeessa tarvittavia taitoja. Lisää tietoa terveystiedon opiskelusta ja ylioppilaskokeesta löydät myös koulun SanomaPro sivuilta! TE1(1), Terveyden perusteet Sisältö: Kurssilla tarkastellaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kurssilla käsitellään kansantauteja ja keskeisiä tartuntatauteja sekä terveystottumuksia selittäviä teorioita, malleja ja ilmiöitä. Kurssin voi suorittaa myös e-kurssina ete1(1). SanomaPro: Terve 1, Terveyden perusteet (uusi ops, sininen kansi). Painettu tai digikirja. TE2(2), Ihminen, ympäristö ja terveys Sisältö: Kurssilla tarkastellaan perimään ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn. Keskeisenä aiheena on media ja terveysviestintä. Muita sisältöjä ovat mm. seksuaali- ja lisääntymisterveys, ihmissuhteet, mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät sekä erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen. SanomaPro: Terve2, Ihminen, ympäristö ja terveys (uusi ops, vihreä kansi). Painettu tai digikirja. 74 -LUKIO-

76 TE3(3), Terveyttä tutkimassa Sisältö: Kurssilla luodaan kokonaiskuva terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista, sekä tutustutaan terveystutkimuksen tekoon. Kurssiin kuuluu keskeisenä osana oma projektityö ja siihen liittyvää itsenäistä työskentelyä. Kurssin toteutustapa riippuu siitä, miten kustantajan uusi opetusmateriaali valmistuu. Seuraa päivityksiä koulun SanomaPro-sivulla (Terveystieto!). SanomaPro: Terve 3 (uusi tai vanha, ilmoitetaan myöhemmin kumpiko). Painettu tai digikirja. TE4(4), Terveystiedon kertauskurssi Sisältö: Koulukohtainen kurssi on tarkoitettu terveystiedon ylioppilaskokeeseen valmistujan avuksi. Kurssilla voit harjoitella eri tyyppisiin reaalikokeen tehtäviin vastaamista sekä sähköisessä kokeessa vaadittavia taitoja. Tätä kurssia et voi tenttiä. Kurssin sisältö ja käytettävä oppikirja riippuvat siitä, miten kustantajan uusi opetusmateriaali valmistuu. Seuraa päivityksiä koulun SanomaPro-sivulla (Terveystieto!). Terveystiedon kurssien arviointi: Kursseilla TE1 ja TE2 arvosanaan vaikuttavat loppukoe, mahdolliset kurssitehtävät sekä tuntityöskentely. Kurssilla TE3 kokeen lisäksi vaikuttaa merkittävästi projektityö. Kurssi TE4 arvioidaan tunneille osallistumisen, harjoituskokeen ja kurssitehtävien perusteella (suoritusmerkintä S) USKONTO Uskonnossa on yksi pakollinen kurssi, joka tarjotaan koulussamme. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan uskonnon yo-kokeessa, olethan yhteydessä opettajaan, jotta saat tarvittavan ohjeistuksen ja opiskelua tukevaa lisämateriaalia. UE1(1), Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä Sisältö: Kurssilla tutustutaan uskontoon ilmiönä ja pohditaan uskontojen vaikutusta ja merkitystä maailmassa. Keskeisiä teemoja ovat: uskontojen tutkiminen, pyhien kirjojen synty ja asema, nykyajan uskonnollisuus, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus. Erityisesti tarkastellaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin juuria, keskeisiä piirteitä ja suhdetta toisiinsa. Oppikirja ilmoitetaan kurssin alussa. Arviointi: arvosana muodostuu loppukokeen ja aktiivisen osallistumisen myötä syntyvän jatkuvan näytön perusteella. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan erikseen opettajan kanssa VENÄJÄ, B3-kieli B3-kielen oppimäärä sisältää kahdeksan syventävää kurssia. Kurssikoodin keskellä on oppimäärän tunnus B3. VEB31(1), Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen Kurssilla tutustutaan venäjän kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Kielioppi: substantiivien suku, persoonapronominit, olla-verbi preesensissä, possessiivipronominit, adjektiivien suku. Otava: PORA! 1, Jegorenkov, Piispanen VEB32(2), Matkalla maailmassa Kurssilla harjoitellaan selviytymistä 75 -LUKIO-

77 erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää viestintästrategioiden käyttöä. Kielioppi: substantiivien ja adjektiivien monikko, lukusanat, venäjän verbit preesensissä: I ja II konjugaatio, prepositionaali, akkusatiivi. Otava: PORA! 1, Jegorenkov, Piispanen VEB33(3), Elämän tärkeitä asioita Kurssilla pohditaan venäjän kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Kielioppi: olla-verbin menneen ja tulevan ajan muoto, genetiivi, kellonajan ilmaiseminen, liittofutuuri. Otava: PORA! 1, Jegorenkov, Piispanen VEB34(4), Monenlaista elämää Kurssilla kiinnitetään huomiota kulttuurieroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. Kielioppi: peruslukujen genetiivi, järjestysluvut, verbien aspektit, datiivi, adverbeja, liikeverbejä. Otava: PORA! 2, Jegorenkov,Piispanen VEB35(5), Hyvinvointi ja huolenpito Kurssilla opetellaan viestintää erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä neuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Kielioppi: instrumentaali, konditionaali, monikon genetiivi ja prepositionaali, konjunktiot. Otava: PORA! 2, Jegorenkov, Piispanen VEB36(7), Kulttuuri ja mediat Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan venäjänkielisen maailman kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja opiskelijoita kiinnostavasta näkökulmasta. Kielioppi: monikon akkusatiivi, pronominit кто ja что, adjektiivien vertailu, etuliitteettömät liikeverbit. Otava: PORA! 2, Jegorenkov, Piispanen VEB37(6), Opiskelu, työ ja tulevaisuus Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmiin. Kielioppi: aspektit, prepositioita, etuliitteiset liikeverbit. Otava: PORA! 2, Jegorenkov, Piispanen VEB38(8), Yhteinen maapallomme Kurssin aihepiirejä ovat Suomen ja Venäjän yhteiskuntiin liittyvät asiat sekä maapallon nykytilaan liittyvät teemat. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja harjoitellaan ylioppilaskokeiden kirjallisia osioita ja kuunteluita. Kielioppi: relatiivipronominit, indefiniittipronominit, imperatiivi. Otava: PORA! 3, Jegorenkov, Piispanen 76 -LUKIO-

78 Arviointi: venäjän kurssien arvosanassa huomioidaan loppukokeen lisäksi myös tuntiaktiivisuus, mahdolliset kotiaineet ja kuuntelukokeet YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopissa on kaksi pakollista kurssia. Valtakunnallisia syventäviä kursseja on kolme. Ylioppilastutkintokoe perustuu näihin kaikkiin kursseihin. E-kurssit opiskellaan peda.net-ympäristössä. YH1(1), Suomalainen yhteiskunta Sisältö: Suomalaisen yhteiskunnan rakenne: Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne, väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät. Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus: kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet, oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta. Hyvinvointi ja tasa-arvo: hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat, pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko: yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokratia ja muut poliittiset järjestelmät, Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä, kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys, muuttuva mediakenttä. Oppimateriaali: Sanomapro, Jokaisen yhteiskunta (myös digikirja) sekä kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä YH2(2),Taloustieto Sisältö: Kansantalous ja yksilön talous: talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen, oman talouden hoito, työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa, kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus. Markkinat, suhdanteet ja talouselämä: vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus, rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta, talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja työvoimapula. Talouspolitiikka: talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat, verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle, talouspolitiikan keinot, politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa. Kansainvälinen talous ja Suomi: globaalitalous, Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys, talouden tulevaisuudennäkymät. Oppimateriaali: Sanomapro, Jokaisen talous (myös digikirja) sekä kurssimateriaali sähköisessä oppimisympäristössä YH3(4), Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma Sisältö: Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti: arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus, perusvapaudet ja kansalaisuus, Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa. Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta: EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet,suomi osana eurojärjestelmää, EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet. Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet: Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat, kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi, globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus. Oppimateriaali: Sanomapro, Jokaisen maailma (myös digikirja) Kurssin itsenäisestä suorittamisesta so- 77 -LUKIO-

