PÄÄTÖS ASIA. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Vesa ja Saija Särkiniemen eläinsuojatoiminnan laajentamista.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 22/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/71/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Vesa ja Saija Särkiniemen eläinsuojatoiminnan laajentamista. Vesa ja Saija Särkiniemi Peningintie Peninki Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Heikkilän maitotilan uuden puolilämpimän automaattilypsynavetan rakentamiselle. Uudessa eläinsuojassa tulee olemaan 71 lypsylehmää lietelannalla ja 15 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kuivikepohjalla. Vanhaan eläinsuojaan jää 8 vasikkaa sekä 46 hiehoa, joista arviolta puolet on 6-12 kk:n ikäisiä ja puolet kk:n ikäisiä. Vanhan navetan kaikki eläimet tulevat olemaan lietelannalla. Eläinten yhteenlaskettu lannantuotanto vastaa 104 lypsylehmän lannantuotantoa. Toiminta sijaitsee Pihtiputaan kunnan (601) Elämäjärven kylän (402) Heikkilän tilalla RN:o 53:0. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Keski-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Pihtiputaan kunnan myöntämä rakennuslupa on vuodelta Tilalla on pellonvuokrasopimuksia 3 kappaletta, yhteensä 34,5 hehtaaria peltoa. Tila on sitoutunut ympäristöntukijärjestelmään tukikaudelle Lisätoimenpiteeksi on valittu typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla. Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laajennuksen kohteena oleva Heikkilän tila sijaitsee Pihtiputaan kunnassa Elämäjärven kylässä. Elämäjärvi sijaitsee E75-valtatien varrella Pihtiputaan kunnan pohjoisrajalla noin 15 kilometriä kuntakeskuksesta. Tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä Kortteisen pohjavesialue ( ) sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Tila on vesistöalueluokituksen mukaan Kortteisen kanavan alueella (vesistöalue ), joka on maatalouden vesiensuojelun painopistealuetta. Lähin naapuri on noin 700 metrin etäisyydellä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Heikkilän tilan vuonna 2005 peruskorjatussa parsinavetassa on ollut viime vuodet noin 34 lehmää ja saman verran nuorta karjaa. Maidon keskituotos on ollut noin 9300 kiloa vuodessa lehmää kohti. Vanha navetta tullaan korjaamaan nuorkarjalle sopivaksi. Piirustusten mukaan navetasta löytyy 42 paikkaa hiehoille ja 12 paikkaa vasikoille. Talouskeskuksen yhteydessä on 250 m 3 :n ja 420 m 3 :n teräsbetoniset lietesäiliöt. Lietesäiliöistä 420 m 3 :n lietesäiliö on neliskulmainen ja betonikatteinen ja 250 m 3 :n säiliössä on

