Nimi Tehtävä Lisätieto 3. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Hänninen Jyri. Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Härkönen Juha

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ AIKA klo 10:00-11:14 PAIKKA Kaupunginhallituksen sali Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Hänninen Jyri Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Härkönen Juha Jäsen Poistui klo Luottamushenkilö Kakkola Risto Puheenjohtaja Luottamushenkilö Kukkonen Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Munnukka Riitta Jäsen Luottamushenkilö Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Turkia Juha Jäsen Luottamushenkilö Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Luottamushenkilö Arvela Eeva Varajäsen Luottamushenkilö Löfman Päivi Varajäsen Luottamushenkilö Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Torniainen Ari - Luottamushenkilö Holopainen Hanna Luottamushenkilö - Poissaolevat Kiljunen Anneli Luottamushenkilö Puolakka Helena Luottamushenkilö Grönlund Joonas Luottamushenkilö Jäsen Jäsen -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Lausunto valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön 6 luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana 279 Helsingin hovioikeuteen raakapuukartelliasiassa tehdyn 11 valituksen peruuttaminen 280 Asemakaavan muutos ja tonttijako, 63 Kourula, puisto- ja 17 katualuetta, urheilu- ja virkistyspalvelualue, leikkikenttä sekä yleinen pysäköintialue; 25 Lentokenttä, osa puolustusvoimien aluetta (Kourulan päiväkotikoulu ja Ukkopuisto) 281 Lausunto Liikennevirastolle Saimaan kanavan 22 ratasiltasuunnitelman tarkennetusta meluntorjuntasuunnitelmasta 282 Kansalaisaloite koskien vanhusten ja liikuntarajoitteisten 27 kauppapalveluita 283 Lappeen alueraadin kuntalaisaloite Tapavainolan alueen vesi- 29 ja erityisesti jätehuoltoasioista 284 Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinainen yhtiökokous gosaimaa Oy:n varsinainen yhtiökokous Tiedoksi merkittävät asiat Viranhaltijapäätökset Muutoksenhakuohjeet 37

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kaupunginhallituksen jäsenet Jyri Hänninen ja Juha Härkönen. Päätös Hyväksyttiin siten tarkistettuna, että Juha Härkösen tilalle valittiin Päivi Kukkonen.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Lausunto valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1265/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lappeenrannan kaupungilta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Hallituksen esitys (15/2017) maakuntien perustamista ja sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Laissa maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta esitetään säädettäväksi kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen siirtymisestä maakunnan hallintaan. Voimaanpanolain 20 :n mukaan maakunnan ja kunnan välillä solmittaisiin sosiaali- ja terveystoimen tai pelastustoimen käytössä olevien, kunnan omistamien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus siirtymäajaksi. Voimaanpanolain 26 :n mukaan muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin kuin voimaanpanolain 18 :ssä tarkoitettuihin sovellettaisiin mitä kunnasta säädetään. Mainitun pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä vuokran määräytymisestä.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Lappeenrannan kaupungin lausunto: Asetusluonnos: 2 Kunnan sisäisen vuokranjärjestelmän käyttö Vuokrasopimuksessa vuokra määräytyy kyseisessä kunnassa käytössä olevan sisäisen vuokran järjestelmän mukaisesti. Kunnan sisäisen vuokran järjestelmällä tarkoitetaan kunnan sisäistä laskentajärjestelmää, jolla kiinteistön omistamisesta ja käytöstä aiheutuneet kustannukset kohdistetaan tilojen käyttäjille. Kunnan sisäisen vuokran järjestelmän mukaan määräytyvää vuokraa sovelletaan edellä 1 :ssä tarkoitetussa vuokrasopimuksessa, jos järjestelmä on kunnassa otettu käyttöön valtuuston päätöksellä ja järjestelmää käytetään samoilla ehdoilla kunnan toiminnassa muutoinkin. Jos on kuitenkin ilmeistä, että edellä 2 momentin mukaisin perustein määräytyvä vuokra on olennaisesti suurempi kuin 3 :n mukaisesti määräytyvä vuokra, sovelletaan vuokran määräytymiseen, mitä 3 :ssä säädetään. 3 Vuokran määräytyminen ilman kunnan sisäistä vuokrajärjestelmää Jos kunnalla ei ole edellä 2 :ssä tarkoitettua sisäistä vuokrajärjestelmää käytössä, kunta ei ole ilmoittanut maakunnalle sisäisen vuokrajärjestelmän käyttämisestä tai kunta muutoin niin päättää, 1 :ssä tarkoitetussa vuokrasopimuksessa vuokra määräytyy siten kuin tämän pykälän 2-6 momentissa säädetään. Kuukausittain maksettava vuokra koostuu pääomavuokrasta, ylläpitovuokrasta ja maapohjan osuudesta. Pääomavuokra muodostetaan vuokrattavan rakennuksen teknisen arvon tai sen puuttuessa laskennallisen teknisen arvon pohjalta käyttäen 6 prosentin tuottovaatimusta.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Tuottovaatimus muodostuu kiinteistöön sidotun oman ja vieraan pääoman kustannuksesta, kiinteistön kulumista kuvaavista poistoista ja kiinteistöön liittyvästä riskistä. Jos rakennuksella on olemassa tekninen arvo yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan määriteltynä, tätä arvoa käytetään 2 momentissa tarkoitettujen pääomavuokrien määrittelyssä. Jos rakennuksella ei ole olemassa teknistä arvoa, arvo muodostetaan toteutuneiden keskimääräisten kustannusten pohjalta lasketun jälleenhankinta-arvon ja siitä vähennettävän oletuskulumisen avulla. Oletuskulumisen määränä pidetään 1,75 prosenttia jälleenhankinta-arvosta vuosittain. Erityisestä syystä jälleenhankinta-arvona voidaan käyttää myös nykyhetkeen indeksoitua rakennuksen hankintahintaa. Käytössä oleville rakennuksille lasketaan enintään 70 prosentin kuluminen. Oletuskulumisen laskennan alkuajankohta on joko rakennuksen alkuperäinen rakentamisvuosi tai kattavan peruskorjauksen ajankohta. Kiinteistön ylläpitokustannuksia ovat hallinto-, käyttö-, kunnossapito-, huolto-, ulkoalueiden hoito-, lämmitys-, sähkö-, vesi- ja jätehuoltokustannukset. Kiinteistön ylläpitokustannukset lasketaan käyttämällä keskimääräisiä rakennustyyppikohtaisia ylläpitohintoja. Maapohjan kuukausittainen vuokra on maakunnan käyttöön tulevalta huoneistoalalta: 1) Helsinki 1,00 euro/m 2 ; 2) Espoo, Vantaa ja Kauniainen 0,80 euroa/m 2 ; 3) Kaupungit, joiden asukasluku ylittää asukasta sekä Uudenmaan maakunnan kunnat, joiden asukasluku on asukasta 0,50 euroa/m 2 ;