79 vittava opettajan kanssa. Tehtävät peda. net-ympäristössä. YH4(3), Kansalaisen lakitieto Sisältö: Lakitiedon perusteet: peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen. Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet: perheoikeus, työoikeus, kuluttajansuoja, velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys, asuminen, muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin, tekijänoikeudet, ympäristöoikeus. Rikos- ja prosessioikeus: rikostutkinta ja syyteharkinta, oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot, rangaistukset, kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen. Oppimateriaali: Sanomapro, Jokaisen oikeustieto (2016). Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovittava opettajan kanssa. Tehtävät peda.net-ympäristössä. Yhteiskuntaopin kurssien YH1 YH4 arviointi: Arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Yhteiskuntaopin kurssit arvioidaan numeroasteikolla Kurssin arviointiin vaikuttavista osasuorituksista sovitaan kurssin alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja kurssitehtävissä osoittama osaaminen. E- kurssien suoritusohjeet ja arviointi selvitetään ko. kurssimateriaalissa. Kurssisuoritus hylätään, mikäli opiskelija on plagioinut ominaan esittämänsä tuotokset ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielessä on viisi pakollista kurssia, ÄI1 ÄI5. Suositeltavaa on, että pakollisista kursseista suoritetaan ensin kurssi ÄI1. Ennen kurssia ÄI5 olisi hyvä olla käytynä ÄI3, mutta muutoin järjestyksellä ei ole suurta merkitystä. Jokaisella pakollisella äidinkielen kurssilla tehdään harjoituksia sekä essee- että tekstitaitokokeen tehtävätyypeistä. Lisäksi pakollisilla kursseilla luetaan yksi tai kaksi kaunokirjallista teosta ja joillakin kursseilla tutustutaan muuhun taiteeseen (esim. elokuva, teatteriesitys, näyttely). ÄI0(0), Kieliopin kertauskurssi Kurssia ei järjestetä lähiopetuksena, mutta halutessaan sen voi suorittaa itsenäisesti. Ota yhteyttä äidinkielen opettaja Taija Kujalaan. Sisältö: Kieliopin ja kielenhuollon kertausta Kirja: Kurssilla oppikirja ei ole välttämätön. Kurssimateriaali on Peda.netoppimisympäristössä. Arviointi: Kurssiarvosanan määräytyy kurssikokeen perusteella. ÄI1(1), Tekstit ja vuorovaikutus Sisältö: Tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteet, kontekstit, monimuotoisuus ja -äänisyys, tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot (lähdekritiikki, lähdeviittaukset), tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen, proosan erittely ja tulkinta sekä ryhmäviestintätaidot. Kurssilla luetaan tietoteos tai kaunokirjallinen teos. Oppikirjat: Teoriakirjana Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus (Otava, kaikki painokset käyvät, myös e-kirja saatavana). Lisäksi opettajan materiaali ja tehtävät. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu keskiarvona kaikista kurssitöistä. Osaamista voi osoittaa myös oppitunneilla. ÄI2(5), Kieli, kulttuuri ja identiteetti Sisältö: Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa, kielen rakenteiden analyysi, kielen metaforisuus, suomen kielen vertailu muihin 78 -LUKIO-

80 kieliin, kielen vaihtelu, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, kirjoittaminen prosessina sekä informatiivinen puheenvuoro. Kurssilla luetaan kotimaista kirjallisuutta sekä kirjoitetaan pienimuotoinen tutkielma. Oppikirjat: Teoriakirjana Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus (Otava, kaikki painokset käyvät, myös e-kirja saatavana). Lisäksi opettajan materiaali ja tehtävät. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu keskiarvona kaikista kurssitöistä. Osaamista voi osoittaa myös oppitunneilla. ÄI3(2), Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Sisältö: Kaunokirjallisuuden lajit, kielen kuvallisuus ja monitulkintaisuus, kuvien ja kaunokirjallisten tekstien, erityisesti näytelmien ja runojen erittelyä ja tulkintaa, kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen, kirjallisuuskeskustelu sekä monimuotoisten tekstien kuten teatterin, elokuvan tai taidekuvien erittelyä. Kurssilla luetaan kaunokirjallinen teos sekä tutustutaan toiseen taideteokseen (elokuva, näyttely tms.). Oppikirjat: Teoriakirjana Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus (Otava, kaikki painokset käyvät, myös e-kirja saatavana). Lisäksi opettajan materiaali ja tehtävät. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu keskiarvona kaikista kurssitöistä. Osaamista voi osoittaa myös oppitunneilla. ÄI4(3), Tekstit ja vaikuttaminen Sisältö: Vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot, tekstien ideologisuus, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, sananvapaus, sensuuri, lähde- ja mediakriittisyys, tekijänoikeudet sekä viestinnän eettisyys. Kurssilla luetaan kantaa ottava ja vaikuttamaan pyrkivä kaunokirjallinen teos sekä katsotaan dokumentti. Oppikirjat: Teoriakirjana Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus (Otava, kaikki painokset käyvät, myös e-kirja saatavana). Lisäksi opettajan materiaali ja tehtävät. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu keskiarvona kaikista kurssitöistä. Osaamista voi osoittaa myös oppitunneilla. ÄI5(4), Teksti ja konteksti Sisältö: Tekstien suhde kulttuurikontekstiinsa ja muihin teksteihin, tekstin tyylin erittely, kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta, suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä. Kurssilla luetaan kaksi eri aikakausien kaunokirjallista teosta. Oppikirjat: Särmä, tehtäviä 5 (Otava, painokset , kaksoistutkinnon päiväkursseilla uusin painos) sekä teoriakirjana Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus (Otava, kaikki painokset käyvät, myös e-kirja saatavana). Lisäksi opettajan materiaali ja tehtävät. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu keskiarvona kaikista kurssitöistä. Osaamista voi osoittaa myös oppitunneilla. ÄI8(6), Kirjoittamistaitojen syventäminen Sisältö: Esseekokeeseen valmistautumista, tekstin rakentaminen ja muokkaaminen, tyylin hionta, tekstin ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta. Oppikirja: Ylioppilastekstejä 2017, SKS/ ÄOL (paitsi SLK:n kaksoistutkinnon päiväkursseilla, joilla opettaja ilmoittaa oppikirjan kurssin alussa) Arviointi: Kurssiarvosana on yo-kirjoitusten esseekokeen tyyppisten tehtävien 79 -LUKIO-

