Satakuntalainen äänimaisema

Transkriptio

1 Satakuntalainen äänimaisema Äänimaisema-seminaari , Kankaanpää Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto

2 Miltä Satakunta kuulostaa? Satakuntalainen äänimaisema? Mitä se voisi tarkoittaa? Miten lähestyä? Lähtökohtia ääniympäristöön Luonnonolosuhteet perustana Asutuksen sijoittuminen ja määrä, tieliikenne sekä elinkeinotoimintojen harjoittaminen vaikuttavat äänimaiseman perusolemukseen Yhä vaikeampi löytää alueita, joissa kuulee pelkästään luonnon ääniä

3 Luonnon ominaispiirteet pohjana satakuntalaisille äänimaisemille Luonnoltaan monipuolinen maakunta luonnonolosuhteet ääniympäristön perusta meri, metsät ja suot, harjut, peltoaukeat Äänien määrä, esiintymistiheys ja voimakkuus vaihtelevat luonnonympäristöstä riippuen Äänien leviämisetäisyyteen vaikuttavat säätilan ja vuorokaudenaikojen ohella mm. alueen pinnanmuodot

4 Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä Satakunnassa Suurimmat väestö- ja työpaikkakeskittymät rannikolla Kokemäenjokilaakson nauhamainen taajamarakenne yksi maamme merkittävimmistä taajamavyöhykkeistä Oheinen kartta kuvastaa mm. asutuksen sijainnin painopisteitä Satakunnassa

5 Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä Satakunnassa Asutuksen sijoittuminen loma-asutuksen painopiste merenrannikolla Äänien määrä, esiintymistiheys ja voimakkuus vaihtelevat suhteessa asutuksen/toimintojen määrään

6 Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä Satakunnassa Tieliikenne merkittävä tekijä koko alueella rautatie, lentoliikenne Näkyviä tekijöitä Satakunnan yhdyskuntarakenteessa varuskunnat Kankaanpään Niinisalossa ja Säkylän Huovinrinteellä sekä ampuma- ja harjoitusalueet perusteollisuus, monipuolinen energiantuotanto Porin ja Rauman satamat kehittynyt elintarviketuotanto Maa-ainestenotto, moottoriurheilu

7 Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä Satakunnassa Esim. maa-ainestenotto hiekka, sora, kallio, turve Myös virkistystoiminnoista kuten metsästyksestä, kalastuksesta ja luonnossa kulkemisesta syntyy ympäristössä havaittavia ääniä

8

9 Satakunnan maakuntakaava (YM 2011, KHO ) Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä Satakunnassa Melutasoltaan hiljainen alue (hil) kaukana pääteiden liikennealueista. Alueilla on todennäköisempää kokea hiljaisuutta kuin muilla alueilla Melualue (me1 ja me2) puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue Melualue (me3) lentoliikenteen melualue Erikseen rajattujen aluekokonaisuuksien lisäksi Satakunnan maaseutualueilla on monia pienialaisia kohteita, joilla hiljaisuuskriteerien mukaiset ehdot voivat täyttyä ei ole osoitettu maakuntakaavassa

10 Maisemalliset peruspiirteet pohjana satakuntalaisille äänimaisemille Jaottelua mahdollista hyödyntää yleispiirteisen äänimaisematarkastelun pohjana Satakunta jakautuu Lounaismaan ja Suomenselän maisemamaakuntien alueille Maisemaseutuja Satakunnassa on kolme; Satakunnan rannikkoseutu Ala-Satakunnan viljelyseutu Pohjois-Satakunnan järviseutu Maisemamaakunnat /maisemaseudut (YM 66/1992)

11 Suomenselkä sekä Pohjois- Satakunnan järviseutu Vaihtelevat pinnanmuodot, metsäisyys, soiden runsaus sekä muuta maakuntaa harvempi asutus Alueella hyvät mahdollisuudet kokea luonnonrauhaa erämaisilla suo- ja metsäalueilla sekä arkihiljaisuutta maaseudulla Mustasaarenkeitaan suoalue Kivikeidas mukaan lukien luokiteltu melutasoltaan hiljaiseksi alueeksi Satakunnan maakuntakaavassa

