PÄÄTÖS. Nro 119/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/170/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 119/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/170/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Avara & Hoskari Ay:n eläinsuojan (lihanautakasvattamo) toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Alavus Avara & Hoskari Ay Avarantie Taipalus LY-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Avara & Hoskari Ay:n ympäristölupahakemus koskee ympäristölupamääräysten tarkistamista. Eläinsuojassa on nykyisin 220 lihanautaa (yli 6 kk) ja 80 vasikkaa (alle 6 kk). Lihanautakasvattamo sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä tilalla Mullila (RN:o 22:214). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Avara & Hoskari Ay:n eläinsuojan ympäristöluvan tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro 0800Y ympäristönsuojelulain 55 nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvansaaja oli viimeistään tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin kohdan 11 a) mukaan aluehallintovirasto käsittelee ja ratkaisee ympäristölupa-asian, jos kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY keskus. ASIAN VIREILLETULO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupa Dnro 0800Y laajuudessa 200 lihanautaa ja 100 alle 8 kuukauden ikäistä vasikkaa. Toiminnanharjoittajalla on kahdeksan maanvuokrasopimusta (peltoala 94,5 ha). Täydennyksessä ( ) on toimitettu tiedot vuonna 2011 päättyneiden maanvuokrasopimuksien jatkamisesta, lietesäiliön vuokrasopimus (417 m 3 ) ja sopimus lannan luovuttamisesta (600 m 3 ). Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee noin 18 km Alavuden keskustasta lounaaseen maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Yhtiön toisen osakkaan asuinrakennus sijaitsee etelän puolella noin 60 m päässä eläinsuojasta. Lähimmät naapurien omistamat asuinrakennukset ovat idän suunnassa noin 105 m päässä eläinsuojasta ja luoteen suunnassa noin 120 m päässä. Lounaan suunnassa olevalla tilalla on karttatarkastelun mukaan asuinrakennus noin 180 m eläinsuojasta ja asuinrakennus myös noin 500 m etelän suunnassa. Lisäksi etelän ja luoteen suunnassa on kaksi asuinrakennusta yli 500 m etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuoja sijaitsee Lapuanjoen (44.0) valuma-alueella ja sen Haapaluoman osavaluma-alueella (44.094). Eläinsuojan etelä- ja länsipuolelta noin 700 m etäisyydellä virtaava Haapaluoma laskee Nurmonjokeen noin 10 km eläinsuojasta luoteeseen ja edelleen Lapuanjokeen. Haapaluoman valuma-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla viljelyalueet ovat keskittyneet Haapaluoman varteen. Lähialueiden soita on ojitettu ja ympäristössä on myös turvetuotantoalueita. Tilan käyttövesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Eläinsuoja ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on eläinsuojasta yli seitsemän kilometrin etäisyydellä länteen Seinäjoen kaupungin alueella sijaitseva Korteskylän pohjavesialue ( A, luokka I ja B, luokka II). Alueen lähiympäristössä ei ole Natura2000- verkostoon kuuluvia alueita tai muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita. Yleiskuvaus toiminnasta Eläinsuojatoiminta sijaitsee yhdessä rakennuksessa, jossa on lisäksi rehun lastausvarasto (118 m 2 ) ja huoltotila (9 m 2 ) sosiaalitiloineen. Lannan käsittely tapahtuu lietelannalla. Viljan varastointi tapahtuu laakasiiloissa erillisessä rehuvarastorakennuksessa.

3 3 Voimassa olevassa ympäristöluvassa eläinpaikat ovat 200 paikkaa lihanaudoille (yli 8 kk) ja 80 paikkaa sonnivasikoille (alle 8 kk). Ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa eläinpaikat on ilmoitettu käyttäen ikäjaottelua: alle ja yli 6 kk:n ikäiset sonnieläimet. Eläinsuojassa on yhteensä 220 paikkaa lihanaudoille (sonneja, 6-24 kk) ja 80 paikkaa alle 6 kk:n ikäisille sonnivasikoille. Eläinten kasvatus tapahtuu karsinoissa. Eläinsuojassa on kahdeksan karsinaa 4-10 kk:n ikäisille (á 39 m 2 ) ja kahdeksan karsinaa yli 10 kk:n ikäisille (á 48 m 2 ). Täydennyksen ( ) mukaan eläinmäärä ikäryhmittäin vaihtelee vuoden aikana. Täydennyksessä ( ) on ilmoitettu, että täydennyksen toimittamisen ajankohtana eläinsuojassa yli 6 kuukauden ikäisistä lihanaudoista 86 kpl on iältään 6-12 kk. Sonneja viedään teuraaksi kolme kertaa vuodessa noin 20 kk:n ikäisinä, jonka jälkeen eläinsuojaan tulee uudet sonnivasikat 4½-5½ kk:n ikäisinä. Lannan käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Hakemuksen ja sen täydennyksen ( ) mukaan lietteen varastointia varten on tilavuutta yhteensä m 3. Varastointitilavuutta on eläinsuojan yhteydessä olevassa alakautta täytettävässä lietesäiliössä m 3, etälietesäiliöissä m 3 (kaksi säiliötä, 760 m 3 ja 475 m 3 ) sekä vuokrasäiliössä 417 m 3 eli yhteensä m 3. Lisäksi padottamalla toimivissa lietekuiluissa on varastointitilavuutta 685 m 3. Nautakasvattamossa vuosittain muodostuva lietemäärä on m 3 (laskennallinen) ja lisäksi avonaisiin lietesäiliöihin kertyvän sadeveden määrä on noin 330 m 3 eli yhteensä m 3. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC vedet on johdettu omaan erilliseen umpikaivoon (täydennys ). Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelannan peltolevitykseen on käytettävissä 103,19 ha, josta vuokrasopimuksiin perustuvaa peltoalaa 94,5 ha ja yksi sopimus lannan luovuttamisesta koskien 600 m 3 lietelantaa (täydennys ). Lietelannasta levitetään 43 % keväällä, 27 % kesällä ja 30 % syksyllä. Lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Säilörehu Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin tonnia vuodessa. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on litraa. Säiliö on varustettu lukituksella ja ylitäytönestimellä. Tilalla on muita kemikaaleja enintään 100 litraa ja niitä säilytetään traktoritallissa.