81 numeroiden keskiarvo. Osaamista voi osoittaa myös oppitunneilla. ÄI9(8), Lukutaitojen syventäminen Sisältö: Tekstitaitokokeeseen valmistautumista, tekstitiedon ja -analyysia syventäminen, käsitteiden käyttö, fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista. Kurssilla luetaan novelli-, runo- tai esseekokoelma. Oppikirja: Ylioppilastekstejä 2017, SKS/ ÄOL (paitsi SLK:n kaksoistutkinnon päiväkursseilla, joilla opettaja ilmoittaa oppikirjan kurssin alussa) Arviointi: Kurssiarvosana on yo-kirjoitusten tekstitaitokokeen tyyppisten tehtävien numeroiden keskiarvo. Osaamista voi osoittaa myös oppitunneilla ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Kursseille otetaan ensisijaisesti tutkintotavoitteisia opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä. Lukion oppimäärässä pakollisia kursseja ovat kurssit S21-S25. Sisällöltään abikursseiksi soveltuvia kursseja ovat syventävät valtakunnalliset kurssit S26 ja S28. Koulukohtaisia lisäkursseja ovat kurssi S2TYK1-S2TYK8. Arviointi: Arviointi annetaan kaikista kursseista numeerisena arvosanoilla Oppitunneilla osoitettu osaaminen, kurssitehtävien aktiivinen tekeminen sekä mahdollinen koe vaikuttavat arvosanaan. Koulukohtaiset syventävät kurssit (S2TYK1-S2TYK5): S2TYK1(0), Suomi toisena kielenä -starttikurssi Sisältö: Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään suomen kielen rakenteiden hallintaa, erityisesti rektioita ja pyritään kartuttamaan sanavarastoa. Kurssilla myös kerrataan ja tarkennetaan oikeakielisyyssääntöjä. Lisäksi harjoitellaan keskeisen sisällön etsimistä teksteistä ja omien tekstien työstämistä. S2TYK2(-), Kielen rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta Sisältö: Kurssi sopii hyvin lukiota aloittavalle opiskelijalle. Kurssilla kartoitetaan opiskelijan suomen kielen osaamista ja vahvistetaan suomen kielen rakenteiden hallintaa, erityisesti lauserakenteita. Kirjoitetaan monenlaisia tekstejä ja pohditaan puhekielen ja kirjakielen eroja. S2TYK3(-), Kielen rakenteet tekstin näkökulmasta Sisältö: Kurssi sopii hyvin lukiota aloittavalle tai jo vähän aikaa lukiossa olleelle opiskelijalle. Kurssilla harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista ja keskitytään erityisesti tekstin kirjoittamiseen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kurssilla myös luetaan paljon erilaisia tekstejä ja harjoitellaan tekstin keskeisen sisällön löytämistä. S2TYK4(-), Eri tiedonalojen kieli Sisältö: Kurssi sopii hyvin lukio-opintoja aloittavalle tai jo edistyneemmälle lukioopiskelijalle. Kurssilla luetaan lukion eri reaaliaineiden tekstejä ja tutustutaan eri aineiden sanastoon. Kurssilla myös harjoitellaan käyttämään eri aineiden sanastoa omassa tekstissä. 80 -LUKIO-

82 S2TYK5(-), Maailmankirjallisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus Sisältö: Kurssi sopii kaikille lukion S2- opiskelijoille, myös ylioppilaskokeeseen valmistautuville. Kurssilla syvennetään taitoa tulkita erilaisia tekstejä. Opetellaan myös muihin teksteihin viittaamista ja erilaisten pohjatekstien käyttämistä. Kurssilla harjoitellaan myös erilaisten ilmiöiden kuvaamista kirjoittamalla. Valtakunnalliset pakolliset kurssit (S21-S25): S21(1), Tekstit ja vuorovaikutus Sisältö: Kurssilla kerrataan keskeisiä kielen rakenteita sekä oikeinkirjoitussääntöjä. Samalla tutustutaan lukion opiskelukulttuuriin, suomen kielen opiskelutekniikkaan ja harjoitellaan lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana. Harjoitellaan tekstin lukemista ja tutustutaan eri tekstilajeihin sekä tekstin osiin. Oppikirja: Kipinä 1-2. S22(2), Kieli, kulttuuri ja identiteetti Sisältö: Kurssilla pohditaan vuorovaikutuksen, kulttuurin ja median merkitystä. Harjoitellaan erilaisia viestintätilanteita ja luetaan monenlaisia tekstejä. Syvennetään lauseiden rakenteiden ymmärtämistä. Kirjoittamista harjoitellaan prosessina ja kirjoitetaan erilaisten tekstien pohjalta. Oppikirja: Kipinä 1-2. S23(4), Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Sisältö: Tutustutaan kaunokirjallisuuden lajeihin. Luetaan yksi suomalaisen kirjailijan kaunokirjallinen teos. Tutustutaan kielen kuvallisuuteen ja tavallisiin kielikuviin, vertauksiin ja idiomeihin. Harjoitellaan erilaisten tekstien analysointia ja tulkintaa, ja opetellaan löytämään teksteistä pääasiat. Kirjoitetaan erilaisten aineistojen pohjalta. Oppikirja: Kipinä 3-4. S24(3), Tekstit ja vaikuttaminen Sisältö: Kurssilla luetaan kantaa ottavia tekstejä. Harjoitellaan asiatekstin analysointia ja tulkintaa. Tutustutaan argumentaation ja retoriikan käsitteisiin. Kurssilla harjoitellaan perustelemista suullisesti ja kirjoittamalla sekä tehdään erilaisia viestintäharjoituksia. Opetellaan rektioita, nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita. Oppikirja: Kipinä 3-4. S25(5), Teksti ja konteksti Sisältö: Kurssilla luetaan ja kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja erityisesti tutustutaan suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin. Harjoitellaan kirjoittamaan ja keskustelemaan kirjallisuuden pohjalta. Syvennetään taitoa tarkastella, analysoida ja tulkita tekstejä niiden konteksteissa. Tutustutaan yleiskielen ja puhekielen eroihin sekä kielen vaihteluun erilaisissa tilanteissa. Kaksi oppikirjaa: Kipinä 5-6 (tärkeämpi!) ja Kipinä 1-2 Valtakunnalliset syventävät kurssit (S26 ja S28): S26(6), Nykykulttuuri ja kertomukset Sisältö: Kurssilla luetaan erilaisia tekstejä ja tehdään niistä tehtäviä, jotka ovat ylioppilaskokeen tehtävätyyppien kaltaisia. Kerrataan aineistopohjaisten kirjoitelmien kirjoittamisen ohjeita (mm. lähdetietojen antamista ja aineistoon viittaamista). Kielioppia kerrataan yo-rakennekokeen kaltaisten tehtävien 81 -LUKIO-

83 kautta. Harjoitellaan tekstitehtäviin liittyviin avoimiin kysymyksiin vastaamista. Kaikkia ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä harjoitellaan, mutta pääpaino on teksteihin liittyvissä tehtävissä. Lisäksi luetaan vapaavalintainen suomalainen kaunokirjallinen teos. Suositellaan abeille! Oppikirja: Kipinä 5-6 Arviointi: Kurssi arvioidaan kurssitehtävien ja kurssin lopussa olevan täyspitkän preliminäärikokeen perusteella (tarkista kokeen aika!). S28(8), Kirjoittamistaitojen syventäminen Sisältö: Kurssilla tehdään erilaisia kirjoitustehtäviä, jotka ovat yo-kokeen tehtävätyyppien kaltaisia. Kaikkia ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä harjoitellaan, mutta pääpaino on kirjoittamisessa. Tutustutaan erilaisiin lyhyisiin viestinnällisiin kirjoitustehtäviin, joita yo-koe voi sisältää (esim. dialogi, kommentti, vastine, viesti, ilmoitus). Harjoitellaan myös pidemmän kirjoitelmatehtävän laadintaa. Kerrataan lyhyesti oikeakielisyysohjeita ja erityisesti harjoitellaan lähteistä lainaamista ja sitaattivälimerkkejä. Kurssilla on kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: 1) kokonaan etätehtävin tai 2) osin etätehtävin sekä tekemällä ihan syksyn alussa "minipreli"- koe eli hieman lyhennetty yo-koe (kysy lisää opettajalta!). Suositellaan abeille! Oppikirja: Kipinä 5-6. Arviointi: Suoritustavan mukaan eli joko pelkästään etätehtävien perusteella tai sitten etätehtävien ja miniprelin perusteella. 82 -LUKIO-