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ ) Muut kunnat, joiden asukasluku on sekä Uudenmaan maakunnan kunta, joiden asukasluku on alle asukasta 0,30 euroa/m 2 ; 5) Muut kunnat, joiden asukasluku on alle asukasta 0,20 euroa/m 2. Vuokra tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksillä. Lappeenrannan kaupunki on aiemmin antamassaan lausunnossa tuonut esille, että asetus ei korjaa tai poista niitä puutteita, jotka toimeenpanolaissa on. Asetusta on tämän jälkeen muutettu ja täydennetty joiltakin osin. Asetuksen 2 :ää on täydennetty siten, että kunnan sisäisen vuokran järjestelmän mukaan määräytyvän vuokran ollessa olennaisesti suurempi kuin 3 :n mukaan määräytyvä vuokra, sovelletaan vuokran määräytymiseen, mitä 3 :ssä säädetään. Tämä täydennys on kannatettava, koska sen seurauksena ainakin teoriassa vuokranmääritys kohtelee kuntia tasapuolisemmin. Lausuntopyynnöstä tai asetusluonnoksesta ei kuitenkaan käy ilmi, mikä on olennaisesti suurempi vuokra. Asetuksen 3 :ää on muutettu jälleenhankinta-arvon määrittämiseen liittyvän vuotuisen oletuskulumisen ja enimmäiskulumisen osalta. Muutos nostaa vanhojen rakennusten laskennallista arvoa, mikä on omistajan näkökulmasta vuokraan positiivisesti vaikuttava asia. Jälleenhankinta-arvoa esitetään kuitenkin käytettäväksi vain silloin, jos rakennuksella ei ole olemassa vuokramäärittelyn pohjaksi teknistä arvoa. Siten muutos ei vaikuta kaikkiin kuntiin. Lausuntoa annettaessa Lappeenrannan kaupungilla ei ole tiedossa, miten maakuntien tilakeskuksessa laskettujen vuokrien perusteena olevat tekniset arvot mahdollisesti poikkeavat kaupungin määrittelemistä teknisistä arvoista. Tällä on oleellinen merkitys siihen, mikä on nykyisten vuokrien ja asetusten mukaisten vuokrien suhde. Asetuksen 3 :ään on myös lisätty perusteet maapohjan vuokran määräytymiselle. Asetuksen perusteella vaikuttaa siltä, että määrittely on tehty hyvin suoraviivaisesti kaupungin / kunnan sijainnin ja asukasluvun mukaan. Lappeenrannassa tehdyn koelaskelman perusteella asetuksen mukainen maapohjan vuokrataso johtaa erityisesti keskustaajamassa ja sen lähellä selvästi alhaisempaan maa-alueen käypään arvoon kuin maapoliittisen ohjelman mukaan määritettäessä.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Esittelijän ehdotus Asetusluonnoksesta ja lausuntopyyntömateriaalista ei käy ilmi, määritelläänkö maanvuokra asetusluonnoksessa ehdotetulla tavalla myös silloin, jos kunta omistaa maapohjan, jolla maakunnan omistukseen siirtyvä rakennus sijaitsee. Yhteenvetona voidaan todeta, että asetusluonnokseen tehdyt lisäykset ja korjaukset ovat pääsääntöisesti oikeansuuntaisia, mutta Lappeenrannan kaupungin antamassa lausunnossa esille tuodut merkittävät ongelmat ja puutteet ovat edelleen toimeenpanolain valmistelussa ratkaisematta. Siten asetusluonnokseen tehdyt muutokset suhteessa ratkaisematta oleviin asioihin ja niihin liittyviin riskeihin ovat kuntien näkökulmasta hyvin vähäiset. (JI) Kaupunginhallitus päättää antaa selosteosan mukaisen lausunnon Valtiovarainministeriölle. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että rahoitusjohtaja Jari Iskanius esitteli asiaa kokouksessa. Täytäntöönpano Valtiovarainministeriö