12 Suomenselkä sekä Pohjois- Satakunnan järviseutu Ihmistoimintojen äänet (erityisesti liikenne) ovat voimakkaimmillaan valtatien 23 (Pori-Jyväskylä), nk. Pohjanmaantien sekä alueen eteläosassa sijaitsevan Pori-Tampere -tien läheisyydessä Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalue merkittävä äänimaisemaan vaikuttava elementti Puolustusvoimien ammunnoista syntyvät äänet voivat suotuisissa olosuhteissa kantautua yli kymmenen kilometrin päähän

13 Kiurut livertävä, kuovit huutelevat, metsä- ja tundrahanhia lentää lintutornin ylitse ja laskeutuu järvelle. Taustalla liikenteen ääniä. Kankaanpää, Kyynärjärvi / ASA

14 Vihteljärven-Niemenkylän maisema-alue Aluetta halkova Pohjanmaan tie keskeinen äänimaisemaan vaikuttava tekijä alueella Avoimet pellot hallitsevat maisemaa Maatalouskoneiden äänet läsnä äänimaisemassa vuodenkierrosta riippuen

15 Hämeenkangas, Jämijärvi Kuva: Tomi Glad

16 Ala-Satakunnan viljelyseutu Maastoltaan alava ja tasainen viljelysseutu antaa viitteitä siitä, että maatalouden harjoittamiseen ja kyläasutukseen liittyvät äänet ovat vallitsevia Alueelta löytyy myös karuja ja soisia metsäsaarekkeita sekä isoja vesistöjä (Kokemäenjoki, Pyhäjärvi) Ihmistoimintojen äänet (erityisesti liikenne) ovat voimakkaimmin läsnä valtatien 2 vaikutusalueella sekä Kokemäenjokilaaksossa jokilaakson suuntainen taajamavyöhyke Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalue Melutasoltaan hiljaiseksi luokiteltu alue Koskeljärven etelä- ja keskiosat Eurassa

17 Leistilänjärvi, Nakkila Kuva: Tomi Glad

18 Huittinen Kokemäenjoki, Karhiniemi Kuva: Tomi Glad

19 Satakunnan rannikkoseutu Meren läsnäolo antaa odotuksia merellisistä äänimaisemista, missä kuuluu meren kohinan ohella niin laivojen kuin pienveneilyn ääniä Ihmistoimintojen äänet (erityisesti liikenne) voimakkaimmillaan suurten kaupunkien alueella ja valtatien 8 läheisyydessä Melutasoltaan hiljaiseksi luokiteltuja alueita Ouran saaristo, Säpin saari ja Luvian ulkosaaristo

20 Vakituisen asutuksen ja loma-asuntojen jakautuminen Satakunnan rannikolla (SustainBaltic (CB354), ICZM-luonnos) Nimesi Nimike pvm Tilaisuus

21 Äänimaisemalliset peruslähtökohdat vaihtelevat vuodenaikojen ja sään mukaan

22 Äänikysely 2014 Satakuntaliitto haastoi satakuntalaisia tai Satakunnassa vierailevia kuuntelemaan ympärillään olevia ääniä ja kertomaan niiden merkityksestä Pääasia on, että kiinnität hetken huomiota ympärilläsi oleviin ääniin. Pohdi samalla mitä ne kertovat Sinulle ympäristöstäsi ja mitä itse ajattelet esimerkiksi äänien miellyttävyydestä. Kerro kuulemistasi äänistä ja niiden merkityksistä Sinulle itsellesi ja sijoita kuuntelupaikka myös kartalle. Vastauksia 51