3 3 peltikate. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja lietekuilut toimivat valuttamalla. Vanhassa navetassa lietekuilutilavuutta on 46 m 3. Vanhassa navetassa kaikki eläimet ovat lietelannalla. Vanhan navetan yhteydessä on suppea jaloittelutarha. Tarhan pinta-ala on 160 m 2 ja sen reunuksen korkeus on 25 cm. Jaloittelutarhan pohjamateriaali on betonia. Lanta johdetaan viereiseen katettuun lietealtaaseen samoin kuin virtsa ja sadevedet. Tämän lisäksi tarhaan vielä jäävä lanta tyhjennetään suoraan pellolle. Jaloittelutarhaa käyttää 15 hiehoa vuoden ympäri. Tilalle rakennetaan uusi puolilämmin automaattinavetta, jonne sijoitetaan 71 lypsylehmää ja 15 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Lypsylehmät ovat lietelannalla ja vasikat kestokuivikepohjalla. Kuivikepohja tyhjennetään keväällä pellolle. Uusi pihatto tulee olemaan 54 metriä pitkä ja noin 18,9 metriä leveä ja se tulee sijaitsemaan noin 31 metrin etäisyydellä tilan päärakennuksesta. Pihattoon tulee myös sairas- ja poikimakarsinat sekä toimistotilat. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan maitoa noin kg vuodessa. Uuden pihaton wc-vedet johdetaan 5 m 3 :n umpisäiliöön. Lietelanta johdetaan noin 8 m 3 :n katetun pumppukaivon kautta uuteen rakennettavaan betoniseen lietesäiliöön. Pihaton lietekuilutilavuus on 32 m 3 ja kuilut toimivat valuttamalla. Uuden kattamattoman lietesäiliön tilavuus on 2480 m 3. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Rehustuksena tullaan käyttämään aperuokintaa. Lannan levitys Syntyvä lanta käytetään peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä 94,57 hehtaaria peltoa, josta 60,20 hehtaaria on omaa peltoa ja 34,37 vuokrapeltoa. Päättyvien vuokrasopimusten jatkosta on sovittu jo alustavasti suullisesti. Pelloista yli 40 ha (lisäksi16 ha, joka on vielä toisella vuokralla) sijaitsee aivan talouskeskuksen ympärillä ja loput pelloista noin 19 km:n etäisyydellä. Pellot eivät ole vesistöjen läheisyydessä eivätkä pohjavesialueella. Lanta levitetään viikkojen ja aikana. Lannasta 50 % levitetään keväällä ja 50 % kesällä ensimmäisen säilörehun teon jälkeen. Syyslevitystä pyritään välttämään. Lannanlevitykseen on oma 12 m 3 :n lietevaunu ja yhteiskäytössä oleva multain. Kauimmaisille lohkoille lietteen levityksessä käytetään myös urakoitsijaa. Pellot tulevat olemaan eläinmäärän lisäyksen jälkeen pääasiassa nurmella. Mahdollisia levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja pyritään poistamaan multaamalla liete heti levityksen jälkeen. Kortteisen kanavaan rajoittuvaan peltolohkoon ja kanavan läheisyydessä olevan peltolohkon läpi kulkevaan valtaojaan on jätetty suojavyöhykkeet, joille lantaa ei ole levitetty. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan tilalla laidunnetaan 30 hiehoa 4 kuukauden ajan. Hiehot ovat ulkona koko vuorokauden. Laidunalaa on 6 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöihin. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään 20 vuorokautta kesässä 4 vuorokautta kerrallaan. Eläinten juottaminen laitumelle on järjestetty sekä juottovaunusta että juomaastioista. Säilörehu Tilalla tehdään tuorerehua 772 tonnia vuodessa esikuivattuna laakasiiloihin ja 428 tonnia pyöröpaaleihin. Tilalla on kaksi laakasiiloa (7 m x 24 m x 2,5 m). Rehusiilot ovat kattamat-

4 4 tomia. Puristeneste johdetaan 5 m 3 :n puristenestekaivoon ja levitetään lannoitteeksi pellolle. Pyöröpaalit avataan laakasiilojen edessä olevalla laatalla, josta mahdollinen puristeneste johdetaan puristenestekaivoon. Paalimuovit kerätään ja toimitetaan keräykseen. Pilaantunut rehu varastoidaan betonilaatalle (60 m 2 ), josta se levitetään peltoon. Talous- ja jätevedet Tilalla käytetään Kortteisen vesiosuuskunnan vettä. Hakemuksen mukaan maitohuonevesiä ja muita jätevesiä tulee noin 300m 3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 1500, 2100 ja 2700 litran polttoainesäiliöt. Suurin säiliö on varustettu laponestolaitteistolla. Säiliöt sijaitsevat betonilaatoilla. Muita öljytuotteita on enintään 400 litraa betonipohjaisessa autotallissa. AIV-liuosta käytetään vuodessa noin 3000 litraa. Se varastoidaan ulkona 200 ja 1000 litran astioissa. Liuosta hankitaan kulloinkin kasvukaudella tarvittava määrä samoin kuin kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineita kuluu litraa vuodessa ja niitä säilytetään navetalla painepesurihuoneen kaapissa. Eläinten lääkkeet säilytetään kaapissa navetalla. Lypsylaitteiden pesuaineet varastoidaan pesurin vierellä 20 litran astiassa ja maitohuoneessa 200 litran tynnyrissä. Pesuainetta kuluu vuodessa noin 400 litraa. Lannoitteita hankitaan keväällä suursäkeissä kasvukaudella tarvittava määrä, yhteensä noin 30 tonnia vuodessa. Jätteet Luvanhakija on esittänyt tiedot syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja toimituspaikoista seuraavasti. Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen kuolleet eläimet n. 3 kpl/ v jätteenkäsittelylaitos Honkajoki Oy jalostukseen kelpaamaton maito n. 1 t/ v lietesäiliö yhdyskuntajäte ja muovi n. 5 t/ v jätteenkeräys paperi ja pahvi paperinkeräys jäteöljyt n. 100 l/ v ongelmajätekeräys akut 2 kpl/ v ongelmajätekeräys loisteputket muutamia ongelmajätekeräys metalli n. 0,5 t/ v romunkeräys pilaantunut rehu n. 5 t/ v lannoitteeksi pellolle Liikenne Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Teurasauto käy tilalla noin 10 kertaa vuodessa. Välityseläimiä toimitetaan noin 20 kertaa vuodessa ja ostorehua 25 kertaa vuodessa. Tilalla tapahtuvaa omaa liikennettä on tarpeen mukaan, erityisesti rehunteon ja lannanlevityksen yhteydessä.