84 9. YLIOPPILASTUTKINTO Tutustuthan huolellisesti ylioppilastutkintoon liittyviin ohjeisiin ja määräyksiin. Ylioppilastutkinnossa kokelas on itse vastuussa siitä, että on selvillä tutkintoon liittyvistä ohjeista ja määräyksistä sekä noudattaa niitä. Mikäli sinulla on mitä tahansa kysyttävää ylioppilastutkintoon liittyen, voit aina kääntyä kanslian puoleen ja tiedustella epäselväksi jääneitä asioita YO-TUTKINNON RAKENNE Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa yhtä aikaa koko maassa. Kokelas voi suorittaa kaikki tutkintoonsa kuuluvat kokeet yhdellä kerralla tai hajauttaa ne enintään kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Ylioppilastutkinto muodostuu neljästä pakollisesta kokeesta sekä mahdollisista ylimääräisistä kokeista. Äidinkielen koe (tai suomi toisena kielenä -koe) on kaikille kokelaille pakollinen. Muut kolme tutkintonsa pakollista koetta kokelas valitsee seuraavasta ryhmästä: toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi) yksi vieraan kielen koe matematiikan koe yksi reaaliaineen koe Yhden pakollisista kokeista tulee olla A-tason eli pitkän oppimäärän mukainen koe. A-tason kokeita järjestetään seuraavissa oppiaineissa: toinen kotimainen kieli (ruotsi), matematiikka sekä englannin, espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielet YO-KOKEIDEN TASOT Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) ja useimmissa vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas voi lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen edellä mainituissa aineissa osallistuu. Hänen on kuitenkin suoritettava vähintään yksi A-tason koe pakollisena kokeena, ks. kohta Toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) on valittavana kahden eri vaatimustason mukaiset kokeet: toinen kokeista perustuu pitkään (A) ja toinen keskipitkään (B) oppimäärään. Vieraan kielen koe järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason pitkän (A) ja lyhyen (C) oppimäärän mukaisena englannin, espanjan, saksan, ranskan ja venäjän kielissä. Sen sijaan italian, latinan ja portugalin kokeet voi suorittaa ainoastaan lyhyen (C) oppimäärän mukaisena. Jos kokelas haluaa kirjoittaa kaksi lyhyttä (C) kieltä, on kaksi mahdollisuutta: joko kokelas tekee kummatkin lyhyen kielen kokeet samalla tutkintokerralla samana päivänä ja tällöin koeaika on kahdeksan tuntia (kaksi tuntia lisäaikaa) tai hän tekee lyhyen kielen kokeet eri tutkintokerroilla (kirjallisen kokeen koeaika on tällöin normaali kuusi tuntia). Matematiikassa on valittavana kahden eri vaatimustason mukaiset kokeet: toinen kokeista perustuu pitkään (A) ja toinen lyhyeen (B) oppimäärään. 83 -YLIOPPILASTUTKINTO-

85 9. 2 HAJAUTTAMINEN Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. (Huomioithan kuitenkin kokeiden mahdollisen uusimisen ja täydentämisen, ks. kohta 9. 13) 9. 3 YLIOPPILASTUTKINTO SÄHKÖISTYY Ylioppilastutkinto sähköistyy asteittain vuoteen 2019 mennessä. Eri aineet sähköistyvät eri aikaan YTL:n aikataulun mukaisesti. Kaikki kokeet tehdään sähköisenä keväällä Otathan sähköistymisen huomioon suunnitellessasi osallistumista yo-tutkintoon. Runsaasti lisätietoa sähköistyvästä yo-tutkinnosta löytyy YTL:n internetsivuilta ( sekä YTL:n sähköistämisprojektin Digabin internetsivuilta ( Digabin internetsivuilta löytyy muun muassa YTL:n aikataulu eri kokeiden sähköistymiselle sekä esimerkkitehtäviä VALMISTAUTUMINEN SÄHKÖISEEN YO-KOKEESEEN Ennen sähköiseen yo-kokeeseen osallistumista käy ehdottomasti läpi seuraavat seikat: Tiedät, millä koneella suoritat kokeen (lainattu/oma), ja olet harjoitellut juuri kyseisen koneen käyttöä. Koneen akku on ladattu täyteen ennen koetta. Sinulla on tarvittavat oheislaitteet: virtajohto, kuulokkeet ja halutessasi langallinen hiiri. Tarvitset mahdollisesti myös sovittimen (adapteri). Lisälaitteiden on oltava langallisia. Olet testannut, että kuulokkeet toimivat ja niistä kuuluu ääni. Osaat itse kiinnittää kaikki johdot (virtajohto, internetverkkojohto, kuulokkeet, hiiri). Osaat avata koneen käynnistyslaitevalikon ja käynnistää koneen USB-tikulta (ns. boottaus). Olet harjoitellut sähköistä yo-koetilannetta Abitilla. Olet tutustunut internetissä sähköisen kokeen yleisohjeisiin ( ja koulun ohjeistuksiin (peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/sy) Olet tutustunut internetissä etukäteen aineesi esimerkkikokeisiin: digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/ Osaat käyttää kokeessa tarvittavia ohjelmia (esim. LibreOffice) ja tiedät, että niillä tehdyt tehtävät täytyy erikseen tallentaa järjestelmän työpöydälle (digabi) ja siirtää kokeen vastauskenttään. (Mahdollisessa häiriötilanteessa ohjelmilla tekemäsi vastaukset katoavat, jos et ole niitä tallentanut tai siirtänyt vastauskenttiin). Osaat tehdä Abitti-järjestelmässä kuvankaappauksen tietokoneen näytöltä. Tiedät, miten näppäimistöllä (tätä tarvitaan harjoittelussa ja kurssikokeissa). 84 -YLIOPPILASTUTKINTO-

86 Apua Abitti-järjestelmän harjoitteluun: Boottausharjoittelua varten voit lainata Abitti-muistitikkuja koulun kirjastosta. Koulun tvt-pajassa voit harjoitella Abitti-järjestelmää. Ota oma kannettava tietokone mukaan! Tvt-pajan aikatauluista kerrotaan koulun ilmoitustauluilla ja internetsivuilla. Voit myös ottaa yhteyttä tvt-opettaja Päivi Turumäkeen: 9. 4 YO-KOKEISIIN ILMOITTAUTUMINEN Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti aikuislukion kansliassa. Tarkemmat ilmoittautumisajat ilmoitetaan tutkintokerroittain abi-info I:ssä, koulun internetsivuilla, ilmoitustauluilla ja jaksotiedotteessa. Tarvittaessa ilmoittautumisajat voi tarkistaa kansliasta. Ilmoittaudu hyvissä ajoin ja varaa ilmoittautumiselle riittävästi aikaa. Yleisinfoa yo-ilmoittautumiskäytännöistä kerrotaan abi-infotilaisuuksissa. Abi-infotilaisuuksien ajankohdat mainitaan mm. jaksojärjestyksessä, joka löytyy tämän oppaan lopusta. (Ks. myös kohta 9. 7). Ilmoittautuminen ylioppilaskirjoituksiin on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän on jättänyt saapumatta ilman erityisen painavaa syytä, eikä YTL ole mitätöinyt ilmoittautumista kokelaan anomuksesta, katsotaan hylätyksi. Tällöin kokelaalta menee ko. kokeesta yksi suorituskerta. Myös yo-maksut on maksettava, vaikka ei saapuisi kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä mitätöidä kokelaan ilmoittautumisen hakemuksen perusteella. Painaviksi syiksi lautakunta on katsonut esimerkiksi sairauden, ulkomailla tapahtuvan opiskelun tai työskentelyn sekä varusmiespalveluksen aiheuttaman esteen. Hakemukseen on liitettävä todistus esteestä, esimerkiksi alkuperäinen lääkärintodistus, josta sairaus ja työkyvyttömyysaika ilmenevät, todistus ulkomailla opiskelusta tai ulkomailla työskentelystä kokeiden aikana tai todistus siitä, että varusmiehelle ei ole myönnetty lomaa tutkintoon osallistumista varten. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä varusmiespalvelu ylipäänsä ei riitä perusteeksi ilmoittautumisen mitätöintiin. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa. Ylioppilastutkintoa tai erillisiä yo-kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut myös silloin, kun jättää ilman erityisen painavaa syytä saapumatta yo-kokeeseen. Kokelaalle ei anneta ylioppilastutkintotodistusta, ennen kuin hän on suorittanut maksut OIKEUS OSALLISTUA YO-KIRJOITUKSIIN Opiskelijan suunnitellessa osallistumista yo-kirjoituksiin kannattaa hänen käydä juttelemassa asiasta kansliassa tai opinto-ohjaajan kanssa. Tällöin kartoitetaan opintosuoritukset ja tarkistetaan mahdollisuus osallistua yo-kokeisiin. - LUKION PÄÄTTÖTODISTUKSEN SUORITTAJA: Lukion päättötodistusta suorittavalla opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista 85 -YLIOPPILASTUTKINTO-