23 Äänikyselyn vastauksista Äänihavaintoja oli tehty niin luonnon kuin ihmistoimintojen äänistä Miellyttäviksi luokiteltuja havaintoja oli tehty mm. luonnossa, pihoilla,kaupunkien keskustoissa ja sisätiloissa Vastausten joukossa oli myös häiritseväksi luokiteltuja äänihavaintoja, joista eniten mainintoja saivat tuulivoimaloiden äänet. Asia oli tuolloin ajankohtainen käynnissä olevien hankkeiden vuoksi. Muita havaintoja saivat mm. mopojen ja liikenteen äänet Jotkut äänihavainnot oli luokiteltu sekä miellyttäviksi että neutraaleiksi

24 Äänikyselyn vastauksista Ympäristön ääniin toivottiin kiinnitettävän nykyistä enemmän huomiota Ihmisten tulisi pysähtyä kuuntelemaan ympärillä olevaa äänimaisemaa Äänihavainnot voivat johdattaa uusien elämysten äärelle tai ärsyttää Eräässä vastauksessa tuotiin esille mitä jonkun äänen takaa voi löytyä: Kiinnitän huomiota sekä miellyttäviin ääniin että häiritseviin. Mielenkiintoisia ovat uudet äänet, joiden alkuperä on aivan pakko selvittää. Usein kaupungissa ääni voi johdattaa uuteen elämykseen (esimerkiksi katukonsertti, josta ei tiennyt etukäteen).

25 Äänikyselyn vastauksista Miellyttäviä ääniä ilmoitettiin eri puolilta Satakuntaa mainintoina mm. Joutsijärvi Ulvilassa, Kauhanevan- Pohjankankaan kansallispuisto Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla, Yyteri ja Kirjurinluoto Porissa, Säppi ja Kylmäpihlajan majakkasaari Selkämeren kansallispuistossa ja Sääksjärven eteläpuolinen metsäalue Hiljaisuuden merkitys nostettiin esille useissa vastauksissa: äänet alkavat olla joka paikassa päälle vyöryviä. Hiljaisuus ja luonnonäänet vaativat koetuksi tullakseen lähtemistä aika kauas ihmisasutuksesta, ja kaukanakin ollessa kuuluu yleensä jotain melua. Valvotaanko enää lainkaan turhaa ajoa taajamissa ja koneiden sallittuja desibelimääriä? Mitä enemmän ääniä, sitä parempi-ajattelu tuntuu olevan vallalla.

26 Raportteja Savola, A.(2013) Katson maalaismaisemaa ja kuuntelen. Satakuntaliitto. Toteutettiin osana Satakunnan maisema-alueiden inventointiprojektia Savola, A. & Nummela, A. (2014). Mitä ääniä kuulet ympärilläsi? Yhteenveto Satakuntaliiton toteuttaman äänikyselyn tuloksista (Harava). Satakuntaliitto. Toteutettiin maailman kuuntelupäivän innoittamana

27 Arkipäivän äänimaisemaa, esimerkki taajama-alueelta Kuistilla. Ruohonleikkuri surraa lähistöllä, autot suhaavat äänekkäästi edestakaisin, ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö hurisee, pienlentokonekin lensi surraten just yli. Naakat pitävät jostakin syystä kovaa mekkalaa, pikkuvarpusen ääni lähikuusesta, fasaani huutaa kauempana, viherpeipon lohduttava ääni ja variksen raakkuminen, tiaisparven säksätys, ylilentävä kalalokki. Räkättien räksätys ja vaimea pajulinnun ääni. Näistä on omakotivaltaisen alueen äänimaisema tehty. Pori, ASA

28 Äänimaisema muutoksessa Äänimaisemaan vaikuttavat ympäristötekijät muuttuvat ajan kuluessa niin myös satakuntalaisen äänimaiseman yleispiirteet

29 Kiitos Kohtasin kerran Kuusamossa taideteoksen, jonka nimi on Metsä kuuntelee. Taiteilija: Pertti Saari. Niin kuuntelen minäkin Instagram ja