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Helsingin hovioikeuteen raakapuukartelliasiassa tehdyn valituksen peruuttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: 699/092/2011 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginlakimies Alatalo Johanna Liitteet 1. Projekti Raakapuu tilannepäivitys (salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n kohdan 19 mukaan) Taustaa Kaupunginhallitus on päättänyt Suomen Kuntaliiton koordinoimassa selvitystyössä laadittuun esiselvitykseen perustuen, että kaupunki nostaa kanteen raakapuukartellia koskevassa asiassa. Kaupunginhallitus on oikeuttanut kaupunginlakimiehen päättämään kanteen nostamisen ja ajamisen yksityiskohdista asianajotoimiston kanssa. Kanne on nostettu Stora Enso Oyj:tä, Metsäliitto Osuuskuntaa ja UPM-Kymmene Oyj:tä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Kanteella kaupunki vaati metsäyhtiöitä korvaamaan kaupungille ,79 euron suuruisen kartellivahingon. Lisäksi kaupunki vaati pääomalle tuottokorkoa ja viivästyskorkoa sekä kaupungin oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Lappeenrannan ja noin 30 muun kuntakantajan asiamiehenä on toiminut asianajaja Mikko Elonheimo asianajotoimisto Krogerukselta. Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa raakapuukartelliasiassa. Käräjäoikeus hylkäsi kaikkien kantajakuntien vahingonkorvauskanteet ja velvoitti kunnat korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että markkinaoikeuden päätöksessä todettu kilpailunrajoitus olisi aiheuttanut taloudellista vahinkoa

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ kantajille. Käräjäoikeuden tuomion mukainen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus tarkoitti Lappeenrannan kaupungin osalta yhteensä noin euron suuruista kuluvastuuta. Kaupunginhallitus on päättänyt valittaa Helsingin käräjäoikeuden tuomiosta sekä prosessipäätöksistä Helsingin hovioikeuteen. Valitus on jätetty Helsingin hovioikeuteen Valituksesta huolimatta kaupunki esitti vastaajille oikeudenkäynnin sopimista siten, että kaupunki peruuttaa valituksensa ja vastaajayhtiöt luopuvat niille käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomituista oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Yhteensä 30 kantajakuntaa teki saman sisältöisen päätöksen valittamisesta ja sovinnon esittämisestä. Vastaajayhtiöistä Stora Enso Oyj (jäljempänä Stora Enso) ja Metsäliitto Osuuskunta (jäljempänä Metsäliitto) eivät olleet valmiita sopimaan asiaa kuntakantajien ehdottamalla tavalla ja luopumaan Helsingin käräjäoikeuden tuomitsemista oikeudenkäyntikulukorvauksista. Sen sijaan UPM Kymmene Oyj:n (jäljempänä UPM) kanssa kantajakunnat saavuttivat sovintoratkaisun. Kaupunginhallitus päätti , että Lappeenrannan kaupunki osaltaan hyväksyy UPM:n tekemän esityksen mukaisen sovinnon ja oikeutti kaupunginlakimiehen valmistelemaan ja allekirjoittamaan sovintosopimuksen kaupungin puolesta. Sovintosopimus allekirjoitettiin ja hovioikeusvalitus UPM:ää koskevilta osin peruutettiin. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kaupungin ja UPM:n välisen sovinnon toteutumisen ja kaupungin tarkistetun vaatimuksen hovioikeudessa. Sovintoratkaisulla UPM:n kanssa kaupunki vapautui käräjäoikeuden tuomion mukaisesta ,46 euron (lisättynä viivästyskorolla) suuruisesta oikeudenkäyntikuluvastuusta UPM:lle. Hovioikeusprosessi jatkui muiden vastaajayhtiöiden, eli Stora Enson ja Metsäliiton osalta. Kuntakantajien tiedossa oli, että Helsingin hovioikeus antaa kuntakantajien asiaa olennaisilta osin vastaavassa Metsähallituksen asiassa tuomion toukokuun 2018 aikana. Kuntakantajien hovioikeusvalitusten jatkoa sovittiin

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ tarkasteltavaksi Metsähallituksen asiassa annettavan tuomion jälkeen. Helsingin hovioikeuden tuomio Metsähallituksen asiassa Metsähallituksella on ollut vireillä kuntakantajien asiaa olennaisilta osin vastaava vahingonkorvausasia Helsingin käräjäoikeudessa ja sen jälkeen Helsingin hovioikeudessa. Helsingin käräjäoikeus oli antamallaan tuomiolla hylännyt Metsähallituksen Stora Enso Oyj:tä, Metsäliitto Osuuskuntaa ja UPM-Kymmene Oyj:tä vastaan ajaman vahingonkorvausvaatimuksen kokonaisuudessaan katsoen, ettei metsäyhtiöiden kilpailunrajoituksesta ollut näytetty aiheutuneen Metsähallitukselle vahinkoa kilpailunrajoituksen aikana tai sen jälkeen. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut osan kannevaatimuksista vanhentuneen. Metsähallitus haki hovioikeudelta muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Helsingin hovioikeus on antanut Metsähallituksen asiassa tuomionsa Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ja katsoi asiassa vastaanotetun laajan taloustieteellisen asiantuntijatodistelun perusteella, että riittävä näyttö vahingon aiheutumisesta ei ollut se, että hintavaikutusta voitiin pitää asianosaisten esittämien analyysien perusteella mahdollisena. Hovioikeus velvoitti Metsähallituksen korvaamaan täysimääräisesti vastaajien oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, Metsähallituksella on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Kuntakantajien asiamiehen toimintasuositus Kuntakantajien asiamies on arvioinut Metsähallituksen asiassa Helsingin hovioikeuden antaman tuomion merkityksen kuntakantajien valituksille ja antanut kantajakunnille seuraavan toimintasuosituksen: Ottaen huomion asian jatkokäsittelyyn liittyvät epävarmuustekijät suhteessa kuluriskiin, suosituksemme on, että kunta peruuttaa valituksensa hovioikeudessa kokonaisuudessaan. Asian käsittely päättyy ja kunnan maksettavaksi jäisivät käräjäoikeuden tuomitsemat kulut Stora Ensolle ,50 euroa ja Metsäliitolle

