Selvitys paloasemien tarpeista ja sijainnista vuoteen 2030 Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten alueelle

Transkriptio

1 Selvitys paloasemien tarpeista ja sijainnista vuoteen 2030 Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten alueelle Mika Siljander Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin Yliopisto 2010

2 Sisältö 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja rajaukset Aikaisemmin tehdyt vastaavat tutkimukset Tietolähteet ja tietolähteiden käsittely Maakuntakaavat ja niihin liittyvät raportit ja selvitykset Paikkatietoaineistot Riskialue-paikkatietoaineisto ja riskialueiden määrittäminen Menetelmät Saavutettavuusanalyysit Päällekkäisyysanalyysit Karttatulkinta nykyisen paloasemaverkoston riittävyydestä Paloasemien vaihtoehtoiset sijainnit Tulokset Väestönkasvu ja aluerakenteen muutokset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos alueen väestönkasvu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - aluerakenteen muutos ja pelastustoimen saavutettavuus kunnittain Espoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Hangon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Inkoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Karjalohjan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Karkkilan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Kauniaisten aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Kirkkonummen aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Lohjan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Nummi-Pusulan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Raaseporin aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Siuntion aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Vihdin aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemien tarve ja sijainti Keski-Uudenmaan pelastuslaitos alueen väestönkasvu Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - aluerakenteen muutos ja pelastustoimen saavutettavuus kunnittain Hyvinkään aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Järvenpään aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Keravan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Mäntsälän aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Nurmijärven aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Pornaisten aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Tuusulan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Vantaan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemien tarve ja sijainti Itä-Uudenmaan pelastuslaitos alueen väestönkasvu Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - aluerakenteen muutos ja pelastustoimen saavutettavuus Askolan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Lapinjärven aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus

3 5.9.3 Loviisan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Myrskylän aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Porvoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Pukkilan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Sipoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemien tarve ja sijainti Helsingin pelastuslaitos väestönkasvu ja aluerakenteen muutokset Helsingin väestönkasvu Helsingin uudet asuinkohteet Helsingin uudet asuinkohteet ja täydennysrakentaminen kaupunginosittain Helsingin aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus nykyisin ja tulevaisuuden tarve vuoteen Tutkimuksen mahdolliset virhelähteet, ongelmat ja haasteet Lisätutkimustarpeet Yhteenveto Kiitokset Lähdeluettelo Liiteet

4 1. Johdanto Väestönkasvu ja aluerakenteen muutokset, kuten esimerkiksi asutuksen leviäminen uusille alueille, vaikuttavat pelastustoimen palvelujen saatavuuteen ja asettavat haasteen ylläpitää kattavaa ja tehokasta pelastustoimen palveluverkostoa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan 2040-luvulla ja suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. Ennusteiden mukaan väkiluku olisi vuonna 2030 Uudellamaalla lähes 20 prosenttia nykyistä suurempi (Väestötilastot 2009). Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien voimakas väestönkasvu ja tulevaisuuden aluerakenteen muutokset tulevat väistämättä vaikuttamaan Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten toimintaan ja on siten tärkeää tehdä tulevaisuuteen tähtääviä arvioita pelastuslaitosten määrälliseen tarpeeseen ja paloasemien sijaintiin liittyviin tekijöihin. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien voimakkaasti kehittyvissä kunnissa pelastustoimen palveluille kysyntä tulee kasvamaan ja täten pelastustoimen on reagoitava tulevaan kysynnän kasvuun. Pelastustoimen palvelutason on ennakoitava tulevaisuudessa alueella esiintyviä onnettomuusuhkia sillä kysynnän kasvaessa sisäasianministeriön (2003a) velvoittamaa Toimintavalmiusohjeen vaatimusten mukaista palvelutasoa on vaikea ylläpitää ilman pelastustoimen resurssien järkeistämistä. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien pelastustoimen nykyinen järjestely ja niiden riittävyys sekä tekemään arvio tulevaisuuden tarpeista huomioimalla aluerakenteessa tapahtuvat muutokset erityisesti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien väestönkasvusta johtuvaan lisärakentamiseen liittyvät tekijät. Nykyinen onnettomuusuhkien arviointi perustuu sisäasiainministeriön pelastusosaston antamaan Toimintavalmiusohjeeseen (Sisäasiainministeriö 2003a) sekä sen perustelumuistioon (Sisäasiainministeriö 2003b). Huomionarvoista on se että Toimintavalmiusohjetta tullaan uudistamaan 2010 lopussa, mutta nykyisellään pelastustoimen riskialueiden määrittämisen apuvälineenä käytetään riskiruutuja, jotka muodostuvat 250 x 250 metrin suuruisista alueista. Tilastokeskus on tehnyt pelastustointa varten niin sanotun ruutu-aineiston, jossa pelastuslaitosten alueet on jaettu 250 x 250 metrin ruutuihin (Sisäasiainministeriö 2003a). Riskiluokka kullekin ruudulle on muodostettu Tilastokeskukselta saatujen tietojen, asukasluvun ja rakennetun kerrosalan perusteella. Tietyn alueen tulevaisuuden riskiluokasta tai riskiluokan muutoksesta voidaan tehdä karkea arvio selvittämällä alueen asukasmäärä tulevaisuudessa. On kuitenkin selvää että vuoteen 2030 suunnattuun tarkkaan arvioon alueen asukasmäärästä esiintyy epävarmuustekijöitä ja lisäksi rakennettua kerrosalaa on mahdotonta arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Kuitenkin, hyödyntämällä erilaisia väestöön liittyviä tulevaisuuden ennusteita sekä tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen alueiden käytön ratkaisuja, voidaan saada kuva siitä miten väestömäärä ja asutuksen sijainti tulee kunnittain kehittymään. Tällaisessa tulevaisuuteen tähtäävässä alueanalyysissä maakuntakaavoilla ja maakuntakaavoihin liittyvillä selvityksillä ja raporteilla sekä kuntakohtaisilla kaavoituskatsauksilla ja -ohjelmilla on keskeinen rooli aluerakenteen ja väestön muutoksen selvittämisessä. Tässä tutkimuksessa pelastustoimen tulevaisuuden riskialueiden määrittäminen perustuu pitkälti olemassa oleviin maakuntakaavoihin. Kuitenkin Helsingin osalta maakuntakaava on liian 3

5 karkea kuvaamaan alueen asutuksessa tapahtuvia muutoksia ja tämän vuoksi Helsingin kaupungin kohdalla tässä tutkimuksessa ei hyödynnetty maakuntakaavaa. Sen sijaan Helsingistä aluerakenteen ja väestömäärän muutoksen selvittämiseksi käytiin kattavasti läpi aiheeseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja. Määrittämällä ensin ne alueet joissa pelastustoimen riskiluokitus tulee mahdollisesti muuttumaan uuden asutuksen myötä, voidaan myös tehdä arvioita siitä, missä ja miten paljon paloasemia tarvitaan. Täten voivat Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset myös tulevaisuudessa ylläpitää kattavaa ja tehokasta pelastustoimen verkostoa. Tutkimuksessa ei tehdä laskennallisia paloasemien optimointianalyysejä, sen sijaan työssä arvioidaan karttatulkinnan avulla pelastuslaitosten paloasemien uudelleensijoittamisesta paikkoihin, joista käsin pelastustoimen voimavarat ja toimintavalmius pystyttäisiin optimoimaan nykyistä paremmin tulevaisuuden aluerakenne tilanteessa. 2. Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja rajaukset Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten kyky saavuttaa kohteita nykyisin ja tulevaisuudessa toimintavalmiusohjeen määräämissä ajallisissa puitteissa sekä arvioida pelastuslaitosten paloasemien tulevaisuuden määrällistä tarvetta ja sijaintia. Tutkimuksessa ei käsitellä sairaankuljetusten palveluja. Tutkimuksen aikaperspektiivi kattaa nykyisen tilanteen sekä arvion vuoteen Tulevaisuuden tilanteesta pyritään luomaan näkemys Uudenmaan liiton, Itä- Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin ja Tilastokeskuksen julkaisemien aluerakenne- ja väestömuutokseen liittyvien erilaisten raporttien ja julkaisujen avulla. Näiden julkaisujen ja raporttien avulla pyritään luomaan kuva siitä missä sijaitsevat uudet asuinkohteet ja kuinka paljon asukkaita kohteisiin on tarkoitus asuttaa. Aluerakennemuutos- ja väestönkasvua käsittelevän kirjallisuuden lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan voimassa olevia kaavoja, erityisesti maakuntakaavoja. Maakuntakaavojen avulla voidaan tehdä arvioita pitkän aikavälin alueiden käytön ratkaisuista yli 20 vuoden päähän tulevaisuuteen. Tässä tutkimuksessa maakuntakaavoja on tarkoitus hyödyntää selvittämään ne kohteet jotka on varattu tulevaisuudessa asuntotuotantoon tai työpaikkavaltaisiin toimintoihin. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan väestömäärissä ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset kullakin pelastuslaitoksen alueella erikseen. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten tulevaisuuden tarpeita pyritään tarkastelemaan vertaamalla aluesuunnittelun painopistealueiden ja nykyisten resurssien sijoittumista. Tutkimuksessa hyödynnetään kuntien velvollisuutta tiedottaa avoimesti kaavoituksestaan. Kaavoituksen avoimuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 1999). Aineistona on käytetty muun muassa kuntien kaavoituskatsauksia ja kaavoitusohjelmia. Tässä tutkimuksessa perusoletuksena on että uusien pelastustoimen resurssien mahdollinen tarve olisi läheisesti yhteydessä aluesuunnittelun painopistealueisiin, jotka kaavoitusprosessissa on varattu uusiin asuinalueisiin ja työpaikkavaltaisiin toimintoihin. Pelastustoimen resurssien tarve voidaan osoittaa kartalta siten että vertaillaan nykyisiä pelastuslaitosten saavutettavuusaikoja paloasemilta ja tulevaisuudessa asuntotuotantoon tai työpaikkavaltaisiin toimintoihin varattuja kohteita. Uusien resurssien tarve kohdistuu alueille, jossa saavutettavuusaika paloasemalta on suurempi kuin laissa määrätty maksimiaika kohteisiin. 4

6 On kuitenkin huomioitava että koska tutkimuksen aikaperspektiivi ulottuu vuoteen 2030 asti, tutkimus on luonteeltaan yleispiirteinen. Lisäksi, koska kaavoitusprosessi on osallistavaa toimintaa, voi lopullinen alueidenkäyttö tulevaisuudessa poiketa voimassa olevan maakuntakaavan antamista tiedosta. Tämän lisäksi tutkimuksessa ei tulla huomioimaan kuin kursorisesti mahdollisia tieverkossa tapahtuvia muutoksia eikä tutkimuksessa oteta huomioon väestön ikääntymisestä aiheutuvaa mahdollista pelastustoimen tarpeen lisääntymisen arvioinnista. Tutkimus rajataan käsittämään vain Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnan pelastustoimea eikä tutkimuksessa huomioida ulkopuolisia pelastustoimen alueita vaikka ympäröivien pelastustoimen alueiden kanssa on solmittu vastavuoroisuuteen perustuvia yhteistoimintasopimuksia. Tutkimuksessa huomioidaan myös sopimuspalokuntien mm. vapaapalokuntien pelastustoimintaa. Vapaapalokunnat osallistuvat pääosin täydentävään pelastustoimintaan, eivät toimi ensisijaisena pelastustoimen yksikköinä kuin ehkä niissä maaseutukunnissa joista palo- tai pelastustoimen asema puuttuu kokonaan ja saavutettavuusetäisyydet vakinaisiin asemiin ovat erityisen pitkät. Tutkimuksessa huomioidaan se että sopimuspalokuntien ns. lähtöajat poikkeavat vakinaisten asemien vastaavista. 2.1 Aikaisemmin tehdyt vastaavat tutkimukset Aikaisempaa selvitystä palolaitosten sijainnista, jossa huomioidaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan aluerakenteen ja väestömäärän muutos pitkälle tulevaisuuteen, ei ole tehty. Sen sijaan lyhyemmän aikavälin toimintavalmiusajan mukaisia riskianalyysejä ja paloasemien sijainnin arviointia on tehty joissakin aikaisemmissa tutkimuksissa mm. Helsingin pelastuslaitokselle tehdyssä palvelutasopäätöksessä vuosille ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle Rahikaisen (2005) tekemässä riskianalyysissä. Tämän työn metodiikka, jossa uusien pelastustoimen resurssien mahdollinen tarve olisi läheisesti yhteydessä aluesuunnittelun painopistealueisiin ja jossa pelastustoimen saavutettavuudella arvioidaan paloasemien sijaintitarvetta, noudattaa osin Lehtosen (2006) Pro-gradu työtä. Lehtosen tutkimuksessa arvioitiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Espoon ja Kauniaisten kunnille saavutettavuuden nykyistä ja lähitulevaisuuteen projisoitua hyvyyttä, hyödyntäen GIS-analyysejä paloasemien toimintavalmiusajan mukaisia saavutettavuusbuffereita, asemakaavoja ja yleiskaavoja. Lehtosen tutkimuksessaan käyttämät etäisyyskriteerit saatiin pelastustoimen Toimintavalmiusohjeesta, jonka mukaan onnettomuuskohteet tulee saavuttaa riskialueittain säädettyjen aikatavoitteiden mukaan (sisäasiainministeriö 2003a). Tässä työssä käytetään saavutettavuusanalyyseissä samoja ajoaikoja kuin Ihamäen (1997) ja Suikkasen (2003) tutkimuksissa. Koska tässä työssä aikajänne on asetettu huomattavasti pidemmälle, vuoteen 2030, tämän vuoksi työssä ei ole käytetty Asemakaavoja uuden asutuksen määrän ja sijainnin arvioinniksi. Sen sijaan tässä työssä käytetään kattavasti olemassa olevia Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan liiton raportteja ja selvityksiä sekä kuntien kaavoituskatsauksia ja -ohjelmia antamaan kuva asutuksen ja väestönmäärän tulevaisuuden näkymistä Uudellamaalla. 3. Tietolähteet ja tietolähteiden käsittely Tutkimuksessa hyödynnetään laajalti erilaisia julkisesti saatavilla olevia tai tutkimuskäyttöön saatuja tilasto-, kaavoitus- sekä paikkatietoaineistoja. Lisäksi tutkimusta varten on kattavasti perehdytty saatavilla oleviin maakuntaliittojen ja yksittäisten kuntien väestöön, asumiseen ja aluerakenteeseen liittyviin raportteihin ja selvityksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi maakuntien ja kuntien tulevaisuuden visiot sekä kuntakohtaiset kaavoituskatsaukset ja -ohjelmat. Edellä 5

7 mainittujen lisäksi mm. Helsingistä on runsaasti olemassa väestöön, asumiseen ja aluerakentamiseen liittyvää tieteellisiä julkaisuja. 3.1 Väestöaineisto Kuntakohtainen väestömäärä vuodelle 2010 on saatu Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmästä ( ) ja väestöennuste vuodelle 2030 on Tilastokeskuksen Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain tietokannasta. Väestötietojärjestelmän Internet sivustolta tieto kopioitiin ja muokattiin Excel-ohjelmistossa sopivaan muotoon. Tilastokeskuksen PX-formaatissa oleva väestöennuste muunnettiin myös Excel-tiedostomuotoon. Molemmat aineistot yhdistettiin ja edelleen muokattiin GISyhteensopivaan muotoon. Tiedot liitettiin ArcGIS paikkatietojärjestelmässä nykyiseen kuntajako karttatasoon. 3.2 Maakuntakaavat ja niihin liittyvät raportit ja selvitykset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitosta saatiin tutkimuskäyttöön nykyisin voimassa olevat maakuntakaavat. Lakisääteinen maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan käytöstä, jossa esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (Ympäristöministeriö 2004). Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavan tarkoituksena on edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja sovittaa ne yhteen alueiden käyttöä koskevien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa (Pitkäranta 2000). Maakuntakaavalla varmistetaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuus noin vuodeksi eteenpäin (Ympäristöministeriö 2004). Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja kaavamääräysten avulla. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään maakuntakaavoja, joiden avulla voidaan tehdä arvioita maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen maankäytöstä pitkälle tulevaisuuteen aina vuoteen 2030 asti. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa Uudenmaan uusi maakuntakaava korvaa vuosina vahvistetut viisi seutukaavaa sekä vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Tässä tutkimuksessa hyödynnetään myös laajalti Uudenmaan maakuntakaavan toteutustarkastelu (TARKE) -selvitystä (Uudenmaan liitto 2007). TARKE -raportissa on selvitetty Uudenmaan kuntien lähimmän viiden vuoden sekä pidemmän aikavälin asuinpaikkojen ja työpaikka-alueiden sijaintia. TARKE -selvitys ulottuu jopa 25 vuoden päähän ja antaa arvioita uudisasutuksen määrästä ja ajoituksesta. TARKE -selvitys sisältää kuntakohtaisen esityksen siitä missä tulevaisuuden asuntorakentamiskohteet sijaitsevat, minkä lisäksi kohteisiin on annettu arvio tulevasta asukasmäärästä. TARKE -selvityksessä on myös huomioitu uudet työpaikkavaltaiset alueet. 3.3 Paikkatietoaineistot Paikkatietoaineistot käsittävät pelastuslaitokselta saadun aineiston, joka sisältää tiedot mm. riskialueista (riskiruutuaineisto 250 m ruutukoko), paloasemien sijainnista, pelastusaluerajauksesta sekä tieverkon jossa on kullekin tieluokalle määritetty ajoaika. Pelastustoimen paikkatietoaineisto käsittää neljä pelastusaluetta: Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastusalueet. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään julkisesti saatavilla olevia 6

8 paikkatietoaineistoja mm. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) aineistoa, sekä Uudenmaan- ja Itä- Uudenmaan liiton maakuntakaavoitusaineistoa. Paikkatietoaineistot on muutettu ensin ArcGIS ohjelmiston tukemaan shapefile-formaattiin. Lisäksi alkuperäisten karttatasojen koordinaatistot vaihtelevat ja koordinaatistomuunnos on tehty osalle aineistosta. Tutkimuksen koordinaatisto on Suomen yhtenäiskoordinaatisto (YKJ). 3.4 Riskialue-paikkatietoaineisto ja riskialueiden määrittäminen Riskialueiden määrittely perustuu sisäasiainministeriön pelastusosaston (2003a) antaman Toimintavalmiusohjeeseen sekä sen perustelumuistioon (Sisäasiainministeriö 2003b). Pelastustoimen riskialueiden määrittämisen apuvälineenä käytetään riskiruutuja, jotka muodostuvat 250 x 250 metrin suuruisista alueista. Vastaavasti riskialue muodostuu, kun vähintään kymmenen samaan tai sitä korkeampaan riskiluokkaan kuuluvaa riskiruutua ovat yhteydessä toisiinsa tai jos ne esiintyvät kahden neliökilometrin alueella. Tämän lisäksi on erikseen harkittavia riskikohteita. Tieliikenteen osalta tarkastellaan onnettomuustodennäköisyyttä kilometriä kohden vuodessa, ja riskialue määräytyy suoraan tämän perusteella. (Sisäasiainministeriö 2003a). Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu tieliikenteen riskialueita. Tilastokeskus on tehnyt pelastustointa varten paikkatietoaineiston, jossa koko Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue on jaettu 250 x 250 metrin ruutuihin (Sisäasiainministeriö 2003a). Riskiluokka kullekin ruudulle muodostetaan Tilastokeskukselta saatujen tietojen, asukasluvun ja rakennetun kerrosalan perusteella alla olevan määrityksen mukaan: Riskialue 1 Asukastiheys > 250 Kerrosala > m 2 Riskialue 2 60 < Asukastiheys m 2 < Kerrosala m 2 Riskialue 3 10 < Asukastiheys m 2 < Kerrosala m 2 Riskialue 4 Riskialueeseen 4 kuuluvat riskiruudut, jotka eivät täytä ensimmäisen, toisen tai kolmannen riskiluokan ehtoja Pelastustoimen voimavarat tulisi mitoittaa siten, että pelastusyksikkö saavuttaa riskiluokkaan I määritellyt alueet 6 minuutin kuluessa hälytyksestä. Vastaavasti riski-luokan II alueet tulee saavuttaa 10 minuutissa ja riskiluokan III alueet 20 minuutissa. Riskiluokan IV alueiden saavuttamiseen saa kulua selvästi pidempikin aika. 4. Menetelmät Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia paikkatietoanalyysejä sekä kirjallisuutta ja karttamateriaalia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueiden tulevaisuuden maankäytöstä ja 7

9 aluerakenteesta. Paikkatietoanalyysejä voidaan hyödyntää kun arvioidaan pelastustoimen määrällisiä ja sijaintiin perustuvia tarpeita. Tutkimuksessa käytetään ArcGIS ohjelmiston verkostoanalyysiä, jolla tehdään saavutettavuusanalyysejä. Tämän jälkeen arvioidaan ne alueet joilla nykyisillä pelastustoimen toimintavalmiusohjeilla aikatavoitteiden mukaan voidaan saavuttaa tai ei voida saavuttaa. Tämän jälkeen vertaillaan erilaisia päällekkäisyysanalyysejä hyväksi käyttäen nykyistä paloasemien saavutettavuutta ja aluerakenteen muutoksen aikaansaamia saavutettavuustilanteita ja edelleen tehdään arvioita paloasemien määrällisiin ja sijainnillisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Analyysit tehdään Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksille kullekin erikseen. 4.1 Saavutettavuusanalyysit Tässä työssä tehtiin saavutettavuusalue analyysit erilaisten etäisyyskriteerien mukaan. Etäisyyskriteerit saatiin Toimintavalmiusohjeesta (sisäasiainministeriö 2003a), jonka mukaan onnettomuuskohteet tulee saavuttaa riskialueittain säädettyjen aikatavoitteiden puitteissa. Tässä tutkimuksessa oletuksena oli, että pelastusyksikkö lähtee onnettomuuden sattuessa liikkeelle paloasemalta minuutin kuluttua hälytyksestä. Täten toimintavalmiusajan ollessa 1 riskialueella 6 minuuttia, ajoajaksi jää 5 minuuttia. Toimintavalmiusaika on 2 riskialueella 10 minuuttia ja ajoajaksi jää 9 minuuttia. Toimintavalmiusaika on 3 riskialueella 20 minuuttia ja ajoajaksi jää 19 minuuttia. Lisäksi toimintavalmiusaika voi olla huomattavasti pidempi kuin 20 minuuttia riskialueella 4. Erikseen määritettiin vapaapalokunnille saavutettavuusbufferit siten että esimerkiksi Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella sopimuspalokuntien 20 minuutin saavutettavuudelle määritettiin kiinteäksi lähtöajaksi 10 minuuttia ja siten ajoajaksi 10 minuuttia. Itä-Uudellamaalla vakinaisten paloasemien lähtöaika oli 1 minuutti ja sivutoimisten paloasemien 5 minuuttia. Lisäksi eräillä Itä-Uudenmaan sopimuspalokunnilla (VPK) oli poikkeavat lähtöajat, jotka huomioitiin analyyseissä. Määrätyssä ajassa saavutettavat alueet määriteltiin ArcGIS verkosto-analyysi (Network Analyst) lisätyökalulla. Ensimmäiseksi paikannettiin kunkin Pelastuslaitoksen vakinaiset paloasemat, joiden ympärille luotiin 5, 9 ja 19 minuutin ajoaikabufferit, sekä 10 minuutin ajoaikabufferit sopimuspalokunnille ja Itä-Uudenmaan alueella huomioitiin tarvittaessa sopimuspalokuntien poikkeavat lähtöajat ajoaikabuffereita laskettaessa. Ajoaikabufferit luotiin ArcGIS Network Analystin service area -työkalulla. Saavutettavuuslaskelma perustuu Tieverkon ominaisuustaulukkoon syötettyihin oletusajonopeuksiin, jotka on määritelty teiden laadun mukaan. Ajonopeuden määrittelyssä käytettiin apuna Ihamäen (1997) ja Suikkasen (2002) tutkimuksissaan käyttämiä ajonopeuksia. 4.2 Päällekkäisyysanalyysit Päällekkäisyysanalyyseissa verrattiin nykyistä riskiruudukkoa ja saavutettavuusbuffereita ja paikannettiin ne alueet, jotka sijaitsevat nykyisin saavutettavuusbuffereiden ulkopuolella. Esimerkiksi riskiruudut arvolla 1, jotka sijaitsevat 5 minuutin ajo-ajan eli 6 minuutin saavutettavuusalueen ulkopuolella, ovat oletetusti saavuttamattomissa määrätyn ajallisen etäisyyden puitteissa. Samalla periaatteella analysoitiin riskiruudut arvolla 2 ja 3. Päällekkäisyysanalyysiä jatkettiin siten että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoista valittiin ne alueet, jotka ovat merkattu tulevaisuudessa asuntotuotantoon tai työpaikkavaltaisiin toimintoihin. Näitä uusia asuinaluevarauksia verrattiin saavutettavuusbuffereihin yllä esitetyllä 8