87 vähintään ko. oppiaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineessa, jossa ei ole pakollisia kursseja, tulee olla suoritettuna vähintään kaksi kurssia ennen kokeeseen osallistumista. Kielessä, jossa ei ole pakollisia kursseja, tulee olla suoritettuna vähintään kolme kurssia ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Mikäli opiskelija ei saa tarvittavia kursseja suoritetuksi ennen yo-koetta, tulee hänen olla yhteydessä rehtoriin tai kansliaan. Päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumisoikeuden, saa kirjallisesti hakea oikaisua aluehallintovirastolta. - AMMATILLISEN TUTKINNON PERUSTEELLA: Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ammatillisen tutkinnon perusteella, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään 2,5 vuoden opintoja. Kahden vuoden opintoja edellyttäneen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta vaaditaan lisäopintoja (vähintään kaksi pakollista lukiokurssia niissä oppiaineissa, joiden kokeisiin hän haluaa osallistua). Mikäli kyseessä kuitenkin on kaksivuotisiin opintoihin perustuva vanha opistotasoinen tutkinto, ei lisäopintoja vaadita. Mikäli opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon ammatillisen tutkinnon perusteella, tulee ammatillisesta tutkinnosta toimittaa todistus kansliaan viimeistään tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä. Kahden ja puolen vuoden opintoihin perustuvaa ammatillista tutkintoa tai yhdistelmäopintoja suorittava henkilö voi osallistua ylioppilastutkintoon opintojen ollessa vielä kesken (mm. kaksoistutkintoa suorittavat). Tällöin edellytetään kuitenkin vähintään 1,5 vuoden laajuisia ammatillisia opintoja tai yhdistelmäopintoja ennen tutkintoon osallistumista. Nuorisoasteen kokeilussa yhdistelmäopintoja suorittaneella opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja sen kokeisiin silloin, kun yhdistelmäopinnot vastaavat laajuudeltaan vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja. Jos taas yhdistelmäopinnot eivät kestä kahta ja puolta vuotta, mutta ovat kuitenkin kahden vuoden laajuiset, on osallistumisoikeutta haettava ylioppilastutkintolautakunnalta ja se antaa määräykset lisäopinnoista. Oppisopimuskoulutuksen suorittaneen henkilön on haettava osallistumisoikeutta lautakunnalta. Ennen tutkintoon osallistumista lautakunta yleensä edellyttää häneltä lisäopintoja, jotka ovat vähintään samat kuin kahden vuoden opintoja edellyttäneen tutkinnon suorittaneelta vaadittavat lisäopinnot. - TUTKINNON KOROTTAMINEN JA TÄYDENTÄMINEN: Opiskelija, joka on jo suorittanut ylioppilastutkinnon, voi korottaa aiempia arvosanojaan tai täydentää tutkintoaan uusilla kokeilla ilman aikarajaa. Hyväksyttyä arvosanaa voi kuitenkin korottaa ainoastaan yhden kerran LÄÄKÄRIN- JA LUKITODISTUKSET, SELVITYS VIERASKIELISYYDESTÄ Lomakkeet ja tarkemmat ohjeet sekä määräykset: Jos opiskelijalla on jokin koesuoritukseen vaikuttava sairaus, vamma tai haitta (esim. lukivaikeus), tulee hänen ottaa yhteyttä erityisopettajaan kevään tutkinnon osalta viimeistään ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään Tarvitta- 86 -YLIOPPILASTUTKINTO-

88 vat lausunnot (lukilausunto, lääkärinlausunto) tulee toimittaa viimeistään em. päivinä erityisopettajalle. Opiskelijan hakemuksesta koulu voi anoa Ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyjä (esim. koeajan pidennystä) yo-kirjoituksiin. Ennen kuin opiskelija ryhtyy hakemaan erityisjärjestelyjä, tulee hänen keskustella erityisopettajan kanssa siitä, millaisia erityisjärjestelyjä koulussamme on mahdollista toteuttaa. Sairaus, vamma tai haitta voidaan ottaa huomioon yo-kokeiden arvostelussa myös puoltolauseena. - LUKIHÄIRIÖ: Lukihäiriöiselle kokelaalle voidaan myöntää erityisjärjestelyjä, jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea. Lukihäiriöisen kokelaan hakemukseen on liitettävä kolmen lausunnonantajan (erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin sekä kahden opettajan) lausunnot. Lausunnot tulee olla hankittu ennen tutkinnon aloittamista. Jos erityisjärjestelyjä ei ole tarvinnut opiskeluaikana, tulee niitä haettaessa yo-tutkintoon olla erityisen painava syy. Lausunnot tehdään YTL:n sähköiselle lomakkeelle yhdessä erityisopettajan kanssa. - SAIRAUS TAI VAMMA, KUULOVAMMA: Jos kokelaalla on jokin koesuoritukseen vaikuttava sairaus tai vamma, hänelle voidaan myöntää erityisjärjestelyjä. Sairaan tai vammaisen kokelaan hakemukseen on liitettävä aina erikoislääkärin alkuperäinen lausunto sairaudesta/vammasta. Ylioppilastutkintolautakunnalla on erillinen määräys siitä, miten kuulovammaisen kokelaan kielten kuullunymmärtämiskokeet pannaan toimeen erityisjärjestelyin tai miten hänet voidaan vapauttaa näistä kokeen osista. Kuulovammainen kokelas voi tulostaa Ylioppilastutkintolautakunnan internetsivuilta lomakkeen, johon lääkäri kirjoittaa lausuntonsa. Hakemuksen mukaan on liitettävä äänes- ja puheaudiogrammi sekä kieltenopettajan lausunto kuulovamman vaikutuksesta kokelaan menestymiseen opinnoissa sekä perustelut erityisjärjestelyjen tai vapautuksen saamiseksi. - SELVITYS VIERASKIELISYYDESTÄ: Jos kokelas haluaa, että hänen vieraskielisyytensä otetaan huomioon yo-kokeiden arvostelussa, tulee hänen olla yhteydessä erityisopettajaan kevään tutkinnon osalta viimeistään ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään Selvitys tehdään YTL:n sähköiselle lomakkeella yhdessä erityisopettajan kanssa. Selvityksestä tulee käydä ilmi, millä perusteilla kokelaan voidaan katsoa olevan vieraskielinen. Lisäksi sen tulee sisältää äidinkielen opettajan tai suomi toisena kielenä -opettajan sekä jonkin reaaliaineen opettajan arvio siitä, missä määrin vieraskielisyys on vaikuttanut koulumenestykseen ABI-INFOT JA OPPIAINEKOHTAISET YO-VALMENTAVAT TILAISUUDET Kokelaan on tärkeää osallistua koulun järjestämiin abi-infotilaisuuksiin saadakseen hyödyllistä ja koemenestykseen vaikuttavaa tietoa. Abi-infojen ajankohdat näkee jaksojärjestyksestä tämän opinto-oppaan lopussa. Abi-info I järjestetään ennen yo-kirjoituksiin ilmoittautumista. Abi-info I:ssä käydään läpi ylioppilaskirjoituksiin liittyviä yleisiä käytäntöjä ja määräyksiä sekä yo-tutkintoon ilmoittautumiseen liittyviä seikkoja (mm. hajauttaminen). 87 -YLIOPPILASTUTKINTO-