4 4 Jätteet Toiminnassa syntyy paalimuovia noin 5 tn/v, jotka jätteen kerääjä (Kuusakoski) noutaa kerran vuodessa. Jäteöljy (noin 300 l/v) ja akut (2 kpl/v) toimitetaan Alavuden jäteaseman keräyspisteeseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehuauto käy neljä kertaa kuukaudessa ja teurasauto neljä kertaa vuodessa. Lisäksi oma henkilöautoliikenne. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Toiminnassa käytetään lannan ilmastusainetta (kauppanimi Geolite-echo), jolla voidaan vähentää lannan levityksen yhteydessä aiheutuvia hajuja. Ainetta lisätään lietekuiluihin ja käytetään myös pesujen yhteydessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Eläinsuojaa varten on tehty pelastussuunnitelma ja mahdollisiin sähkökatkoihin on varauduttu (aggregaatti). LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Alavuden kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Alavuden kaupunginvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 1) Alavuden kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan ( ) puoltavansa luvan myöntämistä. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Nykyisessä laajuudessa toimintaa on harjoitettu jo yli 10 vuotta. Toiminnasta ei kaupungin käsityksen mukaan aiheudu merkittävää maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. 2) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ilmoittanut, että se ei anna hakemuksesta erillistä lausuntoa. Vasikoiden ikämuutosta kahdeksasta kuuteen kuukauteen ei pidetä olennaisena muutoksena. Eläinten ikäjakauma pysyy varmaankin lähes täysin samana.

5 5 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan ( ), että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Nykyisessä laajuudessa toimintaa on harjoitettu jo yli 10 vuotta. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YSL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lietteen varastointitilavuudet ja peltopinta-alat lietteen levitykseen ovat riittävät. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus lähetetyllä kirjeellä antaa vastineensa annetuista lausunnoista. Vastinetta ei ole annettu. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Etälietesäiliöt Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä etälietesäiliöiden osalta. Aluehallintovirasto kuitenkin ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliöiden lietteen varastointitilavuudesta. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Avara & Hoskari Ay:n Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä kiinteistöllä Mullila (RN:o 22:214) sijaitsevan eläinsuojan toistaiseksi voimassa olevan Länsi- Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen (diaarinumero 0800Y ) lupamääräykset. Eläinsuojassa voidaan pitää enintään 220 lihanautaa (yli 6 kk ikäisiä) ja 80 (alle 6 kk ikäisiä) Toiminta tulee sijoittaa päätöksen liitteenä (liite 3) olevan asemapiirroksen mukaan. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet sekä eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön.

6 6 Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietesäiliöiden ja mahdollisten pumppukaivojen tulee olla vesitiiviistä betonista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta (3 620 m 3 ). Lisäksi tulee varata varastointitilavuutta kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten (330 m 3 /v). Ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietelannan sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus (685 m 3 ). Lietesäiliöiden lastausalue tulee olla tiivispohjainen, esim. betonia tai asfalttia. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla ne esimerkiksi erilliseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävän usein ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäilöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään noin 83 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

7 7 Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lietteen pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen tai talousveden hankintaan käytettävien lähteiden ympärille tulee jättää vähintään m:n levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lietteellä/lannalla maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 3. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalit tulee avata sisätiloissa tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen tai valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää lannoitteena pellolla. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan yhteydessä oleva noin m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistautua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Mahdolliset lietteen pudotus- ja pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Eläinsuojien lämpötila on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisena. Lihanautakasvattamon poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitet-

8 8 tujen poistoilmahormien kautta. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että ilmanvaihto on mitoitettu ja säädetty oikein. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien ja lietesäiliön ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai kyntää peltoon mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Lihanautakasvattamosta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteenlannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.