10 tavalla. Näin kyettiin paikantamaan ne alueet, joiden pelastustoimen riskiluokka mahdollisesti tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten alueilla pystyttiin hyödyntämään Uudenmaan maakuntakaavan toteutustarkastelu (TARKE) -selvitystä ja siitä tutkimusta varten tehtyä paikkatietokantaa. Paikkatietokantaa varten raportin kuntakohtaiset kartat kopioitiin JPG kuviksi ja edelleen georeferoitiin koordinaatistoon. Tämän jälkeen tulevien asuntotuotantokohteiden ja työpaikkavaltaisten alueiden sijainti digitoitiin pistekarttatasoksi ja ominaisuustaulukkoon lisättiin tieto tulevasta asukasmäärästä sekä rakentamisvaiheesta. TARKE -taulukkoon on koodattu Aikataulu kenttään tieto rakentamisajankohdasta seuraavasti: 1) 5 vuoden sisällä 2) 5-10 vuoden aikana ja 3) yli 10 vuoden päästä. TARKE -paikkatietokannan avulla voidaan osoittaa ne alueet jotka tulevaisuudessa on kunnissa suunniteltu uusiin asuntotuotantoihin ja joissa tulevaisuudessa pelastustoimen riskiluokitus tulee todennäköisesti muuttumaan. Itä-Uudenmaan maakunnan alueelta ei vastaavaa selvitystä ole tehty ja täten oli turvauduttava maakuntakaavaan sekä saatavilla oleviin kunnallisiin kaavoituskatsauksiin ja -ohjelmiin. 4.3 Karttatulkinta nykyisen paloasemaverkoston riittävyydestä Pelastusalueittain jokaisesta kunnasta laadittiin erikseen kartta, jossa ilmenee nykyisen pelastustoimen Toimintavalmiusohjeen mukaiset saavutettavuusbufferit ja uusien asuinalueiden sijainti sekä arvioitu asukasmäärä jos tieto oli saatavilla. Karttatulkinnalla pyrittiin selvittämään kunnittain ne alueet, joissa nykyiset riskiluokitukset tulevat muuttumaan ja jossa nykyinen paloasemaverkosto ei mahdollisesti tule riittämään tulevaisuudessa. 4.4 Paloasemien vaihtoehtoiset sijainnit Vaihtoehtoisten paloasemien sijaintien mukaisia saavuttavuusanalyysejä suhteessa uusiin asuntotuotantokohteisiin tehtiin sen jälkeen kun oli ensin selvitetty nykyisen pelastustoimen verkoston Toimintavalmiusohjeen mukaiset saavutettavuudet. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös paloasemien uudelleensijoittamista paikkoihin, joista käsin pelastustoimen voimavarat ja toimintavalmius pystyttäisiin optimoimaan uudenlaisessa tulevaisuuden aluerakenteessa. 5. Tulokset 5.1 Väestönkasvu ja aluerakenteen muutokset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa Valtakunnallisesti Etelä-Suomi on väestön kasvualuetta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa Vuoteen 2030 on ennustettu n. 20 % väestönkasvua. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan pelastuslaitosten kunnissa ja Helsingissä kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti kuten taulukoista 1 ja 2 sekä kuvasta 1 voidaan nähdä. Voimakkainta väestönkasvu (> 25 %) tulee olemaan Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Suhteellisesti suurinta kasvua Tilastokeskus ennustaa pääkaupunkiseutua ympäröiviin kuntiin. Yksittäisten kuntien osalla ennusteessa on kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä, koska tilastokeskuksen ennuste ei voi eikä saa ottaa huomioon näköpiirissä olevia kuntien kehittämistoimenpiteitä. Oman haasteensa Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan pelastustoimelle asettaa se että väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Nopeampi kasvu alkaa kun ns. suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle 2010 jälkeen. Uudenmaan maakuntakaavan toteutustarkastelu (TARKE)- selvityksen avulla on pyritty paikantamaan ne Uudenmaan kuntien alueet, jotka ovat 9

11 tulevaisuudessa suunniteltu uusiin asuntotuotantoihin. Helsingin, Espoon ja Vantaan analyyseissä käytettiin myös muita saatavilla olevia tietolähteitä. Itä-Uudenmaan aluerakenteen muutosta selvitettiin maakuntakaavan avulla sekä saatavilla olevilla kaavoituskatsauksilla ja selvityksillä. Kaavoituskatsaus oli saatavilla mm. Porvoon, Loviisaan ja Sipoon kunnista. Lisäksi Porvoosta oli saatavilla keskusalueiden osayleiskaava vuodelta 2004 ja Sipoon kunnasta yleiskaava vuodelta 2008 jonka vaikutus ulottuu vuoteen Muiden Itä-Uudenmaan kuntien kohdalla analyyseissä tukeuduttiin voimassa olevaan maakuntakaavaan. Tässä tutkimuksessa haluttiin erityisesti paikantaa uudet asuntotuotantokohteet kunnittain, koska näillä alueilla tulevaisuudessa pelastustoimen kysyntätarve tulee kasvamaan ja riskiluokitus voi muuttua. Aluerakenteen muutoksen vaikutusta nykyiseen pelastustoimen saatavuuteen on tutkimuksessa selvitetty karttojen avulla. Jokaiselle neljälle pelastuslaitokselle on tehty kunnittain kartat jossa ilmenevät nykyinen riskialueluokitus, saavutettavuus sekä tulevaisuuden tiedossa olevat merkittävät asuntorakentamiskohteet. Taulukko 1. Väestömäärä kunnittain ja väestöennusteet vuodelle 2030 sekä väestömäärän absoluuttinen ja prosentuaalinen muutos. Kunta Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos (abs.) Muutos (%) Pelastuslaitos Askola Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Espoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Hanko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Helsinki Helsingin kaupungin Pelastuslaitos Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Inkoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Karjalohja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Karkkila Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kauniainen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kerava Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kirkkonummi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lapinjärvi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lohja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Loviisa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Myrskylä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Mäntsälä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Nurmijärvi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Pornainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Porvoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Pukkila Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Raasepori Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Sipoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Siuntio Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Tuusula Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vantaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vihti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kunnat yhteensä Lähteet: Väestötieto vuodelta 2010 on Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmästä ( ). Väestöennuste vuodelle 2030 on Tilastokeskuksen aineistosta: Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain (julkaistu ). 10

12 Taulukko 2. Väestömäärä pelastuspalvelualueittain ja väestöennusteet vuodelle 2030 sekä väestömäärän absoluuttinen ja prosentuaalinen muutos (lähteet: kts. taulukko 1). Pelastuslaitos Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos (abs.) Muutos (%) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin kaupungin Pelastuslaitos Kuva 1. Uudenmaan väestönkasvuennusteet kunnittain (lähde: Tilastokeskus). 11

13 5.2 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos alueen väestönkasvu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella väestönkasvuksi vuoteen 2030 mennessä on arvioitu noin 23 prosenttia ja väestömäärän oletetaan kasvavan kahdessakymmenessä vuodessa noin asukkaalla. Voimakkaimmin kasvavat Pääkaupunkiseutua ympäröivät kunnat. Sitä vastoin Hangossa väkiluku ennusteiden mukaan vähenee 2.6 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (taulukko 3). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kunnille väestön voimakas ikääntyminen voi tulevaisuudessa asettaa pelastustoiminnalle varteenotettavan riskitekijä. Jo nyt Raaseporin kunnassa on meneillään Uudenmaan alueen voimakkain väestön ikääntyminen. Taulukko 3. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntakohtainen väestönkasvu (lähteet: kts. taulukko 1). Kunta Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos (abs.) Muutos (%) Pelastuslaitos Espoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Hanko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Inkoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Karjalohja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Karkkila Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kauniainen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kirkkonummi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lohja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Raasepori Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Siuntio Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Vihti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kunnat yhteensä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - aluerakenteen muutos ja pelastustoimen saavutettavuus kunnittain Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue kattaa kaksitoista kuntaa, joista erityisesti pääkaupunkiseutua ympäröivissä kunnissa aluekehitys tulee väestönkasvun myötä olemaan tulevaisuudessa voimakasta ja asuntorakentaminen vilkasta. Näihin voimakkaasti kehittyviin kuntiin lukeutuvat mm. Kirkkonummi, Siuntio ja Vihti. Aluerakenteen muutosta ja Toimintavalmiusohjeen mukaista pelastustoimen saatavuutta kunnittain käsitellään yksityiskohtaisemmin tuonnempana. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on tällä hetkellä kaksitoista vakinaista paloasemaa ja useita vapaapalokuntia. Kuvasta 2 voidaan nähdä yleiskuvaus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaisten paloasemien verkostosta sekä nykyinen riskiluokitus. Lisäksi kuvasta voidaan nähdä ne kohteet, jotka on Uudenmaan maakuntakaavassa varattu taajamatoimintoihin. Kuvasta voidaan siten päätellä mitkä uudet, pääosin asuntotuotantoon varatut alueet Uudenmaan maakuntakaavassa, tulee ottaa huomioon tulevaisuuden riskiluokituksessa. 12

14 Kuva 2. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. Kuva 3 esittää nykyiset Toimintavalmiusohjeen mukaiset kuuden-, kymmenen- ja kahdenkymmenen minuutin saavutettavuusvyöhykkeet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemille. Kuvasta 3 voidaan myös paikantaa ne alueet, jotka ovat Uudenmaan maakuntakaavassa varattu taajamatoimintoihin, sekä havaita ne taajamatoimintoihin varatut alueet, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa Toimintavalmiusohjeen saavuttamattomissa tämän hetkisen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemaverkoston toiminnassa. Merkillepantavaa on että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen läntisessä osassa on taajamia jotka ovat saavuttamattomissa jopa 20 minuutin toimintavalmiusajalla esimerkiksi Karjalohja ja Sammatti sekä Nummi-Pusulan läntiset taajama-alueet. Vihdissä on kakkosluokan riskialueita, joita ei saavuteta Nummelan paloasemalta Toimintavalmiusohjeen puitteissa. Samoin voimakkaasti kehittyvään Siuntioon on sen etelä-osaan suunnitteilla runsaasti uutta asutusta, jota ei pystytä saavuttamaan tehokkaasti nykyisen kaltaisella pelastustoimen verkostolla. On myös huomioitava että kuntataajamien laajentuessa merkittävä osa uusista rakennettavista asuinalueista jää todennäköisesti saavuttamatta Toimintavalmiusohjeen asettamissa ajoissa. Karttatulkinnan mukaan selviä puutteita ilmenee mm. Vihdissä, Nummi-Pusulassa, Karjalohjalla, Siuntiossa, Pohjois-Kirkkonummella, Inkoossa sekä Pohjois-Espoossa. 13

15 Kuva 3. Länsi-Uudenmaan nykyisten paloasemien saavutettavuus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. Kuvassa 4 esitetään saavutettavuusvyöhykkeet, jossa on huomioitu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat (vapaapalokunnat). Tällöin suurin osa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueesta voidaan kattaa Toimintavalmiusohjeen mukaisesti, myös Uudenmaan maakuntakaavaan merkityt uudet taajamatoimintojen kohteet. Läntisillä alueilla, sekä Sipoon ja Kirkkonummen etelä-osissa, Vihdissä ja Pohjois-Espoossa on kuitenkin Uudenmaan maakuntakaavan mukaisia uusia taajamatoimintojen alueita, joita ei saavuteta Toimintavalmiusohjeen asettamien aikarajojen puitteissa silloinkaan, kun vapaapalokunnat huomioidaan saavutettavuusanalyysissä. On kuitenkin huomioitava, että vapaapalokuntien toimintavalmius ja pelastusresurssit eivät ole samaa luokkaa kuin vakinaisten paloasemien ja siten kuvan 4 kaltainen karttaesitys antanee vääristyneen kuvan koko pelastustoimen verkoston saavutettavuudesta. Täten tässä tutkimuksessa on tehty kuntakohtaiset karttaesitykset nykyisten vakinaisten paloasemien verkostosta, jossa ilmenevät nykyinen riskialueluokitus ja Toimintavalmiusohjeen mukaiset pelastustoimen saavutettavuudet. Lisäksi kartoista ilmenee Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet sekä Uudenmaan maakuntakaavan toteutustarkastelu (TARKE) -selvityksen mukaiset uudet asuntorakentamiskohteet, niiden asukasmäärä sekä uudet työpaikkavaltaiset alueet. 14

16 Kuva 4. Länsi-Uudenmaan nykyisten paloasemien ja vapaapalokuntien saavutettavuus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin Espoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Espoon aluerakenne on nykyisellään kaksijakoinen, jossa urbaani Etelä-Espoo erottuu selvästi Pohjois-Espoon metsä- ja maatalousalueesta sekä Nuuksion kansallispuistosta. Espoossa väestönkasvu ja työpaikkojen määrän kasvu on ja tulee olemaan voimakasta. Väestömäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä n asukkaalla eli nykyisestä lähes 25 %. Pelastustoimen kannalta Espoon merkittävät asuinalue- ja työpaikka rakentamiskohteet voidaan nähdä (taulukosta 4 ja kuvista 5 ja 6). Merkittäviä uudisrakennuskohteita tulevat olemaan mm. Hista-Siikajärvi-Nupuri -alue, joka sijaitsee Länsi-Espoossa, Kirkkonummen rajalla. Alueelle suunnitellaan noin uutta asukasta. Muita suunnitelmia ovat mm. Espoonkartanon yli 6000 asukkaan asuinalue, Kurttilan- ja Vanttilan asuinalue noin 7000 asukkaalle, Suurpelto-, Kuitinmäki-, Henttaa- asuinalueet noin 3000 uudelle asukkaalle sekä Matinkylän uudisrakentamisalue noin 4500 uudelle asukkaalle. Uudenlaisia tulevaisuuden haasteita voi myös aiheuttaa pilvenpiirtäjätyyppinen uudisrakentaminen. Tällä hetkellä on Espoon Keilaniemeen suunnitteilla 111 metriin nouseva 26- kerroksisen Keilaranta Tower johon on kaavailtu 3000 työpaikkaa. Rakennus tulee olemaan valmistuessaan Suomen korkein asuin- tai toimistokäytössä oleva rakennus. Lisäksi Espooseen on suunnitteilla suuria liikenneprojekteja, joiden merkitys pelastustoiminnalle voi olla merkittävä. Esimerkkeinä mainittakoon Kehä II moottoriliikennetien jatkaminen, Kehä I liittyvät 15

17 liikenneratkaisut sekä Etelä-Espoon metrohanke. Länsimetron asemat tullaan ensimmäisessä vaiheessa rakentamaan Matinkylään, Urheilupuistoon, Tapiolaan, Otaniemeen ja Keilaniemeen. Täten voidaan olettaa että kyseisten alueiden aluerakenteessa on odotettavissa suuria muutoksia koska uusia asuntoja halutaan rakentaa lähelle metroasemia ja lisäksi metroasemien läheisyydessä tullaan tiivistämään nykyistä asumiskantaa. Espoon keskuksen, Kauklahden ja rantaradan vyöhykkeen kehittämissuunnitelmissa on kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskukseen ja Kauklahteen. Radan varteen on suunnitteilla uusia pysäkkejä, joiden ympäristöön rakennetaan uusia asuinalueita. Muita mahdollisia tulevaisuuden suuria liikennehankkeita ovat mm. Kauklahdenväylän parantaminen, koska se on edellytyksenä Saunalahden maankäytön kehittämiselle. Lisäksi Espoo - Lohja -rata tulee edistämään Hista - Veikkola- Nummela - Lohja - vyöhykkeen kehittymistä ja on oletettavaa että radan varteen rakentuu uusia asuinkohteita erityisesti uusien asemien ympäristöön. Taulukko 4. Uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Espoonkartano asuinalue Kurttila, Vanttila asuinalue Kauklahti asuinalue Soukankallio asuinalue Hannusjärvi asuinalue Matinkylä asuinalue Suurpelto, Kuitinmäki, Henttaa asuinalue Turvesuo työpaikka-alue Perkkaa asuinalue Uusmäki asuinalue Tuomarila ja Espoon keskus asuinalue Lommila työpaikka-alue Miilukorpi asuinalue Kulmakorpi työpaikka-alue Hista asuinalue Pellaksenmäki asuinalue Nepperi asuinalue Perusmäki, Antinmäki asuinalue Kalajärvi 2 asuinalue Suurpelto, Kuitinmäki, Henttaa TP työpaikka-alue Hista TP työpaikka-alue 0 2 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Espoon nykyinen riskiluokitus, kuten myös aluerakenne on kahtiajakautunut. Eteläisissä osissa on jo nykyisin runsaasti riskiluokka 1 kohteita samoin kuin riskiluokka 2 kohteita. Sen sijaan Pohjois-Espoossa on laajoja harvaanasuttuja alueita sekä laaja Nuuksion kansallispuisto jossa ei ole asutusta (kuva 7). Pohjois-Espooseen on kuitenkin suunnitteilla runsaasti uutta asutusta ja monin paikoin riskiluokitus tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Kun aikaisemmin Espoon eteläiset osat olivat ainoastaan taajaan asuttuja, niin tulevaisuudessa myös kaupungin läntisille alueille on kehittymässä merkittäviä asutustihentymiä, joista ehkä merkittävimpänä voidaan pitää Histan aluetta. Tällä hetkellä maaseutumaiseen aluerakenteeseen on suunnitteilla merkittävä Histan lähiö lähes asukkaalle. Hista-Siikajärvi-Nupuri alueen tämän hetken riskiluokitus on 4 tai 3 ja se todennäköisesti tulee osin muuttumaan jopa 1 riskialueeksi. Espoonkartanon alueelle suunnitellaan uutta asutusta yli 6000 asukkaalle ja nykyinen 2 luokan riskialue muuttunee 16

18 tulevaisuudessa riskiluokkaan 1 tai 2. Myös Kurttilan ja Vanttilan alueet kuuluvat tällä hetkellä riskiluokkaan 3 mutta suunnitteilla olevat uudet asuinalueet noin 7000 asukkaalle tulevat muuttamaan alueen riskiluokitusta riskiluokkiin 1 tai 2. Myös Kauklahteen rakennetaan asunnot noin 2500 asukkaalle alueille, jotka nykyisin kuuluvat riskiluokkiin 2 tai 3 ja jopa osin 4 riskiluokkaan (kuva 6). Muita merkittäviä rakennuskohteita, joissa nykyinen pelastustoimen riskiluokitus tulee todennäköisesti muuttumaan, ovat eteläisessä Espoossa mm. Tuomarila ja Espoon keskus; Suurpelto, Kuitinmäki, Henttaan alue; Matinkylän uudet asuinalueet; Uusmäki lähellä Helsingin rajaa. Lisäksi on huomioitava mahdolliset riskiluokitusten muutokset Pohjois-Espoossa, sillä myös Pohjois-Espooseen on suunnitteilla runsaasti uutta asutusta mm. Nepperin alue, Perus- ja Antinmäen alue sekä Kalajärvi 2 alue (kuva 6). Espoossa on viisi vakinaista paloasemaa ja useita sopimuspalokuntia (VPK). Kaupungissa on useita riskiluokan 1 kohteita jotka pitää saavuttaa 6 minuutissa (kuva 7). Nykyinen paloasemaverkosto pystyy melko hyvin kattamaan eteläisen Espoon 1 luokan riskikohteet, mutta on selvää ettei nykyisenkaltaisella paloasemaverkostolla pystytä kattamaan tulevia Histan riskialueita Läntisessä Espoossa eikä Espoonkartanon, Kurttilan ja Vanttilan alueita. Myös Itäisenja koillisen Espoon saavutettavuudessa on puutteita ja nykyisin Helsingin ja Vantaan pelastuslaitoksilta saavutetaan nämä alueet nopeammin ja vastavuoroisuusperiaatteen mukaan Helsinki ja Vantaa antavat Espoolle apua pelastustoiminnassa. Vastavuoroisuus perustuu lakiin, joka velvoittaa kunnat tekemään yhteistoimintaa palo- ja pelastustoimessa. 17

19 Kuva 5. Espoon riskiluokitus sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 18

20 Kuva 6. Espoon riskiluokitus sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 19

21 Kuva 7. Espoon saavutettavuus nykyisiltä vakinaisilta paloasemilta ja uudet asuinalueet (TARKE) - selvityksen mukaan. 20

22 5.3.2 Hangon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Tilastokeskuksen väestöennusteissa Hangon väkiluku pienenee n. 2.6 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Merkittäviä asunto- ja työpaikka rakentamisen kohteita ovat kunnassa vai muutamia. Kaupungin etelä-osaan on suunnitteilla 500 asukkaan Kuningattarenvuoren asuinalue ja kaupungin länsi-osaan Regattan asuinalue 170 asukkaalle. Uudet asuinkohteet ilmenevät kuvasta 8 ja taulukosta 5. Hangossa toimii keskustassa vakinainen paloasema, jonka nykyiset Toimintavalmiusohjeen mukaiset saavutettavuudet näkyvät kuvassa 8. Nykyisestä paloasemasta saavutetaan 6 minuutissa kaikki riskiluokan 1 kohteet. Suurin osa riskiluokan 2 kohteista saavutetaan 10 minuutissa ja riskiluokan 3 kohteet saavutetaan myös lukuun ottamatta Lappohjan taajamaa, jossa kuitenkin toimii vapaapalokunta täydentämässä alueen pelastustoimea. Kuva 8. Hangon riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 21

23 Taulukko 5. Hangon uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Varikko-alue työpaikka-alue 23 2 Variksenniemi asuinalue Kuningattarenvuori asuinalue Furuvik asuinalue Regatta asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Inkoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Inkoon väestön ennustetaan kasvavan yli 30 % vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta on huomioitava että Inkoossa asuu tällä hetkellä vain n asukasta. Inkooseen on rakenteilla kaksi uutta asuinaluetta Väesterkulla III ja Böle sekä Torpin työpaikka-alue. Nämä alueet ilmenevät kuvasta 9 ja taulukosta 6. Pääosa Inkoon keskustasta on pelastustoimen riskiluokkaa 3, ja Toimintavalmiusohjeen mukainen 20 minuutin saavutettavuus toteutuu ainakin teoriassa lähimmältä vakinaiselta paloasemalta. Todennäköistä kuitenkin on että Inkoon vapaapalokunnalla on suuri merkitys alueen pelastustoimen toiminnassa. Kuva 9. Inkoon riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 22