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 5 Tilalla harjoitettu kasvinviljely ja kotieläinten kasvatus tapahtuu ympäristötukisitoumuksen mukaisesti. Lantasäiliöiden rikkoutuminen voi aiheuttaa valumia ympäristöön. Valumat voidaan estää patoamalla vuoto esim. turpeella. Tilalla on oma kaivinkone. Ravinteiden huuhtoutuminen lannanlevityksen aikana tai pintavaluntana pelloilta on mahdollista. Lietelanta sijoitetaan suoraan peltoon. Myös polttoainesäiliöiden rikkoutumiset voivat olla mahdollisia. Hakijan mukaan polttoainesäiliöille voidaan rakentaa valuma-altaat. Sähkökatkojen varalle tilalla on aggregaatti, mutta uusi pihatto tulee vaatimaan tehokkaamman, joka tullaan hankkimaan. Tilalle on laadittu vuonna 2008 turvasuunnitelma. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemukseen liittyvät tarkastukset ja täydentäminen Lupahakemukseen liittyvä tarkastus on tehty Tarkastuskäynnin muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemusta on täydennetty lannanlevityssuunnitelmalla, joka on saapunut sähköpostilla Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Pihtiputaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu paikallislehti Kotiseudun Sanomien ilmestyneessä numerossa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Pihtiputaan kunnassa osoitteessa Keskustie 9, Pihtipudas. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee päivätyllä kirjeellä. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Pihtiputaan kunnan hallitukselta sekä maaseutu- ja ympäristölautakunnalta sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Viitasaaren kaupunki, ympäristölautakunta, Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asian johdosta. Ympäristölautakunta lausuntonaan puoltaa jätettyä hakemusta. Lausunnossa todetaan, että Heikkilän tilan peltopinta-ala laskennallisesti hakemuksenmukaisella eläinmäärällä laskettuna on noin 69 ha. Hakemuksen mukainen peltopinta-ala 95 ha on mainitulla tarkkuudella riittävä. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta antaa Pihtiputaan kuntaa koskevat lausunnot ympäristölupa-asioissa.