89 Abi-info II järjestetään lähempänä yo-kirjoituksia. Abi-info II:ssa käydään läpi tärkeää tietoa koekäytänteistä (mm. koetilat ja -ajat, koepaperit, sähköinen koe ja siihen valmistautuminen, toimiminen koetilanteessa). Sähköiseen yo-kokeeseen valmistautumisesta kerrotaan tarkemmin myös tämän opinto-oppaan kohdassa Ennen yo-kirjoituksia järjestetään myös oppiainekohtaisia yo-valmentavia tilaisuuksia, joissa ko. oppiaineen opettaja antaa tärkeitä viime hetken ohjeita oman oppiaineensa yo-kokeeseen liittyen. Näiden tilaisuuksien tarkempi aikataulu kerrotaan abi-info II:ssa ABIKURSSIT Ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja, niin sanottuja abikursseja, järjestetään niin kielissä, matematiikassa, reaaliaineissa kuin äidinkielessäkin. Syksyn kirjoittajille abikursseja on tarjolla sekä edellisen lukukauden 6. jaksolla että elokuun abikursseina. Kevään kirjoittajille abikursseja on tarjolla 3. ja 4. jaksossa YO-TUTKINTOMAKSUT Ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta peritään tutkintokerroittain perusmaksu sekä lisäksi jokaisesta kirjoitettavasta aineesta koekohtainen maksu. Tutkintomaksut saattavat vaihdella tutkintokerroittain. (Ajantasainen hinnasto löytyy Ylioppilastutkintolautakunnan internetsivuilta, Lasku yo-tutkintomaksuista tulee postitse kotiin. Yo-tutkintomaksut on maksettava, vaikka jättäisi saapumatta kokeeseen. Vain jos kokelaalla on painava syy olla pois yo-kokeesta, voi hän anoa Ylioppilastutkintolautakunnalta maksujen palauttamista ja ilmoittautumisen mitätöimistä YO-KOETILAISUUDET Yo-koetilaisuudet järjestetään Töölön yhteiskoulun tiloissa. Tarkemmat koetilat ilmoitetaan abi-info II:ssa. Kielten kuullunymmärtämiskokeet kestävät noin tunnin. Mikäli kuunteluvuoroa joudutaan odottamaan, kesto on noin kaksi tuntia. Kuullunymmärtämiskokeiden tarkat alkamisajat ilmoitetaan abi-info II:ssa. Sähköisessä kokeessa kuullunymmärtämiskoe tehdään kirjallisen kokeen päivänä. Kirjalliset kokeet alkavat klo Kirjallisten kokeiden kesto on kuusi tuntia, klo Kokelaan kirjoittaessa kaksi lyhyttä kieltä samana päivänä on kokeen kesto kahdeksan tuntia, klo Mikäli Ylioppilastutkintolautakunta on myöntänyt kokelaalle lisäajan kirjalliseen kokeeseen, on kokeen kesto YTL:n päätöksestä riippuen joko seitsemän (lisäaikaa +1 h, klo 9-16) tai kahdeksan (lisäaikaa +2 h, klo 9-17) tuntia. Kokelaiden on oltava koululla paikalla viimeistään 30 min ennen koetilaisuuden alkua. Henkilöllisyys on todistettava koetilaan saapuessa. Kirjallisesta kokeesta saa poistua klo 12 jälkeen. Aikaisempi poistuminen sanktioidaan samoin kuin vilppi eli se mitätöi kokelaan kaikki tutkintokerran kokeet. Omia papereita ei saa tuoda koesaliin. Papereita ei saa myöskään viedä pois koesalista. Yo-kokeessa mahdollisesti käytettävät laskimet ja taulukkokirjat jätetään koetilaisuutta edeltävänä arki-iltana klo 18 mennessä aikuislukion kansliaan tarkistettaviksi. 88 -YLIOPPILASTUTKINTO-

90 9. 11 MYÖHÄSTYMINEN YO-KOKEESTA Kuullunymmärtämiskokeissa myöhästyneitä ei oteta vastaan kesken yo-kuuntelun. Mikäli kokelas ehtii koululle ennen kuullunymmärtämiskokeen loppumista, hänen on ilmoittauduttava välittömästi päiväkoulun kansliaan (2. krs). Kirjallisessa yo-kokeessa myöhästynyt kokelas voi tulla ennen klo 10:tä suoraan kirjoitustilaan. Mikäli kello on 10 tai yli, on kokelaan ilmoittauduttava välittömästi päiväkoulun kansliaan (2. krs), minkä jälkeen rehtori tiedustelee Ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa osallistua kokeeseen. Kello 12 jälkeen ei enää kokeeseen pääse. Myöhästyminen häiritsee aina muiden keskittymistä ole siis ajoissa paikalla! ARVOSTELU Yo-koesuoritukset arvostelee alustavasti koululla oppiaineen opettaja. Alustavan arvostelun tuloksia voi tulla katsomaan aikuislukion kanslian (2. krs) ilmoitustaululta noin 1-2 viikon kuluttua kustakin kokeesta (riippuen kokelasmäärästä) tai niitä voi kysellä kansliasta. Alustava arvostelu voi muuttua Ylioppilastutkintolautakunnassa suuntaan tai toiseen. Ylioppilastutkintolautakunta sensoreineen päättää lopullisesta arvostelusta. Lopulliset tulokset tulevat syksyn tutkinnon osalta viimeistään ja kevään tutkinnon osalta viimeistään Lopullisten tulosten saapumisesta ja siitä, miten kokelas saa ne tietoonsa, tiedotetaan kokelaille koulun ilmoitustauluilla, internetsivuilla sekä tekstiviestitse lähellä ajankohtaa. Pisterajat vaihtelevat tutkintokerroittain. Kunkin tutkintokerran pisterajat julkaistaan lopullisten tulosten saapuessa. Huomaathan, että sähköisten ja paperisten kokeiden pisterajat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. - TARKASTUSPYYNTÖ: Kokelaalla on mahdollisuus opettajan tai rehtorin välityksellä saada tietää suorituksensa arvostelua koskevat perusteet. Jos jokin Ylioppilastutkintolautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä, kokelas voi pyytää maksullista tarkastusarvostelua. Maksu palautetaan, mikäli tarkastus johtaa arvostelun korjaamiseen. Pyyntö tarkastusarvostelusta tulee tehdä rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun lopullinen tulos henkilökohtaisesti tietoonsa YO-KOKEIDEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN - HYVÄKSYTYN KOKEEN UUSIMINEN: Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajaa. - HYLÄTYN KOKEEN UUSIMINEN: Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Jos kokelas tulee hylätyksi pakollisessa pitkän oppimäärän kokeessa, saa kokelas hylättyä koetta uusiessaan vaihtaa saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe. Hylättyä ylimääräistä koetta saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. 89 -YLIOPPILASTUTKINTO-