24 Taulukko 6. Inkoon uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Västerkulla III asuinalue Torp työpaikka-alue 1 3 Böle asuinalue 88 3 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Karjalohjan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Karjalohjan väestö tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä yli 22 %. Karjalohjan kasvu tulee tapahtumaan keskustan ulkopuolella, sillä asemakaavoitetuilla alueilla ei ole enää jäljellä merkittävää kaavavarantoa asumiseen. On tosin huomioitava, että Karjalohja tullaan liittämään Lohjan kuntaan vuonna Karjalohjan uudisrakentamisen kohteet ja työpaikka-kohteet voidaan nähdä kuvasta 10 ja taulukosta 7. Karjalohjalla on nykyisin kolme luokan 3 riskikohdetta joita ei saavuteta nykyisiltä paloasemilta 20 minuutissa. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa Karjalohjan pelastustoimen on tukeuduttava alueella toimivaan vapaapalokuntaan, jotta 20 minuutin saavutettavuus toteutuisi. Ottaen huomioon sen, että Karjalohjan väestö lisääntyy, on tulevaisuudessa tärkeää tehostaa alueen pelastustoimen valmiuksia. Kuva 10. Karjalohjan riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 23

25 Taulukko 7. Karjalohjan uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Kourjoki asuinalue Lammenranta asuinalue Luhju asuinalue Härjänvatsa työpaikka-alue 2 5 Teilinummi työpaikka-alue 1 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Karkkilan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Karkkilan väestönkasvu on ennustettu varsin alhaiseksi, 14.7 % lisäys vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin, Karkkilan kunnassa on suunnitteilla kaksi merkittävämpää uudisrakennuskohdetta Asemanrannan asuinalue lähes 950 asukkaalle sekä Keski- ja Itä-Tuorila yli 200 asukkaalle. On myös mahdollista että tulevaisuudessa Karkkilan keskustaajamaan rakennetaan lisää kerrostaloja tai omakotitaloja, sillä alueella on runsaasti kaavoitettua, mutta rakentamatonta asuntokerrosalaa, yhteensä k-m 2. Mahdollisia pelastustoimintaan vaikuttavia liikenneratkaisuja ovat mm. moottoritien jatkaminen pohjoisemmaksi sekä Vihti-Karkkila tien muuttaminen nelikaistaiseksi. Karkkilan uudisrakentamisen kohteet ja työpaikkakohteet voidaan nähdä taulukosta 8 ja kuvasta 11. Karkkilassa on vakinainen paloasema, jonka sijainti nykyisiin riskialueisiin ja tuleviin uudisrakennuskohteisiin on hyvä (kuva 11). Taulukko 8. Karkkilan uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Bremerinpelto asuinalue Högforsin länsiosa työpaikka-alue 1 3 Keski- ja Itä-Tuorila asuinalue Asemanranta asuinalue Sevi työpaikka-alue 3 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 24

26 Kuva 11. Karkkilan riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan Kauniaisten aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Kauniainen on jo nyt hyvin tiiviisti rakennettu eikä tällä hetkellä merkittäviä uudisrakennuskohteita ole lainkaan, toisin Kauniaisten keskustaa ollaan voimakkaasti uudistamassa. Pääosa Kauniaisista kuuluu riskiluokkaan 1 tai 2 ja on nykyisin saavutettavissa 6 minuutissa Espoon keskuspaloasemalta (kuva 12). 25

27 Kuva 12. Kauniaisten riskiluokitus sekä saavutettavuus Kirkkonummen aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Kirkkonummen läheisyys pääkaupunkiseutuun heijastuu kunnan erittäin voimakkaana kehityksenä tulevaisuudessa. Väestönkasvu jatkuu voimakkaana ja kuntaan on syntymässä useita uusia asuinalueita. Keskustan ulkopuolella on suunnitteilla rivitalo- sekä pari- ja pientaloasutusta ja keskustaan, palvelukeskittymiin sekä rautatieasemien läheisyyteen kaavaillaan uutta kerrostaloasutusta. Kuntakeskuksen lisäksi Masala ja Veikkola sekä Kantvikin taajamat ovat voimakkaan kasvun aluetta (taulukko 9 sekä kuvat 13 ja 14). Pelastustoimeen vaikuttavia merkittäviä liikennehankkeita ovat mm. Turunväylän moottoritien lisäkaistojen rakentaminen pääkaupunkiseudun suuntaan v jälkeen ja Kantatie 51 rakentaminen moottoritienä Espoosta Kirkkonummelle. Kirkkonummella toimii paloasema, josta saavutetaan 6 minuutissa pääosin kaikki keskustan riskiluokka 1 kuuluvat alueet. Myös keskustan ympäristössä olevat riskiluokka 2 ja 3 alueet pystytään saavuttamaan Toimintavalmiusohjeen puitteissa. Sen sijaan Kirkkonummen pohjoisosassa Veikkolassa, on 2 luokan riskialueita joissa 10 minuutin Toimintavalmiusaika ei toteudu vakinaiselta asemalta käsin ja Veikkolan kiireellisen pelastuspalvelun hoitaa paikallinen vapaapalokunta (kuva 14). Kirkkonummen eteläosassa on Upinniemi, joka on 3 luokan riskialuetta, ja saavutettavissa 20 minuutissa Kirkkonummen paloasemalta. Lisäksi Upinniemen varuskunnassa on sotilaspalokunta, joka hoitaa myös tarvittaessa alueen kiireellisen siviiliväestön pelastustoiminnan. Kirkkonummen pohjoisosissa on Veikkolan taajama, johon rakennetaan uusia asuntoja noin 2000 asukkaalle. Kirkkonummen nykyinen paloasema pystyy toimimaan 26

28 saavutettavuusaikojen puitteissa eteläisen Kirkkonummen alueella, mutta Veikkolan taajamassa Pohjois-Kirkkonummella, pelastustoimen palvelut joudutaan hoitamaan alueen sopimuspalokuntien toimesta. Veikkola on voimakkaan kasvun aluetta, erityisesti jos suunnitellut ratahankkeet toteutuvat. Tulevaisuudessa Veikkolan pelastustoimen palvelut voivat osoittautua alimitoitetuksi ja nykyisen Veikkolan VPK resursseja voi olla tarve laajentaa tai muuttaa VPK asema vakinaiseksi paloasemaksi. Myös suunnitteilla olevasta Histan paloasemasta käsin on mahdollista saavuttaa Veikkola Toimintavalmiusohjeen mukaisesti, mutta tämä edellyttää sitä että Histan suunnitellulta asemalta on nopeat yhteydet Turunväylän moottoritielle. Taulukko 9. Kirkkonummen uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Kuntakeskus, liikealue työpaikka-alue 1 2 Kuntakeskus, asuminen asuinalue Kuntakeskus, 1. vaiheen osayleiskaava asuinalue Kuntakeskus, 2. vaiheen osayleiskaava asuinalue Heikkilän osayleiskaava asuinalue Laajakallio, keskusta ja radanvarsi asuinalue Kolsari asuinalue Vols asuinalue Kantvik, liikealue asuinalue Merikantvik, vaiheet 1, 2 ja 4 asuinalue Sepänkannas, vaiheet 2 ja 3 asuinalue Strömsby ja Kantvikin eteläsatama työpaikka-alue Masala, keskusta asemakaavojen muutokset asuinalue Masala, työpaikka-alue työpaikka-alue 1 15 Masala, Kartanonranta, vaiheet 2 ja 3 asuinalue Masala, Suvimäki asuinalue Sarvvik ja Kurkiranta asuinalue Jorvaksenkolmio työpaikka-alue Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava työpaikka-alue Kiilakallio työpaikka-alue 1 21 Keski-Jorvas ja asemanseutu asuinalue Masalan, Pentfallin ja Hvittorpin osayleiskaava asuinalue Veikkola, yhdistetty kaikki Veikkolan asuinalueet asuinalue Veikkola, työpaikka-alue työpaikka-alue 1 25 Aavaranta asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 27

29 Kuva 13. Eteläisen Kirkkonummen riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 28

30 Kuva 14. Pohjoisen Kirkkonummen riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan Lohjan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Lohjan asuntotarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa kun pääasiassa ympäröivistä kunnista muuttaa Lohjalle lisää väestöä. Nykyinen noin asukkaan Lohja ennustetaan kasvavan yli asukkaan kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä. Kaupungissa on suunnitteilla useita uusia asuinrakennusprojekteja. Asemakaavojen kerrostalovaranto tullaan hyödyntämään tehokkaasti ja tällä hetkellä on rakenteilla useita kerrostaloja. Tulevaisuuden kehityskuvassa ennustetaan väestön kasvavan Lohjan keskustassa n asukkaalla, Etelä-Lohjalla n asukkaalla, Länsi Lohjalla myös n asukkaalla ja Pohjois-Lohjalla n asukkaalla. Rakentamiskohteet ilmenevät kuvasta 15 ja taulukosta 10, lisäksi kuvassa 16 esitetään uusien asuinalueiden asukasmäärät. Erityisesti Hiidensalmen alue tullaan tehokkaasti rakentamaan. Lohjan yhdistyminen Sammatin sekä Karjalohjan kuntien kanssa avaa myös uusia mahdollisuuksia tehokkaaseen uudisrakentamiseen. Lohjalla on myös vireillä liikennehankkeita mm. Helsinki-Turku rautatieyhteys sekä valtatie 25 muuttaminen osin nelikaistaiseksi. Näillä toimenpiteillä voi olla tulevaisuudessa pelastuspalvelun toimintaan liittyviä seurauksia. Lohjalla on paloasema josta käsin pystytään saavuttamaan 6 minuutissa keskustan riskiluokka 1 kohteet. Asemalta käsin saavutetaan myös pääosa nykyisistä riskiluokka 2 kohteista, mutta tulevaisuudessa on suunnitteilla Lohjan keskusalueen ulkopuolelle asuinalueita joissa 29

31 Toimintavalmiusohjeen mukainen saavutettavuus ei tule todennäköisesti toteutumaan. Esimerkiksi Lohjan luoteispuolelle on suunnitteilla 800 asukkaan uusi asuinalue Paloniemi, jota ei kyetä saavuttamaan 10 minuutissa. Sen sijaan Lohjan pohjoisosiin suunnitteilla olevat uudet asuinalueet kuten 1500 asukkaan Muijala kyetään saavuttamaan Nummelan paloasemalta käsin 6 minuutissa. Sammatin keskustaajaman ja sen ympäristön riskiluokka 3 kohteita ei pystytä saavuttamaan 20 minuutissa Lohjan paloasemalta ja Sammatin pelastustoimen hoitaa pääasiassa Sammatin VPK, josta käsin alueen riskiluokan 3 kohteet pystytään saavuttamaan Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Kuva 15. Lohjan riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 30

32 Taulukko 10. Lohjan uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Lasitehtaan alue asuinalue Tynninharju-Ravirata työpaikka-alue 1 3 Vappulan muutos asuinalue Porla asuinalue Haukilahti asuinalue Rajaportti asuinalue Routio 1 asuinalue Routio 2 asuinalue Karnaisten palvelualue työpaikka-alue 1 10 Asemanrinne asuinalue Lempolan yritysalueet työpaikka-alue 1 12 Immula asuinalue Nummenkylän mastoalue työpaikka-alue 2 14 Muijala asuinalue Nälköönlampi työpaikka-alue 1 16 Muijala TP työpaikka-alue 1 17 Muijalankangas työpaikka-alue 1 18 Pappilankorpi työpaikka-alue 1 19 Gunnala asuinalue Vappula asuinalue Haukkavuori asuinalue Ydinkeskusta asuinalue Virkkala asuinalue Tytyri-Hiidensalmi asuinalue Volhoinen asuinalue Asemanpelto asuinalue työpaikka-alue työpaikka-alue Paloniemi ja muu Länsi-Lohja asuinalue Vienola asuinalue Hanninummi asuinalue Lönnrot opisto asuinalue Käpytie asuinalue Mätäsniemi asuinalue Viljanmaa asuinalue Venetehdas työpaikka-alue työpaikka-alue 1 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 31

33 Kuva 16. Lohjan riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007) Nummi-Pusulan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Ennusteiden mukaan Nummi-Pusulan väestö ei kasva merkitsevästi ja väestönkasvun ennustetaan olevan noin 11 % vuoteen 2030 mennessä. Nummi-Pusulan uudisrakentaminen kohdistuu pääasiassa taajama-alueiden ulkopuolelle (kuva 17 ja taulukko 11). Pusulan Kaukelantielle on suunnitteilla uusi asuinalue noin 150 asukkaalle. Kunnan liikekeskukseksi on kehittynyt Saukkola Helsinki-Turku valtatien varrelle. E-18 väylän pohjoispuolelle liittymiin suunnitellaan liikennettä palvelevaa yritystoimintaa. Nummi-Pusulassa on kolme taajamaa, joissa on Riskiluokka-3 kohteita. Nämä kohteet pystytään saavuttamaan 20 minuutissa nykyisin (kuva 17). Lisäksi jos huomioidaan se että Nummi-Pusula väestö ei tule merkittävästi kasvamaan vuoteen 2030 voidaan olettaa että kunta saa pelastustoimen palvelua Toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Lisäksi kunnassa toimii kaksi sopimuspalokuntaa, Nummen VPK ja Pusulan VPK. 32

34 Kuva 17. Nummi-Pusulan riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. Taulukko 11. Nummi-Pusulan uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Nummen kirkonseutu asuinalue Hierannummi asuinalue Nybergin alue asuinalue Pusulan Kaukelantie asuinalue Nummen liittymän työpaikka-alue työpaikka-alue 1 6 Kasvihuoneilmiö työpaikka-alue 1 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Raaseporin aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhtyivät Raaseporiksi Uuden kunnan väestönkasvun ennustetaan olevan noin 10 prosenttia ja kunnan väestö ikääntyy voimakkaasti. On kuitenkin huomioitava että kuntaan on suunnitteilla useampia uudisrakennuskohteita, erityisesti entisen Tammisaaren alueelle ja Karjaalle. Nämä uudet asuin- ja työpaikkarakennuskohteet voidaan nähdä kuvista 18 ja 19 sekä taulukosta 12. Huomionarvoista on se että runsaasti uudisrakentamista on suunnitteilla Tammisaaren ja Karjaan keskusalueiden ulkopuolelle mm. Skogbyn asuinalueet 33

35 Tammisaaren Eteläpuolella sekä Tammisaaren Itä-puolella Skräddarböle ja Grop-Dragsvik. Raaseporissa on myös keskustaajamia kuten Pohja ja Tenhola, joihin on suunnitteilla lisäasutusta. Kunnassa on kaksi vakinaista paloasemaa Tammisaaressa ja Karjaalla ja tämän lisäksi on useita vapaapalokuntia mm. Tenholassa, Bromarvissa ja Pohjan keskuksessa (kuva 18). Nykyiset vakinaiset paloasemat Tammisaaressa ja Karjaalla pystyvät kattamaan pelastustoimen Toimintavalmiusaikojen puitteissa näissä kaupungeissa, mutta eivät ehkä enää tulevaisuudessa keskusalueiden ulkopuolella esimerkkinä Skogbyn asuinalueet Tammisaaren eteläpuolella. Näiden alueiden pelastustoimen palveluissa sopimuspalokunnilla tulee olemaan tulevaisuudessa suurempi rooli. Myös Bromarvin taajama on täysin 20 minuutin saavutusajan ulkopuolella vaikka taajamassa on riskialueita 3 luokassa, tosin kuntakeskuksessa toimii Bromarvin VPK. Tenholan taajamassa on varsin suuri riskiluokan 3 alue, joka nykyisin pystytään saavuttamaan 20 minuutissa, mutta jos keskustaajama alue tulee nykyisestään kehittymään, voi Tenholaan syntyä riskiltään 2 luokan kohteita joita ei saavuteta 10 minuutissa vakinaisilta asemilta. On kuitenkin huomioitava, että Tenholassa toimii ns. puolivakinainen palokunta 10 minuutin lähtöajalla ja asemalta käsin pystytään Tenholan riskikohteet saavuttamaan Toimintavalmiusohjeen puitteissa. Kuva 18. Raaseporin riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 34

36 Taulukko 12. Raaseporin uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Degerby asuinalue Kuikkakuja, kortteli 8042 asuinalue Läpp työpaikka-alue 1 4 Karjaan läntinen ohikulkutie työpaikka-alue 1 5 Sisu Auto asuinalue Maasillan puisto asuinalue Lövkulla, kortteli 233 o 266 asuinalue Rödmossen asuinalue Herrmansin alue asuinalue Pappila III asuinalue Fredrikstad asuinalue Dönsby asuinalue Seurakunnan rivitalotontit asuinalue Kroggårdin hiekkakuoppa työpaikka-alue 2 15 Kroggård-Gålisjö asuinalue Pinjainen asuinalue Bollstad työpaikka-alue 3 3 Kappelintie asuinalue Snappertuna asuinalue Horsbäck työpaikka-alue 3 3 Skräddarböle asuinalue Skogby- öst asuinalue Skogby- vast asuinalue Skogby työpaikka-alue Leksvall asuinalue Rävnäs-Kursand, Aronsberg asuinalue Grop-Dragsvik asuinalue Horsbäck työpaikka-alue Gammelboda-Nyboda asuinalue Bromarv asuinalue Tenholan kirkonkylä asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 35

37 Kuva 19. Raaseporin Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007) Siuntion aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Väestöennusteen mukaan Siuntiossa tulee olemaan n asukasta vuonna Väestönkasvun ennustetaan olevan hyvin korkea. Siuntioon muuttaa Pääkaupunkiseudulta väestöä jotka hakevat epäurbaanimpaa elämäntyyliä kohtuullisen etäisyyden päässä Helsingistä. Siuntion keskustaajamaan on suunnitteilla useita asuinrakennuskohteita ja kuntakeskuksen alueella pyritään asutusta tiivistämään ja hankkimaan rakentamiseen lisäalueita (kuvat 20 ja 21 sekä taulukko 13). Rakentamista pyritään ohjaamaan haja-asutusalueilta taajamiin. Keskustaajaman lisäksi Siuntion Störsvikin ja Sunnavikin alueella on myös uudisrakennustoimintaa ja Sunnavikiin on lisäksi rakenteilla yritystoimintaan työpaikka-alue. Siuntion liikennesuunnitelmissa on mm. kantatie 51 parantaminen, jolla voi olla vaikutusta tulevaisuuden pelastustoimintaan. Siuntion kunnassa ei ole vakinaista paloasemaa vaikka kuntakeskus on 2 luokan riskialuetta. Nykyisellään Siuntion keskustaa ei saavuteta alle 10 minuutissa vakinaisilta paloasemilta, mutta Siuntion kirkonkylässä toimii VPK, jonka pelastustoimen palveluilla pyritään takaamaan Toimintavalmiusohjeen mukainen pelastustoimen taso (kuva 20). Siuntiossa on myös useita 3 luokan riskialueita jotka ovat juuri ja juuri saavutettavissa 20 minuutissa Lohjan paloasemalta tai Kirkkonummen paloasemalta. On siten selvää, että Siuntion kirkonkylästä käsin toimiva vapaapalokunta on tärkeässä roolissa tällä hetkellä Siuntion pelastustoimessa. Jos Siuntion kehitys 36

38 tulee jatkumaan niin kiivaana kuin on ennustettu, kunnalla voi tulevaisuudessa ilmetä tarvetta jopa vakinaisen paloaseman perustamiseen. Kuva 20. Siuntion riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. Taulukko 13. liitto). Siuntion uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Sunnanvik asuinalue Sunnanvik asuinalue Sunnanvik yrityskylä työpaikka-alue 2 4 Kirkonkylä asuinalue Kuntakeskus asuinalue Kuntakeskus asuinalue Kuntakeskus asuinalue Kuntakeskus asuinalue Kuntakeskus (Haga I) asuinalue Kuntakeskus (Palonummi) asuinalue Kuntakeskus (ydinalue) asuinalue Krejans asuinalue Kuntakeskus asuinalue Störsvik asuinalue Störsvik asuinalue Kuntakeskus asuinalue Kuntakeskus asuinalue

39 Kuva 21. Siuntion Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007) Vihdin aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Vihti on voimakkaasti kehittyvä kunta, jonka asukasmäärä tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi. Vihti kuuluu tiiviinä, vetovoimaisena osana Helsingin seudun asuntomarkkinaaluetta ja arvioilta 40 % Vihdin työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vihdin uudisrakentamisen painopiste on Nummelassa, jonka eteläosiin on tarkoitus rakentaa yli asukkaan Etelä-Nummelan asuinalue (kuvat 22 ja 23 sekä taulukko 14). Muita tulevia asuinrakennuskohteita on Vihdin kirkonkylän alueella, Ojakkalassa sekä Otalammella. Tulevaisuuden merkittävistä rakennussuunnitelmista mainittakoon Helsinki-Turku rautatieyhteys sekä mahdollinen Kehä IV-tien vaikutus Vihdin kaakkoisosiin. Vihdin kunnassa toimii Nummelan paloasema, joka pystyy saavuttamaan Nummelan taajaman 1 luokan riskialueet sekä nykyiset 2 luokan riskialueet (kuva 22). Nummelan eteläosiin on rakenteilla uusi asuinalueita yli asukkaalle. Nämä uudet asuinalueet sijaitsevat suhteellisen lähellä Nummelan paloasemaa ja ovat todennäköisesti saavutettavissa Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Sitä vastoin Vihdin taajamaa, jossa sijaitsee 2 luokan riskialueita, ei kyetä kunnolla saavuttamaan vakinaisilta paloasemilta 10 minuutissa. 38

40 Kuva 22. Vihdin riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 39

41 Kuva 23. Vihdin Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007). 40

42 Taulukko 14. Vihdin uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Koivissilta-Myrskylänmäki työpaikka-alue 12 2 Männikkö Asuinalue Kirkonkylä Asuinalue Vääkilä II Asuinalue Nummenkylän työpaikka-aluetta työpaikka-alue 1 6 Kalkkimäki-Rajanummi Asuinalue Kalkkimäki-Rajanummi TP työpaikka-alue 1 8 Linnanniittu Asuinalue Pajuniittu II Asuinalue Enäranta Asuinalue Ojakkalan ranta Asuinalue Nummelan eteläosat TP työpaikka-alue 1 13 Palojärvi, Huhmari työpaikka-alue 1 14 Nummelan eteläosat Asuinalue Kopu-Haakkoinmaa, Lankila, Ridal ja Loiskaajantie Asuinalue Pietilä Asuinalue Pappilanpelto Asuinalue Myrskylänmäki Asuinalue Otalammen keskusta Asuinalue Vääkilä III Asuinalue Linnanniittu II Asuinalue Huhdanmäki Asuinalue Veikkoinkorpi, muutos työpaikka-alue 1 24 Kukkoinharju Asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemien tarve ja sijainti 2030 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos käsittää laajoja suhteellisen harvaan asuttuja kuntia, mutta toisaalta myös Suomen väkiluvultaan toiseksi suurimman kaupungin Espoon, joka kehittyy voimakkaasti. Myös Espoon lähikunnat kuuluvat voimakkaasti kehittyviin kuntiin, joihin suuntautuu tulevaisuudessa voimakasta muuttoliikettä pääosin pääkaupunkiseudulta. Espoon nykyinen pelastustoimen verkosto pystyy varsin hyvin kattamaan nykyisen kaltaisen asutuskehityksen, mutta Espooseen on rakenteilla tai suunnitteilla alueita, joita ei saavuteta nykyisen Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Espoossa on uusia asukasmäärältään suuria asuinalueita suunnitteilla yhä kauemmas kaupungin nykyisestä ydinalueesta ja esimerkiksi Histan alueen rakentaminen Länsi-Espoossa, kaukana nykyisestä Espoon palveluiden keskittymistä, antaa hyvän kuvan siitä mihin suuntaan asutusta ollaan Espoossa kehittämässä tulevaisuudessa. Uudisrakentaminen ja uudet kaupunginosat Espoossa tulevat laajenemaan nyt suhteellisen harvaan asutuille, maaseutumaisille alueille, sitä mukaa kun Espoon kaupunki pystyy kaavoittamaan uusia alueita. Läntisen Espoon pelastustoimen turvaamiseksi voidaan olettaa, että Histan alueelle rakennetaan uusi paloasema, josta on myös hyvät yhteydet päätieväylille, joista käsin voitaisiin saavuttaa mahdollisesti Veikkolan taajama sekä muitakin uusia asutuskeskittymiä joita voi syntyä uuden rataverkon varteen. On varsin todennäköistä että uudisrakentamista tulee sijoittumaan runsaasti tulevien tehokkaiden ratayhteyksien varteen. Leppävaran ja Espoon keskuksen välille rakennettavan ns. 41