6 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY-keskuksen kannanotto: 6 Keski-Suomen ELY-keskuksen käsityksen mukaan lannanlevityssuunnitelmaa tulee täydentää ilmoittamalla peltojen fosforiluvut ja niiden peltojen pinta-alat, joissa fosforiluku on "korkea" tai "arveluttavan korkea", vuosittain kesannoitavan pellon määrä sekä kaivojen ympärille ja vesistöjen varrelle jätettävien suojakaistojen pinta-ala. Tiedot tarvitaan, jotta lupaviranomainen voi tarkistaa peltojen soveltuvuuden lannan levitykseen. ELY-keskuksen tiedon mukaan osa pelloista sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Pitkäkankaan pohjavesialueella (nro ). Hakijan tulee ilmoittaa pohjavesialueella sijaitsevien peltojen pinta-ala. Lausunnon antajalle jää epäselväksi hakijan omien peltojen pinta-ala yhteensä. Onko omaa peltoa yhteensä 60 ha, josta 16 ha on toisen viljelijän viljelyksessä, jolloin lannan levitykseen soveltuvaa omaa peltoa olisi 44 ha vai onko omaa peltoa yhteensä 76 ha, josta on jo vähennetty 16 ha, jolloin levitykseen soveltuvaa omaa peltoa on 60 ha. ELY-keskuksen käsityksen mukaan pellot eivät sovellu lannan levitykseen, mikäli ne sijaitsevat pohjavesialueella tai niin kaukana talouskeskuksesta, ettei sinne voida kuljetusta järjestää järkevästi ja taloudellisesti. Lisäksi pellot, joiden fosforiluku on luokkaa "korkea" tai "arveluttavan korkea", eivät sovellu lannan levitykseen. Myöskään kesannoitavalle pellolle ei voi levittää lantaa. Lisäksi esim. kaivojen ympärille ja vesistöjen varrelle jätettävät suoja-alueet vähentävät käytettävissä olevaa peltoalaa. Näin ollen lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on pienempi, kuin hakijan hallinnassa oleva peltoala. Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että toimintaa koskevien tavanomaisten lupamääräysten lisäksi - toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa lähettämään maitohuoneen jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään viiden (5) vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee ottaa käyttöön viimeistään kuuden (6) vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jonka jälkeen maitohuoneen jätevesiä ei saa johtaa enää lietesäiliöön. - lannan syyslevitys tulee kieltää jälkeen. Hakija on lupahakemuksessaan ilmoittanut, että lantaa levitetään vain keväällä ja kesällä, mutta selvyyden vuoksi syyslevityskielto tulee lisätä myös lupamääräyksiin. - toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa selvittämään asiantuntijan toimesta vanhojen lietesäiliöiden käyttökelpoisuus (ikä, kunto, materiaali yms.) ja arvio jäljellä olevasta käyttöiästä. Vanhoja lietesäiliöitä ei tule hyväksyä lannan varastointiin, mikäli ne eivät ole tiiviitä ja hyväkuntoisia. Tarvittaessa tulee lupamääräyksellä velvoittaa uusimaan vanhat säiliöt kohtuullisen ajan kuluessa. - lietesäiliön kiinteään kattamiseen (ammoniakin haihtumisen ja sadevesien säiliöön pääsyn estämiseksi sekä hajuhaittojen vähentämiseksi) tulee varautua jo säiliön rakentamisvaiheessa. Säiliön kattaminen tulee tehdä viimeistään kuuden (6) vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvitys tai suunnitelma kattamisesta tulee lähettää valvontaviranomaiselle vähintään kuusi (6) kuukautta ennen kattamista.

7 7 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään , varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine annettuihin lausuntoihin. Hakija jätti päivätyn vastineen, jossa hakija toteaa seuraavaa: Lannanlevityssuunnitelman täydentämiseksi liitteenä on viljavuustutkimukset. Arveluttavan korkeita tai korkeita fosforitasoja ei näyttäisi olevan ollenkaan. Vuosittain kesannoidaan noin 2-10 ha:n ala peltoja kasvukunnon tai kunnostustarpeen mukaisesti. Tähän käytetään kauimmaisia (vuokramaita) lohkoja. Suojakaista jää Kortteisen kanavaa vasten noin 3 m leveä pellon päädyn mittainen pinta-ala noin 1800 m 2. Kaivoja tai vesistöjä ei ole läheisyydessä. Pitkäkankaan pohjavesialueelle jää arviolta 2 hehtaaria peltoa. Sille alueelle ei tulla levittämään karjanlantaa tai muita eloperäisiä lannoitteita. Omaa peltoa on viljelyksessä tällä hetkellä 60 ha. Kokonaispinta-ala omaa peltoa on 76 ha, josta on vuokrattu 16 ha pois. Maitohuoneen pesuvesien käsittelystä voimme lähettää suunnitelman hyväksyttäväksi myöhemmin. Jätevedet on mahdollista käsitellä esimerkiksi omassa puhdistamossa. Kuten lannankäyttösuunnitelmassa olen todennut, liete levitetään kasvukauden aikana, jolloin syyslevitystä ei tarvita. Lietesäiliöiden kuntoa olemme seuranneet aina tyhjennyksien yhteydessä. Molemmat säiliöt ovat hyväkuntoisia ja katettuja. Kate on auttanut säiliöiden kunnon ylläpitämisessä suojaten sääolojen vaikutuksilta. Tarvittaessa myöhemmin kesäaikaan on mahdollista tutkia säiliöt tarkemmin, niiden ollessa tyhjillään. Uudet lietesäiliöt on tarkoitus tehdä rakennusvaiheessa niin, että ne voidaan myöhemmin kattaa joko lietesäiliön keskelle tehtävän tuen avulla tai uudenaikaisella kupoliratkaisulla, joka ei vaadi erillistä keskitukea. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Vesa ja Saija Särkiniemelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee maidontuotannon laajentamista Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylässä olevalla Heikkilän tilalla, kiinteistörekisteritunnus Laajennus tulee toteuttaa ja toimintaa harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi on noudatettava annettuja lupamääräyksiä. Esitettyjen laajennustoimien tulee olla valmiit ja valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa.