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ ,50 euroa lisättynä mahdollisilla viivästyskoroilla sekä kyseisten vastaajien mahdollisilla hovioikeusvaiheen lisäkuluilla. Kuntakantajien asiamies on pyytänyt kuntaa ilmoittamaan, haluaako kunta peruuttaa valituksensa hovioikeudessa. Suomen Kuntaliitto ry:n johtavan lakimiehen viesti kuntakantajille AA Mikko Elonheimon tekemän tilannearvion perusteella hänen tekemä toimintasuositus on perusteltu kuntien kuluriskin hallitsemisen näkökulmasta. Käsitykseni mukaan kuntien kannattaa tehdä asiassa itsenäinen arvio ilman aiheetonta viivytystä mikäli pyrkivät estämään kuluriskin kasvamista. Kaupunginlakimiehen lausunto Edellä viitatun Helsingin hovioikeuden tuomion lopputulos kuntakantajien valitusasiaa olennaisilta osin vastaavassa Metsähallituksen asiassa osoittaa, että kaupungin valitusasian jatkokäsittelyn lopputulokseen sisältyy kaupungin näkökulmasta merkittävää epävarmuutta. Huomioiden tämä epävarmuus ja valitusasian jatkokäsittelystä aiheutuvat kulut, tarkoituksenmukaista on menetellä asiassa edellä olevan kuntakantajien asiamiehen toimintasuosituksen mukaisesti ja peruuttaa Helsingin hovioikeudessa vireillä oleva valitus kokonaisuudessaan. Myös Suomen Kuntaliitto ry:n johtava lakimies on nähnyt kuntakantajien asiamiehen toimintasuosituksen perustelluksi kuntien kuluriskin hallitsemisen näkökulmasta. Kuntakantajien asiamieheltä saadun tiedon mukaan kaksi kantajakuntaa on jo ennen edellä mainittua asiamiehen suositusta päättänyt valitustensa peruuttamisesta. Asiamies on kertonut arvionaan, että kunnat tulevat toimimaan asiassa hänen antamansa toimintasuosituksen mukaisesti. Valituksen peruuttaminen tarkoittaa, että Helsingin käräjäoikeuden antama tuomio lainvoimaistuu ja että kaupungin tulee suorittaa käräjäoikeuden tuomion mukaisesti korvauksena oikeudenkäyntikuluista - Stora Enso:lle ,50 euroa ja - Metsäliitolle ,50 euroa lisättynä viivästyskoroilla.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen em. oikeudenkäyntikuluille on kertynyt viivästyskorkoa yhteensä 4.957,72 euroa (laskettu saakka). Näin ollen käräjäoikeuden tuomitsemien erien määrä viivästyskorkoineen on yhteensä ,72 euroa. Lisäksi kaupungin vastattaviksi tulevat mahdolliset vastaajayhtiöiden hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikulut. Hovioikeus ei ole vielä pyytänyt metsäyhtiöiltä vastauksia kuntien valituksiin, mikä rajoittaa kulujen määrää. Kuntakantajien asiamiehen arvion mukaan nämä kulut ovat enintään euroa / vastaajayhtiö, eli yhteensä euroa. Kaupungin vastattavat vastaajayhtiöiden käräjäoikeus- ja hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikulut olisivat viivästyskorkoineen yhteensä siis enintään noin euroa. Kuntakantajien asiamies veloittaa kunnilta vielä kulut, jotka ovat aiheutuneet edellä mainitun UPM-sovinnon edellyttämistä toimenpiteistä ja jotka vielä aiheutuvat asian loppuun hoitamisesta. Asiamies on arvioinut näiden kulujen olevan euroa / kantajakunta. Mikäli valitus nyt peruutetaan kokonaisuudessaan, aiheutuu kaupungille edellä mainituista eristä arviolta yhteensä enintään euron suuruinen kulu. Kaupungin rahoitusjohtajan ilmoituksen mukaan oikeudenkäyntikulujen suorittamisesta aiheutuva meno voidaan kattaa konsernihallinnon määrärahavarauksesta. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että Lappeenrannan kaupunki peruuttaa raakapuukartelliasiassa Helsingin hovioikeudessa vireillä olevan valituksen kokonaisuudessaan ja suorittaa Stora Enso Oyj:lle ja Metsäliitto Osuuskunnalle käräjäoikeusvaiheen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen Helsingin käräjäoikeuden tuomion mukaisesti sekä mahdolliset vastaajayhtiöiden hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikulut Helsingin hovioikeuden päätöksen mukaisesti. Oikeudenkäyntikulujen suorittamisesta aiheutuva meno katetaan konsernihallinnon määrärahavarauksesta.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginlakimies Johanna Alatalo esitteli asiaa kokouksessa.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Asemakaavan muutos ja tonttijako, 63 Kourula, puisto- ja katualuetta, urheilu- ja virkistyspalvelualue, leikkikenttä sekä yleinen pysäköintialue; 25 Lentokenttä, osa puolustusvoimien aluetta (Kourulan päiväkotikoulu ja Ukkopuisto) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/202/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 141 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Liitteet 1. Selostuksen liitteet_4-11/k2676/kourulan päiväkotikoulu 2. Selostuksen liitteet_1-3/k2676/kourulan päiväkotikoulu 3. Kaavakarttaehdotus/k2676/Kourulan päiväkotikoulu 4. Asemakaavaselostus/k2676/Kourulan päiväkotikoulu Asemakaavamuutoksen pohjana on kaupunginvaltuuston länsialueen palveluverkkoa koskeva päätös , jonka mukaan Kourulan alueella käynnistetään välittömästi asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan uuden päiväkodin sijoittuminen sekä ratkaistaan nykyisen monitoimitalon tontin käyttö. Asemakaavatyön aloitusvaiheessa järjestettiin asukastilaisuus, jossa asukkailla oli mahdollisuus ehdottaa uuden päiväkotikoulun sijoituspaikkoja. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnoksesta laadittiin kaksi päävaihtoehtoa, joista toisessa päiväkotikoulu sijoittui nykyiselle paikalleen ja toisessa