43 Espoon kaupunkiradan varteen tulee lisää uudisrakentamista asema-alueiden läheisyyteen. Toinen uusi Espoota halkova raideyhteys ns. ELSA-ratahanke akselilla Espoo-Lohja-Salo, tulee toteutuessaan vaikuttamaan raideyhteyden tuleviin asemanseutuihin. Täten on varsin todennäköistä, että radan varteen kehittyy uusia kaupunkilähiöitä, ei pelkästään Espooseen, vaan myös kuntiin välillä Espoo-Lohja-Salo. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa mihin uudet ELSA-radan asemat tulevat sijoittumaan. Mutta on varsin selvää että asemien ympäristöihin rakennettavat uudet asuinalueet tulevat muuttamaan alueiden nykyistä riskiluokitusta. ELSA-rata tulee toteutuessaan vaikuttamaan todennäköisesti ainakin Nupurin, Veikkolan, Etelä-Nummelan ja Nummenkylän alueranteisiin. Läntiseen Espooseen, lähelle Kauniaisten rajaa on suunnitteilla uusia asuinalueita mm. Kurttilan ja Vanttilan uudisrakennuskohteet, jotka eivät ole saavutettavissa nykyisin 6 minuutissa. Näiden alueen riskiluokka tulee tulevaisuudessa muuttumaan sitä mukaa kun alueita rakennetaan valmiiksi ja väestöntiheys kasvaa. Saavutettavuus tulee paranemaan kun Espoonlahden uusi suunnitteilla oleva paloasema saadaan valmiiksi Länsiväylän välittömään läheisyyteen. Myös perinteisesti suhteellisen harvaan asuttu Pohjois-Espoon alue on tulevaisuuden kasvualuetta. Erityisesti Perusmäkeen ja Antinmäkeen tullaan rakentamaan uusia asuinalueita ja on hyvin todennäköistä, että Pohjois-Espoon pelastustoimen palveluntarve tulee lisääntymään. Leppävaaraan rakennettu uusi asema on jo parantanut Pohjois-Espoon alueiden saavutettavuutta, mutta Pohjois-Espoossa on myös alueita, joiden kiireellinen pelastustoimi hoidetaan yhä Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen toimesta solmitun yhteistoimintasopimuksen mukaan. Espoon uudisrakennuskohteiden pelastustoimen palvelun organisoinnin lisäksi Länsi- Uudenmaan pelastustoimen yksi merkittävin tulevaisuuden haaste tulee olemaan kuinka pääkaupunkiseudun ympäristön voimakkaasti kehittyville kunnille tullaan takaamaan riittävä pelastustoimen taso tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa ilmeni selviä puutteita pelastustoimen saavutettavuudessa jos ainoastaan nykyisen kaltainen paloasemaverkko on käytössä tulevien uusien asuinalue rakentamisten jälkeenkin. Karttatarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota Siuntion voimakkaasti kasvavaan kuntaan, johon suuntautuu erittäin voimakasta muuttoa pääkaupunkiseudulta. Kunnan väestömäärä tulee huomattavasti kasvamaan nykyisestä ja on siten merkillepantavaa että nykyinen Toimintavalmiusohjeen mukainen saavutettavuus ei toteudu. Jo nyt kunnassa on riskiluokka 2 ja 3 alueita, joita ei vakinaiselta asemalta käsin saavuteta Toimintavalmiusohjeen antamissa puitteissa ja pelastustoimen alueella hoitaa paikallinen sopimuspalokunta. Tämän tutkimuksen tulos viittaa siihen, että Siuntioon tai sen läheiseen ympäristöön on tulevaisuudessa mahdollisesti tarvetta rakentaa paloasema tai vähintään ns. kevytyksikkö. Tältä asemalta kyettäisiin myös palvelemaan ympäröiviä kuntia kuten esimerkiksi Inkoon kuntaa, joka tällä hetkellä ei ole saavutettavissa kuin 20 minuutin toimintavalmiusajan puitteissa vakinaisilta paloasemilta käsin. Tosin Inkoon sopimuspalokunta on velvoitettu hoitamaan alueen pelastustoimen palvelut. Kuvassa 24 esitetään Toimintavalmiusohjeen mukaiset pelastustoimen saavutettavuusvyöhykkeet tilanteessa, jossa uudet suunnitellut ja optimaalisesti sijaitsevat, mahdollisesti tulevaisuudessa tarpeelliset vakinaiset paloasemat otetaan huomioon. Skenaariossa on suunniteltu uudet paloasemat Pohjois-Espooseen Vihdintien varteen sekä Histaan moottoritien varteen Siuntioon. Tämän lisäksi Karjaan paloasema on siirretty uuteen sijaintikohteeseen parempien tieyhteyksien varrelle ja Lohjan paloasemaa on siirretty pohjoisemmaksi huomioimaan pohjoisten alueiden kasvu esimerkiksi Palomäen uusi asuinalue. Myös Nummelan paloasemaa on 42

44 siirretty pohjoiseen lähemmäs Vihtiä, kuitenkin siten että Nummelan eteläosiin rakennettavat uudet asuma-alueet saavutetaan 6 minuutin aikana. Kuten kuvasta 24 nähdään, uusien ja optimaalisimpiin kohtiin sijoitettujen paloasemien tilanteessa pelastustoimen saavutettavuus paranisi. Pohjois-Espoossa uusien asutusalueiden pelastustoimen palvelut hoitaisi uusi pohjoinen asema ja Histan asema ei ainoastaan hoitaisi Hista- Siikajärvi-Nupuri alueen pelastustoimia, vaan myös voimakkaasti kehittyvä Veikkolan alue olisi nyt saavutettavissa 6 minuutissa. Uudelta Siuntion asemalta käsin kyettäisiin hoitamaan koko kunnan alueen merkittävät uudisrakennuskohteet jos ne tulevat toteutumaan. Lohjan paloaseman uudesta sijainnista käsin pystyttäisiin saavuttamaan mm. Palomäen uusi asuinalue 6 minuutissa. Toisin Lohjan eteläiset pelastustoimen palvelut tulisivat hieman kärsimään paloaseman pohjoisemmasta sijainnista. Toisaalta Lohjan tulevaisuuden asuntorakentaminen tulee keskittymään Lohjan keskustan luoteis- ja pohjoispuolelle. Myös Sammatin riskiluokka 3 kohteet pystyttäisiin myös saavuttamaan 20 minuutissa. Vihdin saavutettavuus paranisi selvästi samoin kuin voimakkaasti kehittyvät Otalammi ja Ojakkala uuden pohjoisemman paloaseman ansiosta. Pienemmissä keskuksissa taajamien pelastustoimen palvelut hoitaisivat edelleen sopimuspalokunnat kuten esimerkiksi Inkoossa, Pusulassa, Karjalohjalla ja Bromarvissa. Kuva 24. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen saavutettavuus uusilla paloasemilla ja eräiden nykyisten paloasemien sijainninmuutoksen jälkeen. 43

45 5.5 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos alueen väestönkasvu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella arvioitu väestönkasvu vuoteen 2030 on noin 22 prosenttia ja väestömäärän oletetaan kasvavan arviolta asukkaalla. Voimakkaimmin kasvavat Pornaisten ja Mäntsälän kunnat, joissa väestönkasvu on arviolta 35 prosenttia. Myös Keravan väestö kasvaa voimakkaasti, lähes 30 prosenttia. Ennusteiden mukaan Hyvinkäällä ja Järvenpäässä väestönkasvu olisi varsin maltillista, arviolta 15 prosenttia (taulukko 15). Taulukko 15. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntakohtainen väestönkasvu (lähde: Tilastokeskus). Kunta Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos (abs.) Muutos (%) Pelastuslaitos Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kerava Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mäntsälä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Nurmijärvi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Pornainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Tuusula Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vantaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kunnat yhteensä lähde: kts. taulukko Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - aluerakenteen muutos ja pelastustoimen saavutettavuus kunnittain Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue kattaa kahdeksan kuntaa, jotka aluerakenteeltaan poikkeavat toisistaan selvästi; tiheään asutusta urbaanista asukkaan Vantaan kaupungista, maaseutumaiseen Pornaisten kuntaan. Suurin osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kunnista kuuluvat ns. KUUMA-kuntiin (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula). Nämä kunnat ovat osa Helsingin seutua ja aluekehitys tulee väestönkasvun myötä olemaan tulevaisuudessa kunnissa voimakasta ja asuntorakentaminen vilkasta. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on tällä hetkellä pelastuskeskus joka sijaitsee Vantaalla sekä kahdeksan vakinaista paloasemaa. Lisäksi on useita sopimuspalokuntia joiden tehtävänä on tukea pelastuslaitoksen toimintaa erilaisissa tulipalo- ja onnettomuustilanteissa. Nämä vapaaehtoiset palokunnat (VPK) ja tehdaspalokunnat (TPK) antavat tarvittaessa pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle käyttöön lisää henkilöstö- ja kalustoresursseja. Pornaisten alueella sopimuspalokunnat toimivat ns. ensilähdön palokuntina, huolehtien alueensa kaikista pelastustoimen tehtävistä. Vaativammissa tehtävissä sopimuspalokuntien lisäksi Pornaisiin hälytetään tarvittaessa lisäapua Järvenpäästä tai muualta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelta. Kuvasta 25 voidaan nähdä yleiskuvaus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaisten paloasemien verkostosta sekä alueen nykyinen riskiluokitus. Lisäksi kuvasta voidaan havaita ne kohteet, jotka on Uudenmaan maakuntakaavassa varattu taajamatoimintoihin noin vuodeksi eteenpäin. Kuvasta voidaan siten karkeasti ottaen päätellä mitkä uudet, pääosin asuntotuotantoon varatut taajamatoimenalueet Uudenmaan maakuntakaavassa, tulee ottaa huomioon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulevaisuuden riskiluokituksessa. 44

46 Kuva 25. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. Kuvasta 26 nähdään nykyiset Toimintavalmiusohjeen mukaiset kuuden-, kymmenen- ja kahdenkymmenen minuutin saavutettavuusvyöhykkeet Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemille. Kuvasta voidaan myös paikantaa ne alueet, jotka ovat Uudenmaan maakuntakaavassa varattu taajamatoimintoihin, sekä havaita ne taajamatoimintoihin varatut alueet, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa Toimintavalmiusohjeen saavuttamattomissa tämän hetkisen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaisten paloasemien verkoston toiminnassa. Kuten kuvasta nähdään, suurin osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueesta voidaan kattaa Toimintavalmiusohjeen mukaisesti, mukaan lukien myös Uudenmaan maakuntakaavassa tulevaisuudessa taajamatoimintoihin suunnitellut kohteet. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelta löytyy kuitenkin alueita, joiden saavutettavuudessa voi tulevaisuudessa ilmetä puutteita. Esimerkiksi Nurmijärven kunnassa sijaitseva Klaukkala on kehittymässä merkittäväksi keskukseksi. Tällä hetkellä Klaukkalan keskusalue kuuluu jo pelastustoimen riskiluokkaan 1, mutta alueen saavutettavuus vakinaiselta paloasemalta on suhteellisen heikko. Vantaan itäiset osat jäävät osin saavuttamatta, mutta Helsingin pelastuslaitos hoitaa alueen pelastustoimen palvelut ainakin osin yhteistoimintasopimuksen puitteissa. Lisäksi Hiekkaharjun paloaseman siirtäminen Havukosken Halmekujalle tulee parantamaan itäisen Vantaan pelastustoimen saatavuutta samoin kuin Koillis- Vantaan saavutettavuutta. Tuusulan luoteisosaan on rakenteilla uusia asuinalueita, jotka todennäköisesti tulevat olemaan nykyisen pelastustoimen saavutettavuusaikojen ulkopuolella. Tällä hetkellä alueella on jo joitain riskiluokka 2 kohteita joita ei pystytä saavuttamaan 10 minuutissa. Tulevissa kappaleissa käydään läpi kunnittain aluerakenteen muutokset sekä 45

47 pelastuspalvelun saatavuus. Tarkemmat saavutettavuusanalyysit Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle esitetään kuntakohtaisissa karttaesityksissä, joista ilmenevät nykyisten vakinaisten paloasemien verkosto sekä alueiden nykyinen riskialueluokitus. Saavutettavuusanalyysit on laskettu Toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Lisäksi kartoista ilmenee Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin suunnitellut pitkällä aikavälillä (25 30 vuotta) alueet sekä Uudenmaan maakuntakaavan toteutustarkastelu (TARKE) -selvityksen mukaiset uudet asuntorakentamiskohteet, niiden asukasmäärä sekä uudet työpaikkavaltaiset alueet. Keski-Uudenmaan nykyisten paloasemien ja sopimuspalokuntien saavutettavuus esitetään kuvassa 27. Kuten kuvasta 27 voidaan nähdä, suurin osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueesta voidaan kattaa Toimintavalmiusohjeen mukaisesti, olettaen että vakinaiselta paloasemalta lähtöaika on 1 minuutti ja sopimuspalokunnilta 10 minuuttia. Kuva 26. Keski-Uudenmaan paloasemien saavutettavuus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. 46

48 Kuva 27. Keski-Uudenmaan nykyisten paloasemien ja sopimuspalokuntien saavutettavuus kun sopimuspalokuntien lähtöajaksi on määritelty 10 minuuttia sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin tulevaisuudessa varatut alueet Hyvinkään aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Tilastokeskuksen Väestöennusteen mukaan Hyvinkään väestö ei kasva merkitsevästi ja väestönkasvun ennustetaan olevan noin 15 % vuoteen 2030 mennessä. Hyvinkään Kaupunginvaltuuston väestötavoitteen mukaan väestö kasvaa noin asukkaaseen vuonna Uusia kerrostaloja on rakennettu keskusta-alueelle ja uusia omakoti- ja rivitaloja on rakennettu keskustan ulkopuolelle. Merkittävä uusi rakennuskohde keskustan eteläpuolella on Yli- Jurvan asuntomessu-alue 2013, jonne on kaavailtu yli 3500 uutta asukasta (kuvat 28 ja 29). Muut merkittävät uudet asuntokohteet ovat: Tanssikallio, Pavinmäki ja Mansikkamäki jonne on yhteensä kaavailtu noin 1500 asukasta (Taulukko 16). Pääosa Hyvinkään kasvusta tulee tapahtumaan alueen eteläosissa, joten uuden paloaseman sijainti on strategisesti hyvä ennakoiden eteläisten alueiden kasvavaa pelastustoimen palvelujen tarvetta (kuva 29). Kuvasta voidaan myös nähdä että riskiluokka 2 ja 3 kuuluvat alueet pystytään saavuttamaan Toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Hyvinkään kunnassa on myös suunnitteilla merkittäviä tulevaisuuden liikennehankkeita, joista merkittävin on Itäinen ohikulkutie, jolla raskas liikenne tullaan ohjaamaan pois kaupungin keskustasta. 47

49 Kuva 28. Hyvinkään riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. Taulukko 16. Hyvinkään uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007). ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Nummenmäki asuinalue Kankurinkulma asuinalue Kenraalinkulma asuinalue Tanssikallio, Pavinmäki, Mansikkamäki asuinalue Martinlähde asuinalue Kaskela asuinalue Hangonratapiha asuinalue Kittelä asuinalue Kruununmaa asuinalue työpaikka-alue 2 11 työpaikka-alue 2 12 työpaikka-alue 2 13 työpaikka-alue 2 14 työpaikka-alue 2 15 Yli-Jurva asuinalue työpaikka-alue 2 17 työpaikka-alue 2 18 työpaikka-alue 2 48

50 Kuva 29. Hyvinkään riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007) Järvenpään aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Väestöennusteen mukaan Järvenpään väestönkasvu on suhteellisen maltillista ja väestön ennustetaan kasvavan noin 15 % vuoteen 2030 mennessä. Järvenpään keskustassa kerrostaloreservejä on enää vähän jäljellä, tosin pientaloreservejä on vielä keskustankin alueelle jäljellä. Järvenpään kasvu kohdistuu keskustan lähialueille johon on rakenteilla omakoti- ja pientalo-asutusta (kuvat 30 ja 31). Merkittävimmät asuntorakentamiskohteet ovat Purolan- Ristinummen- Pietilän sekä Lepolan alueet (Taulukko 17). Pelastustoimen nykyisessä saatavuudessa on puutteita Järvenpään pohjoisosissa, joissa on jo nyt riskiluokka 1 kohteita joita ei saavuteta 6 minuutissa. Lisäksi on huomioitavaa että Purolaan, Järvenpään luoteiskulmaan on suunniteltu asuinaluetta lähes 3000 asukkaalle jota ei saavuteta nykyisin 6 minuutissa. Keski- Uudenmaan riskianalyysissä (Rahikainen 2005) ehdotti Järvenpään paloaseman siirtämistä nykyistä pohjoisemmaksi, jotta myös kaikki pohjoiset riskiluokka 1 kohteet pystytään saavuttamaan. Tämän tutkimus kannattaa Rahikaisen ehdotusta, sillä Järvenpään pohjoisiin osiin tullaan tulevaisuudessa rakentamaan lisää asutusta. Lisäksi Tuusulan Kellokosken pelastustoimen palvelut paranisivat uuden paloaseman sijainnin myötä. Pelastustoimintaan mahdollisesti tulevaisuudessa vaikuttavia liikennehankkeita ovat mm. poikittaisliikenteen kehittäminen ja Hyvinkää-Riihimäen -seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KEHYLI), jolla pyritään parantamaan 49

51 pääradan junatarjontaa ja jossa myös tiehankkeet ja kevyen liikenteen tarpeet tullaan ottamaan huomioon. Kuva 30. Järvenpään riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 50

52 Kuva 31. Järvenpään riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007). Taulukko 17. Järvenpään uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Purola asuinalue Pietilä asuinalue Haarajoki asuinalue Saunakallio asuinalue Lepola asuinalue Keskusta (Pajala, K125) asuinalue Ristinummi asuinalue Ånäs työpaikka-alue Pietilä TP työpaikka-alue Mikonpelto työpaikka-alue Poikkitie ja Pohjoisväylä työpaikka-alue Purola TP työpaikka-alue Isokytö asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 51

53 5.6.3 Keravan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Tilastokeskuksen mukaan Keravan väestö tulee kasvamaan tulevaisuudessa voimakkaasti ja kaupungissa on vireillä useita uusia rakennushankkeita, jotka kohdistuvat keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen sekä Ahjon, Virrenkulman, Kytömaan sekä Niinikankaan alueille keskustan ulkopuolelle (kuvat 32 ja 32 ja taulukko 18). Keravan keskustassa on riskiluokka 1 kohteita, jotka pääasiassa pystytään saavuttamaan ja vain pieni osa Keravan pohjoisosissa olevista 1 riskiluokan kohteista jää saavuttamatta 6 minuutissa. Keski-Uudenmaan riskianalyysissä (Rahikainen 2005) ehdotti Keravan nykyisen aseman siirtämistä pohjoisemmaksi lähelle Tuusulan rajaa. Näin ollen Tuusulan ja Keravan palolaitokset voitaisiin yhdistää ja kaikki Keravan riskiluokka 1 kohteet kyettäisiin saavuttamaan Toimintavalmiusohjeen puitteissa. Liikenteellisiä rakennussuunnitelmia, joilla saattaa olla vaikutusta pelastuspalvelun toimintaan edustaa mm. Moottoritien uusi eteläinen liittymähanke sekä Kehä IV tien sekä Hyrylän itäisen ohitustien rakentaminen. Kuva 32. Keravan riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 52

54 Kuva 33. Keravan riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007). Taulukko 18. Keravan uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Keskusta lähialueineen asuinalue Ahjo lähialueineen asuinalue Ylikerava, Kytömaa asuinalue Savion keskusta asuinalue Koivula, vankilan pellot asuinalue Kaskela asuinalue Koukkukalllio (yhdistetty 7 ja 8) asuinalue Huhtimo TP työpaikka-alue 1 9 Jäspilä, täydennys työpaikka-alue Jokivarsi työpaikka-alue 3 11 Kerca TP työpaikka-alue 1 12 Kerca asuinalue Huhtimo asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 53

55 5.6.4 Mäntsälän aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Mäntsälään suuntautuu voimakasta muuttoliikettä pääkaupunkiseudun kunnista. Muutto heijastuu Mäntsälän voimakkaana kasvuna tulevaisuudessa. Väestönkasvu jatkuu voimakkaana ja kirkonkylän ympärille on syntymässä uusia asuinalueita kuten esimerkiksi Koivusyrjä ja Lempivaara jotka ilmenevät kuvista 34 ja 35 sekä taulukosta 19. Mäntsälän keskuksessa on riskiluokan 1 kohteita jotka kyetään tehokkaasti saavuttamaan nykyiseltä paloasemalta käsin. Myös riskiluokka 2 kohteet saavutetaan Toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Kunnassa toimii myös sopimuspalokuntia joista käsin pienemmät taajamat saavat pelastustoimen palveluita Toimintavalmiusohjeen vaatimien saavutettavuusaikojen puitteissa. Liikenteellisiä suunnitelmia joilla voi olla pelastustoimeen vaikutuksia, ovat esimerkiksi Kehä V (Porvoo-Hanko) ideointi, Mäntsälän ohitustie sekä Nelostien varren kehittäminen. Kuva 34. Mäntsälän riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 54

56 Kuva 35. Mäntsälän riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007). Taulukko 19. Mäntsälän uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Veturi työpaikka-alue 1 2 Poikkitien yritysalueen laajennus työpaikka-alue Kapuli työpaikka-alue Hyökännummi asuinalue Keskusta asuinalue Krutinmäki asuinalue Koivusyrjä asuinalue Lempivaara asuinalue Männikkö asuinalue Kaunismäki asuinalue Hietasenmäki asuinalue Anttilan laajennus asuinalue Marjala työpaikka-alue Mäntsälän portti työpaikka-alue 12 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 55

57 5.6.5 Nurmijärven aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Nurmijärvellä väestönkasvu keskittyy selvästi neljään taajamaan: Kirkonkylään, Klaukkalaan, Rajamäelle ja Röykkään (kuvat 36 ja 37 ja taulukko 20). Kunnan kaavoituksella rakentaminen pyritään ohjaamaan tiivistyviin taajamiin sekä kyläkeskuksiin. Klaukkalan alue tulee kasvamaan merkittävästi kun alueen itäosaan, Luhtajoelle valmistuu 7500 asukkaan asuinalue. Jo nyt Klaukkalan keskus kuuluu pelastustoimen riskiluokkaan 1 ja sen ympäristö riskiluokkaan 2. Kuten kuvista 36 ja 37 voidaan nähdä, Klaukkalan saavutettavuus vakinaiselta paloasemalta on suhtellisen heikko. Lisäksi Luhtajoen kaltaisten uusinen asuinalueiden rakentamisen myötä, Klaukkalaan voi ilmetä tarvetta perustaa vakinainen paloasema. Nurmijärven keskuksen ja sen ympäröivien alueiden pelastustoimen palvelu pystytään hoitamaan Toimintavalmiusohjeen mukaisesti Nurmijärven pelastuslaitoksen vakinaiselta asemalta käsin. Rajamäen alueella toimii Primalcon tehdaspalokunta. Röykän alueella on riskiluokka 3 kohteita, jotka pystytään saavuttamaan vakinaiselta Nurmijärven pelastuslaitokselta käsin 20 minuutissa. Nurmijärven pelastustoimen on myös varauduttava tulevaisuuden liikenteellisiin suunnitelmiin. Tällaisia ovat mm. Valtatie 3 kehittäminen, Klaukkalan ohitustie sekä poikittaisliikenteen kehittäminen osana KUUMA alueen yhteistä tieverkon kehittämistä. Kuva 36. Nurmijärven riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 56