8 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin 8 Hakija on liittänyt päivättyyn vastineeseensa viljavuustutkimukset ja antanut selvityksen kesannoinnista ja suojavyöhykkeistä. Lupaviranomainen on peltolohkokartoista arvioinut mittaamalla pohjavesialueelle (Pitkäkangas ) jäävän peltoalan sekä valtaojien varteen tarvittavien suojakaistojen pinta-alat. Näiden tietojen perusteella aluehallintovirasto on arvioinut, että lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa on riittävästi. Maitohuoneen jätevesien johtamista on käsitelty lupamääräyksessä 9. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan maitohuoneen pesuvedet voidaan johtaa eläinsuojan virtsa- tai lietesäiliöön, jolloin niiden käsittelyksi tulee hyödyntäminen lannoitteena. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan syyslevitystä koskee lupamääräys 5. Rakennettava lietesäiliö on lupamääräyksen 2 mukaan rakennettava niin, että se voidaan myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöiden kuntoa on tarkkailtava lupamääräyksen 3 mukaan. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ympäristölupa myönnetään 71 lypsylehmän, 46 hiehon ja 23 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Eläinmääriä voidaan muuttaa, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteenlaskettua lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43) Lannan varastointi ja käsittely 2. Nykyisten ja rakennettavien lantavarastojen sekä eläinsuojien rakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaan siten rakennettu, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Toimintaa varten käytettävissä tulee laskennallisesti olla niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietesäiliötilavuutta tulee olla laskennallisesti vähintään 3190 m 3. Vaadittava tilavuus sisältää lietelannan 2426 m 3, eläinsuojien pesuvedet ja maitohuoneen jätevedet 400 m 3, puristenesteen 60 m 3 sekä avonaisen lietesäiliön sadeveden noin 256 m 3 ja jaloittelutarhan sadevedet n 48 m 3. Rakennettava lietesäiliö tulee aidata ja varustaa salaojituksella ja näytteenoton mahdollistavalla tarkkailukaivolla. Lisäksi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava niin, että se voidaan kattaa kiinteällä katteella, jos sitä myöhemmin tullaan vaatimaan. Suunnitelma kattamisesta on esitettävä valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen kattamista. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla riittävästi. Tilalle on rakennettava kuivalantala mennessä. Suunnitelma lantalasta on esitettävä valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen sen rakentamista. (YSL 4, 5, 7, 8, 43 ja 83 :t, NaapL 3 ja 17 :t, VNa 931/2000) 3. Lannan varastointi, käsittely ja kuljetus on tapahduttava niin, ettei lantaa missään tilanteessa pääse ympäristöön, teille, ojiin vesistöön tai pohjavesiin. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Lannan tyhjennyksistä, kuljetuksista tai levityksistä ei saa aiheutua ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta kuten melu- tai hajuhaittaa. Erityisesti on huolehdittava, että lannan käsittelyyn ja kuljetuk-