91 - TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN: Ylioppilastutkintoa on oikeus täydentää kokeilla, joihin kokelas ei ole aiemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentämiselle ei ole aikarajaa KOMPENSAATIO Kokelaan tultua hylätyksi yhdessä pakollisessa kokeessa, voi Ylioppilastutkintolautakunta kuitenkin jäljempänä esitetyin edellytyksin antaa kokelaalle ylioppilastutkintotodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Lautakunta noudattaa yleisessä kompensaatiossa seuraavia perusteita: Hylätyt suoritukset eri oppiaineissa on kokelaan saavuttaman koepistemäärän mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: ARVOSANA LYHENNE PISTEMÄÄRÄ Laudatur L 7 Eximia magna cum laude approbatur E 6 Magna cum laude approbatur M 5 Cum laude approbatur C 4 Lubenter approbatur B 3 Approbatur A 2 Improbatur I 0 kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 pistettä kompensoi hylätyn arvosanan, mikäli se on i +, 14 pistettä kompensoi i:n, 16 pistettä kompensoi i -:n ja 18 pistettä kompensoi i =:n. Jos kokelas on hylätty useamman kerran jossakin kokeessa, otetaan hänen edellä esitetyn luokittelun mukainen paras improbaturinsa huomioon kompensaatiota laskiessa. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Kompensaatio toimii automaattisesti. Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen Ylioppilastutkintolautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa kevään tutkinnossa viimeistään ja syksyn tutkinnossa viimeistään Kielto koskee koko tutkintoa YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen tai vastaavan todistuksen ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopintojen suorittamisesta, Ylioppilastutkintolautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Tutkintotodistus on väriltään sininen. Todistus päivätään sille tutkintokerralle, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. 90 -YLIOPPILASTUTKINTO-

92 Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti tutkinnon pakolliset kokeet, mutta joka ei ole vielä oikeutettu saamaan lukion päättötodistusta tai vastaavaa todistusta, ei anneta ylioppilastutkintotodistusta. Tällöin lautakunta antaa todistuksen hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta. Nämä todistukset ovat väriltään ruskeita. Todistus hyväksytyistä kokeista annetaan myös tutkintoa suorittavalle kokelaalle, joka sallitussa ajassa on hyväksytysti suorittanut vain osan kokeista ja ylioppilaalle, joka tutkintotodistuksen saamisen jälkeen on uusinut kokeita tai täydentänyt tutkintoaan. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään hyväksytysti suoritettujen kokeiden arvosanat. Jos kokelas on ennen todistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana. Kompensoidusta kokeesta merkitään todistukseen hylätty arvosana. Todistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kunkin kokeen taso ja kokeesta saatu arvosana. Matematiikan ja reaaliaineiden kokeista merkitään arvosanan lisäksi näkyviin kokelaan saama pistemäärä sekä kokeen maksimipistemäärä, esim. 28/ NIMITIETOJEN LUOVUTTAMINEN Jos kokelas ei halua nimeään julkaistavan sen jälkeen, kun lautakunta on lähettänyt lukiolle tutkinnon tulostiedot, hänen tulee pyytää kirjallisesti sekä lukiota että lautakuntaa poistamaan nimensä julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta. Pyyntö on tehtävä hyvissä ajoin ennen tulosten valmistumista YO-KOEPÄIVÄT Tämän lukuvuoden yo-koepäivät on kerrottu seuraavilla sivuilla. Yo-kokeiden tarkat alkamisajat ja koetilat kerrotaan abi-info II:ssa jaettavassa materiaalissa. Olethan yo-kokeissa ajoissa paikalla! 91 -YLIOPPILASTUTKINTO-

93 SYKSYN 2017 YO-KOEPÄIVÄT Tarkemmin yo-koetilaisuuksista kerrotaan tämän opinto-oppaan kohdassa Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti venäjä espanja ti vieras kieli, lyhyt oppimäärä espanja englanti venäjä italia Sähköisessä kielikokeessa kuullunymmärtämisen osuus tehdään kirjallisen kokeen koepäivänä. Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, tekstitaidon koe ma psykologia (sähköinen koe), filosofia (sähköinen koe), historia (sähköinen koe), fysiikka, biologia ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa (sähköinen koe) ranska (sähköinen koe) venäjä espanja pe toinen kotimainen kieli (ruotsi), pitkä ja keskipitkä oppimäärä (sähköinen koe) ma matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke äidinkieli, esseekoe suomi toisena kielenä -koe pe uskonto (sähköinen koe), elämänkatsomustieto (sähköinen koe), yhteiskuntaoppi (sähköinen koe), kemia, maantiede (sähköinen koe), terveystieto (sähköinen koe) ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä englanti ranska (sähköinen koe) espanja saksa (sähköinen koe) venäjä italia portugali latina saame 92 -YLIOPPILASTUTKINTO-

94 KEVÄÄN 2018 YO-KOEPÄIVÄT Tarkemmin yo-koetilaisuuksista kerrotaan tämän opinto-oppaan kohdassa Kirjallinen koe ma äidinkieli, tekstitaidon koe (paperilla) Kuullunymmärtämiskokeet ke venäjä, pitkä oppimäärä (paperilla) venäjä, lyhyt oppimäärä (paperilla) Sähköisessä kielikokeessa kuullunymmärtämisen osuus sisältyy kirjalliseen kokeeseen. Kirjalliset kokeet ma äidinkieli, esseekoe (paperilla) suomi toisena kielenä -koe (paperilla) ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia (paperilla), maantiede, terveystieto pe vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ranska espanja saksa venäjä (paperilla) ma toinen kotimainen kieli (ruotsi), pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka (paperilla), biologia pe vieras kieli, lyhyt oppimäärä englanti ranska espanja saksa venäjä (paperilla) italia portugali latina saame (paperilla) ma matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) 93 -YLIOPPILASTUTKINTO-

95 TÖÖLÖN YHTEISKOULUN AIKUISLUKIO JAKSOJÄRJESTYS jakso 2. jakso 3. jakso /TK ma kurssit alkavat 35 ti ke ti ke to kokeiden palautepäivä ke to pe to pe kokeiden palautepäivä la pe 1.9. uusintakoe klo la su la 2.9. su ma su 3.9. ma ti ma ti ke ti 5.9. ABI-INFO II syksyn kirjoittajille ke to ke 6.9. to pe lakkiaiset to 7.9. pe e-kurssi la pe 8.9. e-kurssi la su la 9.9. su ma su ma ti ma yo kuuntelu vieras kieli, pitkä oppim. 37 ti ke itsenäisyyspäivä ti yo kuuntelu vieras kieli, lyhyt oppimäärä uusintakokeet noudettavissa ke to uusintakoe klo ke to pe to pe uusintakoe klo la pe yo äidinkieli, tekstitaito la su la su ma su ma ti ma yo PS, FI, HI, FY, BI (osa sähköisiä) 38 ti ke ti ke ABI-INFO I to koe1 ke yo vieras kieli, pitkä oppim, (osa sähköisiä) to ABI-INFO I pe koe2 to pe pe e-kurssi yo 2. kotimainen kieli, ruotsi la (sähköinen koe) la su Joululoma su ma ma yo matematiikka 39 ti uusintakokeet noudettavissa ti ke ke yo äidinkieli, esseekoe, S2 to to pe e-kurssi pe yo UE, ET, YH, KE, GE, TT (osa sähköisiä) la la su su ma yo vieras kieli, lyhyt oppimäärä, 40 ma ti (osa sähköisiä kokeita) ti ke ke koe1 to koe1 to koe2 pe koe2 pe koe3 la la su su ma koe3 47 ma koe4 41 ti koe4 op. 22 / e-kurssi 2 / koe 4 / k.pal.0 / uusintak. 1 = yht. 29 op. 22 / e-kurssi 2 / koe 4 / k.pal.1 / uusintak. 1 = yht. 30 op. 11 / e-kurssi 0 / koe 2 / k.pal.1 / uusintak. 1 / muut 1 = yht. 16 Lähikurssi oppitunteja 11x2, joko make- tai tito-päivinä (III jaksossa ma to), koe klo ja sen palautetunti (40 min) kokeiden palautepäivänä. e-kurssi lähitunnit pe klo ja sekä itsenäinen opiskelu, kurssiin kuuluva materiaali ja opettajan ohjaus opiskelun tukena, koe klo ja sen palautetunti (40 min) kokeiden palautepäivänä. lähikurssin opetuspäivä e-kurssi e-kurssin lähitunnit koe lähi- ja e-kurssin koepäivä viikonloppu tai loma ABIKURSSIT elokuussa ma pe Katso kurssitarjottimista kurssien ajat ja paikat. 94