58 Kuva 37. Nurmijärven riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007). Taulukko 20. Nurmijärven uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto TARKE 2007). ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Mäyränkallio työpaikka-alue 3 2 Ketunpesä työpaikka-alue Jussila-Tyynelä työpaikka-alue 23 4 Metsäoppilaitos asuinalue Metistö asuinalue Urttila, laajennus asuinalue Ojakkalantie asuinalue Laidunalue, Heinoja asuinalue Luhtajoki asuinalue Lintumetsä, laajennus asuinalue Järvihaka, Lepsämäntie asuinalue Haikala, laajennus asuinalue Ilvesvuori työpaikka-alue Kuusimäki, laajennus työpaikka-alue Kirkonkylän keskusta asuinalue Kiljavan sairaala työpaikka-alue Röykän sairaala työpaikka-alue Röykkä asuinalue Lehtimäki-Tornimäki asuinalue

59 5.6.6 Pornaisten aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Pornaisten kunnan väestönkasvuennuste on yli 36 % ja pääosa kasvusta tulee keskittymään kunnan Kirkonkylän alueelle ns. laajenemisvyöhykkeille, jonne on vuoteen 2025 arvioitu noin 5000 uutta asukasta. Lisäksi kirkonkylä eteläpuolelle Hyötinmäkeen on kaavailtu uutta asuinalue 800 asukkaalle (kuva 38 ja taulukko 21). Kunta pyrkii ohjaamaan uutta rakentamista kirkonkylään tai kyläkeskuksiin, mutta myös hajarakentaminen on todettu ongelmaksi. Pornaisten keskuksessa on riskiluokka 2 alue, joka saavutetaan lähimmiltä vakinaisilta Järvenpään asemalta käsin vasta noin 20 minuutissa (kuva 38). Täten Pornaisten sopimuspalokunnilla (Pornaisten, Laukkosken ja Halkian VPK) on merkittävä rooli kunnan pelastustoiminnassa. Nykyisin Pornaisten sopimuspalokunnilla on lähtöaika 10 minuuttia ja käytännössä sopimuspalokunnat ovat ensimmäisenä paikalla pelastustoimen tehtävissä. Kunnassa on myös kaksi taajamaa, Halkiala ja Laukkoski, joissa on riskiluokka 3 kohteita. Myös näiden taajamien pelastustoimen palveluissa on taajaman sopimuspalokunnan toiminnalla tärkeä rooli. Koska tulevaisuuden ennusteissa kuntaan on muuttamassa lisää väestöä, kunnan pelastustoimen palvelujen toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa tehostaa esimerkisi muuttamalla Pornaisten nykyinen sopimuspalokunta vakinaiseksi asemaksi, josta lähtöaika olisi 5 minuuttia (kuva 44). Täten saavutettaisiin Pornaisten kuntakeskuksen 2 luokan riskialueet Toimintavalmiusohjeen aikarajoissa. Kuva 38. Pornaisten riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 58

60 Taulukko 21. Pornaisten uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Järvenpääntien varsi työpaikka-alue Hyötinmäki asuinalue Monninkyläntien varsi työpaikka-alue 3 4 Kotojärvi asuinalue Linnunlaulu asuinalue Kirkonkylän laajenemisalueet, vyöhyke 1 asuinalue Kirkonkylän laajenemisalueet, vyöhyke 2 asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Tuusulan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Tuusula on voimakkaasti kasvava kunta ja alueelle on suunnitteilla runsaasti uutta asutusta. Entisen varuskunnan alueelle kaavaillaan asukkaan asuinaluetta ja Ristikytöön suunnitellaan 4000 asukaan asuinaluetta. Lisäksi Paloheimoon, Kellokoskelle sekä kartanon alueelle on suunnitteilla yli 1000 asukaan asuinalueet (kuvat 39, 40 ja 41 sekä taulukko 22). Myös muita uusia alle 1000 asukaan rakennuskohteita on kunnassa vireillä useampia. Kunnassa on kolme taajamaa johon nykyinen asutus on keskittynyt: Hyrylä, Jokela ja Kellokoski. Näille alueille pyritään myös uudisrakentaminen keskittämään. Kunnan tavoitteena on että keskustoissa on kerrostaloja, keskustojen ympärillä ns. tiivis-matala -asutusta ja keskustojen ulkopuolella omakotiasutusta. Haja-asutusta pyritään välttämään kaavoituksen avulla. Liikennesuunnitelmissa on kehittää nykyistä tieverkostoa mm. vaihtoehtoista yhteyttä Kehä III -tielle. Tuusulassa on runsaasti riskiluokan 1 kohteita, jotka ovat keskittyneet kunnan eteläosiin ja joista pääosa saavutetaan nykyisin 6 minuutissa Tuusulan paloasemalta käsin. Tosin suunnitteilla oleva Ristikytön asuinalue jää saavuttamatta 6 minuutissa jos ja kun alue mahdollisesti muuttuu riskiluokka 1 kohteeksi. Tuusulan eteläosan riskiluokka 2 kohteet saavutetaan 10 minuutissa, mutta Pohjois-Tuusulassa on Jokelan ja Kellokosken alueet, joita ei saavuteta Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Tämä tilanne kuitenkin parantuisi jos Järvenpään paloasemaa siirrettäisiin pohjoisemmaksi ja jos Tuusulan ja Keravan asemat yhdistettäisiin ja uusi asema rakennettaisiin kuntien rajojen läheisyyteen kuten Rahikainen (2005) tutkimuksessaan ehdotti. Tuusulan kunnan riskiluokitus näyttää muuttuvan useilla alueilla tulevaisuudessa, erityisesti varuskunnan alueelle kaavaillaan asukkaan kaupunginosa, jonka tehokkaaseen saavutettavuuteen pelastustoimen tulisi kiinnittää huomiota. Eteläisessä Tuusulassa on myös riskikohteita, joiden saatavuutta todennäköisesti tulee parantamaan Vantaan uuden paloaseman rakentaminen Havukosken Halmekujalle. 59

61 Kuva 39. Eteläisen Tuusulan alueen riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. Kuva 40. Pohjoisen Tuusulan alueen riskiluokitus, saavutettavuus ja Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 60

62 Kuva 41. Tuusulan riskiluokitus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet, uudet asuinalueet ja arvioitu asukasmäärä (lähde: Uudenmaan liitto 2007). 61

63 Taulukko 22. Tuusulan uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Lahdentien varsi työpaikka-alue 23 2 Focus työpaikka-alue 23 3 Roinilanpelto asuinalue Nuppulinna asuinalue Kartano asuinalue Kolsa asuinalue Paloheimo asuinalue Perttu asuinalue Ristikytö asuinalue Lahelanpelto II asuinalue Lahelanpelto asuinalue Anttilanranta asuinalue Varuskunta asuinalue Peltokaari asuinalue Kulomäentien varsi työpaikka-alue 2 16 Sulan alueen laajennus työpaikka-alue 2 17 Kellokosken Rajalinna työpaikka-alue 2 18 Haukkaniemi asuinalue Keskustakortteli asuinalue Kievarinkaari asuinalue Paloasema asuinalue Keskustaetelä asuinalue Pähkinämäki asuinalue Gustavelund asuinalue Saviriihenportti asuinalue Boston asuinalue Halkivaha II asuinalue Koskenmäen var. asuinalue Golfkenttä asuinalue Kauriintie asuinalue Lepola II asuinalue Jokela keskusta asuinalue Kellokosken kesk. asuinalue Linjapuisto asuinalue Kellokosken OYK asuinalue lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Vantaan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Vantaa on voimakkaasti kehittyvä kaupunki, jossa tulee olemaan lähes asukasta enemmän vuonna 2030 kuin nyt. Vantaan väestö tulee kasvamaan nykyisestä noin lähes asukkaaseen. Vantaan pääkeskus on Tikkurila ja tämän lisäksi Myyrmäki ja Martinlaakso muodostavat yhdessä melko yhtenäisen aluekeskuksen. Vantaalla on myös kolme paikalliskeskusta: Korso, Koivukylä ja Hakunila. Tulevaisuudessa keskuksia syntyy kaksi lisää, kun jo kehittymässä oleva, Keski-Vantaan Pakkala täydentyy ja Marja-Vantaan uusi keskus aikanaan rakentuu Länsi-Vantaalle. Pakkala yhdistää kaupunkirakenteena kahtia jakautunutta Vantaata. Tikkurilan ja Pakkalan vahvistamiseen liittyy myös Aviapolis-alueen tuleva kehitys sekä Tikkurilan ja lentoaseman välisen alueen kehittäminen. Vantaan yleiskaavan asuntoaluevaraukset tullaan mitoittamaan siten, että ne mahdollistavat ainakin asukkaan sijoittumisen Vantaalle

64 Uudisrakentamisen lisäksi Vantaalla on tarkoitus eheyttää kaupunkirakennetta siten että jossain alueilla nykyistä kaupunkirakennetta tehostetaan ja tiivistetään. Lisäksi eheyttämiseen liittyy myös toimimattoman kaupunkirakenteen uudistaminen. Vantaalla yritysten ja työpaikkojen sijoittumispaikkoina erottuvat toisaalta keskukset, toisaalta Kehä III:n varren ja säteittäisväylien reunakaupunkivyöhyke sekä Aviapolis-alue Helsinki- Vantaan lentoaseman ympärillä. Kehityskuvakartassa on esitetty kaksi elinkeinojen aktiivisen kehittämisen vyöhykettä. Ensimmäinen on Tikkurilan, Pakkalan, lentoaseman, Koivukylän sekä pääradan varren keskuksien muodostama kokonaisuus. Kehittämisen aineksina ovat Tikkurilan ja lentoaseman välisen alueen mahdollisuuksien tehokas käyttäminen, Marja-radan uusien asemanseutujen hyödyntäminen sekä pääradan keskusten kytkeminen Aviapolis-alueen kehittämiseen. Toisena kohteena on Myyrmäen ja Marja-Vantaan radanvarsialue, jonka kehittämisessä on kyse uusista toimitilavaltaisista asemanseuduista. Keskukset ovat tärkeitä erityisesti työpaikkavaltaisten yritysten sijaintipaikkoina. Vantaan kaupungin (TARKE) -selvityksen mukaiset uudet asuntorakentamiskohteet sekä uudet työpaikkavaltaiset alueet voidaan paikantaa kuvasta 42. Tämän lisäksi kuvasta nähdään Vantaan nykyinen riskiluokitus. Kuvaan liittyvässä taulukossa 23 ei ole uusinen alueiden nimistöä, mutta asukasmäärätieto on ilmoitettu. Lisäksi kuvasta 43, joka on koordinaatistoon oikaistu karttaesitys Vantaan kaupungin kaavoituskatsauksesta 2009, josta voidaan havaita uusien suunniteltujen asuin- ja työpaikka-alueiden sijainti ja laajuus. Kuva 42. Vantaan riskiluokitus ja 6 ja 10 minuutin saavutettavuus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet (TARKE) -selvityksen mukaan. 63

65 Kuva 43. Vantaan uudet asuinalueet ja asukasmäärä (TARKE) -selvityksen mukaan sekä Vantaan kaavoituskatsauksen 2009 mukaiset asunto- ja työpaikkarakentamiskohteet (ruskea väri) sekä Vantaan 6 minuutin saavutettavuus. Vantaalla toimii tällä hetkellä kolme vakinaista paloasemaa: Vantaan keskuspelastusasema Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä, Vantaankosken paloasema Länsi-Vantaalla, sekä Hiekkaharjun paloasema Vantaan itäosassa. Hiekkaharjun asema tullaan lakkauttamaan kun Havukosken uusi paloasema valmistuu Halmekujalle. Tarkoitus on saada asema toimintavalmiiksi vuonna Vantaan nykyisellä paloasemaverkostolla riskialueiden saavutettavuudessa on selviä ongelmakohtia. Hiekkaharjun paloasemalta ei saavuteta 6 minuutissa mm. Korsoa, Itä-Hakkilaa, Hakunilaa ja Rajakylän niitä alueita, joissa on riskiluokka 1 kohteita. Tilanne Pohjois-Vantaan ja osittain itäisen Vantaan osalta tulee selvästi parantumaan sen jälkeen kuin uusi paloasema Halmenkujalle valmistuu. Lisäksi Uuden paloaseman sijainti vähentää saavutettavuusalueiden päällekkäisyyksiä Vantaalla huomattavasti. Vantaan kaakkoisten alueiden saavutettavuus tulee heikkenemään, mutta alueen pelastuspalvelun toiminnan on hoitanut Helsingin pelastuslaitos yhteistoimintasopimuksen mukaan ja kustannustehokkuudeltaan tämä voi olla järkevä ratkaisu myös tulevaisuudessa. Läntisen Vantaan pelastustoiminnan palveluista vastaa Vantaankosken paloasema. Nykyisellään asemalta ei saavuteta 6 minuutissa Pähkinärinteen, eikä osaa Vapaalan riskiluokka 1 kohteista. Lisäksi on huomioitava, että tulevaisuudessa läntiselle Vantaalle kehittyy merkittävästi uusia riskiluokka 1 kohteita mm. Marja-alueen rakentamisen myötä. Vantaankosken paloaseman sijainti suhteessa uusiin asuinkohteisiin näyttäisi olevan varsin hyvä ja suurin osa Länsi-Vantaan tulevistakin asuinkohteista on saavutettavissa 6 minuutissa. 64

66 Taulukko 23. Vantaan uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 2 Aviapolis työpaikka-alue 1 3 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 2 5 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 2 8 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 11 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 12 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 13 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 2 17 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 2 18 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 2 20 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 26 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 27 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 30 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 31 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 32 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 33 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta asuinalue tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 35 tiedot puuttuvat kts. sijainti kartasta työpaikka-alue 1 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) 5.7 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemien tarve ja sijainti 2030 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kunnat ovat voimakkaasti kehittyviä ja usean kunnan asukasluku tulee lisääntymään huomattavasti vuoteen 2030 mennessä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue kattaa väestömäärältään Suomen suurimpiin kuuluvan kaupungin Vantaan, sekä toiselta myös suhteellisen harvaan asuttuja kuntia kuten Pornaisen. Useat pelastuslaitoksen kunnat, tulevat saamaan muuttovoittoa muualta pääkaupunkiseudulta kuten Helsingistä. Näissä kunnissa luodaan kaavoituksen avulla edellytyksiä uusille asuinalueille joihin asutetaan tuhansia uusia asukkaita. Hyrylään on entisen varuskunnan alueelle tulossa noin asukkaan uusi kaupunginosa ja Hyvinkään eteläosaan rakennetaan Yli-Jurvan kaupunginosa noin asukkaalle. Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle on valmistunut uusi paloasema Hyvinkää 8 kaupungin eteläosaan. Uudella paloasemalla tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeä rooli vastata 65

67 eteläisen Hyvinkään uudisrakentamiseen ja väestönkasvuun ja sitä myötä pelastustoimen tarpeen kasvuun. Uudelta paloasemalta saavutetaan paremmin eteläiset uudisrakennusalueet kuin vanhalta Hyvinkään keskustan asemalta ja tämä on merkittävää, sillä on oletettavissa, että Yli- Jurvan alueen riskiluokitus tulee muuttumaan 1 tai 2 luokaksi. Hyvinkään uusi paloasema sijoittuu strategisesti hyvin ja 6 minuutin toimintavalmiusajan puitteissa pystytään kattamaan Yli-Jurvan ja mahdollisesti muiden uusien eteläisten asuma-alueiden pelastustoimen tarpeet. Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle on tulevaisuudessa haasteellista ylläpitää riittävää paloasemaverkostoa voimakkaasti kehittyvissä pääkaupunkiseutua ympäröivissä kunnissa jossa asuntorakentaminen on vilkasta. Erityisiä huomionarvoisia kohteita ovat Klaukkala, jonne on suunnitteilla uusia asuinalueita. Jo nyt Klaukkalassa on riskiluokka 1 kohteita, joita ei saavuteta vakinaiselta paloasemalta käsin 6 minuutissa ja alueen pelastustoimen hoitaa sopimuspalokunta. Tulevaisuudessa, jos Klaukkalan kehitys jatkuu niin voimakkaan kuin on ennustettu, voi ilmetä tarve perustaa vakinainen paloasema Klaukkalan alueelle. Myös Pornaisten kunnan pelastustoimen palvelujen toimintaa joudutaan tulevaisuudessa kehittämään, etenkin siinä tapauksessa jos kunnan kasvuennusteet tulevat toteutumaan. Vantaan kaupunki rakentaa voimakkaasti uusia asuinkohteita. Merkittävä rakennusprojekti tulee olemaan ns. Marja-alueen rakentaminen, jonne suunnitellaan asumukset n uudelle asukkaalle. Rahikaisen (2005) Vantaan riskianalyysissä on todettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemien riittämättömyys ja se ettei asemat sijoitu optimaalisesti suhteessa pelastustoimen tarpeeseen. Vantaalle on rakenteilla uusi paloasema Havukoskelle, Halmenkujalle. Uusi paloasema tulee merkitsevästi parantamaan Pohjois-Vantaan puutteellista saavutettavuutta etenkin riskialue 1 kohteisiin. Kuvassa 44 esitetään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Toimintavalmiusohjeen mukaiset pelastustoimen saavutettavuusvyöhykkeet tilanteessa, jossa uudet suunnitellut ja optimaalisesti sijaitsevat, mahdollisesti tulevaisuudessa tarpeelliset vakinaiset paloasemat otetaan huomioon. Skenaariossa on suunniteltu uusi paloasema Klaukkalaan. Tämän lisäksi Tuusulan ja Keravan asemat on yhdistetty ja siirretty lähelle kuntien välistä rajaa. Hiekkaharjun aseman tilalle on tullut Halmekujan paloasema, Järvenpään asemaa on siirretty pohjoisemmaksi ja Hyvinkään uusi eteläinen asema on toiminnassa ja keskustan läheinen asema on lakkautettu. Lisäksi skenaariossa Pornaisten nykyinen VPK asema on muutettu vakinaiseksi asemaksi, jonka lähtövalmiusaika on 5 minuuttia. Tuloksista voidaan nähdä että uusien ja optimaalisimpiin kohtiin sijoitettujen paloasemien tilanteessa pelastustoimen saavutettavuus paranisi. Klaukkalan uusi asema ratkaisisi alueen kasvavan pelastuspalvelun tarpeen ja itäisen Vantaan Halmekujan paloasemalta käsin saavutettaisiin selvästi tehokkaammin pohjoisen Vantaan riskiluokka 1 kohteet, jotka tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Lisäksi vältytään selkeästi paremmin toimintavalmiusalueiden päällekkäisyyksistä. Järvenpään pohjoisemmalta asemalta käsin pystyttäisiin saavuttamaan kaikki Järvenpään riskialue 1 kohteet ja uudelta asemalta käsin pystytään saavuttamaan Tuusulan Kellokosken riskiluokka 2 alueet alle 10 minuutissa. Toisin Jokelan alueen riskiluokka 2 kohteita ei kyetä saavuttamaan edes uuden sijainnin tilanteessa. Hyvinkään aseman eteläisemmän sijainnin ansiosta kaavaillut uudet asuinkohteet kuten Yli-Jurva, saavutetaan Toimintavalmiusohjeen mukaan 6 minuutissa nykyiseltä uudelta asemalta käsin. Myös Pornaisten kuntakeskuksen nykyiset 2 luokan riskikohteet ja mahdolliset keskustaajamaan suunnitellut uudet asuinalueet pystytään nyt saavuttamaan paremmin Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. 66

68 Kuva 44. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen saavutettavuus uusilla paloasemilla ja eräiden nykyisten paloasemien sijainninmuutoksen jälkeen. 67

69 5.8 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos alueen väestönkasvu Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kunnissa väestönkasvu on arvioitu olevan hieman alle 20 prosenttia ja vuoteen mennessä 2030 asukasmäärä kasvaa alueella Voimakkaimmin kasvava kunta on Sipoo, jossa väestömäärän kasvu on lähes 35 prosenttia. Askolassa kasvu on yli 20 prosenttia kun taas muissa kunnissa väestönkasvu on selvästi maltillisempaa (taulukko 24). Väestönkasvu tulee keskittymään pääkaupunkiseudun läheisyyteen Sipooseen sekä Itä- Uudenmaan suurimpiin asutuskeskittymiin Porvooseen ja Loviisaan. Muissa kunnissa kasvu ohjataan kuntien keskustaajamiin tai niiden läheisyyteen. Itä-Uudenmaa maakuntasuunnitelma raportin mukaan pääkaupunkiseudun läheisyys tuo lisääntyvässä määrin hyötyjä myös Itä-Uudenmaan kehitykseen. Sijainti pääkaupunkiseudun tuntumassa sekä Pietarin yhteyksien varrella, tulevat olemaan alueen vetovoimatekijöitä. Itä- Uudenmaan väestönkasvu, haja-asutusalueiden tiivistyminen sekä asukkaiden hakeutuminen keskuksiin ovat vaikuttaneet siihen, että taajama-asutus on viime vuosina lisääntynyt. Itä-Uudenmaan maakunnassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti väestö kasvaa eniten Porvoossa, Sipoossa ja Askolassa. Porvoon ja Sipoon vetovoima perustuu kuntien läheiseen sijaintiin pääkaupunkiseudusta. Kunnat saavat muuttovoittoa erityisesti Helsingistä, jossa asuntojen hinnat ajavat ihmiset muuttaman lähiseutujen kuntiin. Lisäksi Porvoosta ja Sipoosta on jo tällä hetkellä riittävän tehokkaat kulkuyhteydet Helsinkiin mahdollistaen päivittäisen työpaikkaliikennöinnin. Taulukko 24. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntakohtainen väestönkasvu. Kunta Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos (abs.) Muutos (%) Pelastuslaitos Askola Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lapinjärvi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Loviisa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Myrskylä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Porvoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Pukkila Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Sipoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Kunnat yhteensä Lähteet: (kts. taulukko 1). 68

70 5.9 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - aluerakenteen muutos ja pelastustoimen saavutettavuus Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue kattaa seitsemän kuntaa, joista erityisesti pääkaupunkiseutua lähinnä olevissa kunnissa, Sipoossa ja Porvoossa aluekehitys tulee väestönkasvun myötä olemaan tulevaisuudessa voimakasta ja asuntorakentaminen vilkasta. Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on tällä hetkellä kolme vakinaista paloasemaa, jotka sijaitsevat Porvoossa, Loviisassa ja Sipoon Nikkilässä. Sivutoimisia paloasemia on Askolassa, Pukkilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä sekä Ruotsinpyhtäällä. Tämän lisäksi Itä-Uudellamaalla on useita sopimuspalokuntia mm. vapaapalokuntia. Itä-Uudenmaan vakinaisilla paloasemilla lähtövalmiusaika on 1 minuutti, kun se on Askolan, Pukkilan, Myrskylän, Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään sivutoimisilla paloasemilla 5 minuuttia. Lisäksi sopimuspalokunnilla (VPK) lähtövalmiusajat vaihtelevat 5 minuutista 15 minuuttiin. Tässä tutkimuksessa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen lähtövalmiusaikojen eroavaisuudet on huomioitu kuntakohtaisissa pelastustoimen saavutettavuuskartoissa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaisten ja sivutoimisten paloasemien verkosto sekä nykyinen riskiluokitus nähdään kuvasta 45. Kuvasta 45 voidaan myös nähdä ne kohteet, jotka Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on varattu taajamatoimintoihin (25 30 vuoden päähän) ja siten voidaan tehdä arvioita mitkä uudet, pääosin asuntotuotantoon varatut alueet Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, tulee ottaa huomioon tulevaisuuden riskiluokituksessa. Kuva 45. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskiluokitus sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. 69