9 9 seen käytettävä kalusto on asianmukaista ja huollettua. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä puhtaana ja ympäristöön joutunut lanta on heti kerättävä talteen. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. (YSL 7, 8 ja 43 :t, JäteL 19 ja 20 :t, JäteA 7, NaapL 17, VNa 931/2000) 4. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee aina olla riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohti. Hakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 68,4 hehtaaria peltoa. Lisäksi peltoa tarvitaan valtaojien ja vesistöjen varsille jätettäviä suojavyöhykkeitä varten. Levityksessä tulee ottaa huomioon myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Mikäli lantaa toimitetaan muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että vastaanottajalla on siihen lupa ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännökset (nk. sivutuoteasetus) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lannanlevityssuunnitelma on pidettävä ajan tasalla valvojan edellyttämällä tavalla. (YSL 5 ja 43 :t, EY:n asetus 1774/2002) 5. Lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä ei tule levittää pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle (ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle). Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen reunavyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousvesien hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä 50 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Samoin vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä sijaitseville pelloille on jätettävä 10 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Lannan syyslevitystä tulee välttää. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. (YSL 4, 7, 8 ja 43 :t, VNa 931/2000) Säilörehu 6. Säilörehun varastoinnissa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei puristenesteistä aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Puristeneste on johdettava laakasiiloista, hakemuksen mukaisesti, puristenestekaivoon ja levitettävä lannan mukana peltoon. Säilörehupaalit on varastoitava ja avattava niin, ettei mahdollista puristenestettä pääse vesiin eikä maaperään Pilaantunut säilörehu on käsiteltävä asianmukaisesti multaamalla se välittömästi peltoon tai se on kompostoitava ennen levitystä tiiviillä alustalla ja käsiteltävä siten, ettei puristeneste pääse hallitsemattomasti ympäristöön. (YSL 7, 8 ja 43 :t, VNa 931/2000) Jätteet, kemikaalit ja polttoaineet 7. Toiminta tilalla tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Jätehuollon järjestämisessä on noudatettava Pihtiputaan kunnan jätehuoltomääräyksiä niiden jätteiden osalta, jotka kuuluvat järjestetyn jätehuollon piiriin. Ongelmajät-

10 10 teet ja kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisessa lukittavassa tilassa kukin laji omassa merkityssä astiassa tai pakkauksessa. Kemikaalien käytössä ja varastoinnissa tulee noudattaa kustakin valmisteesta annettuja ohjeita. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Ongelmajätteet tulee toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. Kuolleet eläimet tulee toimittaa mahdollisimman pian käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli jätettä joudutaan varastoimaan tilalla, se on tehtävä asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla niin, ettei varastoinnista aiheudu terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jos varastointiaika tilalla on normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) pidempi, varastointi ja käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai umpisäiliöön, josta se on toimitettava edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 45 :t, JäteL 4, 6, 12, 15, ja 19 :t, EY:n asetus 1774/2002) 8. Polttoainesäiliöt on sijoitettava katoksella ja vähintään säiliöiden puolta tilavuutta vastaavaan suoja-altaalla varustettuun tilaan tai ne on vaihdettava kaksoisvaippasäiliöihin mennessä. Polttoainesäiliöiden läheisyyteen on varattava riittävä määrä sopivaa imeytysainetta. Polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. (YSL 7, 8 ja 43 :t) Jätevedet 9. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä, vaihtoehtona voi olla myös oma puhdistamo. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Mikäli maitohuoneen jätevesien johtamisjärjestelmään tullaan tekemään muutoksia, suunnitelma muutoksista tulee esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (YSL 43 ) Laiduntaminen 10. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laidunalueen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumelle johtavien kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että ne kestävät eläinten kulkemisen eivätkä liety. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja niille kertynyt lanta on voitava helposti poistaa. Myös jaloittelutarhaan kertyvä lanta on tarvittaessa poistettava kuivalantalaan. (YSL 7, 8, 43 ja 45 :t) Yleinen siisteys 11. Eläinsuojat ja niiden ympäristö tulee pitää siistinä ja kunnossa. Toiminta ei saa aiheuttaa vaaraa terveydelle, kohtuutonta haju- tai meluhaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hait-

11 11 taeläimiä tulee tarvittaessa torjua. (YSL 7, 8 ja 43 :t, YSA 19, JäteL 19 ja 20 :t, NaapL 17 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 12. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävän selvillä toimialansa taloudellisesti parhaan erityisesti ympäristön kannalta käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä, ja varauduttava sen käyttöönottoon toimintaansa soveltuvin osin. (YSL 4, 5 ja 43 :t, YAS 37 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sekä Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen estämiseksi. Suunnitelma varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin on pidettävä ajan tasalla. (YSL 5, 7, 8, 43 ja 76 :t, YSA 30 ) Toiminnan lopettaminen 14. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksessa on selvitettävä alueen kunnostukseen liittyvät toimenpiteet ja niiden aikataulu. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. (YSL 43, 81 ja 90 :t, YSA 30 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 15. Tilan tekniset laitteet on pidettävä kunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja haitat tai vaarat terveydelle, naapureille tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 5, 22, 43, 46 ja 83 :t) 16. Kirjaa on pidettävä myös vuosittain muodostuvasta lannan määrästä, lannan levityspaikoista ja levitysajankohdista, kuolleiden eläinten määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista sekä muutoksista lannan varastointitiloissa, peltolohkoissa, pellon vuokraja lannan luovutussopimuksissa. Lannasta vähintään viiden vuoden välein tehtävän lanta-analyysin tulokset on liitettävä kirjanpitoon samoin kuin ajantasainen lannanlevityssuunnitelma. Ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä muutoksista toiminnassa on ilmoitettava etukäteen valvontaviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kirjaa on pidettävä jätteistä (laji, määrät, toimituspaikat). Jätekirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 5, 22, 46 ja 83 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 )