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Ukkopuiston alueelle. Molemmissa vaihtoehdoissa esitettiin myös Kourulan ja Ukkopuiston alueen mahdollinen muu lisärakentaminen. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Asemakaavaluonnosvaihtoehdoista pidettiin asukastilaisuus Asemakaavaluonnoksista saatiin 16 lausuntoa ja 23 mielipidettä. Luonnosvaiheessa saadun palautteen, viranomaislausuntojen ja mielipiteiden perusteella laadittiin asemakaavaehdotus , jossa päiväkotikoulu sijoittui nykyisen päiväkodin paikalle. Kourulan aluekeskukseen sijoittuvaa sijoituspaikkavaihtoehtoa pidettiin luonnosvaiheessa saadussa palautteessa erityisesti liikenteellisesti ja kaupunkirakenteellisesti parempana paikkana päiväkotikoululle kuin Ukkopuistoa. Kaavaehdotuksen mukaisesti toteutettuna päiväkotikoulu esitettiin rakennettavaksi siten, että Kuusimäen koulu ja monitoimihalli toimivat nykyisissä tiloissaan Sammonlahden uuden koulukeskuksen valmistumiseen saakka. Ukkopuiston alueelle kaavaehdotuksessa esitettiin pientaloasutusta. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunkikehityslautakunnassa Lautakunta päätti äänestyksen perusteella jättää asian pöydälle. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lisälausunto lasten ja nuorten lautakunnalta. Kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa lautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että esittelijän ehdotus hylätään ja kaavaehdotus tulee valmistella vaihtoehto 2:n mukaisesti ja että Kourulan päiväkotikoulu rakennetaan Ukkopuistoon. Lautakunnan huhtikuussa tekemän päätöksen perusteella laaditun asemakaavamuutosehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkotikoulun rakentaminen Ukkopuistoon. Kaavalla mahdollistetaan myös täydentävä asuinrakentaminen Ukkopuiston alueella. Asemakaavamuutosalue käsittää Ukkopuiston alueen Kourulan ja Lentokentän kaupunginosissa. Suunnittelualueella Katajakadun varressa on entinen Kuusimäen kenttä. Kentän eteläpuolella on rakentamatonta metsämaata, joka on ollut aikaisemmin

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Esittelijän ehdotus Puolustusvoimien harjoitusaluetta. Suunnittelualueen itäpuolinen metsäalue on Metsähallituksen omistuksessa ja se on Puolustusvoimien harjoitusaluetta. Asemakaavaehdotuksessa uuden päiväkotikoulun tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueena (YL). Kuusitien varteen on varattu kolme rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tonttia (AR) sekä kolme erillispientalotonttia (AO). Suomen valtion omistama ja Maasotakoulun käytössä oleva maa-alue Katajakadun päässä on osoitettu puolustusvoimien alueena (EP). Kaupungin omistama suunnittelualueen eteläosa on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Puistomuuntamolle on varattu yhdys-kuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sekä päiväkotikoulun rakentamisen että uuden Katajakadun reunaan tulevan kevyen liikenteen väylän osalta asemakaavan saatua lainvoiman. Kourulan päiväkodin tiloissa olevat kaksi lapsiryhmää ja Kuusimäen koulun 1.-2-luokat toimivat nykyisissä tiloissaan Ukkopuiston päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Muilta osin Kuusimäen koulu voi toimia nykyisissä tiloissaan, kunnes Sammontalo valmistuu (arvio v. 2024). Kourulan päiväkodin jo nyt väistötiloissa toimiville päiväkotiryhmille tarvitaan väistötilat Ukkopuiston päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Uudesta asemakaavaehdotuksesta pidettiin asukastilaisuus Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä Lappeenrannan kaupungin Hyvinvointi ja sivistystoimialalta. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Kimmo Klemola ehdotti Virpi Junttilan kannattamana, että palataan edelliseen kaavaehdotukseen eli päiväkotikoulu sijoitetaan Kourulan keskusta-alueelle. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kimmo Klemolan tekemää ehdotusta, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kuusi (6) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Heikkilä, Saarela, Kemppainen, Näivä, Thomander-Tiainen, Virolainen) äänestivät JAA ja kolme (3) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Klemola, Junttila) äänestivät EI. Kaksi jäsentä (Grönlund, Hyvärinen) oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että lautakunnan hyväksyneen toimialajohtajan ehdotuksen. Lisäksi lautakunta päätti, että toimialalle annetaan tehtäväksi selvittää Helsingintien alikulun sijainti ja paikka liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Asemakaavaselostus/k2676/Kourulan päiväkotikoulu 2. Selostuksen liitteet_1-3/k2676/kourulan päiväkotikoulu