71 Kuva 46 esittää nykyiset Toimintavalmiusohjeen mukaiset kuuden-, kymmenen- ja kahdenkymmenen minuutin saavutettavuusvyöhykkeet Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaisille ja sivutoimisille paloasemille. Kuvassa 46 on myös esitettynä alueet, jotka ovat Itä- Uudenmaan maakuntakaavassa varattu taajamatoimintoihin, Kuvassa 47 on nähtävissä Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen vakituisten ja sivutoimisten paloasemien sekä sopimuspalokuntien saavutettavuusvyöhykkeet. Kuvasta voidaan myös havaita ne taajamatoimintoihin varatut alueet, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa Toimintavalmiusohjeen saavuttamattomissa tämän hetkisen Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemaverkoston toiminnassa. Kuva 46. Itä-Uudenmaan nykyisten vakinaisten ja sivutoimisten paloasemien saavutettavuus sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. Paloasemien poikkeavat lähtövalmiusajat on huomioitu kuvassa. 70

72 Kuva 47. Itä-Uudenmaan nykyisten vakinaisten ja sivutoimisten paloasemien sekä sopimuspalokuntien saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. Vakinaisten paloasemien ja sopimuspalokuntien poikkeavat lähtövalmiusajat on huomioitu kuvassa Askolan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Askolan kunta kasvaa noin 1000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, eli nykyisestä noin 5000 asukkaasta lähes 6000 asukkaaseen. Lukumäärällisesti kasvu on suhteellinen pientä, mutta prosentuaalinen kasvu on yli 20 % ollen yksi Itä-Uudenmaan korkeimmista. Muuttovoittoa kunta tulee todennäköisesti saamaan pääkaupunkiseudulta maaseudulle muuttavasta väestöstä. Askolan keskustaajamien osayleiskaavoja (Kirkonkylä, Vakkola ja Monninkylä) ollaan tarkistamassa ja kaavoitustyössä selvitetään Kirkonkylän ja Monninkylän laajentumissuuntia ja kehittämisvaihtoehtoja. Taajamia tullaan tiivistämään ja laajentamaan palvelujen, työpaikkojen ja asumisen keskittyminä (Askolan kaavoituskatsaus 2009). Askolan kirkonkylässä toimivalta sivutoimiselta paloasemalta käsin pystytään saavuttamaan lähes kaikki nykyiset 2 ja 3 luokan riskialueet Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Tosin huomioitava on että tällä hetkellä Monninkylän taajaman läntistä osaa ei saavuteta nykyiseltä paloasemalta 10 minuutissa. Monninkylän saavutettavuus tulee kuitenkin jatkossa parantumaan kun Askolan paloaseman suunniteltu sijainnin muutos lähemmäs pääteiden risteystä toteutuu (kuvat 48 ja 56). Myös Hänninmäen alueen saavutettavuus tulee parantumaan paloaseman uuden 71

73 sijainnin myötä. Askolan kunnan koillisosassa on Nyypakan- ja Alhon keskittymien alueella 3 luokan riskialue, jonka saavuttamiseen menee yli 15 minuuttia (kuva 48). Muilta osin Askolan riskialueiden saavutettavuus on Toimintavalmiusohjeen mukainen. Saavutettavuus pysyy myös todennäköisesti tulevaisuudessa hyvänä sillä uusi asutus pyritään keskittämään kuntataajamiin: Kirkonkylään, Vakkolaan ja Monninkyläan ja haja-asutusta pyritään välttämään kaavoituksessa. Kuva 48. Askolan riskiluokitus, saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin sekä paloaseman uusi sijainti tulevaisuudessa Lapinjärven aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Lapinjärvi on yksi väestöennusteen mukaan alhaisimman kasvun kunta Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnissa. Lapinjärvi sijaitsee jo suhteellisen kaukana pääkaupunkiseudulta eikä näin ollen houkuta väestöä pääkaupunkiseudulta muuttamaan Lapinjärvelle. Lapinjärven yleiskaava kattaa kirkonkylän, Ingermaninkylän ja Vasarankylän alueita. Kaavassa osoitetaan sekä olemassa olevaa täydentävää uutta asutusta että joitakin uusia asuntoaluekokonaisuuksia. Kirkonkylä ja sen itäpuolella oleva Sjökullan alue ovat valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. Yleiskaavassa on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita kirkonkylän pohjoispuolelle Vasarankylän pohjoisosan alueelle. Ingermaninkylässä, Lapinjärven rannalla, sijaitsee Lapinjärven 72

74 koulutuskeskus (Sjökulla), jonka ympärillä oleville maisemallisesti arvokkaille pelloille on osoitettu kaksi pientaloaluetta (kuva 49). Kuitenkin Museovirasto ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat todenneet, että pientalojen sijoittaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön voi olla vaikeaa ja erityisesti koulutuskeskuksen kaakkoispuolelle osoitettu pientaloalue sijaitsee maisemallisesti herkällä paikalla. Se toteutuuko pientaloalueiden rakentaminen Sjökullan alueella, on vielä täysin epävarmaa. Lapinjärven kunnassa toimii sivutoiminen paloasema, josta käsin saavutetaan 10 minuutissa kirkonkylän ympäristössä olevat taajamat, jotka ovat 3 luokan riskialueita (kuva 49). Sen sijaan kunnan luoteisosassa olevan Porlammen taajaman saavuttamiseen menee yli 10 minuuttia. Lapinjärvellä Toimintavalmiusohjeen antamat saavutettavuusajat toteutuvat, koska kunnassa ei ole 1 tai 2 luokan riskialueita, ja on varsin todennäköistä että näin on myös tulevaisuudessa, sillä kunnan suhteellinen alhainen kasvu ohjautuu kirkonkylän lähialueille, joihin on hyvä saavutettavuus Lapinjärven paloasemalta. Kuva 49. Lapinjärven riskiluokitus, saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin Loviisan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kunnat yhdistyivät ja Ympäristöministeriö vahvisti Loviisan pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjoen kuntien yhteisen 73

75 yleiskaavan Yleiskaavassa ohjataan yleispiirteisesti Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja maankäyttöä. Kaavalla sovitetaan yhteen Loviisan ja Ruotsinpyhtään asunto-, teollisuus- ja työpaikkarakentamistarpeet. Samalla kuitenkin varmistaen, että kunnan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö otetaan huomioon. Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaavassa (LOTES) kerrostaloalueeksi on merkitty Loviisan keskustan luoteispuolella oleva alue sekä osa Määrlahtea. Loviisan vanha teollisuusalue muuttuu hiljalleen asuinalueeksi, mutta nykyistä yritystoimintaa ei jouduta lopettamaan. Muiden alueiden uudisrakentamiskaavailuista mainittakoon Liljendalin pohjoispuolelle suunnitteilla oleva uusi asutuskeskus. Loviisan kunnan yleiskaavassa varaudutaan valtatie 7:n (E18) Koskenkylä-Kotka -osuuden rakentamiseen moottoritienä sekä Helsinki-Kotka-Vainikkala-Pietari ns. Heli-radan rakentamiseen Loviisan ja Tesjoen kohdalle. Loviisan Hästholmenin ydinvoimalaan johtava Atomitie linjataan suoraan moottoritielle, mikä luo mahdollisuuden kehittää Loviisan itäiseen liittymään monipuolinen yrittäjiä ja teollisuutta palveleva alue. Kun läpikulkuliikenne siirtyy moottoritielle, voidaan nykyisen valtatien varren maankäyttöä kehittää. Asuinalueita ja palveluja kehitetään niin Tesjoella kuin Loviisan keskustan itäpuolella Määrlahdessa. Loviisaan on myös nousemassa uusi liki 3000 asukkaan asuinalue Harmaakallioon, Valkontien Länsipuolelle. Tavoitteena on luoda olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen luontevasti liittyvä sekä sen julkisia, kaupallisia ja muita palveluita käyttävä asuinalue. Kuntaliitoksen myötä Loviisan kunta kasvoi huomattavasti. Nykyisin kunnassa on yksi vakinainen paloasema Loviisan kaupungissa, josta käsin saavutetaan pääosa riskiluokka 3 kohteista 20 minuutissa (kuva 50). Kunnan lounaisosassa oleva Isnäsin keskustaajama saavutetaan 20 minuutissa Isnäsin vapaapalokunnan toimesta, kuitenkin harvaan asutut alueet Isnäsin eteläpuolella ovat 20 minuutin saavuttamattomissa. On myös huomioitava, että entisten kuntien alueilla, Ruotsinpyhtäällä, Pernajassa ja Liljendalissa kuntataajamissa toimii myös sopimuspalokuntia, joista käsin saavutetaan myös entisten kuntataajamien riskiluokka 3 alueet 20 minuutissa. Lisäksi kunnassa on ydinvoimalaitos jossa on Fortum Power and Heat tehdaspalokunta. Loviisan kunnassa on kolme merkittävää riskiluokka 2 kohdetta. Loviisan keskusta, Tesjoki ja Valkonjärvi. Mainittavaa on, että näistä Loviisan kaupungin eteläpuolella oleva Valkonjärven taajaman 10 minuutin saavutettavuus pystytään juuri ja juuri toteuttamaan. Uudet suunnitellut asuinalueet Tesjoella, Määrlahdessa ja Harmaakalliossa, pystytään käytännöllisesti katsottuna saavuttamaan Loviisan paloasemalta lähes jopa 6 minuutissa. Uusi suunnitteilla oleva moottoritie voi myös asettaa tulevaisuuden haasteen Itä-Uudenmaan pelastustoimelle Loviisan kunnassa. 74

76 Kuva 50. Loviisan riskiluokitus, saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin Myrskylän aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Väestöennusteen mukaan Myrskylän väestö tulee kasvamaan maltillisesti noin 13 %. Kuten Lapinjärvikin, Myrskylä sijaitsee suhteellisen kaukana pääkaupunkiseudulta eikä houkuta väestöä pääkaupunkiseudun väestöä muuttamaan kuntaan. Myrskylän taajama-alueen sekä lähiympäristön tuleva asemakaavoitus pyrkii luomaan puitteet maanhankinnalle sekä muulle pitkän tähtäyksen suunnittelulle ja rakentamiselle. Lisäksi Kirkkojärven rannan asemakaavoitus on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä ja kunnan omistamalle alueelle suunnitellaan pientaloaluetta (Myrskylän kaavoituskatsaus ). Myrskylässä on ainoastaan riskiluokka 3 kohteita, jotka saavutetaan 10 minuutissa Myrskylän sivutoimiselta paloasemalta (kuva 51). Koska kunnassa pientalovaltainen uudisrakentaminen tullaan ohjaamaan kuntakeskuksen läheisyyteen, sekä Kirkkojärven uudelle pientaloalueelle ja koska väestön lisääntyminen on maltillista, voidaan olettaa että alueella pelastustoimen riskiluokitus tulee säilymään tulevaisuudessa kutakuinkin samanlaisena kuin nykyisin. Ainoastaan Kirkkojärven uusi pientaloalue tullaan mahdollisesti luokittelemaan riskiluokka 3 alueeksi. Myös Myrskylän pohjoispuolelle voi kehittyä jonkin verran lisää riskiluokka 3 alueita. 75

77 Kuva 51. Myrskylän riskiluokitus, saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin Porvoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Porvoo on voimakkaasti kehittyvä kunta, jonka vetovoima perustuu läheiseen sijaintiin pääkaupunkiseudusta. Porvoo saa muuttovoittoa erityisesti Helsingistä, jossa asuntojen hinnat ajavat ihmiset muuttaman lähiseutujen kuntiin, kuten Porvooseen. Porvoosta on tehokkaat liikenneyhteydet Helsinkiin ja tämä mahdollistaa pendelöinnin pääkaupunkiseudulle. Porvoo tulee jatkossa olemaan houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja sen myötä tarve lisärakentamiseen on suuri. Porvoon uusia asuntorakentamiskohteita, tulevaisuuden mahdollisia pelastusriskikohteita, on tässä tutkimuksessa selvitetty maakunta- ja yleiskaavoilla sekä kaavoituskatsausten avulla. Porvoon länsirannan alueen rakentaminen jatkuu kun Taidetehtaan alueen kaavapäätös on saanut lainvoiman. Uusia omakotialueita varten laaditaan asemakaavoja mm. Haikkoon sekä Skaftkärriin Porvoon itäpuolelle, johon on rakenteilla energiatehokas kaupunginosa. Asemakaavat ovat valmistumassa myös Omenatarhan, Haikkoonrannan ja Valkovuokonkaarteen uusille asuinalueille. Myös useita nykyisiä asemakaavoja jo rakentuneilla alueilla tarkistetaan. Kaupunki pyrkii täten turvaamaan monipuolisen asuntotuotannon sekä keskustan tuntumassa että maaseutumaisilla alueilla. Asumisesta entistä suurempi osa pyritään sijoittamaan asemakaavaalueille ja kyläkeskuksiin. Yrityselämää varten jatketaan kaavatyötä Kuninkaanportin alueella (Porvoon kaavoituskatsaus 2010). 76

78 Porvoon ydinkeskustassa on riskiluokka 1 kohteita ja lisäksi Kilpilahdessa on Neste Oil öljynjalostamo, joka on myös riskiluokka 1 kohde. Alueen pelastustoimen hoitamiseen on tosin olemassa oma tehdaspalokunta. Porvoon vakinaiselta paloasemalta ei saavuteta itäisimpiä 1 luokan riskikohteita (kuvat 52 ja 53). Lisäksi Tolkkisissa on 2 riskiluokan alue, jonka saavutettavuus 10 minuutin puitteissa toteutuu vain vaivoin. Porvoon itäpuolella ollaan kaavoittamassa runsaasti uutta asutusta, ja alueelle todennäköisesti tulee huomattavasti lisää 2 riskiluokan kohteita joita ei todennäköisesti tulla saavuttamaan Porvoon paloasemalta 10 minuutissa. Porvoon kunnassa on runsaasti 3 riskiluokka kohteita kuntataajamissa ja väestönkasvun myötä kuntataajamiin tulee lisää väestöä ja 3 riskiluokan alueet tulevat selvästi lisääntymään vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä kaikki 3 riskiluokka kohteet kyetään saavuttamaan 20 minuutissa Porvoon kunnassa. Kuva 52. Porvoon riskiluokitus, saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. 77

79 Kuva 53. Porvoon keskuksen riskiluokitus ja Porvoon kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaava sekä alueidenkäytön toteutumisaikataulu (lähde: Porvoon kaupunki) Pukkilan aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Pukkilan kasvu on väestöennusteen mukaan maltillista ja koska kunta sijaitsee suhteellisen kaukana pääkaupunkiseudulta, se ei houkuta suuremmin väestöä muuttamaan Pukkilaan. Pukkilaan on kuitenkin kaavoituksessa suunnitteilla kaksi uutta asuinaluetta; Savijoen suunnassa Pukkilanmäen alueella selvitetään alueen laajentamis- ja lisärakentamismahdollisuuksia ja Porvoonjoen varrella sijaitsevan, pääosin kunnan omistaman Naarkosken alueelle, ollaan suunnittelemassa asuin- ja yritystoimintaan liittyvää rakentamista. Pukkilassa on ainoastaan riskiluokka 3 kohteita, jotka saavutetaan 20 minuutissa lähimmältä sivutoimiselta paloasemalta (kuva 54). Koska kunnassa pientalovaltainen uudisrakentaminen tullaan ohjaamaan kuntakeskuksen läheisyyteen ja väestön lisääntyminen on suhteellisen vähäistä, voidaan olettaa että alueella pelastustoimen riskiluokitus tulee säilymään tulevaisuudessa kutakuinkin samanlaisena kuin nykyisin. 78

80 Kuva 54. Pukkilan riskiluokitus, saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin Sipoon aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus Sipoon läheisyys Helsinkiin ilmenee kunnan voimakkaana kasvuna. Sipoon väestömäärä on voimakkaassa kasvussa ja kuntaa kaavaillaan runsaasti uutta asutusta. Tavoitteena on että asemakaavoitettavia alueita laajennetaan ja tarjotaan asuinpaikka yli uudelle asukkaalle vuoteen 2025 mennessä (Sipoon kunta 2008). Tilastokeskus ennustaa kunnalle hieman maltillisempaa väestönkasvua jossa väestö kasvaisi vuoteen 2030 noin asukkaalla. Sipoon kasvu on joka tapauksessa hyvin merkittävää ja Sipoon yleiskaavan tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kaavoittaa asuntokerrosalaa n k-m 2 ja tämä tarkoittaa noin k-m 2 :n rakennusoikeuden kaavoittamista ja toteuttamista vuosittain. Yleiskaavan 2025 toteuttaminen käynnistyy hyödyntämällä kunnan maanomistusta erityisesti Nikkilässä ja Söderkullassa ja Talmassa. Alueiden toteuttamisjärjestystä ei tässä vaiheessa vielä ole tietoa sillä alueiden priorisointi edellyttää lisäselvityksiä ja niistä päätetään erikseen myöhemmin. Asemakaavoituksen pääpaino on alkuvuosina Nikkilän itäosassa, jossa asutus tulee sijoittumaan Nikkilän ja Talman uusille asemakaava-alueille ja samalla Nikkilän taajamarakenne tiivistyy. Talman alueelle muodostuu oma palvelukeskusta. Nikkilän ja Talman taajamat kohtaavat luontevasti Martinkylän alueella. Samanaikaisesti esitetään kaavoitettavaksi Talmaa ja Nikkilän pohjoisosaa sekä mahdollisesti myös Söderkullaa ja eteläistä Sipoota. Söderkullan alueella asutus sijoittuu 79

81 Taasjärven ympäristön ja Hansaksen laajennusalueille. Västerskogin ja Massbyn alueella rakenne säilyy kylämäisenä. Sipoon rannoille tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa rakentamaan Siipoonrannan kaltaisia, merihenkisiä uusia asuntokohteita. Työpaikka-alueet tullaan osoittamaan Bastukärriin, Lounais-Sipooseen Vuosaaren sataman vaikutuspiiriin, Sipoonlahden työpaikkaalueelle sekä Kilpilahti-Savijärvi -kehittämisvyöhykkeellä sijaitseville Mömossenin alueelle ja Boxin itäpuoliselle alueelle sekä Pohjois-Paippisiin. Myös yhdyskuntarakennetta tullaan kehittämään raideliikenteeseen perustuen voimakkaasti sekä Keski- että Lounais-Sipoossa. Sipoon keskustaajamassa on nykyisin riskiluokka 2 kohteita, jotka pystytään saavuttamaan Nikkilän vakinaiselta paloasemalta 10 minuutissa (kuva 55). Myös Talman alue tulee voimakkaasti kehittymään ja sinne todennäköisesti syntyy tulevaisuudessa riskiluokka 2 kohteita, jotka saavutettaneen Nikkilän nykyiseltä paloasemalta 10 minuutissa. Sen sijaan eteläisen Sipoon Söderkullan alueella on riskiluokka 2 kohteita, joita ei saavuteta 10 minuutissa. Lisäksi Etelä- Sipoossa on myös esimerkiksi Taasjärven ja Hansasin ja Kalkstrandin alueille suunnitteilla runsaasti uutta asutusta, jotka voivat jopa muuttua riskiluokka 2 kohteiksi. Koska Etelä-Sipoon alueelle tullaan rakentamaan voimakkaasti, on todennäköistä että alueelle muodostuu merkittävä tarve pelastustoimen kehittämiseen. Tämän selvityksen mukaan eteläiseen Sipooseen on tulevaisuudessa tarve rakentaa uusi paloasema hyvien liikenneyhteyksien varrelle, kattamaan alueen kiihtyvän väestömäärän myötä ilmennyt kasvava pelastuspalvelujen tarve. 80

82 Kuva 55. Sipoon riskiluokitus, saavutettavuus ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. 81

83 5.10 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemien tarve ja sijainti 2030 Itä-Uudenmaan kolmessa kunnassa, Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa on merkittäviä asuinkeskittymiä. Itä-Uudenmaan suurin keskus Porvoo, tulee tulevaisuudessa kehittymään suhteellisen voimakkaasti ja kaupungin keskustan ja lähialueiden asuntorakentamista tiivistetään ja keskustaa ympäröiville alueille suunnitellaan uusia asuinalueita. Porvoonjoen Itä- ja länsipuolelle on syntymässä täysin uusia asuinalueita nykyisen osittain maaseutumaisen aluerakenteen tilalle. Erityisesti uudet asuinalueet joen Itäpuolella eivät välttämättä tule olemaan saavutettavissa 6 minuutin toimintavalmiusajan puitteissa. Tämän tutkimuksen perustella voidaan olettaa, että Itä-Uudenmaan alueella ei tule todennäköisesti olemaan merkittäviä uusia asumiseen suunnattuja rakentamiskohteita tiiviin taajama-asutuksen tai kuntakeskuksen ulkopuolella muissa kunnissa kuin Porvoossa, Sipoossa ja Loviisan kaupungissa. Merkittävimmät uudisrakennushankkeet tulevat tapahtumaan Porvoossa ja Sipoossa. Porvoo on jatkuvasti kehittymässä kohti reuna-alueita ja uusia asuinalueita on suunnitteilla mm. Kuninkaanportin alueelle. Sipoossa sen sijaan on odotettavissa Sipoonrannan kaltaisten asuntoprojektien kiihtyminen. Sipoon ranta-alueille tulee tulevaisuudessa todennäköisesti syntymään myös muita uusia suhteellisen tiiviisti rakennettuja asuinalueita jos vain kaavoitus tulee sen sallimaan. Toisaalta esimerkiksi Loviisan läheisyys Suomen ja Venäjän rajasta ja Uuden moottorien rakentaminen Porvoosta venäjän rajalle tulee entistä enemmän houkuttamaan venäläisiä ostajia sijoittamaan Suomessa asumiseen, eikä pelkästään kesämökkeihin vaan mitä todennäköisimmin uusiin asuntotuotantokohteisiin hyvien liikenneyhteyksien päähän Venäjän rajalle vievän uuden moottoritien läheisyyteen, joka valmistunee ennen Loviisaan on myös rakenteilla uusi lähes 3000 asukkaan asuinalue Harmaakallioon, keskustan lounaispuolelle. Kuvassa 56 esitetään Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Toimintavalmiusohjeen mukaiset pelastustoimen saavutettavuusvyöhykkeet uudessa tilanteessa. Tässä skenaariossa nykyisiä ja mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittavia paloasemien sijainteja on optimoitu siten, että eteläisessa Sipoossa on uusi vakituinen paloasema ja lisäksi Liljendalin Sävrträskin VPK Loviisan kunnassa on muutettu sivutoimiseksi paloasemaksi josta lähtöaika on 5 minuuttia. Pyrkimyksenä on parantaa Liljendalin ja Koskenkylän taajamien pelastustoiminnan saavutettavuutta. Näiden muutosten lisäksi Porvoon asema on siirretty itäisemmäksi, lähemmäs keskustan itäpuolelle jossa todennäköisesti tulee syntymään riskiluokka 1 kohteita. Uudessa Porvoon paloaseman sijainnissa on ennakoitu, että ns. Porvoon Itäinen ohitustie tullaan rakentamaan. Tässä analyysissä tätä tietä ei kuitenkaan ole voitu huomioida ja todellisuudessa ajoaika tulisi olemaan lyhyempi Porvoon uusiin itäisiin asuinalueisiin uudelta paloaseman sijainnilta kuin mitä kuvasta 56 nähdään. Edellä mainittujen muutosten lisäksi tässä uudessa paloasemaverkostossa Askolan sivutoiminen paloasema sijaitsee lännempänä pääteiden risteämäkohdassa huomioiden täten kunnan asuintuotannon kehityssuunnat, missä Monninkylään ja Hänninmäkeen on rakennettu uusia asuinalueita. Tuloksista voidaan nähdä että uusien ja optimaalisimpiin kohtiin sijoitettujen paloasemien tilanteessa pelastustoimen saavutettavuus paranisi ja pelastustoimen palvelut kattaisivat tehokkaasti lähes kaikki Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintoihin tulevaisuudessa varatut alueet (kuva 56). Porvoon keskustan riskiluokka 1 alueet ja Itäisen Porvoon uudet asuinalueet olisivat selvästi paremmin saavutettavissa kuin paloaseman nykyisellä sijainnilla 82