12 12 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole asemakaavaa. Aluehallintovirasto katsoo, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai muuta edellä mainittua haittaa tai vaaraa, mikä olisi esteenä luvan myöntämiselle toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ja noudattaen tämän päätöksen lupamääräyksiä. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Lisäksi ympäristönsuojelulain mukaan määräyksiä on annettava mm. tarkkailuista. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät voivat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän (575) puitteissa. Eläinyksikkökertoimet on määritetty ympäristöministeriön ( ) antamassa Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa. (Lupamääräys 1) Lupamääräys rakenteiden tiiveydestä on annettu sen varmistamiseksi, ettei lannan käsittelystä tai varastoinnista tilalla aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000, nk. nitraattiasetus) mukaisesti. Lannan varastointitilavuuksien tulee valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaan vastata 12:kkn laskennallista lannantuotantoa vähennettynä mahdollisella laidunkauden pituudella (laidunvähennys n 113 m 3 ). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan 3228 m 3 lietelantatilavuutta lietekuilut mukaan luettuina. Vaadittavaan lietelantatilavuuteen lasketaan mukaan lietesäiliöihin menevät pesuvedet, säilörehun puristenesteet sekä sadevedet. Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Määräys varautumisesta lietesäiliön kattamiseen on annettu mahdollisesti myöhemmin annettavan määräyksen toteuttamiseksi.

13 13 Hakemuksen mukaan 15 pikkuvasikkaa tulee olemaan kestokuivikepohjalla, (15 vasikan tuottama lantamäärä on n. 60 m 3 ). Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan lannan varastointitilavaatimuksessa voidaan ottaa huomioon kestokuivikepohjan lantamäärän toimittaminen kasvukauden aikana suoraan eläinsuojasta peltoon lannoitteeksi. (Lupamääräys 2) Lantavarastojen vuotuisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannanvarastointitilavuus ei pienene ja vuotoja voidaan ehkäistä. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, jotka aiheuttavat terveys-, viihtyvyys- tai muita haittoja, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta mahdollisimman pian ja välttämällä levitystä ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. (Lupamääräys 3) Lupamääräyksen tarkoitus on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, ettei ylilannoittumista tapahdu ja ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Lannan levitykseen tulee olla 1 ha 1,3 lypsylehmää, 1 ha 3, kk:n ikäistä hiehoa ja 4, kk:n ikäistä lehmävasikkaa ja 1 ha 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Vähimmäispinta-alavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien lannoitustarpeeseen ympäristöministeriön antaman Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. Hakijan käytössä lannanlevitykseen tällä hetkellä on peltoa 94,6 hehtaaria, josta omaa 60,2 ja vuokrapeltoa 34,4 hehtaaria. Vastineen mukaan omaa peltoa on 76 hehtaaria, josta kuitenkin 16 hehtaaria on vuokrattu pois. Suojavyöhykkeet ja pohjavesialueen pellot huomioon otettuna, peltoa voidaan arvioida olevan riittävästi. (Lupamääräys 4) Lupamääräyksen tarkoitus on suojella pohja- ja pintavesiä, maaperää ja mahdollisia talousveden ottopaikkoja. Lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella, varsinkin pohjaveden muodostumisalueella, aiheuttaa pilaantumisvaaraa. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Toiminnanharjoittajan vastineen mukaan pohjavesialueella on noin 2 hehtaaria peltoa, mutta sille osuudelle ei levitetä lantaa. Nitraattiasetuksessa (931/2000, liite 3) on annettu suositukset suojavyöhykkeiden vähimmäisleveyksistä. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarvitaan leveämpi suojavyöhyke vedenottopaikkojen ympärille. Lanta tulee ensisijaisesti levittää keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Vastineessaan hakija toteaa, ettei tilalla tehdä syyslevitystä. Mikäli syyslevitystä joudutaan tekemään, on otettava huomioon nitraattiasetuksessa mainitut vähäisemmät levitysmäärät. (Lupamääräys 5) Ravinteiden pääsy pohjavesiin ja vesistöihin tulee kaikin tavoin estää. Nitraattiasetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Säilörehun puristeneste on kuormitusominaisuuksiltaan ongelmallista sisältämänsä korkean ravinnepitoisuuden vuoksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan syntyy esikuivatusta tuorerehusta 0,05 m 3 puristenestettä rehutonnia kohden. Hakemuksen mukaisesta rehumäärästä (1200 t) syntyy laskennallisesti 60 m 3 puristenestettä vuodessa. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, siksi se on käsiteltävä ja varastoitava asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 6) Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden (esim. paperi, pahvi, muovi ja romumetalli) lajittelusta ja toimittamisesta hyödyn-