96 4. jakso 5. jakso 6. jakso ma ti to ti 9.1. uusintakokeet noudettavissa ke pe kokeiden palautepäivä ke to 1.3. la to pe 2.3. kokeiden palautepäivä su pe kokeiden palautepäivä la 3.3. ma la su 4.3. ti su ma ke ma ti 6.3. to ti ke 7.3. pe e-kurssi ke to 8.3. la to ABI-INFO II kevään kirjoittajille pe 9.3. e-kurssi su pe e-kurssi la ma la su ti su ma yo äidinkieli, esseekoe, S2 11 ke ma ti to ti ke yo UE, ET, YH, KE, GE, TT (osa sähköisiä) pe uusintakoe klo ke to la to pe yo vieras kieli, pitkä, (osa sähk.) su pe uusintakoe klo la ma la su ti 1.5. vappu su ma yo ruotsi (sähköinen koe) 12 ke 2.5. ma ti to 3.5. ti ke yo PS, FI, HI, FY, BI (osa sähköisiä) pe 4.5. ke to la 5.5. to 1.2. pe e-kurssi yo vieras kieli, lyhyt, (osa sähköisiä) su 6.5. pe 2.2. la ma la 3.2. su ti ABI-INFO I uusintakokeet noudettavissa su 4.2. ma yo matematiikka 13 ke 9.5. ABI-INFO I ma ti to helatorstai ti 6.2. uusintakokeet noudettavissa ke pe ke 7.2. to uusintakoe klo la to 8.2. pe pitkäperjantai su pe 9.2. e-kurssi la ma la su 1.4. ti su ma 2.4. pääsiäispäivä 14 ke ma yo äidinkieli, tekstitaito 7 ti 3.4. to ti ke 4.4. pe e-kurssi ke koe1 yo kuuntelu, venäjä to 5.4. la to koe2 pe 6.4. koe1 la pe koe3 la 7.4. ma la su 8.4. ti su ma 9.4. koe2 ke ti koe3 uusintakokeet noudettavissa to TALVILOMA viikko 8, ke koe4 pe koe1 la ma koe4 9 su ma koe2 22 ti ke koe koe4 hyv. op. kok to kokeiden palautepäivä koko lukuvuosi 166 pe 1.6. päättäjäiset ja lakkiaiset op. 22 / e-kurssi 2 / koe 4 / k.pal.1 / uusintak. 1 = yht. 30 op. 21 / e-kurssi 2 / koe 4 / k.pal.1 / uusintak. 1 = yht. 29 op. 22/e-kurssi 2 /koe 4/k.pal.2 /uusinta. 1 /muut 1 = yht

97 TÖÖLÖN YHTEISKOULUN AIKUISLUKIO LUKION KURSSITARJONTA /TK 1. jakso ma ti huom. uusintakoe pe 1.9. klo jakso ti ke jakso ke ke lakkiaiset pe joululoma (5)/32 = kurssin numero (vanhan opetussunnitelman mukainen numero) / luokkatila syventävät kurssit kursivoitu, esim. 9(8)/32 ma ke Lähikurssit e-kurssit Lähikurssit e-kurssit Lähikurssit ma ke ti to ti to lähitunnit pe 8.9. ja lähitunnit pe 8.9. ja ma ke ma ke ti to ti to lähitunnit pe ja Biologia BI 1(-)/51 4/51 2(3)/51 3(2)/51 Elämänkatsomustieto ET 1(2)/61 Englanti A1-kieli ENA1 6(3)/31 3(5)/31 1(-)/31 0(0)/31 4(4)/42 4(4)/31 1(-)/31 7(7)/31 2(1)/31 6(3)/42 5(6)/42 lähitunnit pe ja ma ti ke to ma ti ke to (8)/31 3(5)/42 5(6)/31 Espanja A1-kieli EAA1 6(3)/42 7(7)/42 8(8)/42 Filosofia FI 1(1)/23 2(2)/23 Fysiikka (sinisellä merkityt FY 2/46 1/49 4/46 3/49 1(1)/49 5/46 vanha OPS) Historia HI 3(2)/43 2(3)/43 1(4)/43 4(1)/43 1(4)/43 2(3)/43 Kemia KE 1(1)/48 2(2)/48 1(1)/48 Maantiede GE 1(3)/51 2(1)/51 1(3)/51 4(4)/52 Matematiikka pitkä (sinisellä merkityt MAY1(1)/33 MAA 5/49 MAY1(1)/49 2(2)/49 3(3)/49 MAY15/55 vanha OPS) 4(5)/26 Matematiikka lyhyt (sinisellä merkityt 4(3)/49 3(2)/33 8/26 MAB 2(1)/26 5(5)/33 MAY1(6)/26 6(7)/33 2(1)/49 vanha OPS) 0(0)/26 7(4)/26 MAY15/55 MAY1(6)/33 4(3)/49 Psykologia PS 1(1)/23 2(2)/23 6 (6)/23 Ruotsi B1-kieli RUB1 1(1)/52 0(0)/52 3(3)/41 4(4)/42 2(2)/55 7(7)/55 1*(1)/41 5(5)/41 3(3)/55 3(3)/41 6(6)/41 Terveystieto TE 1(1)/51 3(3)/51 2(2)/51 Uskonto ev.lut. UE 1(1)/61 Yhteiskuntaoppi YH 1(1)/43 2(2)/43 1(1)/43 Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1(1)/32 2(5)/32 4(3)/32 5(4)/32 2(5)/32 5(4)/32 1(1)/32 3(2)/32 4(3)/32 9(8)/32 1(1)/22 Suomi toisena kielenä S2 TYK2/22 TYK1(0)/14 TYK3/22 klo (2)/14 3(4)/13 klo Kuvataide, musiikki, teemaopinnot TO1 /14 B3-kielet Espanja EA 1(1)/42 6(7)/42 2(2)/42 7(6)/42 Italia IA 1(1)/54 2(2)/54 Japani JP 1(1)/60 2(2)/60 Ranska RA 1(1)/41 6(7)/41 2(2)/41 7(6)/41 Ruotsi RU Venäjä VE 1(1)/24 6(7)/24 2(2)/24 7(6)/24 Kokeet ke klo to pe ma ilmoitetaan kurssilla ilmoitetaan kurssilla to pe ma ti ilmoitetaan kurssilla Kokeiden palautetunnit pe klo 16-18, opettaja ilmoittaa tarkemman ajan to opettaja ilmoittaa tarkemman ajan ilmoitetaan kurssilla to pe pe klo 16-18, opettaja ilmoittaa tarkemman ajan Uusintakoe klo pe klo juhlasali 5. krs to klo juhlasali 5. krs pe klo 17- juhlasali Matikka- ja kieliklinikasta sekä aineohjauksista tiedotetaan ilmoitustaululla ja verkossa e-kurssit: Kurssimateriaalin ja ohjeet saa sähköisesti kurssin alkaessa. Jos sinulta puuttuu pakollinen liikunnan kurssi, ota yhteyttä kansliaan. 96