84 Porvoon itäpuolella. Toisaalta on huomioitava että läntisen Porvoon saavutettavuus heikkenisi. Eteläisen Sipoon saavutettavuus paranisi selkeästi uuden suunnitellun aseman myötä. Sipoon asemalta käsin pystyttäisiin saavuttamaan eteläisen Sipoon kaikki riskialueet 6 minuutissa samoin kuin laajalti myös Helsingin Östersundomin liitosalueita. Liljendalin ja Koskenkylän kehittyvien taajamien pelastustoiminnan saavutettavuus myös paranisi, jos alueella olisi sivutoiminen paloasema josta lähtöaika olisi 5 minuuttia. On kuitenkin huomioitava, että edellä esitetyn kaltainen uusi paloasemaverkosto on vain hypoteettinen esitys ja vaatii tarkempaa lisäsuunnittelua. Kuva 56. Skenaario Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen saavutettavuudesta uusilla paloasemilla ja eräiden nykyisten paloasemien sijainninmuutoksen jälkeen. 83

85 5.11 Helsingin pelastuslaitos väestönkasvu ja aluerakenteen muutokset Helsingin väestönkasvu Helsingissä väestönkasvuennusteet ovat maltillisempia kuin sitä ympäröivissä kehyskunnissa. Vuoteen 2030 mennessä väestö kasvaa noin 11 prosenttia. Yhteensä asukkaita Helsingissä ennustetaan olevan vuonna 2030 noin (taulukko 25). Taulukko 25. Helsingin pelastuslaitoksen kuntakohtainen väestönkasvu (lähde: Tilastokeskus). Kunta Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos (abs.) Muutos (%) Pelastuslaitos Helsinki Helsingin kaupungin Pelastuslaitos lähteet: (kts. taulukko 1) Vaikka Helsingin väestönkasvuennusteet ovat maltillisia, kaupunki jatkaa kasvuaan ja Helsinkiin rakennetaan runsaasti lisää asuntoja lähitulevaisuudessa, lisäksi Helsingin väestöntiheys on korkea muuhun Suomeen verrattuna. Helsingissä on tällä hetkellä suunnitteilla suuria projekteja uudisasutukseen sekä pienempiä projekteja täydennysasuttamiseen. TARKE -selvityksen mukaiset uudisrakennuskohteet ja asukasmäärät ilmenevät kuvasta 57 ja taulukosta 26. Helsingissä on lisäksi vireillä useita liikennesuunnitelmia jolla tulevaisuudessa tulee olemaan merkitystä pelastustoiminnalle. Tällaisia ovat mm. Helsingin alittava poikittaistunneli suunnitelma, Kehä II suunnitelma ja Pisara-ratahanke. Lisäksi Helsingissä on runsaasti maanalaisia tiloja ja niitä suunnitellaan lisää. Helsingin keskustan on suunnitelmissa rakentaa keskustan alittava tunneliyhteys Länsiväylältä Itäväylälle. Suunnitelma tuskin toteutuu ennen vuotta

86 Kuva 57. Helsingin uudet asuinalueet ja asukasmäärä (TARKE) -selvityksen mukaan. 85

87 Taulukko 26. Helsingin uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä arvioitu asukasmäärä. ID Alueen nimi Tyyppi Asukasmäärä Aikataulu 1 Kuninkaantammi asuinalue Jätkäsaari asuinalue Vuosaaren telakka työpaikka-alue 1 4 Kruunuvuorenranta asuinalue Koskela, Viikinranta asuinalue Malmi asuinalue Vuosaaren keskus, Paahtimokortteli, Aurinkolahti asuinalue Herttoniemi työpaikka-alue 1 9 Pohjois-Vuosaari asuinalue Kalasatama asuinalue Roihupelto, Myllypuro, Viilarintie, Herttoniemi, Roihuvuori asuinalue Haaga asuinalue Viikki työpaikka-alue 1 14 Ilmala asuinalue Kivikko työpaikka-alue 2 16 Kontula asuinalue Ydinkeskusta asuinalue Honkasuo asuinalue Pasila asuinalue Jakomäki asuinalue Katajaharju, Koivusaari asuinalue Ydinkeskusta TP työpaikka-alue 1 23 Honkasuo TP työpaikka-alue 2 24 Pasila TP työpaikka-alue 2 lähde: Uudenmaan liitto (TARKE 2007) Kuntakohtaisen väestönkasvuennusteen lisäksi Helsingistä oli saatavissa väestönkasvulukemat ja ennusteet peruspiireittäin vuodesta 1980 vuoteen Kuvasta 58 ja taulukosta 27 voidaan nähdä ne peruspiirit joiden asukasmäärän oletetaan selvästi kohoavan uuden asutuksen vuoksi. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Latokartano ja Laajasalo, Kampinmalmi Vuosaari ja Vanhakaupunki. 86

88 Kuva 58. Helsingin väestönkasvu peruspiireittäin (lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus). 87

89 Taulukko 27. Helsingin väestönkasvu ja -ennusteet peruspiireittäin vuodesta 1980 vuoteen Peruspiiri Enn.2010 Enn Vironniemen peruspiiri Ullanlinnan peruspiiri Kampinmalmin peruspiiri Taka-Töölön peruspiiri Lauttasaaren peruspiiri Reijolan peruspiiri Munkkiniemen peruspiiri Haagan peruspiiri Pitäjänmäen peruspiiri Kaarelan peruspiiri Kallion peruspiiri Alppiharjun peruspiiri Vallilan peruspiiri Pasilan peruspiiri Vanhankaupungin peruspiiri Maunulan peruspiiri Länsi-Pakilan peruspiiri Tuomarinkylän peruspiiri Oulunkylän peruspiiri Itä-Pakilan peruspiiri Latokartanon peruspiiri Pukinmäen peruspiiri Malmin peruspiiri Suutarilan peruspiiri Puistolan peruspiiri Jakomäen peruspiiri Kulosaaren peruspiiri Herttoniemen peruspiiri Laajasalon peruspiiri Vartiokylän peruspiiri Myllypuron peruspiiri Mellunkylän peruspiiri Vuosaaren peruspiiri Sipoon liitosalue Muut lähde: Helsingin väestöennuste , Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja Helsingin uudet asuinkohteet Väestön lisääntyessä asuntotuotanto kasvaa ja tavoitteena on nostaa Helsingin asuntotuotannon määrä keskimäärin asuntoon vuodessa. Kaupungin ja valtion omistamalla maalla aloitetaan ohjelmakaudella keskimäärin asunnon rakentaminen vuosittain (Helsingin kaupungin talousja suunnittelukeskus 2008). Taulukosta 27 on nähtävissä Helsingin suurimmat asuntorakentamisen alueet vuosina Taulukko ei sisällä Sipoon liitosalueen tietoja, sillä alueen suunnittelu on vielä kesken. Sipoon Östersundom liitettiin Helsinkiin valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt Östersundomin alueen jakamisesta viiteen kaupunginosaan. Ne ovat Ultuna, Östersundom, Karhusaari, Talosaari ja Salmenkallio. Alueella on nyt noin asukasta. Eniten asukkaita on Ultunassa, noin asukasta. Sipoon alueelle kaavaillaan noin uutta asukasta. 88

90 Taulukko 28. Suurimmat asuntorakentamisen alueet Helsingissä Alueet Aloitusvuosi As. Tuotanto (k-m 2 ) Asuntoja Uudet alueet Länsisatama Kalasatama Kruunuvuori Töölönlahti Keski-Pasila Vanhat alueet Arabia-Hermanni Herttoniemi Viikki Vuosaari Muut alueet (yli as. km 2 ) Kuninkaantammi Myllypuron täyd. rak Lauttasaari Koivusaari Konalan teollisuusalue Pasilan konepaja Alppikylä Haagan täyd. rak Pitäjänmäen täyd. rak Honkasuo Länsi-Pasila Ormuspellontie Itä-Helsingin uudet pientaloalueet Roihupelto Laajasalo, Länsi-Jollas Pohjois-Pasila Leppäsuo Itäkeskus Roihuvuori lähde: (Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus 2008) Helsingin kaupungin alueella tullaan tulevaisuudessa uusien asuinalueiden lisäksi tukeutumaan ns. täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentamisen avulla pyritään vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia luodaan kaavoituksen keinoin mm. tehostamalla vanhojen alueiden rakentamisoikeuksia sekä mahdollistamalla tonttien tai rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja edistämällä ullakkorakentamista (Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus 2008). Täydennysrakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja voi huonosti toteutettuna aiheuttaa Helsingin Pelastustoimelle erityisiä haasteita, jossa liian tiiviin rakentamisen myötä tehokas ja turvallinen pääsy onnettomuuskohteisiin voi hankaloitua. On toivottavaa että Helsingin Kaupunkirakenteen tiivistäminen olisi kaavoituksellisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti perusteltua. 89

91 Helsingin uudet asuinkohteet ja täydennysrakentaminen kaupunginosittain Koska Helsinki kuuluu suurelta osin pelastustoimen riskiluokkiin 1 ja 2 on siten Helsingin pelastuslaitokselle erityisen tärkeää tietää mihin tulevaisuuden asutusta suunnitellaan ja mihin rakentuvat uudet asuma-alueet. Alla on asuntorakentamiskohteista selvitys, joka pohjautuu Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki Alueittain 2009 julkaisuun. Honkasuolle Malminkartanon pohjoisosaan kaavaillaan asukkaan pientalovaltaista asuinaluetta. Hakuninmaan pohjoisosaan suunnitellaan noin asukkaan ja työpaikan Kuninkaantammen aluetta, jonne rakennetaan sekä kerros- ja pientaloja. Pasilan konepajan alueen teollisuuskortteli muutetaan asuin- ja toimitilakäyttöön ja alueelle muuttaa kaikkiaan asukasta, rakentaminen jatkuu vuoteen Hämeentien ja Mäkelänkadun risteyksen tuntumaan rakentuu puistomaiseen ympäristöön kaupunkimainen asuinalue ja Etelä-Hermannin alueelle asutetaan noin uutta asukasta. Ilmalan alueella rakennuskanta tulee kaksinkertaistumaan noin kymmenen vuoden kuluessa. Tulevaisuudessa Ilmalan ratapihan ja Keskuspuiston välinen alue muuttuu asuinalueeksi, kun nykyiset varikko- ja varastotoiminnot siirretään toisaalle. Keski-Pasilaan on kehitteillä urbaani työ-, palvelu- ja asuinalue. Pasilaan rakennetaan kymmenen pilvenpiirtäjää ja alueelle on kaavailtu jopa 40-kerroksista ja 160 metristä pilvenpiirtäjää. Jos pilvenpiirtäjätyyppinen rakentaminen alueella yleistyy, se voi aiheuttaa pelastustoiminnalle uudenlaisia tulevaisuuden haasteita pelastustoimelle. Pilvenpiirtäjien ensimmäisessä kerroksessa tulee olemaan liiketiloja ja auloja, niiden yläpuolella toimitiloja joihin mahtuisi työpaikat henkilölle. Ylimmissä kerroksissa tulee olemaan yhteensä noin asukkaalle. Keski-Pasilan rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna Suursuolle ja Pakilan eteläreunaan on kaavoitettu kaupunkimaisia pientaloja noin 600 asukkaalle. Pakilassa väkiluku on kasvanut viime vuosiin saakka, koska alueelle on ollut mahdollista täydennysrakentaa. Haltialan itäosaan kaavoitetaan täydentävää pientaloasutusta. Tuomarinkylässä pientalorakentaminen on jälleen vilkastunut. Latokartanon rakentaminen on loppusuoralla. Valmistumisen jälkeen siellä on noin asukasta. Viikinmäen asuinalueen itäosa on valmistunut ja länsiosan rakentaminen kukkulakaupungiksi on käynnissä. Alueelle rakennetaan maaston erityisoloihin sopeutuva asuinalue. Lisäksi Arabianrannan noin asukkaan asuntoalueen rakentaminen jatkuu vuoteen 2012 asti. Tapaninkyläntie-Tapanilankaaren eteläpuolelle on kaavoitettu ja kaavoitetaan uusia pientalotontteja ja vuonna 1936 rakennettu Malmin lentokenttä jatkaa toistaiseksi toimintaansa. Suutarilaan ollaan rakentamassa uutta pientalotyyppistä asuntoaluetta Suutarilantien länsipuolelle Böstaksentien varteen. Uusia asuinkortteleita on valmiina tai rakenteilla myös Riddarsbyn ja Taivaankannen alueille lähelle Kehä III:a sekä Kontiaisenkujalle Kirkonkyläntien pohjoispään tuntumaan. 90

92 Tapulikaupungin alueelle laaditaan vuosina useita täydennysrakentamisen mahdollistavia asemakaavan muutoksia, joiden on arvioitu lisäävän alueen väestöä noin 600 asukkaalla. Aurinkomäen alueelle on suunniteltu puiston pohjoislaitaan uusia pientalotontteja. Pientaloalueiden rakennuskanta uudistuu jatkuvasti, joten Puistolan ja Heikinlaakson väkiluvun ennustetaan säilyvän nykytasolla pitkälle tulevaisuuteen. Lahdenväylän varressa olevan Alppikylän alueelle on hyväksytty asemakaava vuonna Tavoitteena on luoda alueesta monipuolinen pientalokaupunginosa. Huokotien pohjoispuolelle on yleiskaavassa esitetty pientalovaltaisia asuinkortteleita, tarkempi suunnittelu käynnistyy noin vuonna Jakomäen asuntokannasta suurin osa on yhä kaupungin vuokrataloja ja aravaomistusasuntoja. Asukasmäärä on vakiintunut nykytasolle 1990-luvun alussa. Herttoniemen pienehkö ostoskeskus purettiin vuonna 2008, tilalle rakennetaan kerrostaloja katutason liiketiloineen. Roihuvuoren kupeeseen Strömsin kartanon maille sekä Porolahden rannalle on rakennettu uusia asuntoja. Entisen sataman paikalla on valmistumassa Herttoniemenrannan asuntoalue. Lopullinen asukasmäärä on noin Kipparlahden rantaan suunnitellaan kelluvia asuntoja. Uutta merellistä kaupunginosaa Kruunuvuorenrantaa suunnitellaan Tahvonlahteen, Laajasalon öljysatamalta vapautuvalle alueelle ja sen ympäristöön. Sekä kerros- että pientalorakentamista on suunnitteilla noin asukkaalle ja toimitiloja noin työpaikkaa varten. Aluetta kehitetään yhtä aikaa kaupunkimaiseksi ja luonnonläheiseksi. Kantakaupungista Laajasaloon on suunnitteilla suora julkisen ja kevyen liikenteen yhteys. Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa vuonna Puotilan metroasema avattiin 1998, ja aseman ympärille on rakennettu asuntoja ja toimistoja. Vuosaaren sillalta Koivuniemen kärkeen ulottuvalle ranta- ja vesialueelle suunnitellaan asuntoja, venesatamaa ja alueelle sopivaa liiketoimintaa. Myös asuntolaivojen sijoittamista tutkitaan. Itäväylän päälle suunnitellaan avointa kantta. Sen päälle voisi rakentaa liike- ja viihdetiloja sekä asuintorneja. Itäkeskuksen Citymarket purettaneen ja sen tilalle suunnitellaan hypermarketia, asumista ja pysäköintilaitosta. Myllypuron keskukseen, nykyisen ostoskeskuksen, metroaseman ja Kehä I:n Myllypuron liittymän ympäristöön, on suunniteltu toimitilatontteja, noin uutta työpaikkaa, sekä asuntoja noin asukkaalle. Asuntorakentaminen on aloitettu ja toimitila-alueelle suunnitellaan Myllypuron uutta terveysasemaa. Kehä I:n Myllypuron liittymän itäpuolelle suunnitellaan toimitila- ja kerrostalokorttelit ja Ranckenintien sekä tulevan Lallukantien ympäristöön pientaloja ja Mellunkylän alueelle on suunnitteilla lisäksi useita uusia pientaloalueita. Aurinkolahden kerros- ja pientaloalueen rakentaminen alkoi vuonna 2000 ja rakentaminen jatkuu vielä. Pauligin kahvipaahtimon paikalle suunnitellaan uusia asuntokortteleita. Uusia asuntoalueita suunnitellaan myös Pohjois-Vuosaareen ja Meri-Rastilan ranta-alueille. Vuosaaressa 91

93 otettiin käyttöön vuonna 2008 Helsingin tavarasatama. Se on tulevaisuudessa merkittävä työpaikkakeskittymä. Sipoon liitosalueella asui vuonna 2009 vain noin henkeä, tulevaisuuden tavoitteena on vähintään asukasta. Rakentaminen Östersundomin muuttamiseksi kaupunkimaiseksi käynnistynee vuoden 2014 tienoilla. Mahdollinen raideliikenneyhteys Östersundomin alueelle on tärkeä osa tulevaa kaupunkirakennetta. Jätkäsaari vapautui merellisen asunto- ja työpaikka-alueen rakentamiselle, jonka arvioidaan kestävän noin 15 vuotta. Alueelle tullaan rakentamaan asunnot noin uudelle asukkaalle. Sörnäisten satama-alueen ja Hanasaaren jo puretun A-voimalaitoksen ja hiilikasan tilalle suunnitellaan merellisen asumisen ja työnteon kaupunginosaa: asukkaan ja työpaikan Kalasatamaa. Se on valmis vasta 2030-luvun alussa, vaikka rakentaminen alkoi vuonna Yllämainitut suuret rakentamissuunnitelmat edellyttävät myös merkittäviä infrastruktuuriinvestointeja. Raitiotievaunuverkkoa laajennetaan Länsisatamaan, Sörnäistenrannan- Hermanninrannan alueelle sekä Ilmalaan. Kruunuvuorenrannan rakentaminen edellyttää raitiotietä tai metroa. Kruunuvuorenrannan rakentaminen edellyttää myös huomattavia investointeja Itäväylällä Herttoniemessä. Huomattavia tieliittymäinvestointeja tarvitaan myös KehäI:llä Itäkeskuksessa ja Kivikonlaidassa sekä Hämeenlinnanväylällä Kuninkaantammen kohdalla. Keski-Pasilan toteuttaminen edellyttäisi varautumista myös metroon Helsingin aluerakenteen muutokset ja pelastustoimen saavutettavuus nykyisin ja tulevaisuuden tarve vuoteen 2030 Helsinkiin kaavaillaan runsaasti lisäasutusta sekä täydennysrakentamista. Lisäksi Sipoon liitosalueelle, Östersundomiin on suunnitteilla asuttaa yli uutta asukasta. Tämä tulee lisäämään merkittävästi Helsingin pelastuslaitoksen resurssientarvetta. Nykyinen asemaverkko tulee olemaan riittämätön jo lähitulevaisuudessa. Tälläkin hetkellä pohjoisessa ja läntisessä Helsingissä on alueita joiden saavutettavuus toimintavalmiusajan puitteissa ei toteudu ilman Espoon ja Vantaan apua (kuvat 59 ja 60). Sipoon liitosalue tulee vaatimaan oman paloaseman asukasmäärän noustessa merkittävästi vuoden 2020 jälkeen. Alueen pelastusaseman rakentamisen ajankohtaa tarkennetaan alueen rakentamisen edetessä ja riskien kasvaessa. Nykyisellä asemaverkolla pääosa Sipoon liitosalueista on saavuttamattomissa toimintavalmiusajan puitteissa (kuva 60). Tällä hetkellä Helsingin Sipoon liitosalueella on riskiluokkaan 3 kuuluvia alueita, jotka pystytään saavuttamaan vakinaisilta asemilta 20 minuutissa. Mutta on selvää kun liitosalueiden rakentaminen alkaa tienoilla, riskiluokitus tulee muuttumaan ja liitosalueelle syntyy todennäköisesti laajahkoja riskiluokka 1 ja 2 kohteita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mihin Sipoon uudisrakennukset tullaan sijoittamaan, sillä alueen kaavoitus on vasta aluillaan. On kuitenkin selvää, että alue tarvitsee oman paloaseman, jonka looginen sijainti on hyvien liikenneyhteyksien varressa. Uudelta asemalta käsin olisi myös mahdollista hoitaa vastavuoroisuusperiaatteen mukaan Sipoon lounaisosan voimakkaasti kehittyvät uudet asuinalueet. Täten olisi tutkittava olisiko mahdollista perustaa yhteinen paloasema Sipoon kanssa. Tämä voisi lisätä resursseja ja mahdollistaa sen että uusi 92