14 14 nettäväksi ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana sekä hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Ongelma- ja muiden jätteiden (esim. loisteputket, akut, jäteöljyt, lääkkeet, torjunta-aineet, ym.) toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn ja niiden oikeanlainen säilyttäminen vähentää niistä aiheutuvia riskejä ja haittoja. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vaaraa (esim. maaperän ja pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa). Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. (Lupamääräys 7) Polttonesteiden varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysaineeseen. (Lupamääräys 8) Maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavan määrän orgaanista ainetta ja fosforia minkä vuoksi niitä ei voida laskea sellaisenaan ympäristöön vaan ne on käytettävä ravinteina kasveille tai käsiteltävä asian mukaisesti. Wc-vesiä koskee talousvesiasetus. (Lupamääräys 9) Laiduntamista ja jaloittelua koskeva lupamääräys on annettu siitä aiheutuvien haitallisten vaikutusten synnyn ehkäisemiseksi. Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. (Lupamääräys 10) Jätelain roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettuja koneita tms. siten, että niistä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin verrattavaa muuta haittaa. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen, torjunta tarvittaessa on tärkeää eläinsuojien rakenteiden, hygienian ja viihtyisyyden kannalta. (Lupamääräys 11) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 12) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esim. lantavarastojen rikkoutumiset ja öljyvahingot. Ajan tasalla oleva suunnitelma varautumisesta häiriötilanteisiin edesauttaa tiedostamaan mahdolliset riskit ja oikeanlaisen toiminnan vahinkotilanteessa. (Lupamääräys 13) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Lopettamista koskeva velvoite perustuu ympäristönsuojelulakiin. Luvansaajan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. (Lupamääräys 14) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. Toiminnasta saatujen tietojen avulla viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta, laajuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Vuosiyhteenvedon avulla viranomaiset

15 15 voivat valvoa mm., että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävästi lannan varastointitilaa ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysiä. (Lupamääräykset 15 ja 16) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi lupaviranomaiselle mennessä, mikäli toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan toimintaa jatkaa keskeytyksettä voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti. Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 4, 5, 7, 8, 22, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1, 5, 15, 16, 17, 18, 19, 21, 22, 30 ja 37 :t Jätelaki (JäteL, 1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jäteasetus (JäteA, 1390/1993) 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL, 26/1920) 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 785 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

16 16 Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006). Maksu määräytyy sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "eläinsuojat ja turkistarhat, muu eläinsuoja " mukaisesti. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Pihtiputaan kunnan ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lupahakemuksesta. Kuuluttamista lehdessä on pidetty ilmeisen tarpeettomana. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki Tarkastaja Rea Salminen JAKELU Päätös Vesa ja Saija Särkiniemi, Peningintie 331, Peninki

17 17 Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat PL 250, Jyväskylä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Pihtiputaan kunnanhallitus, Keskustie 9, PL 36, Pihtipudas Pihtiputaan kunnan maaseutu- ja ympäristölautakunta, Keskustie 9, PL 36, Pihtipudas Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (kuulutus) Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus Nitraattiasetus, vain hakijalle

18 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.