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Esittelijän ehdotus 3. Selostuksen liitteet_4-11/k2676/kourulan päiväkotikoulu 4. Asukastilaisuuden jälkeen saadut mielipiteet 5. Kaavakarttaehdotus/k2676/Kourulan päiväkotikoulu Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallitus merkitsee kaupunkikehityslautakunnan käsittelyn jälkeen saapuneet oheismateriaalissa olevat mielipiteet tiedoksi ja pyytää niistä kaupunkisuunnittelun lausunnon asian seuraavaan käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus asettaa asemakaavamuutoksen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi ja sivistystoimen lausunnot. Asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi nähtävilläoloajan päätyttyä. Päätös Hyväksyttiin.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Lausunto Liikennevirastolle Saimaan kanavan ratasiltasuunnitelman tarkennetusta meluntorjuntasuunnitelmasta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1006/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 135 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Hirvonen Olli Suunnitteluinsinööri Gerdt Mia Liitteet Sopimusluonnos Pontuksen koulun kohdan melusuojauksesta Liikennevirasto on lähettänyt Saimaan kanavan ratasillan ratasuunnitelman tarkennetun meluntorjuntasuunnitelman Lappeenrannan kaupungille ratalain 22 :n mukaista käsittelyä varten. Lappeenrannan kaupunki asetti suunnitelman nähtäville väliseksi ajaksi asiakaspalvelu Winkkiin, Villimiehenkatu 1, 1. krs, Lappeenranta. Saimaan kanavan ratasiltasuunnitelma on ollut aikaisemmin nähtävillä välisenä aikana ja sen jälkeen ratasuunnitelmaan on tehty muutoksia vain meluselvityksen ja meluntorjuntaa koskevien ratkaisujen osalta. Liikennevirasto on laatinut ratalain (110/2007) mukaisen ratasuunnitelman Saimaan kanavan ratasillasta, joka on osa kokonaishanketta Luumäki Imatra tavara ratasuunnitelma. Hankkeessa uusitaan kanavasilta sekä Pontuksen alikulkusilta. Uusi ratasilta rakennetaan nykyisen ratasillan eteläpuolelle.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Radan linjauksen muuttumisen myötä nykyinen raide puretaan 1,3 km matkalta sekä vanha sillat puretaan. Meluntorjuntasuunnitelma Lähtökohtana väyläsuunnittelussa pidetään valtioneuvoston päätöstä (993/1992) melutason ohjearvoista. Meluntorjunnan suunnittelua ja mitoitusta hankkeessa ohjaa melutasojen kasvu ja niiden muutos nyky- ja ennustetilanteen välillä. Nykytilanteessa raideliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot ylittävät päivä- ja yöaikaiset ohjearvot monin paikoin. Ohjearvojen ylityksiä tapahtuu mm. radan molemmin puolin kanavan länsipuolella ja Hakalin alueella. Yöajan ohjearvotasojen ylityksiä havaitaan myös Kanavansuun, Mälkiän ja Laihian alueella. Ennustetilanteelle on laadittu meluntorjuntasuunnitelma, jonka mukaisesti suunnittelualueella pystytään vähentämään melualtistumista kokonaisuutena nykytilanteeseen verrattuna. Meluntorjunnalla pyritään erityisesti vähentämään yöajan korkeille (>60 db) melutasoille altistuvien asukkaiden määrää sekä päiväja yöaikaisille, ohjearvotasot ylittäville, melutasoille altistuvien asukkaiden kokonaismäärää ennustetilanteessa nykytilanteeseen verrattuna. Suunnittelualueelle on sijoitettu kv+1,0 m korkeaa melukaidetta n m. Meluesteitä on sijoitettu alueille, jossa julkisivuun kohdistuvat melutasot ovat korkeita (yli 65 db) tai jossa keskiäänitasot nyky- ja ennustetilanteen välillä kasvavat merkittävästi. Meluntorjunnan vaikutuksesta melualtistuminen pienenee päiväaikana 60 asukkaalla ja yöaikana melualtistuminen suurenee 30 asukkaalla, kun tilannetta verrataan nykytilanteeseen. Yöaikaiselle yli 60 db keskiäänitasolle altistuu 29 asukasta vähemmän kuin nykytilanteessa. Koko kaupungin alueella sijaitsevan rataosuuden melunsuojaustoimet ja esitetyt ratkaisut tulee tuoda Kaupunkikuvatyöryhmän käsiteltäviksi, sillä niillä on suuri maisemallinen ja kaupunkikuvallinen vaikutus ympäristöönsä. Meluntorjunnan kustannukset

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Ratasiltasuunnitelman tarkennetun meluntorjuntasuunnitelman mukaisten melua torjuvien rakenteiden kustannusarvio sillan ulkopuolella on 2,96 milj.. Kustannusarvio ei sisällä Pontuksen koulun kohdan melunsuojausta. Pontuksen koulun kohta Alkuperäisessä ratasuunnitelmassa ei ole esitetty Pontuksen koulun kohdalle melusuojausta. Ratasuunnitelmaan tulee sisällyttää meluaita 226 metrin matkalle koulun kohdalle. Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut vastaamaan meluaidan toteutuskustannuksista 100 % osuudella, kustannusarvio meluaidalle on , alv 0 %. Kaupunki esittää Liikennevirastolle Pontuksen koulun kohdan meluaidan toteuttamista liitteenä olevan sopimuksen mukaisesti. Sopimuksella sovitaan kaupungin kustannusvastuusta ja Liikenneviraston toteuttamisvastuusta. Kaupunki ei osallistu ratasiltasuunnitelman mukaisiin meluntorjunnan kustannuksiin muilta osin kuin Pontuksen koulun kohdalla. Kaavatilanne Esittelijän ehdotus Ratasuunnitelman käsittämälle alueelle on hyväksytty oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on tullut voimaan ratasuunnitelman käsittämällä alueella. Kaupunki on tehnyt suunnitelma-alueelle asemakaavamuutoksen, joka vastaa ratasuunnitelman tilatarpeita. Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman. Kyseisessä asemakaavassa Pontuksen koulun kohdalla on merkintä meluaidasta, jota ei ole sisällytetty ratasuunnitelmaan. Tältä osin ratasuunnitelma on asemakaavan vastainen. Muilta osin asemakaava on yhdenmukainen ratasuunnitelman kanssa. Nähtävilläoloaikana ei ole jätetty muistutuksia. Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi Liikennevirastoon.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupungin hallitukselle, että sopimusluonnos Pontuksen koulun kohdan melusuojauksesta hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Sopimusluonnos Pontuksen koulun kohdan melusuojauksesta Kaupunginhallitus saattaa edellä olevan lausunnon tiedoksi ja huomioon otettavaksi Liikennevirastoon. Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin puolesta liitteenä olevan sopimusluonnoksen Pontuksen koulun kohdan melusuojauksesta. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginjohtaja täydensi esitystään seuraavasti: Täytäntöönpano Kh oikeuttaa toimialajohtajan tekemään sopimukseen teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät saa oleellisesti muuttaa sopimuksen varsinaista sisältöä kaupungin kannalta. Hyväksyttiin täydennetyssä muodossa. Merkittiin, että toimialajohtaja Pasi Leimi esitteli asiaa kokouksessa.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Liikennevirasto