94 paloasema olisi tarpeeksi suuri ja tehokas vastaamaan alueen merkittävästi lisääntyviin pelastustarpeisiin. Helsingin Jätkäsaareen rakentuu uusi asuinalue noin asukkaalle ja alue tulee muuttumaan riskiluokka-1 kohteeksi (kuvat 59 ja 60). Helsingin pelastuslaitos on ennakoinut tilanteen ja Jätkäsaaren paloasema on rakenteilla ja se valmistuu Uudelta asemalta käsin pystytään Jätkäsaaren ja Hernesaaren uudet asuinalueet kattamaan 6 minuutissa. Lisäksi Jätkäsaaren asemalta käsin pyritään saavuttamaan 6 minuutissa myös Lauttasaaren länsiosaan syntyvä uusi Koivusaaren asuinalue, johon ei tällä hetkellä ehditä Erottajan asemalta 6 minuutissa. Lauttasaaren eteläosan saatavuus myös paranee nykyisestä tilanteesta Jätkäsaaren aseman valmistuttua. Erottajan asema tulee olemaan joitain vuosia pois käytöstä mutta jo nyt keskustan paloasemien saavutettavuuksissa on päällekkäisyyksiä. Erottajan korjauksen ajan Jätkäsaaren ja Kallion asemalta käsin pystytään saavuttamaan Helsingin keskustan kohteet 6 minuutissa. Muita merkittäviä Helsingin uudisrakennuskohteita jotka tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa Helsingin pelastustoimintaan ovat: Laajasalon Kruunuvuorenranta, Koskela ja Viikinranta, Kalasatama ja Kuninkaantammi. Laajasalon Kruunuvuorenrannasta tulee uusi asuinalue, joka on savuttamattomissa 6 minuutissa nykyiseltä Herttoniemen asemalta (kuva 60). Tilannetta parantaa se että Kruunuvuoren lähettyville on suunnitteilla uusi paloasema Laajasalon Koirasaarentielle, josta käsin saavutetaan tehokkaasti uusi Kruunuvuoren asuinalue, koska on oletettavaa että tulevaisuudessa suurin osa alueesta muuttuu riskiluokka-1 kohteeksi. Kalasataman uusi asuinalue saavutetaan 6 minuutissa Kallion asemalta käsin ja Koskela ja Viikinranta saavutetaan myös 6 minuutissa Käpylän asemalta tai Kivikkoon suunnitteilla olevasta paloasemalta käsin. Suunnitteilla oleva Kivikon paloasema tulee myös parantamaan huomattavasti Latokartanon alueen saavutettavuutta johon on rakentunut merkittävä uusi asuinalue. Tosin Kivikon asemalta tarvitaan todennäköisesti suora liikenneyhteys Lahdentielle, jotta asema voisi toimia tehokkaasti. Luoteis-Helsinkiin, Vantaan rajan välittömään läheisyyteen on kaavailtu kahta uutta asuinaluetta: Kuninkaantammi ja Honkasuo. Kuninkaantammeen on suunnitteilla 5000 asukkaan asuinalue ja Honkasuolle vastaavasti noin 800 asukkaan asuinalue. Nykyisin alueet ovat varsin harvaan asuttua ja pelastustoimen hoitaa vastavuoroisuusperiaatteen mukaan Vantaankosken paloasema. Kuninkaantammen ja Honkasuon alueita ei saavuteta nykyisin 6 minuutissa. Sen jälkeen jos Lassilan suunniteltu uusi paloasema toteutuu, asemalta käsin saavutetaan vaivoin Kuninkaantammen uudet asuinalueet noin 6 minuutissa. Saavutettavuus tosin paranee jos Härmeenlinnan väylältä rakennetaan tehokkaat liittymäjärjestelyt suoraan Kuninkaantammeen. Nykyisin Pohjois-Helsingin saavutettavuus on suhteellisen heikko ja Pohjois-Helsingissä on laajoja alueita, joiden pelastustoimen palvelut hoidetaan ensisijaisesti vastavuoroisuusperiaatteen mukaan Vantaalta käsin. Pohjois-Helsingin saavutettavuus tosin paranee jos Malmin nykyinen asema tullaan siirtämään pohjoisemmaksi. Jotta Helsinki pystyisi itse hoitamaan koko Pohjois- Helsingin pelastustoiminnan, olisi todennäköisesti perustettava uusi asema Suutarila-Siltamäki alueelle, koska Helsingin pohjoiset alueet jää 6 minuutin saavutettavuuden ulkopuolelle senkin jälkeen jos Malmin asema siirtyy pohjoisemmaksi. Kustannustehokkuuden kannalta paras vaihtoehto on nykyisen kaltainen tilanne, jossa Vantaan paloasemilta käsin hoidetaan osa pohjoisen Helsingin pelastustoimen palveluista vastavuoroisuusperiaatteella. Tätä ajattelumallia 93

95 vahvistaa osittain se tosiasia että, Helsingissä pohjoisia alueita halkoo Keskuspuisto, joka vaikuttaa siihen että Pohjois-Helsingissä poikittaisliikenne ei ole tehokasta. Nykyiseltä Mellunkylän asemalta käsin Vuosaaren Aurinkolahden alueita ei saavuteta 6 minuutissa. Kun Paahtimokortteli rakennetaan, Aurinkolahteen tulee vielä yli 1200 uutta asukasta. Täten alueen pelastustoimintaa olisi tulevaisuudessa tehostettava ja eräs mahdollisuus olisi, että Vuosaaren sataman alueelle perustettavaan Itäisen meriaseman yhteyteen kaavailtaisiin myös uutta paloasemaa, jolta käsin Vuosaaren Aurinkolahti voitaisiin saavuttaa 6 minuutissa. Läntisessä Helsingissä Konalassa ja Pitäjänmäellä on nykyisin alueita, joita ei saavuteta 6 minuutissa. Näiden alueiden 6 minuutin saavutettavuus parantuisi sen jälkeen jos suunniteltu Lassilan asema toteutetaan. Kuusisaaren ja erityisesti Lehtisaaren saavutettavuus Haagan paloasemalta ei toteudu 6 minuutissa ja Espoon Leppävaaran asemalta käsin pystytään saavuttamaan Lehtisaari tehokkaammin. Nykyisenkaltainen vastavuoroisuustoimintaperiaatteen mukainen pelastustoiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa säilynee myös tulevaisuudessa Länsi-Helsingin alueella. Tämän lisäksi on huomioitava että Suomenlinnan saavutettavuus mantereelta käsin on todellisuudessa huomattavasti hitaampaa tunneliyhteyden takia. Kuva 59. Helsingin pelastuslaitoksen riskiluokitus, sekä Helsingin uudet asuinalueet ja arvioitu väestömäärä (TARKE) -selvityksen mukaan. 94

96 Kuva 60. Helsingin paloasemien 6 ja 10 minuutin saavutettavuus nykyisin sekä uudisrakennuskohteet ja asukasmäärä (lähde: TARKE raportti). Helsingin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen perusteluosassa (2009) on jo tunnistettu nykyisen asemaverkon riittämättömyys ja raportissa osoitettiin tarve kolmelle uudelle pelastusasemalle. Pelastusasemat tulisivat sijaitsemaan Jätkäsaaressa, Kivikossa sekä Laajasalossa. Malmin pelastusasema on tulevaisuudessa tarkoitus siirtää keskeisemmälle sijaintipaikalle, jolloin Pohjois-Helsingin saavutettavuus paranisi. Lassilaan on lisäksi suunnitteilla uusi asema ja Helsingin itäisen merialueen riskeihin varaudutaan Itäisen meriaseman perustamisella. Kuvassa 61 esitetään laskennallinen saavutus tilanteessa, jossa Helsinkiin kaavaillut uudet vakinaiset asemat olisivat toiminnassa. Kuten kuvasta 61 nähdään, 6 minuutin pelastustoimen saavutettavuus Helsingin alueella pystyttäisiin toteuttamaan varsin tehokkaasti, jos kaikki uudet suunnitteilla olevat asemat tullaan toteuttamaan. Jotta Helsingin pelastuslaitos pystyisi yksin hoitamaan koko Helsingin pelastustoimen, uusia asemia olisi rakennettava optimaalisiin sijaintikohtiin Pohjois-Helsinkiin, läntiseen Helsinkiin ja Itä-Helsinkiin. Uusien asemien suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että maankäytöllisesti ei ole aina mahdollista rakentaa paloasemia niiden laskennallisesti optimaalisiin sijaintikohteisiin. Lisäksi on kustannustehokasta se että Helsinki Espoo, Vantaa ja mahdollisesti myös Sipoo toteuttaisivat tulevaisuudessa vastavuoroisuustoimintaperiaatteen mukaista pelastustoimintaa, jossa kuntien rajoilla olevat saavutettavuusalueiden äärireunojen asuinalueet hoidetaan Toimintavalmiusohjeen puitteissa ja tarpeen vaatiessa naapurikunnasta käsin, sen sijaan että uusia paloasemia suunnitellaan alueille, jossa pelastuspalvelun saavutettavuudet menevät päällekkäin. Pelastustoimen tehokkaalle toiminnalle on myös oleellista hyvät liikenneyhteydet. Helsingin kaupungissa olisi siten myös 95

97 kehitettävä tieverkostoa, jotta pelastuskalusto pystyisi tulevaisuudessa tehokkaasti saavuttamaan pelastuskohteet. Erityisesti Pohjois-Helsingin tieverkkoa pitäisi kehittää pelastuspalvelun tarpeisiin. Kuva 61. Helsingin pelastustoimen laskennallinen 6-minuutin saavutettavuus ja asemien ensisijaiset saavutettavuusvyöhykkeet kun huomioidaan myös suunnitellut uudet asemat. Helsinki kasvaa ja uudet asuinalueet levittäytyvät kaupungissa. On selvää ettei nykyinen Helsingin pelastuslaitoksen paloasemaverkosto tule riittämään Helsingin pelastuslaitoksella on ongelma jo todettu ja uusien paloasemien suunnittelu on edennyt jo pitkälle. Jätkäsaaren paloasema on ensimmäinen kohde joka näistä suunnitelmista toteutuu ja muut suunnitellut uudet asemat pyritään rakentamaan ennen Tällöin on Helsinkiin rakennettu, tai yhä rakenteilla uusia asuinalueita Jätkäsaareen, Kruununvuoreen ja Kuninkaantammeen, alueille joiden nykyinen pelastustoimen saavutettavuus Toimintavalmiusohjeen mukaisissa aikarajoissa on puutteellista. Lisäksi Östersundomin liitosalueelle syntyy uusi merkittävä kaupunkialue, jonka tehokas pelastustoimi vaatii uuden paloaseman alueelle. On myös huomioitava Vuosaari, jonka nykyinen toimintavalmius suhteessa riskialueisiin on puutteellinen. Vuosaari voi tulevaisuudessa tarvita oman paloaseman. 96

98 6. Tutkimuksen mahdolliset virhelähteet, ongelmat ja haasteet Koska tutkimuksen tarkoitus oli tehdä arvio palolaitosten tarpeesta ja sijainnista pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2030 asti, on selvää että tutkimustuloksiin sisältyy epävarmuustekijöitä ja näin ollen tuloksiin on osittain suhtauduttava kriittisesti. Lisäksi tutkimustyö perustui pitkälti paikkatietoaineistoihin ja täten tutkimuksen tarkkuuteen vaikuttaa merkittävästi lähtöaineiston tarkkuus, jolle ei tässä työssä tehty laadun arviointia. Esimerkkinä mainittakoon maakuntakaavojen aluekäytön rajaukset, jotka on saatettu digitaaliseen muotoon eri lähtöaineistoista erilaisin metodein. Myös väestöennusteiden laadinnassa käytettyyn Tilastokeskuksen ennusteeseen (2004) on osin syytä suhtautua kriittisesti. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen luovuttaman paikkatietopohjaisen tutkimusaineiston ajantasaisuudesta ei ollut kaikilta osin tarkkaa tietoa esimerkiksi Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin uusimmasta riskiluokituksesta. Koska tutkimuksen tarkoitus oli kuitenkin arvioida pelastustoimen palvelujen riittävyyttä ja toimivuutta pitkälle tulevaisuuteen, yksittäisten riskiruutujen ajantasaisuutta ei koettu ongelmaksi. Tämän tutkimuksen käytettiin pelastuslaitoksen vuoden 2007 mukaista tai uudempaa aineistoa. Lisäksi tutkimuksessa pelastustoimen palvelujen saavutettavuusanalyyseihin käytetty tieverkosto oli osin vanhentunutta. Ennen analyysejä tutkimuksessa käytettyä tieverkkoa verrattiin uudempaan, MML:n/HALTIK ns. G-tie 2009 tieverkostoon ja vain joitain uusia teitä ei ollut vanhemmassa tieaineistossa ja eroavaisuuksien katsottiin olevan merkityksettömät tässä tutkimuksessa. G-tie 2009 tieaineistoa ei käytetty sen vuoksi että ajoaikatieto tieluokittain poikkesi siten, että G-tie tien ominaisluokan mukaiset ajoajat antavat liian hyvän tuloksen. Esimerkiksi G-tiet 2009 aineistoa käyttäessä olisi Helsingin Herttoniemen paloasemalta Laajasalon Kruunuvuoren uusi asuinalue saavutettavissa. Helsingin pelastuslaitoksen aikaisemmin tekemän selvityksen mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja täten tutkimuksessa päädyttiin käyttämään vanhempaa tieverkkoa huolimatta sen mahdollisista pienistä puutteista. On myös huomioitavaa että tässä tutkimuksessa toimintavalmiusaikojen puitteissa saavutetut alueet on määritelty teoriassa kvantitatiivisilla menetelmillä hyödyntäen paikkatietojärjestelmää. On kuitenkin varsin todennäköistä että paikkatietojärjestelmällä ei saada todellista kuvaa toimintavalmiudesta, sillä paikkatieto-ohjelmisto ei huomio esimerkiksi tekijöitä kuten esimerkiksi liikenteen määrää eri vuorokauden aikana ja täten todelliset ajoajat voivat poiketa kvantitatiivisesti lasketuista ajoajoista. Lisäksi eri laskutavoilla esim. MapInfon graafiserverillä tuotetut isokronit (saavutettavuusbufferit tässä tutkimuksessa) poikkeavat toisistaan. (vertaa esim. tämä tutkimus ja Rahikainen 2005). Aluerakenteen kehitystä on vaikea ennustaa, erityisesti jos ennusteet laaditaan pitkälle tulevaisuuteen 20 vuoden päähän. On esimerkiksi mahdollista että pääkaupunkiseudulle syntyy ns. mega-kaupunki jos Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistyvät. Se miten tämä yhdistyminen tulee vaikuttamaan nykyiseen pelastusaluejakoon, ei ole tässä tutkimuksessa huomioitu. Tässä tutkimuksessa ei myöskään huomioitu millään tavalla liikenteen tulevaisuuden kehitystä, sitä miten uudet ratayhteydet kuten Jokeri-rata sekä mahdolliset uudet moottori- ja moottoriliikennetiet voivat vaikuttaa pelastustoimintaan tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tehdyt tulevaisuuteen suunnatut pelastuspalvelun toiminnan saavutettavuusmallit, jossa Toimintavalmiusohjeen mukaiset ajoajat mallinnettiin uusien paloasemien verkostossa, ovat vain suuntaa antavia. Aluerakenteen muutos, erityisesti uusien 97

99 asuinalueiden rakentaminen, ohjaa myös uusien paloasemien määrällistä tarvetta, mutta vaikuttaa myös uusien asemien sijaintisuunnittelussa. On kuitenkin huomioitava, että alueiden kaavoitus on osallistavaa toimintaa, jossa myös kansalaiset pystyvät vaikuttamaan kaavoituksen ja sitä myötä myös asuntorakentamiseen. Myös tulevaisuuden asuinintressit voivat muuttua, samoin kuin taloudellinen tilanne, jossa suunnitellut asuinalueet eivät ehkä tule toteutumaan. Lopuksi mainittakoon että tutkimuksessa ei ollut käytettävissä Sisäasianministeriön pelastusosaston PRONTO-tietokantaa, johon on kerätty tiedot mm. eri onnettomuustilanteista, joka olisi mahdollisesti syventänyt tietoa nykyisestä pelastuspalvelun toiminnasta Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla. 7. Lisätutkimustarpeet Tässä tutkimuksessa pelastuspalvelun toimen nykyistä saavutettavuutta analysoitiin paikkatietomenetelmin ja tulevaisuuden paloasemien määrällistä ja sijainnillista tarpeita arvioitiin vertaamalla nykyistä saavutettavuutta ja aluerakenteen muutosta. Kuitenkin, jotta pystytään vakuuttavasti perustelemaan pelastustoiminnan toimintavalmiuden kehittämistä asemaverkkoa kehittämällä, yksistään paikkatietoperusteiset saavutettavuusanalyysit eivät ole riittävä menetelmä. Tarvitaan esimerkiksi lisätutkimusta menetelmistä, jotka huomioivat toteutuneiden toimintavalmiusaikojen ja laskennallisten toimintavalmiusaikojen suhteen. Tämän lisäksi tulisi selvittää toimintavalmiuden hyödyt onnettomuustyypeittäin. Riskiluokitusmenetelmiä voitaisiin myös kehittää suuntaan, jossa yhdistetään tapahtuneiden tehtävien ja oletetut muutokset ympäristössä tilastollisesti mielekkäällä tavalla palvelutarve-ennusteeksi ja kehittää menetelmiä, joissa lasketaan aseman optimaalista sijoitusta palvelun parantamisen hyötyyn nähden. Lisäksi olisi tutkittava miten Paikkatietomenetelmiä ja tilastollisia monimuuttujamenetelmiä voitaisiin yhdistää ja kehittää uudenlaisia spatiaalisuuden huomioivia riskiennustemenetelmiä. Yhteenveto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnassa toimivien pelastuslaitoksen kyky vastata pelastuslain ja sen nojalla annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesta onnettomuuksien hoitamisesta on nykyisin hyvä. Paloasemien sijoittelun osalta pelastuslaitosten toiminta, niiltä osin kuin se liittyy Toimintavalmiusohjeen märittämiin riskialueiden saavutettavuuteen, on suhteellisen hyvin suunniteltu ja organisoitu. Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, että lähes jokaisessa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnan kunnissa on alueita, joita pelastuslaitokset ei nykyisellä paloasemien määrillä ja sijoittelulla laskennallisesti saavuta Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Kun huomioidaan vielä se tosiasia, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ovat Suomen nopeimmin kehittyvä alueita ja väestömäärä rajussa kasvussa, on varmaa että pelastustoimen nykyisenkaltaiset resurssit eivät tule riittämään. Jo lähivuosien aikana suuret uudisasuntoprojektit kuten esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren ja Östersundomin rakentaminen, Vantaan Marja-alueen kehittäminen, Espoon Histan suunnittelu ja Porvoon itäisen rannan uudet asuinalueiden rakennushankkeet, tulevat lisäämään pelastuspalvelujen tarvetta huomattavasti. Tulevaisuudessa voi pelastustoiminnan uhkana olla siten myös nykyisten asemien palvelutason lasku pelastustehtävien jatkuvan lisääntymisen vuoksi. Pelastusyksiköiden ollessa varattuna saavutettavuusajat voivat jäädä merkittävästi laskennallisesta ajasta. 98

100 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa alueidenkäytön muutokset voivat olla varsin radikaaleja tilanteessa, jossa luodaan uusia asuinalueita yhä kasvavan väestön tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla uudet asuinalueet voivat levittäytyä yhä kauemmas ydinalueilta muuttaen nykyisen maaseutumaisen aluerakenteen tiiviiksi uudeksi kaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Östersundomiin suunniteltu asukkaan uusi asuinympäristö toimii oivana esimerkkinä millaisiin alueidenkäytön muutoksiin pelastuslaitosten on varauduttava tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää paloasemien tarve ja sijainti Vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus osoitti, että voimakkaan väestönkasvun ja uudisrakentamisen myötä nykyisenkaltainen pelastusverkosto ei tule riittämään ja paloasemia on todennäköisesti rakennettava lisää saavutettavuusetäisyyden päähän uusista merkittävistä asuntoalueista, joihin suunnitellaan jopa kymmeniätuhansia uusia asukkaita, esimerkkinä mainittakoon Espoon tuleva Histan asuinalue. Kuntien määrärahojen käyttöä päätettäessä kansalaisten turvallisuuden takaaminen pitäisi asettaa etusijalle. Tämä tutkimus osoitti että Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitosten vastuulla on alueita, joita pelastuslaitokset eivät nykyisellä paloasemien määrillä ja sijoittelulla laskennallisesti saavuta Toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Täten on kuntien päättävissä elimissä rohkeasti harkittava pelastustoimen määrärahojen lisäämistä, siten että voitaisiin investoida uusiin paloasemiin. Tilanne tulee tulevaisuudessa väistämättä eteen, jotta edes teoriassa olisi mahdollista ylläpitää tehokasta pelastusverkostoa kansalaisten turvaksi ja saavuttaa riskikohteita nykyisin ja tulevaisuudessa Toimintavalmiusohjeen määräämissä ajallisissa puitteissa Lopuksi mainittakoon että, tähän tutkimukseen on käytetty noin kuukauden työaika ja siten tutkimuksessa pystyttiin keskittymään vain niihin oleellisiin kohtiin joita tulevaisuuden pelastuslaitosten sijainnin ja tarpeellisuuden analyysissä vaaditaan, eli siihen miten väestö ja aluerakenne kehittyvät tarkastelualueilla ja siihen, miten nykyinen paloasemaverkosto pystyy saavuttamaan Toimintavalmiusohjeen puitteissa nykyiset asuinkohteet ja tulevaisuuden asuinalueet. Jatkotutkimuksia ajatellen olisi mahdollista mallintaa huomattavasti enemmän erilaisia paloasemaverkostoja ja niille saavutettavuusbuffereita. Lisäksi olisi mahdollista kehittää esimerkiksi PRONTO-tietokantaa hyväksi käyttäen spatiaalinen pelastusriskiennustemalli, jossa huomioidaan riskiruuduille eri muuttujia ja näille lasketaan esimerkiksi onnettomuustodennäköisyyksiä riskiruuduille voisi myös lisätä asuinrakentamisen todennäköisyyteen liittyviä tekijöitä esim. uudisrakennusalueen pinta-ala kaavoituksen mukaan kullakin riskiruudulla. Lisäksi ennen vuotta 2030 on todennäköisesti pelastustoimen käyttöön kehitetty paljon sofistikoituneempi menetelmä analysoida pelastustoimen saavutettavuutta kuin nykyinen GIS-pohjainen analyysi. Myös GIS-tekniikat kehittyvät ja vuonna 2030 aivan erityyliset analyysit voivat tulla kyseeseen kuin mitä tässä tutkimuksessa on käytetty. Tulevaisuus sen näyttäköön mihin suuntaan pelastuspalvelun toiminta kehittyy. Kiitokset Tämän selvityksen valmistumiseen on oleellisesti vaikuttanut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, joka ehdotti tämän raportin tekoa ja V-P ohjasi pelastustoimen saloihin raportin valmistumisen aikana. Pelastuslaitosten paikkatietoaineiston saannissa auttoi Timo Rekunen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta Jorma Kuikka sekä Tomi Pursiainen. Lisäksi kiitokset Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäälikkö Peter Johanssonin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Jussi Rahikaisen ja Helsingin 99

101 pelastuslaitoksen Olli Taskisen rakentavista kommenteista. Uudenmaan maakuntakaavan hankinnassa auttoi Mika Laitinen Uudenmaan liitosta ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan lähetti Henri Jutila Itä-Uudenmaan liitosta. Ilkka Oikarainen Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastosta lähetti Helsingin Yleiskaavan 2002, jota tutkimuksessa ei kuitenkaan käytetty. Petri Pellikka Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitokselta organisoi projektin toteutumisen ja Geotieteiden ja maantieteen laitos antoi tarvittavat tilat ja ohjelmistot käyttöön tutkimuksenteon ajaksi. Lähdeluettelo Askolan kunta (2009). Askolan kaavoituskatsaus 2009 Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus (2008). Laadukkaan asumisen Helsinki, maankäytön ja asumisen toteutusohjelma , (2008). Helsingin kaupungin tietokeskus (2010). Helsinki alueittain Helsingin Tietokeskuksen Helsinki Alueittain 2009 Helsingin pelastuslaitos (2009). Helsingin pelastuslaitoksen palvelutasopäätös Perusteluosa. Ihamäki, Veli-Pekka (1997). Paikkatietojärjestelmien (GIS) käyttö palo- ja pelastustoimen yhteistoiminnan suunnittelussa. Pro gradu työ. 63 s. Helsingin yliopiston maantieteen laitos, Helsinki. MRL (1999). Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/ Myrskylän kunta (2008). Myrskylän kaavoituskatsaus Pitkäranta, Harri (2000). Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 6, s Porvoon kaupunki (2010). Porvoon kaavoituskatsaus Rahikainen, Jussi (2005). Keski-Uudenmaan Riskianalyysi 2005 v1.0e Sipoon kunta (2008). Sipoon yleiskaava Sisäasiainministeriö (2003a). Toimintavalmiusohje. Sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaisuja A: s. Helsinki. Sisäasiainministeriö (2003b). Toimintavalmiusohjeen perustelumuistio Suikkanen, Jaakko (2002). Pääkaupunkiseudun kiireellisten sairaankuljetusyksiköiden asemapaikkojen optimointi paikkatietojärjestelmän avulla. Pro gradu työ. 70 s. Helsingin yliopiston maantieteen laitos, Helsinki. Uudenmaan liitto (2007). Uudenmaan maakuntakaavan toteutustarkastelu TARKE Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain

102 < Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä ( ) < 33/$file/ htm> Väestötilastot Tilastokeskus. Ympäristöministeriö (2004). Maakuntakaava. Ympäristöministeriön esite elokuu 2004 Soprano Communications Oy < Liiteet

103

104

105

106