9 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 9 Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pintatai pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa riittävän kokoiseen suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat pitää varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia ja kalustoa mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä ja keräämistä varten. Mahdollisista öljyvuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Eläinsuojan yhteydessä oleva polttoainesäiliö tulee varustaa laponestolle mennessä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Tarkkailu Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja niiden katteiden sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lanta-analyysi Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Raportointi Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset

10 10 ensimmäisenä raportointivuotena tiedot lannan luovutussopimuksen perusteella lietteen levitykseen käytettävistä peltoaloista ja seuraavina vuosina tiedot niissä tapahtuneista muutoksista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 11. Toiminnan muuttaminen, lopettaminen ja jälkihoito Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärissä tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos tai muu tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetyt olemassa olevat useiden kilometrien päässä eläinsuojasta sijaitsevat etälietesäiliöt eivät muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 4 mom:ssa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Etälietesäiliöiden mahdollinen luvantarve arvioidaan Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Lupamääräysten tarkistamisen perustelut ja luvan muuttamisen edellytykset Luvan myöntämisen edellytykset eläinsuojassa harjoitettavan lihanautakasvattamon toiminnan osalta on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä. Nyt kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen. Vuonna 2001 tehdyssä luparatkaisussa on myönnetty lupa laajuudessa enintään 200 lihanautaa ja 100 alle 8 kk:n ikäistä vasikkaa

11 11 Lupaa tarkistettaessa lannantuotantolaskelmat on muutettu vastaamaan nykyistä käytäntöä. Luparatkaisussa on noudatettu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaista lihanautaeläinten ikäjaottelua (alle 6 kk:n ikäiset sonnivasikat ja yli 6 kk ikäiset lihanaudat) ja laskettu sen perusteella eläinsuojassa muodostuvan lannan määrä. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Alueella ei ole asema- tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Lihanautakasvattamon lähiympäristössä ei ole tapahtunut voimassa olevan luvan myöntämisen jälkeen merkittävää lisärakentamista. Lähiasutus on hajaasutustyyppistä asutusta, jolla karjatalouden harjoittamisen voidaan katsoa olevan tavanomaista toimintaa. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren alueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luparatkaisussa on otettu huomioon voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2011). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöllään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä.

12 Lupamääräysten perustelut 12 Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja muiden pesu- ja jätevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Eläinsuojan lietelannalla olevat 220 lihanautaa (yli 6 kk:n ikäisiä) ja 80 nuorkarjaan luettavaa vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä) tuottavat laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten varattava tilavuus (yhteensä noin 330 m 3 ) on lietteen varastointitilavuustarve noin m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan varastointitilavuutta, kun otetaan huomioon tilakeskuksessa oleva lietesäiliö, etälietesäiliöt ja vuokrasäiliö. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc- vedet tulee käsitellä siten, että valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) vaatimukset täyttyvät. Muodostuva umpisäiliöliete tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan wc- jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lantavarastojen vuosittaisilla perusteellisilla tyhjennyksillä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa (12 24 kk) kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi peltohehtaari 11 sonnivasikkaa (alle 6 kk) kohden. Lupamääräyksen 2 mukainen peltopinta-ala on laskettu toiminnanharjoittajan ilmoittaman eläinten ikäluokkajaukaman mukaisena. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lan-

13 13 nan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitemäärät. Viljavuusanalyysin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa pohjavesialueita koskevan määräyksen, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Talousveden ottopaikkojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lannoittamaton suojavyöhyke. Säilörehua koskeva lupamääräys 3 Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Pilaantunut rehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Määräys eläinsuojan yhteydessä sijaitsevan lietesäiliön kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen sekä kärpäshaittojen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan vähentää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojan ja lietesäiliön ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

14 14 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttoainesäiliön varustamiseksi laponestolla on katsottu tarpeelliseksi antaa määräaika. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden sekä niiden katteiden, kuivalantalan ja polttoainesäiliöiden kuntoa voidaan niiden tiiveydestä varmistua ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittain kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan muuttamista, lopettamista tai jälkihoitoa koskeva lupamääräys 11 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto katsoo, että lausunnoissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja jotka olisi tullut ottaa huomioon lupamääräyksiä annettaessa. Alavuden kaupunginhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnot on otettu huomioon lupaharkinnassa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten li-

15 15 säksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tällä päätöksellä korvataan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan, 0800Y , lupamääräykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva lainvoimainen ympäristölupa toiminnalle. Uusia lupamääräyksiä on noudatettava tämän päätöksen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 41-43, 45, 46, 52, 55-56, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 16 19, 23, 30 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 Jätelaki (646/2011) 148, 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä 4 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Lisäksi on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011). Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 870 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperus-

16 16 telaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastossa Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Toiminnan olennaista muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tämän kokoluokan mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa, josta 50 % on 870 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Alavuden kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Päätös Tiedoksi Avara & Hoskari Ay Alavuden kaupunginhallitus Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

17 17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Mikaela Rudnäs Kaija Kuivasniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi.

18 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 SIJAINTIKARTTA LIITE 2

20 ASEMAPIIRROS LIITE 3