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Kansalaisaloite koskien vanhusten ja liikuntarajoitteisten kauppapalveluita Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/200/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Kujansivu Alina Kansalaisaloite : Allekirjoittanut tekee kohteliaimmin seuraavan kansalaisaloitteen. Valtuusto varaa ylimääräisen pienen määrärahan, itsenäisyysvuoden 100-vuoden kunniaksi talousarvioon-ja neuvottelee SOK:n ja Koskon kanssa, että tilauksen mukaisesti elintarvikkeet vanhuksille ja liikunta rajoitteisille toimidettaisiin kotiin.. On surkeaa nähdä, kun vanhus nelipyöräkärrillä kipurassa ja puuskuttaen tulee kauppareissulta vastaan. Vanhukset haluavat mahdollisimman kauan asua kotonaan. Nämä on pieniapu ja palvelu, vanhuksille, niistä vuosista, jotka sitkeästi taistelivat ja rakensivat Suomen nykyiseen loistoon. Meistä jokainen tulee vanhaksi ja tarvitsee apua ja hoivaa, sekä kuuntelijaa. Näissä merkeissä töihin ja heti. Konsernihallinnon lausunto : Lappeenrannan kaupungille on tehty kansalaisaloite, jossa esitetään, että valtuusto varaa pienen määrärahan talousarvioon ja neuvottelee paikallisten elintarvikeliikkeiden kanssa, kauppaostosten kotiin toimittamisesta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Monissa kaupoissa on jo käytössä elintarvikkeiden kotiinkuljetus, jonka voi sopia elintarvikeliikkeiden kanssa. Ikäihmisillä, joilla on vaikeuksia selviytyä jokapäiväisistä tehtävistä, on mahdollisuus saada apua sosiaali- ja terveyspalveluista. Lappeenrannassa

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten matalankynnyksen Iso apu palvelukeskus (os. Kauppakatu 63), jossa annetaan palveluohjausta sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa oleville ikäihmisille ja vammaisille henkilöille. Palveluohjaus on yksilöllistä, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Isoa apu- palvelukeskuksesta ohjataan tarvittaessa asiakas oikean palvelun piiriin. Apua voi saada myös vapaaehtoistyön kautta, muun muassa 4H-yhdistys on suunnittelemassa kauppa-aputoiminnan aloittamista. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee saapuneen kansalaisaloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi ja saattaa lausunnon vastauksenaan aloitteen tekijälle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Aloitteen tekijä

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Lappeen alueraadin kuntalaisaloite Tapavainolan alueen vesi- ja erityisesti jätehuoltoasioista Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/992/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Alueraadin kuntalaisaloite : Esitys koskien Tapavainolan alueen vesi- ja erityisesti jätehuoltoasioita Lappeen alueraati haluaa tällä esityksellä kiinnittää Lappeenrannan kaupungin huomiota vesi- ja erityisesti jätevesiasioihin Tapavainolan alueella. Lappeen alueraadin tavoitteisiin on kirjattu seuraavasti: "Lappeenrannan kaupungin vesihuoltoalueen laajentaminen Tapavainolan alueelle; Vesihuoltolain mukaan kunnan alueella vesihuollon toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Edelleen vesihuoltolain mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Tapavainolan alueen asukkaat ovat esittäneet, että Lappeenrannan kaupungin vesihuoltoalue tulisi ulottaa Tapavainolan alueelle. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy on

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ tehnyt omat ratkaisunsa alueella sijaitsevalle omistamalleen rivitalolle. Tarve on myös muulle asutukselle ja alueelle." Esitys Tapavainolan alueella sijaitseva Pihlajamäentie on rakennettu aikanaan katumaiseksi. Taloissa on omat toisistaan erilliset jätevesiratkaisunsa. Alueella on myös Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n rivitalo, jolle yhtiö on tehnyt jo omat ratkaisunsa liittymiseksi kaupunginverkostoon. Lappeen alueraati haluaa tuoda esille mahdollisuuden siitä, että alueen viemäröinti voitaisiin hoitaa suhteellisen helpostikin Lappeenrannan kaupungin verkostoon. Lappeen alueraati on jo alustavasti asiaa kysynyt Lappeenrannan Energia Oy:ltä ja verkostopäällikkö Sami Väisänen vastasi seuraavasti; "Meillä ei ole ollut suunnitelmia laajentaa toiminta-aluetta Tapavainolan suuntaan. Toiminta-alueen laajentumisen periaatteena on ollut ja tulee jatkossakin olemaan asemakaavoitus. Eli laajennamme toiminta-aluetta asemakaavan laajentumisen mukaan. Miksi näin? Kaavoitus ohjaa maankäyttöä ja kaavan perusteella pystymme mitoittamaan ja sijoittamaan verkostot kaikkien kannalta parhaimmalla tavalla. Tällä toimintatavalla saavutetaan paras hinta / laatu / hyötysuhde kaikkia osapuolia ajatellen." Lappeen alueraati haluaa esiintuoda tässä esityksessä myös Lappeenranta Greenreality - vihreä ja vireä Lappeenranta - toiminnan ja kokee että yllä oleva esitys tukee tätä toimintaa muiden toimenpiteiden rinnalla ( Sivustolla mainitaan; "Me Lappeenrannassa uskomme, että vihreä tulevaisuus syntyy uskaltamalla ja tekemällä. Kun muualla suunnitellaan, meillä tehdään jo. - Kaupungin alueella on myös paljon muita hankkeita ja toimintoja, joilla edistetään energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä parannetaan ympäristön tilaa." Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n lausunto :

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ LAPPEENRANNAN ENERGIAN VASTINE LAPPEEN ALUERAADIN ESITYKSEEN TAPAVAINOLAN ALUEEN VESI- JA JÄTEHUOLTOASIOISTA Lappeen alueraati on esittänyt Tapavainolan alueen liittämistä Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueeseen. Kyseisellä alueella on kymmenkunta omakotitaloa, rivitalo sekä Tapavainolan kylätalo. Kiinteistöjen vesihuolto on tällä hetkellä toteutettu yksityisillä ratkaisuilla. Vesihuoltolain 6 ; n mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Siten vesihuoltolain mukaan olemassa olevan vesilaitoksen toiminta-alueen laajentaminen ei ole ainoa keino tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Lappeenrannan Energia Oy haluaa myös osaltaan tuoda esille, että alue ei sijaitse pohjavesialueella. Esityksessä viitataan siihen, että alue olisi helposti liitettävissä Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueeseen sekä alue on aikanaan rakennettu katumaiseksi. Tämä pitää paikkansa. Lisäksi Lappeenrannan Energia Oy haluaa tuoda esiin, että vesihuoltolain 8 :n mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Tässä yhteydessä kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentaminen kaavoittamattomalle hajaasutusalueelle voi johtaa laajenemisesityksiin useammilla muillakin periaatteeltaan lähes saman tyyppisillä alueilla, perusteena yleiset terveydensuojelulliset ja ympäristölliset näkökulmat. Vesihuollon tavoitteena on osaltaan tehtyjen maankäyttöratkaisujen ja kaavoituksen tukeminen. Lappeenrannan Energia Oy:n toiminta- alueen rajauksena on pääsääntöisesti asemakaava-alueen raja kaupunginhallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Tästä on poikettu joillain alueilla vähäisesti. Uusia alueita rakennettaessa on kunnallistekniikka ensin suunniteltava sekä verkosto mitoitettava suunnitellun maankäytön perusteella. Kaupungin laajentuessa on tavoitteena tehdä

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Esittelijän ehdotus investointeja vuoden kehitystä silmällä pitäen. Ilman asemakaavaa se on vaikeaa, joten asemakaava-alueen ja toiminta-alueen rajauksien yhdenmukaisuus on perusteltua. Tällä hetkellä Tapavainolan alueella on voimassa keskustaajaman yleiskaavan tarkistus vuodelta 1999, mutta alueella on vireillä osayleiskaavamuutos keskustaajaman osayleiskaava 2030, Läntinen osa-alue. Alueelle ei ole asemakaavoitussuunnitelmia näkyvissä. Edellä mainituilla perusteluilla Lappeenrannan Energia Oy:n näkemyksenä on, ettei Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-aluetta ole tarpeen laajentaa Tapavainolan alueelle. Alueen läheisyydessä olevaan verkostoon on kuitenkin mahdollista liittyä yhteisönä tai yksityisenä liittyjänä, kuten Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:kin on tehnyt. Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi ja saattaa lausunnon vastauksena Lappeen alueraadille. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Lappeen alueraati

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1357/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Esittelijän ehdotus Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinainen yhtiökokous pidetään ja kokouksessa käsitellään kevätyhtiökokouksen asiat mm. tilinpäätös ja hallituksen jäsenten valinta. Kaupunki omistaa yhtiön osakkeet yhdessä metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan ja Etelä-Karjalan Osuuspankin kanssa. Yhtiön koko osakekanta on myynnissä. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Kaupunginhallitus nimeää edustajan Kiinteistö Oy Ylämaan Keskuksen varsinaiseen yhtiökokoukseen ja henkilön ehdolle yhtiön hallitukseen. Päätös Nimettiin yhtiökokoukseen kiinteistöjohtaja Timo Hämäläinen tai konsernihallinnon nimeämä. Hallitukseen nimettiin ylläpitopäällikkö Kimmo Valtonen. Täytäntöönpano valittu yhtiökokousedustaja

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ gosaimaa Oy:n varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1362/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. gosaimaa Kokouskutsu yhtiökokous gosaimaa Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään klo Kehruuhuoneella. Yhtiökokouksessa käsitellään varsinaisen kevätyhtiökokouksen asiat oheismateriaalina olevan kokouskutsun mukaisesti, mm. tilinpäätös ja hallituksen jäsenten valinta. Tilinpäätösasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Kaupunginhallitus nimeää edustajan gosaimaa oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen ja nimeää II kaupunginsihteeri Alina Kujansivun ehdolle jatkamaan kaupungin edustajana yhtiön hallituksessa. Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin yhtiökokoukseen kaupunginsihteeri Juha Willberg. Täytäntöönpano nimetty edustaja

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Saapuneet pöytäkirjat Saapuneet päätökset Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Vanhusneuvoston pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. LPR/1353/ /2018 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Finnsementti Oy:n ympäristöluvan tarkistamiseen ja toiminnan olennaiseen muuttumiseen Päätös on nähtävänä kokouksessa ja luettavissa aluehallintoviraston www- sivuilla kohdassa Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Viranhaltijapäätökset Esittelijän ehdotus Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätökset LPR/1284/ /2018 Nykymuotoisen Saimaan kanavan 50-vuotisjuhlan järjestäminen yhdessä liikenneministeriön ja liikenneviraston kanssa Lappeenrannassa LPR/1325/ /2018 Elinvoima- ja kaupunkikehityksen sekä Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden ohjausryhmien yhdistäminen Päätökset ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , 280, 281 (osittain), Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 279, 281 (osittain), HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 279, 281 (osittain), Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 21/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: , fax Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , päivää Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät